Vapaus, January 18, 1962

              Sivu 2 Torstaina, tamm:k. 18 p. — Thul^day, Jan;.18, 1962
VAPAUS
(LIBERXTi — indepeodeni Laoor
Jrgau: ui PlunlsD Canadian^ £s-
.abJiahed Nov .6, 1917. Authorlzea
second claas mail-bjr che Poat
Mice .Department, OttÄwa. Pub-jjhed
thnte Äefekly: - Tuesdasto;
rhursöays and Saturdaj^s by vapaus
Publisfiing Company Ltd., at lOU-102
eim St W.. Sudbury. Ont.. Canada
relephones: fius. Oltice OS. 4>4384:
i a j i o r i H i Office OS. 4-4285. Manager
E. Suksi. Edltör Vif. E^l^nd. Mailing
uUdress: Box 69, Sudbuty, Ontario.
Vdvbircisihg rate». upon applioattou.
Trai^sla^ion .^ref ,of char^..
tiLAUSidHlirAT:
Canadaäaa: . 1 Vk. ivO 9 kk.
a u . i lo
)fhdysvaUotssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa- ^ 1 rk. 9M 0 kk. 6J5
. . . • . -. 1
Kongossa kumtnittelee jälleen
^ Kongon tilanteen luonteenomaisena piirteenä on se, että
Moise Tshombe, jota on julkisesti syytetty esimerkiksi tuli­sieluisen
vapaustaistelijan Patrice Lumumban murhatilaisuu-teen
osallistumisesta, saa toimia, esittää "vaatimuksia" ja-an­taa
määräyksiä mielensä mukaan. Tämä, sittenkin, vaikka
lapsetkin tietävät, että "presidentti" Tshombe ei ole mikään
muu kuin upporikkaan kaivosyhtiön, Union Minieren poliitti­nen
sätkyäijä. .
Toisaalta on kuitenkin ollut "kuolevaisuus" hyvin suuri
niiden piirissä, jotka eivät ole tanssineet Union Minieren pil­lin
mukaan. Pääministeri Lumumban murhan yhteydessä
murhattiin muitakin kongolaisia vapaustaistelijoita. J a k un
äärioikeisto pelkäsi, että Y K : n pääsihteeri Dag Hammar-skjöld
voi myös astua hieman heidän varpailleen, silloin
kohtasi kuolettava "onnettomuus" Hämmarskjöldiäkin.
Toisin sanoen Kongossa menestyvät vain äärioikeiston
miehet ja hekin vain siinä tapauksessa, että heidän takanaan
ja tukenaan on Union Minieren rtihan^ahdin siunaus. .
Viimeisin kehitysvaihe tässä surkeassa tilanteessa näyt­tää
olevan Antoine Gizengan pidätys — tai ainakin kotiares­tiin
pano Stanleyvillessa.
Yleisesti tiedetään, Tshombe ja hänen taustamiehensä
ovat käyneet avointa sotaa Y K : n asevoimia j a edustajia vas­taan.
Myös tiedetään, että Tshomben suuriksi mainostetut
asevoimat eivät kestäneet tulitikun aikaa varsinaisten sota­toimien
alettua hänen ja Y K : n asevoimien välillä Katangassa.
Mutta kaikista näistä tosiasioista huolimatta Tshombe on
edelleen vapaalla jalalla; hän esittää vieläkin "ehtojaan" ja
"vaatimuksiaan" sekä YK:lle että Kongon keskushallituk­selle.
Mutta toisin kävi Stanleyvillessa, mjssä keskushallituk­sen
varapääministeri Gizenga — muistaen ilmeisesti Lumum­ban
kohtalon ja sen, miten hänet annettiin Tshomben mies­ten
tapettavaksi — sanoi pysyttelevänsä pois Leopoldvillesta
siihen asti, kunnes keskushallitus sa tyydyttävästi selvitetyksi
välinsä Katangan maakunnan, t.s. Union Minieren ja sen po­liittisen
sätkyäijän, Tshomben kanssa. Keskushallitus antoi
jo lauantaina määräyksen pidättää varapääministeri Gizen­gan,
jos viimeksimainittu ei tule heti Leopoldvilleen.
Pian sen jälkeen, maanantaina, antoi Kongon parlamentti
moitelausunnon Gizengalle ja sen jälkeen Cyrille Adoulan
keskushallituksen asevoimat, yhteistoiminnassa Y K : n kanssa,
saartoivat Gizengan asuBhoi?: "Hän ei ole aivan vankina,
mutta hän ei ole liioin aivan vapaakaan", sanoi maanantaina
eräs hallituksen puhemies.
Näin saatiin taas nähdä/.miten lain ja järjestyksen an­kara
käsi kurittaa ankarasti pääministeri Adoulasta vähän
vasemmalla olevia piirejä, samalla .kun Adoulasta qikealla
oleva Tshombe ja hänen taustamiehensä saavat mellastaa
edelleen mielensä mukaan.
Sivumennen sanoen ei voida olla huomioimatta Elisa-bethvillesta
viikon vaihteessa tullutta uutistietoa, missä mm.
ker;rotiiin Union Minieren hieroneen kauppoja Y K : n kanssa
siinä mielessä, että yhtiö voisi aloittaa Lumiimbashi-tehtaan
tuotannon.Kuten muistetaan, mainittu tehdas oli Tshomben
asevoimien yksi tukikohta j a Y K : n asevoimien — etiopialais­ten
— täytyi se vallata Tshomben tai tarkemmin sanoen
Union Minieren palkkasotureilta kaksi päivää kestäneen tais­telun
avulla. ; ;
•Ilman, muuta on selvää, että mainittu suuryhtiö ei voi
aloittaa tuotantoa ko. tehtaalla ennen kuin nämä etiopialais-joukot
lähtevät sieltä pois. Tällainen on mitalin se puoli.
Mutta Gizengan kohdalta on asia erikseen. Hänellä p i ­täisi-
kaiketi olla kansanedustajana ja hallituksen yhtenä jä­senenä
parlamentinjäsenen immuuni- eli koskemattomuus-oikeus
— mutta siitä huolimatta meille kerrotaan että Y K :n
toimesta on autettu Adoulan miehiä Gizengan kotiarestiin
saamiseksi.
Tällaiset edesottamiset eivät varmaankaan auta vastikään
itsenäistyneitä maita — ja maailman mielipidettä yleensä —
vapautumaan käsityksestä, että Kongossa on jotakin mätää.
Fil. maist. Antti Mantere:
L-Sak san nuorison
on nyt huippuluvuissa
Taisi haukata liian paljon
C L C i n — maamme ammattiyhdistysliikkeen keskuksen
— presidentti Claude Jodoin ei varmaan lisännyt rahtuakaan
arvovaltaan.sa canadalaisten työläisten keskuudessa kun hän
suostui tulemaan yhdeksi pääpuhujaksi likaista hajoitustyötä
t ä ä l l ä suorittavien reittaajien viime sunnuntaina Arenalle
järjestämään kokoukseen.
Canadalaiset työläiset katsovat, että reittaus'— tehtä­köön
sitä minkä verukkeen varjossa tahansa — jo järjesty­neitä
työläisiä vastaan, on kannibalismia. J a tällainen kanni­balismi
tuomitan sitäkin päättävämmin siksi kun käsitetään,
että mitä enemmän haaskataan järjestyneiden työläisten va-^
Toja ja voimia reittauksiin jo.järjestyneitä-työläisiä vastaan,
sitä vähemmän riittää varoja ja voimia järjestymättömien
työläisten järjestämiseen. Tältä pohjalta katsoen reittaus tuo­mi
aan melko yksimielisesti niin järjestyneiden kuin järjes­tymättömienkin
työläisten keskuudessa, sillä tosiasia on, että
enornmistö Canadan työläisistä on vielä järjestymättöminä,
ja n i i n kauan kuin tilanne on tällainen, järjestyneiden työ­läisten
edessä on aina pelko siitä, että järjestymättömiä työ-
^äJEiä voidaan käyttää hyväksi ammattiyhdistystoiminnan
heikentämiseksi ja hajoittamiseksikin.
Tästä kaiketi johtuu, että Arenalle saatiin haalituksi ko-vapaineisen
ja_kalliin mainostuksen sekä palkattujen "reit-tausjärjestäjien"
armeijan avulla vain kourallinen kuulijoita
— kaikkiaan noin 1,200 henkilöä. ;
Mutta vaikka mr.-Jodoin puhui reittaajien järjestämässä
kokouksessa, missä nikkeliteoUisuuden työläiset loistivat
poissaolollaan, hän ei kuitenkaan epäröinyt esittää sodan­julistusta
muidenkin maiden ammattiyhdistysliikkeille, jotka
satamiljoonaisina joukkoina kieltäytyvät tottelemasta sen
paremrinin mr. Jodoinin ja mr. George Meanyn kuin Yhdys­valtain
valtiodepartmentinkaan määräyksiä. Mr. Jodoin sa­noi:
"Me emme tule tyytymään, ennenkuin •\yäpaat ammatti­yhdistykset
on: perii.stottu maailman kaikissa maissa".
AelsIttkL — Kasvava nuoriso-rikollisuus
mnöddstaä useiitinii»-
mitea Ifinsimaissa erään vaikeim-mih
ratkaistavan kriiHinäali. jä
sosiaalipoliittisen ongelttiäri. tä­mä
ongelma esiintyjf näkyvimpä­nä
ja laajimmassa mitassa 'YK-dysvälloissa,
Canaäassa, kniilan-nissa
ja etenkin viiikfe vuösiieii
aikana myds LSiisi-äaksassa.
Skandinaviah maisia on Rtidtsi
se, joka tuntee tämän kysymyk-seilläliinnä
omakseen. Siis maat,
jotka kerskailevat jatkuvasti kor­kealla
elintasonaan ja taloudelii-silla
saavutuksillaan, ovat kuiten­kin
rikoUisnustilastojeh kärjessä
ja jtouFuvat jatkuvasti toteamaan
etenkin nuorisorikollisuuden ole­van
tästä kaikkein näkyvimpänä
esimerkkinä.
Rikollisuus länsimaissa on laajas­ti
ottaen aina oman ympäristön ja
yhteiskunnan tuote. Ajatelkaamme
vain tässä yhteydessä esim. Yhdys­valtain
järjestäytynyttä gangsteri-
'oukkue-rikoUisrutta. Se toimii sa-
.Tiojen periaatteiden ja usein myös
organisaation pohjalla, kuin tuon
maan' suuret tecllisuus-, liike- ja
kauppajärjestöt. Kun. rikollisjouk­kueet
länsimaissa suorittavat teko­jaan,
ne toteuttavat omassa piiri?-
.sään sitä riisto- ja sortopolitiikkaa,
iota niissä maissa harjoitetaan jul­kisen
talor.selämän alalla ja joka
on luonteenomaista sellaisenaan ko­ko
länsimaiselle talcuselämälle.
saksalaisen nuorison ajattelemaaii
vain tätä hetkeä, sen tarjoamia nau­tintoja
, jä vaihtelua, josta fei saa:
tiuuttuä, vauhtia eikä jännitystä:
Nuoriso on tahtomattaan joutumit
sen tunnelman yaliaaan, jossa kes-'
•keisenä nousee esille , kysymys ,s^i-iä^
mitä, nyt j a eikö hiiqnusta ehkä
tulekaan. Saadaksemme ,oikean ku-
\an Länsiosakaan nuorisprikollisuu-desta
ja sen tyypillisimmistä ilmle-nemisiiiuodcista,
ottakaamme -tähän
eläviä esihierkkejä, jotka sellaise­naan
puhuvat • omaa lahjömatöhta
•kieltään;:'^ • v-.-.^:;/.-;"
Viime joulukuussa käytiin Ham­purin
kaupunginoikeuden nuoriso
osastolla laajaa rikosprosessia kau-pv
ngissa toiminutta nuorispfikollis^
yhniää vastaan Syytettyinä oli kö-
Aoraiista 30 nuorta rikoksentekijää,
aäiden iän viiihdellessa 13—18 vuo­teen.
Kaikki syytetyt olivat lähtöir
in vakavaraisista kodeista, mitä jo
todistaa sekin oikeudenkäynnin yh-
'eydessä tullut seikka; että ryhmään
kuuluneiden nuorten kuukausittain
vanhemmilta saamat "taskurahat",
ousivat keskimäärin - laskettuna
l o i n 300 DMn (24,300 Smk). Rikol­lisjoukkue,
joka oli orgänisoini:t
ioimintansa anierikkalaisten esiku­vien
mukaan piti kokoonturaispaik-lanaan
kaupungin nuorisoileraken-
'amaa nuorisotaloa, jcka tunnetaan
nimeHä: ''Heimedor , offeneit T u r "
'Avoimen oven koti).
Minkälaisia tekoja tämä rikollis-
Mutta ovatko nämä näkemykset J^^l^^ue oli sitten suorittahutr Oi-ia
k-S<;itv<;knnn..t vhHi<:tP»3vi«;i Keudenk-ynnn yhteydessä tiesi
-yyttäjä kertoa mm.: Joukkueen ti^
i Iillä oli 183 törkeätä miirtöa: N i i -
tui viimeistään puolenyön maissa,
kuten eräs iheistä oikeudelle lausui.
Se miten pojat pukeutuivat, oli
myös hämärän peitossa. Erään syy
a käsityskannat yhdistettävissä
myös sen nuorisorikollisuuden puit­teisiin,
jota esiintyy Länsi-Sak­sassa?
dsn yhteydessä oli anastettu oniai-
. . . . suutta 30.000 DMn arvosta, sekä ai-
Lansi-Saksa on noussut vudessa- j^g^t^tf^ omistajille .-iO.OOO DMn
oista vuodessa Lansi-Euroopan Joh-• .^u^uiset aineelliset vahingot. Ryh-tavaksi
talousmaaksi, mutta se ei ä„ tiellä oli ^79 autovarkautta,
ole pystynyt kaikista taloudellisella I ^^,i3ta 43 tapauksessa oli ajoneuvol-alalla
saavutetuista tuloksista hio- aiheutettu huomattavia vahinko-
Englanti SUUfeil
•:.^:ljO0iHi^-^'—-iSngianhih ifonserva'
tiiyis^n h a ' l i t u k ^ h palkkasulku-pölifiiiikkäa
vas.aänf kohdistuii. n;irt
uusi paine Useiden ammattiliitto-jeri
annettua varoituksen syinboli-sista
lakoista j a muista toimenpi­teistä
pakottiaakseen tekemään rat­kaisut
tärkeimnussä riitakysymyk-
^sissä. '.'•/'•'/
Y l i yiisi miljoonaa työläistä
Englannin tärkeimmillä . teollisuu'
tetyn vanhemmat eivät esimerkiksi 1 denaloiMa vastustaa palkkasulkua
tienneet sitä,, että vaatteet, joita j j a vaatii palkankorotuksia sekä
eräissä tapauksissa myös työajan
lyhentämistä.
Telakka- ja nietallityöläisteii l i i ­ton
kolmen miljoonan jäsenen joh­tajat
oyat uhanneet aloittaa lakon,
joka pysäyttää kaksi kolmasosaa
E]hg'annin metalliteollisuuslailok'
sista helmikuun \5 pnä jos uhkaus
toteutetaan. Palkänkiorotulcsia on
esittänyt myös 335,000 hiiiikaivos-työläistä,
500,000 raiitatieläistä,
'400,000 rakeririustyöläisä ja mil­joona
valtion'palveluksessa olevaa
henkilöä
Ammattiyhdistysliike on arvos­tellut
ankarasti hallituksen palk-kasulkupolitiikkaa,
jota alettiin so­veltaa
vuoden heinäkuussa " e l i n ­keinoelämään
kohdistuvan paineen
heipptfamiseksi". Palkkasulun joh­dos/
a eivät Englannin amfhattijär-jestojen
kahdeksan miljoonan jä-:
senelni^johtohenkilöt ole katäoneet
voivansa osa'listua pitkänajan
suunnittelun ' taloudelliseen neu­vostoon,
jota hallitus on ehdotta­nut;:
Tiinniinsin SQry. jiihtassa: p^^^^ partojar
talvinen koklei sieviä luisi^iijaftaria'
alalla saavutetu i sta tuloksista hro
limatta antamaan kansalaisilleen ja
etenkin rucrisolleen turvattua glin-,
ympäristöä, vapautumistp sodan"'jä
hävityksen nelosta eikä. myöskaäii
luomaan sitä sisäistä rauhantilaa,
jota vaaditaan, jotta kehitys voisi
iatkua ja.yhteiskunta ;voisi raken-taa
valoisaa tulevaifeuiitta. Päinvas­toin
maa on tälläkin hetkellä —
kiiten se on ollut koko sndanjälkei-j
a tai tehty ne täysin käyttökelvot­tomiksi.
(Autonomistajien korvaus­vaatimukset
nousivat tässä yhtey­dessä
kymmeniintuharisiin D^Mn.
Joukkueen jäsenten . t i l i l le voitiin
lisäksi laskea 429. näpistystä, • joista
sdurin osa o l i suoritettu kaupungin
tavarataloissa ja itsepalvelumyymä­löissä.
Edelleen kuului joukkueen
, . . • liiketoiminnan" piiriin laajaa ai-sen
ajan - y k s i suun vntenamen kohclijuomien salakauppaa, josta
sotaleiri, joka valmistautuu kuu-; , , t u h y ö y oli noussut useihin tu-meisesti
sotaan, mutta ei r;uiha.i -^^^^y^^ rnavMoihm. Ja rikkana
toihin.. Nuoriso joutuu seiso r.cun ...^assc sarja siveellisyysrikoksia,
sodanuhan aihejittamalla peUavalla osapuolina oli ollut joko sa-la
kaltevalla elaman pinnalla: Si
säinen levottomuus, jatkuva pelko
huomisesta ja alati voimistuiva so­tahysteria
ovat olleet ne keskeiset
tekijät, jotka ovat saaneet länsi-
^ SYNTYMÄ- M
PÄIVIÄ ^
Svante Mäki, Port Arthur, Ont.,
täyttää maanantaina, tammikuun
22 päivänä 76 vuotta.
Ananias Aaltonen, South Porcu-pine,
Ont., täyt.i tammikuun 15
päivänä 83 vuotta.
Vie Jarvis, Toronto, Ont., täytti
15 päivä tammikuu.a 77 vuotta.
Sylvia Löppönen, Toronto, Ont.,
täytti tammikuun 15 päivänä 77
vuolta.
Enokki: Löppönen, Toronto, Ont.,
täytti tammikuun 3 päivänä 77
vuo ta.
Yhdymme —- Valitettavasti myö­hästyen—
sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. .
Me epäilemme, että mr. Jo­doin
otti, tässä hieman liian
suuren palan purtavakseen.
Hän tarkoitta "vapailla" am­mattiyhdistyksillä
s e l l a i s i a te-rästyöläisten
miehittämiä am-,sommin. Nyt vain niitettiin sitä, mi-n-.
aan tai eri sukupuoliin kuuluvia
ala-ikäisiä henkilöitä.
• Oikeudenkäynnin aikana pyrki
tuomioistuin saamaan selville ne
perimmäiset syyt, jotka olivat saat­taneet
ryhmän ja sen yksityiset jä­senet
rikoksen teille. Löytyikö näi
(ä syitä? Löytyi kylläkin, mutta ei
.Minä mielessä mitä lukija olisi o-dottanut.
Kävi nimittäin ilmi, että
ainoa todellinen syy niin itse ryh­män
kuin myös sen yksityiset jäse­net
humcioonottaen sisältyi niihin
sanoihin, joita jokainen syytetty
toisti: ' W i r vvollten einmaL 'rich-tige
Kerle' sein". (Halusimme olla
kerrankin 'oikeita miehiä").
Ei ollut näinollen ihmeellistä, et­tä
jutun syyttäjä vaati loppulausun­nossaan
mitä ankarinta rangaistus^
la. Oikeudenkäynnin lopputulos:
Liittotaasvallan nuorisovankilat sai­vat
30 uutta asukkia.
Mitä sanoivat sitten tuomittujen
vanhemmat, joiden joukossa esiin­tyi
tunnettuja kaupunkilaisia? E i ­vät
juuri mitään, j o s ei oteta huo­mioon
niitä epätoivoisia ponnistuk­sia,
joita heidän hankkimansa puo­lustusasianajajat
pyrkivät tekemään
tuomittujen vapauttamiseksi. Van­hempien
hiljaiseen käyltäytymi.seen
sisältyi aimo annos syyllisyyden
tunnetta ja loukattua omantunnon-'
arvoa. Mutta kaikkihan oli j o liian '
myöhäistä. Vanhempien laimin­lyönnit
vanhempina ja kasvattaji­na
olivat alkaneet jo vuosia aikai^
heidän poikansa o l i käyttänyt kaksi
viikkoa ennen pidätyätä, olivat va-;
rastetut. Taskurahojen suhteen oli
oltu leväperäisiä, eivätkä, vanhem­mat
pystyneet sanomaan paljonko
he pojilleen kuukausittain näitä an­toivat;-
—• Oikeudenkäynti jätti sen
vaikutelman, että lasten ja vanhem-oien
välillä ei ollut vallinnut mi-lään
kiinteätä yhteyttä ja että
kummatkin elivät omaa elämäänsä
ilman että toinen osapuoli pyrki sii­lien
pu.uttumaan.
Tässä esittämämme esimerkki ei
ole ainoa, joskin se on hyvin tyy­pillinen
pyrittäessä tarkastelemaan
nuorisorikollisuutta tämänpäivän
Länsi-Saksassa. Edellämainittujen
omaisuusrikosten lisäksi on nuoriso­rikollisuuden
piirissä , tapahtuva
suurin kasvu ollut seksuaalirikos­ten
piirissä. Mutta antakaamme täs­säkin
tilastojen ja viranomaisten
arkistojen puhu-a o.maa lahjomaton­ta
kieltään:
Länäi-Saksan poliisiraportit osoit­tavat
s^snaalirikollisuuden kasva­neen
Viimti vuoden aikana muita
huomattavimmin. E r i osavaltioiden
poliisiviraAbmaiset rekisteröivät
vuoden ^'aikana kuukautta kohden
noin 500 seksuaalirikosta, rikoksen­tekijöiden
iän vaihdellessa 12—18
vuoteen. Suurin rikollisuuslulcu saa­vutettiin
tällä kohdin kesäkuussa,
jolloin :näitä rikoksia ilmoitettiin
eri osavaltioista keskimäärin 850'
kustakin. Yhden ainoan kuukauden
aikana tuli Rheinland-Pfalz osaval­tion
poliisiviranomaisten tietoon 37
väkisinmakaamista. 113 homoseksu-aalirikosta,
13 eläimeen sekaantu­mista
ja 11 sellaista tapausta; joissa
klle IBAiiotias henkilö o l i toiminut
parittajana.! ,
Nuorisoprcstitutio on jatkuvasti
nousemassa ja antaa maan sosiaali-ja
huoltoviranomaisille jatkuvasti
pa.Hnvaivaa:
Useissa suurkiupungeissa ovat
viranomaiset joutuneet tekemisiin
prostituoitujen kanssa, joiden ikä
on vaihdellut 13—16 vuoteen. Dus-seldorfissa,
Munchenissä ja Ham­purissa
jouduttiin viime vuoden ai­kana
käymään prose.sseja. joiden
yhteydessä oli syjlteeseen asetettu
useampia tyttöryhmiä. Viranomais
Tiämins, 0|it. -^^.Pärrät pojä^;
parrat; antakaa partoj«Ä ' kasvaa:
Vaikka eiliän de die ihan j[>oiki|8t6tt
hommaa parran kasvatus. Se oDt
jäykkäiiiskanen turri ukko j^Ue.,oi­kein
komea parta kasväS IlirtikaSs
täällä tulee parran kasvätulBl^pai-lut.
Miesten täytyy itsensä rekistee-rata
kilpailuun tämän kuun 20 päi'
vään-mennessä. Parran pitää ant^ä
kasvaa heinäkuun 28 päivään .aSti.
Silloin on Timmiiisin kaupungin-50-
vuotisjuhla, joka kestää viikoii päi­vät.
Talviset SO-vuotisjuhlat oVat hel­mikuun
9 - - i a - l l päivinä.. Silldin
tulee olemaan kaikenlaista .talvi-nrheilua,
Mclntyre arenalla OQ k^-
kenlaista nähtävää: Auringon Jutai^--
latar esiintyy alttarilla, lulstelutai-^:
detta esittävät Selja Hinkkuri. Ck>h^
stance Strickland ja Garole Stod-dart.
Mikä ihmeellisintä, käyj^tä^il
mustaa valaistusta ättä: kultaiset ptJr.
vut pääsevät oikeuksiinsa. Mat^gai-min
joen jäällä nähdään iteitä,
siellä poltetaan, niin no, ei iitä voi
sanoa tähän'aikaan vuodesta jUhatf-nuskokoksi
vaan kokoksi IcuitenUh;
Sinne on kerätty kaikki katipuqgin
joulukuuset, jotka poltetaan kok­kona..".
•
Niin, niistä parroista minun piti
vielä sanoman, että komeimmat pal­kitaan
ja sakkoa niille jotka ajavat
parran pois ennen määräaikaa.'Sak­ko
ei tosin ole kovin suuri 25 sent­tiä,
vaan sakko kuitenkin.
Maantiellä No. 101 on muutakii>
vastusta autoilijoille kun lumi.
Ryhmä pappeja
oikeuden eteen
Moskova. — Vilnassa on ryhmä
katolisia pappeja haastettu oikeu­teen
vastaamaan valuuttasäädök-oien
rikkomisesta.
TASSin tiedonannon ' mukaan
joutuvat papi£ vastaamaan myös­kin
kirkon rakentamista varten
Hankittujen rakennustarpeiden
myynnistä.
Npin.15-~20-niailin päässä kaupun­gista
sekä 1 ilään :että länteen oväf' [
muodit otiauedt iQiripailtkaLnsa kes-kehä
tietä. Yksikin uppiniskaineV'
nauiisi ei ottanut traistuakseen vaik­ka'efltil
äMto0ija. jolla sattua ole^ '
miaan, päukkurauta mukana, ampua
paukautti Ilmaan.' E i muuta kun
patiii korvat iuimuun ja ampuja sai
vihkisen katseen. E i auttanut muu '
kun mennä autoon ja odottaa niin ^ '
kauan kun "hänen ylhäisyytensä"
suvaitsi antaa tietä. Viranomaisten:'
taholta on varoitettu autoilijoita
olemaati: vat-ovaisia etenkin yöllä'
äjaefisk niillä $euduilla missä ön t a -^
vattu : muusien makaavan tiellä.
Kai)|Mi muulit tietävät että nyt ön
rauhoitusaika — älä koske vaikka
tiflllä. makaa. _
' ;C!SJ:n osaston kokous pidetään
4 p. helmikuuta päivällä. Ennen kdr
kouk^en alkua pitäisi olla jotakin^^
joka tulisi toimittaa kello yksi ilta- -
päivällä ja kokous sitten kun on
ensih vedetty henkisavut.
Kalle Heinämäki joutui sairaa''
laah, ehkä kylmettyneisyydestä
johtuvan kuumeen takia. Toivomme
pikaista parantumista.
Nyt ollaan.talven puolivälissä jo-teä
pakkasherra koettaa pitää puo­liaan,
öisin on 30 astetta alapuolella
nollan ja! se koettelee' lämmityslaite''-
teite. .
Laulukuoro on taas täydessä
käyhnissä. Harjoitukset joka maa- ^.
nantai-ilta kello 8. Naisten kerho^ *
on keskiviildcona illallai jossa mie-' r
het toimii apulaisina.—CL, 7:^
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
lasketaan Länsi-Saksassa olevan
noin 2,000 ammättipröstituoitua jo­kaista
500000 asukasta kohden:
Länsi-Saksan lasteiisuojelu-, huol­to-
j a poliisiviranomaisten käsityk­sen
mukaan . — johon ihyös nuori-sopsykologit
yhtyvät, — on kasva­van
nuorisorikollisuuden alkujuu­ret
löydettävissä yhteiskunnasta it-
-estääh. Huonot elokuvat, amerik­kalaistyylinen
tfelevisio ja jatkuva­na
virtana laajeneva roskakirjalli­suus
myrkyttävät nuorisOn mieliä.
Puuttuu, ihanteita ja rakentavaa
(en huolen ymmärtjjä. j i l lä jo nyt' ideologiaa.
Veteraanihunttari ja -kalastaja King Whyte antaa kalastus- ja
hunttausneuvoja CBC:n TV:ssa joka lauantai-ilta. Kingillä on
ulkoilutarvikehuoneessaan mm. 15 pyssyä ja kalme pistoolia,
kaikki yhtä hyviä kuin mies itsekin. King valittiin äskettäin
"Rod.and Gun"-kiubin kunniajäseneksi.
Port Arthur. — CSJ:n Port Ar­thurin
osaston johtokunnan kans­sa
kokoontuivat edustajat Kaiku-kuorosta,
Aikamme naisten ker-nosta
ja Iskus a, sekä joku määrä
muita jäseniä viime sunnuntaina
iltapäivällä järjestämään sarjakil-pailutoiminnan
tämän talven ajal­la.
Osaston kokouksessa tehtyjen
esityksien ja kuoron esityksien
johdosta käydyn keskustelun tU'
ioksena hyväksyttiin tämän talven
sarjakiipailun tarkoitukseksi tarvit­tavien
varojen hankinta j a uUsieh
jäsenten hankinta. Rahalliset tu­lokset
ilmoitetaan sovintojuhlissa.
Jäsenten hankintaan nähden tu­lokset
ilmaistaan aina kuukausi'
kokouksissa, helmikuusta lukien,
vaikka lopullinen tiedoitus jääkin
sovintojuhliin.
Sarjajoukkojen jakamisen pe­rustana
hyväksyttiin seuraavaa:
Osaston jäsenet, jotka ovat kuo­rossa,
yhdessä kuoron muiden, jä­senten
kanssa muodostavat sarja-
Joukon. Nyt alustavasti kutsuvat
j i tä Kaiku-sarja.
. Ososton muut jäsenet muodosta­vat
Aikamme naisten kerhon ja i s ­kun
jäsenten kanssa toisen sarja-joukon,
jolle on esitetty nimeksi
Huuto-sarja. Mutta kummallekin
sarjajoukolle jätettiin nimen omak­suminen,
kapteenin valinta ja
oman toiminnan järjestäminen it­senäisesti.
Sarjojen työjakoon nähden rat­kaisi
" p i l k a n tikun veto" että kai­ku
aiset" saavat etuotteen toimin­nassa
j a alkaa heidän ryntäysaikan-sa
tammikuun 21 p. ollen heillä
loimintavuorona haalilla kaksi en­simmäistä
viikkoa, jota seuraavat
Kaksi viikkoa saavat toiset vuorol­laan.
Näin vuorot vaihtuvat kun­nes
juhlainsa edellä saa ensim­mäinen
sarja joukko ylimääräisen,
eli viidennen viikon. Ensinomäisen
sarjan juhlat tulee sivuuttaa maa­liskuun
alkuun mennessä j a toisen
sarjan juhlat huhtikuun alkuun
rnennessä.
Sarjajuhlat voivat sovittaa ohjel­maan
lyhkäisen näytelmänkiri.J^'
muLta sovintojuhlaan valmistetaan
yhteisesti kokoiUan näytelmä- jon­ka
valinnassa tulisi pitää silmällä
sitä e tä sen toisintaesitys voitai­siin
tehdä suurjuhlain aikana ke­sällä.
Kaiku-kuoro tulee osallistumaaifc>^ v '
kummankin sarjan järjestämissS" "
juhlatilaisuuksissa. ; *
kummankin sarjajoukon ti'ai^
suuksien lippujen myynnissä yni:
pariston osaston jäsenet saavat .
puolet kaikista myynneistään
omalle osastolleen. ^"^^ - ;
Kaiku-sarjan Icapteenin valinta ' l
ja pääsuunnitelmat tehtiin jo
män viikon keskiviikkona.
Toisen sarjan joukot kokoontii-^'.^',
vat osaston haalille sunnuntaina^ii
t.k, 21 alkaen kello 1^ip, omaksueS^;*
nimen, valitsemaan kapteenin ja
telcemään yleiset järjestelyt Tämä
kokous on saatava läpäistyä niin '
että siihen osallistujille jää tilai- ;
suus katsoa "Nummisuutarit" vä-r" •
rielokuva^ jonka näytös alkaa kello
2 ip.
Toivotaan ajan sopivan kaikille^
jäsenille ja ystäville.
Tervetuloa. ^ ATH.
Rotta ei ollut syyllinen
s t Johns. Viime tiistaina i l ­moita
poliisipäällikkö Edgar Pitti
mah, että Donny 0'Brien ei kuol-':
lut rotan puremista. Poliisi tutkii
vielä asiaa.
Lapsen isä sanoi aikaisemmii^
että hän löysi pojan kuolleena 1k ;
rottien pureskelemana.
Joku on sanonut
— Roosevelt osoitci, että mies
voi olla presidentti koko ikänsä. ;
Truman osoitti, että kenestäv
tahansa voi tulla presidentti. ,1!
— Eisenhower osoitti, ettei pre­sidenttiä
tarvitakaan.
- ^ K e n n e d y on osoittanut että
on ylimalkaan vaarallista pitää
presidenttiä.
PÄIVÄN PAKINA
mattiyhdistyksiä, jotka ovat
nyt "vapauttamassa" nikkeli-teollisuuden
työläisiä omasta
uniostaan. —
Multa ennenkum maailman
kaikkien maiden ammattiyh­distysliikkeet
on "vapautettu",
kuten mr. Jodoin uumoilee, sil­loin
hänen täytyy "vapauttaa"
esimerkiksi Ranskan, Italian ja
Suomenkin ( S A K ei ole liioin
taipunut Tannerin edessä) am­mattiyhdistysliikkeet:—
puhu­mattakaan
nyt Neuvostoliiton,
Kiinan ja muiden sosialististen
maiden ammattiyhdistysliik­keistä.
Luonnollisesti pitää paikkan­sa,
eftä eivät suuret sanat suu­ta
halkaise, mutta siitä huoli­matta
olisimme luullut mr. Jo­doinin
antavan kaivosmiesten
älykkyydelle ja tietotasolle sen
verran ai'voa, ettei olisi heille
kä oli tullut, vuosienvarrella kylve­tyksi.
Tilasto nuorisovankien lukumää­rästä
Länsi-Saksassa vv. 1949—61.
Gi11i»n Pariisin matlta
Kuten odottaa saattaa, Mine- näes N D i ' : n ehdokkaaksi.
M i l l i n Sudburyn osaston No. ,598 i Viimeksimainitun seikan yhtey-i>
i ^ - . u . . - i . i i i Gillisin Pariisin i de.ssä palautuu mieleen teräsiyö-matka
on juheuilaiiut viikasta inie-
Lähteet: Statistisches Bundesaml:! lipllelden v.iihloa lukkeiiieollisuu-dii
A lyöliil-sten kj.skuudj3:5a. Bundeskriminalanit.
Vuosi Nuorisovan­kien
luku­määrä
1949 24.408
1950' 21,174
1951 30,495
1952 30,000
1953 28,317
1954 29.219
1955 33,882
1956 37,183
1957 42,434
19.58 46,924
1959 52,360
1960 58,420
1961 66,112
Tässä yhteydes.sä pulpahtaa myös
te. välinpitämättömyys, jolla van-iiemmat
olivat seuranneet poikien­sa
elämää ja toimintaa. He eivät
olleet selvillä siitä, missä heidän
poikansa viettivät iltojaan. Kotiin-
: luloalkoihln ei juuri kiinnitetty
nnin mahdottomia r o h o n n c l l y t . | huomiota. Piiäasia oli, että se tapah-
Jotkut kysyväi, että mitä asiaa
on mr. G^lisillä lähteä mihin­kään
huvimatkoille silloin kun työ­ehtosopimusneuvottelut
Incon
kanssa ovat täydellisesti relupe-rällä.
Toiset ihmettoleväl, niistä joh­tuu,
että konservatiivipuolueen
johdolla muodostetun liittohalli­tuksen
pääministeri John Diefen-bakcr
nimitti mr. GiMsin, eikä
jotakuia muuta, Pariisin retken
"työväenedustajaksi"?
Melkoisen laajalle on täkäläisten
asukkaiden keskuudessa levinnyt
sellainen käsitys, että vanha tory-puolue,
jolla on ollut kovin huo­noa
vaalionnea Sudburyn seudulla,
aikoo, kruunata mr. G i l l i s in iki­omaksi
ehdokkaakseen liittovaa-leissa,
kuten aprikoi.iin mm. pai­kallisen
TV:n komcntaattorien
toimesta. Mr. GiUisista, torypuo-lueen"
jäsenkortin kantajasta • oi olo
Iäisten union jalomielinen lupaus
en avokätisyys, jonka mukaan ^
niin on kerrottu — Gillisin johto­kunnalle
on sanottu, että se saa ol­la
osasto No. 598 johtokuntana
.siinäkin tapauksessa, jos nikkeli-tuoliisuudcMi
työläisei päättävät
liittyä terästyöläisten unioon.
Kuinkahan "anteliaaksi" teräs-johtajat
voivat lopulta tuMakaan?
Heillä nähkääs, hyvät nurisijat
on ilmeisesti sellainen käsitys, et­tä
suuret ja suuripalkkaiset johta­jat
voivat sanoa, ketkä saavat ja
voivat .olla lähes 17,000 jäsentä kä­sittävän
paikallisunion johtokun­nassa.
(?)
Tähän asti ovat johtokunnan jä
senyydestä päättäneet jäsenet. Nyt
kuulema antaa terästyöläisten
union huippujohto "luvan" joko
s i l le tai tälle ryhmälle siitä, saa
vatko he olla tai civäikö saa olla
johtokunnassa-
Mutta palatkaa mr. G i P i s in Pa­riisin
matkaan. ,
Posti loi inolllo viikonvaihteessa
ibnestyneen CKP:n kaupunkikotni-tean
uutiskirjeen, missä tätä mat­kaa
kuvailtiin noin nimeensä:
" J o s milloinkaan on ollut, po­liittista
palkkiota, sellainen: on
Don G i l l i s in matka Pariisissa tässä
kuussa pidettävään • NATO-konfe­renssiin^
Ollen yksi niistä seitse­mästä,
jotka toryjohtaja John. Öie-fenbaker
nimitti Canadan edusta­j
i k s i , GilXTsin tehtävänä nn pu^Ua
-työväenliikkeen osuudesta NA^Ö-ponnisteluissa.
Mutta olisi kuiten­kin
harhaanjohtavaa pitää Gillis­in
nimitystä ainoastaan poliitlisena
korvauksena palveluksissa suui-pää-,
oman hyväksi Canadassa ja Yhdys­valloissa
työfäisten rivien hajoitta-misella
Sudburyssa. Lukuunotta­matta
ruokia ja juomia, mistä hän
lUlee epäilemättä nauttimaan Pa­riisissa,
häneltä odotetaan melkoi­sen
pa'jon muu.akin.
" G i l l i s i n osuus Canadan työväen­liikkeessä
on torypuolueen vastaus
Canadan työväenliikkeen ongelmil­le.
Siinä on syy, miksi hän, eikä
Mähoney tai Jodoin, tuli valituksi.
Mahoneylla, Uuden demokraattisen
puolueen jäsene lä ja Jodoinilla,
liberaalilla, on omat likaiset teh*
tävänsä, mutta ei samalla tavalla
kuin GillisiUä.
'Tämä osasto No. 598 valittu
presidentti on 'siniverinen' tory.
Hän on johtanut liikettä oman
unionsa pettämiseksi teräsunlolle,
mikä tunnetaan yhteistoiminnastaan
Yhdysvaltain valtiödepartmentin
kanssa. Gillis on torylaisuuden
sympooli työväenliikkeessä.
"Kalkista vastaväitteistä huoU-matta
Diefenbakerin hallitus työs­kentelee
yötä ja päivää Canadan
myymiseksi Yhdysvalloille. NATO
on Yhdysvaltain komentelema so-ilailiittoutuma.
Gillisin tehtävänä
Pariisissa on esiintyä puhemiehe­nä
Canadan työväenliikkeen sito­miseksi
NATOrn yhtenäisyyden
vuoksi.
MMe ' olemme nähneet Sudbury
Starin tammikuun 6 päivän nume­rosta
puheenT mikä oli kirjoitettu
mr. Gillisille. Kaikista hunajalla
voidelluista sanoista huolimatta
(puheen) keskeisenä lankana on
kaikkien jäsenmaiden työväenliik­keiden
sitominen NATO:on. Valta­lehdistön
antama mainostus tulee
epäilemättä kutkuttamaan hänen
turhamaisuuttaan — ^ - mutta sillä
tulisi olla selventävä vaikutus ca-nadalaisiin
työläisiin."
Mitä tähän lisätään, se on oi­keastaan
pahasta.
J a huolimatta siitä, mitä kalkkia
seikkoja tähän asiaan liittyy, mr.
G i l l i s in Pariisin matkaan liittyy
epäilemättä sellaisia seikkoja, jois­ta
hän ei ole valmiina avoimesti
keskustelemaan jäsenistönsä kans­sa.
Känsäkoura.