Vapaus, February 16, 1961

              Sivu 2 Torstaina, helmik. 16 p —Thursday, Feb. 16, 1961
VAPAUS (UBEBIT) — Independent Labor
Organ of Finnish , Canadlans. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Autborized
as second class mail by the Post
Oföce Oepartmfent.. Ottawa. Pub?
lished thiice weeMy: Toes^ys,
,Hiarsd&ys and Saturdaysby Vapaus
Ptddlshlng Company Ltd., at 100-102
Ehn St~W.. Sudbury. Ont., Canada.
Telephones:Bua. Office OS. 4-4264;
Editorlal Offljce OS. 4-4265. lOanaget
E. Suksi. Edltor # . Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertfelng ratas upon^.applicatlon.
Tranglatlon free gt ch;»tgg.
Canadassa: 1 vS. « i ö 6 kk. 4^
3 2.50
ThdysraUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. fi^
jL^iimuinban murhakaan m aula
• . •; • • ^- . • • »
Kfiteng^ pääministeri Patrice^
der» ministerinsä, Maurice Mpolon ja Joseph Okiton ^aukkar
: mainen, mutta raaka murha on tyrmistjrttänyt; koko sivisty­nyttä
Jhmiskuntaa ja saattanut Kongon i^valittömästi kans-lai^
odajj partaalle.- • _
k e l p ^ tätä "saQvutu?ta?: nyt l^äts^^
te/jpi Dag Hammarskjöldin korkealta 'Valtaistuimelta" että
Belgian monopolitistien ja niiden imperialististen avustajien
hallitustuoleilta. ~
Samalla kertaa kun koko sivistynyt maailma on ilmais­sut
tyrmistyneisyytensä ja jyrkän tuomionsa Lumumban
raukkamaisesta murhasta ja vain aniharvoin nykyaikana
enää. tapahtuu niin, että korskeat politiikot kenraal^ineen
tappavat puolustuskyvyttömän uhrinsa, mutta seurauksia pe­läten
lavastavat sitten "poliittisen p^koilveilyn'' niin, että
voivat murhastaan piiloittautua joidenkin epämääräisten ky­läläisten
selän taakse -^Belgian imperialistinen hallitus pe­see
Pilatuksen lailla käsiään ja yrittää selittää, että sillä e i '
ole muka mitään edesvastuuta sen paremmin Lumumban siir­rosta
Katanga^kuih hänen rhurhastaankgian siellä.
Mutta mitä salvovat tosiasiat?
: Pääministeri Lumumba oli vankina Kongpn pääkaupun­gissa
Leopoldyillessa. Sieltä hänet siirrettiin • Katangaan,
häni joutui, kuten tiedetään, julkisen pahoinpitelyn ja
hgv^tyksen kohteeksi. Kuka voi kieltää näitä" tosiasioita?
Ja kuka voi kieltää sitä tosiasiaa, että Katanga on julistautu­nut
Kongosta "itsenäiseksi" maaksi? Katangan itsenäisyyttä
ei ole tosin" virallisesti tunnustettu, mutta käytännöllisesti
katsoen sitä on pidetty länsimaissa tapahtuneena tosiasiana
aina siinä määrin, että vieraillessaan Katangassa YKn pää­sihteeri
Pag Hammarskjöld kunnioitti julkisesti ja lainkaan
punastumasta sekä Katangan lippua että Katangan kansallis­laulua!
Kim pääministeri ^L^ Kongon vanki­lalta
"itsenäistyneen'-Katangan vankilaan, niin siinä tarvit­tiin
siis korkean j)ortaan sopimuksia. *
« * »
Ja mikä on totuus Katangasta?
katanga,on Kongon rikkain maakunta — siellä sijaitsee _
60 prosenttia Kongon luonnonresursseista. Tästä johtuu, että
Bjelgian imperialistit taustamiehineen yrittivät eristää palk-.
käki^sa Tshomben avulla Katangan Kongosta. Belgian
- monopolistit apuriensa avulla rahoittivat Tshomben ja hänen .
alaisoasä nukkehallituksen niin avoimesti ja selvästi, että
Time^ehtikin kirjoitti jo heinäkuun 19 pnä 1960:
"Tshomben takana oleva voima on voimakas Union.Mi-ii|
jBreVyhti(5^^ suuryhtiö, joka on
nistitayt ja ryöstänyt Kongon luonnonresursseja ja kansaa
— V), mikä rahoitti hänen vaalikampanjansa ja var^i
Tshombelle neuvonantajat hänen osallistuessaan Brysselin
konferenssiin viime helmikuunsa."
Ja belgialainen asevoimien päällikkö, eversti Weber ju­listi
Katangan sotatilaan" vähää ennen kuin .Tshombe muo^
dosti^^siellä "itsenäisen" hallituksensa. Daily Telegraph kir­joitti
»heinäkuun 13 pnä:
"Mr. Tshomben, valtion poliittisen pään, täytjrjr noudat­taa
leveäharteisen sotilaan (eversti Weberin) määräyksiä.
Eversti Weber komentaa Katangan kaikkia sotilasvoimia.
Hän hiääräsi koko maakunnan hätätilaan eilen illalla useita
tuhteja ennen kuin Tshombe julisti sen alueen itsenäiseksi."
Kuten näkyy, Katangan "itsenäistä" makauntaa hallitse­vat
Belgian monopolistit taustamiehineen kurjan nukkehal-
Utsijän, mr. Tshomben välityksellä! Kaikesta siitä, mitä Ka-tangq^
sa tapahtuu tai on tapahtumatta, vastaa siis ensikä­dessä",
B e l g i an imperialismi )a sen kansainväliset kanssarikol­liset;
»•Mikään tekopvhjiys ei tätä asiaa voi toiseksi muuttaa.
• * * *
Portland. — (^U—CH)
USAin tySttömlen m^rä on epä­virallisten
tietojen mokaan noin
T miltoonaa. Virallinen ianuni-kuun
työttömyysluku oli noin ;5,5
ii|il|op9aa j4 helmikuulle edus­tetaan
5,6 miUffonan työttömän
määrää.^ Luku ilmeisesti ylite­tään.
Senaattori Paul Douglas,
jooka presidentti Kennedy asetti
jo' ^yk^yllä tyqttömyysasioiden;
joht^m, liusni äskettäin, e|t$i.
ia n^9Qliaa osapäivätyötä teke-m
luettava myös työttp-mjin,
kj^ka niipä henkilöt ctsi-väl
kpkopäivätyötä. ;
^Työministeriön ^ tyqvoimaosas:
lion pääliiickö t r i : Seymour ,lyolf-bje'n
ilmoittaa joulukuun työtto^
m y y s m p r ^ i 6.8 % tyovoima-näääi&
itä. Tqoiunikuun numeroi
ovat korkeammat Jo joulukuussa
ilmeiU työvoiman laskua kaikki­aan
^l:Ila teoUisuusalalla.
Kysymifksiä ja
vastauksia
Kysymys: — Voisitteko selittää
lytygsti mistä ja miten tunnetaan
Venus, jota kohti Neuvostoliitoa
avaruusalus on menossa, ja mistä
niii^ paljon nykyään puhutaan? .-7-
KiitoUinen lukija.
Vastaus: Venus, (aamutähti, i l ­tatähti,
kointähti) on osapuilleen
maapallon kokoinen. Se on Aurin­gosta
laskien Merkuriu|(sen jälkeen
toinen kiertotähti. Venuksen kier­toaika
Auringon ympäri on 224.7
vuorokautta. Se näkyy tähän aikaan
vuodesta luoteisella (North-western)
taivaalla pilvettömänä i l ­tana
noin kaksi tuntia, laskien pois
näköpiiristä kello yhdeksän aikaan.
Tähän aikaan vuodesta se on ilta­tähti;
toukokuussa, jolloin Neuvos­toliiton
avaruusraketin pitäisi saa^
vuttaman sen. Venus on aamutähti.
Aurinkoa ja Kuuta lukuunottamat-' - ^ g j ^ vmT^yslhdytlS"^^^^^^^
ta Venus on ku-kkain "taivaankap- ,„^„„ nostamalla sota-
Tilanteen vakavuutta on omiaan
korostamaan mm.; se, että jopa" A-FL-
CIO melko vanhoillinen edusta^
ja George Meany pitää tilannetta so­dan
jälkeisistä työttörayystilanteistai
vakavimpana ja-vaatii "tekoja saho­jen
asemesta" eli liiton laatimafi 20
kohtaa käsittäväin. krjisicflijehnan
käsittelemistä ja hyväksymistä.
'TÖNSIMMÄISJIT PUQLUSTUS-TOIMENPITEET"
Sähkö-, radio- ja koneteollisuus-työläisten
liitto, joka ei kuulu AFL-CIO:
on vaatii kongressille lähettä­mässään
. kirjeessä 35 tunnin työ­viikkoa.
Suuren satamatyöläislii-ton
puheenjohtaja Harry B ridges
palauttaa mieliin AEL-GIOrn presi­dentinvaalien
aattona esittämän
tunnuiksen, jonka mukaan demok­raattinen
enemmistö 'kongressissa
ei siitä, vaan tarvitaan lisäksi; de­mokraattinen
presidentti. "Nyt nä­mä
vaatimukset on täytetty", Brid-äes
sanoo: "odotamme mitä Valkoi­sesta-
talosta tulee." Vasemmisto-lehddt
huomauttavat Washingtonis-ta
levitetystä toiveikkaasta mielia­lasta
ja katsovat, että "presidentin
ensimmäinen toimenpide --- elin­tarvikkeiden
ylij äämävaraston vas­taanoton
kaksinkertaistaminen
"ei ole shekki, joka voidaan muun­taa
rahaksi". Sosialistisen työväen­puolueen
lehti ;Weekly Pepple huo­mauttaa,
että Kennedyn työttömyys-elin,
joka asetettiin viime syksyn
vaalien jälkeen on\sisäIlyttänytkylT
män sodan menot ohjelmaansa, jon­ka
pitäisi käsittää •ensimmäiset
puolustustoimenpiteet" uhkaavaa
pulaa vastaan. National Guardian
kirjoitti jo joulukuussa, että "uu­della
presidentillä on edessään va­kavin
taloudellinen kriisi sitten
Franklin_ Delano Rooseveltin päi­vien
. . . käytännöllisesti katsoen
kaikki taloudelliset merkit brutto­kansantuotteesta
alkaen, joka me­nee
alaspäin, aspiriinin myyntiin,
JQka nousee, viittaavat tilanteen pa­henemiseen."
Lehti varoitti Ken­nedyä
täyttämästä erästä vaalilupa­ustaan:
sotilasmenojen lisäämistä.
taa sitoa presidentin kädet", lehti
sanoi. ' ' . - ' . ^
Työnvälitystoimistojen edustalla
odotteleva ^tai leipäjonoissa seisova
;kadun (mies (787.000 työläistä on
käyttänyt säästönsä loppuun ja hei­dän
joukkonsa lisääntyy 4,000:Uä
joka viikko)' kiinnittää hyvin vähän
huomiota suurpplitiikkaan. Ainoa
initä'hän toivoo on työtä tai sosiaä-
Jiavun"'paraneminen.
L A M A A A U T O T E O L L I S U U -
DESS
Autoteollisuuden vajaakäynti on
jatkunut ja alan anunattiliiton pu­heenjohtaja
Walter Reuther ennus­taa
1,5 miljoonan myyihättömän au­ton
^varastoja kevääksi. Kulunut
vuosi on ollut autoalalla vai&ea. A u ­tomaatio
;ja__työvauhdin: kiristämir. arvioitiin kaiken kaikkiaan 3,2 riiil-pale"
— ja se qn nyt kirkkaimmil­laan
siksi kun Venus on nyt lä-hin^
millään Maata.
•Ilumumban raaka ja raukkamainen murha osoittaa ker­ran
liudelleen missä yhteiskuntapiireissä omaksutaan väki­vallanteot;
pahoinpitelyt ja murhatkin "luvallisiksi" taistelu-keinoiksi.
Tosiasia nimittäin on, että imperialistiset piirit luulivat
Lumumban vangitsemisen ja hänen julkisen pahoinpitelynsä
avull^. pääsevänsä Kongon kansallistunnon hävittämiseen ja
kansallisen vapausliikkeen halvaannuttaniiseen. Mutta kun
iiumumban edustama kansallinen vapausliike sai lisää kanna­tusta-
ja tukea Kongon kansanjoukoilta siitä huolimatta, vaik­ka
Liimumbaa pidettiin laittomasti belgialaisten isäntien kon­trolloimassa
vankilassa, niin sUloin menivät imperialistit as­keleen
edemmäksi ja murhasivat uhrinsa - 7 ilmeisesti siinä
toivossa, että se halvaannuttaa Kongon kansan itsenäisyys-kaipuun
Tällaiseen kurjaan toivomukseen viittaa ptpn. New
York^Times Servicen kirjeenvaihtajan Paul Hoffmaunin I«o-poldvlllesta
viime maanantaina lähettämä uutistieto, niissä
sanotaan:
Toiset vastuunalaiset Kongossa olevat ulkomaalaiset
huomioitsijat vihjaavat, että Lumumban loppu, niin tyrmis­tyttävä
kuin se pnkin, voi vaikuttaa puhdistavasti Kongon
poliittiseen ruumiiseen, poistaen sitä myrkyttävän kansallis­mielisyyden
. Kaiken kukkuraksi Tshombe julistaa isän-,
tiensä puolesta-hävytfomästi,. että Lumumban murhakysymys
on Katangan sisäinen asia! - , '
Me epäilemme historian opetusten perusteella että Lu-ijoumban
murhalla ei Kongon itsemääräämistahtp^ lannisteta.
Pahmnpitelyt, murhat ja ihmisteurastukset eivät ole siinä
belgialaisia ennenkään auttaneet — ja jos missään, niin Kon­gossa
on maan alkuasukasten veri vuotanut virtoina. Palau-tet^
don mieleemme seuraavaa: Vuosisatanmie alussa oli
KongQn väkiluku 20 miljoonaa. Nyt se on vain 13 miljoonaa!
Toisinsanoen, samanaikaisesti kun maailman väkiluku on
kaksinkertaistunut, Kongon väkiluku väheni kiitos belgia­laisille:
imperialisteille— yhdellä kolmanneksella! Seitse­män
niiljoonaa luonnotonta kuolemaa — seitsemän miljoonaa
ihmistä pyhkäisty pois maan kamaralta!
Mite^^ tämä tapahtui ennen vauraassa ja hyvinyoineessa
KoQg9S$a? Antakaamme ihmisystävyydestään / tunnetun
asiantuntijan, E D. Morelin (hän lainaa erään brysseliläisen
liikemiehen raportista) kuvata tilannetta:
"Neljän päivän laivamatkan
varrella ennen rikkaalla / alu-
^ellaei ole ainoatakan kylää jä-leliä*..
. . Kyläläiset pakoitet-tiin
hankkimaan niin monta ki­loa
kumia Viikossa . . . Kumia
ja norsunluuta hakemaan lähe­tetyt
sptilaat tyhj ensivät kylät.
He totesivat,,että nopein ja hal­vin
tapa^ kylien reittaamiseksi
oli se, että vangittiin kyläläiset
siinä mielessä, että heidät va-:
pautetaan myöhemmin saata;*
vaa norsunluuta vastaan"
Asiakirjat kertovat, että yksi
ainoa eurooppalainen "välikä­si"
tunnustaa tappaneensa
siellä 150 ihipistä, katkaisseen
lisäksi ihmisiltä 60 kättä, ris-liinnaulinneen
naisia ja lapsia
ja ripustaneensa niiden raadel­lut
rumiit kylien aidanseipäi­siin.
Vieiä niin myöhään kuin vuo­den
1943 kapinasta teloitettiin
belgialaisten, toimesta 75 kon-
^oiai.sla ja v. 1959 lokakuun ve­rilöylyssä
ammuttiin kuoliaak-s
i 20 afrikkalaista.
Kun tällainen joukkomittai­nen
j ulmuus suuria
joukkoja vastaan ei voinut es­tää
nousemasta Kongon kan­san
itsenäistymisvaatimusta,
niin miten herran nimessä voi­daan
luulla, että kansan kun­nioittaman
pääministeri Lu­mumban
murha, voisi kansan
itsenäistymistahtoa lamaannut­taa?
Päinvastoin on odotetta­vissa,
että eläissään kansallis-sankaraksi
tulleesta Lumum-basta
tuli nyt kansallinen
marttyyri, jonka muisto ei läh­de
koskaan pois Kongon kan­san
sydämessä.
Tässä tilanteessa tarvitaan
ilmeisesti jotakin muuta kuin
sitä, että pääsihteeri Hammars-kjöld
rupesi "tutkimaan^ omia
aikaansaannoksia,' kuten hän
turvallisuusneuvoston istunnos­sa
maanantaina esitti — jos
njielitään Kongon kansall^ssota
estää Nyt näyttää olevan vii­meinen
hetki turvalilsuusneu-voston
alkuperäisten päätösten
toteuttamiselle belgialaisten
ja muiden monopolistien pois
kyyditsemiselle, Kongon kan­sallisen
eheyden ja |jäyden it­senäisyyden
takaamiselle. Jos
tätä ei tdidä, silloin mr. Ham-marskjöld
t au st a miehineen
kantaa välittömän vastuun sii-<
tä, jos Kongossa syttyy verinen
kansallissota.
sen laskusuuiman
menoja, hän pystyy siihen vain vel­kaantumalla
lisää. Maan valtava
maksualijäämäisyys, joka on tulos­ta
15 vuoden kylmästä sodasta, saat-nen
ovat vähentäneet. työntekijäin
määrää, mutta ilmeisestivj/ielä
enemmän on vaikutt^ut sisarteh-taiden
perustaminen Eurooppaan.
Ford mm. sijoitti 560 miljoonaa
dollaria englantilaisen Fordin 11
muun autotehtaan valtaamiseen ja
suunnittelee nyt erään vuoden
1962 automallin valmistamista Län­si-
Saksassa. Detroitin autokaupun­gissa
oli 103,000 tycjtönfä ennen su­pistuksia.
Michiganin työttömyys-numerot
ovat nyt 227,000:ssa ja
nousevat jatkuvasti. Useat työttö­minä
olevat epäilevät, että töitä i l -
rnestyy aikaisintaan ensi syksynä,
kun ruvetaan valmistamaan vuoden
1962 malleja. "Kolmen suuren" —
Ford, General Motors ja Chrysler
— voitot ovat kuitenkin pysyneet
korkealla, vuoden 1960 kolmen en­simmäisen
.neljänneksen aikana ne
nousivat miljardiin dollariin.
Terästeojlisi:«s työskentelee vain
puolella kapasiteetilla. Monet yh­tymät
— esimerkiksi U.S. Steel —
ovat vähentäneet työttömyysavus­tuksia.
Pittsburgissa, joka on US­Ain
teräskeskus, arvellaan tammi­kuun
työttömyyslukujen nousevan
12,2 prosenttiin työvoiman koko­naismäärästä.
-
fomiassa on liiku huoinattä^aisti
suurempi. . Kaliforniassa . v o i v at
työttömänä olevat-saada työttö-ncyysvakuutusta
'tavallisen inkäräu
lisäksi vielä 13 viikon aikana, mutta
koska; tilastot ovat aina jäljessä,
päästään avustuksia anomaan vasta
huhtikuussa. - ,
LÄNSI-VIRGINIA:
288,000 ASUNNONTARVITSIJAA
Vaikein on tilanne Länsi-Virgini­assa,
jossa kaikkiaan 288',000 henki­löä
on avun tarpeessa (koko väkilu­ku
1,8 milj) Osavaltion työttömyys-rahastot,
ja muut julkiset avustusva­rat
ovat ehtyneet" j F Douglasin ra­portin
mukaan työttömien ylläpito
on elintarvikkeiden ylijäämävaras­tojen
varassa. Jo viime syyskuussa
YLEISÖN
KIRJE
ASIAANKUULUMATTOMAN
ARVAILUJA
. Hiljakkoin näin tässä, osastossa
erään henkilön huomautuksen siitä,
että Vapauden ja Liekin sivuja tuhr
lataan tarpeettoman paljon liikkeessä
olevien tavarain ilmoitukseen ja että
Jokainen voi hankkia jos haluaa näi­tä
tavaroita itseUeen vähemmällä i l ­moituksilla.
On eräs toinen yhtä tär­keä
puoli tässä asiassa, johon en ole
nähnyt käytettävän lehden sivuja yh­tään
tuumaa, ostavan yleisön mielen­kiinnon
herättäminen niihin tavaroi­hin,
joita on myytävänä ja ostajien
valistaminen siihen tietoisuuteen,
kuinka on UikkeeUe edullista tehdä
pienemmätkin ostoksensa omasta
liikkeestä.
Kerran seisoin Vapauden rapuilla,
sunä lähelläni :sattui olla kolme tove­ritarta,
kaksi heistä aukaisi jo oven,
mennäkseen ostoksille, kolmas huusi,
hei, mennään kymppisenttiin, sieltä
S:
AVUSTUSTARVE KASVAA
Ohion; kuvernööri Mike DiSalle
vaatt .marraskuussa työttömyyga-'
Aoistusten ^ korottamista. Osavaltion
parlamentti ei kuitenkaan silloin
hyväksynyt vaatimusta ja asia tulee
uudelleen esille. Ohion työvoima­virasto
ilmoittaa, että 1,000 tarjolla
olevaa työpaikkaa kohden on 40,000
työnhakijaa.
St;. Louisissa Montanassa ilmoite­taan
olevan 50,000 työtöntä. Ruokaa
Ijaetsfön ,4,000 anojalle St. Douisiii
piirin elintarvikevarastoista.
Pennsylvaniassa on jo nyt 408,011
henkilöä' (perheet mukaanlukien)
avustuslistoilla, Illinoisissa on vii-denties
kaikista neekereistä vailla
työ'tä ja Minnesotassa on työttö­mien
luku yhden kuukauden aikana
lisääntynyt 50 %:11a. Buffalon su­latot
ovat lepotilassa, . Gamdenissa
New Jerseyssä sijaitseva laivatelak-ka
on ilmoittanut 3,000 työläisen
vähentämisestä helmikuussa jne.
Työttömyyden kintereillä on seu­rannet
asunnoista häätöjä: New
Yorkin valtiossa suunnittelevat
vuokralaiset mielenosoitusmarssia
häätöjä vastaan. Tennesseessä ovat
puuvillanpoiminnassa mukana ol­leet
jättämään asuntonsa ja majai­levat
nyt telttakylässä hyvänteke­väisyysjärjestöjen
suoman ruoka-avun
turvin.
Kalifornian _ kuvernööri Pat
Brown lausui äskettäin, että työti­lanne
"on paljon vaikeampi kuin
kuvittelinkaan"; Joulukuun puQll-
I välissä Kalifornian virallinen työt-joonan
henkilön 42 eri valtiossa
saavan ylijäämävarstojen elintar­vikkeita.
Tilastot osoittavat, että myllyt ly­hentävät
työviikkoja. Amerikkalai­nen
myllyteollisuus, samoin kuin
autoteollisuus, on siirtym*?"ssä muil-lealueille.
Pillsbuiry Co. jonka pää­maja
on Mmneapolisissa, on perus­tanut
myllyjä Venezuelaan ja Kes-ki-
Amerikkaan, jotka ennen olivat
amerikkalaisten myllyjen markki­nointialueita.
Yhtiö suunnittelee
myllyn perustamista myös Accraan
Afrikkaan. Toinen mylly-yritys,
Fisher Bros., myllyttää viljaa F i ­lippiineillä.
VILJAA VARASTOIHIN /
JAKELUUN J A MYYNTIIN
Coos- Bay Oregonissa; joka on
puuteoUisuuskeskus, lastaa raaka-tukkeja
Japaniin puolivalmisteiden
sijasta.
Uusi maatalousministeri Orville
Freeman joka aikaisemmin oli Min­nesotan
kuvernöörinä, lausui viikko
sitten, että liittohallitus lisää yli­jäämävarastoihin
maitoa, munia ja
muita tuotteita lisätäkseen siten y-lijäämce!
intarvikkeiden jakelua tar­peensa
oleville. Ylijäämävarastois­sa
on nyt suurimotuotteita, laarda,
riisiä, voita, kookosrasvaa ja jauho­ja.
Ylijäämävehnää myytiin äsket­täin
vientiin kuuden vuoden varas-
.toinnin jälkeen. Viljaa oli säilytet­ty
Liberty-tyyppisissä "koipallolai-voissa",
jotka, aiotaan myydä romu­na,
mahdollisesti Japanille.
Kalifornian hedelmätarhojen 0-
mistajat valmistautuvat sadon tu­hoamiseen
famaan tapaan kuin 30-
luvulla. Valtiovallan taholta on ke­hotettu
hedelmätarhureita vähentä­mään
10 prosentilla persikoiden vil­jelystä.
Liittovaltion satovalvonta
koskee vain kuutta viljelyskasvia.
SUURET IKÄLUOKAT
J A AUTOMAATIO
Tilastoja siitä,missä määrin au­tomaatio
on' aiheuttanut. työttö­myyttä,
ei ole olemassa. - Länsiran­nikon
satamamiesten liitto oli en­simmäinen
ammattiliitto, joka neu­votteluissa
vaati jäsenilleen osaa
koneitten tuotosta. Toista viikkoa
sitten Michiganin paikallinen auto-teollisuustyöläisten
liitto, jonka jä--
(Jatkuu sivulla 3)
J>ORT ARTHURIN KUULUMISIA
aamme samoilla himioilla ja y^^-\^^yysi^y,^ osoitti 1? % työvoimäs- S L r ^ f n ' ^ muutkm ostok- ^3 ^^^^^^ ^ ^ ^^
semme. Nita sita mentiin. Jos tuo j
kansan- huutaja olisi ollut kuka sattuu ja mi-
MAKSUPERUSTE
Vanha eukko vaatii lippuluukul­la,
että hänen poikansa pitää saada
matkustaa puolella lipulla;
Lipunmyyjä: "Pojallahan on pit­kät
housut."
Eukko: ' E i : suinkaan se siitä rii­pu.
Sittenhän minäkin saisin mat­kustaa
puolella hinnalla.
Toinen eukko: "Ja minä saisin
matkustaa vallan ilnmiseksi;"
Port Arthur, -!- Tim Buckin 70
y. syntymäpäivän\kunniaksi jcrjes-t^
yillä illallisilla tammik. 31 p,
^ v b i yleisön osänottg puolta sou-heSimaksi
kuin järjestät Gpunnit-telivat.'.
Alunperin oli ukriilnalai-seii
Labor Tempp^in alahaaliiii va­rattu
paikkoja noin 150 l^ngeile^
näutta pian selvisi pöytäin ^Syttyvän
toisen kerran ja niin siirtyivät toi­set
ylähaaliin. Puheenjohtajana toi­miva
G. Lenton esitti ruokailun a-lussa
70-vuiotiaan juhlan sankarin
Canadan konimunistipuolueen joh­tajan,
maljan ja.sen päälle juhlavie­raat
lauloivat "Happy birthday to
you, Tim"..,
Ylähaaliin siirryttyä puolueen-piirisihteeri
M. Gomishin tervehti
tov. Buckin yli kolmekymmentä
vuQtista toimintaa puolueen jolidos-sa.
Hän sanoi, että^ollessaan us­kollinen
työväenluokan asialle jai
Marxilaisleninismin opeille on Tih)
ollut sucirena apuna länsi-Ontarion
työväe^iikkeen rakentamisessa ja
puolueen toimintojen johtamisessa.
Konmiunistisen nuorisoliiton ter­vehdyksen
esitti Allan Vesterback,
kiittäen Buckin johtoavnuopten jär­jestämisessä
ja sen nimessä kutusu-en
nuoria.ja vanhoja opiskelemaan
nuorisoklubin järjestämässä. Uta-koulussa.
Onnittelun- Timille uk­rainalaisten
järjestöpen puolesta
esitti W. Trylinski. Hän mamitsi
Kolinchukin jS» Boychukin Timin
kanssa puolueen perustajina ja jäl­keen
ukrainalaisten, nykyisen kiilt-tuurijcfrjestän
luojina, jota he nuo­remmat
vievät nyt' eteenpäin. Nais-!
ten järjestöjen puolesta M. Strat-ford
toivotti pitkää ikää ja ilmaisi
luottamuiksen ansiokkaan johdon
jatkamiseen, ' l ^ ^
Thn Buckin kanssa 40 vuotta^puQh
lueen taisteluissa mukana olleena
A. T. Hill kuvasi onnittelussaan
ensitapaamistaan - v. 1921 kumman­kin
kuiduessa - Yhdysvaltain kom­munistipuolueiden;
jäsenyyteen ja
sitten Canadan konuministipuolu-een
perustamisen; sekä y. 1922 Ca­nadan
Workers puolueen luomista
aikana. Kuvaten Tjm Buckin kans­sa
vierailua V. 1924 pidetyssä* Kom­munistisen
Intemationa}en 6:ssä
kongressissa totesi' sen - auttaneen
ymmärtämään Leninin aikakaudes­tamme.
Hill mainitsi myös puolueen sa­nomalehtityöstä
j a totesi siinä yh­teydessä,
että nyt täällä suoritetus­sa
muutaman viikon-kestäneessä le-vitysryntäyksessä
hankittiin Tribu-ne-
lehdelle 55 uutta tilausta, jotka
hän antoi Luoteis-Öntarion puolue­ryhmien
syntymäpäivälahjana Tim
Buckille.
Useiden puoluetovereiden henki­lökohtaisen
rahastusalbitteen seu­rauksena:
ja juhlakomitean puolesta
ojensi M. Comishin Tim 3uckille
sähköllä toimivan parranajokoneen.
Myös ulkoa: kaupungista saapunut
Mrs. Smith toi pöydällä seisovan
savukesytyttäjän ja Mr. Nordström
lahjoitti- erään canadaläisen rauhan­palkinnon
saajan levyn. .
Tim Buck sai lopultakin tilaisuu­den
lausua kiitokset kaikille osan­ottajille
ja tilaisuuden järjestäneel­le
puoluekomitealle. 70 vuotias
juhlan sankari näytti vielä nuorelta
ja ilmaisikin sen lausuen, että "on
innostavaa olla 70 vuotias ja tuntea
voivansa hyvin, ainakin jatkaakseen
vielä 10 tai 15 vuotta varmana siitä,
että me voitamme taistelun rauhas­ta
ja Canadan tulevaisuudesta."
"Jos \^ 1921 perustetim kommu­nistipuolueen
ohjelma ei olisi oi­kealla
tavalla, esittänyt Canadan
työväenluokalle taistelun suuntaa
ja tarjonnut uskollista johtoa, niin
te ette olisi' täällä minun' syntymä­päivääni
juhlimassa. Sillä todelli­suudessa
te juhlitte puoluetta, jota
minulla on ollut kunnia edustaa",
sanoi Tim Sitten hän kertoi Maa­ilman
kommunistisen Y liikkeen
suunnattomasta kasvusta 87 maas­sa,
jäsenluvun ollessa 36 miljoonaa, r
sen sijaan että 40 vuotta sitten o l i
puolta vähemmän. Kommunistit
ovat sosialismia ja konunimismia
rakentavain maailmanosan johdos­sa,
edustaen miljardia ihmistä maa­ilman
väestöstä, luoden olosuhteet,
kapitalismin vielä säilyessä osassa
maailmaa missä on mahdollista'
poistaa maailmansotia ihmiskunnan
elämästä täydellisen aseistariisun­nan
toteuttanusella. Sosialismi on
tämän päivän edistyksen johtavin
-voima. Meidän puolueemme ohjel-"
ma viitoittaa tien sosialismiin Cana»
dassa. Hetken taistelumme keskit­tyy
kaikkien patrioottisten canada-laisten
yhdistämiseksi kansalliseen'
rintamaan maamme vapauttamisekr,
si Yhdysvaltain ^imperialistisesta
komennosta- rauhan ja edistyksen
puolesta. - \ '
Vielä esitettiin pari soololaulua
ja duettolaulu, nuorten omalla sä­estyksellä,
erikoisesti osoitettuna
juhlan sankarille. Kun suomalais-:
ten kvartetti esitti vielä kaksi tilai­suuteen
juuri sopivaa laulua, niin.
lopuksi jatkui yleinen seurustelu ja
juhlan sankarin kättely jäähj^äisik-si..-
. Kaiku-kuoron ohjelmailtama on
osaston haalilla lauantaina, helmik:-
18 p.. alkaen keUo 8 illalla. Silloin
esitetäcn arvokas ja monipuolinen
ohjelma, jonka varaamiseksi on
kuoro j a avustajat työskennelleet
useita kuukausia. Lippuja on saa-'
tavana etukäteen Vapauden l i i k ­keestä
ja kuorolaisilta, sekä muilta
musiikin ystäviltä/. Terve näkcr,
milin!
Murhan ja itsemurhan julisteta'
tiin Nipigossa johtaneen kahden
suomalaisen kuolemaan viime lau­antaina.
Yksinä-^en 54-yuotiaaii
metsätyöläisen George Salon, joka
on asunut Nipigossa, arvellaan am-.'
puneen ensin Port Arthurissa asu­nutta
31-vuotiasta Matti ; Martolaa .
ja sitten menneen omaan huonee­seensa
ja. ampimeen itsensä.
Ontarion maakuntahallituksen
vankilain ministeri George Wardro-,
pe ilmoitti viime perjantaina, että.
Fort Williamin laidassa Neebingin
kunnassa sijaitsevassa maakunnan
työvankilassa (Industrial Farm)
suoritetaan-uudelleen rakennus- ja
laajentamistöitä, lisätään m.m. tilaa
yli 200 vangille. Rakennuskustan- .
nuksiin tullaan kuluttamaan noin
$250,000.00 -sisältyen siihen myös
viemäri--ja vesijohtojen vetäminen
laitokseen. Tähän mennessä on ku­lutettu
vuosittain noin $4,000.00
tankeilla veden kuljettamiseen lai­toksen
tarpeisiin.
Myös sisältyy suunnitelmiin r a ­kentaa
uusi 'koti' naisvankeja varr
ten pienen välimatkan päähän. Sen
kustannusarviot esitetään piakkoin,
sanoi hän.
Kaupungiiv Public Utilities Com-missionin
uusi puheenjohtaja Alf*
Pethrone julisti viime viikon lopul­la,
että urakoitsijain taholta tapah­tuu
ilmeistä salaliittoutumista en-nakkolaiskelmien
laatimisessa, jo^
ten tarjoussummat muodostuvat hy­vin
samanlaisiksi. Kun se sallitaan
tapahtuvan, niin .tarjouksia ön vai­kea
ratkaista ja joutuu- komissioni
myös hyväksymään menettelyn.
Tällaisen välttämiseksi tulevai­suudessa
esitettiin, että lautakunta
kirjoittaa tehtailijoille, jotta erilai­set
hinnat^ voidaan ottaa huomi­oon.
ATH
kä sattuu, nihi el se olisi herättänyt
mitään huomiota, mutta tiesin hänen
olevan yksi työväenluokan tietoisem­pia,
sekä kaiken lisäksi silläkin ker­taa
palkalla Vapaudessa töissä. En
lähde väittämääni sitä,' että nämä
henkilöt olisivat tietoisesti halun­net
väistää omaa liikettään, vaan
licidän ajatuksensa oli kltntynsrt
omiin asioihinsa ja .pitivät asiaa niin
vähäpätöisenä, ettei liuomanneet an-f
a sille mitään huomiota.
Useita kertoja olen nähnyt, CSJ:n
jäseniä, omanpaikkaisia ja muualta
kyliltä tuttuja, kihisemässä kuin
muurahaiset kymppisentlssä ostele­massa
samoja tavaroita, kun__on
myytävänä omassa Vapauden lUk
-keessä. Huomautin kCTran hienova­raisesti
eräälle tutummalle, eikös se
olisi parempi antaa kannatus omalle
liikkeelleime. Hän vastasi nauraen,
el me niin monen doUarin edestä näi­tä
tavaroita osta, että siitä olisi pal­jo:^
kannatusta millekään liikkeelle.
Nlb kai se olikin, yksilöUisestl aja­tellen,
mutta Jos tuhannet ajattele­vat
samalla tavalla, niin se on Jo
vuoden mittaan suuri summa rahaa.
Joka on annettu välinpitämättömyy­dessä
mennä ohi oman liikkeen, silti
auttamatta edes yksilöllisesti itseään-kääii.
Entäs sitten hhinat. Iso Lää­kärin
Kirja Joka on tämän Idrjoitta-
Jallakhi ollut Jo kolme vuotta Va­paudesta
ostettunsa Ja Jonka hinta on
$7.75. saman kirjan hinta on $15.00
Toronton Suomalaisessa kirjakaupas­sa.
Jo yhden kirjan hinnassa auttaa
itseään seitsemällä dollarilla, niin ei­kö
sillom Jo oman etunsakin tähden
kannata Jo ostaa Vapaudesta.
— SivuHhien.
Mifä tietoja saadaan Venuksesta?
Eri puolilta maailmaa, mukaan­lukien
Lontoosta ja Washingtonis-ta,
on viimepäivinä lähetetty tie­demiesten
sydämellisiä onnitteluja
i\.,UiOsiuliito;i tiedemiehille siitä
kun \\i lälietlivat kokonaan uuden-i
u - j i a nicnäteim.ä käyttäen 1,420
paur.ja pamavuii planeettojen vä-liscn
£iej.iaasa Venusta kohti.
Meille tavallisille kuolevaisille
tällaiset suuret tieteelliset saavu-lukset
ovat tietenkin jossakin mää­rin
"vaikeasti sulatettavia" tapah­tumia.
, ^
Mutta siitä huolimatta kiintyy
huomio yrityksen valtaviin mitta­suhteisiin
ja mahdollisuuksiin —
mikä on maallikonkin nähtävissä.
Mielenkiintoista on todeta, että
JNfeuvostoliiton uusin avaruussaavu-tus
pani ikäänkuin pisteen sille
"keskustelulle", jota on rajan ete­läpuolella
ja muuallakin länsimais­sa
käyty siitä, jotta onko Neuvosto­liitto
sillä alalla Yhdysvaltoja edel­lä,
ja jos on, niinmissä määrin.
Kuten muistettanee, Yhdysval­tain
presidentiksi valittu John F.
Kennedy Syytti vaalikampanjan a i -
kaya, että Yhdysvallat on jäänyt
Eisenhowerin hallituskaudella
Neuvostoliitosta ^jälkeen avanius-vä
sitten presidentti Kennedy kiel­täytyi
antamasta tästä asiasta mi­tään
lausuntoa, ennen kuin kysy­myksestä
on suoritettu perusteelli­nen
tutkimus.
Tämä ei kuitenkaan estänyt kan­nunvalantaa
a^an johdosta.
Esimerkiksi eräs montrealilainen
suuri päivälehti julkaisi vielä vii-jne
lauantaina_toimituskirjoituksen,
missä yritettiin väheksyä Neuvos­toliiton
avaruusalusten ja Sputni­kien
"suuruutta" ' vertailemalla
NL:n "painonnostokykyä" _ ja Yh­dysvaltain
"kojeiden arvoa" toisiin­sa.
Mutta tuskin oli mainitun leh­den
toimituskirjoituksen muste kui­vunut
kun Neuvostoliitosta annet­tiin
havainto-opetusta siitä,, kuinka
kauaksi voidaan nimenomaan suur­ten
Sputnikien avulla päästä.
Ihmiskuntaa hämmästytti myös
heti alussa se tapa, miten tämä uur
sin planeettojen välinen laitos lä­hetettiin
Venusta kohti: Neuvosto:
liitosta lähetettiin maapalloa kier­tämään
suuri keinotekoinen "emä-satelliitti"'
mistä sitten lähetet­tiin
varsinainen automaattisesti toi­miva
mannertenvälinen laite Ve­nusta
kohti.
Se oli sellainen teko, mitä ei ole
tutkimuksessa. Vasta muutama päi- vielä aikaisemmin yritetty — ja
sen perustana^ eli vauhdinottaja
lähettäjänä täytyi olla todella suu­ri
ja raskas satelliitti.
Siinä on täytynyt olla miltei sa­noin
kuvaamattoman suuri alkuvoi­ma
ja äärettöpiän tarkat laskelmat
siitä, mitä se voima aiheuttaa. E i
ole lainkaan ihme vaikka jotkut
länsi-eurooppalaiset tiedemiehet se­littivät,
että tämän lähetj^ksen on­nistumisen
ehtona oU .'sata kertaa
suurempi tarkkuus, kuin oli aikai­semmin
kuuhun osunut lähetys, jä
senkin tarkkuutta vertasi eräs, län­si-
saksalainen tiedemies siihen, jos
olisi kiväärillä ammuttu mailien
päästä kärpäsen_silmään!
Tiedemiehet ja tavalliset ihmi­set
kaikkialla maailmassa ovat esit­täneet
julkisia toivomuksia, että
neuvostoliittolaisten uusi yritys on­nistuisi
loppuun asti. Neuvostolii­ton
tiedemiehet' selittävät puoles­taan
melko vaatimattomasti, että
yritys on tähän mennessä onnistu­nut
oikein hyvin. He r sanovat suo­rittaneensa
tarkkoja laskelmia ja
pyrkivänsä siihen, että tämä pla­neettojen
välinen, asema menisi
Venuksen lähettyville. Mutta he sa­novat,
että vielä on liian aikaista
sanoa* meneekö se Venuksen pii«
rim tai ei. Siinä tapauksessa ettei
se. mene Venukseen, kuten on .ollut
tarkoitus, tästä uudesta avaruusase­masta
tul6e aurinkoa-kiertävä kei­notekoinen'
idäneetta, selittävät he.
No, toi&ökuun v:puolivSIissä näh­dään,
mitä lopulta tdpähttiu.
Meille sältetäSn, että Venus ~
aamutähti, -Utätähti, .kointähtt—
on parin kuukauden Iculuttua lä­himmillään
maata, mutta silti on
sinne matkaa peräti 26,000,000 mai­lia.
Kauimmillaan ollessaan sen sa­notaan
olevan 160,000,000 mailin
päässä maasta. Ijästä matkan suun-'
nattöman suuresta pituudesta joh­tuu,
että "avaruusasema saavuttaa
Venuksen vasta joskus toukokuun
puolivälissä, vaikka se kulkeekin
kuulema siinä 18 mailin nopeudel-'
la sekunnissa — ja.myöhemmässä
vaiheessa vieläkin nopeammin.
Tiedemiespiireissä on kauan väi-.
telty siitä, että onko Venuksessa
elämää — ja jos on, minkälaista
elämää. v
Jotkut tiedemiehet ovat sitä miel­tä,
että Venus on kuuma ja pölyin
nen paikka, missä ei mitään elämää
ole. Toiset -tiedemiehet olettavatV'
että koko Venus on joko veden tai
jään peittämä ja jos siellä ori
vettä, silloin voi olla elämääkin.
Viimeksimainitussa tapauksessa voi
Venuksessa olla jotakin sellaista
elämää, mitä oli täällä maapallolla
500,000,000 vuotta sitten.
Jos Neuvostoliiton planeettojen
välinen asema saavuttaa Venuksen
ja voi sieltä kojeittensa avulla lä- '
hettää tietoja mahdollisesta ilmas­ta
j ms. asioista, kuten yleisesti toi- •
votaan, niin silloin päästään lähena-mäksi
sitä aikaa, jolloin Venuksen-km
salaisuudet paljastuvat ihmis­kunnalle.
. Yksi asia on^kuitenkin entistä
selvempi. Se päivä ei ole ilmeises" '
tikään enää kaukana, jolloin ihmi­nen
lähtee avaruuslennolle.
•~ Känsäkoura.