Vapaus, January 9, 1951

              .2 Tustama, tammikuun 9 p. ~ Tuesday, Jan. 9
« i ^ ^ «bdittl» CanadUuis. Et-
SblldiedNov.etii. 1917. AutHorized
ft» «eoäd class nmU by tbe Posi
0EDce XiQMirtnteDt. ottava. Pub-i|||
»d.tbriee «Mkly: T o e s d a y a;
^ränäays «ml Saturdays by VaiMUs
MtUthlss Ckntnnayilitd, at loo-lj»
Eini St. W., Sodbiny, Ont.. Canada.
TVlephones: Business Office 4>4294.
Editorlal Office 4-4265. ftftmager
^ tiuJcsL Editor W. Eldund. BfoOlng
addresB Box 69; Sadbury. Ontario.
Advertising rates upon aijpllcation.
rransiation free of cliafge.
•nXAUSHJNNAT:
Canadassa: 1 vk. 6J0O 6 kk. 335
3 kk. 24)0
YhdysTOlIolMa: 1 Vk. 7.00 6 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7Ä> 6 kk. 4.25
Al^^sonidietkö nyt mestauslavaUe?
Muutaman viimeksUtulunfen kuukauden aikana on ilmaantunut
«ciikefa siellä ja täällä, että OnUirion raet^äpartKinit hiovat kinestä
ty^Iäistensä union teurastusyriiystä varten. Tä5=-ä sellaisenaan ei ole
mitään erikoista kun muistetaan ie,ii4£tka suuria parannuksia palkko-
' jWja työolosuhteiden muodossa i u m b e r and Sawmill AVorkers L'nio
. ,on Ontarion metsämiehille voittanut viimeksikuluneen kymmenen vuo­den
apeana. Metsäparoonien viha tätä tarmokasta j a kyvykkäästi t o i -
3 ^ on tältä puolen melko helposti ymmärrettä­vissä.
' _ _ _ __
Ja kun muistetaan ne lukuisat lakkotaistelut j a muut kampanjat,
'jmjta metsämiehet ovat joutuneet käymään, sekä niiden avulla saadut
\iwU>tt niin niikään ihme e i ole se3«ään, että suoran ryntäyksen asemesta'
raetsäparöonien karkeistyön tekijöiksi on mobilisoitu Yhdy.svaltain
iiäUiU^ mukaan toimivat oikeistolai­set
iintopo«DOt Yhdysvalloissa j a täällä.
f-iJHötta, niin "selvää'' knin ylläoleva lieneekin, vallan yksinkertainen
f ^ a ei oje Ifivittää Ontarion metsämiehiltä sitä unicrta, jonka avulla
^ parannuksia olosuhteisiinsa. Tämä pakoit-
|«tä^^^ toimivat uniopomot ''taktikoin
että torontolainen torylehti Globe
j|Qd '3»laii julkaisi tammikuun 5 ^ynä " u u t i s t i e d o n " siitä, että Bruce
ilagbUMninsAäMsa^k Leclercin j a H a r r y Raketin kämj^ävaltakirjat
on toistaiseksi peruutettu. !*aikallinen Star julkaisi samana päivänä
'i^än^jutun etusivulla huomattavasti—parannettuna" siten, että sen
|(^(^n palstan otsikossa puhuttiin jo ' k o r t t i e n ' ; menettämisestä -
«f^itafensiis jasenoikeuksien peruuttamiseen.
-i i t y T c s i ^ tämän lehden lukijat tietävät, eitä. nämä
• l^ppäjÖ^^^^ väliarkaisestirtiainituilta järjci-täjih$
jovnoin pari kuukautta sitten, Xämä "nopeasta uutispalveluk-
^Sestaan-ylpeilevät päivälehdetj nyt siis tässä tapauksessa
kuukausia-vanhoja juttuja, mistä ne ovat itsekin jo aikanaan kerto-
A";-;LuonnolH mielettömyydessä on jotakin järkeä. Ja se
löiilämä:; Globe and Mäil kertoi '-uutistiedossaan'Vettä ' ' o n aprikoitu,
mihin Lumber and Sawmill VVorkers Unio
ijb^uufuir)^^ on .vastahakoinen t^ mr. iMagnusonia vastaan sen
jvuöksiiuri on pelätty, että hän saa käännetyksi unionsa jäsenet pois
, . . ' ' J a paikallinen Star i)auha§i^''objektiivi-
^^essä uutispalvelitksessaan^ Sudburyssa ollessaan^ mr. Magnuson
i>oli aktiivisesti yhtey^ksis-sä L a b o r Progres-sive (kommunisti-) puolueen
lianssa."
' vKuten huomataan näillä p a r i kuukautta vanhoilla, vähänverran"pa<
yjrapoetuilla'* ja selvästi tendens^^^^
^^«fltotaan yleistä mielipidettä tow^^ tai suunnitellulle hyökkäyk
f^S^Xif^ metsänrii^iä ja ennenkaikkea heidän mainiota unioaan
/^•^ juuri nyt, eikä v i i k k o a ennentai jälkeen? Yksin-v
^ r i a j ^ ^ uniq-
^ aiotaan heiluttaa mestau<;kir-v
«stil^tsämiesten pään menoksi sikäli kuin saadaan yleinen mielipi-de
sille suotuisaksi ja •jos otaksutaan; että siten menetellen saadaan'
lyÖdyfcBi metsä
Katala j ä raukkamainen suunnitelma! ^e on katala sikäli, että
(tilioä hajoitusyritykset peitellään pauhaamalla union järjestäjien po­liittisilta,
mielipiteistä, ikäänkuin Yhdysvaltain taantumuksellisilla
untoponioilla olisi j o k u oikeus päättää sitä, mitä metsämiesten nuika
^ i y y poliittisesti ajatella. Mutta eiväthän he uskalla totuutta sanoa.!
että taifkoitus on auttaa metsänhakkaiittajia siten, että työläisiltä riis­t
e t y n pois unioturva. Se on raukkamainen suunnitel«ia sikäli ~ ja
he itse myöntävät sen, ettei kysymys ole metsämiesten demokraattinen
t9iV!0inuksen täyttämisestä vaan uniopomojcn j . l heidän toimeksi-aiitajainsa
vehkeilystä metsämiehiä va.staan.
4 Heilutetaanko Torontossa tässä kuussa kokoontuvassa Ontarion
>Työväenliiton kokouksessa mestauskirvestä Ontarion mctsäniie.stcn
pään,miMoksi. minkä hyväksi suuren rahan sanomalehdet propagoivat,
— se on asia, minkä lähipäivät näyttävät.
Mutta ylcsi asia o n selvä —- met.säniiesten ei tarvitse päätään aset­taa
mestauspölkylle. Jos metsämiehet toimivat harkit.sevasti j a intoi­lematta,
jos he yhdistävät rivinsä entistä lujemmin ja jos he ovat päät­täviä
loppuun asti toiminnassaan, iniin teloittajain kirves iskee sellai­seen
oksaan^ että se lohkaisee pahanluisen palan pois terästä.
Katsotaanpa tässä yhteydessä Sudburyn kaivo5mieste:i .Mitie-Mill-tmio.
Se myijs piti ''pahojen aatteiden-sa"- vuoksi lyötämän maan ta­salle.
Sen johtoa mustamaalattun ja lopuksi koko unio eroteltiin het-icejli^
esti marshalloidusta C G L : s t a . M u l t a kaivosmiesten "paha unio"
piti nahkansa,, kuten sanotaan, ja 'kaikista hajoitusyrityksistä huoli-enatta
voitti tähä vuonna kaksi huomattavaa palkankorotusta sekä työ­viikon
lyhentämisen siten, että kivo?miehillä on nyt j o ka toisella v i i ­kolla
kaksi vapaapäivää.
' Mitär me tarkoitamme sanoa on tämä: Älkää antako metsämielvet
pdoilella itseänne; älkääkä jääkii toimettomiksi. Mei^tauskirves voi-
<foa&-vielä-pysähdyttää jos toimitaan päättävästi, kuten olette tähän- <»-
tun asti toimineet. Mutta jos isku lulee. niin mikään ei estä teitä tais­telemasta
edelleen herroja Cooperia ja kump. vastaan, mikä ei suin- Y
Icsanolemetsämiehille mitään u u t t a . M e emme tiedä iminkälaisia suun-nitelmia
metsämiesten uniolla on oikeuksiensa puoIustami.«eksi; mutta
vanhojen kokemusten perusteella voimme epäröimällä sanoa että par-
4iaita tuloksia saadaan silloin, jos toimitaan yhtenäisesti; harkitusti j a
päättävästi juuri union ohjelman mukaan. Se-n vähempi ei riitä, mutta
sen ylittäminen ön myös pahasta. : ;
Jatmitä tahansa tapjihtuukin. metsämiesten edut vaativat perään­antamatonta
taistelua unionsa sisiiisen itsehallinnan säilyttämisen puo­lesta.
Milkää-n vieraat voimat eivät saa vaikuttaa siihen, ketä tulee
imioii johtokuntiin, järjestäjiksi, edustajiksi ja kamppäkomitean jäse­niksi.
Nämä ovat metsämiesten omia-asioita j a heidän tävtvv saada
itee päättää demokraattisesti siitä; ketä he haluavat unionsa asioita
Uoitamaan. ketä he haluakat järjestäjiksi ja ketä he valitsevat paikka-ncuvottelijoiksi
jne.
Mitä muut sanovat
ILOA »SOSIALISTILLE''
B i y « e L— Belgia «aa lähimmän
vuoden kuluessa 'USA:sta sotamate­riaalia
miljardin dollarin arvasta, tie-d
o i t t i Johtava soilaliati Larock, Bel­gian
BOslalistifien puolueen kongres­sin
avajaisissa l a u a n t a i n a .— S T T -
Reuter uutlatieto jouluk- 2 pnä 1950..
YKSI KOL.IIASOSA
NUORISOSTA
. Erääissä puneefsaan sanoi itse pre-
.?Idcntti Truman, että yksi kolmisosa
Amerikan nuorisrsta on kelpaamaton­ta
Kotila-spalvelukseen. j a että on hä­peäksi
näin loistavalle, ikunnia/^kaal-
!e maalle, etta, siellä'on'min paljon
cpäkelpsa nuorisoa r - seki henki­sesti
että fyysllllsssti alamittaista.
N i i n . on. Se on häpeäksi. Siina
olemme presidentin kanrsa aivan s a ­maa,
mieltä. On häpeäksi, että maa­ilman
rikkaimmas-a maassa on n im
paljon kftukasvufcta nuorisoa. ,
Mutta eikö tämän. mamjOiikkaan
maan päämies tleda, vai eikö tahdo
tietää, henkisesti ja ruumUllisestl ter­veen,
nuorison dcasvu riippuu kunnon
ruoasta, kunnon asunnosta ja: yhteis­kunnallisesta
palveluksesta? — Nais­ten
V i i r i.
Ontarion unionistien avainl(ol(Oukseii
tulee hyvälisyä edistysmielinen ohjelma
Kirj. Mel Colby
AmeriMcaiaisinieliet
haluavat Suomeen
uuden halfituksen
Helsinki. — .Täkäläinen Työkansan
Sancmiat fclrjoltti Suomen itsenäi­syyspäivänä
toimituskirjoltuksessaan
utuien hallituksen muodostamisvaati-imisten
Johdosta mm. seuraavaan ta­paan;
Historialliselta kannalta katsoen on
.selviö, että maamme itsenäisyys on
vallankumoift.telli6cn. työväenliikkeen
taistelun -liedelmä. lokakuun suuren
sosialistisen vallankumouksen anta­ma
lahja.
N-ykyhetJcen ja tulevaisuuden kan­nalta
katsoen on selviö, ett|^ maamme
itsenälsjTrs on sitä vankemmalla poh­jalla,
mita johdonmuikaisemmin ys­tävyys-
ja avunantosopimuksemme
Neuvostolhton kanssa pannaan täy­täntöön,
mitä lujemmiksi solmitaan
meidän maamme ja .suuren sosia­lismin
maan väliset ystävyyssiteet.
Yhtä selvää on .etta vakavlmman
Vaaran maamme Itsenäisyydelle muo-clo.
stna tällä hetkellä amerikkalainen
Imperialismi, Joka tavoittelee maail-
Yksi Ontarion Järjestj-nsiden työ­läisten
kaikkein huomatuin koicpn-tuminen
tapahtuu kuluvan taromik.
12—14 pnä, jolloin pidetään Ontano
Federation of Labor-jätjestön (TLC>
vuosikokous.
Arvioiden muäaan tulee taas tänä­kin
vuonna tahi n kokoukseen osal­listumaan
täysi määrä rivi jäsenistön
edustajia eri paikkakunnilla sljaitse-visn
unio-osastojen valitsemina.. E -
dellLsina vuohina cn; tädxän Ontarion
federationin vuosikokoukseen osallis­tunut
melkein yhtä paljon (noin 1,000)
edmtajia kuin koko maata käsittävän
Trades and .Labor Congress oh Cana­dan
vuosikckoukiiin.
Edust^ajien lukumäärän suiuuuteen
on luonnollisesti vaikuttamassa edulli­sesti
se seikka, että osastot jotka eivät
kykene varoillaan lähettämään mon­taa
edustajaa esim. Vancouverissa
saakka pidettävään T L C vuo?Ikckouk-seen,
kykenevät kilstantamaan täy­den
edustajiston matikan Torontoon,
missä OPI :n vuosikokoukset pidetään.
Tämän .seurauksena onkin .OPL:n
•vuosikokouksessa ollut huomattavasti
suurempi määrä tivljäsenistön; edus­tajia
j a kokoukset muodosturieet pal-jcn
demokraattisemmiksi olemuksel­taan
kuin TLC:n vuoslkökoufiset.
Edellisissä O F L : n kokouksissa ovat
rivijä£^niston edustajat muodostaneet
enemmistön j a huolimatta ylimmän
johdon vastustuksesta, ottaneet edis­tysmielisiä
askelelta useissa päakysy-,
royksisiä. • .• . ,
PÄÄKYSYMYS,
Jblonet viime vuoden aikana tapah­tumat,
kuten TLC:tt vuosikokouksen
Talnotoimenplt*rt Jä epSdemdVriattl-set
eroitWmi*4 Toronto and j»it^
rict Trades Councilista; ahtavat ai­heen
otaksua, että pjrritään tänä
vuonna muuttamaan polltlkkojeh lei­masimeksi,
vastoin työläisten j a k a n ­san
parempia etuja. * . . '
; Suurin j a huomattavin kyfg^iiys
tulee .vuosikokouksessa olemaan ntti-hankysymys.
Jonka ratkaisemiseen öh
käytävä päättävästi j a varmuudella;
Aikana jolloin esim. Ptmäin^n Risi^i
on hyväksynyt päätöslauselman, joäEsa
vaaditaan atomipommin paniiaah j u ­listamista,
työväestö on jäähyt jSlkfeeh
toiminnassa tämän kysymyksen Hy­väksi,
eikäJoe tehiiyt iiutä sen ttillsi
tehdä täsJS^täiflceassä aslaisa.. S a ­moin
on tapaihtunut Kofeäii kysyniyic-sessä,;
jä kyByrnykiässä ivaalia liäiiitusr
ta tunnustamaan K i i n a n Kansanta­savalta,
kysymyksessä jSnkSieiiiijää-räysvällasta
vapaasta fäu<hänaslän
käsittelystä Ja ulkomaalaisten jouk­kojen
Koreasta poistamiskysymykscs-
Myöskin j o yleissilmäys maakunnal-l
i - i l n kyi^-xnyCuiinkin nähden osoittaa,
että työläiset, tarvitsevat todellista
taJsteluchjelmaa entistä suuremmassa
mäaräjssä: Tarvitaan toInUntaa hal­lituksen
maidoi^intajärjestelyn £Uh-teeii.
vanhuuden vakuutuksen korot­tamista
o»i>wiaditt»vai $60 kaikille 65
vuotta täyttänellie&ieHille iä 60 vuot­ia
täjrtt&neille itaisUle, ilmän fcö^ihyys-iodistusta:
; Äitiysavustusta tulisi ko-tottaa
öihakitt 25 proseiitllla ja mäa-iaäDaWJäle&
i^vivef o olisLpöistettava.:
VuoirakontrolU olisi saatava jatku-tna^
n ja coinpfeiisäiion köi^atis tditär
vä 10b-i£rosenttiseicsi fialkasta.'
^Mätä^mttlt^^ltviisfee fcötienfakennus-;
dbjeimäa iä- monia muita maakunnal-ilää
tyotalcejaj sto' Utijait mukaisesti
kute o i l . ofvjb a i k a f s e m i^
nut.' Väinotolmeiipiieiiä: J a hajoitnsta
ei iille £alila.\Miyöskääh ei saa jättää
ÄiUomioonottainatta j äriestymättömie-eii
työiaiiiteh läfJestämlskysymystä.
Edellä m a i i n t u t k y s t ^ nrao-ddsiavat
öi^n niisiä ^rkeimmistä ky-äymyksiks
«; jotka tulevat edustajain
ratkaistavaksi tainmikuuh 12-^14
jjiiä kt^öärituvassa ÖPL:n vuosiko-
MacArfhar esittänyt
että amerikkalmsien
tulisi jättää Korea
Washiiigtoii. —rPresidenlti Troma/.
niUe lähettämässään käipelisanomäs-sa
esittää MaCftitKur ^^etikOhtaista
Korean tyhjentämistä anaefikkalafcte^
ta Joxikoista, sanotaan TSelepressin uu-tistiedossa.
Telepressin uutisen mukaan \oii
MacArthUT Ilmoittanut, että &ärsltty-jen
tappioiden jc*hd03ta on,yhteydet
monien joukko-osaston kan^a kat­kenneet
ja jyltyfcsen niiden palautta­miseksi
epäonnistuneet j a ettäniin o l ­len
momen osastojen kohtalosta ei
tiedetä'mitään.
- Tällaisen tilanteen vallitessa ei ole
toivoa, että voitaisiin jätjestlä; i n l n -
käänlaista yhtenäistä rintamaa Kore­assa,
sanotaan MacArthurin raportis-:
sa, varsinkaari kun ei ole saatavissa
uusia taydennysjoiikfcojai .
Edellämainittujen - syiden tähden
MacArthiu- eihdottaa, että Koreassa-
Olevat joukot feva&ttoitalsiin Pormo\
saan j a siten lujitettäisUhFonnoran
puolustusta,- mitä . MacAfthur sanco
nyt pitävänsä tärkeatnpänä kuin tais­telua
Koreassa.
LIIAKSI VASTUSTA
Henkivatcuuiusytatiön' konttorissa
tehtiin leskdle ennen vakuutuksen
maksamisialukuisia kyäymyksiu.jcv.
'^n leski lopulta/ hatmistuneeuasa-hoi:
I K y l l ä naimilla on jo ollut niin
paljon "Vaatusta j a feysyniyksiäv^^
taftavanani^ että joskus jo totvon
ättei mieheni olis&aan %uoIlut>. ; |^
lUnilSTI KAIKEN > . j %i
paiku Eero: "ISä kiski^, fty^diääny'
josko te lainaisitte .hänelle puutarha,
jyrää?
Heirasnaies' (Plikä j a k u i v a ) " N u o r i J^"^
mies, ettekö fimohtanut jotakin pu-hutellessanne?"
Pikku F.'jro:''l*nin tosiaan, isä sa-noi
että jos se väitha kapakala m
lamaa n im yritä toisesta naamirista;'
lUUI
ttu,
llä
SAKSAN ASEISTAMININ
US:N SOTASUUNNim^
MIEN TOTIUtTAMISTA
Toronto. — Canadan Rauhankon-kongressl
lähetti viime viikolla Cana­dan
pääministeri St. Laurentille ke­hoituksen
"vetäytyä pois Länsi-Sak­san
uudelleen aseistamlssuunnitel-masta".
Puolustusministeri Claxtonin halli­tukselle
antaman raportin, johdosta
lähetti Rauhankomitea pääministeri
St. Laurentille saJikeen jossa sano­taan:
"Muistaen niitä 44,000 Canadan poi­kaa,
jotka antoivat elämänsä -natsi-armeijan
kukistamiseksi^ muistaen
juhlalliset lupaukset pit3'.i Saksa a -
seistamattcmana ja muistaen kumka
Saksan sotakoneisto tuhosi kaiken
mitä ihmfslcunta pltaa arvassa, me
kefhoftamme teidän hallitustanne ve-martherruuttajä-
tässä tarkoituksessa c täytymään pois Länsi-Sa.tean_^uud^lr
pyrkll kolmannen rhaallmansödan syY - leen aseistamissUunnftelmasta ' j i pa -
tyttambeen; Artierlkkalaistfen fasis­tien
kohnantyöt Korealla ja uhkauk­set
käyttää atomipommia kansojen
vapauden tuhoamiseksi velvolitavat
kalkkia vapautta rakastavia kansoja
ja kaikkia rehellfsiä ihmisiä yhdtstä-aiään
ponnistuksensa Wall Streetin
raharurhtlnalden rikollisten aikeiden
torjumiseksi. '
Maamme itscnälsj^yden ja rauhan
turvaaminen edellyttää ntiden ai­nesten
nujertamista, jotka toisen
maailmansodan vuosina antautuivat
Hitlerin kätyreiksi j a nykyään mak-
.sua va.staan kaupittelevat palveluk-
.sinan valtamerentakaisille sotaprovo-
Xnattoreille.: Tällaisten maamme ja
k&n-samme vapautta vastaan vehkei-levlen
ainesten vaikutus nakyl sel-vixsti
esim. nlls.sa puheissa, jolta v i i ­me
sunnuntaina pidettiin Helsingin
acsor,rlupseerikerhon 25-vtiotlsjuhllen
/htcydcssa.
Maamnae Itsenäisj-j-den ja rauhan
turvaamiseksi on välttjimätonta tor^
Jua kokoomuspuolueen ja ^sosdem-av.
olueen tannerilaisen johtajuston
pyrkimys sellaisen taantumushalUtuk-sen
muodostamiseen, joka Jxytkisi
laamaan Y K : n peruskirjan määritte­lyjen
mukaisten neuvottelujen avi;lla
tapahtuvan erimielisyyksien • sopimi­sen
kanriattamissen."
"Rauhan asia tulee . saamaan* ras­kaan
iskun, jos Länsi-Saksa uudel­leen
aseistetaan", kirjoittivat Mosko­van
sanomalehdet viime viikolla. Tuo­miten
Atlantin paktimaiden Brysse­lin
kokouksessa hyx'äksymän surmnl-telman
Izvestia sanoo, että paktlmaat
valmistuvat "siirtämään . lopullisesii
Länsl-Saiksan Amerikan impefialls-;
min hyöfckäysstrateglan välikappa­leeksi."
Sen jälkeen Izvestia toteaa, että
Lansi-Saksan rauhaa rakastava väes­tö
nousee 5.'hä aktiivisemmin-toimi­maan
yhtenäisen jft rauhan kannalla
olevan Saksan muodostamisen puo­lesta.
Pravda, Izvestia j a 'iNeW Times
muistuttivat Euroopan kansandemo-;
kraattlsten maiden ja Neuvostoliiton
ulkoministerisn lausurmosta, että US., .
Britannia j a Ranska rikkovat tätfen
Potsdamin scpiihusta, jossa kielletään
Saksan uudelleen . aseistaminen vja
mMrItelläää'::tatate*-4^^
tenäisen Saksan 'muodostaminen.. Jo
joitakin viikkoja tnnen Brysseilu koi^
kousta ^Neuvostoliitto fesltti kutsutta­vaksi
ulkoministerien kokouksen Sak-san
kysjmayksen selvittelyä Varten.
Ponnistukset yhtenäisen rauHaä r a ­kastavan
. Saksan . muodostatoiseäsl
ovat "tavattoman tärfce'iiä.raidlan l u ­jittamiseksi
Euroopassa Jä • kaikkialla
maalimassa", sanoo Pravda lopuksi.'
Karjalais-Suomalainen tasavalta
voimakkaan kehityksen väilieessa
K I R J . J . S Y K I A I N EN
KarjalaiSrSuomalaisen tasavallan
ministerineuvoston varapuheenjohtaja
Tomen maailmansota aiheutti K a r -
jalals-Suomalaiselle tasavallalle suun­nattomia
vahinkoja. Miehittäjät am­puivat
ja tappoivat nälkään kymme­niätuhansia
siviili-ihmisiä ja tuhosi­vat
kokonaisuudessaan tai osittain 493
yhdyskuntaa ja lähes 200 tuotantolai­tosta.
Tasavallassa sodassa koituneet
Suomen sodanvalmistelijain leiriin ja .vahingot nousevat 20 miljardiin rup-rlkkolsl
suhteemme Neuvostoliittoon. "
Kalkkien .<>uomalaisten. joille
maamme vapaus ja rauha on kallis,
tehtävänä on ryhtyä Rauhanpuolus­tajain
kan-salalslllkkeeseen. aktiivi­sesti'
työskentelemään oman maamme
ja koko maallnian rauhan Ja vapau­den
puolesta.
laan.
Rooma. — Viime viikon torstaina
snapui tunne lepäämään Suomen pää­ministeri
Kekkonen.
Neuvostohallitus on antanut Karja-lals-
suomalaiselle tasavallalle sumeta
apua kansantalouden jdlleenrakenta-mlseisa
ja kutttmrin ikohittämsessa.
Niinpä tasavallan kansantalouden pe­rusala,
puuta varateollisuus, on jatku-va.
stl kehittynyt ja sen kokonaistuo­tanto
on sodanjälkeisen viisivuotis­suunnitelman
neljän ensimmäisen
vuoden aikana lisääntynyt kolminker­taiseksi
sodan edelliseen tasoon ver­rattuna.
Aivan erityisesti on lisääntynyt
metsätöiden koneistus. Metsätyömail­la
oli vuonna 1951 kuorma-autoja. 4
kertaa, traktoreta 12 kertaa ja vetu­reita
4 kertaa enemmän kuin v. 1946.
Uusia autoteitä j a kapearaiteisia rato­ja
on rakennettu satoja kilometrejä.
Karjalais-suomalalsen tasavallan
metsä- ja paperiteollisuusminlsterlöllä
on n^vt n. 300 siirrettävää sähköase­maa
ja^ vakinaisten työläisten määrä
ori vimelsen viisivuotiskauden aikana
iisääfitji^i piidlltölstakertalseksi.
Vuoden i^O biidjeilsta käyietään
jälieeiii siittrla sitmmlä puutävafat^l-msix^
a k^a&fSiseeni joten &dko-nalsiiidtanto
tulee tällä alalla 1950
dlte^äan 38i9 prös. suufcsmpi k i i ln v.
1949.
Metsätöiden. pohjalla kehittyvät
teollisuuden .monet alat. mm. talo- ja
huonekaluteollisuus. Pelkästään: Pet­roskoin
talotehtaan vuosittain val­mistamien
talojen yhteiden hyödylli­nen
pfinta-ala on 200,00b neliömetriä.
Tasavallan selluloosa- j a paperiteolli­suus
on kohoamassa aivan ensimmäis­ten-
Joukkoon Neuvostoliitoissa, Ja t u l ­laan-
tasavallassa valmistamaan pape­ria
kolme kertaa enenimän k u i n en-i
i en sotaa. Paikallisen teol^jsuuden
tuotantolaitokset ' tulevat valmista­maan,
tuotteita 18 kertaa enemmän
kuin V. 1940,
. kafjäiais-Snömaläisen tasaval-
'lan. maatalondesta on kehittynyt
köttceäsii :^^(nieisitetitt stltmnaata-lötts.
täsdväilatfsa; ön nykyisin 31
koiie-. .fputfäktoflasem^a, jotka
<' onUältlvat ^ t o j a tt^ktorettä. -
.fassyaiiaisa on iäpahhinut todelii-rien
ktiittuurtväll^nkumous.' Sillä on
716 älkeisi; Jcfeskl- Jä bi^plfcotijlua, jdis-sa
bpiskelee lapsia y l i 5 kertaa enem­män
kuin esim. v. 1916. Karjaläis-suomalaisessa'
. tasavallassa on myös
hyvin paljon.erilaisia opistoja. Joista
valmistuu metsät^-öspesialisteja; ark­kitehteja;
opettajia; lääklntätyöntekl-
Jöitäiym;, Ja valtion yliopisto j a opet-tajalnstltuutti
valmistavat spesialiste­ja
eri aloille. V . 1946 tasavaltaan pe­rustetusta
Tiedeakatemiasta On nnio-dostunut
tieteellisen- työn suuri 'kes­kus,
joka äufjjittaa hyvin laajakan­toista
työtä. "
- Väestön asuin- ym. olot ovat sodan
jälkeen -huomattavasti parantimcet.
Vuoden 1949 j a 1950 9 kuukauden
aikana pelkältään metsätyoläisiä var­ten
rakennettujen asuintalojen yhtei­nen
hyödyllinen asuinpinta-ala nou­see
121.500 ällfönietrlin. TasäVaUässa
on nykyisn '243 lastentarhaa j a 9 5
kertaa enemmän sairassijoja ja 12
kertaa enemmän lääkäreitä" kuin v.
1920.
Tasavallan kaupungeissa ja muissa
yhdyskunnssa on nykyään 616 (kult­tuuri-
j a valstuslaitosta, mm. suoma­lainen
Ja kaksi venäläistä teattecria.
nukketeatteri; VKantele"-5'htye ym.
Kiinlaiset vajma-ehtoisef
huoifihtivat
hyvidi vaiheista
- P o h j o b - K o r e a . r - ,Sen perusteella
mitä kiinalaisten vapaaehtoisten van-giksiToufuneet
lO;ämerikkalaistd k i r ­joittavat,
kohtelevat-nämä vapaaeh­toiset
erikoisen hyvin vankejaan:
Kirjeen on kirjoittanut Walter A.
Rutton j a on hänen lisäkseen sen'
alleikirjoittanut 9 muUta amerikka­laista
vankia. Sdna kerrotaan kiina­laisten
vapaaehtoisten huolehtivan
suurenmoisen hyvin- haavoittuneista
ja että myöskin ruokaa, annetaan
riittävästi. "He jakavat savukkeen­sa
ja ruokansa meidän kansamme Ja
huolehtivat.. kaikin tavoin • ineidän
hyvinvoinnistamme", sanotaan kir­jeessä.
Kirjeessä myosxin kerrotaan; että
vapaaehtoiset eivät yksIt^sInS halua
ottaa vastaan mii^änlaisla lahjoja,
mitä amerikkalaiset' tarjoavat. K i i ­nalaiset
Ihmettelivät sitä; kun ame­rikkalaiset
ovat tulleet ^taistelemaan
Chiaiis Kalshdsih -pucrfesta j a sitä
kun he eivät osanneet selostaa miksi
he olivat tulleet taistelemaan Korean
kansaa vastaan.
; Amertkkalaiset.,eiyÄtj tienneet .ke­nen
puolesta he taistelevat, miksi he
taistelevat j a ketä vaataan he tais­televat.
K a i k k i ' he toivoivat, että
heidän nimensä annettaisiin julkisuu­teen.
Jotta heidän omaisensa saisivat
tietää heidän olevan elossa. Ile
myöskin toivoivat .voivansa, vielä jos­kus
palata kothn. :
Turkkilaiset ovat "
vihaisia prikaatinsa
tuhon johdosta
Ankara. — Pääministeri Menderas
kieltäytyi edustajahuoneessa vastaa­maan
T u r k i n prikaatia kohtaloa kos­keviin
kysymyksiin. Edustajat syytti­vät,
että turkkilaisia uhrattiin- K o ­reassa
amerikkalaisten säästämiseksi
ja etta se on -herättänyt laajaa miel­tenkuohua
väestön keskuudessa. -
Monet Istanbulin lehdet vaativat
hallituksen .eroamista j a nimittävät
MacArthuria "tyhmäksi kehräaiiksl".
joöka paikka el ole Kdreässa.
LEVITTI B.%UHANSANOniAA
Rooma. — Tuntematon lentokone
lensi Adrla n meren rannikkoalueella,
pudotellen italian-, kreikan- Ja kroa-tlankielisiä
lentolehtisiä. Joissa fcehoi-tettiin
tehostamaan toimintaa rauhan
puolesta.
LIIAN RASITTAVAA V
Läiskta-i Jaäfkko oli joutUnut niin
ahtaalle, että päätti lopultA lupau­tua
tekemään työtä saadakseen kun-noh
aterian. Hän meni iarmaria
fjuhutteiemaan ja farmari < pani hä-net
lajittelemaan perunoita, jaka­maan
isommat toiseen j a pienet t6ir
seen läjään.
Puolisen tuntia tuhl^itttiaan käveli
Jaakäco pihamaalle ja huusi farmarin
puheilleen j a sanoi: " E n thlnä voi
tehdä sitä työtä, se,on liian-rasitta-vaa."
:
"Mutta sehän ön lasten 'hommaa,
siihen ei tarvitse ^ I n . pertinan ker­rallaan
nostaa läjästä toiseen,- isot
toiseen ja pienet toiseen", sanoi far­mari.
"Siinäpä se on. kun minun pitää
joka keriä ratkaista holttiin läjään
•kukin peruna oh pahtava", vastasi
Jaakko. .
Kunkä pitkäUe
yhtiöiden julkeus
laattaa ttienha
Poii, Arihnr. — Yhtenä llSäosoituk-senä
siitä,'kuinka yhtiöt-pryrktvät se-
'kaantuniaän meisätyöläisteh union
asioihin on se tosiasia, k im yhtiöt
ovat ikieitäytytieet huoniloöhöttamas-ta
jäseriitiäksujen koiehtcefausrefor-hiilja,
jotka ovat olleet kfimiJpäste-
Wfirdien aliekirjblttamla. • ; ' -
.%uh iaertävät Järjestäjät,eivfit^voi-neet
valtaklfjöjeh ipidättäihl^en täh­tien
kulkea kämpillä ja^jiiofittaa jä­senmaksu
jen ^ Mräiystä:.- t i iU ^^fpeelli-scksi
antaa ste'«ral-dfellle oikeus kuu­kausi-
j a slsgäiörirjijititsmaiksujen fee-rSätnlsefen.
.-Nyt övät muutamat yh­tiöt
o*ttane?t itselleen oikeuden kiel­täytyä
»HyväksyiinästÄ stewardlen .alle-,
kirjoittamia iofmuja. ; - • ,
• TäbimÖiheh menettely on kokonaan
iilköpuölellä 5'htiölden oikeuksien ja
on suoranaista union sisäisiin asioi­hin
sfekaantumlsta.
Työnantajina on ollut tapana sj-yt-iää,
ettei linlo estä heitä •'hoitamas­ta
asloftaan kuten he katsovat _ so­pivimmaksi"
... Mutta elvätköhän
he nyt kuitenkin, mene vähän liian
pitkälle sellaisessa menetteljTSSä mista
he siittävät toisia?
nta
iyd(
iä:-J
?nij
en
Or
äyt
inu
listi
arj
oko
an
aha
Japanin poliisit
jahtaavat työläisiä
Tokio. — Poliisit vangitsivat Kojo-ton
kaupungissa v i i 100 työläistä, jot-ka
vaativat \-ucden icpun boomista ja
muita vakuutuksia. Poliisit suoritti­vat
. vängitsemliet hyökättyään työ-
Iäisten mlelencsoituskokouksen kimp­puun.
Heti yllämainitun Kojoton kokouk-sfeh
jälkeen kefäärttyl: 20,000. Osakan
työläistä mieleiidsdltukscen samojen
vaatimusten pliolesta.
Tykkejä on, mm leipää puuttuu
^^Ylistysvirsi" GSJ:n jäsenille
Torontossa ilmest\'\'ä muuten •vain porvarien julkaLscma ylidemo-
.kraattinen sotahuuto; j'okaj'otssakrn pnrcis.<i tunnetaan Vapaan Sanan
nimellä, j u l k a i s i tammikuun 6 pnä herran vuonna 1951 C S J : n jäsenille
JBif siis iuadkille työväenliikkeen kannattajille seuraavan ylitsevuotavan
ylistysvirren:
ji". . . O l e n huomannut viittauksia lehdessä että Canadan suomalai-
^Ua -kansanvallan l i i t o l la o l i s i työvainio saada suomalaisen järjestön
joukkoja 4cääntymään kansanvallan puoleen ja joukkoon. MinU puo-
!e.-:tanl en Usko mitään hyvää ottaa mukaan sellaista roskaa, joka vielä
on suomalaisen järjestön mukana. Järjestö tai jäsen^ joka ei ole tähän
mennessä huomannut mihin ryssän imperialismi tähtää, on joko liian
tyhmä taikka liian raukkamainen niinkäänlai.sen 'kunnollisen liikkeen
jä.senyyteen. F.i mitään koinujen pakopaikkaa C . 3 . K , L i i t o s t a . Keski­tysleiri
on heille omiansa .;. . Terve menoa v a i n i ; .
M e uskomme, että Canadan Suomalaisen Järjestön jäsenet ja kan­nattajat
sekä kaikki muut työväenliikkeen periaatteita kunnioitta>*at
ihmiset, olkoot he sitten vakaumuksellisia sosialidemokraatteja, korii-niunisteja
tai mihinkään poliittiseen puoUiee.>een kuulumattomia, eivät
moisista "kohteliaisuuksista'" vietU yhtään ainoata unetonta yötä. Jos-ine
työväenliikkeen ihmiset olemme sellaista—roskaa'" j a n i in '"tyhmiä"
eltenime ••kansanhallan" riveihin kelpaa, niin m« sanönmic,-että emme
ole sinne pyytäneetkään - - eikä sinne ole'näkynyt mitään l i i a l l i s ta i h ­misvirtaa
työntyvän mullallakaan. .Todennäköi.stäniyö5 on ettei s i i ­hen
järjestöön mitään jäscnhakeniusteii ruuhkjur tulekaan — sillä niin
•'raukkainai.sia"' kuin nio työväenliikkeen jäsenet olemmekin, suuren
yleisön käsitys kuitenkin on. ettei siinä ainakaan kovin suurta rohkeut­t
a " tarvita kun sotaisan porvarin perässä huudetaan, että 'minä'
.'myös'"!' , - _ .
' M e suosittelemmekin kaikille tavallisille maanmiehillemnie: L i i t t y­kää
jäseniksi Canadan Suomalaiseen Järjestöön mikä ei. erota jj^^^iä
akanoi.sta". vaan otta^i jäseniksi kaikki orkeamieliset maanmiehemme
ja nal-semme, jotka pöllittisista l a i uskonnollisista mielipiteistään huo­limatta
o\'at halukkaita puolustamaan rauhan asiaa j a edistämään jär­jestön
kulttuuritoimintaa Canadan suomalaisten yhteiseksi iloksi ja
hyväksi.
Viime viikolla antoi .vUsI Jugoslavian
titolaisen komennon johtavaa poi'hoa
lausunnon. Jossa vakuutettiin Jugosla­vian
seisovan Yhdysvaltain rinnalla
Neuvostoliittoa vastaan.
Vahan aikaisemmin julisti presi­dentti
Truman, että Titolla on " v o i ­makkain
armeija Euroopassa", Neu­vostoliittoa
lukuunottamatta, mutta
että Yhdysvaltain on hommatta^-a
ruokaa tälle armeijalle. Sen jälkeen
US:n kongressi äänesti 62 «liljoonan
lainan myönnettäväksi Titolle.
Kuten kaikesta näkyy* perustuu
Yhdysvaltain Eui-copan aseistamls-suunhitelma
pääasiassa Jugoslavian Ja
Saksjya miesvoiman käyttämiseen ty­kinruokana
suunnitellussa sodassa
Neuvostoliittoa vastaan Ja kansande­mokraattisia
maita vastaan. Koko­naan,
toinen asia ,on sitten se, missä
määrin Jugoslvlan ja Saksan kansat
saadaan kumaftaihaan kaulansa mes-tauspöikylle.
Saksalaiset mulstarat Vielä katke­rat
kckemuksensa Stallngradissa.
Moskovan ja Leningradin ympäristön
pakkasissa ja monilla muilla taistelu-kentUlä,
missä Neuvostoliiton armeija
murskasi natslarmeijan selkärangan
ja koko maailman vofmakicdimman
valloitusarmeijan. Jugoslavian kansa
taas kamppaillessaan nälän ja terro­rin
käsissä, ei varmaankaan unohda
kenen armeija se c l i joka löi natsit
Tonavalla, JaoiBeferadissa ja toi va­pauden
Jugoslavialle.
Se. että Truman ylistää Jugoslavian
taisteluvoimia . "Euroopan parhaim­miksi",
el nykypäivinä saa vakuute­tuksi
ketään, kaikkein vähemmän eh­kä
jiigoslayialaisla., Tuoreessa muis­tissa
bn^ nimittäin vielä se. kuinka
samat piirit vylistivät' Etelä-korean
diktaattort Rheen armeijaa "Aasian
parhalmnoiäksl** ja kuinka se ei kes­tänyt
Pohjois-Korean kimppuun hyö-;
fcättyääh kunnoliecn tulitikun aikaa.
PohJImiriaisena syynä; sen häviöön
öli se, etta • ^jelä-kbre^^ oli
vihamielistä'
tien äslrif)piicanä toimivan Äheen k o ­mennolle,
eikä niin ollen ollut halu­kas
tappelemaan ja kuolemaan Rheen
puolesta.,
K u n nyt ohe yleisenä tietona^ ettp
Jugoslavia, missä presidentti Trumar.
kehuu oleivän Euroopan Vohnakkaim-tnari
ärmeijah, fan myöskin Euroopan
hälkälslii jä kalkfceih inkarhnmalla
dJtktatuiHiÖä hklilttu maa, oh suiiri
syy epäillä kansan hallia ira^
lltsljähsä jä iillskuirelttehsa puoliesta.
tykkfeh j a a i i i uh sctakdmati kät-
^ e m h i e n el tyydjrtä tyhjärii vatsan
A^äiimuksia. Yhtävähän .sita tekeväi
paraateissa suoritAttavai "hätihen-marssit"
Ja muut sotatreenaukset '
Kansa haluaa leipää, vapautta ja
rauhaa.; .. • ••.
Kuinka tavattoman vakava Jugo­slavian
tilarine on, .siitä antaa hyvän
viitteen New York Timesin jä Wall
St. Journalin nämä lehdet eivät
suinkaan maalaa lilan synkin värein
tilannetta — maininnat, että Jugo­slavian
kaasa Joutuu suoranaiseen nä­länhätään,
ellei se saa pian SÖO.OOC
tonnia syöniäviljaa ja i milj. töh­niä
maissia.
Mutta siitä huolimatta Tito seura­laisineen
rakennuttaa kihreellä suuria
lentokenttiä amerlkkalktsia lentbvol-mia
varten, valmistaa lisää tykkejä Ja
pystyttää vankiloita tyytymättömiä
nälkäisiä työläisiä f arteh.
k t i i h k a tihäxiälairiiBh Tlbbnjä hänen
Jbtikkbiisa äJemä itjgo^laviissi todelle
on. , silta keftbvaf; kamloiiuheisssti
JugCElaviasta tilosi päässeet seuraa­vanlaiset
tiedot.'
Noin 90 prosenttia ; nuoremmasta
upeeieristosta haluaa vapautta armei­j
a n palveluksesta, kasarmien seiniin
j a ym. paikkoihin Ilihfestyy maalauk­sia.
Joissa sanotaan: "Jugoslavian
sotilaat eivät tule suuntaamaan asei­taan
omaa kansaansa Ja Neuvdötblll-
' on Punaista Armeijaa vastaan . . ."
; Kaikkein «vaikuttayihta o n kuiten­kin
se; .että kansa tekee parhaansa so­tavarustelun
j a ^ t t a m i s e k s l.
Äskettäin karkasi 5 päivän aikana
5,607 nuorta työläistä Borhln kaivok­sista,
k u n erään koriicakoiilun ojp-pllalta
kehoitettlin ilmoittautumaan
vapa^ehtcisesti suorittamaan sotilaal­lisia
töitä, n l l i i aihoästääh 73 vapÄä-fchtblsta-
löytyi 720 oppilaasta.
Zagrebissa ll,<kid -ÖpiikeUjast*. Jä
30,000 korkeakouli|n oppilaasta vain
250 kuuluu.Titon urheilukluöelhui.
^ y v i h huolestuttavaa on titolalsille
ja heidän jänkkiystävlUecn se, että 97
prosenttia sotatöiden kiirehtimistä
varten kaivoksiin värvätyistä talonpo­jista
on lähtenyt"lykkimään" oiniUa
valtiiukslllaan.
K u n Jugoslavian kansBr Joka on ei
tblseh inääilmansodan aikana verises­tä
teriöHsta huöllihatta taipunut
lubTeiliaän H i t l e r in sä&pUaita, näkee
xänsahdemökVaattlSlssa -naapifflmals-
3 3 leivän levenevän jatkuvasti, sateal-la
kuh se Itse saa lisätä reikiä vyö-,
hönsä j a katsella tykkkivlen lisäänty­mistä,
alkaa se esifaltyä yhä^ uhkaa-irämmiii:
kbmäitbä vastaah:^
{ kalickl iaCTkit vilttäävätto^^
-jttä 30 jtigösiavialalsäi idlvislbj^^ lilt-
^ m i i i e i i i lasenh
iläiseeii saksalaisista natsftlista ym.
mubdöstettutm Eurbbpäh, "aitöelJaan.
?t tule suurestikaan lls"iämään «en
ialsteluvolmäa. '. ,• .;
Jugoslavian työläiset j a talonpojat
eivät timne suuriakaan rakkautta
Tito-Rankovic . porukan kbincntoa
kohtaan, sUlä onhan «e tarjonnut
heille vain tykkejä,' piiskaa j a kur­juutta.
He eivät myöskään tunne
mitään velvoitusta kuolla Titon pön­kittäjien,
yhdysvaltalaisten taoperia-
^'istien'puolesta, joiden avustaminen
pia Jo n i i n suuresti lisännyt nälkää ja
kurjuutta, v ^;:-'>:i;^;.V-rr^
. Perustaessaan Euroopan armeijaan^
«ä entisten natsleh^a Jugbolaidah ar­meijan
varaan, rakeiltavät liÖ:n so-täselkicailijai
sahhalie Ja %hkä vlelä-khi
«'pävarme^ääiie pöhJäU« kuhi
kpi-eäsSa. : ••.V;-';:;V'\.^'-iv>.;'; / • ' : . ; • • • •,
k a i i s a failiiäa leipää. Jk iauhaa,
mutta ei tykkejä, — KulkurL