1928-01-27-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VHuIomkm «uomcnIdeUEen leo« Saceo-Vanzetttijja tnsta Ä ® ^ ^ - f s o s i a l i s t i s t e n kustanniK^iiikkeiden liiftn keusjutun -täriteimmät-, vaiheet yksityiskohtaLsP^rt 'iixrr,„.sos^i^ * r taustaksi luokkienvälinen tais- j^a ^ »sondial nbj«.a^l5kel uf seellftaf jlfytj^aj^ta^, l J -^Mf iu^t^ta" "s^e treahidväonänn ukt nivta*.lrk,iootne rrori sioV^ins dren have fared under such dzcinB-stances? You Iaiow how we vönld 'have fared i f W6 had goce to that that the_institutions of th« U . S- A . you imposed upon us. You know the the institutions of the U . S. A . vrould not have responded to tiie needs of sueh a case. Here "t. was different. I vras given every assistance to find wöriE, and decent accommodatioQ was found for us. Such is the spirit here that we were made very /«releoine indeed and the greatest kind-ness showered upon us by aH vrhom we came in contact with. Workers hailed us as members of their.fami-ly. My •mfe and children' "Brere made to feel that here ä iiew. kirjanen . . SacCo-Vanzettijnttti]6fe vielä tuoreessa muistossa 4 s i i . T « ? A » . o« m S d Ä ^ ? ^ 1 ^ B a a ^ S ^ S i s t ^ ^ X t ^ - ^^^-jiÄ^iÄS^^^-*^^''^''? ^"^^^ unohtaneet. Edelleen i ^Oida^ imhQthmen&t)^^ että sitä voidaan verrata 1 mjeJUmip^faetoR rosvoromaane^^ erotuksella, e t ^ K ^ ' jassa eBi(*!My;lcertomti9.rön totta. ' Painotyö on hyvin | suoritetta., ^,K9ns?lehö Mutta aistikas. Ulkoasu' puolustaa äseinaahsa h j ^ , . UULUUÖU K i j r j a ' aisältäS esipuheen ohella seuraavat luvut- VATJKn. TERROM^^YHgYSYAI^^^ RIKOSAALTO NOTSEE SAÖ- J A T ^ A N Z E T T ^ ^ PLYMOUTHIN JUTTU. E N N E N DEDHAStm KUULUSTELUA. OIKEUSKUULUS-TELU. D^PHAMISSA. UUDEN K U U L U S T E L E VAATIMull SIA (laaja;ja gisfiltörikas luku) SACCON J A VANZETTIN ELÄMÄSTÄ, uusi K U U L U S T E L U KIELLETÄÄN T U K I T T U J EN VnMErejGr PURKAUTUU. KUVERNÖÖRI FULLEft TOIMH, MARTTYYRIEN VIIME HETKET LÖRPÖTTELEVÄ; TUOMARir HAJATIETOJA' TAPAHTUMISTA. TELOTUS J A JÄLKIKAIKUJA. rAniuMiöiA, V A P A U D E N K I R J A K A U P PA \ - B o x 69i SnäWy, Ont. Lähettäkää kappaletta SACCÖ-VANZETTI TAISTELU kirjaa bsbtteella: Asiamiehen n i m i ' j a ösote: - : Seinälehti yalistasvalineenä Tehokkaimpia valistusväliheitä on kieltämättä muutamia' vuosia sitten-yleiseksi tullut seinälehti. Seinä- Jehden nyk^seh mudöon kotimaa on Neuvostoliitio jä^onr-sitä siellä käytetty tehokkaana • valistusvälineenä sekä jiropagandan teossa laajpjeii kansakerrosteik keskuudessa. Nykyisin se on öiellä levinnyt' aivan yleiseksi pienempiinkin maalaiskyliin ja yleisesti tunztustetaän isen suuri merkitys, (Neuvostoliitosta on seinälehti, levinnyt muihinkin maihin luokkataisteluiiikkeen, tunnetuksi te-kemisvälineenä,- M. m. Suomessa on se levinnyrmelkein yleiseksi, varsinkin nuorisojärjestöissä. Sitä j u l kaistaan toisissa paikoin aivan säännöllisesti knultausittain, ja erikoisiin tilaisuuksiin,, kuten nuorisoviiköillä, Lenin •— Liebknecht —• Luxemburg-juhliin, ahdmatlUisillac yalistusviikoil-la, naistenpäivinä*, sanomalehtivif'- köilla y- m. yleisiin työväen valistustilaisuuksiin julkaistaan sitä erikoisnumerot. / V Seinälehdieri erikoisuus ja puoleensa .yetäyäisyy s riippuu tietysti ensikädessä siitä; minkälainen siitä on onnistuttu: ulkoasultaan saamaan. Toiseksi,. ^leisön sitä kohtaa.nrii0pUu. siitä minkälaisia kirjoituksia se «sisältää, ovatko ne lyr hyitä, iskeväsanäisia,vaiko pitkiä perusteellisia tu&imuksia j öistäkin aineista. "V^ r - V " ' i ^' Yleensä on seinälehdissä pj^itty lyhytsariaisuuteeri. On nim. huomattu todekisi kokemuksen kautta se seikka, että yleisö, joka sivumen^ nen joutuu «lehden eteen tutkimaan siinä olevia kirjoituksia, lukee mie- Inummfn lyhyen jä tleräväsanaisen kuin ' jonkuii pitkän, periaatteellista puolta .käsitteievän kirjoituksen. Seinälehden laatijoille itselleen on myöskin sen toimitta käynyt koululöi, jossa pippii pitkäpiimäisten lavertelujen tilalle lyhyen ja täsmällisen sanontiataivan. Oppii. käyttämään ajatuksiaan lyhyessä ja ymmärrettävässä muodossa. Seinälehti siis o p t t a a niin lukijoitaan kuin myöskin sen laatijoita. Myöskin' on seinälehden toimitta-mlstavassä kokemuksen i>erusteella tultu siihen tulokseen, että se ön laadittava mielanmmin" suurille ar-keille Imin pienille» Ihminen kup on nim, sellainen, ettei se tahdo mitään pientä huomata, olipa se sitten kuinka arvokasta tahansa, vaan etsii jotain joka vaikuttaisi jo silmäänkin'^ suurelta: • Tämä yleisön "maku" on vaikuttanut sen, että seinälehdet ovat alkaneet suureta. Niiden kirjoituksia on pj^tty mahdollisimman suuressa, määrin supistamaan lyhyiksi; mutta kirjainkokoa vastaavassa määrin suurennettu. Vieläpä on otettu kuvituskin avuksi. Ja vaikutus on ollut ilmeisen tyydyttävä. Yleisön mielenkiinto seinälehtiä kohtaan on saatu hereille. Se ihailee ensiksi sen kirjoitusten täsmällisyyttä, lyhyttä ja mielenkiintoista muotoa, se ihailee kuvitusta, joka harmoniseeraa yhteen tekstin kanssa ja lopuksi se ihailee .sitä joukkoa, joka yhteistyöllään saa aikaan kaikkea edellä lueteltua. •Meillä täällä Can.adassa on seinä-lehtimuoto valistus- ja propaganda-välineenä vielä lapsenkengissä kulkevaa. Sen kehittämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi suurta huomiota. Vain muutamilla paikkakunnilla on tehty heikkoja yrityksiä ikäänkuin kokeilutarkoituksessa, mutta suurempiin tuloksiin ei ole päästy. Useinkin on vain jokunen häthätää . . kokoonpantu seinälehtf julkaistu ja jätetty sitten Ikaikki siihen. Ei ole muka tuottanut tuloksia. . NuorisojärJGstSille ensikädessä kuuluisi huolehtia seinälehtien toimittamisesta meilläkin, kuten ne tekevät muissakin maissa. Ja " " P " risoi ta se myöskin syntyy, kun vain riittää hyvää tahtoa sen luomiseen. Työtä sen toimittaminen kyllä vaatij, mutta se onkin mielenkiintoista työtä, jonka palkitsee se harrastus, min-ikä lehti yleisössä herättää. Kollektiivisesti, yhteisesti valmistettuna seinälehti syntyy monipuolinen ja täsmällisempi kuin jonkun yksilön työUä. Ja juuri tämä työ on nuorison työtä. Heillä on taipumuksia piirtämiseen, tekstaamiseen, knr-joitteluun, heillä on silmää aistikkuuteen y. m. teknillisiin puoliin, jota mefllä vanhoilla konkareilla ei enää ole. . . , , ^ , Siis nuoret: semälehdet käytäntöön kumouksellista v a l i s t ^ o ta tchdessänne! — K-vi. James Morton Writes to Lady Astor on His Life in the U.S.S.R. Leningrad, I s t Dom Soviet 455. Dear Lady Astor, It is now over a year since I landed wit^ my fainily in the Union of Socialistic Soviiet Republics, and I feel under obligations to give you an idea of hovr l i f e önt <her» impress- «8, me. I have a 8hrewd «uspicion that yotir public challenge (judging the conditions w)uch you after- •»Fards laid dotm), was one which you never äionght, or intended, should be laken seriously, but I ^ s t that i n taking i t up T äid not incouveni^Mice'yoli too mnch. To leave, wiÖi lvif« and two children, one conntry för anotier, vath Kttle bttt a steamship ticket in on6's pocket, was an aspect of your challenge which you vrould not dare to make plain before an audience of iritelligent persons. Yet such were your conditions (totaUy ui^- known to the public) that we ^nded here in (Leningrad with ali o^ wordIy belongings packed m a few Old boxes tied Trith rope, and our total in money just under two £ng-lish pounds. Their Receptxon of fraternity, wlii<^'knbWs n o n i r -' rovr national bounds,. was part of t i e everyday lif e of the people., I ' cannbt empliäsixe ' t6o< stronsly the bappy time my children, liave h*d. A little diffictilt för fhfem at first vrhen they vrent-to school, nn-til they leamed the Uinguage,'biit never any unhappiness. The-ediool •was a souree of wonder iand • joy to them. We had,.and still have, some difficulty in gettxng. them to' come home - from schoöl- at vrhat parents would call a reäafonable time, and my boy is alway8 there about än hour before time. "What is the magnet?" you ask. Simply this, that under the Bolshevika, children are treated äs humänbelngä' and future citizehs of the' vrorkers' State. Every schooI häs an'atten-dant medical officer and staff of nurses-^the scho oi vhere" my !dnl-dien go to has on 'its staff H^ne doctor and two nurses. I d6ii't think many English schools can boast of an ambulance box, ' and where they can it i s voluntary and not compulsory; and paid for out of the pockets of the teachersl Cluldren*« Dixcipline The discipline , of: the school , is maintained by the. children themr selves. Many committees are form-ed by the children for various pur^ poses, and one of the chief. joys is the" school co-j^erative, run by themselves. A management commit» tee of. children organize the buying and selling of äH the little things that children buy on their JW&7'.to and from school. Tbe profits ~öf these children's co-ops. gö to help örphans, meetings, concerts, music lessons, and ali the various. activi-ties of. school-club life-r—no ,wonder my kids took to it ali like a duck to water. Have you ever watched the future citizens of the Empire slums? Have yöu ever. been in Ancpata. and Green-gate .or Christiap Street,, iÖverpool, and " Vatched ' the. - torturcii - mitea undergoingtheir daily criicifixiöh? Then come vrith; me for a change to the U. S. S. R., where they are fast building a. paradise för chil- (ären. Come and see the happy,' joyous youngsters of-the City Leningrad in their pioneet camps out in the country; in the woodsj along the seashore and on the various little islands siurrounding tenin^^ grad—^not on a day trip, but for a month's holiday—not a few hundreds, but thousands and tJiour sands from Leningrad alone. ' A l i through the summer this work is going on. With the children are teachers, doctors and nurses. Even on holidayö, orgaiiization is needed. Here again tlie children play their part, organizing their camp life, their sports, enter-tainments, and so on. Come and see this mass of child-hapiMness xind tions. !W*tch the laroickefs of the Bed l^itilov building . locomotiyes, sfareet car^ tractöts, and various oÖier fcinds "of machinery. Or go tö the Baltic, the Martx or, the LMiia tbipfmtd». (to name oniy Uiree), and .see^ them buOd ships nndcär Soviet administration, and then rcftara^' to 'England and naäix^iain, if yoo ^•'iU* that the shntt-ers arenp in RaaiiLfc^^ . xAll this' activity is., not exactly "plaöi ^ d l i n g " the Russian vrorkefs have f acSa and are still f äcing enor-mov^ dif ficultSes,- but, they realize they are ^ building^^, a ^Werlxn* Re-publicj, and vrith.a viU-, and xietei?- minatipn i^e^uplled 1»^ th«. history of the.v?orld are maittJäly oVereom-ing aU obstades;.^ •• " - Carefally Bant Vp In spite of the. sabotage of the world*« iperchant 'princes and finan-cieJa; _£hey hew sys^ tem öf Society. Nor is the nevr Society'being bnilt-;;'on the* labour of wom^;«nd^ cMldril^gf ^ a l * m i n^ and factbries, as capitalism was buUt i n England. The Soviet ays-tem. is being iparttfvifkfi, «ftd homaäly bnilt M ui,eigM,lu>Bra wo^ day (n6w jbeing redäeed to^ >eVen.~ In dani^erons ''trade^'^tl>Ä''Eoar« ara as lowL;a»vfOttr perr4a{yj. . iTIiere.are aomathifig ,Uke't^rteen pubiic^ holidays^ per" yea^ in the Soviet Unioni a l l p f Vöiäi are i>aid for, and in ädditibttttife Svotkers havÄ an annual holiday K ( T r i t h f n U p a y ) , the length of which. is, r determined by the nature"bf the,work.-^ perfomaed. In no cases äbes the' annual holiday fall belo\v two^ wiBefe? • ' ' I n my trade, tlmt oif iron 'mould-ing; ,a fpur- vreeksr holiday ia coim-pulsory, according..to .the laws pf the lahd—^ big diÖerence .to the well-known • Union -^ijiick' hblidäy in thO' Kent hop fieldsj- to,, name but one of. the "recreatipua'' that many thoiisands of. tEpglis^ people are forced to "enjoy." Pnxzle ior tapitalists Yes, the "Bolshbviic Tyranuy" is Burely one of the' iivorld's wonders.' Children are not permitted to work until liie dere of sixteen and' then oniy for six, h o u r s , d a y untR^ attain thp age pf^lelght^; V<Preg-riant 'wdmen">muBt>-lfi6t täke" pärt' in Industry for a period_of .two months before and two months after child-birth, during. wlu<^ • full;''wages are paid—truly an '*awful state of af f airs" and: " a n unecpppmic system" as .the- Tory economists vrould say. ^ iHpw can induBtryi be : buildi up jwhen those, yrbo dq, the , building take^so ^uch out pj^ it? That, is a ({Uj^stion that wouid ^119. 4pubt .puzzle a[ British. mine.-o«mer, jB^^^Tprx ppUH-ciän,, pr a capitälist ecoi^öinist, but In 'a wörk6ra' ^State^''.siiph a <iuesr tioii does not arisä. i*riie, iif capitfi^ lista had' be^n _ hampeyed^^iby, feel-ing^, which "intejcferedj ;with, profits, there; wöuld .be' 'fewi].if ^ any, id|e pärasites in Britain tö-day. But Soviet in4^^try^. Juu different foundattbns, and, of |course, different othics, and does,t *!ot aim at, creating riches fpr the : few , at tibe expenie of ijie many.' Therefore^ it cäh "afford" con^i^iont for the then retarn to England and support the Baby-Starvers' Govemment. Come and Hsten to the joyous shouts of young Russia, and return to cheer with the Tory Back-benchers. Could you do it? That v/ould depend upon whether the class feeling was stronger tban the. "Mother feeling in your fareast. See the Works •What is all this foolish chattef of English Conservatives of saving Russiä, of the sympathy for the Russian people, but not for Bolshe-viks? Come to Russia and see the impossibility of separating the tw6. See the workers in the great fac-tories of Leningrad and you'll get an idea of vrho is at the back of the Soviet Government. Watch the now vrorld-famous, demonstrations of vorkers and peasants on Soviet holidaysre-asserting their faith by demonstration of the Soviet power. Who do the English Tories want to sav© Bussia^for? Certainly not for the Eussion vorkers! The lat-ter already own i t / a n d have shown the worid by a ten years' dempri? stration that they iaot only own, but can also controt it, anA from what I have seen with my pwn eyes since I came here, I -am; eon^nced, that the - Russian' woi4cent; will continae to own and Control their. otrnebim^ try, t^terer tlie British Govera» ment may say or do tcr the contrary. The Soviet Government rests pn the will and entiiTisiastic support of the Avorkers and peasants Mine-Owners' Government -; is bascd. on trickery, f brgery anä" f raudi 1^ •HTorkers here are not only r u M i ng Industry, but building industry. EveryTPbere there is life and activity. Come to the g^^^ works of Leningrad, where I work, and see the colossal effbrts of the United Industrial fronti W"atch Öie complete harmony of experts and vvorkmen—fee ^ngineer i n Jris spare Do you know vrfiy So manj- -«rirtkers, w*en seeking adw«, prefer <t(rhere they can afford i t ) , to Ignore the **pamel*» doctor, and hbw it is that one of the strongest trades tjinions in England can rake i n for its members (the doctors) tfabusands of pounds annuaUy, for which they give no Service i n r e t n T Y These are all little points xttyrm studying. Different from Panel Söch a stndr mav not he ,«s aasy as standing on' a' pnbUe plaiformt raoclring Uie poverty nf »lui work«rt and challenging penniin*, (pik to 90 to Rassia, bat such a ktndy aad then « coraparison «rith^ the Srfiriet method woidd, .to say'the least of it. be rather interesting. In coneiusion, let me say tiiat 2 will endeavpur tb give thia letter the greatest pnblicity I possibly can, and i f I ever do retum to England, I shall use~-«very onnee of my energy andtime to 'counteract the cruel and vraivmoagering lies so sedulously spread by the Tory Government against Soviet Russia. To take advantage of a million-aire press to spread among simple people, who have no other souree of Information, doctrines of hate. rapine and murder against a f oreign nation; to publidy. encourage a projmgands such as that of the, Tory Party against Sovist Russia is the v!OTk of a ghoul and not of a civilized person. The Tory Government would like to dip its bloody hands in R. O. P. Its many friends have personal interests at stake, but Iftt them remember that the Soviet Government has touchcd the imagi-natton and sympathy of millions of people outside its own boundaries, and stands to-day the most popular Goven>ment in the vrhole worId. Yours truly, James Morton Vusi vuotta Neuvostoliitah muo wprlcers that wbäld (be. :Biic*'. iinder acpitali^m.: Pardoh' me for a mpment nneconoi if I I wonder what kind of a reception J L i S T^^^^EeSbJ^if ha^ time taking classes:ami.g^^ f in%L^^?condition? Would>cal instructfon to-mcchanics-thc ^ " ^ 1 ^ Jot f i t h e r S L Ellis*Is-! mechanics tcachinjr the imsldlled ihe Sd?lofwÄwifeandchil-j«mysteries'' of the akilled occtipa-toiich tipön • a personal matter.. It was ifeported, in .söme" of the English papers that I vräs i l l . . I take the ppportunitjr, of tquching upon the'matter to äiöwyQu still ainother aspect of Soviet life. In May, 1S26, TVhile in 'England, ;the^ first symp-toms of my illness appeared, gnd in June I went-to a hospital to seek advice. I was told to ' come back in a month, which I, did, and act-ing bn furher instructions, return-ed again to the same hospital tviro weeks later, \vhen I wa8 told to come again. On.neither öccäsion v/as any treatment suggested, although 1 dare say I VFould have got some later on, Medical Help Meanwhile, the time ^ d arrived tvhen, cönvinced that your Very hard conditions of challenge vwould' not be modified, I had to-dedde vtrheth-er or not I would clinch the matter by going ahead with -my part of the bargain^: If, on account of insuffi-cient money I had "backed down, what jöy it would have: bronght to the " a n t i s , " and if I hadr «ven suggested illness as a reason for not going ahead, knowing' s m i b s ' and Qods of the head vroxäd have made of me a m a n of-day^eet. ' ; THowever, I deexded i(»-.^o, and in spite öf ny illness liave Berer re-gretted the step I took. Th6 faigh-est medical and specialized treatment . is: guarante^ -the: wörk«r8 here, through a veiy e»eUcrnt State medieal organizatiooii, 'r:'y9i^K'have here an army of medical nien, cöra-pletely divoroed froiaif" commerria^ lism; a State hpspitar ganfzed t^^ and maintained vithottt the croel BtSgnia. of charity, whe!re the high-cst; j^fessors, and dbtrtörs in the whble Iand are ötgamaxA for public Service. : - -.//'}• -y, I shall never, i f l - l i v e tp b©« 'hundred, be able to adeqnately express a y gratitade to^^tiie: döctb wbo have attended to me, «lor yet am 1 likely to find,word8tb express par admiration for 'the worlc: öf thpse State institotioas man or woman is treatii^ asfa eöm«. Did it eV«r occnr t d yoi^ many yprking men.and w^ seek medical advice in England un-tn tbelast moment? Have yon any Jouluk. SO pnfi 1922 teki Nen-vostoläton; I m e n neuvostojen- edustajakokous paätpksen Sosialististen Neuvssto-Tasavaltojen . Liiton (SSSÄ) perustamisesta Venäjän Sosialistisen Pederativisen Neuvosto- Tasavallan (SRFSR) tilalle. Tä-niä tapaus avasL uuden lehden neuvostovallan historip.s3a ja samalla kbko työtätekevän ihmiskunnan e-lämfissa. N K P (b):n ohjelma "kansallisuus-kyaymyksessä valmisteltiin jo ennen vallankumousta, jopa ennen maailmansotaakin, taistelussa, jota bolshevikit Leninin johdolla kävivät nd.enshevikejä, likvldaattoreita vastaan, puolustaen' kansallisuuksien i t semääräämisoikeutta:: "Bolshevikit puolustivat jokaisen kansan oikeutta täydelliseen eroamiseen kaikista muista'kansoista, puolustivat jokaisen känsah oikeutta vapaasti päättää kohtaloistaan. 'Otettuaan käsiinsä vallan lokakuussa 1917, osoit-iivat bolshevikit, että he pitävät lujasti lupauksensa, julistaen täy- 'den vapauden jokaiselle - kansalle e-rota ."Venäjästä". Luonnollisestikaan eivät kuitenkaan Valko-Venä-jän,.' Ukrainan, Tatarian, Suur-Venäjän;' Kaukasian ym. "työtätekevät kukistaneet riistäjiänsä sen takia, että.. proletaarisen voiton jälkeen menisivät hajalle ja sallisivat sen kautta porvariston lyödä heidät yksitellen. Koko taistelutilanne vaati voimakkaasti entiien- Venäjän keii sarikuhnäh työläisten j a talonpoikien ksdfckien voimien yhdistämistä yhdeksi.; rautaiseksi nyrkiksi vihollista vastaan. Sen takia muodostettiin .kansallisuuksien liitto täyisin vapailla' jä tasa-arvöisillä perusteilla, nimittäin BSPSR. '' Kansallisuuskysymystä . voitiin kuitenkin yasta kansalaissotien päätyttyä, • uiiden talouspolitiikan a-iussa, ruveta kehittämäfin täysin järjestelmällisesti ja »kaikessa laajuudessaan. Tätä siirtymistä elimelliseen rakennustyöhön kaikkien kan-saUisuuksien elämässä merkitsi Neuvostoliiton muodostaminen 5 vuotta sitten. •'••^ • • Päätös SSSR:n perustamisesta merkitsi, ei ainoastaan neuvostope-rustuslain uudistamista, • jonka kautta laajennettiin kaikille kansallisuuksille puitteita, niiden poliittista kehitystä varten. Se merkitsi vieläkin enemmän, nimittäin päättävää suuntautumista talouden voimakkaaseen kehittämiseen ja kan-sailisen sivistyksen kohottamiseen kaikissa" kansallisissa tasavalloissa ja ennen Itaikkea niissä, joita ros-mainen tsaarinvalta oli pitänyt e-nimmän takapajuisessa ja unohdetussa tilassa. Viisi vuotta ovat osoittaneet valtavan taloudellisen ja sivistyksellisen nousun koko Neuvostoliiton jättiläismäisesi veljesperheessä, missä pienimmilläkin kansalUBUuk-silla on täysin tasa-arvoiset oikeudet suurempien kansojen rinnalla. SSSB:n , puitteissar ovat kansat al-ikaneet veljellisesti rakentaa sosiar listista yhteiskuntaa. Kapiitalisiisen järjestelmän aikana on pikkukansallisnuksilla ainoastaan yksi tie — sorron ja orjuutuksen tie, sillä porvaristo ei heille voi mitään muntä •^'taa^ Ainoastaan i>ro-letaarinen vallankumöns, aineestaan neavostovaita vapanttoa kan» sallisnudet: ja ^ avaa niiden eteen vapaan ja ^^alplsan kehitä Kaijalaii'"taiiavalta on hyvänä esimerkkinä jfiftä; • miten Kenvostblii-ton vellesiferheeBSä ' päckukensall>- saudetkfn löytävät itselleen kehity*- mähdonisnudet omalla ka:nsaUi8elIa Kirje Leningradista Joulukuun 21 pnä päätti Lenin> eradin Lännen Kansojen Kommunistisen Yliopiston suomalainen osasto, jossa opiskelee noin 80 Karjalasta komennettua nuorukaista syyslukti-kautensa. Sen yhteydessä tulkoon mainituksi, että viime vuoteen verraten tällä lukukaudella on syvenetty opetustyötä, mikä on käynyt mahdolliseksi jo senkin .tähden, kun saatiin re-montteeratiiksi sekä laajennetuksi kabinetit — oppilaiden varsinaiset työhuoneet. Tämän kautta' on siis , oppilaille taattu kalkki Dalton-plaanin edel-lyttäniät ulkonaiset mahdollisuudet opiskeluun. •Opistolla on tehty hyvää, oikeata bolshevistista kasvatu^yötä, josta on todistuksena m.m. oppilaiden yhtenäinen tuomitseva kanta oppo-sitslooniin nähden, mikU osoittaa myös oppipehkille joutuneen hyvää työläisainesta, josta jonkun vuoden kuluttua Karjalakin saa toimitsijoita yhteiskunnallisen työn. vainiolle. Rlftnan teoreettisen ppiskelun kanssa oppilaat tekevät -käytännöllistä työtä maaseudulla ja kaiipun-gissa, ollen poliittisten koulujen ohjaajina sekä tehden selostuksia laajoille joukoille. Nytkin loma-aikana koko toinen kurssi joutuU' käytän nöUiseen — ja^ tutkimustyöhön maa-seiidulld.-.,;! Suurena haitt&na' opiskelulle oii oll u t venäjänkielen taitamattomuus, koska sUonialaisesta, lähdekirjallisuudesta ön puute., S ^ takia venäjän kielen oppimiseen vliiriiB lukukaudella on Jciinnitetty erikbtsta huomiota. • *. .; Suurena saavutuksena voidaan pitää kansallisen klubitoiminnan.elpyr mistä. Suomalaiset ovat saaneet syntymään useampia piirejä, j ö i s ^ kirjallinen piiri puprikoisesti kunnock tautunut, järjestämällä m.m. onnistuneen kirjallisuus-illanvieton. 'Näytelmäpiirikin ön toiminut rivalcasti, tehden m.m. smytshka-matkan maaseudulle. ' Ylibpisto on koonnut laajan Suomen luokkasotaa koskevan afnehis-ton, joka on suurimerkitykseUinen 'Suomen vallankumoushlstorian tutkimiselle . Toivottavaa oHri, että opisto a l - kaiEi ainchiston kokoamisen Karja lassa tapahtuneiden bantiittikapi-nain ja vallankumousliikkeen alalta, mikä on'mielestämme hyvin tärkeätä sekä mahdoliista. Ottaen huomioon, että suuri osa 6uomenkieliBe|i osaston päättäneitä oppilaita tulee työskentelemään Karjalassa, ; olisi mielestämme; välttämätöntä tutustuttaa heitä K a r j a l a a n - sen historiaan, kansan elämään ja ennenkaikkea vallahkumousljikkee-seen, jota varten pitäisi opetusoh jelmiin sijoittaa joku tunti. Yliopisto on tehnyt tarmokasta bolshevistista kasvatustyötä, luodakseen marxilaisuuden ja leninismin aseilla varustettuja työntekijöitä 'Karjalan sekä muun snomenldeUMn väestön keskuuteen SSSR m alueelle. Toivotaan vain oppilaille j a opettajille J^jrvSä lepoa, että seuraavakitt lukukausi sujuisi yhtä hyvin j a vielä paremmin kuin ensimäinen. . — G. R pdhjalla. Vähfe. enemmän ' k u i n -100 tuhatta henk^kSsittä^^ pikkukansa Pbhjolanerämaissa on saanut omintakeisen kansallisen kehityksen laaj a t ja toivorildtaat mahdollisuudet mahtavien monikymmcnmiljoonais-ten fcaiJsaliiSöuksierf- rinnalla, Jä a l - kannt jo nrautamissa vuosissa e-distyä pmintakeisfilla pelijallansa. Ainoastaan - proletaarinen yallaidnx-mous vöi tSUaista aikaansaada, Kymmenen ynplta on neuvostotasavalta i j o . sefeoixnt kansallisuuksien oikeuksien lujana varojana. Se pn kehittänyt ja edelleenkin kehittää elimistönsä yhä joustavammaksi tUiitemaan j a toteuttamaan eri kan- EaDisnufeBien; tarpeita j a pyrkimyksiä. Maailman Mrrretut kansat oyat N€!avosto!iitbsta saaneet esimerkin, joka; valtayaDa e«n»rkaiään yilt- .taa aäipata oilceata tietä kansojen f d e s v f a a t i t is to be on their panei?] vapauteen. : Erinomaiset, jjarantavat ainekset Gin PUlseissä, tehoten suoraan munnaisiin, laimentaa hapon virtsassa, rauhoittaen ja parantaa tulehtuneita osia munuaisissa j a saattaen virt- ^ r a k o n , täsmälliseen toimin-, taan, antaen pysyväisen helpo- : fuksen mocnuääs- ja virtea-rakkehäiriöissä, 50c laatikko kaikissa apteekeissa. Suomen Pääkonsiilivirasto koko Casadaa varten suorittaa — « - 1 - kia maan viralliselle ednstnksdit kuuluvia tehtäviä, antaa pasai^i matkustusta varten kotimaahan tai mnaaite. vahvistaa asiiJdrjoja, kU»: nöksiä y.m-, selvittää perintS- jft muita Suomen kansalaisiin kobdia* tuvia asioita. Osoite: Consolate General of Fiabund^ ;L Room 21B 118 Stanley Street, MontseaL (Comer St. Catharin« and Stanleyl AKSELI RAUANHEIMO, pääkonsuli Lisäksi on Suomena, «doitaftaa Caaadassa: Konsuli Eriek J . Kmbb, Pon Arthur, Ont. — D. J, CähK- 40 King St., St. John, N. B. — Adiel Saarimäki, 819 Bay 8t.» Ito-ronto, Ont —- G. W. T«mro«te 881 Rowe St, .Vancouver, B. Cl ^ H» P. Albert Hermanson. 470 Main 8U Winnipeg. Man. —- Thomat FkMMrfk Box L. Coppor.Gliff. Ont S U O M E E N M Suonien Harkkaa Canadian Dollarista LAHETYSKULUTi U)e lähetyksistä alle 120.00, 60e l i -' xetykaista $20.00—-$49.09; 80e letyksistä $60.00—$79.99 ja $1,00 ähetyksistä $80.00—$100.00 aOdk .6e jokaiselta seuraavalta alkavatta »adalta dollarilta. SihkSsanonal&hatvksIstB ovat l if letysknlut $3.60 lähetyksiltä. Kaikki säbköi&hettykset tehdila noraan SudboryBta Helsinkiin «ir nai» päivänä kuin • «aapnval; V*« «ttdan konttoriin. SndburysBa ja ympäristöllä aaamt; rolvat kiTydä Vupauden konttoffm ledaBtamaBia erikolskunsla, AIVAFltETTEJA MYYDJUUf. VEbUSTAKAA PILETTIASIOiTA Tahk&ä lähetykset osottMlls Boa «9. SUDBURY. ONT. V«jpaii(I«II« ottavat rtbavilllytGrii i^rtsaa myoakin: VAPAUS BRANCH OFFICE 816 Bay Straat» . PoH Arthar, OaUvio. p A V l b HELIN tpaiUkMkapnjm Pohi..Oatarloais. J . SkSANEN, Kirkland Lake, Ont JOHN VUORI, 80. Ppreupine, Ont CHARLES HAAPANEN, Osnnskanppa, Timmins, Ont, A. T. HILL. Coronto, Ont. -~. Tavattaviaaa fll»> dn 067 Broadview Ave., ja pfiivfda 'onm 304. 96 KiuK St.. EL aspunaiDf^viri pitää teidät lämpimänä ja terveenä talvella puhdistaa ja •laiä «en ]d9er<Mv«Inaa, taeMaa ffin, pnlitaan ja vrfaiakkaaa nlldl pitii teidät byvfa JTa limpfmial tahralla. JOF-KASI suomalainen oppiarvonsa out myyjä on valmis teitfi maan. The Sudbory Driir Oii«^^ Comer Eim muä: SUDBURY. Oin;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 27, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-01-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280127 |
Description
Title | 1928-01-27-03 |
OCR text |
VHuIomkm «uomcnIdeUEen leo« Saceo-Vanzetttijja tnsta
Ä ® ^ ^ - f s o s i a l i s t i s t e n kustanniK^iiikkeiden liiftn
keusjutun -täriteimmät-, vaiheet yksityiskohtaLsP^rt 'iixrr,„.sos^i^
* r taustaksi luokkienvälinen tais-
j^a ^ »sondial nbj«.a^l5kel uf seellftaf jlfytj^aj^ta^, l J -^Mf iu^t^ta" "s^e treahidväonänn ukt nivta*.lrk,iootne rrori sioV^ins
dren have fared under such dzcinB-stances?
You Iaiow how we vönld
'have fared i f W6 had goce to that
that the_institutions of th« U . S- A .
you imposed upon us. You know
the the institutions of the U . S. A .
vrould not have responded to tiie
needs of sueh a case.
Here "t. was different. I vras
given every assistance to find wöriE,
and decent accommodatioQ was
found for us. Such is the spirit
here that we were made very /«releoine
indeed and the greatest kind-ness
showered upon us by aH vrhom
we came in contact with. Workers
hailed us as members of their.fami-ly.
My •mfe and children' "Brere
made to feel that here ä iiew.
kirjanen . .
SacCo-Vanzettijnttti]6fe vielä tuoreessa muistossa 4 s i i . T « ? A » . o«
m S d Ä ^ ? ^ 1 ^ B a a ^ S ^ S i s t ^ ^ X t ^ -
^^^-jiÄ^iÄS^^^-*^^''^''? ^"^^^ unohtaneet. Edelleen i
^Oida^ imhQthmen&t)^^ että sitä voidaan verrata 1
mjeJUmip^faetoR rosvoromaane^^ erotuksella, e t ^ K ^ '
jassa eBi(*!My;lcertomti9.rön totta. '
Painotyö on hyvin |
suoritetta., ^,K9ns?lehö Mutta aistikas. Ulkoasu'
puolustaa äseinaahsa h j ^ , . UULUUÖU K i j r j a ' aisältäS esipuheen ohella seuraavat luvut- VATJKn.
TERROM^^YHgYSYAI^^^ RIKOSAALTO NOTSEE SAÖ-
J A T ^ A N Z E T T ^ ^ PLYMOUTHIN JUTTU.
E N N E N DEDHAStm KUULUSTELUA. OIKEUSKUULUS-TELU.
D^PHAMISSA. UUDEN K U U L U S T E L E VAATIMull
SIA (laaja;ja gisfiltörikas luku) SACCON J A VANZETTIN ELÄMÄSTÄ,
uusi K U U L U S T E L U KIELLETÄÄN T U K I T T U J EN
VnMErejGr PURKAUTUU. KUVERNÖÖRI
FULLEft TOIMH, MARTTYYRIEN VIIME HETKET LÖRPÖTTELEVÄ;
TUOMARir HAJATIETOJA' TAPAHTUMISTA.
TELOTUS J A JÄLKIKAIKUJA. rAniuMiöiA,
V A P A U D E N K I R J A K A U P PA
\ - B o x 69i SnäWy, Ont.
Lähettäkää kappaletta SACCÖ-VANZETTI TAISTELU
kirjaa bsbtteella:
Asiamiehen n i m i ' j a ösote: - :
Seinälehti yalistasvalineenä
Tehokkaimpia valistusväliheitä on
kieltämättä muutamia' vuosia sitten-yleiseksi
tullut seinälehti. Seinä-
Jehden nyk^seh mudöon kotimaa on
Neuvostoliitio jä^onr-sitä siellä käytetty
tehokkaana • valistusvälineenä
sekä jiropagandan teossa laajpjeii
kansakerrosteik keskuudessa. Nykyisin
se on öiellä levinnyt' aivan yleiseksi
pienempiinkin maalaiskyliin ja
yleisesti tunztustetaän isen suuri
merkitys, (Neuvostoliitosta on seinälehti,
levinnyt muihinkin maihin
luokkataisteluiiikkeen, tunnetuksi te-kemisvälineenä,-
M. m. Suomessa
on se levinnyrmelkein yleiseksi, varsinkin
nuorisojärjestöissä. Sitä j u l kaistaan
toisissa paikoin aivan säännöllisesti
knultausittain, ja erikoisiin
tilaisuuksiin,, kuten nuorisoviiköillä,
Lenin •— Liebknecht —• Luxemburg-juhliin,
ahdmatlUisillac yalistusviikoil-la,
naistenpäivinä*, sanomalehtivif'-
köilla y- m. yleisiin työväen valistustilaisuuksiin
julkaistaan sitä erikoisnumerot.
/ V
Seinälehdieri erikoisuus ja puoleensa
.yetäyäisyy s riippuu tietysti
ensikädessä siitä; minkälainen siitä
on onnistuttu: ulkoasultaan saamaan.
Toiseksi,. ^leisön sitä
kohtaa.nrii0pUu. siitä minkälaisia kirjoituksia
se «sisältää, ovatko ne lyr
hyitä, iskeväsanäisia,vaiko pitkiä perusteellisia
tu&imuksia j öistäkin aineista.
"V^ r - V " ' i ^'
Yleensä on seinälehdissä pj^itty
lyhytsariaisuuteeri. On nim. huomattu
todekisi kokemuksen kautta se
seikka, että yleisö, joka sivumen^
nen joutuu «lehden eteen tutkimaan
siinä olevia kirjoituksia, lukee mie-
Inummfn lyhyen jä tleräväsanaisen
kuin ' jonkuii pitkän, periaatteellista
puolta .käsitteievän kirjoituksen.
Seinälehden laatijoille itselleen on
myöskin sen toimitta käynyt
koululöi, jossa pippii pitkäpiimäisten
lavertelujen tilalle lyhyen ja täsmällisen
sanontiataivan. Oppii. käyttämään
ajatuksiaan lyhyessä ja ymmärrettävässä
muodossa. Seinälehti
siis o p t t a a niin lukijoitaan kuin
myöskin sen laatijoita.
Myöskin' on seinälehden toimitta-mlstavassä
kokemuksen i>erusteella
tultu siihen tulokseen, että se ön
laadittava mielanmmin" suurille ar-keille
Imin pienille» Ihminen kup
on nim, sellainen, ettei se tahdo
mitään pientä huomata, olipa se sitten
kuinka arvokasta tahansa, vaan
etsii jotain joka vaikuttaisi jo silmäänkin'^
suurelta: • Tämä yleisön
"maku" on vaikuttanut sen, että
seinälehdet ovat alkaneet suureta.
Niiden kirjoituksia on pj^tty mahdollisimman
suuressa, määrin supistamaan
lyhyiksi; mutta kirjainkokoa
vastaavassa määrin suurennettu.
Vieläpä on otettu kuvituskin avuksi.
Ja vaikutus on ollut ilmeisen tyydyttävä.
Yleisön mielenkiinto seinälehtiä
kohtaan on saatu hereille.
Se ihailee ensiksi sen kirjoitusten
täsmällisyyttä, lyhyttä ja mielenkiintoista
muotoa, se ihailee kuvitusta,
joka harmoniseeraa yhteen
tekstin kanssa ja lopuksi se ihailee
.sitä joukkoa, joka yhteistyöllään saa
aikaan kaikkea edellä lueteltua.
•Meillä täällä Can.adassa on seinä-lehtimuoto
valistus- ja propaganda-välineenä
vielä lapsenkengissä kulkevaa.
Sen kehittämiseen ei ole vielä
kiinnitetty tarpeeksi suurta huomiota.
Vain muutamilla paikkakunnilla
on tehty heikkoja yrityksiä
ikäänkuin kokeilutarkoituksessa,
mutta suurempiin tuloksiin ei ole
päästy. Useinkin on vain jokunen
häthätää . . kokoonpantu seinälehtf
julkaistu ja jätetty sitten Ikaikki siihen.
Ei ole muka tuottanut tuloksia.
. NuorisojärJGstSille ensikädessä
kuuluisi huolehtia seinälehtien toimittamisesta
meilläkin, kuten ne tekevät
muissakin maissa. Ja " " P "
risoi ta se myöskin syntyy, kun vain
riittää hyvää tahtoa sen luomiseen.
Työtä sen toimittaminen kyllä vaatij,
mutta se onkin mielenkiintoista työtä,
jonka palkitsee se harrastus, min-ikä
lehti yleisössä herättää. Kollektiivisesti,
yhteisesti valmistettuna
seinälehti syntyy monipuolinen
ja täsmällisempi kuin jonkun yksilön
työUä. Ja juuri tämä työ on
nuorison työtä. Heillä on taipumuksia
piirtämiseen, tekstaamiseen, knr-joitteluun,
heillä on silmää aistikkuuteen
y. m. teknillisiin puoliin, jota
mefllä vanhoilla konkareilla ei
enää ole. . . , , ^ ,
Siis nuoret: semälehdet käytäntöön
kumouksellista v a l i s t ^ o ta
tchdessänne! — K-vi.
James Morton Writes to Lady Astor on His Life
in the U.S.S.R.
Leningrad,
I s t Dom Soviet 455.
Dear Lady Astor,
It is now over a year since I
landed wit^ my fainily in the Union
of Socialistic Soviiet Republics, and
I feel under obligations to give you
an idea of hovr l i f e önt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-01-27-03