Vapaus, February 17, 1955

              SiivuH TOrSMJna^JJemuÄUUTi IJ p. — xaunaay,^vu, n, ts^o
• l l i i i i i s
maumvov, 9. ; 4ti<li(gfertf
JtabM «taiiee ireeklyr ToetdAyv 'meiAl» atMrSatpRlsn Vspails
mm SL W, fiodbniy; Ost, csnads.
Telejibone».' Siu, Ofllee OS. 4428i
Editorial Office ( » . 4 ^ S . Manager
S^SuksL S(SitorW^SklBndMaUin«
adtfn»u: 8ox 6», Sodbuxy, ODtarto. A(tyeni»iD« » t e » upoa 9ppiiuxkm,
T!raniI»Hwi fnse of cbais»'
IILAUSBXMNAT: ^
CundaiM: i fk, 9JOO e kk. S.76
Tbdmanoifln: i tk. sm e kk. 48D
ftoanen» l fk. gA> e kk. 4.75
, PäiUeikica on tärkein
Toimessa paikassa lehteämme julkaistaan tänään, nimimerkki
A. L H:nf (Pastori A. I. Heinosen)^ kirjoitus "Polijois-Ontarion kulta-
.alueelta"/^
'^^'^ICiiten usemi^ Jjuomaavat, mainitussa kirjoituk­sen^'
esitetään suuresti poikkeavia mielipiteitä siitä mitä lehtemme
Vapaus ajattelee monesta kysymyksestä, Mainittakoon,- että ko. kir-joiti&
sessa'ihannoidaan presidentti Hooveria, joka meidän käsit­tääksemme
ansaitsee kaikkien niiden tuomion^ jotka eivät hyväksy
sitäf^^että kansakunnilla vaaditaan nöyryyttäviä tekoja hädänalaisessa
asemassaan avustusta saadakseen.
Mainitussa kirjoituksessa puhutaan myös "heimoveljemme"
Unkarin "silpomisesta", jotayastoin me katsomme, että Unkarin kansa
On nyt ensimmäistä kertaa isäntänä omassa talossaan.
förjolttaja puhuu — epäilemättä todenmukaisesti — että jotkut
soomalatsetkin ovat hänelle sanoneet, että ''me tarvitsemme uuden
sodan" — jotavastoin meidän mielestämme on tärkeätä kiinnittää
Siuomiota niihin rikkaisiin sotatarviketehtailijoihin, jotka omien voit-
V todella siinä ase­massa,
että voivat vaarantaa maailman rauhan.
Mutta huolimatta siitä mitä me ajattelemme Hooverista, Unka­rista,
Suomesta ja ^siitäkin, kuka maailman rauhaa todellisuudessa
;td^
Jcustella ja vättelläkin. Pääasia on se, että yritetään pelastaa Cana­dan
ja Suomen kansat — ja koko ihmiskunta — uuden sodan tuhoilta.
'Kun yUämainttun artikkelin kirjoittaja ilmoittaa^r
> laamalla Jeesuksen lausuntoon^iettä;^' jotka miekkaan tarttu­vat,
he miekkaan hukkuvat", niin hän esittää todellakin yhden tä-mm&
al^^tken suuren totuuden, josta me kaikki olemme yksimielisiä —
ja.jpotfkä wlvoittaa m toisarvoisista erimielisyyksistämme
hfipHmatta yhteistyöhön rauhan säilyttämisen hyväksi.
'"""Kirjoittaja on myös oikeassa siinä, kun hän sanoo, että "maailma
du täynnä vertavuotavia haavoja, tuskanarkoja mätähaavoja". Me
voimme olla taaskin eri mieltä siitä, mistä ne johtuvat. Mutta kaikki
ajfljLteUvat ihmiset myöntävät, että sota ei niitä tinakaan paranna,
^änedelleen pahentaisi.
"^'^'Jai kun asia on näin, silloin meidän karkkien tulisi lähestyä toi-siannne
pääkysymyksen perusteella, josta olemme yksimielisiä — ja
: j ä t ^ erimielisyy ttä a sillä
ratJ^btavana on, ei vain rauhan ja sodan asiat — vaan myös mei-
^frdänheiUcilökohtainen ja yhteinen el innu^
, sutitsanme.
««Vi
Edesvastuutonta valehtelua
b.'..«£räs lehtemme lukija on lähettänyt nähtäväksemme'jostakin
suomalaisestavlehdestä leikkaamansa ilmoituksen, missä sanotaan:
. - "Siirtqlaisluyat Kcnadäan järjestyvät nj^t muutamassa vii-J-
^^^^"Icbssia. Kanadan viranomaiset järjestävät työpaikat karkille siir-tolaisluvan
saaneille ja palkkataso on eritt. korkea (sama kuin
;USA:ssa.!Esim. rakennustöissä kaks sen, minkä Sub-imcssa
samalla työllä ja metsätöissä^^^m
n; 10,000 mk vastaten päivässä urakkatöissä). Työnantajat jär^
jestävät asunnot;'3,000 dollarilla saa valtion asutustilan hal­tuunsa::
Siirtolaisiksi otetaan kaikkien' alojen ammattitaitoista
väkeä- (miehiä, naisia, perheitä, - kotiapulaisia, tj^öryhmiä työn-,
johtajmecn)/ Työttömillä ja hakijoilla, joilla on sukulaisi
; tuttavia Kanadassa, etusija kiireellisyysjärjestyksessä . . .So­ftien
aikana ci siirtolaislupia enää myönnetä (kuten ei myönnetty
iesirTU;1939—^1950)jttakijan henkilökohtainen käynti aU
nitussa toimistossamme välttämätön ja kiireellinen. Asianajo­ja
lakimiestoimisto . . . Helsinki . .
.Ylläolevassa ilmoituksessa on niin suuria valheita pahaaraavista-iäattomien
ihmisten petkuttamista varten, jotta on suorastaan ihme,
:^|&a mikään feanomakhti suostuu sellaista törkyä julkaisemaan enää
Iferran vuonna 1955
.A^^^^ ja myös liitto-aokllittiksen
siirtolaisviranomaisten tulisi puuttua asiaan. Kukaan ei
lijdua-estää
;ä^isesta. Kukaan ei halua estää siirtolaisten tuloa Suomesta tänne,
miitta jonkinlaista säädyllisyyttä on kaiket
jotka eivät ilmeisestikään välitä
tolaisille. tapahtuu, kunhan vain saavat itselleen tuloja siirtolaisten
in^tkan järjestämisestä.
Ottakaamme ylläolevasta ilmoituksesta joitakin emävalheita.
Siinä sanotaan:: ''Kanadan viranomaiset järjestävät työpaikat kai-iklllesiirtolaisluvan
saaneille Tosiasia luonnollisesti on, että Ga-nkdan"
viranomaiset eivät ole järjestäneet uusille siirtolaisille työpaik-
^ja.silloinkaan, kun työvoimasta oli puute -— puhumattakaan ny-
!kyisestä työttömyyskaudesta. Toinen tosiasia on tämä: Canadassa
on'tällä kertaa joukkomitassa työttömyyttä ja työttömien lukumäärä
voi hyvinkin nousta 750,000 paikkeille ennen kevättä, ja mikä pahin­ta
siirtolaisten kannalta katsoen: uudet s i i r t o l a i s e t jou­t
u v a t k a i kk e i n k o v i m m i n t y ö 11 ö m y y d e s t ä k ä r ­s
i m ä ä n.
Vaikka mainitussa ilmoituksessa sanotaan, että Canadassa on
"sania palkka kuin Yhdysvalloissakin", niin lapsetkin tietävät, että
Canadassa on monella teollisuusalalla paljon huonompi palkkataso
kuin yhdysvalloissa, mutta jääköön tämä seikka n.s. "puolitotuuk­sien"
luokkaan.
" f Täydellinen emävalhe on sensijaan väite, että ''työnantajat jär­jestävät
asunnot'* uusille siirtolaisille, kuten ilmoituksessa sanotaan.
OTämä pitää paikkansa vain nietsätyöläisiin nähden, jotka onnistuvat
pääsemään metsätöihin, mutta tällä kertaa on kymmeniätuhansia met-sätyöläisiä
työttömänä. IMutta muiden alojen siirtolaisille ei'Canadan
/'hallitus ole koskaan asuntoja järjestänyt eikä voikaan järjestää. .'
Tämä valhe on sitäkin suurempi kun muistetaan että Canadassa val­litsee
huutavan kova asuntopula ja sen johdosta vuokrat ovat korkeat.
Osittain totta on se väite, että siirtolaisiksi otetaan karkkien alo-
?jen ammattitaitoisia työläisiä; Mutta kokonaan valheellista on antaa
ymmärtää, että millä tahalla ammattityöläisellä on mahdollisuus pääs­t
ä oman alansa työhön saapuessaan siirtolaisena Canadaan.
ii Suorastaan emävalhe on taas väite, että työttömillä suomalaisilla
pn etusija Ganadaan pääsyssä; ellei tällä tarkoiteta sitä, että ko. *iii-
Icelaitos'' on niin avarasydäminen, että se yrittää vain ''auttaa" Suo­men
työttömiä — jota me rohkenemme, luvalla sanoen, epäillä. •
; • Ja ikäänkuin ylläoleva ei vielä .riittäisi, mainitussa ilmoituksessa
turvaudutaan vielä peloitteluunkin korostamalla, että "sotien aikana
siirtolaislupia enää myönnetä". Tässä väitöksessä ilmenee tosin
eräänlaista ihmistuntemusta. Esimerkiksi eräs suuri canadalainen lehti
Mitä muut sanovat
ASIASSA ON PAUON FEBAA
. . . Länsimainen yhteiskunta, libe-raallsen
d e n u ^ t i a n koti/ on Umel-festl
&alra». Vuoteen 19J7 aatl oli
kaUdclen uusien halliUKten .roalUna
liberaalinen demokratia.
Siitä lähtien on kehitys kulkenut
ncpsasti vastakkaiseen suuntaan.
Vain pinnalllscsU aJateKcn yoKSaan
kuvitella tämän Johtuvan sen <libe-rzs^
ica demokratian) vliiollisten
vehkciljstä... Kommunistit Ja muut
eivät rtfalmlstu am kukistamiseen
"voimaa Ja väkivaltaa käyttäen". He
odotta/7at aikaa Jolloin voivat kan­taa
pois sen nnnniin. .. Dorothy
Thompson,
thtymättöinät rauhanvoimat
takaavat tulevan onnemme
MIKSI lUOBUTAAJ»
Suomen Sogialldemokraatlssakäsltr
telee Reinhold Svento Neuvostoliitos­sa
tapahtimeita minlsterivaUidoksia.:
Kän osoittaa ensin kli<Joitukse3saan,
miten ministerien vailidokfia Rans­kassa
pidetään aivan luonnollisena
asiana Ja miten Jossakin EteIä-'Ame-rlkassa
Jotkut everstit kerran vuodes­sa
valloittavat tasavallan presidentin
paikkoja ohi virallisen ''tasavaltalair
sen" pöytäkirjan. Tätäkin pidetään
luonnollisena ilmiönä. Mutta Jos
Neuvontoliitossa tapahtuu Joku minis­terivaihdos,
siinä sanotaan heti ole­van
mukana valtataistelua. Svento
tekee tästä seuraavan Johtbpäätök-sen:
"Mutta se tosiseikka, että kaikissa
tuollaisissa naapurinune - siirroissa
nähilään aina - i - miltei poikkeuksetta
— ainoafi'>aan -Neuvostoliitossa tapahr -
tuvaa sisäistä Ja henkilökohtaista val­tataistelua
niin kuUi sitä aina en­nustavat
'Wndsorin Iloiset rouvat'—
niin :se Johtimee etiq>äässä -Neuvos­toliiton
vastustajain määrätynlaisis­ta
tolveajatuksista. Sellaisista aja­tuksista,
«ttä- sisäisen valtataistelun
kautta Neuvostoliiton arvovalta maa­ilmassa
Ja sen vaikutusvalta kansain­väliseen
ulkopolitiikkaan huomatta­vasti
vähenisivät."
AUTON AJOLUVAN
UUDISTAMISESTA
eräänä päivänä menimme uu­distamaan
ajolupamme... teoreetti­sesti
katsoen auton ajolupa annetaan
ainoastaan n^llaisille ajureille, Joiden
ajotaito Ja-kyky on todettu. Mutta
useimmissa raaakimnissa el se merkit­se
'Juuri sen enempää kuin ajaminen
kaupunklkorttelln ympäri. Virkailija
antoi meille uuden ajoluvan lainkaan
väUttämättä siitä kykenL-nmekö edel­leen
ajamaan. Me olisimme voineet
olla sokeuden, halvauksen tai mie-
Isavikalsuuden .partaalla, u vaxttpa Mr
melsestikään siitä cl väUtetä." Satur-day
Night, Toronto.
Atomisotaa vastaan
on taisteltava
sanoo Saarinen
Helsinki. — Eräs ihmiskuntaa hal­litseva
suuri ristiriita on se,, että
mitä enemmän tiedemiehet pystyvät
alistamaan luonnon ehtymättömiä
voimia ihmisen palvelukseen, voimia,
jotka voivat aavistamattomassa mää­rässä
kohottaa elintasoa ja lisätä hy­vinvointia.
Sitä turvattomammaksi
käy ihmisten elämä Ja. ihmiskunnan
olemassaolo! Atomivoiman vapaut­tamisen
jälkeen tämä ristiriita on
tullut yhä ilmelsemmäksL
Mistä tämä ristiriita johtuu? Toi­saalta
siitä, että suuria keksintöjä,
kuten atomivoimaa, voidan käyttää
sekä rauhanomaisiin että sotilaalli­siin
tarkoituksiin Ja toisaalta, että on
olemassa voimia, Jotka vakavasti val­mistautuvat
sen sotilaalliseen käyt­töön
Ja että on vielä paljon ihmisiä.
Jotka erUalsista vaikuttimista llmel-sestr
sallisivat sen tapa'^tua. Vaikka
tavalliset Ihmiset eivät'yleensä hy­väksy
väärinkäytöksiä millään alalla,
niin se el vielä merkitse etteikö niitä
sallita tapahtuvan ilman aktiivista
vastarintaa väärinkäytöksiä vastaan.
Tässä on ongelman ydin. Kun kysy­mys
on atomivoiman väärinkäyttämi­sen
suunnitelmista ja uhkauksista,
niin on se suurimman ja kanunotta-vimman
ajateltavissa olevan rikoksen
valmistelua, jota vastaan jokaisen ihr
misen on noustava päättävään tais­teluun.
Kun ammattiyhdistysliike vaatii
palkkatyöväen taloudellisen aseman
parantamista, sosiaalisen turvallisuu­den
lisäämistä, rauhanomaisen tuo­tannon
kehittämistä jne. niin sille on
välttämätöntä ja Johdonmukaista
Järjestää Joukkojen toimintaa kalkis­sa
maissa atomiaseiden valmistuksen
Ja käytön kieltämisen puolesta, ato-
Kirj. prof. Felix Iversm
TammfK li pnä sai vnaamM
Felix Ircnm HelsiDgisU otl«a
aikana sooritCamaetaao rsohan-työsiä
— kansalnväUaen Stalinfo
rauhanpalkinnon. FaOdntoaaa '
vaataaDottaeasaao ilmaisi prof.
Ivetsen Ounän benkildkolttalsen
Ja Suomen.kansaan kohdistavan
kunnianosoituksen herättämät
ajatuksensa j» tunteensa seotaan
vin sanoin: >
Kunnioitettu herra presidentti
rakkaat ystävät! Valitan etten /yoi
puhua teille omalla kielellänne, ettei
ole ystävälll^ssanoja niiden tuntei­den
ilmaisemiseksi,'^ Jotka niin voi-malckalna
liikkuvat minussa, sillä
millään tuntemistani kielistä en voi
lausua.niitä suuria yhtä aikaa kiitol­lisuuden
Ja mieltymisen tunteita mi­nua
kohtaan osoitetun ktmnlan' Ja
sydämen lämmön Johdosta, Jotka täl­lä
hetkellä ovat kokonaan rvallanneet
minut. Voin vain lausua ykslnkerr
täisen sanan kiitos Ja koettaa työssä
osoittaa ainakin rehellisen pyrkimyk­sen
tulla tämän suuren kunnian Ja
onnen tunnustuksen arvoiseksi. Tie­dän
hyvin. Ja se keventää .trfoanl,
että olen täällä maani Ja kansani
edustajana ottamassa vastaan sille
osoitetun tunnustuksen sen suoritta­masta
rauhantyöstä. Tiedän, että
tuhansien rehellisten suomalaisten
rauhan ystävien rakkaat ajatukset ja
hyvät toivotukset ovat nytkin mtaun
kanssani täällä, joiden puolesta mi­nulla
on kimnlakas Ja mieluisa teh­tävä
lausua teille sydämelliset' kii­tokset
j a terveiset. Meidän, Suomen
rauhanpuolustajain ja minun sutul
ja kunnioittava kiitollisuus kohdis-lalsten
jdlrtoläisten vttisaa^ etf$ Tfadls^jnneUSen San-käämien
intiaaniiSD kaiuna heidän j sakuntten Järjestön toiminnussa olisi
ystävinään; neuvonantajinaan, Ja .t.y.^ö - «oeoHPan inhimlBl^yttä. enemmän'
tovereifiiaan. Kunhioitift Ruotsin
vanbaa\'icuninga8ta.' Oskar JI, Joka
Tukholman työväen pontevan rau­hantunteen
vatkuiuksesta el ryhty­nyt
sotaan vaan neuvotteluihin
Auotsin-Norjan. liitosta vuonna 1995.
muksem; ammensi innoitusta' myös
•Leo Tolstoin Jä Victor iHugpn; tuot­teista.
Mutta, Imikkeln faprvimmih
vaikutuksen minuun teki kauttaaT-
' taan pasifistinen.;'iapa,' JoUa .^ut^ren
venäläisen «vallanktunoiiksälii^rauban
Ja/ veljeyden aatteen innoittamat yk-slnlcertaiset:
venäläiset' sotamidiet
toimivat'ensimmäisessä: maailmanso­dassa
itärintamalla^^:He tekivät'sen
Motti; kuten sanoin, työni on ollut
kylvötyötä. -EttäStalin-rauhanpal­kintoja
Jakava komitea on katsonut
voivansa arvostaa myös rauhantyötä.
Joka näUIä erikoisiUa työsaroilla
Mmun pasifistinen maailmankatsorL'vail(kapa 'vaatimattomin tuloksin, pi­mitä
- kukaan strateegi, mikään .'ns.
reaalipoliitikko tai vanhan ^teemin
kannattaja ei olisi koskaan uskalta­nut
eikä uskonut sanottavan. He
muuttivat vihan veljeydeksi, kuoler
man elämäksi, sodan rauhaksi, avaa­malla
'rintaman Ja astumalla esille
ihniislxtäv' (vapautimelna: elämään Ja
sen hyvinvointiin rohkeasti luottavi­na
ihmisinä; Ja tämä meidän alka'-
namme.' '
OE*asUlstlnen elämän katsomuksem
on horjuniaton, mutta tämä ei,ole
koskaan '..estänyt minua ihakemasta
yhteistyötä muiden rauhaiiystävien
Ja rauhanliikkeiden.temsaa. Itse pa-sl/
istisissa piireissä olen aina puolta-r.
ut laajennettua yhteistyötä, yleensä
: laajenta% ratihankatsomusta Ja väl­jentää
työtämme.
yhdistyneiden Kansjdcuntien toi­mintaa
tukevissa järjestöissä. Joiden
maailmanliiton v a r a presidenttinä
olen toiminut, oleii ajanut öunlsyy-dän
todistuksena: kaiken rauhantyön
lujittamisesta; rauhantyön koko laa­juudesta.
(Että.' viitenä .fviimeisenä
vuotena olen ^saanut olla mukana
^'atihaiqmolustajaln- /. maailmanllikT
fkeessä. gPIdän^pitkäahcaisen r^
työn suurena elämyksenä.
' Nykymaailma on ; täynnä vakavia
ongelmia.' Vanha väklvaltapolitllkka
uusin asein, atomiasein vvarustettuna
uhkaa 'tuhota 'koko ^ihmiskunnan;
hinnan maksamisesta
Toronto. —. Vsonna 1953 Bel-cUuEf^;.
Cssaslasa saapimnl 41-
wualbu,/iem Scenfaädnusy «n
paitl»cyytfceseeD n o i l »^
' mmm sentin «kabtikqnMvdasi
täbilen. Hän pankottt «Manan-toin
» lUiaveittEe&ä 23«Tiiaiiasfa'
Jozcpb Slajoria, Joi» on syytetyn
TalBum, siikulalncn. VnkMissa
syntynyt -Major fcnoli sydämeen
csoneest» iskosta. Kon Blajor oli
. fcolkenat syytetyn-taMstoIaa
ohitse keskiyön aikaan* oli beli^-
'lainen byökkännyt hänen klmp-.
pnnns» sen Johdosta että Major
oli .viikko aikaisemmin ;^ttänyt
mafcsamatfa :kynunenen senttiä::
fc3!ivistaaii ' , . -
— JA -
Ranskan kansalliskokouksen äskeinen
kohtalokas suostuminen 'Länsi-Sak­san
Jälleenaseistamlseen oli vakava
Isku. rauhanpyrkimyksiä vastaan.-<On~
helppoa isellaisissa oloissa taipua sii­hen
käsitykseen; etteivät rauhan voi­mat
sittenkään riitä sodan voimia
•vastustamaan; - .Olen jo: niin luke-^
mattomiav kertoja :35.4VUotisen rau­hantyöni
varrella kuullut nämä vlet^
televät sanaL " iLopeta ' jo se Simm
rauhantyösi, sinähän näet, ettei tässä
maailmassa ole kuitenkaan muuta
keinoa ckuin asettaa kova: kovaa vas-iaan.
Mutta, jos niin tekisin, eivät
vastakohdat Ja - rlstlrUdat tulisi sillä
Tatkaistuksl, : :vaan rauhanomainen
ratkaisu t tulisi. sen kautta .vain: en­tistä
vaikeammaksi.
Toiseksi, inltä' enemmän väkivallan
aseita kerätään, sitä tuhoisammaksi
tulee asiain aseelUnen selvitys.: Ja
kolmaxmekslvv Jos minäkin. Jos rau-f,
hanvolmien .esitaistelijatkin, harhau-j
tuisivat 'sodan Ja väkIValIan?-äelle,
niin militaristit saisivat suurimman
riemuvoittonsa.'sa^.slvat tuon onnet-^
toman : rasefätbaisujen noidankehän
vielä lujemmaksi. Jonka murtamiseksi
sittenkin vUmehetkessä me rauhan­työn
tekijät; me radhanpuolustajat,'
me maaliman: sadat miljoonat rauhaa
kaipaavat ihmiset annamme ' kaik-kemnfe
alttiiksi.
• « •
Stakkaat ystävät > Rauhanvoimat
eivät ole ehtyneet. Ne ovat ehtymät­tömiä,
kaikeksi onneksi, voimme sa­noa,
sillä muuten me olislmQie - kalkki
hilkassa. V Raiäianvoimat Ja vain raur
l^anvolmat voivat selvittää tämänkin
suunnan, miten raskaalta se tuntuu­kin.
Lisätkäämme niitä, kehittä­käämme
täydellisyyteen, siinä on toi­vomme,
sUnä on mahtlmme, tulevai­suus
ja onnL
Lopetan kertomalla teille eräästä
näkemyksestä, eräästävislponlsta;
joka: minuUar oU nuoruudessani. : Se
ei ole s l n ä ^ niin eriskummallinen,
sen suurta erikoisuus on ehkä sUnä,
VAIKUTTT «
— Neiti, äkö tämä i
itaipaamaan Jotakin is;
— Saa vamjastt* H
on tällä viikolla Utavu
• *
IIALUSI K D in
Kauppias: Minxm
hua tavaroitani, ne kyl
puolestaan.
Asiakast — No, olka
nen hiljaa, että voin t
sanovat!
\ . ' PIHALI.
— Täti. onko sinulla
- — E i ole, haikara e i '
^tletä luokseni •
r- Kuules täti. Jos c
että; uskot tuolläisihi:
hin, niin saat tosiaan
seäsi. Jollei sinulla ole
tuu lähinnä Stalin-palkintoja Jaka-.
van kansainvälisen komission Ja sen
puheenjohtajan akateemikko Sko-beltsinin
puoleen, jolle olisin niin ko-vm
mielelläni talltonut henkilökoh­taisesti
osoittaa nämä kllitoULsuuden
sanat. Samoin teihin herra presi­dentti
Aleksander Fndejev.
Rakkaat ystävät! Ensimmäisestä
tapaamisestamme saakka kaikkiin
teihin rakastettaviin Ihmisiin, jotka
kaunelmmllla sanoillanne olette pu-hunuttninuUe,
vaimolleni Ja kansal­leni
sekä teille kaikille läsnäoleville.
Jotka olette saapuneet tänne meidän
kunniaksemme ja iloksemme. (Rak­kaat
kiitoksemme teille kalkille.
Rakkaat ystävät. suuresta ystäyljr
lisyydestänne olette halunneet esil
minua tledemiehenä.' Julkisen' eläm'än
ihmisenä jne. Ehkä ^ minusta olisi
voinut tulla jotakin.näilläkin aloilla,•
mutta Jo verrattain nuorena- jä^ta'.
sellaiset harrastukset sivulle astues-sanl
aktiiviseen rauhantyöhön;. JoUaF
työsaralla olen suurinpiirtein katsoen
pysynyt kylvömlehen asteella. Pasi­fismin
aate. se: on kaiken aseelli^eit*.
vallan hylkäämisen . aate. oli minut
vallannut. Olin kiinnostunut ensim­mäisten
kveekkarlen historiaan Ame­rikassa,
jonne he tulivat aseettomina
elääkseen rinnan kaikkien eurooppa-
Radarvei(kosto maksaa
noin 350 miljoonaa
sanovat jänldjb
Ottawa. — Yhdysvallat 'ja Canada
aikovat käyttää kaikkiaan noin 350
miljoonaa dollaria kahden radar-varoltiisverkoston
rakentamiseen Ca­nadan
pohjoisille alueille. Rakennus­töiden
väitetään kestävän noin kaksi
vuotta 'Jä täällä väitetään Yhdysval­tain
ivlranomalsten taholta, että ra-kennu.
y.öissä käytetään myöskm ca-nadalaista
työvoimaa ja tarvikkeita.
Se Keskl-Canadan radarverkosto
mikä sijaitsee 55 leveysasteen tienoil­la,
on kokonaisuudessaan Canadan
halUtiiksen velvollisuutena ja sen sa­notaan
maksavan noin 150 miljoonaa
dollaria
Pohjoisin verkosto sijaitsee Cana­dan
pohjolam rannikon alueilla,
suunnilleen 70 leveysasteen tienoilla
ja se on Yhdysvaltain hallituksen vel­vollisuutena
Se maksaa noin 200 mil­joonaa,
dollaria
Nämä kummatkin verkostot yhdis­tetään
nyt Jo toimivaan Plnetree-ver-kcstoon.
mikä sijaitsee 'Yhdysvaltam
ja Canadan rajan tienoilla
Täl/aista.^^l^eä tekivät ChlangKai-shekin lentäjät yhdysvaltalalslUa lentokoneillaan tammikaan 30 päivänä,
tänä: vadnna Kiinan mannermaalla, Foochowln satamakatipangissa.WungTIen-fan vaimo ja kolme lasta tohou-tui
pommitnksessa minkä Johdosta knoli kaUddaan 120 ihmistä. Onko sitten ihme jos Kiinan kansa vaatii
yhdysvaltalaisten sotavoimien poistamista Formosan saarelta ja Formosan vapauttamista?
"Canadan suom
nuorisoldrja jull
taäli lähiaikoim
Globe and Mail-le
mukaan. on -.: entinen
Eva-Lis Wuorlo Islrjoli
of the Viking"-nimL5e.
Jan; joka Julkaistaan lä
jassa kerrotaanmiten
laista lasta: ovat • tava
enti:i en aikojen sanka
Leif Erlcsonv Louis Hei
Ohamplain Ja Böömin
Miss: Wuorio on' kotoi
ta Ja on tullut tähän I
koulun käytyään; Hä
naan Clobe and Mali
lehtien raportterina Ja
keen MacLean's Maga
seen Ssn Jälkeen on
tuksiaan julkaistu m<
laisissa 'aikakaus- yi
Hän lähti*neijä vuotta
renmalhln ja asuu nyi
Balearien saarilla. 1
taan kirjoittavan slel
toista kirjaansa.
ettei se koskaan ole j
Sota oli julistettu Ja !
tivät rajan. Mutta so
mästyivät kun eivät ti
llsla. He olivat jo; ki
ninkulman. ivverran: r
kun kaukaa kuului
omia kotoisia, kalhc
hionnosta, kodista, i
Ja kohta he näkivät
miehiä ja lapsia kau
tulevan heitä vastaan
kla kantaen. Jotkut r
iilstä kantoivat käsiva
Iap..a. ÄiUi-tati laulu
dan . kun kauniisti ha
tasi naisten korkeat h
äänet, voin kuulla sen
;sa-£ävellyksissä sydän
kaa minua .'hyvät ysti
lanut nuoruuteni rakk
lista suloa Ja.^hellyyttä
suuresta elämän raJaM
desta ja ihmisten valt
ta. Ja • hyökiääivlen.
takkien alla suli, mui
klväärinlaukauksia 1
kohta •• kalkki lauloivat
ta oli loppunut ennenk
nutkaan.
Tämä näkemys, on
nua lukemattomina va
Mutta yhden kysymyk
jättänyt auki. Mikä
jolla on tämä horjum
mään. tämä voima, UJ
keus voittaa paha*hyvi
kysymys alkaa mlnull
kaat ystävät vielä
teille sydämelliset klil
siitä, mikä on tehnjrt
minulle unohtumattor
mivoiman saattamiseksi palvelemaan
ihmiskunnan hyvlnvoinln edistämis­tä.
Jokainen Ihminen myds Suomes­sa
on nyt saatava tajuamaan mikä
hirvittävä tuho uhkaa meitä. kalkkia
ja että se voidaan estää vain jokaisen
kansalaisen omakohtaisella osallistu­misella
vastarintaliikkeeseen : atomi-sotasuunnitelmia
vastaan. ; . V
selitti äskettäin, että tuhannet saksalaiset siirtolaiset ovat tulleet Ga­nadaan
siinä toivossa, etteivät he enää joutuisi armeijaan ja sodan
jalkoihin., jos uusi maailmansota puhkeaa. Epäilemättä k.o. ilmoituk­sen
kirjoittaja näkee samanlaisia virtauksia suomalaisten miesten kes­kuudessa,.
Asia erikseen on vain se, kuinka todenperäinen tällainen
väitös on. .
Mc tkdämmc vanhojen kokemusten perusteella, että yllä-kuvatunlaistcn
ilmoitusten pcnntcela tänne värvättävät siirto­laiset
tulevat katkerasti pettymään kokemuksissaan. Mc tiedäm-:
VIC sanomattakin, ettei tuo ilmoitus sovi alkuunkaan yhteen Ca­nadan
virallisen siirtolaispolitiikan kanssa. Ja meitä todella ih­metyttää,
ellei Suomen Ottawan-lähctystö oikaise asianmukai- )
sclla tavalla sekä sellaisia liikelaitoksia, että satfontalehtiä, jotka
moisia pctosilmoituksia julkaisevat, •
PÄIVÄN PAKINA
Liii(emiesneroutta"
Meille tavallisille kuolevaisille ko­rostetaan
aina vaalien aikana, etta
hallituselimissä tarvitaan ennen muu­ta
lli:<emlshlä Ja lilkeneroja, sillä hei­dän
huollettavanaan on maan suu­rimmat
lilkeariVat. ' :, ; . ,
Olkoon meistä kaukana lUkemiesne-rouden
allaxviolntl,:sillä sitäkin sort­tia:
tarvitaan, kunhan sitä .el'^annetä
aivan ylöttömästl. . > . .
Kuten on eslmerkllui Yhdysvallois­sa,
missä hallituksen kalkki ministerit
ovat tällä kerta mUjoneereJä. -.
Mutta heidän "lUkeneroutensa" on­kin
sitten sellaista tasoa, että mei­dän
tavallisten kuolevaisten on mah­doton-
edes arvata sitäi minkälaisia
aivoituksia heidän pääkalloissaan
liikkuu, puhumattakaan nyt heidän
edesottamistensä ymmärtämisestä.
Ottakaamme esimerkiksi sellainen
vaatimaton, mutta tärkeä elintarvike
kuin voi. miniä käsittelynsä ovat s i ­vumennen
sanoen, Ottawan herrat
semranneet Washingtonin Johtoa mi­tään
varauksia tekemättä.
Aslan-^ selvyyden vuoksi puhumme
nyt kiUtenkin pääasiassa Yhdysval­tain
halUtusherrain llikeneroudesta.
^Pitääkseen voin hinnat korkealla
on Yhdysvaltam halllVus ostanut ko-koinm
kasan,voita ja maksanut siltä
keskimäärin ehkä 64 senttiä paunalta.
Sanotaan. että-Yhdysvaltain hallituk­sella
on nyt 260.000,000 paunaa voita.
cn palstoilla huolestuneita :lausimtoja
siltä, että mitähän Yällä suurella ja
jatkuvasti-/l^^ voimäärällä
tehdään. Mutta .nyt ovat tulleet a-.
vuksl,ne mlljorieerimlnlaterien.liike­mieskyvyt
» . , '. . ,
Meille pn kerrottu, että :-Yhdysval-tain
halllttis aikoomyydä *— Ja vetaäf
siihen kauppaan myö» Canadarl —•
"ylljäämävolnsa'*': .»'hindulalslile Ja
muille aasialaisille 25Wntin htanasta
paimalta. . ^
Tätä pidetään erikoisen järkevänä
ja hyvänä ratkals;ma sen vuoksi, et­tei
se vaikuta ^^haitallisesti". tavalU-siin
volmartfkinolhta — j a "yUjäämä-voi"
saadaan kuitenkin pois käsL<ttä.
tosin tappiolla. Tolsin sanoen, veron­maksajain
rahoilla on pidetty vota
:Pitkän aikaa on nähty sanomalehtl-hintoja
korkealla — Ja kun korkeiden
hintojen vuoksi on voi Jäänyt mysrmä-tä,
niin veronmaksajain varoilla se
myydään. polkuhinnalla Pakistanlta
jne.
Mutta tässäkään ei ole^vlelä kalkki.
Meille kerrotaan, että Pakistanis­sa.
Intiassa, Egyptiä^, jne on kova
puute voista — tai voirasvasta, mut­ta
kansa ei ole 'tottimut voita syö­mään
voina, koska se ei pysty mak­samaan
voin hintaa.
Niinpä Yhdysvaltain* viisaat: halli-tusherrat
ovat sitten» keksineet asu-raarvanlalsen
menetelmän,
lavoista vabnistetaan . pakistanilais­ten
käyttämää "GheCta",, mitä saa­daan
siten, että hyvä voi keitetaän.hi-;
taasti Ja sulatetaan rasvak.si, joka
tunnetaan ^ghee*' nimellä, pullotetaan
ja lähetetään. sitten kaukomaille.
"Oheen" hyvänä. puolena on ~ss, etta
se.fiilly pitkät ajat — ja köyhät ihmi­set
voivat sitä ostaa, mutta sen sano­taan
maistuvan härskiltä volltai. .
: Kun- hyvästä voista tehdään tätä
härskiä voirasvaa — "gheetä?' niin
sen prosessin, sanotaan makaivan
noin 4 senttiä voipaunaa kohti. Ot­taen
huomioon -voiri alkuperäinen
hinta, keskimäärin 64 senttiä paunal-
'ta.' yllämainittu: 4' sentin lisämaksu
siltä, kun Jhyvä voi tehdään härskiksi
voirasvakslj ja hallituksen maksamat
säilytyskustannukset • joutuu •Yhdys­valtain
hallitus maksamaan "Reestä"
eli "ylijäämävoistaan'^ ainakin 70
senttiä - paunalta, mutta tätä. härskiä
"gheeta" .on myytävä Pakistanissa.
Intiassa ja, Egyptinä' noin K 25 senttiä
pauna! ' >.
Toisin sanoen, siltä saadaan kol­mannes
alkuperäisestä hinnasta!
El siis ole' ihme. vaikka Yhdysval­tain
hallltiis kutsuu Canadaa. Tans­kaa
ja multa voita tuottavia malta
'aiikekumppanelkseen-, tähän hienoon
yrityfciJeri.
Mutta asia on vieläkin hullunkurl-sempi,
«jos sitä katsotaan vähän toi­seltakin
puolen,
Uiljoonat työttömät eivät voi ostaa
voita sen vucksl kun vom hinta on
liian korkea. He kuten miljoonat ali­palkatut
työläisetkin Joutuvat syö­mään,
margariinia'voin asemesta ja
ovat ,kiitollisia siitäkin. Jos saavat
edea sitä. Näin on siis keliittymässä
nopeasti tilanne, 'missä miljoonien yh-d^
altalaisten ^ Ja myös canadalais-ten
— täj-tyy ruveta syömään hyvän
voin asemesta ensin n
ten härskiä volrasvaa
puksl ehkä'' tavallista
•jo.*» saa sitäkään! -
MeUla ei' tietenkään
vastaan, että tältä ma
tetään esimerkiksi voi
Intiadn Ja Egyptiin,
asia. "
Mutta eikö voitaisi
siakln Järjestelyjä eti
maiden kansat saisiva
On turhaa puhua sii
tykkää meidän voistar
on vain siltä, ettei n
ori'aa voita.
Ja eikö voitaisi ajat
että Jos voita cn niille J
hinnasta — niin mlk:
mj-ydä kotimaassa seU
la, että työläiset ja vl(
vakuutuksenkin varasi
set voisivat sitä Oiitaa?
halUtuksen "ylijäämäv
l i i t ä i s i kansanjoukko
terveyttä. •
Jos hallitus voi luovi
ja esim. kultakaivosten
vaksi, niin to,tta kai i
tukirahoja myös voin I
marlen) hyväksi niin, i
lonsa pysyvät ainakin
sossa. vaikka voin vät
lennettäisiin siinä mä
sakunta voisi lisätä .vo
SiUoln ei tarvitsisi s
tä. että liittyisimme
.^ashingtonin herrain
lilkeyrityksUn siinä mi
västä maukkaasta J
voistamme tehtäisiin,
vaa jota myytäisiin '
(niin farmarien kuin i
tätekevlen) kustaxmuk
nasta ulkomaille. —^ B