Vapaus, February 12, 1966

              .Sivu 2 Lauantai, helmik. 12 p. — Saturday, Feb. 12, 1966
VAPAUS rNDEPENDENT L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S/
EstabUshed Nov, 6, 1917
M A N A G E R : E. S U K SI
( L I B E R T Y )
EpiTORi W. E K L U ND
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 6 7 4 . 4 2 . 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursiiays and SRtuxdays^by^apattB Siahtog Co. Limited. 100-102 Elm st. West, Sudbury, pntarlo, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon application, translatlon free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and flor payment of postage in cash.
!; < M f n i b e r o f t h e CANADIANIIANGUAGE-I^RESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1. vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. «5.25
3 kk. '2175 Suomessa: 1 vk, 10.50, 6 kk. 6.75
Kummallinen kokousselostus
Yhdysvaltain presidentti Johnson järj^^^^
kelrflpihe neuvonäntajineen Honolulussa viikon aleissa.pide-
- tyn-kokouksen, mihin kutsuttiin myös_ Saigonin hallituksen
pääministeri, kenraalimajuri Ngujen Cao Ky "ja valtionpää­mies
Ngujen Van, Thiu sekä Saigonissa oleva Yhdysvaltain
suurlähettiläs Henry Cabot Lodge ja Vietnamissa olevien
yhdysvältalaisjoukköjen komentaja, kenraali Will;iam West-moreländ.
Presidentti Johnsonin matkaseurueeseen kuului­vat
ulkoministeri Dean Rusk, puolustusministeri Robert Mc-
Namara ja muita.
Länsimaisten eli porvarillisten poliittisten tarkkailijain
keskuudessa on melko yleinen käsitys, että yksi syy Hono­lulun
kokouksen järjestämiseksi oli se, että presidentti John­son
pyrki vanhana politiikantekijänä kiertämään USAn se- .
naatissa noussutta Vietnam-sodan vastarintaa ja kiinnittä­mään
suuren yleisön huomion johonkin muuhun kuin siihen,
että senaatin monet vaikutusvaltaiset jäsenet vastustavat en­tistä
päättävänfimin Vietnamin sodan edelleen laajentamista.
Valkoisesta talosta julkaistuissa uutistiedoissa- korostettiin
kuitenkin tämän kokouksen järjestämisen yhteydessä sitä,
että presidentti Johnson pyrkii jatkamaan toimintaansa rau­han
saavuttamiseksi, vaikka hänen johdossaan olevat ase­voimat
ovat tehostaneet hyökkäyksiä Vietnamin kansaa vas­taan,
ja että Honolulun kokouksen yhtenä tavoitteena oli se,
että saataisiin Saigonin halhtus ryhtymään uudistusten eli .
reformien toteuttamiseen Etelä-Vietnamin maaseudulla.
. Kokouksen avaus heijasti sitä tosiasiaa, ettei Yhdysval­tain
hallituksella ole vieläkään mitään todellisia rauhanpyr­kimyksiä.
Tosiasiassa huomattiin, että presidentti Johnson
leimasi kaikki sota-ohielmaansa vastustavat ja rauhaa vaa­tivat
amerikkalaiset joko tomppeleiksi tai ''vihollisen" avus­tajiksi.
Siitä "koirannuuskasta" sai osansa myös Cariadan
hallitus, mikä e.sitti kansakuntamme suuren enenmiistön
mielipiteen tulkiten valittelunsa eli pahoittelunsa siitä kun
Yhdysvaltain toimesta aloitettiin uudelleen Pohjois-Viet-namin
pommitus.
KOMMUNIKEA JA SEN "SELITYKSET"
Honolulun kokous on nyt pidetty. Sen päätyttyä julkais­tiin
tiistaina presidentti Johnsonin ja valtionpäämies Ngujen
Van Thiun yhteinen kommunikea missä uhataan jatkaa tais­telua
••"kommunistien tappiolle saattamiseksi Vietnamissa,
(AP:n uutistieto) ja paremman elämän saavuttamiseksi Viet­namin
kansalle". .
Kokouksessa hyväksyttiin 10 kohtaa käsittävä ohjelma
missä sanotaan ensinnäkin, että "sotilaallisesta tilanteesta
sekä sotilassuunnitelmista ja -ohjelmista käytiin perusteelli­nen
keskustelu", ja sitten jatketaan:'"Kahden maan halli­tusten
johtajat saavuttivat täydellisen yhteisymmärryksen
(fuU agreement) sotilaallisen tehokkuuden kasvuohjelmasta
ja yhä läheisemmästä yhteistoiminnasta Vietnamin ja Yh­dysvaltain
asevoimien kesken". ,
Palaamme tähän sotilaalliseen artiklaan myöhemmin.
Mutta sitä ennen voidaan todeta, että kahden maan johta­jien
sanotaan sopineen myös siitä, että ryhdytään toteutta­maan
rinnan sodan jatkamisen kanssa sosiaalista reformi-ohjelmaa
Etelä-Vietnamissa.
Tässä yhteydessä on selitetty — ja se tiedetään ilman
muutakin — että yhdysvaltalaisten suurimpana poliittisena
päänvaivana on se kun Etelä-Vietnamin väestön suuri enem­mistö
vastustaa ulkomaisia hyökkääjiä ja niiden saigonilaisia
avustajia ja avustaa kaikin mahdollisin keinoin Kansallisen
vapausrintaman asevoimia, jotka tunnetaan täällä Vietkong-sissien
nimellä.
Tämän tilanteen johdosta on Yhdysvalloissa noussut
esiin voimakkaana tekijänä ne "viisaammat" piirit, jotka
ovat selittäneet, että Yhdysvallat ei voi milloinkaan ratkaista
• Vietnamin kysymystä asemahdin avulla, ellei saada Etelä-
Vietnamin talonpoikaiston taloudellista ja sosiaalista asemaa
paranemaan siinä määrin, että kyläläiset kääntävät selkänsä
.maansa vapaustaistelijoille ja rientävät juoksujalkaa vierait­ten
"rauhoittajien" ja heidän avustajiensa kaulaan.
Honolulun kokouksesta nyt annettu kommunikea viittaa
siihen, että presidentti Johnson on hyväksynyt tämän talon­poikaiston
"rauhoittamisajatuksen" sotaohjelmaansa. Toisin
sanoen, Yhdysvaltain Vietnam-politiikan taisteluviiriin maa­lataan
aasinajureille tuttu "ruoska ja porkkana"-tunnus,
minkä mukiaan vietnamilaisia yritetään sotilaallisin keinoin,
maajoukkojen -hyökkäysten ja ilmapommitusten avulla saa­da
terrorisoiduksi antautumismielialaan ja toisaalta osoite­taan,
että antautumisen seurauksena on tulossa "porkkana",
elimaareformi ja muita sosiaalisia parannuksia.
KUMPI ENSIN, MUNA VAI KANA? ^
MURHA VAI ITSEMURHA -
'TOTUUS IVAR KREUGERISTA
"Iltapäivällä hän lähti ulos ja
osti itselleen revolverlit. Myyjä
kysyi>' paljonko patranoita hän
fialosi. Antakaa sata, oli Ivar
Kreifgerin tyypillinen vastaus
mittasuhteita viimeiseen saakka".
Näin kuvaa Chr. A. R. Christen­sen
Ivar Kreögerin viimeistä ostos­ta.
Päivää myöhemmin 12 pnä 1932
— löydettiin tuli.lilikukuningas Ivar
Kreuger kuolleena huoheistöstafan.
Pariisissa. Tapaus julistettiin itse­murhaksi
ja-se oli shokki koko fi­nanssimaailmalle.
Silloisten tarinoi­den
mukaan Ivar Kreuger oli suur-huipputtaja.
~
Ivar Kreugerln -v.eli Torsten
Kreuger esittää toisenlaisen ku­van
kirjassaan jonka painovuosi
on I9G6. Hän väittää, että Ivar
Kreuger murhattiin ja että teon
takana olivat hänen vastustajansa
finanssimaailman piirissä. Ohes­sa
selostamme Torsten Kreugerin
kirjaa, joka valaisee rahamaail­man
piirissä tapahtuvaa taistelua
Torsten Kreugerin kirjass:i — To­tuus
Ivar Kreugerisla — on joukko
uusia Kreugeiin tapausta valaisevia
asiakirjoja, jotka ovat olleet Ruot:
sin valtionarkistossa 30 vuoden ajan
"salaisiksi" leimattuina. Hänen ker-
Maailman tumilta
MARX J A E N G E LS
Neues Deutschland-Iehti kertoi hil­jattain
seuraavanlaisen tositarinan;
Puoluekorkeakoulu Kari Marxin kes­kuksessa
soi puhelin, ääni langan p ä ä s ­sä
sanoi: t ä ä l l ä Engels; haluaisin pu­hua
tohtori Mar.xin kanssa. Keskuk­senhoitajan
naama venähti ja hän ryh-tömuksessaan
vilahtelevat sellaiset
rahamaailman jättiläiset kuin ame­rikkalainen
finanssikonserni. J . P.
Morgan ja sen johtaja, johtava ruot­salainen
rahayhtymä Stockholms
Enskilda Bank ja sen kaikkiv9ipa
hallitsija varatuomari Marcus Wal-
Ifenberg ja tämän puika Jacob Wal-lenberg
sekä Banque Daniel Drey­fus
& Co. Pariisista. Kirja antaa
kuvan myös niistä summista, joista
taisteltiin, kun siinä todetaan, että
Ivar Kreugerin vastustajat jakoivat
keskenään 3-^4 miljardin Ruatsiiv
kruunun arvoisen kuolinpesän.
Ivar Kreiigerin konsernin pääyh:.
tiönä oli AB Kre\jger & ToU, joka
alunperin oli urakointi- ja rakennus
yhtiö, mutta muuttui Ivar Kreuge­rin
yksinomistamaksi rahoituisyhti-öksi
insinööri Toliin omistautuessa
rakennustoimintaan ja muodostet­tua
oman yri lyksensä; Kreuger'
osoittautui hyvin taitavaksi finanssi
mieheksi, joka pystyi hankkimaan
takuut niiilf! suurille valtionlainoil­le,
jotka hän j ä j j e s t i useille Euroo­pan
maille. .
RAHAMAAILjVIAN MAHTIMIES
Kerättyään käsiinsä ruotsalaisen
tulitikkuteollisuuden ohjat Svenska
Tändsltck AB:n kautta hän ryhtyi
samanlaisiin toimiin maassa toisen­sa
jäjkoon ruotsalaisen monopoli­yhtiön,
englantilaisen ja amerikka­laisen
International Match Corpo­rationin
avulla. Näiden monopolien
ia niiden tuoton avulla asetti Kreu­ger
&T0II n.s. debcnluurcja. erään­laisia
obligaatioita, joilla oli kiin­teä
korko, mut.a ei äänioikeutta ao.
yhtiöi.ssä. Nämä dehenfuuri-obligaa-liot
olivat' hyvin kysyttyjä eivätkä
vähiten piensääsliijjen taholla ja ne
noteerattiin korkealle Euroopan
pör.sseis.sii. '1 ate.n hankkimiaan ra­hoja
Kreuiier lainasi sekä. suurille
tyi ällistyksestä selvittyään moilti- el ä r i e i i i l l e valtioille hyvin eduiii-maan
soittajaa sopimattoman pilan ] yj„., eh'.loilla. Sääntöni! oli, että lai-tekemisestä.
Langan toi.sessa päässä '
oleva selitti kuitenkin, ettei ky.symys
ollut pilasta. Hän, tohtori \Volfgang
Engels, Ilmenaun sähköteknillisestä
korkeakoulusta, haiusi puhua cnti.sen
opiskelutoverinsa tohtori Horst Marxin
kanssa, joka on opettajana puoluekor-keakoulu.
ssa.
Kirjeitä
S U R U L L I N E N T A P A US
Kaikki eivät tunne Poicupinen
Kulta-alueen suomalaisten elämää,
jonka keskus on ollut Timmins..
Juuri oli 38 vtiotisjiäivä siitä kun
helmikuun 8 päivänä 1928 tuli pääsi
irti 550 jalan tasanteella llollinge-rin.
kaivoksessa ja .50 mie.stä jäi
loukkuun, 39 heistä kuoli, joista 8
oli suomalaista.
Timminsin hautausmaalla on Suo
maiaisen Järjestön osaston .laitta­ma
hauta nähtävänä jälkimaailmal­le.
Siitä pitää huolta nyt Hollin-gerin
yhtymä, multa . aikaisemmin
siitä huolehtivat onnettomuudes.sa
kuolleiden omai.set ja Timminsin
osasto.
Samaan aikaan oli paikkakunnalla
ehkä suurimmat suomalaisten hiih­tokilpailut.
Tässä onnettomuude.ssu
kuoli myös huomattavia urheilijoi­ta.
Urheilu on j ä t t ä n y t jälkensä uu­sille
tekijöille ja ehkä uudessa muo­dossa.
Haali on aikansa elänyt ja
tehnyt tehtävänsä, josta on vain
muistot jäljelJä.
Sellaista 011 maailman meno.. •
— Entinen mainari.
naa seurasi tnlitikkiinionopoii lai-nansaajainaassa.
Kreuger vähensi näillä toimenpi­teillään
USAn monopolien vaiku­tusta
Euroopassa. Tämä koski eri­tyisesti
J. P. Mortjanin yhtymää
joka m'jnetli malUiaan Euroop;issa.
Kreugeiin. ympärille .syntyi vähitel­len
niyylli finanssimaailman Napo­leonista,
jolle m i k ä ä n ei ollut mah­dotonta.
W;'llenbergit ja muut van­hat
rahoittisyhtyuiät eivät .katsel­leet
tä ä kaikkea suopein silmin.
Toisteli: Kreuger ja muutkin ivar
Kreugcria kuvanneet yrittävät teh­dä
hänestä Jonkinlaista humanistia,
joka miljaideineen astui näyttämöl­le
tukemaan heikcssa a.semassa ole­via
valtioia. Mutia Kreuger tuki
myös — ja ehkJi nimenomaan
taantumuksellisia ja fasistisia halli­tuksia.
Vuosina 1931—32 ryhtyivät
Kreugerin vastustajat mielettömään
baisse-spekulaatioon kukistaakseen
hänet. Mutta Kreuger näytti olleen
voiton puolella, kun hän yhtäkkiä
poistui näyttämöltä. Kuollessaan hä^
neliä oli 387 miljoonan dollarin lai­nat
eri valtioille. On tunnettua, että
Kreuger lainoitti Liettuan, Puolan
ja Italian 1'asistisia hallituksia. Mai­nitut
lainat olivat ennen Kreugerin
kuolemaa järjestyksessä pientä, al­le
1% erää lukuun ottamatta. Ila-
Hian arvokkaan tulitikkumonopolin
p i t i järjes'yä 30 päivän kuluessa.
Baisse-spekuloijien operaatiot oli
lyöty takaisin ostamalla .spekuloi-^
jien dumping-hinnoilla tarjoamia
Kreuger & T o l i i n debentuurejr''200
kruunun hinnalla (emissiohinta oli
500 kruunui<-ja^)äivän pörssinatee-
T a u k s e t ennen baissela 700 kruu­nua'.
Tämä olisi tuottanut Kreuge-rille
suunna.toman voiton tarkoite­tun
luhistumisen sijasta.
nUHUIA, P A N I I K K I A —
OMITUISUUKSIA
Kieuger oli saapunut PariLsiin
suoritta:ikseen juridisen loppusel­vityksen
baisse-spekuloijien kanssa,
kun laukaus katkaisi hänen elämän­sä
maiilLskuun 12 pnä 1932. Saat­toiko
se olla huiputtaj.in, lyödyn
pako skandaalista jä tappiosta?
Kyllä, tietenkin itsemurha, sanoivat
Vastustajat Pariisissa. Tukholmassa
j a .New Yoikissa. He panivat huhu-vyöryn
liikkeelle, vääriä tietoja le­vitettiin,
ruumiinavaus estettiin ja
ruumis poltettiin välittömästi. Ivar
Kreugerin va.stustajille hänen kuo­lemansa
oli lähinnä ihmeellinen pe­lastus
vaikeas.sa tilanteessa. .
Kysymyksessä oli murha, väittää
Torsten Kreuger, joka kutsuu todis-lajakseenmm.
rikoskomissaari .Ot­to
V/endelin jonka lausunnon mu­kaan
kysymyksessä ei voinut olla
it.semui.h.i, koska pistooli oli kuol­leen
kädessä. Sellaista ei ole ko.s-k
a a n tai)ahtunut rikoshistoriassa,
VVendel sanoo Kreugerin kuolemaa
seuranneissa selvitlelyissä olevan
myös eräitä kummallisuuksia.
Ivar i<reugerin ruumis siirrettiin
kiireellisesli.Tukholmaan. missä-kah
den lääkärin piti suorittaa ruumiin-avau.=;.
Sen esti kuitenkin jonkun
vaikutusvaltaisen henkilön asiaan
(•uiitluminen. Huumis poltettiin vä-iittömäsii.
Oikeu.sjuttu, joka Kreu­gerin
kuoleman jälkeen nostettiin
b a ' ' s s e l l a operoineita vastaan ja jo­k
a olisi voiiuit valaista mahdollista
m u r h a a , peruutettiin. Peruutusta
v a a l i Krcut!er-konsernin edustajana
jiilus.sa toiminul pankkiiri Högman,
loisten.Kr(Mi;'er v ä i l l i i ä . e t t ä tämän
Mitä muut sanovat
MAHDOLLINEN "KULTAKUUME"? .
Canada ei ole asallletunut kilpailuun miehen lähettämiseksi kuuhun
siltä mainiosta syystä, että paluulipun hinta on liian korkea. Mutta nyt
kun eräs Yhdysvaltain kuu-geologi sanoo kuun pinnasta viimeksi otettujen
(Neuvostoliiton Luna-9 kuvien) viittaavan siihen, että siellä (kuussa) on
kultaa — niin »e on vallan eri Juttu.
Muistakaamme kuinka he tappelivat ja raapivat tiensä ChlBtoot Passin
läpi Klondiken kultakuumeen aikana — kuinka nämä peräänantamattomat
canadalalset olivat valmiit ke-stämään lukemattomia vaikeuksia ja veik­kaamaan
kaiken omaisuutensa rikastumisensa hyväksi? Niin voi tapahtua
vieläkin.'.
On myönnettävä, että olemme hieman Yhdysvaltoja ja Venäjöä jä-lessä,
mutta meillä" on pltkäpiippuinen tykki. Joka vaikuttaa lupaavalta.
Haluaako kukaan kultahullu vapaaehtoinen mennä sen piippuun. Meidän
on luonnollisesti saatava oikeata kaliberia oleva mies.
.Globe and ~ Mail, Toronto.
"LEHMÄPAIMENET" NEUVONANTAJINA -
Hallituksen joukot taistelevat kovin, kehnosti. Heidän amerikkalaiset
neuvonantajansa epäilevät vietnamilaisia upseereita ja miehiä, jotka omal­ta
kohdaltaan eivät, liioin luota "lehmäpaimeniin" (ccw-boy.s), jotka ovat
tulleet meren takaa ja joilla ei ole minkäänlaista käsitystä paikallLöen so­dan
erikoispiirteistä . . . Tarvitaan ainoastaan 3 Vietkong-^.sissiä ajamaan
pakoon koko komppanian tällaisia .sotilaita:
— Caylone Tribune, marra.5k. 13 p. 1965.
esiintymisen taustana oli Högmanil­le
annettu 2 mii Joonan.kruunun kä-,
teislahjus ja noin 6 miljoonan fran­gin
arvoiset osakkeet yhtymän kon-kur.
ssipesä.stä. Torsten Kreuger ker­too
pankkiirien olleen hyvin kiin­nostuneita
oikeusjutun peruuttami­sesta
ja tarjonneen hänellekin usei­ta
miljoonia kruunuja palkkioksi
luopumisesta. Tarjouksen Kreuge-rille
teki entinen ulkoministeri
Eliel Löfgren, joka epäonnistuttu­aan
kääntyi — paremmalla onnella
— Högmanin puoleen.
" K U N I N K A A L L I N E N "
KOMLSSIG
Maaliskur.n 22 pnä, asetetiin vi­rallisesti
'kuninkaallinon" komissio
tutkimaan asiaa. Komissio oli kui­tenkin
puheenjohtajaansa ylikäs-kynhaltija
Nothinia lukuun ottamat­ta
ollut ko,olla jo maaliskuun 16
päivästä lähtien. Viimeksi mainittu
erosi tehtävästään asian hänelle sel­vittyä.
Ivar Kreugerin vanhemmat
asettivat johtaja Ekströmin ja
P I E N S Ä Ä S T Ä J I E N ,
T U R H A T A I S TO
Torsten Kreuger kirjoittaa: "Kol­me
suurpankkia. Svenska Handels­banken,
En-^-kildä Banken, ja Skäii-
(linäviska banken, jotka jakoivat
konsernin ruotsalaiset omistukset,
ottivat debdntuurien omistajilta
heille kuuli'vat oikeudet."
. Monet asianosaiset/^ vetosivat oi­keuteen.
Tästä kertoo Torsten
Kreuger kirjansa osassa, jonka ot­sikkona
on "Suurpankkien vaikutus
oikeuslaitoksessa"; Hän toteaa, että;
Ruotsia huolimatta maan sosiälide-mokiaat.
isesta johdosta johtavat
•monissa suhteissa yksityispankit".
Tästä häh . läusuui
•Svenska Handelsbankenilla on
yli .sata haarakonttoria eri puolilla
inaala eikä tarvitse tutkia lähem­min,
miten monet yksityishenkilöt
ja yritykset ovat sen hyväritahtpi-;
suuiden ja luottojen vallassa. Tär­keämpää
on tämän pankin vaikutiis
pelkän taloudellisen alueen ulko­puolella.
Asianajaja Olof Behm vih-
Torsten Kreugerin kuolinpesän jasi kerran erään oikeudenkäynnin
10
ERI MAIDEN RIKKAUS !<• o h SO n \ u 1 o o 5uko st o l< o h de n
kokouksen päätyttyä sanomalehtimie-hille
antamiensa lausuntojen yhteydes­sä,
että kaikkein tärkeintä on.sitten­kin
sotatoimien laajentaminen ja te­hostaminen.
Heidän kummankin sa­notaan
esittäneen tärkeimpänä tehtä­vänä
sen, että Yhdysvallat ryhtyy
pommittamaan Haipongin kaupunkia
ja muita suuria siviilikcskuksia Poh-jois-
Vietnamissa, ja että he kummat­kin
haluavat saada entisiä enemmän
yhdysvaltalai.s.soti1aita Vietnamiin.
"Etelä-vietnamilaisten johtajain an­tamista
lau.sunnoista päättäen tuntuu
siltä, sanotaan edellämainitu.ssa AP: n
uutistiedossa," että heidän kiihkeänä
(anxious) tavoitteena on viedä eteen­päin
.sotilaallista ratkaisua, ja että
he ovat hyvin varovaisia .sopimuksista,
mihin neuvottelut saattavat johtaa.
Tosia^a.ssa niin Thiu kuin Ky: kin
sanoivat vastusta van.sa kaikenlaisia
neuvotteluja Vietkongin kanssa ja 0-
Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, kumpi saa tässä oh- sallistumista „m.i„h.i,.n kään kokoomushal-jelmassa
etutilan, sotilaallisen ruoskan käyttö, vai porkka- litursc(!n'rans'alli'sen vapausrintaman
. nalla-palkitseminen;..Asian tämä puoli näyttää ainakin vielä edustajain kan-ssai
yhtä mutkalliselta kuin on väitös siitä, kumpi oli ensin, mu- Herää kysymys, miksi näin? Miksi
na vaiko kana. " Saigonin herrat niskoittelevat? Sik-
Yhdysvaltain hallituspiirien innoittamissa uutistiedoissa "^1^^' '^''"1°" l"."."^" jokin "itse-
, , , ^ . , „ . nainen • asenne? Selvaa on kuitenkin
korostetaan erikoisesti taman "rauhoittamisohjelman" tär- .^ei Ky ja kumppanit puhu mitään
keyttä, eli sitä, että Etelä-Vietnamissa ryhdytään nyt tosi- sellaista, mikä ei saa eiukiiteen Was-mielessä
toteuttamaan maareformia ja muita sosiaalisia pa­rannuksia,
kuten koulu-uudistuksia jne;
Samoissa uutistiedoissa on myös selitetty, että Saigonin
hallituksen edustajat ovat. hyväksyneet tämän "rauhoittamis­ohjelman",
eikä suinkaan suotta, sillä onhan siitä luvassa
lisää amerikkalaisia dollareita;
Mutta Saigonin edustajain jälkipuheiden nuotti on sit­tenkin
suuressa ristiriidassa ns. rauhoitusohjelmaan nähden;
AP:n keskiviikkoisen uutistiedon mukaan Saigonin pää­ministeri
Ky ja valtionpäämies Thiu korostivat kumpikin KÖ-hingtonin
siunausta.: Ja jos näin on,
silloin tämä "ristiriita" on ymmär­rettävä
siten, että suu puhuu .sydämen
kyllyydestä!'; että kenraali Kyn ja
kumppanien .sotaisuus ilmaisee USAn
imperialismin lodclli.set tarkoitukset
jotka vastoin puheet "rauhoittami.s-ohjelmasta!'
on tarkoitettu ennenkaik­kea
maailman yleisen tfiielipiteen ja
siinä yhteydessä myös huolestunei­den
yhdysvaltalaisten jymäyltämisek-
$i. • •
edustajiksi, mutta joutuivat perään­tymään
ja valtuuttamaan heidän ti­lalleen
asianajaja — Eliel Löfgre-
•nin;''
.Maaliskuun 24 pnä komission en­simmäisessä
kokouksessa, johon
Noihin ei osallistunut, päätettiin
Kreuger & Toliin caattamisesta kon-kur.
s s i l i l a a n ; vaikka yhtiön tilaa ei
o l l u t tutkittu. Kaksi asianajajaa
valtuutettiin.. ottamaan haltuunsa
k a i k k i sinetöidyt asiapaperit. Erään
suuren k a u L a i n v ä l i s e n yhtiön rans-,
kalainen haaraosasto sai tehtäväk­seen
papereiden tarkastuksen. Tä­män
yh.iön englantilainen johtaja
Seatrec antoi huhtikuun 2 ja 10
pnä hälyttäviä ennakkouutisia, jot-
1 k a toivat paniikkia.
, Komissio sai poliisin pidättämään
I p a r i johtajaa, jotka olivat esittäneet
I vastalauseensa näille menettelyta-j
voille. HuoLsalaistcn finanssijohta-jien
ohella kampanjaan osallistui
USAn, Ranskan, Hollannin ja Eng­l
a n n i n rahamaailman edustajia!
My.us tiede valjasteltiin. Tanskalai­n
e n professori V. Birck mobilisoi­tiin
'todistamaan", että Boliden-yh-tiö
oli arvoton. Samantapaista ar­viointeja
annettiin konkurs.sipesän
miiista omistuksista: Puhelinyhtiö
L. M. Eriessonista, A B Svenska.Kul-lageista,
selluloosayhtiöslä, Sven&
ka Ilöndslicksbolagetista jne. ja
viimeksi mr.initun valtavista omai­suuksista
USAssa, Englannissa, Hol­lannissa
ja muis.sa maissa.
yhteydessä, että näytti täysin mah­dottomalla
voittaa juttua Handels­bankenia
vastaan. Tuloksena oli hä­nen
tuomitsemisensa ' tuhannen
kruunun sakkoihin.".
Kreuger puuttuu myös tuomarien
ja kansanedustajien pankkien avul­la
saamiin luottamustehcäviin. Elo­kuun
21 pnä 1935 kertoi Stock-holms-
Tidningen, että sosialidemo­kraattisilla
valtiopäivämiehillä oli ;.
tällaisia asemia 99; keskustapuolu­een
valtiopäivämiehillä 57. kansan­puolueen
. 41, oikeistolla 4 0 — yh­teensä
237 luottamustointa. Kommu­nisteilla
niitä ei ollut ainoatakaan.
Torsten Kreuger väittää ruotsa­laisten
finanssimiesten rikastuneen
Ivar Kreugerin vararikossa 3—4
miljardilla Ruotsin kruunulla. Viu­lut
maksoivat pääasiassa debentuu-.
rien omistajat, piensäästäjät, jotka
olivat säästöpropagandan yllyttämi-nä
sijoittaneet varojaan näihin de-bentuureihin.
Kohta Kreugerin konkurssin jäl­keen
debentuurien omistajat perus­tivat
yhdistyksen puolustamaan
etujaan. Heillä ei kuitenkaan ollut
vaikutusvaltaa. Heillä ei ollut sa­nansijaa
edes konkurssipesässä.
Asianajaja W. Frankel, joka on 30
vuoden ajan hoitanut debentuuri-yhdistyksen
asioita, kertoo tästä
Kreugerin kirjan liitteessä. Panii­kista,
huijauksista ja lahjuksista
huolimatta saivat nämä toissijaises-.
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
MINKÄLAISTA "RAUHOITTAMISti TA
•'Rauhoilettuaan" kymmeniätu­hansia
vietnamilaisia sis.sejä. sekä
siviilejä niin naisia kuin lapsia­kin,
ennenaikaiseen ikiuneen poni-miensa,
palopommiensa, rakeillen­sa,
kranaar.ien.sa, myrkkykaasu-jonsa
ja kiväärinkuiiliensa avulla,
Yhdysvalt;.in hallitus antoi Hono­lulun
neuvonpidon ylUeyde.ssä tie­tää,
että sen larkoituk.sena on nyt
ryhtyä Etelä-Vietnamin "raulioit-tamisoen"
kuten maareformin ja
koulu-uudistusleii toteuttamiseen
ja ..sen sellaiseen.
Tarkoitus on selvä: Kun viet­namilaisia
ei ole saatu maailman
suurimman soiilasmaan voimilla
lyödyksi m a t a l a k s i , niin nyt on
yritettävä julman sodaiikiiynnin
lisäksi ja rinnalla myös "rauhoi-'
tustoimenpileitä ".
- Kun sellainen i-aiihoitusfoimirv-ta
—- ns. Marsh;illin suunnitelma
— tuotti tuloksia Euroopassa toi­sen
maailmansodan jälkeen, niin
miksi oi myös Etelä-Vietnamissa­kin,
seliltiväl U S A n johtomiehet
Honolulun • kokouksessa.
Vaikka Iätä "uudistusohjelmaa"
on jo mainostettu jonakin kaikkia
paraiilavana ja aivan uutena pa-fenttilääkkeenä,'
niin sen peru.s-oU-
muKsessa oi ole kuitenkaan mi­tään
uutta. Se on vanhojen keitto­jen
iiiidelleoii lämmiletlyä hapa­tusta.
Kanska järjesti Indo-Kiinassa
ennen sieltä karkoitetuksi tuloaan
kovap;iineison rauhoitu.sohjelman
Indo-Kiiiian väestön voittamiseksi
puolelleen.
Se -lapsi" syntyi kuitenkin kuol
leena siksi kun Indo-Kiinan väes­tö
oi suostunut kerta kaikkiaan
tanssimaan vieraan siirtomaahal­linnon
komennon mukaisesti vaan
piti kiinni ilsemäärääini.soikeudes-laan
ja taisteli sen puolesta. :
Tämän kokemuksen saivat Ri\nsr
kaii imperialistit jo ennen kuin
yhdysvaltalaiset uuskolonialistlt
olivat työntäneet kärsänsä Vietna­miin.
. Hanskalaisleii siirtomaavoutien
häädiin jälkeen Elelä-Vietnamiin •
l u l i "tyhjiöä" täyttämään Yhdy.s-vallain
suurpääoman .edustajat.
H e i d ä n leinniikkiiisä, verinen dik­taattori
N g o D i n h Diem järjesti
"neuvonantajiensa" ohjeiden, mu­kaisesti
oman "rauhoittainisohjel-niansa",
milä johli edellämainitun
yhlii vihattu veli, Ngo Uinh Nhu.
Todellisiiude.ssa Ngo Dinh Diem
. oli VViishinglonin renkipoika, joka
(eki. määräysten mukaisesti kar-keislyölään
kentällä. Hänen 'rau-lioillaniisohjelmaansa"
kuului ku­ten
muistetaan, ns. "'strategisten
kylieiV niuodoslaminen. Silloin
meille kerrottiin loistavin kuvauk­sin
siitä, miten etelä-viulnainilai-set
talonpojat "suojataan" strate­gisissa
kylissään piikkilanka-ai­doilla,
miinakentillä ja varusväel­lä
Vietkongin "lerrorismia" vas­taan.
Nämä "strategiset kylät", joita
oli parhaalla aikaa 12,000;, olivat
todellisuudes.sa suuria keskityslei­rejä,
missä talonpoikia pidettiin
vastoin heidän omaa tahtoaan ja
.sorrettiin mitä epäinhimillisem-inällä
tavalla.
Vielä pari vuolta sitten"^fäitä
"strategisia . kyliä" ylistettiin
AVashingtonin ohjeiden mukaises­ti
maasta taivaaseen asti.
Mutta nyt ei niistä puhu enää
kukaan -yhtään halaistua" sanaa.
Syy- tähän vaifioroon on siinä, että
nämä "strategiset kylät" tulivat
etelä-vietnamilaisten keskuudessa
yhtä vihatuiksi kuin ovat sinne
lähetetyt ulkomaiset hyökkääjät
ja niiden saigonilaisct avustajat­kin.
Ja huolimatta lainkaan siitä,
kuinka ruusuisin värein tätä "rau
hoitusohjelman" kolmatta tule­mista
kuvaillaan, meillä on sellai­nen
vaikutelma, ettei .se nuiodo.s-lu
edeltäjiänsä paremmaksi;
Etclä-Vietnami-ssa on nimittäin
otettu jo "ensiaskeleita" tässä
mielessä. Meille on uutistiedoissa
kerroltu, miten "poltetun maan"
ohjelmaa seuraavat yhdysvaltalai­set
ovat tuhonneet kyliä maan
tasalle, keränneet niissä asuneet
naiset, lapset ja vanhukset yhteen
(miehet ovat menneet sissien mu­kana
viidakkojen suojin), kuljet­taneet
heitä uusille paikkakunnil­le,
missä he saavat onnen — mie­histä
ja pojistaan väkivalloin ero­tettuna!
— aloitta uuden elämän
tämän "rauhoitusohj^elman" poh^
jalla.
Mikäli tämä antaa ennakkoku­van
siitä mitä tuleman pitää luva­tusta
"maareformista", "koulu-uudistuksesta"
jne., se ei todella-;
kaan lupaa muuta kuin uutta epä­onnistumista.
Tosiasia on, että yhdysvaltalais­ten
lempipoika, diktaattori Ngo
Dinh Diem suoritti Geneven sopi^
muksen teon jälkeisenä aikana
oman "maareforminsa", minkä pe­rusteella
talonpojilta otettiin pois-ne
maat ja mannut, mitkä he oli­vat
maan vapaustaistelun yhtey­dessä
itselleen saaneet. Tämä "re­formi"
ja sitä seuranneet "rau-hoitusohjelmat",
joista yllä. mai-nittUj
ovat ilmeisesti varoituksena
vietnamih-isille. '
. Jokatapaukse.ssa on asia niin, et­t
ä vaikka emme olekaan uhkapelu­rien
joukkoon lukeutuva henkilö,
allekirjoittanut on valmis veikkaa­maan
tämän 'uuden rauhoitusoh-jolman"
epäonnistumisen puoles­ta,
jos kerran niin on, että jom­man
kuminan inahdolli^u,uden
puolesta olisi pakko veikata.
— Känsäkoura.
mm.
;:S?;!äiv;:4i;;