Vapaus, May 6, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 6 p. — Saturday, May 6, 1961
V A P A U S
(LIBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Ulav. 9, mi. Authorized
as »teoaäi tjatfl m^U by the Post
Offloe O^artiqent, Ottawa: Pub-
Ushed, thrice weekly: Tuesdays,.
Itiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Ebn 6t. W., Sudbury. Ont., Canadsk
Telephones: Bus. Office OS. 4^4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Ekhmd. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatlon.
l^ranslation frw of charge*
Canadassar' 1 vk. 8.00 6 kk. 4 ^
3 kk. 2.S0
«idysvaUoissa: 1 vk. 9.0Q 6 kk. 4Ä)
Suomessa: 1 vk. 9.50 6, 5.25
B ennedyn oppi c ana
'^Kennedyn opin" kukkanen
Kuuban presidentti Dorticos esitti viime viikolla, että
Kuuba ja Yhdysvallat rupeaisivat yhteisvoimin etsimään
muotoa eli kaavaa "''rauhallista rinnakkaiseloa sekä diplo­maattisten
suhteiden ja vieläpä ystävällisten suhteideniinuo-dostamista
varten". •
Mutta mitä-sanoi Yhdysvaltain hallitus? Sen sijaan:että
piisi tarttunut Kuuban tarjoamaan ystävän käteen. Yhdys- _
„ yäjtäin ulkoministeriö eli valtipdepartmentti torjui koppa-r
va^m Kuuban ystävyyden tarjouksen ja- julisti: "Kommunis­mista
ei neuvotella tällä pallonpuoliskdUa."
••Toisin sanoen, Kuuban kansalla ei ole oikeutta itse
päättää omista suhteistaan eikä ainstkaan omasta valtiomuo­dostaan!
Siitä päättää muka Yhdysvaltain hallitus ja kun
yh'd'ysvallat on maailman voimakkain kapitalistinen maa,
niin'se riittää, sillä "Kennedyn^ropin" perustana on ajatus,
ett3,*'voima on oikeutta"! Dollari-imperialismista on todella
tullut Maailman santarmi!
" ' K u n Yhdysvaltain hallitus esitti tämän jyrkän kielteisen
vastauksensa heti, asiasta ilmeisesti neuvottelemattakaan, se
^äi jopa vanhoillisuudestaan tunnetun New York Timesinkin
v4?intelehtimään tuskissaan ja voihkaisemaan:
• '."Tosiasia on, ja se pitäisi sanoa Washingtonissa, että
vaikka me inhoamme kommunismia kaikkialla ja erikoisesti
90 mailin päässä meidän rannoiltamme, meillä ei ole kuiten­kaan
mitään oikeutta sanoa kuubalaisille minkälaista halli­tusta
heidän täytyy kannattaa . . ."
Kuuban ystävän käden pois työntäminen perustuu yksin­omaan
"väkevämmän oikeuteen" eli "Kennedyn oppiin", jon­ka
mukaan Yhdysvalloilla on muka oikeus määrätä minkä­lainen
hallitus täytyy oflä tämän pallonpuoliskon kaikissa
maissa, mukaanlukien Canadassa. Mikäli tällä mantereella
valitaan jossakin maassa sellainen hallitus —- sanokaamme
vaikkapa uuden puolueen hallitus täällä Canadassa — Ylidys-
Vällöilla on väkevämmän oikeuden perusteella taivaallinen
valta ja oikeus lähettää sotajoukkojaan kukistamaan tätä
hallitusta!
]^^^ ehkä sanottanee, että näin pitkälle ei "Kennedyn
oppi'' sentään mene, sillä sehän kohdistuu vain "kommu-
Ylempänä mainitun otsikon alla
Toronton Globe and Mail lehden
kirjeenvaihtsua George Bain kir­joittaa,
että Yhdysvaltain presi­dentti
Kennedy, "varoitti tämän
maanosan maita — johon Canada-
Ijin kuuluu — että elleivät ne pidä
oman talonsa kunnossa sikäli kum
tulee ulkopuolinen kommunistien
maahan tunkeutuminen, niin Yh­dysvallat
pidättää itselleen oikeu
den sekaantua niiden asioihin omien
etujensa takia ja panna ne järje3-
tykseen". ' v
Bain jatkaa seuraavasti: '-Kenne­dyn
puUe^ toimittajille koski pääasi
assa Kuubaa, mutta sillä oli laajem­pi
merkitys, koska hän sanoi, ~eftä
SYNtYAAA-PÄIVIÄ
.hän on valmis toimimaan 'jos tä
mäU'maanosan mikä hyvänsä kansa.
nismia" vastaan. ,
" -Mutta mitä Yhdysvalloissa tarkoitetaan "kommunismil­la"?
Kaikkea sitä, mikä vei syystä tai toisesta miellytä Yh-dyäVältoja,
sen sötapäämajaa Pentagonia ja Wall Streetin
pankkiireita:" Palautettakoon mieleemme, 'että Yhdysvalloissa
on-eri yhteyksissä annettu "kommunismin"* leima sununä-mutikassa
Ghanalle, Canadan sisardominioUe Intialle, Cana­dan
toiselle ^sisarvaltioUe Egyptille ja - Afro-Aasian kaikille
puolueettomille maille jotka ovat kieltäytyneet liittymästä
Yhdysvaltaiä määräysten mukaisesti alueellaan toimivaan
sotäliittoon.
; Kun asia näin on, niin silloin ei ole mikään ihme vaikka
Canadakin leimattaisiin Washingtonissa "kommunistimaak-s''
siinä tapauksessa, että täällä valitaan seuraavissa vaaleissa
utideh; puolueen "hallitus, joka sanoutuu irti NATOsta ja '
niuista Pentagonin alaisista sotaliitoista — kuten on hyvin
mahdollista!
* * »
Kuinka tuomittava ja mieletön on "Kennedyn oppiin"
sisältyvä ajatus siitä, että Yhdysvalloilla on oikeus sekaan­tua
asevoimin tämän pallonpuoliskon muiden maiden asioi­hin,
jos niihin muodostetaan Washingtonille epämieluinen
hallitus, se näkyy ehkä parhaiten siitä, että käännetään asia
toisin päin, kuten menetteli aivan oikeutetusti Kuuban pää­ministeri
Castro Havannassa pitämänsä vappupuheen yhtey­dessä.
Määriteltyään "Kennedyn opin" mielettömyydeksi sikäli
kuin Kennedy luulee voivansa komentaa "minkälainen hal­litus
meillä piiää olla", pääministeri Castro lausui:
^'Presidentti Kennedy ei pidä sosialistisesta hallituksesta
emmekä me pidä imperialistisesta hallituksesta. Meillä ori
samanlaiset oikeudet. Jos he protestoivat meidän sosialistista
järjestelmäämme vastaan, 'me voimme protestoida sitä im­perialistista
järjestelmää vastaan mikä on väin 90 mailin
päässä meidän rannoiltamme. Oikeus ei ole suhteessa maan
kokoon nähden."
Sen paremmin ei asiaa todellakaan voida esittää. Jos-
Yhdysvalloilla on"oikeus" sekaantua Kuuban asioihin siksi,
että Washington ei "tykkää" Kuuban hallituksesta, niin siinä
tapauksessa Kuuballa on oikeus sekaantua Yhdysvaltain
asioihin siksi kun Kuuba ei pidä dollari-imperialismista.
Tässä tilanteessa on liittohallituksemme velvollisuus il­maista
selvästi ja mitään epäilyjä jättämättä Washingtonil^
leV mitä Canadan kansa ja valtio "Kennedyn opista" ajat­telee:
Diefenbakerin hallituksen pitäisi sanoa WashingtonilIe
että Canada ei tule liittymään Amerikan valtojen järjestöön
eikä missään tapauksessa tukemaan Yhdysvaltoja missään
sellaisessa poliittisessa, taloudellisessa tai ^^sotilaallises-sartojmenpiteessä,
jonka tavoitteena on jonkun toisen maan
_hallituksen, kukistaminen joko tällä mantereella tai jossakin
muualla maailn^assä. Meillä ei kansakuntana ole kerta käTk-kiaan'
varaa osallistua sellaisiin seikkailuihin Yhdysvaltain
: jdöllari-imperialismin puolesta. Samalla kertaa kaikkien ca-nadaJaisten
tulisi vaatia liittohallitukselta selvää ja päättä­vää
lausuntoa siitä, että Canada ei tule hyväksymään mis­sään
tapauksessa eikä missään olosuhteissa Yhdysvaltain se­kaantumista
maamme sisäisiin asioihin!
Pearsonin moraalin ^'korkeus"
Maamme liberaalipuolueen kansallinei^ johtaja, alahuo­neen
virallisen oppositioryhmän johtaja Lester B. Pearson
antoi viime keskiviikkona Kitchenerissä Ontariossa sellaisen
"moraalinäytteen", että se sai varmaan tunnetun ja tunnus­tetun
edeltäjänsä, sir Wilfrid Laurierin kääntymään. hau-dassaan.
•• , •
; CP:n uutistiedon mukaan mr. Pearson leimasi Yhdysval­tain
roolin Kuubaan tehdyssä interventiossa "fiaskoa lähen­televäksi
virheeksi". Ja hän sanoi: "Hyökkäyksen epäonnis-tarrtineh
perustui Amerikan tiedoituspalvelun (vakoilulai-töksen)
asiantuntijain väärinlaskentaan siitä, että KJuuban
Mrs. Fiia Viita, Long Lake, .Ont.,
täyttää perjantaina, toukokuun 5
pnä 77 vuotta.
Erkki Penttinen, Beaver Lake,
täyttää 70 vuotta toukokuun. 8 päi­vänä./
^ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin..
kansa nousee Fidel Castroa
vastaan. Mutta se ei noussut^
kaan.
"Jos te mielifie -suorittaa
tämäntapaisia tekoja^ teidän
tulee varmistua siitä, että se
onnistuu."
Kuten huomataan, mr. Pear­son
ei näe mitään pahaa siinä,
että Kuubaa vastaan järjestet­tiin
vastavallankumousjouk-kojen
hyökkäys. Hän ei esitä
puolta sanaa protestiksi siitä.
Mr. Pearson pahoittelee vain
Yhdysvaltain vakoiluhallinnon
"laskuvirhettä" ja suosittelee
presidentti Kennedylle, että
mikäli aiotte vastaisuudessa
tällaisia hyökkäyksiä järjestää
]oko Kuubaan tai johonkin
mudhun maahan,* niin huoleh­tikaa,
etukäteen siitä, että
hyökkäys varmasti onnistuu!
Tämän kurjempaa kantaa ei
liberaalipuolueen kansallinen
johtaja olisi voinut omaksua
tässä asiassa. Canadan kansan
yleinen mielipide tuomitsee
jyrkästi Kuubaa vastaan jär­jestetyn
hyökkäyksen^ Yksi­kään
poliitikko, jonka-1 tavoit­teena
• on valituksi tuleminen
•-'aaleissa, ei rohkene , enää
wqimesti / puolustaa tällaista
julkeata sekaantumista toiserr
maan sisäisiin asioihin. Siksi
••jn mr. Pearsonkin tuomitsevi­naan
sen mikä tapahtunut dn,
mutta hänen"tuomionsa" poh­jana
ja lähtökohtana on, mikä­li
voidaan CP:n uytistietoon
luottaa, vain se, että Yhdys­vallat
ei pystynyt hyökkäys­suunnitelmaansa
toteutta­maani
V .
Tämä selittää ilmeisesti sen­kin,
miksikä virallisen opposir
tiopuolueen johtajilla ei ollut
asiallisesti puhuen mitään sa­nottavaa
alahuoneessa sillpin
kun pääministeri Diefenbaker
vei Kuuban hyökkäyksen i ai­kana
maamme sotaseikkailun
partaalle intoillessaan Wash-ingtonin
puolesta ja hyökkä­yksen
kohteeksi joutunutta
Kuubaa vastaan' sanoen:- "Mei­dän
maassamme, me emme voi
olla välinpitämättömiä tästä
uudesta vaarasta, mikä koskee
sitä pallonpuoliskoa, missä me
elämme."
Pääministeri Diefenbaker ei
tarkoittanut— ^se valittaen
tunnustettakoon — Yhdysval-täln_
avulla järjestetyn hyök­käyksen
"aiheuttarhaa vaaraa.
kunta ei täytä sitoumuksiaan ja toi
vai ulkopuolisten kommunistien
maahan tunkeutumista vastaan'."
Bain viittaa siihen, että vaikka
Canada ei kuulu Amerikan Valto
ien Järjestöön, se on kuitenkin' osa
iästä maapallon puoliskosta ja niin
ollen ei ole sen opin ulkopuolella'.
Samalla Bain huomauttaa, että
tuskin on uskottavaa, että amerik
kalaiset' joukot hyökkäisivät Cana
daan jos Canada julistautuisi puo
lueettomaksi, katkaisi yhteytensä
NORADn, aseistanisuutuisi ja lu­jittaisi
suhteitaan Neuvostoliittoon,
mutta kuitenkin lisää:
"Kennedyn julistusta täytyx har
kita koska hän sanoo ettei hm sahi
sellaisita tapahtua."
Toimituskirjoituksessaan Globe
qnd Mail pitää sellaista johtopää^
töstä '-puheen liiallisesta lukemi
sesta".
Mutta Toronto Daily Star on huo'
lissaan Kennedyn puheesta. Etusi­vulla
julkaistussa toimituskirjoituk
sessa varoitetaan Yhdysvaltoja: il'Älr:
kää hyökätkö Kuubaan. Lännen mo:
raalinen luottamus ei kärsi sellaista
iskua."
Star kiinnittää huomion Ameri­kan
Valtojen Järjestön sopimuksen
16. artikkeliin, jossa sanotaan: <'Ei
millään valtiolla eikä yhdelläkään
valtioryhmällä ole oikeutta sekaan­tua
suoraan taikka epäsuorasti,
minkäänlaisilla keinoilla toisen vai
tion sisäisiin asioihin."
Kennedyn oppiin viitaten Star
k°ysyy: "Mitä me ajattelemme tästä
kavaljeerimaisesta sopimuksen vel­vollisuuksien
hylkäämisestä? Kuin
•'ca paljon maailma luottaa Yhdys­valtain
muihin lupauksiin — sen
i-auhallisiin tai muihin sitoumuk­siin
YKssa, NATOssa taikka (Ca
nadalle erikoisen tärkeässä) NOR-ADssa?"
•'Canada", sanoo Star,'tulee hyi
jätä Kennedyn periaatteen, jonka
lupauksilla ei ole mitään arvoa; se
lupaa vain jännitystä ja vaaroja; se
•ekee Yhdysvalloista länsimaailman
parantumattoman tappelupukaririt"
'-Kuuban kapinalliset — ne, jotka
suunnittelevat uirtta hyökkäystä —
ottivat, vastaan John F. Kennedyn f-puheen
tänään (huhtik. 20 pnä)
lupauksena huomattavasta tuesta
heidän voimilleen."
Tämä oli se puhe kun Kennedy
sanoi, että "meidän kärsivällisyy­temme
ei ole loppumaton'' ja jossa
hän antoi ymmärtää jos mikään
maa - läntisellä pallonpuoliskolla
valitsee sellaisen hallituksen, joka
ei miellytä Yhdysvaltain hallitusta,
niin se " o n uhkana meidän kan
sämme turvallisuudelle".
.Kennedy myöskin sanoin että hän
'-ei aio unohtaa sitä" (Kuubaa).
' Aikaisemmin, kun taisteluja käy­tiin
Kuubassa, Kennedy hylkäsi
Neuvostoliiton pääministeri Hrush­tshovin
pyynnön, etta Yhdysvallat
pysäyttäisi hyökkäyksen Kuubassa
ja siten, välttäisi '-maailman palon,
jota ei voitaisi hallita, sytyttämisen
vaaran".
Hyökkääjien jouduttua tappiolle
Kennedy neuvotteli Kuuban vallan
kumousneuvoston, joka järjesti
hyökkäyksen, kanssa, ja New York
Timesin kirjeenvaihtajan mukaan
tämä antoi kapinallisille toivoa,
että ; •-. apua — jota tultaisiin
enemmän kuin viime
kaikkiin kysymyksiin nähden Yh
<]ysvaitain jä Neuvostoliiton suh­teissa
ja rauhaan nälfden;
Samalla Hrushtshev puhui suo
ria sanoja Yhdysvaltain byökkäyk
seh: luonteesta. Se on, sanoi Hrush
tshev ''gangsterismia'- ja se on "liu
kas ja vaarallinen tie, joka voi joh
taa koko niaailmaa käsittävään so
taan". ^ •;'
Yhdysvallat • "nyt jyrisee Kuubaa
vastaan'.'- koska se "ei olevarma o
masta järjestelmästään eikä siitä
politiikasta jota Yhdysvallat seu­raa
Tämä on yhtä ymmärrettävä
kuin riistokin ja kehittymättömien
Tiaiden orjuuttaminen.
Hrushtshev huomauttaa, että Yh_
dysvallat ovat ottanut sellaiset
kannan, että Kuuba on uhkana Yh
dysvalloille ja siksi aseellinen hyök­käys
sitä vastaan on tarpeellinen
mutta -'teidän • täytyy tunnustaa et
tei toisilla mailla ole vähemmän
syytä esiintyä samalla tavalla niitä
valtioita vastaan, joiden alueilla to
della tehdään valmisteluja, jotka
uhkaavat Neuvostoliiton turvalli
•juutta".
Mutta: '-Me emme seuraa sitä tio
tä, kuten tiedätte. Me kannatamme
rauhallista rinnakkaiseloa kaikkien
valtioiden välillä ja sekaantumatto
«nuutta toisten maitten sisäisiin a
«öihin.
"Te vihjaatte Budapestiin. Mutta
me voimme sanoa teille avoimesti
esittämättä viittauksia, että se on
te. Yhdysvallat, joka murskasi Gua
temalan itsenäisyyden lähettämällä
palkkasotureita sinne kuten yrität
te tehdä Kuubaan nähden."
Hrushtshev jatkoi: ' Jos pidätty­minen
toimenpiteistä, jotka vaaran­tavat
maailmanrauhaa, on nyt, e
nempi kuin koskaan ennen, niin'
se velvoittaa siihen jokaista val­tiota
ja sen johtajia ja tämä pitää
paikkansa vieläkin enemmän, suur­valtain
johtajiin nähden. Tämä on
juuri se mitä minä pyydin teiltä,
Mr.: Presidentti./
"Neuvostoliiton asenne kansain­välisiin
kysymyksiini on muuttuma-,
ton/Me- haluamme parantaa suhtei­tamme
Yhdysvaltoihin siten ettei
kumpainenkaan, ei enempää Neu
vostoliitto kuin Yhdysvallatkaan,
kaksi Voimakkainta valtaa maail­massa,
rupea sapelintaisteluun tai
aseta etualalle niiden sotilaallista
ja taloudellista ylivoimaansa koska
tämä johtaisi kansainvälisen tilan­teen
vieläkin jännittyneemmäksi
eikä parantaisi sitä.
^ ''Me Tehellisesti haluanime paäS'
lä^^sopimukseen :teidän ja toisten
maiderr-^kanssa aseistariisunnasta
ja muista kysymyksistä voidaksem­me
parantaa rinnakkaiseloa ja tun
nustaa kaikille ihmisille oikeuden
valita itselleen sellaisen sosiaalisen
ja poliittisen järjestelmän minkä
he haluvat sekaantumatta toisten
maiden sisäisiin asioihin".
•LOPETTAKAA
HYÖKKÄYSSUUNNITELMA"
Pääministeri Castro huhtikuun 2J
pnä jälleen kehoitti Yhdysvaltain
lopettamaan hyökkäyssuunnitelman
Kuubaa vastaan. Hän varoitti, että
Yhdysvaltain hyökkäys johtaisi
'ennenkuulumattomaan maailman
paloon" ja se merkitsisi ''imperia­lismin
itsemurhaa" ja vakuutti että
Kuuban kansa on valmis taistele
maan kuolemaansa saakka koli-maansa
puollustamiseksi.
Hän edelleen sanoi: 'Me tiedäm
mCj että. imperialismi katoaa, mut­ta
me emme halua sille itsemurhaa
meidän kustannuksillamme . Jos
maailmassa olisi rauha, niin se (im­perialismi)
kuolisi hiljalleen. Jos
imperialismi alkaa sodan, se kär­sii
väkivaltaisen kuoleman".
o
o
t
KODIN PimiSTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Miesten muotia
Pariisi. — Hanskan kommunisti­nen
puolue antoi viime keskiviikko­na
julkilausuman Algerian kapinan
epäonnistumisen johdosta. Siinä
tähdennetään, että tämä suuri voit­to
saavutettiin ennen kaikkea Rans­kan
.kansan ansiosta.
Julkilausumassa arvostellaan
Ranskan hallituksen politiikkaa.
Hallitus ei tehnyt mitään* kapinan
estämiseksi ja sen puhjettua se' ei
ryhtynyt yhteenkään tehokkaaseen
toimenpiteeseen sen^ tukahduttami
seksi. •• :-.
Huomauttaen, että Ranska vaatii
iiärioikeistolaisainesten'' toiminnan
kieltämistä ja heidän rankaisemis­taan,
kommunistinen puolue julis­taa,
että on välttämätöntä rangaista
tyydytetyksi: Se taistelee sitkeästi
ja moimakkaasti Algerian sodqn kv
pettämiseksi Algerian . tasavallan
väliaikaisen hallituksen, kanssa käy­tävien
pikaisten neuvottelujen avul­la
Algerian kansan vapaan itsemää
räämisoikeuden perustalla.
~ Ranskan konununistinen puolue
kulkee tiukasti tämän taistelun etu­rintamassa.
Puolueen lujittaminen
quttaa uusien menestysten saavut
tamista.
SENSUURIA
Pariisi. — Kommunistinen lehti
Humanite ja vasemmistolainen Li­beration
ilmestyivät Ranskassa
torstaiaamuna suuri tyhjä tila paLs
töillään; Lehtien taholta kerrottiin.
<3ttä julkisuuteen oli päässyt lehden
ankarasti kapinallisia ja heidän tu 1 toinen painos. Poliisi takavarikoi
antamaan
kuukausien aikana — olisi tulossa".
Kennedy myöskin neuvotteli enti­sen
presidentti Eisenhovverin kans­sa,
joka ahtoi ymmärtää, että hän
hyväksyy nykyisen politiikan Kuu­baa
kohtaan, ja demokraattisen js
republikaanipuolueiden johtajain
kanssa, niiden mukana patataantu-muksellisen
Arizonan senaattori»
Barry Göldvvaterin kanssa. v,(
Goldwater, jonka tiedetään kan­nattavan
avointa hyökkäystä Kuu­baan,
ilmoitettiin olleen, yhtä miel­tä
Kennedyn kanssa.
Moskovan radiotiedoissa allevii­vattiin
pahaenteinen vaara Kuubaa
kohtaan. Tiedonannossa lainattiin
kuubalaisista' lähteistä tullutta tie­toa,
että Yhdysvallat suunnittelee
sekaantua asevoimilla Kuuban asioi­hin
järjestämällä tekohyökkäyksen
Yhdysvaltain f" laivastotukiaseraallc
Guantanamossa.
kijoitaan sekä saada viipymättä ai­kaan
rauha Algeriassa.
Julkilausumassa sanotaan edel
leen, ettei hallitus tarvitse tähän
perustuslain 16 pykälää, eikä poik­keuslakia.
Ranskan työtätekevät
ja demokraatit vaativat täyden ko­koontumis'
ja. mielenosoitusvapau-den
palauttamista. Tämän vuoksi
on kansan pysyttävä yhtenäisenä ja
jatkettava taistelua demokratian
palauttamisen puolesta.
Kansa voimistaa toimintaansa
saadakseen lailliset vaatimuksensa
ensimmäisen painoksen.
Myöhemmin ilmoitettiin, että sen
suurin poistamien artikkelien jou
kossa oli Ranskan kommunistipuo­lueen
julkilausuma^ jossa sanottiin,
sttä hallitus oli tietoinen Algerin
kaappauksesta jo huhtikuun 19: p.,
mutta ei tehnyt mitään estääkseen
een. Julkilausumassa väitettiin eri
tyisesti pääministeri Debren estä­neen
toimenpiteet.
Humanite kirjoittaa, että de
Gaulle on käynyt Algeriassa kolme
(Jatkuu sivulla 3)
Presidentti Kennedy ehkä kau­histui
kuultuaan että hänen ta­pansa
leikkauttaa hiuksensa on a-loittanut
"Mies keijukaisten" muo-tisuunnan,
sanoo kauneusaineteh-tailija.
$e tekee niin nuoren nä­köiseksi,
on niin suora, selvä ja
huoleton, sanovat parturi-kampaa­jat
Detroitissa pidetyissä kauneus­alan
tehtaiden näyttelyssä. Mutta
tukka on ainoastaan pieni osa tästä
vuotuisesta keskilännen kauneus­alan
näyttelystä. Suurin juttu oli
saada nähdä mitä tällä vuosikym­menellä
on tarjottavana Amerikan
miehille parturien ja tuottajien ta­holta.
Miehet tulevat olemaan kau-,
niitä. Suuret muutokset ovat odotet
tavissa. "SOneen vuoteen miehet
eivät ole tehneet mitään muuta
kuin näyttäneet rumilta mutta nyt
on huomattavissa suuntausta mies
ten kauneussalonkeihin, joissa eri­koistuneet
asiantuntijat tulevat
leikkaamaan heidän tukkansa siten,
että se lisää luonteenomaisuutta:"
Toledolaisen hiusvärjäysaineita
valmistavan firman edustaja esitti
miksi kaunis mies on välttämätön.
Sivistyneessä m^ilmassa miehet o-vat
ilman koristeita, mutta; he tu­levat
saamaan ne pian. Se alkaa
miesten parranajon jälkeen käyttär
mästä kölnin vedestä. Emme ole
valmiit vielä' kaunistusaineisiin,
mutta olemme jo kymmenen vuo:
den kuluttua. Silloin nimittäin hy­vin
puettu mies kantaa mukanaan
kasvopuuteria. Voimme ennustaa,
että parturiliikeisiin tulee eristet­tyjä
osastoita, joissa miehet saa­vat,
kauneuskäsittelyn rauhassa u-teliaitten
katseilta. He eivät halua
saada hiuksiinsa kiharoita ja väri-huuhtelua
kaikkien nähden. Tämä
kaikki uudistus on vielä niin outoa
että miehet eivät ole siihen tottu­neet.
Jotkut naispuoliset kampaa­jat
sanoivat, että heidän liikkei­siinsä
tulee miehet vasta iltasin
tulevat saamaan kauneuskäsittelyn
kun naisasiakkaat ovat jo poistu­neet.
Kuinka naiset suhtautuvat
tähän miesten . kaunistumiseen?
Kehitys menee siihen suuntaan,
mutta minä anakaan anna oman
mieheni kaunistaa itseään, vastasi­vat
useat kauneushoitajat ja suuri
osa naisia varmasti • yhtyy heihin.
KETKÄ OVAT USAin
PARHAITEN PUETUT MIEHET?
Amerikkalainen taiteilija Ray­mond
Duncan New Yorkista, joka
1909 kehitti kelvottomina tavallisiin
miehen vaatteisiin pukeutumisen,
on nimennyt presidentti Kennedyn
yhddcsi USAn parhaiten puetuksi
mieheksi. Seuraavat yhdeksän ovat
hänen lausuntonsa mukaan:
Henry Cabot Lodge, Leo Duro-cher,
Pat Boone,' Henry Fonda,
Bob Hope, JohnyMathis, liikemies
Robert Strong ja Joseph F. Gar:
lino.
Raymond Duncan 86-vuotias tai­teilija
on edesmenneen tanssin uu­distajan
Isadora Duncanin veli ja
on itse vastustanut pukuja, liive­jä,
kaulanauhoja, vöitä, paitoja,
hattuja; takkeja ja kenkiä jo 50
vuotta. Hän kylvi siemenen puku­jen
vastustamiseen ja tä^tä oli seu-rauksena<
Stirheilupaidat, lyhyet hou­sut,
yläosattomat uimahousut sekä,
kesäsandaalit. Duncan I kutoo jtse
kankaat kreikkalaistyylisiiri " v a ^ "
teisiin sekä ompelee ne itsa Hän-valmistaa
omat sandaalinsa palmu*
puun aineista mieluimmin kuin
nahasta sillä hän ei usko eläinten
tappamiseen. Hänen tärkein vaa-;;
tekappaleensa on pitkä pusero jon­ka
päällä hän pitää kreikkalaista
hartiahuivia kylmillä illoilla. Hän
ei koskaan käytä sukkia ja pääs­sään
hänelfä on yksinkertainen
kangasnauha pitämässä pitkiä
hiuksia kurissa. Aikalailla ;:erikoi-nen
ilmestys, vai mitä arvelette?
MITEN MIEHET OSTAVAT
PUKUNSA?
Kun mies matkustaa niin hän
paiskaa vanhan pukunsa matka­laukkuun
ja lähtee. Mutta jos hän
ottaa vaimon mukaansa niin tä­män
on ensin ostettava 110 dolla­rin
puku ainoastaan lentokentälle
ajoa varten. Näin arvostelee ed- :
montonilainen pukukauppias Hen­ry
Singer alansa kokouksessa. Ja
vielä, että siksi canadalaiset mie­het
käyttävät aina sinistä. Miehet,
jotka astuvat liikkeeseen, eivät he­ti
ole myytyjä, he ovat hämillään.
Joissakin liikkeissä tehdään pilaa
Lontoon malleille ja luonnollisille
olkapäille nyrpistetään nenää. Se on
väärin sillä kaikella on paikkansa.,
Kun mies tulee liikkeeseen kysyen
Lentoon mallia, hän odottaa löy- .
tävänsä mitä hakee. Singer sanoi
että canadalaisten pukukauppiai-den
olisi lopetettava puhumasta a- :
siakkaallen mitä "jokainen käyt­tää
Las Vegassa ja New Yorkissj»".
Asiakkaat haluavat " mieluimmin
tietää mikä kulloinkin on muodissa..
Montrealissa ja Torontossa.
SlTÄl
JA TÄTÄ
AMERIKANSUOMALAINEN
— 30 vuotta sitten matkustin A-merikkaan,
eikä minulla ollut muu-'
ta kuin yksi risainen paita. Ja nyt.
minulla on miljoona.
— Mitä ihmettä te teette niin nxo-nella
paidalla?
PARTURISSA
— Tukkanne alkaa harventua,
herra. ; _:
— Joo, ja pahinta siinä on se, et­tei
pestessä tiedä mihin naama, lo]^
puu.
NE LAPSET
. Pojat! Tulkaa sisään peseyty-mään!
Ääni pihalta: — Ei tartte äiti!
tunnemme toisemme äänestä.
TILAVUUS MÄÄRÄÄ
Silmälääkäri on kirjoittanut rou­valle
silmälääkereseptin
^Kuinka paljon tätä pannaan
kysyy potilas.
— Sitä saa panna vaikka ämpa*
i-illä, mutta silmään ei muhdu kuin
pisara, ärähti lääkäri.
PÄIVÄN PAKINA
Kumpi on tärkeämpi, muoto mko sisältö?
sillä hän toistj papukaijan-ta­voin:-
Yhdysvaltain tiedoitus­palvelun
jaarituksia "kommu­nistien
hyppylaudasta Kari-biannverellä"
ja antoi ymmär­tää,
että Yhdysvaltain kaik­kien
satelliittien oli rhuka'val­mistauduttava
yastaanotta-rftaan
Pentagonin määräyksiä.
Oppositiolla olisi silloin sekä
tärkeä vastuunvelvöllisuus et­tä
suuri "heinänteon" mahdol­lisuus,
mutta kun libe^-aaliguo-lueen
johtaja on itsekin Wa^-
ingtonin linjalla ja "pahoitte­lee"
vain sitä, että Kuubaa vas­taan
järjestetty hyökkäys ei
onnistunut, niin selvää on, et-
)ä oppositiopuolue ei voinut
täyttää velvollisuuttaan sen
paremmin itseään kuin kansa­kuntaakaan
kohtaan.
MOni on omena päältä kaunis,
mutta sisältä aivan mätä!
Sama pitää paikkansa monessa
muussa asiassa. Kauneinkin nainen
voi olla kaikkea muUta muttei ihmi­nen,
ja komeinkin "salonkileijona"
kurja lurjus.
Ja kun esim. Venäjän työtäteke-
Laajalluksessa sanottiin Kuub<':n 1 \'ät valmistelivat suuren lokdkuun
armeijan univormuissa olevia he;v
kilöitä on nähty tulevan ulos Yh­dysvaltain
vakoilupalvelun pääma
jasta.
Siinä -myöskin kiinnitettiin huo­mio
siihen, että Guantanamon lah
delie''bn keskitetty paljoii amerik­kalaisia
sotalaivoja laivastohärjoi-tuksiin
niiden mukana lentokonei­den
tukilaiva Randolph, jolla on
000 miestä merisotäväkeä.
Niinikääp sanottiin^ -että jos
hyökkäys ' ulkoa" Guantanamoon
epäonnistuisi niin silloin hyökättäi
siin tukikohdan sisältä.
MITÄ HRUSHTSHEV SA^QI?
Yhdysvaltain hallituksen aggres­siiviset
toimenpiteet ovat kokonaan
vastakkaisia Neuvostoliiton asen­teelle.
Vastatessaan Kennedyn', kiel
toon pysäyttää hyökkäys Kuubaa
vastaan Neuvostoliiton pääministeri
Hrushtshev esitti järkevää ja rau­hallista
politiikkaa ei vain Kuubaa
kohtaan vaan laajemmassa mielessä
vr.llar.himoiikGen aattona rauhanju
!isti-!:3en julkaisemista, niin jotkut
3pä:ljjät esittivätr että eikö asiasta
pitäisi ensiksi suorittaa ''yleisäänes-tys".
Siihen vastasi Lenin sattu^
yasti, että "sotilaat äänestävät jo
jaloillaan" — siUä venäläiset soti'
laat olivat saaneet enemmän kuin
tarpeekseen imperialistisesta sodas­ta,
heittivät joukkomitassa aseensa
alas, ja lähtivät jalkapatikassa pois
rintamilta. Sotilaat olivat "äänes­täneet
jaloillaan'' ja historia osoitti
myöhemmin, että Lenin tulkitsi eh­dottomasti
oikein tämän "äänestyk­sen"
merkityksen.
Nämä ajatukset tulivat mieleen
lukiessamme Suuren Rahan lehdis-tä
moneen kertaan esitettyä "hokc-musta",
että pääministeri Fidel
Castro oli vappukokouksessa muka
sanonut, että Kuubassa ei mitään
vaaleja enää pidetä:
"Haluatteko vaaleja" kerrotaan
hänen kysyneen suuressa vaaliko­kouksessa
ja kansajoukkojen vas
tänneen: ^Emme halua, emme!"
Me tietenkin olemme demokraat­tisten
vaalien kannalla nyt ja aina.
Mutta ei sellaista lakia, missä ei
ole hetkellistä poikkeusta. Hitler-vainaja,
niin suuri ihmispyöveli ja
kansanvallan vihollinen kuin olikin,
järjesti kuitenkin jonkinlaisia muo-^
•ioUisia 'vaaleja". Samoin järjesti
Mussolini Italiassa ja Batista_yeri-nen
Kuubassa.
'Mutta mitä hyötyä__oli sellaisista
"•vaaleista" — ja mitä arvoa voitiin
niille antaa?
Ei kerrassaan mitään!
Ja tämä vetääkin meidät takaisin
pääministeri Castron vappupuhee­seen.
Hän ei varmastikaan sanonut,
(meillä ei ole hänen puheensa teks
tiä) että Kuubassa ei"koskaan eiiää
järjestetä vaaleja", kuten Suuren
Rahan valehtelevat uutistiedot
meille kertovat, koskapa rehelli-cemmät
lehtimiehet, kuten George
Bryant tiedbitti tiistaina asiasta
Toronto Daily Starissa seuraavasti:
' Pääministeri Fidel Castro sanoi
täällä (Havannassa) kuubalaisille
»ilen illalla, että vaaleja ei, järjes
tetä lähitulevaisuudessa (immediate
future)."
Tämä on selvästi vallan jotakin
muuta kuin toisten päivälehtien ho
kema siitä, jotta Castro .on muka
lopettanut vaalien pidon kokonaan
Kuubassa.
Ja edellämainittii George Bryant
kertoo Castron selittäneen, että vaa
lien järjestäminen nykytilanteessa
olisi "ajan haaskausta", koska vai
tankumdhsjiallitus voi nojata kan­sanjoukkojen
Välittömästi ilmaise
maan kantaan. Esimerkiksi vappu
mielenosoituksissa oli Castroa kuu
lemassa porvarilehtienkin tiedonan­tojen
mukaan 3;000,000 kuubalaista
- toinen puoli koko Kuuban väes­töstä
ja heillä oli tilaisuus siellä il­maista
mielipiteensä. .
Asiassa on vielä toinenkin puoli.
Oltuaan Batista verisen diktatuurin
orjuudessa niin pitkän aikaa, kuu
balaiset päättävät ilmeisesti asiois­ta
mieluimmin suurissa joukkoka
kouksissa kuin muodollisen äänes­tyksen
avulla. J:Vaali" sanalla on
vieläkin paha kaiku kuubalaisten-keskuudessa
joita huiputettiin riit
tävän paljon Batistan "vaaleiella".
nevää laatua. Kuuban vallanku-moushallitus
tulee varmasti järjes
lämään aikanaan vaaleja; paikalli
sia, maakunnallisia ja kansallisia
vaaleja. Mutta vallankumouksen
tuoksinnassa, jolloin valtavat kan­sanjoukot
ovat liikekannalla osal­listuen
monta kertaa kuukaudessa
pidettäviin suuriin kansankokouk­siin,
muodollisten vaalien pito ci
vastaisi lähestulkoonkaan sitä va­pautta,
mikä kuubalaisilla on nyt
välittömästi asioista päättäessään.
Että Kuuban hallitus nauttii
suurten' 'kansanjoukkojen luotta­musta
ja kannatusta siitä ei voi nyt
olla epäilyäkään.
Se ilmene myös Kuubassa vierail­leiden
'canadalaisten kertomuksista
siitä, että Kuuban tiihänsilla siviili-ihmisljyi^^.^
revolverit vyöllä ka­duilla
kulkuessaan. Vasta muutama
päivä sitten edellämainittu kirjeen­vaihtaja
George Bryant viittasi tä­hän
seikkaan kertomalla Havannas­ta
lähettämänsä uutistiedon yhtey­dessä
mm seuraavaa:
•". . .Tämä on maa (Kuuba) mis­sä
100,000 siviiliä kantaa ampuma-asetta
— ja pääministeri Castron
mukaan — he ^voisivat vaihtaa hal­lituksen
minä hetkenä tahansa niin
haluavat.
"Jokatapauksessa Kuuba on maa,
missä johtaja nojaa kansansa kan­natukseen.
Joka tilaisuudessa, mis­sä
hän (pääministeri Castro) esiin­tyy,
on sadoilla kansalaisilla lada­tut
pyssyt .. . ."
Mutta kukaan ei ole^rittänyt-
'kään ampua Castroa!
Fasisteilla oli aseistetut myrsky-joukkonsa,
suojeluskuntansa, ja
' K a i k k i tämä on tietenkin ohime--muut terrorijärjestönsä —-mutta
Castron 'vaUankumoushallitus on
aseistanut siviilit — ja vain kan­saansa
luottava ja kansansa tukeen
nojaava hallitus voi menetellä si­ten,
että se antaa siviileille oikeu-
-^en kantaa ladattuja pyssyjä missä
haluavat.
Jos Kuuban kansalla ei ole nyt
'aikaa" vaalien järjestämiseen niid
se on käsittääksemme eräs ohime­nevä
ilmenemismuoto suuren val­lankumouksen
pyörteissä. Mutta so­sialistisessa
Kuubassa tulee vallit­semaan
' sata kertaa suurempi ja
täyteläisempi demokratia kuin mis­sään
kapitalistimaassa —: sillä de­mokratian
syvyys ja laajuus ei rii­pu
läheskään niin paljoa sen muo­dosta
kuin sen todellisesta sisäl­löstä.
— Känsäkoura.