Vapaus, November 9, 1954

              Sivu 2 Tiistaina, marraskuun 9 p, ~- Tuesday, Nov. 9,1954
V A P A U S
•'äf^^mmm-' M# ' m - . - L l j i i l L l]L.l.-tl J. '• ^' IVm '
Telephone»; Biu. Office OS; i«42e«
Edltortal Office OS. «-«ZfiS. Manager
E-SoksL EdltörW.Eklund.MalUng
addreu: Box 69, Sadbury, Ontario.
iKUUbed No7. 6, mi. Autborlzed
M feoosd cis» inaS bj tbe Poet
OCdce OepaitmeDt, 0(taws. Pub*
Ittbed tbrice «reekly: Tuesdays
IStnndsys AndSaturdas? by Vapatu
FublUbintr Company L U L , at 100-102
BOLjBt. W^ Sndbtujr. O n i , Csxuida.
Advertislng «Btes upon appUeattoo.
Traoslatton free of cbarge.
ULAUSBSNIMT:
CaoadMift: 1 fk. 7J00 e kk. S.75
S'kk. 3 ^
ThdysrallöiHa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomecsa l Tk..aso 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Epäluottamuslause ^Iken' hallitukselle
, V a i k k a tätä kirjoittaessa (perjantaina) ei olekaan vielä käytet-
Evissämme yksityiskohtaisempia tietoja siitä missä määrin Yhdysval-fkummankin
valtapuolueen taantumusvoimien riveissä -^^
a r v ^ a a n v o n vaikea tehtävä suurille välit — niin kaikesta
huolimatta on selvää, että demokraattipuolueen voitto j a presidentti
Eisenhowerin johtaman republikaanipuolueen tuntuva vaalitappio on
sy
nykyiselle sisä- j a ulkopolitiikalle.
' "Äänestäessään republikaanipuoluetta vastaan ja demokraattien
puolesta, Yhdysvaltain kansalaiset sanoivat asiallisesti, että he eivät
u s t a Eisenhowerin lupauksiin, että "hyvä aika on nurkan takana",
^Uä.^e pitävät Eisenhowerin hallitusta vastuussa siitä fasistisesta noi-
V t^^^ ja että
he eivät halua o l la missään tekemisissä sen seikkailupolitiikan j a sota-viUUyksen
kanssa, mitä E i s e n h o w e r i n u l k ^^
i Demokraattien vaalivoitto on sitäkin mielenkiintoisempi kun
m jo niin pitkälle näiden vaalien
edellä j a aikana, että'esittivät j u l k i s i a syytöksiä, joiden mukaan demo-
J|raattipuolue syyllistyi pitkähä^hallituskautenaan "kahdenkymmenen
vuoden aikana harjoitettuun maanpetokseen". Toisin sanoen, republi-
, kaanit leimasivat arvossa pidetyn presidenttiv^
'^änen "uuden jaon ohjelmansa",'ynnä sotatoimensa fasismin kukista-
4i«^)«i,"isänmaan petturuudeksi" eli valtiopetokseksi! M u t t a tästä
h^^ mieluummin
s sett*?;^uoksi, yhdy
mokraattien puolesta!
\ Niin irooniselta kuin se tuntuukin, atomi- j a vetypommia kaik-
& a l l a - heristelevät republ^
kampanjansa loppuvaiheessa myös "rauhanrakkauteen". Käyttäen hy-
•^äkseendemokrattipuolueen entisen presidentin Harry S. Trumanin
, sotaseikkailua Koreassa, republikaanipuolueen sotaiset johtajat, aina
R e s i d e n t t i Eisenhoweriin asti, löivät rintoihinsa j a sanoivat, että hfe
saivat lopetetuksi sen vihatun, hyödyttömän j a tuomitun sodan, m i n - ,
^ d e m o k r a a t t i p u o l u e e n hallitus aloitti. Tämä oli voimakas ase re-publikaanipuolyeen
johtajien käsissä, semminkin kun demokraatti-puolueen
johto ei tunn
puhteen. Mutta yhdysvaltalaiset valitsijat eivät sittenkään luottaneet
: iepublikaanien:^'rauhanrakkaut^
sesti puhuen, että he vaativat "tekoja puheiden asemesta" j a Eisen-howerinteotiulkojppliitti$
ella alalla ovat tähän asti olleet %
i f e i a ; Atomiaseiden kieltämisen asemesta Eisenhowerinvhallitus on ra-k
«itanut kuumeisella kiireellä yhä suurehipia j a "parempia" atomi- ja
yetyaseita. Sen sijaan kansainvälisen; jännitysti-lanteenhuojentamiseen,£
isenhowen"n hallitus; on käyttänyt kaikkia
rnahdoUisia j a mahdottomia keiTO^^
; kärjistämisen hyväksi^: Maailman rauhaa^^t
Y ^ on vaatimalla vaa­tinut
uusia sotaliittoja niin jEuroopassa kuin Aasiassakin, sekä Sak­san
imperialismin j a Japanin militarismin uudelleen aseistamista. E i
siis ole lainkaan ihme vaikka yhdysvaltalaiset isänmaanystävät viitta-sivatkin
kintaalla-sotaisten republikaanien "rauhanrakkauteen".
V a i k k a Eisenhovverin hallitus ja sen takana olevat sotaiset pää-omapiirit
yrittävätkin pienennellä republikaanien vaalitappion me
- Aystä, niin selvää kuitenkin on,- että Yhdysvaltain rauhaarakastava,
;iiemokraattincn ja edistysmielinen kansa on antanut Eis(enhowerin
i hallitukselle epäluottamuslauseen j a pannut hyvin näkyvälle paikalle
varoitusmerkiksi punaisen valon sanoen, että ''tähän asti, mutta ei
yhtään pitemmälle".
Aacnft Saari, Water5 TownBhlp,
Ont-;-töytti 70 vuotta marraakuun 7
pnä, eikk marraskuun 11 pnä/kuten
viime torstain lehdessä sanottiin.
Emil Baonlo, Web6teia Comer, B.C.,
täyttää 60 vuotta huomenna, marras­kuun
10 päivänä.
Yhdymme suIiulaiBten Ja tuttavien
onnitteluihin!
N-liitoii Csinadan kaupan
Mitä muiit sanovat
Se diplomaattien ^^mutta"
G P : n tiistaisen u\itistiedon mukaan Canadan edustaja, mrs. K . G .
- M o n t g o m e r y ^ ^ i YK:n istunnossa liittohallituksemme kannan
; kansainväliseen sopimukseen nähden inhimillisten oikeuksien suhteen.
Hänen kerrotaan ''ilmaisseen Canadan kannatuksen tämän inhimillis-;
ten oikeuksien sopimuksen 'feuhlecn, mutta^ esitti' kuitenkui vastaväit­teitä
sopimuksen eri jjykäliä k o h t i ".
, l i T^ diplomaattien ikivanhaa
phjetta, minkä perusteella on ^"periaatteessa" kannatettava kaikkia hy­lkiä
asioita, mitä kansanjoukot haluavat, ^-mutta" samalla on"käy-
Mtännössä'^ vastustettava kaikkea sitä, mikä tekee mahdolliseksi tä­män
hyvän asian toteuttaminen.
•: Kuten tiedetään Y K : n Yleiskokouksen sosiaalisen valiokunnan
•käsite asiakirjaa. Y k s i niistä
koskee taloudellisia, sosiaalisia j a sivistyksellisiä oikeuksia j a toinen
kansalais- j a poliittisia oikeuksia.
:^ Ensimmäinen sopimus takaa oikeuden vapaaseen ammatin ja työn
valmtaan, kohtuullisen palkan j a työehtojen saamiseen, ammatliyh-diätyksiin
liittymisen^s^^
i asunto- ja ravitsemusolosuhteislin. Miehille j a naisille on maksettava
]sama p a l k k a työstä.
' Tällainen on perusolemukseltaan tämä asiakirja. Alutta yllämai­nitussa
uutistiedossa kerrotaan Canadan edustajan sanoneen ''kanna­tuksensa"
varaukseksi, että 'meidän on vaikea, kuvitella selvää määri­telmää
sen useiden artiklain suhteen. Hän mainitsi erikoisesti sellaiset
asiat kuin kohtuulliset palkat, säädyllinen elämä, terveelliset työolo-
)suhteet, riittävä ravirtto j a riittävän hyvä elintaso.
t Toisin sanoen,; kaikki tSmän asiakirjan käytännölliset puoletj
mukaan lukien " s a m a palkka samasta työstä" niin naisille kuin mie-
3iiUekin,!'mrat mrs. ^lontgomerylle^^^ ymmärryksen meneviä asioita,
, j i i i n nainen kuin hän o n k i n ! v ' :
Mitä taas tulee toiseen asiakirjaan, sosialististen, sivistyksellisten
;. j a poliittisten oikeuksien suhteen, niin tässäkin asiassa mrs.Montgo-c
^ e r y n täytyi liittyä Yhdysvaltain edustajistoon; joka y r i t t i kiemur-i
r e l l a itsensä pois tällaisten velvollisuuksien tunnustamisesta, jotta v o i -
i l t a i s i i n ylläpitää rotusortoa ja lynkkausta ' m u s t a l l a vyöhykkeellä"
^etelävaltioLssaj
i 3Ieistä tuntuu, että mrs. Montgomery tekisi paremman palve-v-
Juksen Canadan kansalle j a valtiolle jos hän esittäisi varauksettoman
icarinatuksensa, ilman mitään " m u t t i a " j a " j o s s i a " inhimillisiä oikeuk-
' sia koskevan kansainvälisen sopimuksen puolesta.
EUBOOPAN PO«VAElT EISEN-HOVEBIA
PUOLUSTAMASSA
Lontoo. Yhdysvaltain vaalien
tnlofcset tfedoitettUn: Euroopan
lehdistössä Sotuin otsikoin vihne';
viikolla. Vaalien tulokset aiheut­tivat
myoskhi kaikenlaisia arviol­ta-
Tulcholmän "Kxpressen" Itlrjolttaa,
että nyt voidaan Yhdysvaltain ulko-poUtiikkaa
mahdollisesti muuttaa.
Sveitsissä. Baselissa Ilmestyvä " A r -
Ijelter Zeitungf" kirjoittaa: "Demo­kraattipuolueen
voitto tulee myöntei­sesti
vaikuttamaan Yhdysvaltain ul.^
kopolltlikkaan koska se vapauttaa Elr;
serihowerin niistä kahleista, Joilla hän
oli kiinnitetty taantumusryhmiin, Jot­k
a . toimivat ulkomailla yhtä röyh­keästi
kuin kotimaassaan voittojen
hankkldilsessa.
Bernissä ilmestyvä '^ageblatf sa­noi,
että "presidentti Eisenho*rerIn'
on, erikoisesti ulkopoliittisissa asiois­sa
parempi toimia kiin demokraatti-puolue
hallitsee kongressia.
Demokraatit" tulevat • voittamkan
Iken"i kirjoittaa Lontoon Iltalehti
"The Star".
^'Tappion kärsineen nimi o l i . Mc-
Carthy", sanoi Berliinin "Der Abend"
toimltusklrjoltuksessaan.
• • •
MITÄ KUULUU JA KUKA KÄSKEE
«HYPPIVÄLLE JOELLE-Sehaattbrl
Joe McCarthy on taaskin
valitellut 'kohtaloansa" ja sanonut
olevansa vakuuttunut siltä, että se­naatti,
tulee äänestämään sen puoles­ta,
että häntä on nuhdeltava halvek-.
sivan j a edesvastuttoman käyttäy­tymisensä
vuoksi, johon tietoinen
Amerikka hymähtää Ja vastaa r Jo oli
aikakin!
nmelstä on, että valittava Mc­Carthy
etsii myötätuntoa Itseään koh­taan,
kUn hän ilmoittaa, että "minä
en tule puolustamaan Itseäni senaatin
edessä", vaan sen sijaan hän tulee
esittämään Juttunsa Amerikan! kanr"
salle — Ikäänkuin se el nyt Jo olisi
kalkkien tiedossa! Tämä tahtoo sanoa*
että McCarthy tulee vetoamaan kaikr
k l l n niihin .fasIstimlelisUn aineksiin,
jotka Joko tieten tai tletämättömyy-dessääri
Ja sokeudessaan antavat Joko
hyväksymisensä tai anteeksiantonsa
McCarthylsmlUe. SUtä olemme kui­tenkin
täysin varmoja, että nämä aU
nfekJset nykyisin edustavat vain liyvln
pientä vähemmistöä Amerikan 'kan-:
sasta. — Työmles-Eteenpäln.
Ilman lämpenemi-neh
johtaa koivu-metsän
Quebec. — Noin 25,000 miljoonaa
kuutiojalkaa vankoista ja keltaista
koivua on tuhoontunutAtlannln ran­nikon
maakuimlissai Quebecissa Ja
Mataen, valtiossa kocfta Itä-Canadan
lima on tullut lämpimämmäksi, sanoo
t r i Rene Pomerleau, Joka toimii l l l t -
tqvaltlon hallituksen metsäipatoiogian
laboratorion ijohtajana Lavalyllopis-tossa:
Hän sanoo tämän "taudin" t a -
honneen tähän mennessä noin 175,000
nellömallia kolvumetsiä Ja että aa le­viää
yhä edelleen.
T r i Pomerleau sanoi, että ajatus
kcivumetsäin kuolemisesta sään läm­penemisen
takia esitettiin ensimmäi­sen:
kerran vuonna 1943, mutta se
hyljättUn kun Uskbttlta hyönteisten
j a Itiöiden olevan syyllisiä siihen. Hän
sanoi t r i , D. Redmondin New Bruns-
TVloklsta kokeilleen tällä lämpöteorl-alla
siten, että hän asetti nihkölangat
maahan puiden alle, ollen siten en­simmäinen
henkilö. Joka aiheutti kei­notekoisesti
tämän taudta puihin.
Sitten -vuoden 1875 tehdyt säätutkl-mukset
ovat todenneet, että helnä-ja
elokuun keskimääräinen läötpötila on
kohonnut 20 vuoden kuluessa kolmella
Fahrenheltin asteella.
(Monet muut puulajit ovat alkaneet
myös osoittamaan tämän taudta oi­reita,
varsinkin vaahterat, »anoi t ri
Pomerleau. Hän el votaut sanoa t u ­leeko
tämä sairaus leviämään Onta­rioon
koska.tässä maakunnassa valit­see
erilaiset olosuhteet kxiin meren
läheisissä maakunnlnsa.;
Tilanne on erikoLsen vakava Que-b
^ t a maakunnassa, Jossa on Icasva-nut
valtavat koivumetsSt niille seu­duille.
Joissa oli metsäpaloja 7 5— 120
vuotia sitten.
T r i Pomerleau 5anol tutkimisten
osoittaneen, että ilmojen lämpene-mtaen
cn syynä tähän koivujen kuo­lemiseen
eikä, mitkään itiöt tai hyön^
teiset.
— Canadan rautateiden tulot vä­hentyivät
kuluvan vuoden kuuden en-einunälsen
kuukauden aikana yhdellä­toista
prosenUUa edelliseen vuoteen
verrattuna.
Neuvostoliitto noudattaa ulkomaan,
kaupassaan Johdonmukaisesti
kien maiden kansallisen suvereenisuu'
den kunnioittamisen, osapuolten;täy­dellisen
tasa-arvolsuuden ja kedtlnäi-sen
hyödyn periaatetta. Pitäen läh­tökohtana
kahden — sosialistisen: Ja
kapitalistisen — Järjestelmän rauhan­omaisen
rinnakkaisen olemassaolon
mahdollisuutta Neuvostoliitto näkee
ulkoroaankauppayhteyksien laajenta­misessa
kansojen lähentymisen, kan­sainvälisten
suhteiden Jännltynelsyy-den
lieventämisen ja rauhan lujitta­misen
erään tärkeimmän ketaonii.;
Neuvostoliitto käy nykyään kaup­paa
enemmän kuin 50 ulkomaan kans­sa.
Se myy ulkomaille viljaa, puuta­varaa,
mangaani- ja kromlmalmla,
naftaa; ja naltatuottelta, ' klvihlUtä
Ja antraslittla, laftnotteita, t u r k l l ^,
puuvillaa, harkkorautaa, ferroyhdls-^
tyksiä, paperia, sokeria, pumpuuVan-kaita
selcä teoUlsuuskonelstoa, kulku­välineitä,
traktoreita, maatalouska-lustoa
Ja paljon multa tavaroita.^^ k
Samaan aikaan Neuvostoliitto os­taa,
länsimailta aluksia, teollisuus^-
lustoa, värimetalleja j a valssirautaa.
Se no_^eräs sumin villan, vuotien, juu­tin,
kaakaopapujen, höysteiden, lihan
Ja lihajalosteiden, meijerlvoin ja^kas-vlsöljyn,
elätarasvan^ kalajalosteiden,
sitrushedelmien, kankaiden, villalan­gan,
ketaosllkta. ja muiden tavaroiden
ostaja.
Kuluvan vuoden alkupuolella oli
Neuvostoliiton ulkomaankauppavallito
30 prosenttia suurempi kuin. vlhiie'
vuonna samaan aikaan. Neuvostoliitto
on / solminut ikäUppasopImuksIa Nor­jan,,
Belgian, Ruotsin,. Egyptlni M o l -
laimln. Islannin, Iranin, Suomen,
Uruguayn ja Libanonin kanssa; Kaik-r
kinämä kauppasopimukset edellyttä-
'vät tavaratoimitusten -huomattavan-kasvun
vuoteen 1953 verraten sekä ta-varanvaihdon
laajenta.-nisen mahdol­lisuuden
tulevaisuudessa. Nlinpävesi-merkiksl
Neuvostollltoli Ja belglalals-luxemburgilaiseh
talousliiton välillä
on tehty sopimus tavaranvalhdon laa-,
jentamlsesta vuonna 1954 enemmän
kuin kaksinkertaisesti viime vuoteen
verraten, uluvan vuoden lietaäkuus-sa
Neuvostoliitto solmi Suomen kans­sa
sopimuksen tavaratoimituksista
vuoksiksi 1956—1960. ' ' %
Tänä vuonna ovat'vilkastuneet tun­tuvasti
kauppayhteydet Neuvostoliiton
ja Englannin ;Väli)lä.< Moskovassa; on)
käynyt noin 6Ö englaitilaisen^stuiatn-l
man liikkeen toista sataa Johtajaa Ja
vastuunalals^ta .'edustajaa i J P l ^ e n k u^
sa on solmittu, monin sadan'milJöOii^
nan ruplan sopimuksia, aluksien, ,va,-
sarapuristlmlen, sähkövoiä^aköneide^;^
metalllnleikkuukoneiden, kutoma- Ja
favtatoataeteollisuuden tuotantoko-r
neiston sekä kaapelltarpeiden • toimit-'
tamisesta Neuvostoliitolle. Neuvosto*^
liitto vuorostaan toimittaa EnglaniUlr''
le sellaisia .tärkeitä tavaroita .kuin
puutavaraa, mangaanlmalmla. Jalo-;
metalleja, puuvillaa; harkkorautaa ym.
Neuvostoliiton ulkömaankauppajäjr-
Jestöt ovat solmineet useita sopimukr
sia tavaratoimituksista: myöskin län-sisaksalaisten
liikkeiden kanssa., Neu-:
vostolilton—Turkin kaupankäynti on
myöskin uudistunut.
Neuvostoliitto on suhtautunut huo­maavaisesti
Canadan kauppa- Ja sor
tateolllsuusministerin ;Howen radfo^
puheeseen Canadan halusta aloittaa
kauppaneuvottelut Neuvostoliiton
kanssa. Howen radiopuheen Johdosta
Canadassa oleva Neuvostoliiton suur-;
lähettiläs Tshuvahin sanoi kv. helV
mikuussa sanomalehtikonferenssissa;
että Neuvostoliiton ulkomaankauppa-
Järjestöt ovat valmiit neuvottelemaan
canadalaisten liikkeiden Ja Järjestö­jen
kanssa konkreettisten sopimusten,
solmimisesta keskinäisen kaupan Jär-:
jestämisestä sekä myöskin Neuvosto­liiton
laiva- ja teollisuuskalustotir-:
laustep sijoittamisesta Canao^aan p i ­täen
silmällä näiden tilausten täyt­tämistä
lähimpina vuosina.
Neuvostoliiton ulkomaankauppajär-jestöt
ovat Jo ostaneet Canadasta
ohraa, lihasäilykkeitä, raakanahkaa
Ja viskooslselluloosaa. Sitäpaicsi - n e
.ovat tarjonneet . canadalalsille ' l i i k ­keille
rahtilaivojen, : merrhtaaajlen;
troolarien, voimakoneiden selcä sellu­loosa-
ja paperiteollisuuden samoin
kuin myöskin sällyketeollisuuden tuo­tantokoneiston
tilauksia.
Näiden vasttaeeksi on canadalalsille
liikkeille tarjottu Canadan taloudelle;
n i in tärkeitä tavaroita kuin mangna-'
Til- Ja puuvillateollisuuden tuotteita^
harkkorautaa, turklltsla Ja multa t a ­varoita.
Valitettavasti on kuitenkin
todettava, ettei canadalaiset liikkeet
ole ostaneet Neuvostoliitolta näitä t a ­varoita
lukuunottamatta vähäistä
määrä turkiksia. '
Näinollen käytännöllisesti Neuvosto­liiton—
Canadan kauppa on toistaisek­si
yksipuolista rajoittuen Neuvostolii­ton
ostoksiin. O n Itsestään selvää, et-,
teivät Neuvostoliiton ostokset Cana­dasta
voi kehittyä ky ilta laajoiksi, kos­ka
niillä el ole sellaista vankkaa pOh^
Jaa kuta kesktaäinen tavaranvaihto.^
. Esimerkiksi Neuvostoliiton ulko^
maankauppajärjestöt ov^t Jo ailtoja
sitten sanoneet olevansa Valmiit osta­maan
Canadasta monta tlihatto ton­nia
voita sillä ehdolla, että Canada
ostaa^ KeuvOstollitosta mangaani;'ja
kromlmalmla. -i,')»"
Onko .tällainen tavaranvalhto edill-^
lista C&nadalle? On ehdottom&atii
Canajt^isten viralUsiien. tilastotie-tojetf;{
mukaan kv. touki^un lopulla
oU Canadan Jäähdjrtyelaitoksissa
suunnattomia voiyantoja' — nolo
23X)0O ionnia eli miltei 40% enemmän
kuin^vli^pe vuoden toukokuussa. Kv.
kesäkuun V loppuun ^ meimessä nämä
volvarastot kasvoivat 33,000 tonniin.
Samaan .aikaan kv.-5 kuukauden ai-
Icana Canadan onnistui myydä ulko­maille
voita ainoastaan nota 40. ton-nla^.
Neuvostoliiton ehdotus kllnnltu
luonnollisesti. canadalaisten meijeri-liikkeiden
suurta huoniiota. Mutta
neuvostoliittolaisen mangaani- Ja kro-mlmalmln
ostajaa ne 'eivät ole tois­taiseksi.
löytäneet, vaikka Canada -tuo
joka. vuosi suuret määrät näitä mal­meja
:^mulsta maista. Esimerkiksi v i i ­me
vuonna Canada osti ulkomailta
€8,000: tonnia mangaanlmalmla ja
120,000 tonnia kromlmalmla.
Mitä tulee canadalaisten laivojen, Ja
muUh kaluston tuontUn Neuvostoliit­toon;
n i in canadalaisten lehtitietojen
mukaan näiden tavaroiden myynnis­tä
Neuvostoliitolle erikoisesti kiinnos­tuneiden
liikkeiden on ollut pakko
pidättäytyä näiden tavaroiden konk­reettisista
tarjotikslsta; koska enem­mistö
näistä tavaroista on laskettu
"fitratccglsUn" tavaroIJUn, joiden
vienti Neuvostoliittoon on kielletty.^
y:"StrateegIsiin tavaroihin" on lasket­tu
laaja tavaranimistö. Idän-kaupas-jta
kiinnostuneet länsimaiden Ukepii-rit
panivat paljon toivoa useiden län­simaiden,
siinä luvussa myöskta C a ­nadan;
hallitusten hiljattain 'toteutr
tamaan"strateegl£ten tavaroiden'' n i ­mistön
supistukseen. Mutta tämän su­pistuko
tulokset eivät olleet niille
lohduttavia.. "Strateegisten tavaroi­den"
nimistöstä poistettiin: ainoastaan
ne tavarat, :'joIta Neuvostoliitto Ja.
lEansandemokraattlset maat vievät i t ­se
ulos. taikka ituottavat niitä suuret
määrät, kuten- esimerkiksi • raakanaf-
I Sanomalebtiseiisiiiiri
; lopetettu Xapanissa
ja Koreassa
Tokio.'— Täällä ilmoitettUn t i i s t a i'
na, että^ YÄdysvaltam JBanomalehti.
ssnsuurj on lopetettu; täällä, j a ' Koi-reassa".
^Sensuuri satettiln voimaan
jonlulcuussa 1950.
Yhdi^svaltata puoJustusdepartmen-t
ln tiedonannossa sanöttUn, e ttä £en4
suuri löpetettim siksi koska sotatilan­ne
Koreassa el vaadi sen väimassa-pltämistä
Ja koska sotavoima on huo­mattavasti
vähennetty.
taa, dieselien polttoainetta, platinaa,
traktoreita.: autorenkaita/ ym. Näin­ollen
ei tämä- tarkistus poistanut dis-^
kriminotatipolltilkkaa : kaupankäyn­nissä
Idän kanssa, jota useiden län­simaiden
hallitukset toteuttavat, k u ­ten
länsimaiden liikepiirit sanovat.
Neuvostoliitto Ja kansandemokraat­tiset
maat eivät myy. tavaroitaan
länsimaille "strateegisten" Ja ' e i -
strateegisten" tavaroiden periaatteen
mukaan, vaan pitäen pohjana näiden
tavaroiden kysyntää Ja tarjousta näi­den
maiden markkinoilla, ts. tavalli­silla,
kansainvälisessä; kaupankäyn­nissä
tavaksitulleilla periaatteilla.
Canada voisi nähtävästi myöskta
noudattaa tällaista periaatetta kaur
pankäynnissä Neuvostoliiton kanssa.
Canadalaiset/ liikkeet voisivat os^taä
Neuvostoliitosta monenlaisia tavaroi­t
a jä myjrdä täas Neuvostoliitolle omia
tavaroitaan hummallekin maalle edul­lisilla
ehdoilla.
: lilitä tulee Neuvostoliittoon, nito sen
näkökanta on selvä. S e on yalfnis laa­jentamaan
kaupankäyntiä Canadan
kanssa .tasa-arvoisuuden pohjalla
kummallekin maalle . edullisilla ehr
doilia. .Tällainen kaupankäynti .olisi
Neuvostoluton j a Canadan kansojen,
etujen mukaista ja se edistäisi myös­k
in poliittisten ja kulttuuriyhteyltsien
parantuniista näiden maiden kesken,
mikä taasen vastaisi rauhan j a tur­vallisuuden
lujittamisen etuja koko
maailinassa.
SITil
STÄTÄ
EKSIMHÄISET £NSIKSI
Mr. Brown (puhelimessa): 'Lää­käri,
saapukaa pian tänne. Vaimol­lani
c n tapana nukkua suu auki jä
h i i r i juoksi hänen kurkustaan alas."
Lääkäri: -'-Tulenj, heti. mutta siUä.
välillä heiluttakaa Juustoa vaimoniie
suun edessä."
K u n lääkäri saapui heilutti mr.
Brown kalaa vaimonsa suun edessä.
Lääkäri: "Juustoa' minä kehoitin,
enkä* kalaa."
Brown: .'Kyllä tiedän, mutta mei-dän
täytyy saada kissa ensiksi ulos."
• • *
HELPPOAKO?
: DDn McNeill:sanoo. että; perheen-emännän
elämä.on lielppoa: Hänen
el tarvitse muuta kuta säilyttää tyttö­mäisen
muotonsa, ajatella miesten
lailla, .toimia kuta rouvat Ja tehdä
työtä kuin-koira. ,
Marraskuun suurlakko
Suomessa vuonna 1917
T.k. 14 pnä on kulunut 36 v.Suor.'
men- työväenliikkeen Ja Suomen v a l -
lankumoushistorlan Ja itsenäisyystais^
telun eräästäv kunnlakkalmmasta
merkkipäivästä, marraskuun suuxlaf-kon
alkamisesta 1917; Yhtenäisen työ­kansan
.luokka voima oli valtava, työ
pysähtyi - tehtaissa Ja pelloilla, koulut
Ja vll^fstot suljettiin, mutta porvaril-
Usenemmistöisessä eduskuimassa; a l ­koi
-sitävastoin hericeamätön puuha,
eduskunnan oli kiireesti hyväksyttä­vä
J a säädettävä työkansan / vaatimia
lakeja,- Joita se siihen mennessä: oli
Joko hylännyt tai siirtänyt. .
'."Hakien Itselleen liittolaista yenär
iäisistä sortajista,Suomen herraspuo-lueet
viime kesänä astuivat Järj estele
mälUsestl 'laittomuuden tielle, vieläpä
edtislnmnan: laittoman hajolttamlsen
a n n a t t a j i k s i . Kun.Venäjän hallitus
ryhtyi pistimillä^ estämään laillisen
eduskuntamme kokoontumista, olivat
auomalaisetkin sortohenget niiden pIS-
'\imfen:=^takana",t lausutaan ••suloisen
: sosialidemokraattisen eduskimtaryh-märi'
marraskuun alussa 1917 eslttä-
'mässä ' Me vaadImme"-oihjelmassa. '
lEduskimnalla :olI Jo ihelnäkuun a i ­kana
ollut sämanlataennopea työn-tahti.
. Heinäkuun • 14 pnä se. oli h y ­väksynyt
Iata 8-tuntisesta työpäiväs­tä:
Ja, uuden kansanvaltaisen kunna^
' lislata. Suomalainen Ja venäläinen
työväki Ja .sotilaat olivat solttokuntl-neen
ja llpputafeen'' satatuhahtlsena
Joukkona :eduskimnan ; ulkopuolella
osoittamassa hyväksymistään edus­kunnan
toimenpiteille. Ja sl-säpuolel-r
l a '-vain 24 musttata porvaria uskalsi
sitä vastustaa.". H«taäkuun 18 pnä e-duskunta
sosialidemokraattien aloit­teesta
Ja Alkion; Johtamien maalais­liittolaisten
kannattaessa teki histor
r ^ l l i s en itsenälsyyspäätöksen, hyväk­syi
valtalain,- Jolla eduskunta Julistau­tui
korkeimman vallan haltijaksi }36
äänellä 55 vastaan^; Venäjän Vällal-kataen
hallitus: Joka uneksi: Vertäjän
imperialismin pelastamisesta, käsitti
valtalain merkityksen Ja asettui sitä
vastustamaan hajoittaen eduskimnan.
K u n eduskunta elokuim 29 pnä palasi
'lomaltaan oli eduskuntatalo kirgiisien
ja kasakoiden, viimeisten väliaikai­sen
hallituksen täällä käytettävissä
olleiden Joukko-osastojen piirittämä.
Sosialidemokraattinen puolue esitti,
että eduskunta jatkaisi työtään: Sää-'
tytalolla; mutta porvarilliset/ryhmät
kieltäytyivät ja ilmoittivat alistuvansa
Venäjän'väliaikaisen hallituksen pää­tökseen.
Suotta ei silloinen "Työmies":
kirjoittanut:
"Suomen ; . taantnmakselUnen
. porvaristo käy käsikädessä venä-..
Iäisten: suomisyöjäporvarelden
kanssa i : . . Onkohan - .missään
maassa j a milloinkaan porvaristo
asettunut knrjemmalle ja häpeäl-
Usenunälle kannalle?" ^
Sosialidemokraatit pitivät ; kuiten­k
i n yhden eduskiuman isttmnon, mut-,
ta tyytyivät sitten uusiin Jaittomiin
vaaleihm vetoamatta kansaan ja sen
•vallankumoukselliseeri mielialaan. Ve­näjän
väliaikainen hallitus Ja Suomen
porvaristo .onnistuivat laskelmissaan
sikäli, että vaikka sosialidemokraatit
saivat :S0 000 ääntä enemmän kuin
edellisessä, työlälsenemmistöön Johta­neissa
vaaleissa, nita porvaristo ää­rimmilleen
: voimiaan; ponnistamalla
sai n3^ 16 paikkaa enemmän. kuta
sosialistit: Sosialidemokraattien vaa-;
lltappioon vaikutti olennaisesti se, et­tä
suuri osa; työväestöä ei enää usko­nut
parlamentaaristen menettelyta­pojen
tehokkuuteen.
.TJuden eduskunnan kokoontuessa
antoi sosialldemokraatttaen eduskun-taryihmä
edellä lataatxm : " M e vaar
dlmme"-julistuksen. • Sitaä. vaadittiin
valtalam voimaansaattamista Ja 8-
tunnln työaikalain ja kansanvaltai­sen
kunnalllslata vahvistamista, torp­pareille
vapautta^ja maata ilman l u -
nastusmaksuja,: vanhuusvakuutuksen
ta, porvaristonsuojeluskuntien lak­kauttamista
Ja aseistariisumista sekä
Suomen : itsenäisyyden turvaamista
Suomen-ja-Venäjän välisellä sopimuk­sella
kunnes itsenäisyyskysymys olisi
tullut lopullisesti ratkaistuksi:
PorväriHisenemmistöinen. eduskun­ta
ei osoittanut oirettakaan näitten
vaatimusten vhyväksymisestä. Sen: s i ­jaan
se huomatessaan 'Venäjän välir
aikaisen hallituksen kykenemättö'-
mäksl suomen porvaristoa tukemaan,
kiirehti toimenpiteitä porvariston val­lan
lujittamiseksi säätämällä Iata, j o l ­l
a suurinmttaaalle kuulunut: .valta
myönnettiin kolmelle valtionhoitajalle.
Ehdokkaatkin olivat jo olemassa; mut­ta
lain kohtaama vastarjnta viivytti
sen toimeenpanoa.
Porvariston näin ~ lujittaessa val­taansa
Suomessa tapahtui Venäjällä
Lokakuun suuri'sosialisttaen vallan­kumous.
Sen vaikutukset tuntuivat
nopeasti Suomessakin ja työväestön
aktiivisuus Usääribyi. Marraskuun- 12
päivänä päätti Suomen Ammattijäf^
jestöjen edustajakokous yhtyä '-Me
vaadimme"rjullstuksessa esitettyihta
päämääriin Ja vaatia suurlakonuhalla
päävaatimusteii 'toteuttamista. _ K u n
eduskunnan 'porvarillinen enemmistö
suhtautui vaatimukseen yliolkaisesti
julisti Työväen Trallankumoukselllnen
keskusneuvosto suurlakon. Joka alJsoi
kuten mainittiin marraskuim 14 päi­vänä
j a keskeytti viikoksi koko tuo­tannollisen
elämän, Suurlakon aika.-
na tosiasialltaen valta oli Suomen työ­läisten
Ja torppareiden käsissä
Nyt alkoi eduskuntakin jälleen toi­mia.
Tällä ^ kertaa' maalaisliiton e s i - '
tyksestä ja maalaisliiton Ja sosialide­mokraattien
äänillä eduskunta mar­raskuun'
15 pnä päätti. ryhtyä itse
käyttäniään sitä valtiovaltaa, joka a i ­kaisemmin
o l i ' kuulunut tsaari-suuri-ruhttaaalle.
Marraskuun 16 päivän
vastaisena yönä vahvistettiin kansan­valtaiset
kundallislalt il47 äänellä 45
vastaan >;ja 8-tunm'n työaika 149 ää­voimaansaattamista,
senaatin hajoit­nellä
42 vastaan..: HaUitUs ns. Setälän
tamista, virkavaltalsuuden poistamis-1. senaatti, erosi, ja^ maalle luvattiin
työväenhallitusta 'punaista senaat­tia".
• '•^>''
;^' M ^ 20 "phä suurlakko päät-
Ruotsalainen kirjailija
M; Stiemstedt kuollut
>TukhoIma. — Tunnettu kirjailija,:
vapaaherratar Marima Striernstedt
kuoli -maanantata vastaisena yönä,
Tyrmgen sairaalassa. Hän olisi tam­mikuussa
täyttänyt 80 vuotta.
Marika Stiernstedt tuli 1918 De
Nio'n Jäseneksi ja sihteeriksi -raonna
1936.'Hän esiintyi ensimmäisen ker­ran
Ijirjallisuuden piirissä 19-vuötiaa-
:na Ja nykyisin hänen tuotantonsa on
varsin- runsasa käsittäen: romaaneja,
matkakuvauksia Ja novelleja;
Viime vuonna hän julkaisi kirjan
avioliitostaan kirjailija Ludvig Nord­strömin
kanssa. Läpimurtonsa kirjai­lijana,
ihän suoritti Jiuorlsokirjallaan
"Ullabella": 1922.-Muista stiernstedtin
kirjoista voidaan mainita '-von Snec-kenströms"
1924; •Neiti Liwin" il925,•'.
"Sirpale kuvastaa" 1936 ja 'Attentaat­t
i Pariisissa 1942. Viimeksimainittu
perustuu niihin vaikutelmiin, joitä
tekijällä oli natsisaksalaisten miehi-tysajoilta
Ranskassa.,
tyi sosialidemokraattisen puoluejoh­don
määräyksestä ja vastoin työväen
enemmistön, käsityksiä. Työväki pel­käsi
syystä, ettäs.eduskunnan ahkera
työtahti .oli, merkinnyt vain porvaril­listen
ainesten tilapäistä peräytymistä.
Mutta sosialidemokraattinen puolue ei
pystynyt, viitoittamaan vallankumouk­sellista
menettelytapaa, ja n i in paas-tettita
porvariston vastahyökkäys val­loilleen.
. Sitä e i tarvtanut odottaa. Se alkoi
raivoisalla propagandalla 8-tuimin
työaikalakia ja uutta kunnallislakia;
vastaan "Punaisesta senaatista" el
enää ollut puhettakaan. Porvaristo
halusi hallitusta, joka oli valmis to-;
teuttamaan' lujan Järjestysvallan", so.
Jouduttamaan: porvariston'jo keväällä
alkamia toimenpiteitä työväenliikkeen
väkivaltaiseksi kukistamiseksi. Nämä
puuhat: paljasti eduskunnassa Yrjö.;
Sirola sanoen: senaatin vaalia koske­van
keskustelun aikana mm:
. "Tämän kansan j a ulkomaitten sil­mien,
edessä naulaamme teidät bä-peäpaaluim,
syyttäen teitä siitä, että,
te ennenkuuliunattoman kevytmieli­sesti'
olette laskeneet tässä maassa
i r t i avoimen luokkataistelun, luokka- ^
sodan. Ja' olette vastuussa myös kai­kista
sen sivuihniöistä." •
Mutta porvaristo ei kuunnellut. Si­vuuttaen
92 edustajaa käsittävän sos-dem-
ryhmän- esitykset porvarillmen
enemmistö äänesti: maalle Svinhufyu-dm
senaatin. Kaksi kuukautta myö­hemmin
alkoi Saksan ja Ruotsin tuke­ma
porvariston aseellinen. hyökkäys
työläisiä ja torppareita, kansanvaltaa
ja maan itsenäisyyttä vastaan Suo­men
luokkasota.
"Sittenkin se
Tosiasioiden sanotaan olevan itse­päisiä.
,
; .Vaikka ne lyödäänkta hetkellisesti
'maanrakoon, vannotaan; ja kirotaan,
sttä sieltä ette tule enää millotakaan
nousemaan, nita-ne :noustvat esille
llaas' uudelleen:. Tavallisesti ne nou­sevat'entistä
voimakkaimpina Ja voit­tavat'lopulta
valheelliset Ju väärät
tulkinnat sekä vakuuttelut. ' .'.:
tiistoriöitsijat kertovat meille, kuta-kä?'
eslni:^ vielä keskiajalla Euroopan
johtavissa sivistysmaissa e i tavallisilla
kansan ihmisillä ollut juuri minkään­laista
-ihmisarvoa Ja -Oikeutta.
1 'Kuninkaat, aatelisto Ja papisto hal­litsivat
: mielensä:: mukaan, riistivät
kaiken -työn: suorittaneelta kansalta
minkä halusivat Ja. kansa; eli äärim­mäisessä
kurjuudessa. '
Sillota el riittänyt se. että kurjuu­dessa
olevan kansan työntuotteetriis-tettita
heUtä nita tarkkaan, että hen­ki
säilyi '' tuskta parhaan miehuuden
ajan, mutta helt4 kohdeltita 'muuten­k
i n kuta JbalUtsevlen säätyjen tarve-
Ja leikkikaluja. , „ .
Jotkut historioitsijat tietävät ker­tomisetta
keskiajalla oli esim. p a r i i s in
aatelisherroilla'Juomtageittensa yh­teydessä'
tapana' pukeutua naamiopu-kuihta.
Ja lähteä kaduille pyydystä-määh
äsiomeeii'uskaltaneita työläis-txtt9Jä.
Jopa itse kuninkaittenkln sa­notaan
osapstuneennäUUn rivoihin
Ja raakoihin havlttelulhlit'.'
f f
J a mitä teki sen aikataen ...virka­valta?..^
Se käänsi selkänsä eikä näh­nyt
mitään: Jos se näki Ja y r i t t i puo­lustaa
uhriksi, valittua tyttöä, saattoi
sesaada huvlttelljata tai heidän avus-tajalnsa
miekan vatsaansa.
Joka tapauksessa, sellainen sekaan-tumtaen
merkitsi valtiaiden epäsuo­sioon
Joutumistai Joka e i merkinnyt
sen parempaa kuta miekan vatsaan
työntäminen. ,
•Papit puolestaan siunasivat tämän
Ja selittivät Jumalan luoneen'tavalli­sen
kansan rikkaitten Ja ylhäisten
palveUJoiksIJa huvitta Jiksi. "Nita on
ollut Ja tulee ataa olemaan", vakuutti­vat
piispat j a kardinaalit Iljettävä te^
kohurskas hymy naamataulussaan.
Mutta kuitenkaan ei asia oUutnlln.
Kansa murskasi kahleet Janousi siksi
tekijäksi mikä se on tänään.
Ataakta lait ja reklementit Julista­vat
sennyttasa-arvoiseksl rikkaitten
ja papplsäädyn kanssa; vaikka vielä
tänäkta päivänä tuota tasa-^rvoisuut-ta
ei hyvin monlssamaissa sovelleta
olkeaUa tavalla käytäntöön.
(Erikoisen mainio esImeridU tosiasi­oiden
"itsepäisyydestä on puolalais-saksalaisen
Kopernikuksen tähtitie­dettä
koskevan optavoittoktilku:
K u t e n l u k l j a t ehkä muistavat luke­neensa
tämä 1473—1543. elänyt tiede­mies
kumosi siihen asti valliimeen kä­sityksen,
että pannukaakun. muotol-nen^
maa on^kalken kitateä Ja paikal­laan
seisova keskus. Hän loi nykyi­sen
maailmanjärjestelmäopin,->^
,; Mahtava katolinen kirkko JulLsti^il-'
ioin.hänen oppinsa'pannaan ja sen
esittäjät keretUläisinä poltettaviksi.;
^ u n sitten Italiassa syntynyt G a l i ­lei
(1564-1642), ryhtyi edelleen kehit­tämään
Kopernikuksen oppia maail­manjärjestyksestä,
raahasi katolisen
kirkon rulitinaat hänet inkvisitio-oi­keuden
eteen ja pakolttivat hänet pe­ruuttamaan
määritelmänsä maan
pyörimisestä. ' .
Henkensä pelastamiseksi Ga'iilei t e -
kikta tämän/mutta hänen sanotaan
peruutuksen, tehtyään kuitenkin s a ­noneen:
, '^Sitteiikto se liikkuu (tar­koittaen
maata).
Tänä päivänä kalkketatyhmimmät-kään
tuskta enää uskaltavat yäitää,
etteikö maa olisi pyöreä Ja liikkuisi,
sUlä he käsittivät sen, että sillota he
Joutuisivat yleisen naurun.kohteeksi.l
Meillä; suomalaisilla on vielä, hyvta
tuoreessa muistissa kuinka Suomen
taantumusporvaristö, -joka Sa'ksan
asemahdin avustuksella oli'hukutta--
nut työväestön vastarinnan verivirtoi-hta
ATjonna 1918, kerskui VOiton Ja
yerihöyryn huumaamana, että Suo­men
työväenliike on nyt lyöty Ilo­siksi
ajoiksi. '
Ehkäpä monet: typerlmmät ^ Uskoi-vatkta,-
että oikeus Ja ihmisyys voi­daan
hukuttaa verlvirtoliita j a kätkeä
sorakuoppiin ja että yhteiskUndaUIset
tosiasiat Jfl: -lait voidaan vaihtaa vää­ryyteen
ja petokseen,
l a i k k a vlhneksl mainl,tiiista tapah­tumista
on kulunut vasta'vajaa 4 vuo-sikynunentä,.;
on Suomen;kansakta Jo
ehttayt useämmta kuta ketran todeta;
että totuus jdioikeus-.^ yhteii&xmnai-'
Usen kehityksen Järkkymättömät lait
— murtavat valheeseen j a vääi^yyteen*
perustiivat kehityksen keinotekoiset
esteet.''
N i i n on aina käynyt ja nun tulee
edelleen käymään.
Edellämainitut asiat tulivat mie­leemme
lueslellessamme viime viikol­l
a pidettyjen Yhdysvaltain vaalien tu­loksia.
Jokainen tietää, että nykyiset im-dysvältaläiset
sotaiset vallanhaltljat
eivät ole Jättäneet ainoatakaan kives
kääntämättä sen hyväksi, että kansa
saataisiin hyväksymään "kylmän ja
myöskirr"kuuman" sodan ohjelman.
Ml^än ei ole jätetty tekemättä kan­san
uskottamlseksl, että hallituksi
sotaiset "suunnitelmat ovat juun sita
mitä Yhdysvaltain kansa tarvitsee.
K a l k k i voimat on käytetty - riios-elokuvia,
comlc-vihkosia ja muita » » -
kamaisla ja epäsIveeUisiä julka>5Uja
myöten'—kansan saattamiseksi inai-lemaan
» t a a ja raakuutta, b^J^
mään^kalkketa."sotaisempien kapita­listien
ihanteet,
VaaUt osoittivat, että lääkkeet e iw
ole tepstaeet. , ,
, Vaikka yhdysvaltalaisilla äanesiap
lä olikin tilaisuus valita vain kfl^e»
pahan väliltä - repubUkaanien ja
mokraattien _ nita he ktHtenklft
käämällä yallassaolevan P«<^"T^
osoittivat vakuuttavasti, etteivät
kannata sota-bhjelmäa ja so^aa.
sUhen liittj^ää McCarthylalsta
pidevatooa ja muita kansalaisoiK»
slen loukkauksia;
VQidaän siis sanoa, että "sittenkö»»
liikkuu". .
Rauhan kannattejata voima*
tuvat ja laajentuvat Jatkuvasti
Y h d y ^ o i s s a kuto muuallakin«»»
Umaasa j a n e tulevat voittamaan, ^
ten olkfeus aina'lopulta ^ " ^ J ^