1969-11-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaii manrasik 20 p. —- Thursday, Növ. 20, 1969 INDEPENDENT UABOR ORGAN VAPAUS OF FINNISH CANADIANS < LIBERTY) EgtolbUsbed Nov. 6,1917 Editaa:: W. EKLUND . Miajieger: E. SUKSI > Tel^hone: Q t t i c e aaiä Edkltanial 674-|264 Publdshed twlce -»«ekly: Tuesdays eji^ Thunsdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Btai St. Weat, SudlbUry, Oortaxio, Canada. MaOing e^dre^: Booc 69. Ädveitisding iQJtes upea ap Seoond Olass MoU »egista:«il!lon Nuimber 1076 A ;;.M('mbur;o( Ih 'CANADIAN tANGUAGfc-PKfcSS C L U B Canadlaissa: 1 vk; $10.00, 6 kk. $5:20 3 kk. $3.00 TILAtJS0INNAT: U8A:n: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 Suottieeh: 1 vk. $11*0, 6 kk. Varoitus Quebecista ' Ikäänkuin varoitifeena niille, jotka j^ittäyätCBC-TV jä radion ^'sensuroinnin" ja muiden sentapaisten hallinnollisten toimenpiteiden avulla tuäc^duttaa separatistista mielialaa Quebecissa, tilli viikon ailussa ijiiltei kuin salamanisiku^ kidt-r kaalta taivaalta tieto, että Suuri ja vaiöcuitusvaltainen^ St. Je^-Bäptiste Socidty-järjestö on ryhtynyt avoimesti kannat-taimaan ja vaatimaan podiittista iitsenäisyyttä QuebeciUe. Vaikka örtkin myönnettävä, että mainitun järjestön toimesta -Oin viimeksikuiuneitten vuosien ja kaiukausien aikana korostelttu ranskalaisen Canadan ikansallisten vaatimusten tärkeyttä j a oikeudenmukaisuutta,, niin S. Jean-BaptisteSocietya on kuitenkin pidetty siksi "konservatiivisena' laitoksena, että se tulee kaikeäta huolilmatta Pysymään nykyisen liittovaltio-muodon kannattajana. Toisin kuitnekin kävi, kuten on uutistiedoissa kerrottu. Järjestön ylimääräinen konferenssi hyväksyi nyt valtavan suurella äänten enemmistöllä päätöslauselman, missä vaaditaan poliittista itsenäisyyttä sen katsantokannan pei-usteella, :ettävain-se takaa inhimillisen sekä poliittisen j a taloudellisen kehitysmahdollisuuden Quebecille. . Tähän asti on visseissä valtapiireissä englanninkielisessä Canadassa sivuuteittu olannostolla separatistinen liike sillä perusteella, että separatistit ovat pääasiassa idealistisia nuoria, opiskelijoitat sekä todellisuudesta eronneita opettajia ja pro-:, fessoreja. Tämä siitäkin huolimatta vailkka esim. Rene Le-vesquen johtama puolue, mikg, pyi^kii myös poliittiseen itsenäisyyteen niin, dttä siitä huoliimatta x^oisi. Quebec olla taloudellisesti yhteistoimimiassa muun Canadan kanssa, edustaa il-iänsä puolesta varttuneempaa, kansanosaa. Samoin on asia myös NDP:n ja Quebecin Iconununistisen puolueen kohdalta, joista ensinmainittu vaatii Quebecin "erikoisaseman tunnustamista" j a jälkimmäinen Quebecille täyttä "itsemäa-räämiso- keutita aina eroamiseen asti", suositellen samalla uuden, todella tasa-arvoisen liittovaltiomuodon hyväksymistä.. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yleisesti puhuen '.'konservatiivinen" St. Jean-Baptiste Society ei ole missään tapauksessa "kehittymätöntä" ja "villikatseista" nuorisoa edustavan, vaan keski-ikäisten ja Sitä vanhempien ihmisten suuri ja vaikutusvaltainen järjestö. Tällaisenaan ei tämän järjestön kannanmäärfttelyyn'voida suhtautua välinpitämättömänä olkapäiden kohotuksella. Tosiasiassa se on vakava varoitus siitä, että poliittinen käymistila jatkuu ja voimistuu Quebecissä. Syynä ei liioin oJe esim- se, että GBCmT^^ ja radio myöntää mubä liikaa toimivapautta Quebecin kansallismielisille voimille; kuten on Ottav^JJSta selitetty aina pääministeri .Pierre Trudeauta myöten, vaan siitä, etitä ranskalais-canada-laisitlla on todella syvälle käypiä valitusten aiheita. Quebeci- "Herrat potvJirilliset indivi-dualistit, meidUii on sanottava teiUe^ ettii kaikki puheenne ab^^ soluuttisesta Vapaudesta ovat pelkkää ulkoKultaisuutta. Ra-, hanvaltaan perustuvassa yhteis kunnassa ci voioUa reaalista eikä todellista 'vapaotta'." "Kapitalistisessa yhteiskunnassa n^erkitsee painovapaus vapautta kaupitella lehdistöii ja vaikutusvaltaa Kansanjoukkoi-hin. Painovapiiu^ on lehdistön elättämistä piiä^^^an kustannuksella." Kaksi edellU eritettyä lausun-/ toa ovat periii^in Vladimir /Le* ninin elämän toiminnan, kausilta. Ensimmäinen on vuodelta j 1905, toinen VDodeltu 1917. Vu^ liin mahtuu kaksitoista vuotti^, mutta mikään oi aiuuttanut sillä välin Leninin I^Hsitystakapir .talistisen paint^yapauden todel> lisesta olemuk^ei^ta. Siitä on nyt kulunut puoli vuosisataa. Mtt^n on asian laita tänään? Annetaan tosiasioille puheenvuoro. Brittiläisen Sanoma- ja aika-kauslehtitrustin l ? C . n (International Publishing Corporation), johtaja Hugh GudHpp julkisti 2. pnä syyskuuta liiusunnon, joka alkoi sanoilla: " On aivan ilmeistä, että Mr. MaJt\venin haaveesta ryhtyä kansalli^eif sanomalehden omistajaksi on tuUut loppu." Ku-ka on Mr. .MaX\vell ja mistä sanomalehdestä oxx Kyse? Miljonääri Robert Ma:<^Vei' omistaa suuren Pergamon Prcss-nimison kustannusliikkeen. Hiin oli aikeissa ostaa The Sun-niiOisen päivälehden, joka sadan mUun sanoma- ja aikakauslehden ohella kuuluu IP-C- trustin omistukseen. HughCud-lippin johtama nionopoli tuomitsi The Sun'in joko kuolemaan tai loppuunmyyntiin; sillä lehti on osoittautunut, tJ^ppioUiseksi. Lehdellä on miljoonan verran lukijoita Britannian työväenpuolueessa Miksi miljopi\alt»kuista lukijakuntaa pidetäjin, riittämättömänä sanomalehden Qlcma.ssaolon turvaamiseksi ? KQsk«"työväenpub-lueen äänenkannattaja'' ei pysty keräämään riitt{ivu.sti ilmoitus-ja: mainostuloja, jotka ovat kapitalistisen i j i i l k A j s u n välttämätön elinehto. Saman kf^hlalon uhriksi joutui myös Tho SunMn edeltäjä, sanomalehti Daily • Herald, joka kuukahti 60-luVun alussa^ - Miljonääri Robert Maxvvell; joka yrittää esiintyä labour-liikkeen suojelijana, ilmoitti aikovansa pe^ lastaa The SunMn pulasta. Saadakseen käteistä The Sun'in ostoa varten Max\voll jiä^tti myydä kus-se pantakoon nierkille, ei t minnästa ulkomaalaisten tungettelijoin kuten amerikkalais-iSsten palkkataso on "alhaisempi k u b ontariobist"enr työUÖ-myys. on paljon vaikeampi pulma Quebecissa kuin esj. Ontariossa. Verot ovat korkeat ja varsinkin nuorten kannaita on tulevaisuudentoiveet himmeät. Kaiken lisä'ksi quebecilaiset näkevät, eftä miltei, kaikkien suurempien yhtiöiden, tehtaiden ja liikkeiden omistus ja hallinto on joko amerikikalaistcn •tai englantilais-canadalaigten rahamiesten käsissä, ja _että he ovat asiallisesti puhuen " v e d ^ kantajia ja puiden hakkaajia" omassa Quebecissaan. Nämä ovat niitä perusseikkoja, jotka nostattavat separatismia ja voivat johtaa Quebecin eroamiseen muusta Canadasta, ellei tilanteeseen saada perustavaa "i^^i sotaoikeus ja kuolemantuo-laatua olevaa korjausta. edessä. St.. Jean-Baptiste Societyn kannammäärittely "pohittisen Washington tukee tällals-itsenäisyyden" puolesta 'on siis vakava varoitus muulle Ca-. junttaa "vapauden": puolus-nadälle, että hiekka voi loppUa aikalasista. tamisen nimiss^. na3ta Viefckon^-nimellä tunnettujen vietiiamilaisten kanssa! Kaikhi toisetkin (42) .sotaoikeuteen nyt joutuvista opposi-tiomiehistä ovat aiemmin korkeissa vii-ka tehtävissä olleita henkilöitä. Mutta kun heitä epäillään -'vääristä ajatuksista", eli raubaaPiTkimyksistä, Me eme usko separatismista koituvan sen paremmin Quebecille kuin engiantilaisellekaah Canadalle mitään hyötyä. Päinvastoin on asia. Mutta separatismia ei voida torjua hallinnollisilla toimenpiteillä joiden tarkoituksena on olevaisen jatkaminen. Liittovaltion säilyttäminen ja voLmistiittaminen vaatii rans-kalais- csnadalaisten valitusten huomioonottamista ja korjaa-rhistä sekä sellaisen. 1 iittosithteiden järjestämistä kansallisesti että ranskalais-canadalaiset tuntevs^t itsensä todellisesti samanarvoisiksi englantiilais-canadalaisten rinnalla ja kumppaneina. Mitä kauemmin tämäntapaista.ratkaisua viivytetään, sitä uhkaavammaksi näyt;tää kehittyvän separatistinen liilke Quebecissa. - • Ystävistäsi sinut tunnetaan Kirjoiilteittu on mfjneen ikertaan, eikä sui'nk!aan suotta, että Yhdysvaltain hallitus on valmiina asevoiminkin tukemaan mitä tahansa satelliittihallituäta, huolimatta siitä kuinka mätä ja diktatuurinen,se on. - Saigonin juntta on siitä yhtenä todistuksena. Siellä ei ole väestöllä nimeksikään kamsanvallaisia oikeuksia eikä juntta .sellaisenaan edusta ketään muita kuin itseään ja tauiAa-michiään — yhdysvaltalaisia kenraaleita Ja poliitikkoja. Kaunistellakseen asemaansa • Wa9hington on tämän tuotfta yrittänyt antaa vakuutuksia siitä, että vai'klka Saigoniin juntta ei nyt aivan puihdasiia kansamvaltaa edustaisikaan, niin kyllä sen takana, on kuitenkin jonkinlaiselt pakkiovaalit. Mutta juuri silloin kun juntasta pitäisi saattama hädin tuskin käyttökelpoinen kalu, 'tulee Saigonista uutistietoja, jotka hävittäväit kovalla vaivalla ralkennetut poliittiset tuulentuvat. • • Tässä on pari viimeisinitä esimeridkilä: Alkuviikolla saadun uuitistiedonmukaan.juntta on vetänyt Imaanpeitok.sesta sotaoikeuteen 43 opposiitiomiiestä, mukaanlukien Huynli Van Trong joka toimi pidätysaikaansa oli heinäkuuhun lasti "presidentti" Nguycn Van Thieun poliittisena l^trikpi.-ineuvonantaijiaina. Tältä 57'Vu'otial:tta -miestä syyietäiin, Presidentti Richard Ni^Xon on viimeaikaisissa puheissaan pannut suurta painoa sodan ''viet-namilaistuttamiscHe". Meille on selitetty, että ameriikkalai-set hyökkääjät voidaan: tuöttaa pois Vietnamista sitä mukaan kun Saigonin juntan sotilaat saadaan a.soistetul<si hampaisiin asti ja kioulu)tetu!ksi niin., että ne voivat ottaa amerikkalaisten sotilaitten paikat- Kysymys ei siis ole Vietnamin sodan lopettamisesta vaan son "viietnami-laistulJtamisesia"; kuten Wash- - ington nykyään Selittää. Mutjta^nyt kerrataan Saigonista, että juntta "hylkää" ko-: , konaan määritelmän "sodan vietnamilaistutt.amisesta" sillä se oli, näin he taivaötelevait,, a vöin tunnustus, että siellä on viimeaikoina kyyty "amerikkalaista sotaa". Icenraali Thieun kerrotaan antameon alaisilleen ohjeen, että "sodan vietnami-laistufctami. s-määritolmää" ?i saa mis.sään julkisissa yhteyksissä käyttää. . Hoiinäkuussa, jolloin U S A antoi tiedon, että .-70 vetää Etelä- Vietnamista pOis muutamia tuhansia miehiä, antoi juntta määrärykson, että "poisvetämis -sanaa" ci saa käyttää julkLsuu-des. sa vaan sen sijaan on puhuttava "kiorvaamisesta" roplaco-ment) eli "vaihtamisesta". Kummallisia ovat Washing-tonin" henkiygtiivriit! • ta^tnusUikkeensä eräälle «merlk-kalalselle 'tjoimininielle. Aina paroni William Beaverbrpökin, varakreivi Harold Rothermeren ja varakreivi Alfred Northcliff en, näiden ns^ sanomalehtikuninkai-den ajoilta Ifihtien "yleiskansallisen sanomalehden omistajan" titteli c:i sv.urcati viehättänyt mo-nr. Va -a':?n;cliiä.. -' .i!:r. rjlL^cn asettui poikkiteloin Ma:cwcllin tielle? Hänen nimensä^ pn Rupert Murdoc^/ hän on niin ikään miljonääri ja omistaa AXis-tralian kolmanneksi suurimman lehtitrustin. Murdochia tukmt lisäksi varsin varteenotettavaifc taustavoimat, mutta niistä puhiiV taan myöhemmin. Murdochin tarjous vaikutu The Sun'in oihista-jien miehestä erittäin houkuttelevalta ja he-hyväksyivät sen. He tekivät tämän huolimatta siitä, että Maxwell lupasi säilyttää lehden työväenpuolueen julkaisuna, kun taas Murdoch ilmoitti turhia ujostelematta, ettei hän tule sietämään minkäänlaista työväenpuolueen vaikutusta lehdessä. Lehden on kyettävä lohkaisemaan itselleen riittävän suuri pala mai-noskakusta. Sillä mainos tuo rahaa. Ja raha vie voiton aatteista. Mutta miksi miijonääri; Rupert Murdochin rahat veivät voiton miljonääri Robert Maxwellin rahoista? Vastaus tähän kysymykseen löytyy, jos poiketaan ajassa hieman taaksepäin, nimittäin tammikuun 2 päivään 1969. Sinä päivänä Robert Max\vell hävisi vielä yhden taistelun, jossa hän pyrki saamaan haltuunsa Englannin le-vinneimmän sunnuntailehden The News of The World'in. Syynä hänen häviöönsä oli myös tuolloin Rupert Murdoch. Hieman aiem- I min Maxweil tarjosi mukavan j pyöreätä rahasummaa The News 1 of the World'in omistajalle Jack- I sonille oikeudesta saada haltuun-i sa 25 pros. lehden osakekannasta. Jacksonilla oli kuitenkin vaikutusvaltainen neuvonantaja, joka esti kaupan. Neuvonantajan nimi on Rothschildin pankkiiriliike. Tämä nimi on syytä painaa mieleen. Tammikuun 2 pnä 1969 The News of the \Vorld'in osakkeenomistajien kokous siirsi äänestyksen tuloksena sanomalehden Rupert Murdochin omistukseen. Rothschildien nimi putkahti jälleen esiin,, kun Maxwell yritti myydä kustannusliikkeensä Perr gamon Pressin mahdollisimman edullisesti amerikkalaiselle toimi-nimelle, Pergamon Pressin osakkeiden; arvo joutui Cityn .valvontaelinten erikoiskäsittelyyn. Kuka oli asettanut kyseenalaiseksi Maxwellin luotettavuuden finans-simiehenä? Vastaus lienee selvä, kun ottaa huomioon, että amerikkalaisen toiminimen neuvonantajana toimi Rothschildin pankkiiriliike. Samaan aikaan MaxweUin hylkäsivät hänen uskottunsa — Flemmingsin sekä Panmure. Gordon & Co:n pankkiiriliikkeiden edustajat. Tämä selittää kaiken. Kerrotaan, että hävittyään taistelun The News of the World'ista harmistunut Maxwell tokaisi kiivastuneena häntä ympäröiville lehtimiehille: "Minkäs teet, kun viidakon laki voitti." Tässä yhteydessä muistuvat mieleen Leninin sanat: "Kun porvarillisen leh-titoimen edustajat lopullisesti riitaantuvat keskenään, he paljastavat yleisölle 'suurten lehtien' lahjottavuuden ja vehkeilyn." Lontoossa on paljon rakennuksia ia paikkoja, joftäca Uittyvät lie-vinia ohskeluim Englaimiss^^ vuotta sitten. British Museuinin kirjastossa hän tutki ajanktAtai-sia tapahtumia koskevaa aineistoa sekä kerääi tietoja laatiakseen analyysin kapitalismin^ kehityksestä monopolisoitumisvaiheessa. Leninin päivinä monopolisoitu-misprosessi oli JQ laajalle levinnyt pankki-:jayteollisuusalalla, mutta ^englantilaisten lehtitrustien omia- .-tajat yrittivät kaikin mahdollisin taVoiri'halata riippuvuutensa Citystä', fielittäen, että kaikki 200 erigli^^laiäta p&iväl^jlibeä ja 20 sunhttritanehtcä ovat^ii^*^^ paudea ainutl^iertain^X^' isikaan-j^ aanhois''] Lenin ennakoi kuitenkin jo tuolloin tulevan kehityksen sanoen: "Monopoli kerran'muo-dostuttuaan jff käsitellessään inil-jardeja tunkeutuu absoluuttisen väistämättömästi kaikille yhteiskunnallisen elämän aloille poliittisesta rakenteesta ja kaikenlaisista •yksityisyyksistä' huolimatta." Mihin "vapaa yritteliäisyys" Englannin lehtialalla on tänä päivänä päässyt? Sanomalehtien lukumäärä on supistunut puolella, vaikka lukijakunta on huomattavasti lisääntynyt. Lehtitrustit ja televisio ovat itseasiassa jakaneet keskenään "vaikutusalueet" ja "inenekkimarkkinat". Neljä suurinta lehtitrustia International Publishing Corporation (IPG), Roy Thomson Organization, Associated. Newspapers ja Beaver-brook Newspapers ovat monopolisoineet kaksi kolmannesta päivä-lehdistä ja neljä viidesosaa sun-nuntailehdistä. Australialaisen miljonäärin Rupert Murdochin esiintulo panee alulle vielä yhden lehtimonopolin, joka sitoo englantilaisen liike-elämän finanssiasiat tiiviisti Australian lehdistön liikeasioihin. Tästä hitosta aikovat Cityn finanssimiehet hyötyä. Pankkiiriliikkeiden sana saa yhä ratkaisevamman merkityksen lehtitrustien liikeasioissa. "Painovapaus" myönnetään vain niille, jotka omistavat tarpeeksi monta miljoonaa kilisevää rahaa voidakseen mahdollisimman edullisesti ostaa tai myydä tämän markkinoitavana olevan "vapauden". — vuonna 1968 Englannissa käytettiin SiOOO.OOO elävää eläintä, mukaanluettuna 30,000 kissaa ja koiraa, lääketieteellisiin ja muihin tie-letllisiin kokeisiin. mm» t i ^ ^ H a l i a . — nenen eteläitalialalsen Melito IrpinDn kaupungin tBnän lieden tavoitelluin poikamies on nimelt&än Raf-f aele Mtnichiello, 20-vuotia8 nuorukainen joka hiljattain kaappasi inatkastajakoiieen?San Franciscosta Roomaan. Kaikki tämän köyhän pikkukaupungin tytöt ovat innokkaita menemään naimisiin kotikaupungin pojan kanssa, ilmenee torino-laifien La Stasfpa-ldhden kirjoituksesta Italialaissyntyinen Mi-nichiello palveli Yhdysvaltain meri jalkaväessä. "Olen v&ls^ menemään naimisiin hänen kanssaan", huokaisi 17>vuotia8 Rinolda Huflttone «il-niäl säihkyen. VMinä ihailen häntä. Tekisin mitä tahansa Hänen puolestaan . . . hän on parempi kuin mikään filmitähti." Jopa kaupungin opettajattarillakin on samanlaiset tunteet Raffaelea kohtaan, joka on tällä hetkellä eräässä Rooman vankilassa syytettynä rikoksista, joiden perusteella hänet voidaan tuomita aina 36 vuodeksi vankeuteen. turvapaildkaa fii^öpenhamjina. Taniskan oikeusministeri Knud Thestrup kiel täytyi viime viikolla' myöntämästä poliittista turvapaikkaoikeutta amerikkalaisille sotilaskarkureille Ted Pricelle ja Reginald Alderto-nille. Ter Pricelle oikeusministeri tosin myönsi oleskelu- ja työluvan edellyttäen, että Ranskan viranomaiset eivät vaadi häntä palaamaan takaisin Ranskaan. Sitä vastoin Reginald Aldertonin suhteen kieltäydyttiin täysin työ- ja oleskeluluvasta. Miehet karkasivat Länsi-Saksassa sijaitsevasta yksiköstään ja saapuivat Tanskaan 12. ^okakuuta lentokoneella Pariisista. Oman selityksensä mukaan syynä karkaamiseen oli, että he pelkäsivät joutuvansa Vietnamiin. Tanskassa on ollut aiemminkin useita amerikkalaisia sotilaskarkureita, mutta he ovat saapuneet maahan salaa. Useimpien tarkoituksena on ollut matkustaa Ruotsiin. inniniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiii SUOMEN UUTISIA Toronton Telegram-lehden Moskovan k i r jeenvaihtaja Aaron U. Einfrank käskettiin poistumaan Neuvostoliitosta sen jälkeen kun häntä oli toistamiseen varoitettu halventavien artikkelien kir-joittamisesta^ Helsinki. — (Suomi-Senra) Ensimmäinen suomalainen auto valmistni Ensimmäinen Suomessa valmistunut henkilöauto, vaaleansininen Saab-96 rekisteritunnukseltaan EKA-96 luovutettiin 14. mairas-kuuta tasavallan presidentille. Auton virallinen vaimistumishet-ki oli Uudessakaupungissa Saab- Valmetin autotehtaalla 13. marraskuuta, jolloin yhtiön toimitusr johtaja Väinö J . Nurmimaa seurassaan Turun ja Porin läänin maaherra Esko Kulovaara, Saab- Scandia yhtymän pääjohtaja Curt Mileikowsky sekä Valmet Oy n: pääjohtaja ministeri Olavi J. Mattila suoritti auton koeajon tuotantolaitoksen pihamaalle rakennetulla koeajoradalla. Nuorekkaan autotehtaan: juhlatapausta oli , seuraamassa arvovaltainen kutsuvieraiden joukko sekä tehtaan työväki, joka välittömästi ensinmiäisen auton koeajon jälkeen jatkoi autojen kokoamistyö-tään suuressa kokoonpanohallissa. Ns. pikku-Saabin ja paketti- Saabin ohella ryhdytään jo tänä vuonna kokoamaan valmiiksi maalatuista koreista . myös isoa mallia 99. Tänä vuonna valmistuu suunnitelmien mukaan kaikkiaan 300-400 autoa. Saabien vuosituotannoksi on kaavailtu 15,0U0 autoa. Vielä ensi vuonna ei tähän päästä, vaan määrä jää noin 10,- 000:een. Suomalaisten Saabien hinnaksi tulee sama kuin ruotsalaistenkin, eli malli 96 noin 15,- 500, maUi 95 10,500 j a malli 99 20,500 markkaa. Uudenkaupungin autotehtaan henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä 60 toimihenkilöä j a 80 työntekijää. Toimihenkilöstön keski-ikä on 28 vuotta eikä kukaan heistä ole vielä täyttänyt 40 vuotta. Työntekijöiden keski-ikä tehtaassa on 24 vuotta. Laitilan pitäjässä on parhaillaan menossa kolmas työntekijäkurssi. Vuoden loppuun mennessä siellä on koulutettu 180 työntekijää. Liikennekuolemien määrässä laskua Kuluvan vuoden ensinMnäisellä neljänneksellä surmasi liikenne 154 ihmistä, kun vastaava luku vuonna 1966 oli 214. Liikenteessä kuolleiden määrän arvellaan tänä vuonna jäävän alle tuhannen. Lapin metsänuudistusta tutkitaan yhteisvoimin Lapin metsien hakkuumahdollisuudet voivat vähetä kohtalokkaalla tavalla, jos puustot jäävät uudistumatta. Siksi on päätetty ryhtyä tehostetun metsäntutkimuksen avulla toimenpiteisiin uu-distusongelmien ratkaisemiseksi. Se suunnataan ensi keväästä alkaen erityisesti Pohjois-Suomeen maatalousministeriön, metsäntutr kimuslaitoksen, metsähallituksen sekä paikallisten metsäteollisuus-yhtiöiden ja piirimetsälautakuntien yhteisponnistuksin. Lapille ennen tyypillisinä pidet-tyt puulajit kohtaavat kehityksensä herkimmässä vaiheessa, nuorina taimina mm. ilmaston ja maaperän • kylmyydestä johtuvia vaikeuksia. Ne ovat aiheuttaneet Lapin metsien uudistumistyössä ponnisteleville anunattimiehille vastoinkäymisiä, joita aikaisemman tiedon pohjalla ei olisi voitu odottaa. Etelä-Suomessa hyviä tuloksia antavat metsänviljelysmenetelmät ovat aikaisemmin osoittautuneet tuloksellisiksi myös pohjoisessa, mutta eivät aina tunnu enää pätevän. Myös sellainen männyn i l - mastorotu, joka ennen pääsi hyvin kasvun alkuun pohjoisessa, törmää nyt vuodesta toiseen valr mistautumattomana ilmastosta johtuviin ankariin oloihin. Taimet heikentyvät ja lopulta sortuvat sellaisten tautien uhreiksi, joiden voittaminen niille muutoin olisi ollut helppoa. Sama kehitys koskee Suomen eräitä muitakin osia, vaikkakin lievempänä. Se ei Lapin eteläisissä osissa ole niin haitallinen kuin Kolari-Sodankylä-Savu-koski- rajan pohjoispuolella sijaitsevilla alueilla. Niiden puustojen uudistaminen metsänviljelyä käyt taen on osoittautunut erityisen vaikeaksi. PÄIVÄN PAKINA "HAUSKAA JOULUA" Joku voisi otsikosta päätellen luulla, että allekirjoittanut on peräti kuukausi- eikä vain "viikko-villissä". Mutta monenlaisissa mielettömyyksissä on vähän järfceäkin. Tunnettu tosia.sia myös on, eitä kaupunkien kadut ja kaupat alkavat .jo pukeutua jouluasuunsa. Myös joulupukin paraateja on tuhkatiheään muuaHa paitsi ei ilmei-sesti'kääTi_ c.'»nadan suuirimmassa kaupungissa, Montrealissa, missä valmiiksi suunnitellun "joulupufcr ki-paraalinsa" sen _vuoksi ;k\m kaupunuin isät laativat kaikessa viisaudessaan säädöksen, minkä Ea.ton-yhtiö joutui peru uittamaan perusteella voidaan kieltää pilo-luipaa, 'kaiikonlaisilta kulkueilla, mai-ssoilta, kokouksilta ja muilta ullkoi'lma,lilaisuuteilta. Se oli tie-tenkrn hapan pala yhtiölle ja samalla ehfkii "ensinunäinen pettymys" monelle pildkulapseHe, jotka eivät osaa ymmärtää aikuisten kotkotuksia yleensä eikä ainakaan äärioikeiston poliittisia tempauksia. :• Toivotaan nyt kuitenkin, ettei muille, son pai-emmln nuorille kuin aiikuisillekaan lapsille tulisi tämönluontoisia eikä muitakaan poHymyfcsiä tulevan joulun aikana.;. Niin, joulua vietetään monella ori tavalla j n imononlalsissa olosuhteissa. Vaikika suuri enenamistö ihmiskunnasta tulee toimeen tietämättä ja perustamatta joulusta mitään, niin meille muille se on vuoden yksi merkkitafpaus: "Hauskaa joulua" ja "rauhallista joulua" ovat niitä tunnusteita jotka omaksutaan kaikissa piireissä huolimatta siitä mitä ajatellaan muista jouluun 1iii:tyvistä asioista. "Hau.skasta joulusta" puhuen se on kautta aikojen ollut suoma-laisJHe ilon ja valon juhla. Se on ^samalla ikotijuMa, jolloin perheet "kokoontuvat niahdollisimman täysilukuisina saman pöydän j a kuusen ääi-een. Se on joululahjojen jakamisen ja antamisen iloinen juhla ja monelle myös "oikeutus" muutaman lyypin ja paiin pitkänkin ottamiseen. Älköön ketään kiellettäkö taap-laamasta omalla tavallaan, sillä meillä joka päivä työn ja uurastuksen parissa olevHIa ei toden totta ote liian paljon ikMi ja huvittelun hetkiä. Vaikka vanhan kansan viisaissa .sanänpai^issa selitetään, että "ib> ilman viinaa on teeskentelyä", niin yleisesti kuitenkin myönnetään, että iiolicmon liiaHisesta haultimiscsla tulee mielcninasen-mis ja krapula, jota vastoin ^y^'ä joululukcflninen ilahduttaa midtä vielä toisenakin piiivSnä. Juuri tässä vömekstmainitussa mielessä on "Hauskaa joulua" toivotus tämän tekeleen otsikkona. Ja aiheen sen estfykseen antoi perinteelliseksi tuUat Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteisesti valmistama Joulu-julkaisu, jonka (ai^coituksena on lisätä j a syventää yhteistä jouluiloamme. Julkaisuun an taas saatn runsaasti Ikirjoituiksia ja kuvia kum-madtafiua puolMi ra}aa ja mikä tättteinta, nämä keirtiomukseit, ra-not, kuvauJoset ja artikkelit ovat erinomaisesti tiiUaiseen julkaisuun ^sopivia. Julkaisun toimituksen puolesta halutaan esittää julkinen kiitos kaikille avustajille, yhtä hyvin niille, joiden lähetykset on nyt julkaistu kuin nillekin, joiden kitTOituksia ei voitu parSiaalla tah, doUaikaan täihän julkaisuun ottaa. ViimeksinKiinitussa itapauksessa tntmHus on tietenkin bov«n kiira.s-tulen painosiluihsessa. Kun on "yli-tuotantoa" ja esimeridacsi pari samantapaista kit\)oiUiBto, niin sil^ loin on jotakin jäteittäivä pakasta pois. iKysyniyis «1 tällöin ole Välttämättömästä kirjDitulctx^n heikkoudesta vaan ensjslijaan julkaisun kxriconaisuudefita. Mahdollisesti toimitus tekee valinmaisaa paho-jaikia virheitä, 6iUä inhimillisiä virheiltä ei voida vftlttäH, mutta tällaista "valintaa" on kuitenkin tclitävä. VaKava enemmistö avustajien kii^joitukslsta ja IkuvisUi on nyt kiitelty, t M M n muutemia sellaisia jouduttiin jättämään sivuun. Kiitos kuitenkin kaikille ja parempaa onnea seuraavalla kei-ralla . niHte, jotka eivät saaneet nyt tuotteitaan päivänvaloon. Tässä runsaasti kuvitetussa Joulu- julkaisussa on kymmenkunta mielenkiintoista runoa, parikymmentä hyvää kertomusta, muistelmaa, kuvausta- novellia j a artikkelia, mistä ei ilahduttava huumorikaan puutu. Joulu 1969 on jo valmistunut ja lähetetään vielä tämän viikon aikana (ennen maiTasGoiun 21stä päivää) etäjsennmille lukijoilleen Yhdysvaltoihin ja Canadan^lännel- Kustannukset ovat valtavasti viimeaikoina (kohonneet. Kaikenlaiset painolyöaineet ja välineet, työpalkat ja possttmaksut ovat ajan "hengen" mukaan nousseet kautta linjan. Yksistään posti-maikspujen kohdailta mainittakoon etitä "joulun" lähetys tulee mek-samaan 10 senttiä kappale- ja lisää postimaiksun korotuksia on tulossa. Kaiteesta huoliimatta Joulun hinta on pidetty mahdollisimman ailhaisena, $1.25 kappale. Joukia on saatavana Vapauden ja Työmies^Eteenpäin liikkeiden asiamiehiltä ja -naisilta sekä suoraan mainituista lehtiliikfceiatä ti-laamalla. Kun allekirjoittaneella oji i j r y t - km oBut jotakin yhteyttä Joulun valmistamiseen, niin sen sisältö jääköön muiden arvosteltavaksi. Toivotaan kuitenikin, eittä se lisää Pftakmtrisen sitä "Hauskaii joulua". — Kättsäikom^a.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 20, 1969 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1969-11-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus691120 |
Description
Title | 1969-11-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaii manrasik 20 p. —- Thursday, Növ. 20, 1969
INDEPENDENT UABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
< LIBERTY) EgtolbUsbed Nov. 6,1917
Editaa:: W. EKLUND . Miajieger: E. SUKSI
> Tel^hone: Q t t i c e aaiä Edkltanial 674-|264
Publdshed twlce -»«ekly: Tuesdays eji^ Thunsdays by Vapaus Publishing
Co. Limited, 100-102 Btai St. Weat, SudlbUry, Oortaxio, Canada.
MaOing e^dre^: Booc 69.
Ädveitisding iQJtes upea ap
Seoond Olass MoU »egista:«il!lon Nuimber 1076
A
;;.M('mbur;o( Ih 'CANADIAN tANGUAGfc-PKfcSS C L U B
Canadlaissa: 1 vk; $10.00, 6 kk. $5:20
3 kk. $3.00
TILAtJS0INNAT:
U8A:n: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
Suottieeh: 1 vk. $11*0, 6 kk.
Varoitus Quebecista
' Ikäänkuin varoitifeena niille, jotka j^ittäyätCBC-TV
jä radion ^'sensuroinnin" ja muiden sentapaisten hallinnollisten
toimenpiteiden avulla tuäc^duttaa separatistista mielialaa
Quebecissa, tilli viikon ailussa ijiiltei kuin salamanisiku^ kidt-r
kaalta taivaalta tieto, että Suuri ja vaiöcuitusvaltainen^ St.
Je^-Bäptiste Socidty-järjestö on ryhtynyt avoimesti kannat-taimaan
ja vaatimaan podiittista iitsenäisyyttä QuebeciUe.
Vaikka örtkin myönnettävä, että mainitun järjestön toimesta
-Oin viimeksikuiuneitten vuosien ja kaiukausien aikana
korostelttu ranskalaisen Canadan ikansallisten vaatimusten tärkeyttä
j a oikeudenmukaisuutta,, niin S. Jean-BaptisteSocietya
on kuitenkin pidetty siksi "konservatiivisena' laitoksena, että
se tulee kaikeäta huolilmatta Pysymään nykyisen liittovaltio-muodon
kannattajana.
Toisin kuitnekin kävi, kuten on uutistiedoissa kerrottu.
Järjestön ylimääräinen konferenssi hyväksyi nyt valtavan
suurella äänten enemmistöllä päätöslauselman, missä vaaditaan
poliittista itsenäisyyttä sen katsantokannan pei-usteella,
:ettävain-se takaa inhimillisen sekä poliittisen j a taloudellisen
kehitysmahdollisuuden Quebecille. .
Tähän asti on visseissä valtapiireissä englanninkielisessä
Canadassa sivuuteittu olannostolla separatistinen liike sillä perusteella,
että separatistit ovat pääasiassa idealistisia nuoria,
opiskelijoitat sekä todellisuudesta eronneita opettajia ja pro-:,
fessoreja. Tämä siitäkin huolimatta vailkka esim. Rene Le-vesquen
johtama puolue, mikg, pyi^kii myös poliittiseen itsenäisyyteen
niin, dttä siitä huoliimatta x^oisi. Quebec olla taloudellisesti
yhteistoimimiassa muun Canadan kanssa, edustaa
il-iänsä puolesta varttuneempaa, kansanosaa. Samoin on
asia myös NDP:n ja Quebecin Iconununistisen puolueen kohdalta,
joista ensinmainittu vaatii Quebecin "erikoisaseman
tunnustamista" j a jälkimmäinen Quebecille täyttä "itsemäa-räämiso-
keutita aina eroamiseen asti", suositellen samalla uuden,
todella tasa-arvoisen liittovaltiomuodon hyväksymistä..
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yleisesti puhuen '.'konservatiivinen"
St. Jean-Baptiste Society ei ole missään tapauksessa
"kehittymätöntä" ja "villikatseista" nuorisoa edustavan,
vaan keski-ikäisten ja Sitä vanhempien ihmisten suuri
ja vaikutusvaltainen järjestö.
Tällaisenaan ei tämän järjestön kannanmäärfttelyyn'voida
suhtautua välinpitämättömänä olkapäiden kohotuksella.
Tosiasiassa se on vakava varoitus siitä, että poliittinen käymistila
jatkuu ja voimistuu Quebecissä.
Syynä ei liioin oJe esim- se, että GBCmT^^ ja radio
myöntää mubä liikaa toimivapautta Quebecin kansallismielisille
voimille; kuten on Ottav^JJSta selitetty aina pääministeri
.Pierre Trudeauta myöten, vaan siitä, etitä ranskalais-canada-laisitlla
on todella syvälle käypiä valitusten aiheita. Quebeci-
"Herrat potvJirilliset indivi-dualistit,
meidUii on sanottava
teiUe^ ettii kaikki puheenne ab^^
soluuttisesta Vapaudesta ovat
pelkkää ulkoKultaisuutta. Ra-,
hanvaltaan perustuvassa yhteis
kunnassa ci voioUa reaalista
eikä todellista 'vapaotta'."
"Kapitalistisessa yhteiskunnassa
n^erkitsee painovapaus
vapautta kaupitella lehdistöii ja
vaikutusvaltaa Kansanjoukkoi-hin.
Painovapiiu^ on lehdistön
elättämistä piiä^^^an kustannuksella."
Kaksi edellU eritettyä lausun-/
toa ovat periii^in Vladimir /Le*
ninin elämän toiminnan, kausilta.
Ensimmäinen on vuodelta j
1905, toinen VDodeltu 1917. Vu^
liin mahtuu kaksitoista vuotti^,
mutta mikään oi aiuuttanut sillä
välin Leninin I^Hsitystakapir
.talistisen paint^yapauden todel>
lisesta olemuk^ei^ta.
Siitä on nyt kulunut puoli
vuosisataa. Mtt^n on asian laita
tänään? Annetaan tosiasioille
puheenvuoro.
Brittiläisen Sanoma- ja aika-kauslehtitrustin
l ? C . n (International
Publishing Corporation),
johtaja Hugh GudHpp julkisti 2.
pnä syyskuuta liiusunnon, joka
alkoi sanoilla: " On aivan ilmeistä,
että Mr. MaJt\venin haaveesta
ryhtyä kansalli^eif sanomalehden
omistajaksi on tuUut loppu." Ku-ka
on Mr. .MaX\vell ja mistä sanomalehdestä
oxx Kyse? Miljonääri
Robert Ma:<^Vei' omistaa suuren
Pergamon Prcss-nimison kustannusliikkeen.
Hiin oli aikeissa
ostaa The Sun-niiOisen päivälehden,
joka sadan mUun sanoma- ja
aikakauslehden ohella kuuluu IP-C-
trustin omistukseen. HughCud-lippin
johtama nionopoli tuomitsi
The Sun'in joko kuolemaan tai
loppuunmyyntiin; sillä lehti on
osoittautunut, tJ^ppioUiseksi. Lehdellä
on miljoonan verran lukijoita
Britannian työväenpuolueessa
Miksi miljopi\alt»kuista lukijakuntaa
pidetäjin, riittämättömänä
sanomalehden Qlcma.ssaolon turvaamiseksi
? KQsk«"työväenpub-lueen
äänenkannattaja'' ei pysty
keräämään riitt{ivu.sti ilmoitus-ja:
mainostuloja, jotka ovat kapitalistisen
i j i i l k A j s u n välttämätön
elinehto. Saman kf^hlalon uhriksi
joutui myös Tho SunMn edeltäjä,
sanomalehti Daily • Herald, joka
kuukahti 60-luVun alussa^ -
Miljonääri Robert Maxvvell; joka
yrittää esiintyä labour-liikkeen
suojelijana, ilmoitti aikovansa pe^
lastaa The SunMn pulasta. Saadakseen
käteistä The Sun'in ostoa
varten Max\voll jiä^tti myydä kus-se
pantakoon nierkille, ei t
minnästa ulkomaalaisten tungettelijoin
kuten amerikkalais-iSsten
palkkataso on "alhaisempi k u b ontariobist"enr työUÖ-myys.
on paljon vaikeampi pulma Quebecissa kuin esj. Ontariossa.
Verot ovat korkeat ja varsinkin nuorten kannaita on
tulevaisuudentoiveet himmeät. Kaiken lisä'ksi quebecilaiset
näkevät, eftä miltei, kaikkien suurempien yhtiöiden, tehtaiden
ja liikkeiden omistus ja hallinto on joko amerikikalaistcn
•tai englantilais-canadalaigten rahamiesten käsissä, ja _että he
ovat asiallisesti puhuen " v e d ^ kantajia ja puiden hakkaajia"
omassa Quebecissaan. Nämä ovat niitä perusseikkoja, jotka
nostattavat separatismia ja voivat johtaa Quebecin eroamiseen
muusta Canadasta, ellei tilanteeseen saada perustavaa "i^^i sotaoikeus ja kuolemantuo-laatua
olevaa korjausta. edessä.
St.. Jean-Baptiste Societyn kannammäärittely "pohittisen Washington tukee tällals-itsenäisyyden"
puolesta 'on siis vakava varoitus muulle Ca-. junttaa "vapauden": puolus-nadälle,
että hiekka voi loppUa aikalasista. tamisen nimiss^.
na3ta Viefckon^-nimellä tunnettujen
vietiiamilaisten kanssa!
Kaikhi toisetkin (42) .sotaoikeuteen
nyt joutuvista opposi-tiomiehistä
ovat aiemmin korkeissa
vii-ka tehtävissä olleita
henkilöitä. Mutta kun heitä
epäillään -'vääristä ajatuksista",
eli raubaaPiTkimyksistä,
Me eme usko separatismista koituvan sen paremmin Quebecille
kuin engiantilaisellekaah Canadalle mitään hyötyä.
Päinvastoin on asia.
Mutta separatismia ei voida torjua hallinnollisilla toimenpiteillä
joiden tarkoituksena on olevaisen jatkaminen.
Liittovaltion säilyttäminen ja voLmistiittaminen vaatii rans-kalais-
csnadalaisten valitusten huomioonottamista ja korjaa-rhistä
sekä sellaisen. 1 iittosithteiden järjestämistä kansallisesti
että ranskalais-canadalaiset tuntevs^t itsensä todellisesti samanarvoisiksi
englantiilais-canadalaisten rinnalla ja kumppaneina.
Mitä kauemmin tämäntapaista.ratkaisua viivytetään, sitä
uhkaavammaksi näyt;tää kehittyvän separatistinen liilke Quebecissa.
- •
Ystävistäsi sinut tunnetaan
Kirjoiilteittu on mfjneen ikertaan, eikä sui'nk!aan suotta,
että Yhdysvaltain hallitus on valmiina asevoiminkin tukemaan
mitä tahansa satelliittihallituäta, huolimatta siitä kuinka
mätä ja diktatuurinen,se on. -
Saigonin juntta on siitä yhtenä todistuksena. Siellä ei
ole väestöllä nimeksikään kamsanvallaisia oikeuksia eikä juntta
.sellaisenaan edusta ketään muita kuin itseään ja tauiAa-michiään
— yhdysvaltalaisia kenraaleita Ja poliitikkoja.
Kaunistellakseen asemaansa • Wa9hington on tämän tuotfta
yrittänyt antaa vakuutuksia siitä, että vai'klka Saigoniin juntta
ei nyt aivan puihdasiia kansamvaltaa edustaisikaan, niin
kyllä sen takana, on kuitenkin jonkinlaiselt pakkiovaalit.
Mutta juuri silloin kun juntasta pitäisi saattama hädin
tuskin käyttökelpoinen kalu, 'tulee Saigonista uutistietoja,
jotka hävittäväit kovalla vaivalla ralkennetut poliittiset tuulentuvat.
• •
Tässä on pari viimeisinitä esimeridkilä:
Alkuviikolla saadun uuitistiedonmukaan.juntta on vetänyt
Imaanpeitok.sesta sotaoikeuteen 43 opposiitiomiiestä, mukaanlukien
Huynli Van Trong joka toimi pidätysaikaansa oli heinäkuuhun
lasti "presidentti" Nguycn Van Thieun poliittisena
l^trikpi.-ineuvonantaijiaina. Tältä 57'Vu'otial:tta -miestä syyietäiin,
Presidentti Richard Ni^Xon on
viimeaikaisissa puheissaan pannut
suurta painoa sodan ''viet-namilaistuttamiscHe".
Meille
on selitetty, että ameriikkalai-set
hyökkääjät voidaan: tuöttaa
pois Vietnamista sitä mukaan
kun Saigonin juntan sotilaat
saadaan a.soistetul |
Tags
Comments
Post a Comment for 1969-11-20-02