Vapaus, August 14, 1954

              i i i
^ 1
m.
ja«ga flf JSnsItf» Cflssdlans. es-
^iSröd eitmmaa Iv Port
thxUx weeUy; itiestfa)^
» «xitfSatiir^Unli^ Vapaus
mmuhiokt^ompanf IM^ st 100-102
St. W, Sodbuj, Ont« CanmSA;
TOesäumi»: Btu. Office OB. i-iSM
ISäiUtim Office OB. 4-4269. Maxuger
E.SulS8t E<iitorW.filimtLM»iiiBg
sddre»; Boac g9, Btaftary, Ontario>
TraxtflatJos free of cbirge.
' . . ^ f kk. 8 55
TluHmllote»; i vk. «JOO 6 kk, 4 ^
Supinett* 1 ffk. 8 4 0 6 kk, 4,75
! jfe^' ,tehttmmfe lukijat tietiivät, Vancouverissa äskettäin pide-
* ^f^tMftfifafe^^^^ikfttJ^J^f (JBj-^it^^ Empir^i Gainc^,^öffi5tu»vat
ji^ientistä paremmin niin tulostason kuin yleisokannatuksenkin puolest^
' Samalla Jterfaa vbidaan. todeia sekin miellyttävä tosiasia, että'
^ ^ f^äniidan ur}ieilt|at puolustivat kunnialla maaf^ine urheilumainetta
'^h / ja^tekivät dHlj^-TiuTiyilcserftme ^^rlotettua paire/npia tuloksia,
' ' ^ J^j|^^s£pI«9seoMn^|o»bittaa,^ettäfurheil^^ erikpisfgti ma-ja kept-
^ ^äurneilo, on voimakkaassa nousussa brittiläisissä maissa ja myös
>;-<öanadassa. !Mcidä« miliisiämme \'ancouverin kisat osoittavat, että
A^Ma?{Xy<%^J? yhteistyön hengessä, pidet,yljni£yniq||fiy|ri^
'"c/«^|iMj^!ssee<. * ja" innoittaneet nrbeiliitbijiiintaa' kautta
' / « - •> ^ . . .
•:.f:ft.aff.-(.«' as
m
iKemr W»tp»» puuntaen f^ng
lAkelta täyttää 70 raotta etuA oAa.'
»Mitaina. tk:n >10» jmä.
muUAh »aio SkmiUi Porcupfnerta
täyttää 72 vUotta iänään, elokuun'Ij»,
pnä.
Yhdymme j$ukula]5t«n Ja tutlavien
onnentoivotuksiin!
aHicnaft^Ja^un ,on -voitu — kiitos aktiivisille rauhanpuolustajille
. m> , lieventää kansainvälistä jännitystilannetta ja lopettaa käynnissä
* >CKlat, on,myös voitu antaa enemmän ]kehitysmahdölli.suuksia
-'^ ^^i^^ilevalle nuorisolle,
f ^a V Samalla *kertaa kun toteamme nämä myönteiset puolet, on to-
" ' * ,'-iuuden'vuoksi edelleenkin korostettava sitä, että Canadan urheilijat
't\ .^ff- j^jjjy^tple-^ vielä saaneet läfaimairtkaan huippusaavutuksiaan. Vancou-fc'
* tir-1 j i^^rf" pidetyt kisat ovat vain pienenä merkkinä siitä, mihin Canadan
^^^Si^^S^eiAes/i nuoriso pystyy kansainvälisillä kisakentillä, jos sill^ arine-
**'"^taan siihen tilaisuus.
ICaikkein tärkeimpänä tehtävänä on se, että pyritään mahdol-llisimman^
nopeasti /Vapauttamaan: urheilu ammattila^^^
•?ia:~-irfi-si»tä^^
y-;^*>--*-kuinka'paljott'siitä'saadaan rahaa jollekin "urheiluklubin" omista- ;
T-^' ..Ijpiseksi on vaadittaya tiukasti sitä, että liittohallitus, maakun-
^ !/*r^.^iahailitukset ja kunnallishallinnot rupeavat tosimielessä auttamaan
'rahallisesti ja moraalisesti, ei vain urheilukenttien rakentamista ja
/.jif|[ V> *Jtiinnossapitoa, vaan kaikkia'urheiluseuroja, jotka tosimielessä edis-
7'tävät'urheilutoimintaa, järjestävät urheilukilpailuja jne. On kerta
>^^ikkiaan tehtävä foppu siitä naurettavasta tilanteesta/että joiltakin
aktiivisilta urheilujärjestöiltä kielletään asiallisesti puhuen^^
imua r lanmoraalinen tuki'—puhumattakaan nyt rahallisesta avustuksesta
vain sen vuoksi kun .kulloinkin vallassa oleva poliittinen puolue ei
syystä tai ^toisesta'pidä. näistä urheilujärjestöistä. Tällameit tirheilu-m
«« asiassa politikoiminen on ftina tuomittavaa lyhytnäköisyyttä, mutta
•iv .vielä kurjempaa on se siiloin, kun tällaisen poliittisen^syrjinnän uh-liti
riksi joutuu sellaisia seuroja ja järjestöjä, jotka pva^ äärimmäisen
tt'! 'Vaikeissa olosuhteissa vieneet uudisraivaajan raskasta osaa kenttä^
•urheilun kehittämisessä tässä maassa.
Yksi tällaisen poliittisen syrjinnän kohteeksi joutaneista järjes-
" 'töistä onSCMJh, vaikka on kasvattanut useita Canadan mestareita,
•sjav^ toi hopeata Canadalle. Me us­komme,
että Canadan kansa ei ttile pitkää aikaa tällaisia ifkiclettö-
/myyttä sallimaan^ vaan tulee vaatimaan hallitukselta.»täydellistä
' SUunnanmuutpsta urheilutoimintaan suhtautumiseen nähden.
' J L \ ? , ' i4V<"^^.l<>|€n^<i J"yo^ vakuuttuneita siitä, että Canadan elinvoi-
1
Jkullat|y^jijttajia> v^^^
^ r^jen^ä* kehittämiseen — jos valtiovallan toimesta ruvetaan rohkaisfe-
)titaan'ja auttaniaan amatiiöriurheilua ja kalkkia sitä edistäviä jär-
•Siv!.'
Vuosikymmenien unelma toteutumassa . . , '
T ^ ! , ^Capadalaisten 50-vuotinen unelma, jonka toteuttamisen puoles­ta
ovat taistelleet ja toimineet kaikki hyvää tarkoittavat canadalai-
.'set poliittisista ja muista erimielisyyksistä huolimatta;'St. Lawrence-
'joien voimalaitos<juunnitelman toteuttaminen on aloitetta asianmu-
^ .'Juusin juhlallisuuksin rajan kummallakin puolella.
f \ , Ollen yksi niistä sanomalehdistä, joka on vaatimattomalla ta­varallaan
osallistunut sen laajan yleisen mielipiteen painostuksen ke-
•if . ' 'Bktämiseen, jonka seurauksesta tämä suuri ja kauaskantoinen ra-»
<| • :^^$Minustyö aloitettiin, Vapaus tervehtii sitä luonnollisesti hyvin läm-
: pimästi. St. l,awrencen vesivoiman valjastaminen -on osa St. Lawren-
..^^^joeii suunnitelmasta^' josta on niin paljon puhuttu, mutta se on
\^^öite«kia täysin erillinen yritys mainitun suunnitelman-syvän vedeii
-vföitiestä. Tällä viikolla Corn\vallissa suurin juhlallisuuksin aloite-
- 'ttin St- La\vrencen voimasuunnitelman toteuttamisen avulla lisätaäii'
Ontarion sähkövoima
" omalla, ollea se lähes neljännes siitä, mitä Ontariossa nyt sähkö-Ä
on, että tämä rakennussuunnitelma
. ' .Itpteutetaan neljän vuoden aikana, niin se tarkoittaa, että siitä saa-
-'"^i-^ISärf^eti
^ i ' * , '^^öläisille''ja niyös niiden alojen teollisuuksille, mitkä valmistavat
* "^"'^'yjissinlaisia rakennusaineita ja -koneita.
• !Mutta niin tärkeätä kuin onkin se, että saadaan hetibohtäista
is i43wtä£^^ kat-
, ri ' söense, että täten saatava halpa sähkövoima tulee pakosta autta-
" \ 1**'' , inaan -suuressa mittakaavassa Ontarion teollista kehitystä -^ja siten
Jt ^ Wako maamme kasvua ja voimistumista. Juuri näiden, seikkojen
: t e r v e h d i t t ä v ä tämän vuosikymmenien unelman toteut-
' 'tainista. , ' * ^ " .
. Samalla kertaa kiintyy huomio vastustamattomasti .St. jLawren-srcen
vesitiesuunnitelmaan; josta^a rat-
^'*Ikaisevia jja todella kauaskantoisia päätöksiä. Yleisesti tietietään, että
si yhdysvallaih' ra^^ ovat vastustaneet ja ^onnistuneet-
:'&kin viivästyttämään sekäxyllämainitun voima- että vesitiesuunitelman':
,,\lrä!kentMiista, yrittävät nyH päästä St. Lavvrencen syA'än "vesitien
Pahin puoli asiassa ön se, että Canadan kansan yleisistä vaati-;
sm
/ k Pahin puoli asiassa ön se, että Canadan kansan yleisistä vaati-
'3^'/^^^^'^'^^ piittaamatta on liittohajjituksemme näyttänyt .merkkejä*
I ' •jsu^ «ttä:?»taipuu Wali Streetin rahamiesten ja_heidän politiikkojen-
1' tM'"-^ painostuksen edessä. Tämä Ottawan herrojen taipuvaisuus on jo,
(i"^;^ 'Ij^^^^^ttlUnut huolestuneisuutta laajoissa kansalaispiireissä ja kaik-
^''^ r«,7..,'^S^2i Vaaditaan'nyt, että St. La\vi;encen vesitietä ei saa antaa yh-
^ . ^i^svaltalaisten suuryhtiöiden ja heidän poliitikkojensa kontrolliin,!
Mitä muut sanoiKal
Canada pystyy itse valjastamaan sähkövoimaa, tuotta-
* ^jj<!<**^.* I.awreticeh4')esivoimat. niin silloin on myös totta se, että
I 4i^rfl«i*' • .,C^ada pystyy itse rakentamaan tiiman joen syvän vesitienkin. Pi-
^ ".l^l^äämme.St. .l.awTence canadalaLsena jokena ja rakentakaamme sen
f',^^' syvä vesitie täysin canadalaisena yritvksenä, palvelemaan Canadan'!
^4r^lto'<iaA^tiön etu/ai' - ' ' * '-M:
KESKITYSLEIBIEN Lt»l^K2U
vNfin Sritanmaa kuIn^W
kin ^sekä Canadaa Ja mutta kapita­listimaita
— Vapau») on vllm? vuo­sina
tulvitettu kirjoilla "mlsjä kuva­taan
huolettomasti alhaisia Julmuus-kphtaukjla",
kirjoitti tunneUu Jöritti-lälnen
kirjailija J . B. Eriestley äsket­täin
"New Statcsman and Nation"
Julkaisussa Ja Jatkoi: "Usäksi, niis;^
kirjoissa tavoitellaan, el vain i ^ d ä i i
mielenkiintoamme, vaan myös Ihai­luamme,
Ei ainoastaan pahantekijät
murskaa neniä, puhkaise silmiä Ja
plekse ihmisiä mäsäksi; kertomuksen
sankarit menettelevät myös samoin Ja
ovat tosiasiassa sUnä homlnassa pa­hantekijöitä
parempia . . .
Tämä el ole hyvää uneksumlselä-mää
kasvaville lapsUIe . . . He lialua-vat
olla sankareita. Ulkonaisesti kat­soen
sankarit cvat kaikkea muuta
mutta ei sellaisia kuin he: pitkiä, har-tiakkaita,
hyvin voimakkaita, hyvin
rohkeita Ja tyttöjä miellyttäviä . . .
Tässä el ole mitään uutta. Pojat Ja
nuorukaiset ovat-yhdistäneet litsemfä;
Sankareihin vuosituhansia ^^^^.^Mutta
meidän sietäisi huolehtia siltä, ettei­vät
sankarit potkisi niin usein ihmi­siä
vatsaan Ja hakkaisi heidän kasvoa
Jaan mäsäksi . . . Olisi yhtä hyyä
vaikka huomispäivän kansalaiset ei­vät
pitäisikään itsestään selvällä
asiana, että ihmisia. Joista he eivät
pidä, tulläl piestä, tyrmiä Ja muhen-taa
. . .
j : s jotkut meidän puhdistajamme
lakkaisivat tuijottamasta sukupuoU-aslolhln
ja tarklcailislvat tätä yäki-valta-
ainehistoa, ' he voisivat olla
meille hjddyksl,. . YhdÄsän poikaa
kymmenestä pääsee ennemmin tai
myöhemmin itse selville sukupuoU-asioista
. . . mutta tämä raaka väki­valtaisuus
on jotakin muuta. Se ei
ole missään mielessä oleellinen opa
meistä. Meissä on siltä kieltämättä
Itu, raakalalsuuden kipinä, varsinkin
nuorisossa. Sivistyksen yhtenä tavoit­teena
on tämän kipinän sammuttami­nen
. . . Mutta tässä halvassa kirjal­lisuudessa
muutetaan koko sivistyksen
suuntaa.
Onkysyrays enemmästä kuin käyt-
UytyJnlsestä. Meidän alkalsenunaa^
HfeU&ulritusEirJalllsuudeaäaQune •' oli
paljon tappelun nujakkaa Ja raaka-ma"
lsuuttakln . . . Mutta >tämä uusi
väkivaltaisuus, sen sadlstlslne koros-tukslneen,
on vallan toista. Se el ole
vain silottamatonta Ja raakaa, vaan
todellisesti mätää perusolemukseltaan
sairasta ja paheellista. SUnä ei s^osi-tella
Oikeudenmukaisuutta nuortpn
miesten hevosmarkklnollla, nyrkkeily­kehässä
tai kujeilussa. Siltä löyhkää
keskitysleirien Ja salaisen poliisin
kellarihuoneiden haju. Siinä on kir­kuvat
hermot. Sen' isänä el ole uros-puolen
eläimellisyys, vaan ^jonkinlai­nen
sairas mies, turmeltunut ja
m ä t ä . . ."
Patkyiik^laij^Riee
Länsi-Saksa$sa
Frelburtr. (DLP) — Länsi-Saksan
teollisuuden palkkataistelu näyttää le­viävän
nopeastU; Äskettäin on noin 90
pros. Baijerin metalliteollisuuden
työläisistä äänestänyt lakon puolesta
jäPohjois-Reinin-West-falenin alu­eella
— johon, kuuluu myös Ruhrin
alue — on metallityöväen liitto sa
nonut Urtl nyt voimassa olevan 750.000
työläistä koskevan työehtosopbnuksen
elokuun 31 päivästä lukien.
Nyt odotetaan myöskin Länsi-Sak­san
rakennustyöläisten ammattiliiton,
jossa on^.5 miXjoonaa jäsentä, ryhty
vän toii^intaan -i^palkkojen suhteen.
Lisäksi ovat Etelä-Badenissa tukku­kaupan
ja kuljetiislaitcricsen alalla ole.
vat tyontek^t vaatineet 8 prosenUn
palkankorotusta.
'Myös useiden kaupunkien kmmal
listyolaisten keskuudessa - on alettu
liikehtiä mahdollisten palkankorot!^
ten puolesta. Hampurissa esimerkik­si
äänestetään lakosta kaasu-, ja veslr
laitosten, raitioteiden ja muiden kun­nallisten
yritysten työläisten keskuu
dessa. >
Mdtkova/^^ Neuvostoliitossa aika­laisen
unioiilkkeen kutjsu«te^
Canadan t|ni^stien,edustajisto osall.
istui täällä järjestettyyn sanomalehti-kontotttMsUo.
\^,'
TirnH. Canadan unlqpistlen edusta­jisto,
minkä Jäsenyydessä oli monen
eri alan työläisiä, oli NeuvostoUitossa
kolmisen viikkoa/vieraillen Mo«I^vasi
sa, :,Zaporo^yessa, XJsnieproi^ovk-sissa,
Odessassa . Ja : StalinKradissa.'
Mainituissa kaupungeissa tfM^asti
edustajisto erinäisiä teolllsuulaitoksia
kutttuutitalola Ja ylelshyö^Uisiä
;Iaitoksia;iedustaJi8tpn Jäsenetkibityl.
vät neuvosto^öläisten työolosuhtei­siin
ja uniotolmmtaan. Lisäksi vie­raili
: edustajisto - useilla maatalous-alueilla
tutustuakseen kollektiiviseen
maatalouteen.
: Sanomalehtikonferensslnf^avati
oustajiston Johtaja'mrl William Stew-:
art/Joka on laivanrakennustyöläisten
union sihteeri'^:^; rahastonhoito
British Columbiassa. / . \
; Konferenssissa pu^
ten union'Wellandln. osaston. puheen­johtaja
Michael Boshnich.^MInei-Mill
unlonTrallln osaston puheenjohtaja
AU>ert Khig. lUrvesmiestfn iuhlon To­ronton
osaston jäsen James'^own,
autotyöläisten<unlon Jäsen; ja.Osliar
wan työväenneuvoston puheenjohtaja
Gordon ;Wilson Ja . turklstyöläisten
union Jäsen Joseph (Dordick.
;ten'varsin suuren vieraanvaraDsuuden
Ja^efalän tiilevaisuudemiskoasaijJeu-vostoUitossa
valUtsev^ omar^unnon-
£'a puhevapauden, neuv<^kä]isan
-lauhantahdoia < ija^ pyrkimyksen ^rau-
^Im^maiseen y rlnnakkaiseldon^^^^^^^^
klen kän»>Jen kanssa. , ' '
Edustajiston ijäsenet vastasivat
»Neuvostoliiton lehtimlesten:eslttämiin
kysymyksiin.
Sanomalehtlkonferenssin päätyttyä
edustajisto antoi Neuvostoliiton leh­distölle
lausunnon. Jossa sanotaan
/seuraavaa:'
"Kaikkialla, missä olemme Neuvos­toliitossa
v jnatkustelleet; me.olemme
juvalimeet; että Ihmisten n^^ on
ylimpänä toivomuksena xauban säi­lyminen.
^ Mmne ;.tahansa ineni^
tehtaissa,, kollektllvitlloUlav kaupun­kien
Ja kylien kadulla, .sairaaloissa,
parantoloissa ja ajanvletekeskuksissa,
oUxiähtavän^rauhanbmaiset tunnuk­set.
Vieläkin tärkeämpää oU ki^ten-f
kin se, että kaikki, Joidenkanssa^kes-kustellmme,
alkaen - korkeista hallitus-'
virkailijoista yksityisiin työläisim asti'
tehtaissa,vllmaisivat ;rauhantahton­s
a ; . . » Neuvostoliitossa olemme näh-;
neet korostettavan kaikkialla sita/^et-;
tä onaekä mahdollista etta tarpeellis­ta
elää rauhassa kaikkien kansojejn
kanssa.
' ^.^tMeldän vakaumuksenirae on,...että
Neuvostoliiton ekonomiaan ja eUnta-paan
el sisälly mltaan sotasuunnitel­mia.
"Hallitus, mikä on - laatinut lain.
vaikutti kuitenkin toimenpiteet neu-
VGspoScaim^ivSosiaalisen^' t
den, terveyden, hyvinvoinnin hyväksi
Neuvostotlölälnen saa Ilmaisen lääke,
lääkäri ja hammaslääkärihoidoin ^ekä
sairaalapalvelun. ;5en lisäksi hä­nellä
on takaus työpalkan menetystä
vasta^sairaiHlen tai loukkaantumi­sen
sattuessa. " Hänen vanhuu^en-päivliensä,
turvallisuus on huolehdittu
eläkkeen- avuUä; Ja mika tärkeintä,
hänen el tarvitse olla huolissaan
luomaansa suhteen. Hän saa olla
työssä niin kauan, kuin haluaar^^ Ja; voi^
tehtä työtä, ' ' - r .'
"Lasten koulukasvatus . . . on^nak-suvapaa:
:!&&)n^
taan runsaita stipendejaopiskelijoille^ mat.
auloihin eikä halua
sijoiriaa M i h i n
45ciwvs Park, On*.— Canadan a-suntojen
rakentamistoiminnan pää­mies.
baUituksen omistaman.Central
Mörlgage and HöusJng Corporationin
presidentti D^v^vB. jSJans^
täällä vuösIt^in pklettävälie Coucbl-cbingin
konferenssille, että canada-laiset
ovat enemmän kiinnostuneet
varojensa sijoittamlseeh autojen osta­miseen
kuin OQiIen kotien rakennut-,
tamisecn. ato. Mansur vältti, että
cahadalaiset voivat saada ihlltei miten
paljon tahansa rahaa lainaksi kotien
j:akermuttamista varten mutta että
h ä n t i ä näyttää sUtä' kuhi he eivät
olisi jclinnostuneet asiaan. Hän väit­ti,
.että kun. perheet :!saaTO^ vähän
säästöji, että ne ovat enemmän kiin­nostuneet
auton saantiln\kuln oman
kodin saantiin. iMr. Mansur vältti e- ^i^ym:^^rtö"!meIdäT'3tteiii;e ^ e " ^ ' uudistuneet maakunta'-
vamia j a ^ d ä kaiJ^^TseTS- '^''''^^ ^"^^ '''^^
vaksi, että rauha voittaa sodan voi-
",ni;:-Tällä edustajistolla oli täydelli­nen
valintaoikeus siitä missä tehtais­sa,
kauppaloissa 'Ja kaupungeissa 'se
haiusi vierailla ja olla Neuvostoliitos­pa
ollessaan. -Meille näytettiin kalkki
se. mitä: halusimmekin nähdä. Ja e-nemmänkin.
Meidän kysjmis^im-ime
vastattiin meitä tyydyttävät^
avomielisellä tavalla.
'^Me emme tule. koska^ unhoitta­maan-
neuvostokansan Vieraanvarai­suutta
ja huomaavaisuutta. Meidän
rehellmen halumme on Canadaan pa­lattuamme
kehittää pairempaa yh-
Hainanin iapahtufflien
takana USA:ii hallitus
iAjnnerikiöllfisia tekoja ja lausuntoja
mikä- kieltää sotapropagandan Ja on
Coldw0il tQJvoo
kohtaavansa Attleen
MontreaL — CCP.n johtaja M. J
CoIdwelI matkusti tUstxdna Smpress
of Scottlaudilla EnglanUm. LähUes-sään
hän sanoi että hän toivoo' ta-paävansa'^
Laborpuolueen Johtajan At-tieenliänen
palattuaan Kiinan tc^U
kaitaan.
CoMwell tonoi, että *^Attlee teki
viisaasti,kun hän suostui kiinalaistan
vierailukutsuun". Hän sanoi AtUe^
tuovan ensikäden tietoja Kiinan ja
^uko-Idän tilanteesta.
kiintynyt kansan hyvlnvointim, el voi
suunnitella sotaa.
"Kaikkialla missä vierailimme^ qll
Ilmassa korkeita rakennustyömaita ja
nostureita. Kaikkialla Neuvostoliitos,
sa rakennetaan uusia apartmentiita- ^
loja, tehtaita, maanteitä, -kouluja>Ja
liikehuoneistoja... Me olemme :ha-vamneet
täällä, että työttömyyttä ei
ole lainkaan, ja etta:ihmiset eivät-ole
huolissaan huomisesta päivästä. Kaikr
ki Jotka haluavat tehdä työtä, jaba-luavat
sita, voivat olla työssä, ja ne,
jotka ovat tyohon kykenemättömiä,
saavat toimeentulonsa valtioa huolto-^:
suunnitelmista.
"Unioliikkeen edustajina lÄeitä
kiinnosti kovasti Neuvostoliiton unlo^
liikkeen rakenne ja ^toiminta. Me
saUume tietää, että teollisuuden pal­veluksessa
olevasta nom 44,000,00:sta
työläisestä on 41 miljoonaa jäsenenä
vapaehtoisuuteen perustuvissa unlols-sa.
Kalkissa tehtaissa ja liikkeissä
missä vierailimme, saimme kerta toi­sensa
jälkeen havaita, etta Neuvos­toliiton
uniot ovat voimatekijöitä Ja'
vaikutusvaltaisia laitoksia neuvosto-elämässä
. . . Missään emme havain­neet,
etta uniot olisi alistettu teolli­suuslaitosten
tai ' haUitusvlra^tOjen
(johtajain palvelukseen.
"Useissa tehtaissa työläiset jätUyät
työnsä Ja kokoontuivat keskustele­maan
kanssamme. He kaikin sanoi­vat
meille, että he haluavat rat^aa
ja ystävyyttää Canadan ja kaikkien
muiden 'kansojen kanssa... Nalstyö-lälsia
astui esiin ja he lausuivat-toi­vovansa
. ystävyyttä canadalateten
naisten ja lasten kanssa. Neuvosto-nalsiUa
on tasa-arvoiset oikeudet
m|esten rumalla työmaalla, i^alk^
(VS) — Yhdysvaltain'ilmavoi­mien
^onkeptuminen '^inan U-
. ,/ ma-aloeelle heinäk. 26 pnä, kah-den
kiinalaisen glentokoneen-rpg-dot^
l^ndneii ^ hyöltkäyksct kiina­laisia
lavoja, vastaan avomerellä'
,pUvat tahalUsisi sotatoimia, jotka
suoritettiin Ybdysvaltaln , haUl-i
toksen suoranaisten ohjeiden mn-lulsestL.
Sotatoimien, päämäärä­nä
oli .DUden jännityksen luomi^^
, nen ,Geneven onnistuneen konfe-'
renssin ' raoholttamaan maail­maan
ja hypkkä^tolmien laajen-
, tamlnen :ELilnan V fcansantasavair
faan. '
Tässä tarkoituksessa USA:n halli­tus
.käytti i hyväkseen Halnaninv on­netonta
välikohtausta heinäk. 2a
ipnä. joilloin kUnaljaiset havlttätjät
erehdyksessä ampuivat alas englan­tilaisen
^ matkustajakoneen. - Seuraa­vana
päivänä, heinak. 24 pnä, USA:n
puolustusministeri Charles Wil3on
määräsi 2 lentotukialusta ja 8 hä­vittäjää
Halnanin ^vesille suoritta-'
maan provokaltiolta. Tata laivasto-osastoa
komensi USA:n laivaston me-rioperatloiden
päällikkö, amiraali Ro­bert
Camey,
:i:-'/Ennkeuduttuaan:Kiinan;
ja ammuttuaan alas kaksi kiinalaista
lentokonetta USA:n ulkoministeri
Dulles,USA:n puolustusministeriö Ja
USA: n Tyynen meren laivaston yli­päällikkö,
amiraali P. B. Stump jul­kaisivat
heinäkö 26 pna tiedonantonsa
välikohtauksesta. Myöntäen avlomes-
;tlJiyökkäysluontölstt sotatoimensa he
samalla yrittivät johtaa USA :n yleis­t
ä mielipidettä harhaan esittämällä
''vastalauseen'' Kiinan kansantasaval­lalle.
:: Itseasiassa Halnanin provokatio oh
vain yksi r ^välikohtaus; - pitkässä i sar-tjassa
amerikkalaisia hyokkaystolmen-piteitä^
Kiinan kansantasavaltaa vas­taan
.Talwanin.(Pormosan). saarelta.
Kiinassa julkaistut epätäydelliset l u -
.vut osoittavat, että kesäkuusta 1950
helmikuuhun : 1954 Taiwanm saaren
tukikohdilta toimineet .amerikkalaiset
lentokoneet ovat tunkeutuneet Kiinan
ilmatilaan 7.632 ;hyokkay3ryhTnana ja
Jtailtklaan -32.997 koneen volniallä" ja
amerilckalainen. laivasto tunkeutunut
Kilaan/ aluevesille 336 kertaa yhteen­sä
704-sotalaivan voimalla. Yhdysval­tain
olma- ja 'laivastovoimien hyök­käykset
Kiinan alueille ovat aiheutta­neet
sumua aineellisia; menetyksiä Kii­nan
kansalle.: :Heinak;,; 27 pnä 1953
Koreasta toimineet amerikkalaiset hä­vittäjäkoneet.
ampmvatKoillls-Kilnan
ylla. alas. neuvostoliittolaisen matkus­tajakoneen,
jolloin koneen 21 matkus­tajaa
sai surmansa.
Ennen Geneven konferenssia ja
sen Jälkeen Yhdysvallat on voimis-
•tanut sotilaallisia-mielenosoituksiaan
ja manoovereitaan Kiinan edustalla.
Pentagon ei halua pitaä: miehitettynä
vain :Taiwanm kiinalaista aluetta,
vaan se ynttaä- tukea myös Chiang
Kai-shekm .joukkoja Halnanin saa­ren
valtaamisessa Kunan mantereelle
suunnitellun . hyökkäyksen tukikoh-:
daksi.
•Nama. suunnitelmat paljasti jo min
aikaism kuin. helmik. • 6 pna tänä
vuonna; "Washington Stärm" tunnet­tu.
huomloitsij a Gonstantine Brown;
joka kirjoitti, että"varustettuna- tar-
P3Sllisella ' kuj^etusvalineistolla kan­sallismieliset
(Chaing jjpl-shekln jou­kot)
voisivat valloittaa: takaisin Hal­nanin
'suuren saaren Tonkinin lafa^
dessa". Brown lisäsi vielä,' että
"Ghlang Kai-shekin armeija • kykenisi
silloin tekemään suuren mittakaavan
hydklcay.sretkiä Hainanista ja 1 tse
Formosasta Etela-Kllnaan".
Kuten hucmataan, ei Hainanta; pro­vokatio
ollut i mikään sattuma, vaan
pitkatahtaimisen suunnitelman. eräs
-vaihe; joka Kiinan samalla sekä mal­tillisen
että päättäväisen esiintymi­sen
ansiostaamakln talla kerralla
valui hiekkaan.
.(Lyhennelmä -: HSINHUAm mu­kaan).
halUtusten yritykset saada
kiinnostumaan omien kotien raken­nuttamiseen
osoittavat mukamitä ve-
^rpnmaksajat: ajattelevat.
•Mr. Mansur sanoi Canadastapuut^
tuvan noin 250,000 omakotirakennusta,
joista nota 100,000 tarvitaan niiden
majoittamiseksi, jotka asuvat nyt yhr
dessä' toisten perheiden kanssa. Loput
iSQfiOO .tarvitaan nUden asuntoräh-jlen
-tilalle, joita ei kannata ryhtyä
koitfaamaan.
Hän sanoi näyttävän viltä, että ca-nadalalset
eivät halua, että heille sa­notaan
mitä heidän on tehtävä ja. et­tä
siitä syystä muka ovat epäonnis­tuneet
ne monet yritykset; joiden tarr'
koituicsena on ollut saada kurjissa
^sunto-olosuhtelssa elävät : ihmiset
kiinnostumaan oman kodin rakennut­tamiseen.
(Hän ei kuitenkaan mainin­nut
mitään siltä, että kurjissa asun­noissa
elävillä on varsin harvoin nim
paljon säästöjä; että he kykenisivät
saamaan sen lisäksi haUituksen asun­tolainan;.
:
•:ig,;v
Kaksi lailifalalsta kn&usteli
täm kuollee» yhteisen ys^vät
menon Johdosta >jaJ(eskuste]u
tui seuraai^an tapaan: *
Jussi sanoi, että Mäenpää oU
nio Ihminen.
"Sitä iJän todella oli" yhtyi
seen Kalle, "sillä hän- oli ret
työteliäs Ja piti hyvän huolen
beestään."
"Hän oli myöskin antelias";
siihen Jussi.
"Mutta minulla ei ollut siiä aar
ustakaan". väitti Kalle; "Mitä dnä i
kein tarkoitat sillä^ kun • sanot
olleen anteliaankin?'' "
"Asia on sillä 'tavalla", -selitti Jn
yrittäessään pikaisesti iseksiä
kinlalsen selityksen vainajan ant
suuden suhteen. "|fcään kerran
muutamia, 'laihialaisia ikooUa
kapakassa kun Mäenpää Ilmestyi sini
ne ja kysyi kalkilta .kovalla äaaelläj
"Mitä.te haluatte saada pojat?
vesisadetta vaiko lunta?"
; — Canadan farmikoneiden Ja -lait-r
teiden viime vuoden: myynneistä, ta­pahtui
kolmasosa Saksatohewanin
maakuimassa.
Kenraali haluaisi
voimaan pakollisen . ~
asevelvollisuuden
Toronto. — Canadan Legionanpi
sldentti kenraali H . D ; G . Crerari
'•, ti Canadian Legionah 15;
kouksessa Torontossa: toisella ^
pakollisen asevelvollisuuden vplmaanj
saattamista.
JHän perusteli vaatimuksensa
reep valheeseen; . i hyökkäysu
Neuvostoliiton taholta. •
' Torontolainen Globe and Mail4
tikään ei voinut niellä: kenraalin^
tystd sellaisenaan, ,vaan suoritteli.
rinäisiä rajoitukia.
'Canadan nuoriso on asian siäiU
täydellisesti eri mieltä. Kansallina
työläisnuorison liitto on suorit
maan laaijuisen, kampanjan pakoll
asevelvollisuuden vastustamiseksi,
CCP: n nuorisojärjestön kokou
sa Edmontonissa asetuttiin västu
maan kailEkia • pakolliseen asevelvoluJ
suuteen tähtääviä hallituksen toimeni
plteitä.
'Washington. : — ; Oikeusministeri
BroTV-nell ehdotti äskettäin; että USA
maksaisi aina:, 500,000 dollarin paUc-kioita
tiedoista, jotka koskevat atomir
aseiden salakuljetusta • tai ^valmista-!
mistä;. Han esitti myöskin, että täl­laisia
- palkkioita .maksettaisiin ulkor
mailla oleville henkilöille.
15,000 kuulemassa
Robesoriin laulua
Vancouver. — Kymmenkunta brit­tiläisten
miiden kisoihin osallistunut­ta
Australian ja Uuden Seelannin ur­heilijaa
OU noin 15,000 henkeä käsit­täneen
Juhlayleisön joukossa; joka ko­koontui
viime sunnuntama Yhdysvalr
tam' Ja Canadan .rajalle, kuullakseen
Paul Robesomn laulavan.
"On.suurl kunnia saada kuulla sei-:
laista suurmlestä (Ja: -taiteilijaa," sa­noi
eräs Australian urhellijolsta;"Mi-na
olin erittäin .onnellinen päästes­säni
näihin kisolhm ja saadessani .si­ten
tilaisuuden kuulla Paul Robesocin
laulavan Peace Archlssa."
•"Canadan kansa;.on suhtautunut
meihin ihanasti ja me olimme Inie-lissämme
saadessamme lukea . Mine-
Mill: union V kutsun saapua tähän ti­laisuuteen'*,
sanoi eräs urheilija.
^Australialaisen Eureka nuorisoliiton
eräs jäsen,: Joka asuu nyt Canadassä,
antoi Robinsonille järjestönsä muisto-esineeksl;
bumerankln (australialaisen
heittoaseen).
"Minä haluan sanoa 'hello' austra­lialaisille
^ystävillenl'^ sanoi Robeson.
VMonet australialaiset urheiUjat ovat nä toivon voivani tulla ensi
onnistuneet hyvto kisoissa:" Hän fl- tähän aikaan Canadaan", sanoi
maisi; kiitollisuutensa sUtä kun Aus- besoii myrskyisten suosionosolf"
trallasta on tullut tukuttain kirjeitä'raikuessa.
paltut!
ja päätöslauselmia' missä
kampanjaan r. passioikeuksien
tamiseksi hänelle.
• Robeson oU hyvässä taisteluviri
laulaessaan ja; puhuessaan' Peace
chille Järjestetyssä - kolmannessa
tuisessa konsertissa. Lähes kaksi
tia - hän esitti.ohjelmaa suurelle
fiömäärälle jauhanen ohjelmassaa^!'
sellaisia suosittuja lauluja kuin:
cob's :;Ladder, Sometime'^^ r Peel
a Motherless Chlld. O No John, S
dalize My Name ja monta va
taistelujen laulua Englannista,-V(
jäitä jne, «
Laulettuaan; jonkin: aikaa Bo
puhui vakaumuksellisesti: :
''Minä en; voi sanoin kuvata
merkitsee minulle tieto; että miiiä
tulla 'tänne Jonakin vuoden
saadakseni. teiltäv-.volmaa,
rakkautta ja huolenpitoa, - :-
"Meillä tulee olemaan tässä
paljon-;vapautta. :; Historian kelKÄi
voida pysäyttää. st*
" M i n ä voin vakuuttaa teille,'
kysymys passioikeuden saannisi
dään korkeimpaan oikeuteen asi
PÄIVÄN PAKINA
Niin muuttuu maalima, Eskoseni
nauttimisessa (ja kohoamisessa.^;; Me:
tutustuimme naisiin, jotka olivat^läÄ-,
kareita, insinöörejä, union Johtajia;;
hallituksen virkailijoita Ja viel&pS'
Korkelmpxan neuvoston jäseniä.
'iKaiklalla saimme hämmästyicse^'
setnme nähdä hyviä väUneitä *^t&,-
^tehtalden johto, unlpt ja kumuiuis-halUnnot
ovat kansanjoukoille v^ram-neet.'
Miltei kaikissa tehtaissa* on. /luo^mollis^ti myöskin tarkoitv^seiia
•Monet meistä saattavat vielä muis­taa
miten: WinsJon V Churchill juhsti
vuonna 1942 . ollessaan ' Britannian
pääministerinä, että hän el ruvennut
pääministeriksi voidakseen toimia
^'eslml^eriä brittiläisen valtakunnan
pesänselvityksessä.', eli likvidoinnissa.
; Nämä sanat tulivat miejeemme sen
johdosta; että Britannia on suostunut
poistamaan 83,0OO sotilastaan Suezin
kanava-alueelta Egyptistä 20 kuukau-;
deh kuluessa;
edellyttää edelleen, että Britannia saa
vielä seitsemän vuoden ajan pitää ka-havaälueella
valtavia varastojaan. <ja
konepajojaan, mutta niiden pitäa olla
yfcätylstenurakoltsijain ihailussa; leir
kä niis^ saa pitää töissä sotilaita.
Brittiläiset sotilaat voivat palata alu­eelle
ainoastaan sinä tapauksessa, et­tä'Jonkun
arablalaismaan talTurktn,
alueelle hyökätään.
Siten päättyi 90 vuotta kestänyt
brittiläisten herruus Suezm, kanava-alueella.
Mutta tel^ty sopimus edel-
^tää' myöskin, että Yhdysvallat an­tavat
Egyptille 20 miljoonan .dollarin
arvcKSta' ap^, mlkä^ käytetään arva­t
e n ^ rö?l^n sotalaitoksen hyväkrf :
että kyettäisiin pitämään kurissa
neTi^iJtypqrwt.
ji^ppjat;?jotkä^^ä^^ xiäiassä Ja kur-
'jfuude^' 'Waa Strieetln avulla on
kulttiuriosastö. Puistoja oii kaikkiapa;
E{Idcuvat^ttereita on ru];isaasti.r>^7
"KfUkkeln myönteislmpun meädn.
luiilttaa sen sotasuunnitelmia soslalis-x^.
tl^Uä^olevl^ maita .vastfian
imu i 'mk
'^uezln sqpimus meridtsee yhtäällä
brittiläisen valtakunnan hajaantu-misprosessin
edistymistä Ja toisaalla
•Wali Street n imperialismin otteen
lujittumista läheisessä Idassa. ^
Toinen samaa merkitsevä sopimus
on saatu aikaan Iranissa, jossa muur
tama vuosi sitten julistettiin maan öl-jytuotanto
valtion omaisuudeksL
Sielläkin on brittiläinen .imperialismi
joutunut perääntymään .samaan ai-kaankiun
Wall Streetin vaikutusvalta
on lujittunut.' Tehty sopimus edel­lyttää,
etta rnaan öljytuotanto py­syy,
edelleenkin vaItion.:hBllussa mut­ta
että siitä, on. maksettava huikeat
korvaukset brittiläisille. .Ciljytuotan-non
jatkamista ivarten muodostetaan
kahdeksan maaliman suurimman Öl­jy-
yhtiön yhtymä;' joka pitää öljy tuo­tannon
käyimi^ seuraavien 25 vuo-:
den ajan, käyttäen siinä-iranilaisia
Iramn sopimuksen pohjalla oli
myöskin Yhdysvaltain sotilaallisen
avun myöntäminen, yhtäällä nälkäi­sen
ja ryysyisen kansan kurissa pitä­mistä
ja toisaalla sotaan valmistumis­ta
: varten, erikoisesti juuri Neuvosto­liittoa
.vastaan ;koska Neuvostoliitto
on Iranin naapurimaa pohjoisessa.'
; Mutta ;meidan piti puhuakin hrittl-läisön
: valtakunnan likvidoinnista.
Siltä miten alussa maimtun sir Wimu
tönin lausunnon jälkeen Intia, Burma,
Ceylon ym. siirtomaat ovat voittaneet
itsenäisyytensä -ja ovat enää vain
varsin löyhillä siteillä sidotut entiseen
emämaahan; Samaan aikaan on
muissavbrittlläisenvaltakunnn osissa
kayiuussä liike mikä merkitsee kai­kenlaatuisten
entisten siteiden löyhty-mistä
ja lopulta niiden kertakaikkis­ta
poistamista. Mikä merkitsee sitä,
että brittiläinen valtakunta on ollut
ja Intiassa, -
::iHoUantljmenettI muutamia
sitten hyvinvsuuxessa maarin
neeslan, joka tuntuu,nyt tekev^
Pullisen pesäeron' hollantilaisest
Ionial:smista. Belgian herniutt
taan taistellaan Kongossa,
ikeesta pyritään vapautumaan
kossa- Ja muualla ja pienen
Iin, entisen suurvallan herruutta:
taan.on taistelu käynnissä nun.>
tiassa. -»
•Kaikki tämä merkitsee sitä,'!*
maailma on muuttunut hlljallett' j
tulee. edelleenkin .muuttumaan?)!
nialismin olosuhteiden poist
alalla kun entisin Vääry^issiä Ja
sia mitätöidään', joko kokonaan J
osittain. Mutta .jokaisessa pai'""
missä kansatpyrkivät. vapauteen 1
teknikkoja min suuressa määrin kuin
mahdollista. Tämän yhtymän voitot
jaetaan .tasan: läiimin^^^ ^
kanssa. Toisen puolen jakavat keske­nään
maimtut kahdeksan yhtiötä si­ten,
että brittiläiset saavat siltä 40
prosentUa;,.jäiiUt 40, prosenttla^^^ j
loput 20 > pros^ttia jaetaan hoUantl-
;lalsen jja^ xanskaiaisen yhtiön • kesken.
Iranin parlameotin odotetaan vai^vis-tavan
tehdyn sopimuksen —eUel muu.
ten niin lahjusten Ja: terrorin avulla,
Iranissajdn^ ol^ Wall ..Streetin sor­met
pelisi ja/farittllä|set jäivät saa­liin
Jaossa>täf^piolle Ja >Jänkit voitol­la
kll Yhdysvaltain imperialismi
maan sormensa peliin sillä samaani
Ja on yhä edelleenkin v^^ryyteen pe- | kaan kun muut imperialistiset
rustuvalla pohjalla;^ siirtomaarllston
Ja-sorron: pohjalla/ jota myöskin ko-loniaUsdniksinhnitetääh.
Eikä tämä kolonialismi ole rajoittu­nut
ainoastaan Britanniaan Sillä tätä
vääryyttä Ija r&olllstamenettelyä toi.'
sia kansoja kohtaan ovat harjoitta­neet
myöskin monet muut suurvallat,
joista Saksa on Jäänyt pois pelistä.
Jossa ovat kuitenkin vielä jälellä Yh­dysvallat;
Ranska; Hollanti. Belgia;
Espanja Ja Portugali.
Nyt on Aasiassa; Af rikassa ja Keskl-ja
Etelä-Amerikass^ olevien' riistetty­jen
Ja sorrettujen kansojen keskuu­dessa
käynnissä yleinen taistelu ko-lonlallsmia
vastaan kun nämä kansat
pyrkivät valoon ja vapauteen^ / Rans­ka
menetti äskettäin huomattavasti
otteestaan Indo-Kllnassa Ja ranska­laista
kolonialismia vastaan on taiste.
lu parhaillaan käynnissä myOsklii Tu­nisiassa,
: Mardkossa^ ^aif»iiflg»Bir^tynfn
lat menettävät alueitaan ja^
valtaansa; pjrkii*Yhdysvallat-,
kurssipesälle "iTelastaakseen"
mulUe imperialisteille tai ItseUeen^
pai jon kuin suinkin mahdollista *
keuduttuaan;Häiden' kor
-uskotuksi mieheksi; menettdee
Samuli kaikkia hyviä tapoja va
Ja kahmii itselleen nim runsaan j
Uin kuin suinkhi mahdollista,
esbnerklksi tapahtui Iranissa.
Edelleen YhdysvaHat' pyrkii
tamaan alirtomaakansojen
xiaiset vapauspyrkimykset '
nistlen hyÄckäyksdcsi; vapaata
ilmaa vastaan^ Ja sdkaantuu
muiden kansojen asioihin saman
paan kuin tapahtui a*ettäln
Guatemalassa. '
Kaikesta fauolhnatta Jatkuu Ja <
tyy taistelu kolonfaltsmta
mnfliilmBn kalkissa osissa.
Tterä.
i i l i MM ii
mmm
i l
msm.
mm
mi mm