Vapaus, April 25, 1959

              Telephones: iBus. Office OS. 4-4264;
EditdHal^Otti(»j;Ös:^^4^
: (UBBiWr):?:^-indepeiide£t iibor address:-Bok 69.-SudbUTy.--Ontario.
OrgÄiypT?Pmnlsh Canadians. E s -
• as ««»na.^class^^ by the Posi
^Advertisings^ratesi^:uppft^appUcatt^
CanaJdassa: - -1 vt. 8.(M)?6lkicl455l
Publlshiiig Compaiiy; Ltd.. at 100-102 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk:4.86{
lijytettäfsitb^^^ työväenjärjestöjä HyA^äksi-käyttämällä;^^^
s^^^ nimiä Ictiih Jloffa ja Beck.
»••i^Mutta m syyttää porvareita siitä, mitä itsekin har-_
rastaa? Mr.^L^^ siitä, että hän kieltäytyy kai­kesta
yhtieistoin^^ niiden työläiseen kanssa, jotka ovat
poliittisesti hänestä vasemmalla. Tosiasiassa vielä yllamai-n
i ^ n lausiintonsä yhtej^dessämr. Lewis kohenteli porvarien
punakauhun lietsorman himmenevää hiillosta muistiittamalla
työnantajille ja muille porvareille, että "lujin linnake kom­munismia
vastaan on järjestynyt työväenliike ja sen ilmai­sema
poluttinen linja." •
' Näin vapun aattopäivinä joudumme siis valittaen totea­maan,
että CGF.n kansallinen puheenjohtaja, mr. Lewis osal­listuu
punakauhun: lietsontaan porvarien rinnalla ja nimen­omaan
porvarien hyväksi! Ei siis ole ihme että CCF:lla on
Ontarion tuleviin maakuntavaaleihin nimitetty ehdokkaiksi
pääasiassa työväenliikkeen yhtenäisj-yden vastustajia, jotka
mieluimmin harrastavat punakauhun lietsontaa kuin Osal­listuvat
taisteluun suurpääoman riistoa vastaan.
! Luennoiden porvareille muka hyvistä käyttäytymista­voista
mr. Lewis myönsi, että työväenliikkeessäkin voi olla
mätämunia, mutta, sanoi hän. muukaan osa yhteiskunnasta
ei ole kaikista virheistä vapaa.
. •. • * . * i • .
Vetäen mr. Lewisin ylläesitetystä lausunnosta sen johto­päätöksen,
että hän katsoo porvarienkin keskuudessa olevan,
joitakin epärehellisiä ja epäluotettavia yksilöitä. Hänellä on
siis 50—50 asenne niin työmieheen kuin portsariinkin nähden
— mikä luvalla sanoen on ehkä kaunis, mutta siltikin epä-reaalinen
asenne työväen mieheltä, sillä suurporvarit tuntu­vat
pitävän h\-vin puolensa ilman ulkopuolisten vapaaeh­toista
avustustakin.
Täydellisenä vastakohtana voimme esittää mr. Lewisille
erään rehellisen porvarin — sellaisiakin Jumala paratkoon
näyttää olevan — joka sanoo avoimesti sen mitä kaikki suur-porvarit
pitävät toimintaohjeenaan, huolimatta siitä, etteivät
Ke sitä avoimesti suurelle yleisölle myönnäkään.
Erään torontolaisen päivälehden kertoman mukaan Ca­nadian
Construction yhdistj^ksen (rakennustyönantajainlii-tön)
presidentti J. Eric Harrington oli Niagara Fallsilla viime
tiistaina arvostellut niitä porvareita jotka "häpeävät 'terveitä'
voittoja..."
Työväenliikkeen miehet ja naiset ovat aina selittäneet,
eitä porvarillisen tuotannon pohjana on "enimmäisvoittojen
tavoittelu". Por\'arien paikkaamat mainosmiehet ja muut
propagandistit ovat kuitenkin yrittäneet antaa sellaisen ku­van,
että suuryhtiöiden omista jäin mielissä on kaikenlaiset
palvelut, jopa isänmaalliset pj-rkimyksetkin ja vasta viimei­sellä
tilalla voittojen tavoittelu työläisten työn tuloksista.
'. Tämä on kuitenkin turhaa kainoutta ja tuomittavaa ha­joamista
selitti rakennustyönantajain yhdistyksen presidentti
Harrington korostaen:
puolestani sanon kategoorisesti ja julkisesti,
i että meidän yhtiömme on liiketoiminnassa ansaitakseen
'mahdollisimman korkeita voittoja."
^ Tässä on porvari joka puhuu asiat suoriksi sanoen, että
sosialistit ja kommunistit ovat oikeassa selittäessään, että
"(Einimmäisvoittojen tavoittelu" on suurporvarin ensimmäinen
jfi viimeinen uskonkappale.
' Mutta huomasitteko yhtä. merkillistä "puutteellisuutta"
yllälainatusta rehellisen porvarm lausunnosta?
: i Siinä ei ole jonninjoutavaa lorua työväenliikkeen mis­tään
osasta eikä liioin mistään työväen asioista !"Rehellisenä
porvarina"'hän vain julistaa että "enimmäisvoittojen tavoit­telu"
on hänen, yhtiönsä olemassaolon kulmakivi ja sillä siisti!
! Koskahan mr, Lewis ja hänen kaltaisensa "sunnuntai-sosialistit"
oppivat yhiä rehellise.sti puhumaan vain työväen
. eduista j a tavoitteisias ja jäitävät, porvareille heidän omien
asioittensa käsittelyn?'
Ja poryaripropagandan valheellisuus
. Tällä viikolla tapahtui niin, että Canadan Yleisradio jou­tui
esittämään anteeksipyynnön liberaalipuolueen kansalli-sfelle
johtajalle, mr. Lester B. Pearsonille siitä kun hän oli
muka hakannut kämmeniään yhteen Newfoundla
ministeri J . Smalhvoodin työväenvastaisten lausuntojen joh­dosta.
Meille selitettiin, että ko. TV:n uutiskuva antoi vir­heellisen
kuvan, sillä mr. Pear.son ei taputtanut kä.siään mr.
Smallwoodin työväenvastaiselle lausunnolle.
l ' Tässä meillä_oli snfumennc-n sanoen mainio esimerkki
siitä, miten pienillä vääristyskepposilla saadaan päivä näyt­tämään
yöltä ja päinvastoin. Ko. uutiskuvassa nähtiin mr!
-Smallwood esittämässä työväenvastaisenlausuntonsa^^^—
välittömästi sen-jälkeen nähtiin, miten mr. Pearson ja eräät
muut liberaalit taputtivat käsiään sen johdosta. Nyt on kiii-tenkin
selvitetty, että mr. Pearsonin kättentaputuskuva on
otettu jostakin muusia yhteydestä, eikä siitä mitä sen piti
kuvaaman. Mr. Pearsonia siis mustattiin tässä yhteydessä ai­heettomasti!
, „
J Tällaista tapahtuu nykyään tuhkatiheään suuren rahan
ojtiistamissa ja kontrolloimissa lehdissä. Mutta mikäli työ­väenliikkeen
miehistä annetaan samalla tavalla täysin vää­risteleviä
.kuvauksia — niitä ci milloinkaan oikaista.
"' Viimeisin esimerkki siitä, miten asioita vääristellään ja
väritetään saatiin eilen (torstaina) torontolaisen Globe and
Mail lehden kirjeenvaihtajan William Stevensonin Hong­kongin
kirjeestä minkä ot.*:iko.ssa julistettiin, että tiibettiläi-hen
Paiiichen Lama oli muka Pekingissä syyttänyt Intiaa im-erialistisista'aikeista
Tiibetin, suhteen, mutta, varsinaisessa
tekstissä osoitetaan kuitenkin, cttä_ Pekingissä ei arvosteltu
Intiaa ^yleensä, vaan ainoastaan Intian eräitä sanomalehtiä
jä poliittisia piirejä —xvmitkä ovat luonnollisesti kaksi eri '
a^iaä. Mutta tuloksena on sc, että ainoastaan otsikkojen lu-
New York. Johtava amerikka-lainien
kirurgi, dosentti A. D: Gure-witsch:
k e r t o i ' • äsfkett^^^^ t etta hän
käydessään ! Neuvostoliitossa oM
nähnyt ^sydämensiirtojay suoritetta
van koiriin. _ . '
: Kenenkään ei - pidä aliarvioida si-
'tä: mitä venäläiset tekevät, sanoi
tväh'vSähOmäiehUmiehill'a^^^^ '\ Heidän^
teknillinen täitdnsa^.on huomion ar­voista.-
Sydämensiirrot; oinnistuivat
pääasialHsestiJiyvin monimutkaisen
kirurgisen insti^inentin ^ ansi^
j o l l a lääkärit^öivat yhdistää kaksi
verisuonta yhdellä ainolla liikkeel­lä.
Tämä instrumentt itekee 30 se­kunnissa;
sen mihin kirurgi tavalli­sissa
tapauksissa' tarvitsee 30 mi­nuuttia,
nimittäin kahden verisuo
nen yhdistämiseen.
Tohtori Gurewitsch, joka puhuu
venäjää kertoi myös eräässä venä­läisessä
laboratoriossa nähneensä i i -
seita kaksiydämisiä koiria. Eräs
niistä oli elossa 32. päivänä leik­kauksen
jälkeen, se vaikutti hy\'in
pirteällä ja sillä oli kaksi pulssia.
Kokeiden tarkoituksena on tehdä
kirurgeille mahdolliseksi siirtää
juuri kuolleiden terveitä rimmiiii-osia
eläviin.
antol^ kielteisen'Vastauksen k«n
vsandemoluaatUMn eduskuntaan
män kaksi viikkoa'sit^o mo|^;n•
imlUe:sosdem.o'IunillIe jättämään
|esiiylwe^^ ;
toimintaa f näiden JcolnienV ryhmän
i keskenr V; työväen >'ajankohtaisten
vaatimusten toteuttamiseksi. Sos-deni.
' eduskuntaryhmän kieltei­sessä
vastaillut
teiäib aihetta i ^ ^
nan työsuvmhifeimaa»;j y
teet tulievat^jvaifi^tnas^^^^
teissä t^duslumn^^
£ L ^ Ryhmän' vastaus' merkitsee
Ideltäytymistä yhteistoitiiinuasta
toisten vasemmiston eduskunta­ryhmien
kanssa jotka yhdessä
muodostavat eduskunnan. enem­mistön
— näiden työväen ajan­kohtaisten
vaatimusten toteutta-miselisi.
Kuten tunnettua, on
sosdem. oposition eduskuntaryh­mä
jo aikaisemmin antanut
myönteisen vastauksen ehdotuk­seen.
Sosdem. ryhmän vastaus
merkitsee sitä, ettei esim. vuosi­lomalain
uudistamista ennätetä
missään tapauksessa käsitellä en­nen
lomakauden alkua toukokuun
1 päivänä.
Sosdem. ryhmän Vastauksessa
luetellaan suuri joukko aloitteita,
joita sosdem. ryhmä on aikaisem-
RAHAPAJAN JOHTAJA
TEKI VÄÄRÄÄ RAHAA
Helsinki. — Helsingin RO:n
oastoUa käsiteltiin viime torstaina
jälleen rahapajassa ilmenneitä vää­rinkäytöksiä.
Paikalla oli jutusta
syytetlyinä olevat rahapajan enti­nen
johtaja, dipl. ins. Peippo Uolevi
Helle ja entinen toimistopäällikkö
Risto Tauro sekä toimitusjohtaja
Osmo Vainikainen.
Syyttäjä esitti kirjelmän, jossi
hän katsoi Helteen syyllislyheeh v.
1860 annetun asetU'ksen tuntemien
7.5 pennin hopearahojen luvatto­maan
lyömiseen ja liikkeellelask<?
miseen. siitä huolimatta, että hän
on tiennyt, ettei valtiovarainminis­teriö
ole koskaan antanut lupaa sa­nottujen
rahojen valmistamiseen.
Edelleen syyttäjä selvitti, että Helle
on vastoin asianomaista lupaa lyöt­tänyt
ja laskenut liikkeelle kupari­sia
yhden markan metallirahoja.
Niinikään l i e l i e on luvattomasti ja
osittain rahapajan kustannuksella
lyöttänyt eräänlaista muistomitajia,
josta hän lisäksi on saanut itselleen
taloudellista hyötyä.
Lopuksi syyttäjä katsoi Peippo
Uolevi Helteen syyllisyneen seuraa­viin
rikoksiin, joista hän vaati syy­tetylle
rangaistusta: Väärän rahan
valmistaminen ja kaiipilteleinincn,
tahallisesti raskauttavien asianhaa­rojen
vallitessa tehty, jatkettu virv
kavirhe. virkamiehenä tehty jatket­tu
kavallus ja oman voiton pyynnös­tä
tehty tahallinen virkavirhe. Edel­leen
hän vaati, että syytetyn saama
taloudellinen hyöty julistetlaisii:i
valtiolle menetetyksi.
Poliisikuulusteliipöytäktrjojen lu­vun
yhteydessä syytetty Helle kiisti
syyllistynieensä mihinkään rangai^
tavaan tekoon. Asioiden käsittelyn
päättyessä syyttäjä vaati lieltecn
vangitsemista, koska hänen lek v
mikseen katsottavista rikoksista la­ki
säätää vähimmäisrangaistuksena
kolme vuotta kuritushuonetta. Vä­lipäätöksellään
oikeus siirsi jutun
enemmän käsittelyn huhtikuun 30.
päivään ja j u l i s t i samalla syytetty
Helteen heti vangituksi ja passitet­tavaksi
lääninvankilaan.
. ,Sösdeqi. ryhmän kirjeinään lop-
:puyfit|^etöi|kiu^
kraattinen ed^^^ toteaa
lopuksi; että edeiläraaihitlujen' työ-.
väiBS^öIletärkeiilen, tavoitteiden
e t e e n i ^ ^
sen joiidqs^ inij*yineri M
tus. ple aiifänut^,tän^ittayia: ,h^
tuleen oehtotuksi|L^ M i t l ^ e
nalle jätettyihiri aoi:^ ^ aloitleisiin tiK
l^e; kijrehdimnie 'edusitunnan työ-suunnitelti^
an fpuitteissä niiden kä­s
i t t e l y ^ ; tuloa. - Normaali i parlia-
'mentilljnen J b i n i i n t a ' 'y
sitlelyineen takaa niahdpllisuiidet
asiain asialliseen kä^itteyyn eikä
kirjelmänne anna aihetta lähteä
muuttamaan Iätä parlainentillista
käytaritöä.
HERTTA KUUSISEN VASTAUS
Sosdem. ryhmältä saamaamme
vastausta ei valitettavasti voi tul­kita
muuksi kuin kielteiseksi, tote­si
SKDLn edusläkuntaryhmän pu­heenjohtaja
Kuusinen. Vastauk­sessa
luetellaan pitkälti sosdem.-
ryhmän tekemiä alotteita-, joiden
olemassaoloon meidänkin kirjel­mässämme
viitattiin, Sosdem. ryh­män
selonteossa on useita kohtia,
jotka eivät pidä paikkaansa, kuten
mm. se. että sosdem.-ryhmä olisi
"iensimmäisenä" jättänyt aloitteen
5-päiväisestä työviikosta. SKDLn
ryhmä jätti asiasta lakialotteen jo
vaalien jälkeen kokoontuneille val­tiopäiville
viime vuoden elokuussa
ja sitä ennen useille aikaisemmille
valtiopäiville, kun sen sijaan sos­dem.
ryhmä jätti toivomusaoittcen-sa
vasta tämän vuoden h'elmikUussa.
Näihin epätarkkuuksiin ja kir­jelmään
sisältyvään Fagerholmin
hallitusohjelman ylistämiseen pi-temmälti
puuttumatta on todettava,
että sosdem. ryhmä ei ole halunnut
puuttua pääasiaan. Tosiasiahan on,
että vaikka kaikki kolme ryhmää
ovat tehneet samansuuntaisia aloit­teita,
hallitukset — sen paremmin
Fagerholmin hallitus kuin nykyi­nen
Sukselaisen hallituskaan —
eivät ole tällaisia esityk.siä edus­kunnalle
antaneet. Juuri senvuok-si
ehdotimme mekin molemmille
sosdem. ryhmille yhteisiä neuvot­teluja
toimenpiteistä, joilla esityk­siä
tai .aloitteiden käsittelyä voitai­siin
kiirehtiä.
Viimemainitusta asiasta sosdem.
ryhmän vastineessa viitataan aino­astaan
eduskunnan enemmistön hy-väk.
symään vuoden 1959 työsuunni­telmaan,
joka ei takaa, että nämä
työläisille kiireelliset asiat tulisivat
käsiteltäväksi kuluvan vuoden ai­kana.
Tällainen suunnitema . on
hy\'äksytty ryhmän jä.senten myötä-
Irl k I un
K I R J . V . M A T V E J E V
Vuonna 19)49 huhtikuun 18 päivä
Oili tärkeä muistopäivä Irlannin
kansan historiallisessa pitkässä ja
kovassa taistelussa vapauten.sa ja
it-senäisyytensä puolesta. Se o l i
päivä j o l l o in Irlanti julistettiin ta.
savallaksi. Samalla tiedoitettiin,
että tasavalta erkanee Britannian
Commonwealthista.
Samalla nuori valtio osoitti ha­lunsa
suojella sen kovassa taiste­lussa
voiteltu suverenisuus ulkoa
päin tulevalta tunkeutumiselta. Se
kieltäytyi jyrkästi Washingtonin ja
Lontoon yrityksistä saada sen liitr
tymään NATOn ja myöntämästä
alueellaan tukikohtia Yhdysvaltain
lentovoimille. NATOn strategi.stien
kaikki yritykset saada Irlanti hei­dän
kontrolliinsa ovat epäonnistu^
neel, .
Viime vuoden toukokuussa esim.
Yhdysvaltain ilmavoimat suunnit
t e l i järjeistää "näytöslennon" Dub­l
i n i n ja Shannonin y l i . Irlannin
hallitus i l m o i t t i ; että sellainen soti­laallinen
harjoitus ei ole sopusoin­nussa
sen puolueettomuuden kans:
kijat, ja niitä on^paljon,,saivat
kokonaan harhaanjohtavan kä­sityksen
siitärmitä Pekingissä
oli tapahtunut; Samalla kun ko.
uutistiedon tekstissä - selostet­tiin
nimenomaan, että Peking
haluaa ylläpitää hyviä suhteita
Intiaartj Globen otsikkojen; lu­kijoille
annettiin tarkoituksel­lisesti
sellainen kuva, että Pe­kingissä;
on pidetty palopuhei­ta
Intiaa va.s^n? -
Ja toisin pan mr. Pearsonin
tapauksessa, tällaista vääristetr
tyä propagandatemppua * ei
koskaan oikaista/
^uita samanlaisia esimerk­kejä
;porvaril6htienepäIuotetr
tavuudesta ^ .ybitai^iin' ,esittää
tä nyt„**jo§ koskaai\? tisirvitaap
sa ja amerikkalaisten kenraaliien
täytyi pierääntyä.
Irlannin luja kanta tässä asiassa
osoittaa selvästi kuinka valtioiden
poliittinen voima kansamvälisissä
asioissa ei väittämättä ole riippu­vainen
sen suuruudesta.
Irlannin v. 1957 toimitetut ylei­set
vaalit palauttivat, valtaan de
Valeran hallituksen. De Valera on
tunnettu poliittinen johtaja ja
Fianna Fail^puolueen puheenjohta­ja.
Pian senjälkeen kun uusi hallitus
oli muodostettu s^n ulkoministeri
Frank Aiken piti puheen, j o l l a , o li
melkoista kansainvälistä vaikutusr
ta. Hän sanoi, että Y K yleisistun­non
.tulisia sisällyttää työjärjestyk­seensä
kysymyksen laillisten edus'
tusoikeuden palauttamisesta Kan­san
Kiinalle. Hän kehoitti myös­kin
ryhtymään Euroopassa / toimen­piteisiin
rauhan ja turvallisuuden
voimistuttamiseksi j a myöskin vh-dotti
kaikkien vierasmaalaisten ase^
^voimien 'kuljettamista^^pois. Keskr-
Euroopan maista.
Irlannin edustaja YKn yleisko­kouksen
viime istunnossa otti saf
man kannan.
Näin - oh sotilasliitoista vapaata
ja puolueetonta Irlannin-politiikkaa
edelleen kehitetty. Irlannin kan­san;
liikemiesten j a poliitikkojen
mielipiteiden :muuttumisella on ol:
lut tähän huomattava tekijä.
Irlannin eristäytymiseen on syy­nä
yhteiskunnalliset j a historialli
set tekijät. Aivan
kannan ikäänkuin sellaista kuin J i v
Jännin tasavaltaa ei olisi maailman
maantieteellisillä ja poliittisilla
kartoilla. Vieläpä monet tämän
"Jalokivisaaren" asukkaat pitävät
itseään "rajamaan kansana". Siellä
luotlJis-Eurodppa päättyy ja Atlan-ti,
jonka takana on Amerikka, a l ­kaa.
Sen kautta kulkee laiva- ja
Icntojinjoja. Ilmateistä Irlannin
Shannonin lentokenttä bnkeskipis-
,te. Irlannissa' on vielä paljon
tiuonnonresursseja',:: jotka odottavat
^kehlttämistä'.; v ' - ' ' ' .'^^ ,
SViiifne,, vuosina irlantilaisten'kiin-myöskin
lisääntynyt halu päästä
yhteyksiin Neuvostoliiton ja toisten
sosialististen maiden kalissa. Eräitä
Irlantilaisia yleisesti tunnettuja
henkilöitä sekä liikemiehiä on vie^
laillut Neuvostoliitossa ovat näh­neet,
että lähemmät suhteet voitai­siin
kehittää näiden kahden maan
välillä.
Itä-Eurooppa oli aikoinaan paras
Irlannin kalan markkinapaikka. Ir­lannissa
tiedetään, että Neuvosto­liitto
voisi toimittaa monia tavaroi­ta
joita Irlanti kipeästi tarvitsee,
kuten esim. tehdaskalustoa.
vat eduskunnan enemmistön, voisi
vat he yhteisesti esiintymällä muut-taai
tällaiset suunnitelmat., Ehdo­timme
f: sitäpaitsi .mitään eht oj a
f^Uwnatta^; n r, tavasta;
j o l l a ; ty^äist ^iiudistukr
iua: hesim. y i l i t u k s e e n j yeto^
Vpitaisiin^kiirehtiä' Qlisi yärsm
uutöa jos ' h a l l i t i i s kieltäytyisi :toi­menpiteistä,
joita ediiskunhän
enemmistö sijtä vaatii, -f
f l i d u k s i sosdein ryhmä vetoaa
'*nonriaajiin^ ^ p ä r 1 a mentilliseen
käytäntöön v a i i okuntakäsitteiyi-neen,
minkä vuoksi se katsoo, että
kirjelmämme "anna aihetta lähteä,
muuttamaan tätä parlamentillista
käytäntöä-'. .
On kuitenkin muistettava, että
"paiiamentillinen toiminta valio-kuntakäsittelyineen"
on joissakin
asioissa eduskunnan enemmistön
n i in halutessa antanut mahdollisuu­den
nopeassakin tahdissa syntyneil­le
päätöksille. Näin on tapahtunut
useasti, kun on ollut kysymys suur­pääoman
eduista. SKDLn ryhmän
neuvottelutarjous koski työväen
kannalta kiireellisiä asioita. Esim.
vuosilomalaki olisi käsiteltävä tou­kokuun
loppuun mennessä, jotta
sen vaikutus tuntuisi jo tämän ke­sän
lomien aikana. Myös 40 tun­nin
työaikalaki sekä työttömyysva­kuutuksen
' aikaansaaminen ovat
laajan työttömyyden vuoksi erittäin
kiiieelliiä semminkin, kun työttö-myysavustuslaki
hyväksyttiin sellai­sessa
muodossa, ettei se tuo helpo­tusta
työttömien asemaan. Työläi­siä
uhkaavat kesän aikana pitkät
pakkolomat ja enti.sestään lyhenne­tyt
työviikot.
E i voi muuta kuin syvästi valit­taa
sitä, ettei sosdem. eduskunta­ryhmä
tunne huolta ahdingossa ole­vien
työläisten asema.sta eikä halua
edes neuvotella siitä, miten työläis­ten
oikeutetut vaatimukset saatai­siin
heidän äänillään eduskuntaan
valitun eenmmislön voimalla toteu­tetuiksi,
totesi edustaja Kuusinen
lopuk.si.
;igöl Yhdysvaltain hallitus Oli myön­tänyt
huomattavasti^ apua kuparin
' tuottajille ja <:hallitus: o n myös osta­nut
suuret varastot kuparia. Nyt
jKallituspiireissäpon kuitenkin ryh­dytty
keskustelemaan varastossa o:-
levän kuparin hiyynnis^^^
hieräittäni^^pelko?
ituottäjienj/keskuud^ssa'siliä ;h
käävät; että jös hallitus, ^m^
riä, n i in se aiheuttaa;:k^^ ;hin-riah
rpinahtamiseh. A.Sam
kinamahdoll isuudetV myps^^^^^^^^^
sivat.',' fc'-! •
On luonnollista, että kuparin hin­nan
lasku USA:ssa vaikuttaa myös,
Canadassa.
Kuluva vuosi on ollut hyvä vuosi
kuparin tuotannossa USA:ssa, $ill.ä
lakon pelossa kuparin kuluttajat 0-
vat tilanneet tavallista suuremmat
määrät kuparia ja kuparin tuotta.-
ymmärtää
määi-än:
sen;
_hin. JKupärin tuottajat ovat sitä 'S>|
mieltä, että hallitus aikoo ^ myydä '
-128 Öpo tonnia ^kuparia varastoi^
taan ja tämä inäärä «dustaa noin • ^
kuukauden tuotantoa IHidy^allois-sa.;;
'. • •,v>V
Lontoossa kuparin hinta On laske­nut
hieman j a tällä kertaa se öh
28.6 senttiä pauna.
^1
kasvaa huimaavaa vauhtia
Helsinki.— Nuorisorikollisuus o!i
Yhdysvalloissa vuodesta 1949 vuo­teen
1954 kohonnut 45 %. Nuoriso^
tuomioistuimissa tuomittujen aJii-ikäisten
luku oli ensiksi mainittuna
vuonna n. 300 000, viimeksi mainit­tuna
vuonna h. 435,000. minkä l i ­säksi
ainakin kolminkertainen mää­rä
nuoria r i k o l l i s ia oli joutunut po­liisin
huostaan, lausui prof. Brynolf
Honkasalo Suomen Lakimiesliiton
lakiraiespäivien avajaistilaisuudes
lettiin klinikka, jossa 752 nuorta
tyttöä oli lähdettänyt sikiönsä. .
Myös Ruotsissa nuorison r i k o l l i ­suudesta
on kehittynyt huolestutta­va
ilmiö. Poliisitilaston mukaah on
rikoksista epäiltyjen 15—17-yuoti-^
aitten luku kohonnut vuodesta 1950
vuoteen 1955 m i l t i kaksinkertaisek­si
eli 18.229:stä 35,082:een. AJle 15-
vuotiaitten rikoksista epäiltyjen l u ­kumäärä
on noussut suhteellisesti
vieläkin, volmakkaanunin. lähes
kolminkertaiseksi. ,:
sa, pitämässään esitelmässä, jossa
hän selvitteli nuorisorikollisuusky- ^ E I NUORISON
symystä. Noin 25 000 nuorta, 11-—
17 vuoden ikäistä henkilöä, oli nar­koottisten
aineiden vakiintuneita
käyttäjiä, ja monet tuhannet nuoret
toimivat näiden aineiden salakuljet­tajina
— alkoholista ei tässä yhtey­dessä
kannata edes puhua. Erään
suuren kaupungin laitamilta paljas-
•-m
-m
•••m
. - . l i
•ml
-m
m
"m
•m
f
'•"••SM
Punaisen armeijan kuoron saapuminen
evättiin USAn viricaiiijain toimesta
New York. — US.An valtiodepart-mentti
on selvästi antanut ymmär­tää,
ettöi se halua olla minkään­laisissa
tekemisissä Netivostoliiton
punaisen armeijan laulajain ja
tanssijain kanssa.
' T ä m ä kielteinen päätös tehtiin
sen jälkeen kun Neuvostoliitto olj
tarjonnut lähettää punaisen ai-mei-jan
kuuluisat laulajat ja tanssijat
esiintymään Yhdysvalloissa, seuraa­vana
näiden maiden välisen kult-tuurivuoroyaikutuksen
yhteisen so­pimuksen
perusteella. Mutta vai:
tiödepartmentti ei halua olla teke­misissä
punaisen arriieijan kanssa
ja. on eittonut suunnitelman, '
Neuvostoliittolaiset ovat tehneet
kaikkensa kehoittaakseen yältiode-partmentin
hyväksymään vierailun
ja ovat osoittaneet, että joukkue si-näänsä
ei edusta Neuvostoliiton ar­meijaa
vaan maan kulttuuria. Neu­vostoliiton
vaiakulttuuriministen
Nikolai N. Danilov teki erikoisen
matkan Washingtoniin neuvotellak-seen
asiasta, mutta USAn virkaili­jat
olivat sitä mieltä, että punaisen
armeijan puvut näyttämöllä voivat
vaikuttaa yleisöön.
Danilov vakuutti, ettei se vaikuta
huonosti neuvostoliittolaisiin, vaikv
ka yhdysvaltalaiset esiintyisivät .so:
tilaspuvuissaan Neuvostoliitossa ja
väitteensä todistamiseksi hän ke;^
hoitti US.An virkailijoita lähettä­mään
Neuvostoliittoon vastavierai­lulle
US.'\n merijalkaväen soitto­kunnan.
Danilov on selostanut, että hän
ei tiedä kuinka olisi suhtauduttava
US.An kielteiseen päätökseen, Sa­malla
hän muistutti, että ohjelmien
Järjestäjät Yhdysvalloissa ovat
kahdenkymmenen vuoden ajan yrit:
täneet luottaa punaisen armeijan
laulajia ja tanssijoita Yhdysvaltoi­hin
jd ilmeisesti he ovat olleet
sitä mieltä, ettei täällä sellaista
vastusteta. Sen lisäksi hän selosti,
iettä laulajain ja tanssijain ryh­mään
Icuuluvat eivät saa lainkaan
sotilaallista harjoitusta. Heille an­netaan
opetusta musiikin ja tans­sin
alalla.
Neuvostoliittolaiset olisivat ha­lunneet,
että nämä laulajat ja tans­sijat
esiintyisivät täällä kesäkuussa
samanaikaisesti kun Neuvostoliiton
messut avataan Ne\v Yorkin Coli-seumilla.
Muttiv punaisen armeijan
joukkueen sijasta he ovat suostu­neet
lähettämään Pyatnitsky-nimi-
.sen laulu- j a tanssiryhmän, jonka
ohjelmisto perustuu kansanlaului­hin
ja tansseihin.
Sivilisaatio; kulttuuri, sivistys,
RIKOLLISUUS
ole saanut samoja mittasuhteita
kuin läntisessä naapurimaassamme.
Vuonna 1955 o l i poliisitilaston mu­kaan
rikoksista epäiltyjä 15--17-.
vuotiaita 4 776, inikä ei ole täyttä
seitsemättä osaa Ruotsin vastaavas­ta
luvusta (Oikean vertauskohdan
saamiseksi mainittkaoon, että SUO:
men väkiluku on n. 58 % Ruotsia
väkiluvusta.) Siitä huolimatta an­taa
nuorison rikollisuuden kehitys
meidänkin maassamnie aihetta suur
reen huoleen syystä, että se meillä­kin
on voimakkaassa nousussa. K t in
meillä 15—17-vuotiaita rikoksista
epäiltyjä v. 1951 ^;^ain;.2^525»
luku sen jälkeen vuosittain jyrkSsfi*"**"
noussut, hiiri että se vuorina 1953 '
oli j o 10,418. Alle 15 v u o t i a i t t e n , r j - . , . rS
koksista epäilytjen lukuinääi-ä b j i
vuodesta 1951 vuoteen 1958 run­saasti
kaksinkertaistunut.
•t&\
I
•Sm
-m
5 in
. •:'s&i
I
Kiinalainen unionisfi
vierailee Ontariossa
Peterbproiigh, — Eräs kiinalai­nen
unionisti vierailee täällä hut^ti-kuun
31 päivänä. Kiinan konepaja-.
työläisten Union yarapresideritti L i
YUn Chwan tiilee silloin puhumaan^
United Electrical, Radio ahd.Ma-,
chine Workers-union; paikallisosas-.
to 52:4 kokouksessa. • !
1
I
"Kokous on kutsuttu tarkoituk- \|
sella antaa U E n jäsenille tilaisuu- - '1
den keskustella Kiinan edustäjjan
kanssa ja tutkia unioiden tehtäyjä^;-||IJ
ja edistymistä Canadassa'', sänpi --
osaston presidentti Carl Signoreirtfö^jljJ
Union virkailijat ilmoittavat, et­tä
L i Y u n tulee olemaan myös pa*., , ;
rin työläisen vieraana heidän kodis­saan^
, . ,
Mr. Li j a hänen kielenkääntäjän,
sä osallistuvat myös U E u n i o n k a n * >~ I
sallisen neuvoston kokoukseen Tj^r
rontossa toukokuun 2-3 päivinä.
Sanovat smelttien ''juoksevan'
Kauan odotettu " s m e l t - r u n n i " on
kuulema vihdoinkin ; alkanut H-y ja
niinv on; meillä kalastuskärpäsen pu-^.
i;emarivsaanelUa: tiedossa-ensimmäi­nen
suiirjuhla joulmfjälkeen.
Jokfl : ei.>ole tätä iloa ennen koke­nut;:
hän saapukoonensLvilkolla tän­ne,
pohjolaan v.^ Parry - S o u n d ^ u d r
bury—Soo-seudulle .-^ niin: hän saa
omnlcohtaLsesti:: kokea riemun nostaa
saavikaupalla hopeanhohtoisia, selkä-puolelta^
hieman-^; vihertäviä:: mutta'.
kupeilta ja vatsapiiolelta • i i o ^
viimeaikoihin hfotsla kaloja. >
saakka "kapitalistinen suurlehdji!^ "Runnln" parhaimmillaan ollessa
tö" on yleensä ottanut/""söH^isen smelt-kalassa ei tarvita juuri muita
välineitä kuin vuotava k o r i '— mutta
näin hyvää kalansaalista ei sentään
aina "ole. Kalastusvälineisiin kuuluu
pitkävartinen • mutta " pienisllmälnen
lippo —,ja suuret pesuammeet kalo­jen'kuljettamista
varten.'Jos ette voi
itse syödä saamianne kaloja, eivätkä'
naäpurinnekaa.n niitä huoH.'^ lopun
voitte - kilyttää'! lantana • puutarhassa
ruusu-talimarjapensaan juurella jne.
Huonoin puoli tässä- kalastuksessa
on ehkä "se. että smeltlt^nöusevat Tcu-i
tupalknlie.-VQstaiyölläi— mutta sitä
kauniimmllta\Ti^mä': pienet' jaf vilk-'^
kaasti hyppelevät''lohensukuiset ka­ri*-
doin viimeinkin kevään merkkejä.
Vlkkunnt ovat: jo sulaneet, räystäät
tippuneet ja rännit; juosseet", kuten
keväällä tuleekin;:;Varisten lisäksi on
tullut muuttolintujakin kuten-kulta-rintalnen
'Jrobin" jne.
Ja nyt alkaa ''smeltin juoksu" eli
nousu kutupaikalle. _
' S a m a l l a : kertaa:, alkaa: .täkäläisten
.maanmiestemme Jceskuudessa^ikulnen
väittely siitä, onko "smelt lintu vai­ko,
kala". Jotkut sanovat' sitä kuo­reeksi.
.Toiset norssiksi; J a 'kolman­net
välttävät ettei smelt ole sukua­kaan
edelläsanotullle. Tämä välttely
smeltlstä el luultavasti, lopu Canadan
suomalaisten V keskuudessa ennen
kuin" lakataan/keskustelemasta siitä;
•'itumpi oli • ensin, kana vaiko. muna ?"v
Mutta koettakaa otta sunriuntni-kalastaja-
asiantuntijain. keskuudessa
puheeksi csliherk ksl'suomessa hyvin
tunnettu kuore, tai norssi? Toden­näköistä
ori. että jos koolla on puoli-tusinaa
tällaisia "asiftntunti joita"
rillni-mleUp^lyct Jakaantuvat kahteen:
tai ikölmeeiv Jyrkästi ..toisestaan eroa­vaan
'.'koulukuntaan".'
• ^'flyödy^ni^ ori tällaisissa tapauk-sls.
say.vedotai:;CSimevklksi • tietosanaklr-:
j a a n . J o i u t t a todettakoon: kuitenkin
Suomeni'tietosanaklrjasta-lscuraa van;
,,v .•! .Ä'ÖkoklfuiisJ!fnlihina! ' V"nnonrrssssii'"!', .nonn Hf vunarrnatttttui , .«sseouii-r
raaValla selostuksella: "katso kuoie". 1 hemmän haisevia kuin kuoreet yleen-::::K^^;^K^^^^^
Ja viimeksimainitusta sanotaan:
"Kuore,' norssi, simainen., kittinen
(Osnierus cperlanus), lohen heimoon
kuiiluva kala .... Kuoreita pn: kahta;
rotua: 7-^13 cm (laman maan mi­toissa
noin 3-^5 tuumaa - r - K) pitkä;
pahanhajuinen järvikuore: , ,(0. .E.
Spirinchus) ja 20—27 cm (noin 8—11
tuumaa — K) pitkä hajuttomampi
merikuöre (O. Eperlano-Marinus) .-..
Liha syötävää vaikkei erikoisen mau-;
kabta." ^
Suomen tietosanakirjan mukaan on
siis; norssikin • oikeastaan kuore, mut­ta
kuorelta on kahta lajia --r-,pienem­mät
ovatjlenemmhn-haisevia" ja n i i ­tä
^sanottiin ainakin Länsi-Suomessa
norsseiksi, jotavastoin isommat, e li
^wahemmän haiseyat'': . tunnetaan
kansan keskuudessa kuoreiden^fflfiiel-r
lä.
Sivumennen sanoen' englantilaineiv
tietosanakirja "Encyclopedia Bri—
tannlcav sanoo "lavallisen eurooppa­laisen
smeltin'v olevan •.'kuoreen'*. Tä-:
män eurooppalaisen:smeltin tieteelli­nen
eli latinalainen nimi on 'tämän
tietolähteen • mukaan.:"Osmerus,eper-;
lanus" — siis sama, mikä on suoma-
Iäisen: kuoreen: latinalainen nimi; ku­ten
yllä näemme.
Tähän asti siis näyttää, että kuore
ja smelt on yksi ja sama otus. K a i ­ken-
lisäksi tiedetään; että.canadalai-:
nen smelt voi kasvaavjopa 12 tuuman^
mittaiseksi, mutta' - on useimmiten
G—a'^ tuuman mittainen,
: Kokonsa pohjalta : katsoen - smeltlt;
ovat siis niitä parempia eli vähcm-mäir
haisevia kuorelta.-Hajusta pu­heenollen,
-smcltit. ovat vieläkin va­sa.
:.•-v-JÄ?' I
Mutta sitten tulee kuitenkin mutta. . f
Pohjois-Amerikan rannikolla ja/siel^^.'^' 1
ta myös. Suiu:Ule vJäTviUe Triimeyuo- 1
sina siirtynyt smelt on sittenkin hier- ".^I
man erilainen kuin kuore. Ensycloer'-'
dia Britannica sanoo: :v:''Todellisten " ' - J
smelttien: oleskelupaikka: on Pohjote-^ - j
ja Keski-Euroopan rannikolla', ja n U - ' 1
den.sukuisia kaloja on myös Pohjois- " ^^ *|
Amerikan- mantereella; sAtlantitt- j a ' . 4
Tyynenmeren rannaBa." ' l'^' *^ , J |
Tämän mukaanvmeidän smeltioune A
ei siis ole kuore:;vaan.kuoreen suku- «I
lainen ja -sen_Jatinalaiseksi nimeksi - ^1
sanoo yllämainittu tietokirja "Osme- " Jj
md mordax". mikä on sivumennoi f
sanoen; sama; kuin tämän'ontariolair'
sen smeltin-latuialainen nimi.
• Oikeassa siis 1 näyttävät-olevan ne, v. |
jotka sanovat, että "smelt el ole kuo- . - ,|
ire''.: Mutta ero -on: siksi;:pieni näiden '
sukulalskalojen; keskuiidessa:: että^;ta||fSä^
valllnen-kuolevainen • ei luultavasti
osaa sanoa, että tuossa on:canadalai- • '
sia smelttejä j a tuossa suomalaisia >. A
kuoreita; jos nimittäin .niitä parinaan •;. ^ • |
vierekkäin näytteille, .i - I
V Suomen .tietosanakirja/kuvaa'iM ' 'P
retta seuraavasti: "lohen hebnoon I
kuuluva kala.vkapeansoukka,: melkein 1
läpikuultava, selkäpuolelta vihreähkö, ' |
kupeet ja vatsapuoll »vaaleat." V""'"!
- Kuten tiedetään tämä.kuva _ei ole » '
oikeinkaan .kaukanassmeltistä. ]
.Toivottavasti tämä jatkaa i^ttelyä ^
smeltin olemuksesta
sitä kukaan voi
Ja jos oikein hyvin sattuu
smelt-kalassa tavataan-jonäJdn „ _
niUia kevätlltana. — K&nsäkour»: ^v!^
5esta, sillä lopettaa> el ^VV .
i|||p|^||i||^
•:.ym