Vapaus, November 20, 1969

              Sivu 2 Torstaii manrasik 20 p. —- Thursday, Növ. 20, 1969
INDEPENDENT UABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
< LIBERTY) EgtolbUsbed Nov. 6,1917
Editaa:: W. EKLUND . Miajieger: E. SUKSI
> Tel^hone: Q t t i c e aaiä Edkltanial 674-|264
Publdshed twlce -»«ekly: Tuesdays eji^ Thunsdays by Vapaus Publishing
Co. Limited, 100-102 Btai St. Weat, SudlbUry, Oortaxio, Canada.
MaOing e^dre^: Booc 69.
Ädveitisding iQJtes upea ap
Seoond Olass MoU »egista:«il!lon Nuimber 1076
A
;;.M('mbur;o( Ih 'CANADIAN tANGUAGfc-PKfcSS C L U B
Canadlaissa: 1 vk; $10.00, 6 kk. $5:20
3 kk. $3.00
TILAtJS0INNAT:
U8A:n: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
Suottieeh: 1 vk. $11*0, 6 kk.
Varoitus Quebecista
' Ikäänkuin varoitifeena niille, jotka j^ittäyätCBC-TV
jä radion ^'sensuroinnin" ja muiden sentapaisten hallinnollis­ten
toimenpiteiden avulla tuäc^duttaa separatistista mielialaa
Quebecissa, tilli viikon ailussa ijiiltei kuin salamanisiku^ kidt-r
kaalta taivaalta tieto, että Suuri ja vaiöcuitusvaltainen^ St.
Je^-Bäptiste Socidty-järjestö on ryhtynyt avoimesti kannat-taimaan
ja vaatimaan podiittista iitsenäisyyttä QuebeciUe.
Vaikka örtkin myönnettävä, että mainitun järjestön toi­mesta
-Oin viimeksikuiuneitten vuosien ja kaiukausien aikana
korostelttu ranskalaisen Canadan ikansallisten vaatimusten tär­keyttä
j a oikeudenmukaisuutta,, niin S. Jean-BaptisteSocietya
on kuitenkin pidetty siksi "konservatiivisena' laitoksena, että
se tulee kaikeäta huolilmatta Pysymään nykyisen liittovaltio-muodon
kannattajana.
Toisin kuitnekin kävi, kuten on uutistiedoissa kerrottu.
Järjestön ylimääräinen konferenssi hyväksyi nyt valtavan
suurella äänten enemmistöllä päätöslauselman, missä vaadi­taan
poliittista itsenäisyyttä sen katsantokannan pei-usteella,
:ettävain-se takaa inhimillisen sekä poliittisen j a taloudelli­sen
kehitysmahdollisuuden Quebecille. .
Tähän asti on visseissä valtapiireissä englanninkielisessä
Canadassa sivuuteittu olannostolla separatistinen liike sillä pe­rusteella,
että separatistit ovat pääasiassa idealistisia nuoria,
opiskelijoitat sekä todellisuudesta eronneita opettajia ja pro-:,
fessoreja. Tämä siitäkin huolimatta vailkka esim. Rene Le-vesquen
johtama puolue, mikg, pyi^kii myös poliittiseen itse­näisyyteen
niin, dttä siitä huoliimatta x^oisi. Quebec olla ta­loudellisesti
yhteistoimimiassa muun Canadan kanssa, edus­taa
il-iänsä puolesta varttuneempaa, kansanosaa. Samoin on
asia myös NDP:n ja Quebecin Iconununistisen puolueen koh­dalta,
joista ensinmainittu vaatii Quebecin "erikoisaseman
tunnustamista" j a jälkimmäinen Quebecille täyttä "itsemäa-räämiso-
keutita aina eroamiseen asti", suositellen samalla uu­den,
todella tasa-arvoisen liittovaltiomuodon hyväksymistä..
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yleisesti puhuen '.'kon­servatiivinen"
St. Jean-Baptiste Society ei ole missään ta­pauksessa
"kehittymätöntä" ja "villikatseista" nuorisoa edus­tavan,
vaan keski-ikäisten ja Sitä vanhempien ihmisten suuri
ja vaikutusvaltainen järjestö.
Tällaisenaan ei tämän järjestön kannanmäärfttelyyn'voi­da
suhtautua välinpitämättömänä olkapäiden kohotuksella.
Tosiasiassa se on vakava varoitus siitä, että poliittinen käymis­tila
jatkuu ja voimistuu Quebecissä.
Syynä ei liioin oJe esim- se, että GBCmT^^ ja radio
myöntää mubä liikaa toimivapautta Quebecin kansallismieli­sille
voimille; kuten on Ottav^JJSta selitetty aina pääministeri
.Pierre Trudeauta myöten, vaan siitä, etitä ranskalais-canada-laisitlla
on todella syvälle käypiä valitusten aiheita. Quebeci-
"Herrat potvJirilliset indivi-dualistit,
meidUii on sanottava
teiUe^ ettii kaikki puheenne ab^^
soluuttisesta Vapaudesta ovat
pelkkää ulkoKultaisuutta. Ra-,
hanvaltaan perustuvassa yhteis
kunnassa ci voioUa reaalista
eikä todellista 'vapaotta'."
"Kapitalistisessa yhteiskun­nassa
n^erkitsee painovapaus
vapautta kaupitella lehdistöii ja
vaikutusvaltaa Kansanjoukkoi-hin.
Painovapiiu^ on lehdistön
elättämistä piiä^^^an kustan­nuksella."
Kaksi edellU eritettyä lausun-/
toa ovat periii^in Vladimir /Le*
ninin elämän toiminnan, kau­silta.
Ensimmäinen on vuodelta j
1905, toinen VDodeltu 1917. Vu^
liin mahtuu kaksitoista vuotti^,
mutta mikään oi aiuuttanut sil­lä
välin Leninin I^Hsitystakapir
.talistisen paint^yapauden todel>
lisesta olemuk^ei^ta.
Siitä on nyt kulunut puoli
vuosisataa. Mtt^n on asian laita
tänään? Annetaan tosiasioille
puheenvuoro.
Brittiläisen Sanoma- ja aika-kauslehtitrustin
l ? C . n (Interna­tional
Publishing Corporation),
johtaja Hugh GudHpp julkisti 2.
pnä syyskuuta liiusunnon, joka
alkoi sanoilla: " On aivan ilmeistä,
että Mr. MaJt\venin haaveesta
ryhtyä kansalli^eif sanomalehden
omistajaksi on tuUut loppu." Ku-ka
on Mr. .MaX\vell ja mistä sa­nomalehdestä
oxx Kyse? Miljonää­ri
Robert Ma:<^Vei' omistaa suu­ren
Pergamon Prcss-nimison kus­tannusliikkeen.
Hiin oli aikeissa
ostaa The Sun-niiOisen päiväleh­den,
joka sadan mUun sanoma- ja
aikakauslehden ohella kuuluu IP-C-
trustin omistukseen. HughCud-lippin
johtama nionopoli tuomitsi
The Sun'in joko kuolemaan tai
loppuunmyyntiin; sillä lehti on
osoittautunut, tJ^ppioUiseksi. Leh­dellä
on miljoonan verran lukijoi­ta
Britannian työväenpuolueessa
Miksi miljopi\alt»kuista lukija­kuntaa
pidetäjin, riittämättömänä
sanomalehden Qlcma.ssaolon tur­vaamiseksi
? KQsk«"työväenpub-lueen
äänenkannattaja'' ei pysty
keräämään riitt{ivu.sti ilmoitus-ja:
mainostuloja, jotka ovat kapi­talistisen
i j i i l k A j s u n välttämätön
elinehto. Saman kf^hlalon uhriksi
joutui myös Tho SunMn edeltäjä,
sanomalehti Daily • Herald, joka
kuukahti 60-luVun alussa^ -
Miljonääri Robert Maxvvell; jo­ka
yrittää esiintyä labour-liikkeen
suojelijana, ilmoitti aikovansa pe^
lastaa The SunMn pulasta. Saa­dakseen
käteistä The Sun'in ostoa
varten Max\voll jiä^tti myydä kus-se
pantakoon nierkille, ei t
minnästa ulkomaalaisten tun­gettelijoin
kuten amerikkalais-iSsten
palkkataso on "alhaisempi k u b ontariobist"enr työUÖ-myys.
on paljon vaikeampi pulma Quebecissa kuin esj. On­tariossa.
Verot ovat korkeat ja varsinkin nuorten kannaita on
tulevaisuudentoiveet himmeät. Kaiken lisä'ksi quebecilaiset
näkevät, eftä miltei, kaikkien suurempien yhtiöiden, tehtai­den
ja liikkeiden omistus ja hallinto on joko amerikikalaistcn
•tai englantilais-canadalaigten rahamiesten käsissä, ja _että he
ovat asiallisesti puhuen " v e d ^ kantajia ja puiden hakkaajia"
omassa Quebecissaan. Nämä ovat niitä perusseikkoja, jotka
nostattavat separatismia ja voivat johtaa Quebecin eroami­seen
muusta Canadasta, ellei tilanteeseen saada perustavaa "i^^i sotaoikeus ja kuolemantuo-laatua
olevaa korjausta. edessä.
St.. Jean-Baptiste Societyn kannammäärittely "pohittisen Washington tukee tällals-itsenäisyyden"
puolesta 'on siis vakava varoitus muulle Ca-. junttaa "vapauden": puolus-nadälle,
että hiekka voi loppUa aikalasista. tamisen nimiss^.
na3ta Viefckon^-nimellä tunnet­tujen
vietiiamilaisten kanssa!
Kaikhi toisetkin (42) .sotaoi­keuteen
nyt joutuvista opposi-tiomiehistä
ovat aiemmin kor­keissa
vii-ka tehtävissä olleita
henkilöitä. Mutta kun heitä
epäillään -'vääristä ajatuksis­ta",
eli raubaaPiTkimyksistä,
Me eme usko separatismista koituvan sen paremmin Que­becille
kuin engiantilaisellekaah Canadalle mitään hyötyä.
Päinvastoin on asia.
Mutta separatismia ei voida torjua hallinnollisilla toi­menpiteillä
joiden tarkoituksena on olevaisen jatkaminen.
Liittovaltion säilyttäminen ja voLmistiittaminen vaatii rans-kalais-
csnadalaisten valitusten huomioonottamista ja korjaa-rhistä
sekä sellaisen. 1 iittosithteiden järjestämistä kansallisesti
että ranskalais-canadalaiset tuntevs^t itsensä todellisesti sa­manarvoisiksi
englantiilais-canadalaisten rinnalla ja kumppa­neina.
Mitä kauemmin tämäntapaista.ratkaisua viivytetään, sitä
uhkaavammaksi näyt;tää kehittyvän separatistinen liilke Que­becissa.
- •
Ystävistäsi sinut tunnetaan
Kirjoiilteittu on mfjneen ikertaan, eikä sui'nk!aan suotta,
että Yhdysvaltain hallitus on valmiina asevoiminkin tuke­maan
mitä tahansa satelliittihallituäta, huolimatta siitä kuinka
mätä ja diktatuurinen,se on. -
Saigonin juntta on siitä yhtenä todistuksena. Siellä ei
ole väestöllä nimeksikään kamsanvallaisia oikeuksia eikä junt­ta
.sellaisenaan edusta ketään muita kuin itseään ja tauiAa-michiään
— yhdysvaltalaisia kenraaleita Ja poliitikkoja.
Kaunistellakseen asemaansa • Wa9hington on tämän tuotfta
yrittänyt antaa vakuutuksia siitä, että vai'klka Saigoniin junt­ta
ei nyt aivan puihdasiia kansamvaltaa edustaisikaan, niin
kyllä sen takana, on kuitenkin jonkinlaiselt pakkiovaalit.
Mutta juuri silloin kun juntasta pitäisi saattama hädin
tuskin käyttökelpoinen kalu, 'tulee Saigonista uutistietoja,
jotka hävittäväit kovalla vaivalla ralkennetut poliittiset tuu­lentuvat.
• •
Tässä on pari viimeisinitä esimeridkilä:
Alkuviikolla saadun uuitistiedonmukaan.juntta on vetänyt
Imaanpeitok.sesta sotaoikeuteen 43 opposiitiomiiestä, mukaan­lukien
Huynli Van Trong joka toimi pidätysaikaansa oli hei­näkuuhun
lasti "presidentti" Nguycn Van Thieun poliittisena
l^trikpi.-ineuvonantaijiaina. Tältä 57'Vu'otial:tta -miestä syyietäiin,
Presidentti Richard Ni^Xon on
viimeaikaisissa puheissaan pan­nut
suurta painoa sodan ''viet-namilaistuttamiscHe".
Meille
on selitetty, että ameriikkalai-set
hyökkääjät voidaan: tuöttaa
pois Vietnamista sitä mukaan
kun Saigonin juntan sotilaat
saadaan a.soistetul<si hampaisiin
asti ja kioulu)tetu!ksi niin., että
ne voivat ottaa amerikkalaisten
sotilaitten paikat- Kysymys ei
siis ole Vietnamin sodan lopet­tamisesta
vaan son "viietnami-laistulJtamisesia";
kuten Wash-
- ington nykyään Selittää.
Mutjta^nyt kerrataan Saigon­ista,
että juntta "hylkää" ko-:
, konaan määritelmän "sodan
vietnamilaistutt.amisesta" sillä
se oli, näin he taivaötelevait,,
a vöin tunnustus, että siellä on
viimeaikoina kyyty "amerikka­laista
sotaa". Icenraali Thieun
kerrotaan antameon alaisilleen
ohjeen, että "sodan vietnami-laistufctami.
s-määritolmää" ?i
saa mis.sään julkisissa yhteyk­sissä
käyttää.
. Hoiinäkuussa, jolloin U S A an­toi
tiedon, että .-70 vetää Etelä-
Vietnamista pOis muutamia tu­hansia
miehiä, antoi juntta
määrärykson, että "poisvetämis
-sanaa" ci saa käyttää julkLsuu-des.
sa vaan sen sijaan on puhut­tava
"kiorvaamisesta" roplaco-ment)
eli "vaihtamisesta".
Kummallisia ovat Washing-tonin"
henkiygtiivriit! •
ta^tnusUikkeensä eräälle «merlk-kalalselle
'tjoimininielle. Aina pa­roni
William Beaverbrpökin, va­rakreivi
Harold Rothermeren ja
varakreivi Alfred Northcliff en,
näiden ns^ sanomalehtikuninkai-den
ajoilta Ifihtien "yleiskansalli­sen
sanomalehden omistajan" tit­teli
c:i sv.urcati viehättänyt mo-nr.
Va -a':?n;cliiä..
-' .i!:r. rjlL^cn asettui poikkiteloin
Ma:cwcllin tielle? Hänen nimensä^
pn Rupert Murdoc^/ hän on niin
ikään miljonääri ja omistaa AXis-tralian
kolmanneksi suurimman
lehtitrustin. Murdochia tukmt
lisäksi varsin varteenotettavaifc
taustavoimat, mutta niistä puhiiV
taan myöhemmin. Murdochin tar­jous
vaikutu The Sun'in oihista-jien
miehestä erittäin houkuttele­valta
ja he-hyväksyivät sen. He
tekivät tämän huolimatta siitä,
että Maxwell lupasi säilyttää leh­den
työväenpuolueen julkaisuna,
kun taas Murdoch ilmoitti turhia
ujostelematta, ettei hän tule sie­tämään
minkäänlaista työväen­puolueen
vaikutusta lehdessä.
Lehden on kyettävä lohkaisemaan
itselleen riittävän suuri pala mai-noskakusta.
Sillä mainos tuo ra­haa.
Ja raha vie voiton aatteista.
Mutta miksi miijonääri; Rupert
Murdochin rahat veivät voiton
miljonääri Robert Maxwellin ra­hoista?
Vastaus tähän kysymykseen
löytyy, jos poiketaan ajassa hie­man
taaksepäin, nimittäin tammi­kuun
2 päivään 1969. Sinä päivä­nä
Robert Max\vell hävisi vielä
yhden taistelun, jossa hän pyrki
saamaan haltuunsa Englannin le-vinneimmän
sunnuntailehden The
News of The World'in. Syynä hä­nen
häviöönsä oli myös tuolloin
Rupert Murdoch. Hieman aiem-
I min Maxweil tarjosi mukavan
j pyöreätä rahasummaa The News
1 of the World'in omistajalle Jack-
I sonille oikeudesta saada haltuun-i
sa 25 pros. lehden osakekannasta.
Jacksonilla oli kuitenkin vaiku­tusvaltainen
neuvonantaja, joka
esti kaupan. Neuvonantajan nimi
on Rothschildin pankkiiriliike.
Tämä nimi on syytä painaa mie­leen.
Tammikuun 2 pnä 1969 The
News of the \Vorld'in osakkeen­omistajien
kokous siirsi äänes­tyksen
tuloksena sanomalehden
Rupert Murdochin omistukseen.
Rothschildien nimi putkahti
jälleen esiin,, kun Maxwell yritti
myydä kustannusliikkeensä Perr
gamon Pressin mahdollisimman
edullisesti amerikkalaiselle toimi-nimelle,
Pergamon Pressin osak­keiden;
arvo joutui Cityn .valvon­taelinten
erikoiskäsittelyyn. Kuka
oli asettanut kyseenalaiseksi
Maxwellin luotettavuuden finans-simiehenä?
Vastaus lienee selvä,
kun ottaa huomioon, että amerik­kalaisen
toiminimen neuvonanta­jana
toimi Rothschildin pankkiiri­liike.
Samaan aikaan MaxweUin
hylkäsivät hänen uskottunsa —
Flemmingsin sekä Panmure. Gor­don
& Co:n pankkiiriliikkeiden
edustajat. Tämä selittää kaiken.
Kerrotaan, että hävittyään tais­telun
The News of the World'ista
harmistunut Maxwell tokaisi kii­vastuneena
häntä ympäröiville
lehtimiehille: "Minkäs teet, kun
viidakon laki voitti." Tässä yh­teydessä
muistuvat mieleen Lenin­in
sanat: "Kun porvarillisen leh-titoimen
edustajat lopullisesti rii­taantuvat
keskenään, he paljasta­vat
yleisölle 'suurten lehtien' lah­jottavuuden
ja vehkeilyn."
Lontoossa on paljon rakennuk­sia
ia paikkoja, joftäca Uittyvät lie-vinia
ohskeluim Englaimiss^^
vuotta sitten. British Museuinin
kirjastossa hän tutki ajanktAtai-sia
tapahtumia koskevaa aineis­toa
sekä kerääi tietoja laatiakseen
analyysin kapitalismin^ kehityk­sestä
monopolisoitumisvaiheessa.
Leninin päivinä monopolisoitu-misprosessi
oli JQ laajalle levinnyt
pankki-:jayteollisuusalalla, mutta
^englantilaisten lehtitrustien omia-
.-tajat yrittivät kaikin mahdollisin
taVoiri'halata riippuvuutensa Ci­tystä',
fielittäen, että kaikki 200
erigli^^laiäta p&iväl^jlibeä ja 20
sunhttritanehtcä ovat^ii^*^^
paudea ainutl^iertain^X^' isikaan-j^
aanhois''] Lenin ennakoi kuiten­kin
jo tuolloin tulevan kehityksen
sanoen: "Monopoli kerran'muo-dostuttuaan
jff käsitellessään inil-jardeja
tunkeutuu absoluuttisen
väistämättömästi kaikille yhteis­kunnallisen
elämän aloille poliit­tisesta
rakenteesta ja kaikenlai­sista
•yksityisyyksistä' huolimat­ta."
Mihin "vapaa yritteliäisyys"
Englannin lehtialalla on tänä päi­vänä
päässyt? Sanomalehtien lu­kumäärä
on supistunut puolella,
vaikka lukijakunta on huomatta­vasti
lisääntynyt. Lehtitrustit ja
televisio ovat itseasiassa jakaneet
keskenään "vaikutusalueet" ja
"inenekkimarkkinat". Neljä suu­rinta
lehtitrustia International
Publishing Corporation (IPG),
Roy Thomson Organization, As­sociated.
Newspapers ja Beaver-brook
Newspapers ovat monopoli­soineet
kaksi kolmannesta päivä-lehdistä
ja neljä viidesosaa sun-nuntailehdistä.
Australialaisen
miljonäärin Rupert Murdochin
esiintulo panee alulle vielä yhden
lehtimonopolin, joka sitoo eng­lantilaisen
liike-elämän finanssi­asiat
tiiviisti Australian lehdistön
liikeasioihin.
Tästä hitosta aikovat Cityn fi­nanssimiehet
hyötyä. Pankkiiri­liikkeiden
sana saa yhä ratkaise­vamman
merkityksen lehtitrustien
liikeasioissa. "Painovapaus"
myönnetään vain niille, jotka
omistavat tarpeeksi monta mil­joonaa
kilisevää rahaa voidakseen
mahdollisimman edullisesti ostaa
tai myydä tämän markkinoitava­na
olevan "vapauden".
— vuonna 1968 Englannissa käy­tettiin
SiOOO.OOO elävää eläintä, mu­kaanluettuna
30,000 kissaa ja koi­raa,
lääketieteellisiin ja muihin tie-letllisiin
kokeisiin.
mm» t i ^ ^ H a l i a . — nenen
eteläitalialalsen Melito IrpinDn
kaupungin tBnän lieden tavoitel­luin
poikamies on nimelt&än Raf-f
aele Mtnichiello, 20-vuotia8 nuo­rukainen
joka hiljattain kaappasi
inatkastajakoiieen?San Francis­costa
Roomaan.
Kaikki tämän köyhän pikku­kaupungin
tytöt ovat innokkaita
menemään naimisiin kotikaupun­gin
pojan kanssa, ilmenee torino-laifien
La Stasfpa-ldhden kirjoi­tuksesta
Italialaissyntyinen Mi-nichiello
palveli Yhdysvaltain
meri jalkaväessä.
"Olen v&ls^ menemään naimi­siin
hänen kanssaan", huokaisi
17>vuotia8 Rinolda Huflttone «il-niäl
säihkyen. VMinä ihailen hän­tä.
Tekisin mitä tahansa Hänen
puolestaan . . . hän on parempi
kuin mikään filmitähti." Jopa
kaupungin opettajattarillakin on
samanlaiset tunteet Raffaelea
kohtaan, joka on tällä hetkellä
eräässä Rooman vankilassa syy­tettynä
rikoksista, joiden perus­teella
hänet voidaan tuomita aina
36 vuodeksi vankeuteen.
turvapaildkaa
fii^öpenhamjina. Taniskan oi­keusministeri
Knud Thestrup kiel
täytyi viime viikolla' myöntämäs­tä
poliittista turvapaikkaoikeutta
amerikkalaisille sotilaskarkureille
Ted Pricelle ja Reginald Alderto-nille.
Ter Pricelle oikeusministeri to­sin
myönsi oleskelu- ja työluvan
edellyttäen, että Ranskan viran­omaiset
eivät vaadi häntä palaa­maan
takaisin Ranskaan. Sitä
vastoin Reginald Aldertonin suh­teen
kieltäydyttiin täysin työ- ja
oleskeluluvasta.
Miehet karkasivat Länsi-Sak­sassa
sijaitsevasta yksiköstään ja
saapuivat Tanskaan 12. ^okakuuta
lentokoneella Pariisista. Oman se­lityksensä
mukaan syynä karkaa­miseen
oli, että he pelkäsivät jou­tuvansa
Vietnamiin.
Tanskassa on ollut aiemminkin
useita amerikkalaisia sotilaskar­kureita,
mutta he ovat saapuneet
maahan salaa. Useimpien tarkoi­tuksena
on ollut matkustaa Ruot­siin.
inniniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiii
SUOMEN UUTISIA
Toronton Telegram-lehden
Moskovan k i r jeenvaihtaja
Aaron U. Einfrank käsket­tiin
poistumaan Neuvostolii­tosta
sen jälkeen kun häntä
oli toistamiseen varoitettu
halventavien artikkelien kir-joittamisesta^
Helsinki. — (Suomi-Senra)
Ensimmäinen suomalainen
auto valmistni
Ensimmäinen Suomessa valmis­tunut
henkilöauto, vaaleansininen
Saab-96 rekisteritunnukseltaan
EKA-96 luovutettiin 14. mairas-kuuta
tasavallan presidentille.
Auton virallinen vaimistumishet-ki
oli Uudessakaupungissa Saab-
Valmetin autotehtaalla 13. mar­raskuuta,
jolloin yhtiön toimitusr
johtaja Väinö J . Nurmimaa seu­rassaan
Turun ja Porin läänin
maaherra Esko Kulovaara, Saab-
Scandia yhtymän pääjohtaja Curt
Mileikowsky sekä Valmet Oy n:
pääjohtaja ministeri Olavi J. Mat­tila
suoritti auton koeajon tuo­tantolaitoksen
pihamaalle raken­netulla
koeajoradalla. Nuorek­kaan
autotehtaan: juhlatapausta
oli , seuraamassa arvovaltainen
kutsuvieraiden joukko sekä teh­taan
työväki, joka välittömästi
ensinmiäisen auton koeajon jäl­keen
jatkoi autojen kokoamistyö-tään
suuressa kokoonpanohallis­sa.
Ns. pikku-Saabin ja paketti-
Saabin ohella ryhdytään jo tänä
vuonna kokoamaan valmiiksi
maalatuista koreista . myös isoa
mallia 99. Tänä vuonna valmistuu
suunnitelmien mukaan kaikkiaan
300-400 autoa. Saabien vuosituo­tannoksi
on kaavailtu 15,0U0 au­toa.
Vielä ensi vuonna ei tähän
päästä, vaan määrä jää noin 10,-
000:een. Suomalaisten Saabien
hinnaksi tulee sama kuin ruotsa­laistenkin,
eli malli 96 noin 15,-
500, maUi 95 10,500 j a malli 99
20,500 markkaa.
Uudenkaupungin autotehtaan
henkilökuntaan kuuluu tällä het­kellä
60 toimihenkilöä j a 80 työn­tekijää.
Toimihenkilöstön keski-ikä
on 28 vuotta eikä kukaan
heistä ole vielä täyttänyt 40
vuotta. Työntekijöiden keski-ikä
tehtaassa on 24 vuotta. Laitilan
pitäjässä on parhaillaan menossa
kolmas työntekijäkurssi. Vuoden
loppuun mennessä siellä on kou­lutettu
180 työntekijää.
Liikennekuolemien määrässä
laskua
Kuluvan vuoden ensinMnäisellä
neljänneksellä surmasi liikenne
154 ihmistä, kun vastaava luku
vuonna 1966 oli 214. Liikenteessä
kuolleiden määrän arvellaan tänä
vuonna jäävän alle tuhannen.
Lapin metsänuudistusta
tutkitaan yhteisvoimin
Lapin metsien hakkuumahdolli­suudet
voivat vähetä kohtalok­kaalla
tavalla, jos puustot jäävät
uudistumatta. Siksi on päätetty
ryhtyä tehostetun metsäntutki­muksen
avulla toimenpiteisiin uu-distusongelmien
ratkaisemiseksi.
Se suunnataan ensi keväästä al­kaen
erityisesti Pohjois-Suomeen
maatalousministeriön, metsäntutr
kimuslaitoksen, metsähallituksen
sekä paikallisten metsäteollisuus-yhtiöiden
ja piirimetsälautakun­tien
yhteisponnistuksin.
Lapille ennen tyypillisinä pidet-tyt
puulajit kohtaavat kehityk­sensä
herkimmässä vaiheessa,
nuorina taimina mm. ilmaston ja
maaperän • kylmyydestä johtuvia
vaikeuksia. Ne ovat aiheuttaneet
Lapin metsien uudistumistyössä
ponnisteleville anunattimiehille
vastoinkäymisiä, joita aikaisem­man
tiedon pohjalla ei olisi voitu
odottaa.
Etelä-Suomessa hyviä tuloksia
antavat metsänviljelysmenetelmät
ovat aikaisemmin osoittautuneet
tuloksellisiksi myös pohjoisessa,
mutta eivät aina tunnu enää pä­tevän.
Myös sellainen männyn i l -
mastorotu, joka ennen pääsi hy­vin
kasvun alkuun pohjoisessa,
törmää nyt vuodesta toiseen valr
mistautumattomana ilmastosta
johtuviin ankariin oloihin. Taimet
heikentyvät ja lopulta sortuvat
sellaisten tautien uhreiksi, joiden
voittaminen niille muutoin olisi
ollut helppoa. Sama kehitys kos­kee
Suomen eräitä muitakin osia,
vaikkakin lievempänä. Se ei Lapin
eteläisissä osissa ole niin haitalli­nen
kuin Kolari-Sodankylä-Savu-koski-
rajan pohjoispuolella sijait­sevilla
alueilla. Niiden puustojen
uudistaminen metsänviljelyä käyt
taen on osoittautunut erityisen
vaikeaksi.
PÄIVÄN PAKINA
"HAUSKAA JOULUA"
Joku voisi otsikosta päätellen
luulla, että allekirjoittanut on pe­räti
kuukausi- eikä vain "viikko-villissä".
Mutta monenlaisissa mielettö­myyksissä
on vähän järfceäkin.
Tunnettu tosia.sia myös on, eitä
kaupunkien kadut ja kaupat al­kavat
.jo pukeutua jouluasuunsa.
Myös joulupukin paraateja on tuh­katiheään
muuaHa paitsi ei ilmei-sesti'kääTi_
c.'»nadan suuirimmassa
kaupungissa, Montrealissa, missä
valmiiksi suunnitellun "joulupufcr
ki-paraalinsa" sen _vuoksi ;k\m
kaupunuin isät laativat kaikessa
viisaudessaan säädöksen, minkä
Ea.ton-yhtiö joutui peru uittamaan
perusteella voidaan kieltää pilo-luipaa,
'kaiikonlaisilta kulkueilla,
mai-ssoilta, kokouksilta ja muilta
ullkoi'lma,lilaisuuteilta. Se oli tie-tenkrn
hapan pala yhtiölle ja sa­malla
ehfkii "ensinunäinen petty­mys"
monelle pildkulapseHe, jotka
eivät osaa ymmärtää aikuisten
kotkotuksia yleensä eikä ainakaan
äärioikeiston poliittisia tempauk­sia.
:•
Toivotaan nyt kuitenkin, ettei
muille, son pai-emmln nuorille
kuin aiikuisillekaan lapsille tulisi
tämönluontoisia eikä muitakaan
poHymyfcsiä tulevan joulun aika­na.;.
Niin, joulua vietetään monella
ori tavalla j n imononlalsissa olo­suhteissa.
Vaikika suuri enenamistö
ihmiskunnasta tulee toimeen tie­tämättä
ja perustamatta joulusta
mitään, niin meille muille se on
vuoden yksi merkkitafpaus: "Haus­kaa
joulua" ja "rauhallista jou­lua"
ovat niitä tunnusteita jotka
omaksutaan kaikissa piireissä
huolimatta siitä mitä ajatellaan
muista jouluun 1iii:tyvistä asioista.
"Hau.skasta joulusta" puhuen
se on kautta aikojen ollut suoma-laisJHe
ilon ja valon juhla. Se on
^samalla ikotijuMa, jolloin perheet
"kokoontuvat niahdollisimman täy­silukuisina
saman pöydän j a kuu­sen
ääi-een.
Se on joululahjojen jakamisen
ja antamisen iloinen juhla ja
monelle myös "oikeutus" muuta­man
lyypin ja paiin pitkänkin ot­tamiseen.
Älköön ketään kiellettäkö taap-laamasta
omalla tavallaan, sillä
meillä joka päivä työn ja uuras­tuksen
parissa olevHIa ei toden
totta ote liian paljon ikMi ja hu­vittelun
hetkiä.
Vaikka vanhan kansan viisaissa
.sanänpai^issa selitetään, että "ib>
ilman viinaa on teeskentelyä",
niin yleisesti kuitenkin myönne­tään,
että iiolicmon liiaHisesta
haultimiscsla tulee mielcninasen-mis
ja krapula, jota vastoin ^y^'ä
joululukcflninen ilahduttaa midtä
vielä toisenakin piiivSnä.
Juuri tässä vömekstmainitussa
mielessä on "Hauskaa joulua" toi­votus
tämän tekeleen otsikkona.
Ja aiheen sen estfykseen antoi
perinteelliseksi tuUat Yhdysval­tain
ja Canadan suomalaisten yh­teisesti
valmistama Joulu-julkai­su,
jonka (ai^coituksena on lisätä
j a syventää yhteistä jouluiloam­me.
Julkaisuun an taas saatn run­saasti
Ikirjoituiksia ja kuvia kum-madtafiua
puolMi ra}aa ja mikä
tättteinta, nämä keirtiomukseit, ra-not,
kuvauJoset ja artikkelit ovat
erinomaisesti tiiUaiseen julkai­suun
^sopivia.
Julkaisun toimituksen puolesta
halutaan esittää julkinen kiitos
kaikille avustajille, yhtä hyvin
niille, joiden lähetykset on nyt
julkaistu kuin nillekin, joiden
kitTOituksia ei voitu parSiaalla tah,
doUaikaan täihän julkaisuun ottaa.
ViimeksinKiinitussa itapauksessa
tntmHus on tietenkin bov«n kiira.s-tulen
painosiluihsessa. Kun on "yli-tuotantoa"
ja esimeridacsi pari sa­mantapaista
kit\)oiUiBto, niin sil^
loin on jotakin jäteittäivä pakasta
pois. iKysyniyis «1 tällöin ole Vält­tämättömästä
kirjDitulctx^n heik­koudesta
vaan ensjslijaan julkai­sun
kxriconaisuudefita. Mahdollises­ti
toimitus tekee valinmaisaa paho-jaikia
virheitä, 6iUä inhimillisiä
virheiltä ei voida vftlttäH, mutta
tällaista "valintaa" on kuitenkin
tclitävä.
VaKava enemmistö avustajien
kii^joitukslsta ja IkuvisUi on nyt
kiitelty, t M M n muutemia sellai­sia
jouduttiin jättämään sivuun.
Kiitos kuitenkin kaikille ja parem­paa
onnea seuraavalla kei-ralla
. niHte, jotka eivät saaneet nyt tuot­teitaan
päivänvaloon.
Tässä runsaasti kuvitetussa Jou­lu-
julkaisussa on kymmenkunta
mielenkiintoista runoa, parikym­mentä
hyvää kertomusta, muistel­maa,
kuvausta- novellia j a artik­kelia,
mistä ei ilahduttava huumo­rikaan
puutu.
Joulu 1969 on jo valmistunut ja
lähetetään vielä tämän viikon ai­kana
(ennen maiTasGoiun 21stä
päivää) etäjsennmille lukijoilleen
Yhdysvaltoihin ja Canadan^lännel-
Kustannukset ovat valtavasti
viimeaikoina (kohonneet. Kaiken­laiset
painolyöaineet ja välineet,
työpalkat ja possttmaksut ovat
ajan "hengen" mukaan nousseet
kautta linjan. Yksistään posti-maikspujen
kohdailta mainittakoon
etitä "joulun" lähetys tulee mek-samaan
10 senttiä kappale- ja li­sää
postimaiksun korotuksia on tu­lossa.
Kaiteesta huoliimatta Jou­lun
hinta on pidetty mahdollisim­man
ailhaisena, $1.25 kappale.
Joukia on saatavana Vapauden
ja Työmies^Eteenpäin liikkeiden
asiamiehiltä ja -naisilta sekä suo­raan
mainituista lehtiliikfceiatä ti-laamalla.
Kun allekirjoittaneella oji i j r y t -
km oBut jotakin yhteyttä Joulun
valmistamiseen, niin sen sisältö
jääköön muiden arvosteltavaksi.
Toivotaan kuitenikin, eittä se lisää
Pftakmtrisen sitä "Hauskaii jou­lua".
— Kättsäikom^a.