Vapaus, July 26, 1960

              Sivu 4 Tiistaina*, heinäk. 26 p/ — Tuesday, July 26, 1960
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
. MUISTILISTA
Sävel-kuoi^on harjoitukset Työn
Puistossa keskiviikkona kello 7.30
illalla. \
Työn Puiston sauna avoinna kes­kiviikkona,
lauantaina ja sunnun­taina
kello 1—11 ip. Työn Paistos
sa on myöskin kesäkämppiä vuok-
Tattavana halvalla ja hyväTavintola
käytettävänä.
Mandoliiniorkesteri' harjoittelee
-Työn Puistossa ensi keskiviikkona
alkaen täsmälleen kello 7 illalla.
Sädettä ennätysmäärä
Sudburyn alueella
Sudburyn alueella viime perjan­taihin
saakka oli heinäkuun''aikana,
satanut 6.14 tuumaa- joka rikkoi
aikaisemman heinäkuun ; ennätyk­sen
1935, jolloin heinäkuussa satoi
6.09 tuumaa, - ^
. K e s k i m ä ä r i n : heinäkuussa sataa
Sudburyn alueella 2.86 tuumaa. V i i .
me vuonna satoi heinäkuussa 2.17
tuumaa Kesäkuussa satoi Sudburyn
alueella ennätysmäärä 6.09 tuumaa,
toukokuussa 4;98 ja -huhtikuussa
3.19 tuumaa. ^ '
LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
Liikennevalot Löme
Streetille ja Martin-daje
'RoadiUe '
Liikennevalot < pannaan käytän­töön
kuluvan viikon aikana Lorne
St:lle sekä Rowat .St:lle ja Martin-dale:
Roadillesekär! Ontario St:Ile/
Liikennevalot jo'^ asennettiin viime
viikolla' 'Valtatiedepartmentin puo-:
lesta.
Valoja kokeiltiin viime perjan­taina
Iäisenne insinöörin Wilf Rip-leyn
toimiessa 'valvojana; -K
nen:-mielestään ne : toimivat hyvin
ja- auttavat • helpottamaan : liikenne­pulmaa
ottaa: hän; ne :vastaankau
pungin ' puolesta. '
. Kaksia jkupli, autojen
Vhteentörmäyiksessä
säahiliinsa vammoihin ~
->Viime • sunnuhtaiha kuoli Sudbu­ryn
St. Josephin sairaalassa.
Ghelmsfordista kotoisin oleyamrs.
Lucy .Lapierre Leväkin tiellä autor
jen yhteentörmäyksessäsaamiinsa
vammoihin. Tänään ilmoitettiin St.
Josephin sairaalasta, että samassa
onnettomuudessa -loulckaantunut
AIdegeBelair on kuollut onnetto­muudessa
saamiinsa vammoihin.
:: Levackilainen Alex: Beaton on
pantu: syytteeseen: rikollisesta huo­limattomuudesta,
joka aiheutti mrs.
Lapierren 'kuoleman.; Hän louk­kaantui
onnettomuudessa ja on
edelleenkin sairaalassa.
^< MYYTÄVÄNÄ \
"HOMESTEAD" FARMI, 80 EEKK..
kahden ; huoneen talo; sauna ja
kaivo. Kauniilla paikalla, maili
Red Dear järvelle. Lähemmin Sud-bury
Steam Bath, 176 Spruce St.,
Sudbury, Ont.
(26—28)
Viisi loukkaantui
autojen yhteen­törmäyksessä
Viisi miestä loukkaantui autojen
yhteentörmäyksessä viime: sunnun
tai-iltana neljä mailia länteen Whi
tefishista valtamaantie No. 17:sta.
'Vakavammin ;-;loukkaantuivat^^^^^MH
bert Gohr ja William Ranta Wort
hingtonista.; Onnettomuudessa: loufc
kaantuivati myöskin Raymond Salo
ja hänen veljensä Sulo sekä Wil
liam Johnston mutta he pääsivät
sidonnan 'jälkeen posi- sairaalasta.
Onnettomuuden sarvellaan -johtu­neen
-siitä kun Whitefishistakotoi'
sin oleva Arnold Roland Martin oli
yrittänyt sivuuttaa Rannan autoa
törmäten—yhteen .iGohranin auton
kanssa.. Rannan auto joutui myöskin
yhteentörmäykseen : ja ;.suistui Or
jaan. vMaakuntapoliisi: tutkii "on­nettomuuden
syytä.
LÄÄKÄRI JA KIRURGI
DR. L. HOOEY
Pnh. OS. 3-3695 Kotiin OS. S-67tt
Medical Arts rakennniueiM
260 Cedar St, Sndbnry
MAANMITTARI
Murray R. Maher, O.L.S.
Ontarion maanmittari
PUH. OS 4-6348 HUONE 124
164 E LM ST: E: SUDBUBY, ONT.
Kyytiä saatavana
suurjuhlille'
Beaver Lake, Ont. — Kun Beaver
Laken Jehu vuokrasi:; autobussin
viemään urheilijoitaan ja.,; voimis­telijoitaan
suurjuhlaan Porcupi-j kunnes räjähdys tapahtui. Räjäh-neen
niin olisi tässä bussissa vielä tuhosi trokin ja teki' vielä tie
tilaa 15 henkilölle matkustamista; noin kuusi tuumaa syvän kuo-varten
juhlaan Jos bussi saatai- ^ pj^,
siin täyteen tulisi maksu olemaan'-
Dynamiittiräjähdys
tuhosi iroliin
Joyceville. — - Viisi laatikkoa dy-:
namiittiä ja 36 dynamiittinallia rä:
jahti täällä lähellä; olevalla syrjä
tiellä ja niitä kuljettava troki tu­houtui.
Trokin ajuri William Eglund ja
Lance Woods sanoivat, että he py­sähtyivät'
kun he haistoivat tulipa­lon
alkaneen;; He huomasivat peit
teen palavan.
''Me yritimme sammuttaa ,tulta
kunnes tulimme huomaamaan yri­tyksemme
turhaksi'*;, sanoi: Eglund.
Tämän jälkeen hevoJivat: kummat­kin
poistuneet omiin suuntiinsa
Sanomalehdistö
p•a••l•v e••l•e•m a•s sa
vaaraa asiaa Pugwash, N . S. — Clevelandilai-nenv:
teollisuusmies: Cyrus; Eaton sa­noi
täällä viikonlopulla, että sano­malehdistö,
radio ja televisio tuu­dittavat:
ajattelemattoman yleisönsä
;'tunnottomuuteen: .nykyhetken: on-';
gelmista".
Mr. Eatonin mielipide- ilmaistiin
hänen; lausunnossaan opetustyönto'
kijöillei;:jotka olivat osallistumassa:
täällä Yhdysvaltain yliopistojen:de­kaanien'
konferenssiin: Hän kehoit-ti
heitä; etsimään uusia; keinoja ih-misten:'
mielien. voittamiseksi. Vaik­ka
yhteysvälineistä voisi, muodostua,
voimakkaativälineet ihmisten opet-tanaiseksinja;::
valistamiseksii: niitä
käytetään pääasiallisesti: vain: vaa­rallisen;
k i i h k o isänmaallisuuden,
ahdasmielisyyden, sensaatiomaisuu­den:
ja pintapuolisen huvin edistä.-:
miseksi.
Tappaako tiede taiteen?
Moskova. — Neuvostoliitto on lu­vannut
lainata' 10 Picasson taulua
Lontoossa pidettävään Picasson iai^
denäyttelyyn, tiedoitettiin Britan­nian
lähetystöstä viikon vaihteessa.
Nämä taulut ovat Moskovassa
Pushkinin ja Leningradin Hemita-gen
taidekokoelmissa; ;..:^^
nossa sanotaan, että Britannian tai­deneuvosto
oli pyytänyt kyseenä
olevia lauluja ja Neuvostoliitto tu­lee
lähettämään taulut lähiaikoma
Britanniaan.
siinä vähän yli 8 dollaria. Kyyti o"j w-« j , *M.M.'*
siis tavattoman halpa. - Ellei saatai-si
aivan täyteen niin sittenkin kyy- /» U„„Uaii#iAL-«i
ti olisi siinä kymppidollarin tienoil- " K U U K c t U U C K Sl
la. Bussi lähtee Beaver Laken haa­lin
luota perjantai-aamuna: heinä­kuun
29: päivänä klo 9: aamulla. Jos
haluatte kyytiä ottakaa yhteys N . ' syytettiin aikaisemmin Marjorie
Piispasen kanssa. Voitte soittaa Scottin murhasta, mutta jota vas-vankeuteen
Toronto. ^ L e o n a r d Ede, jota
Union 6-2335. — N .
Matka- ja matkatavaravakuutuksia
4^ .Turvatkaa kesäloma- ja : huvimatkanne mahdolliselta
tapaturmar ja: onnettomuus-sattumalta, hankkimaUa It­sellenne
MATKAVAKUUTUKSEN, joka on kovin halpa:
Vakuutusturva on.vpimassamatkustaessanne autolla;
•lentokoneella, junalla, laivalla, .linja- :tai pirssiautolla!
Ottakaa matkavakuutus kun lähdette matkalle!.;
\ VAPAUS TRAVEL AGENCY
•: Lupakirjana töimiva?:'matka- ja.matkatavaravakuutusasiamies:;
PUHELIN OS 4-4264
100 ELM ST. WEST SUDBURY, ONJ.
I taan nostettiin myöhemmin: murha­syytöksen
asemesta syytös kuolleen
•ihmisen .kunnioittamattomuudestay
tuomittiin .täällä :.lauantaina; kuu­deksi
kuukaudeksi vankeuteen.:
.Mrs.-.. Scot11in ruumis, löydettiin
joitakin aikoja :sittenjälkivaati:
mukseiia - .-Vrgentiaan, ; Newfound-landiin
lähetetystä matkatavara-ar-.
kusta. ^
Tuomaii Thomas Elmore havait­si,
että Ede oli lähettänyt .mrs.
;;Scottin.;ri:umiin arkussa estääkseen
poliisit, saamasta tietoa, hänen kuo­lemastaan
Käyttäkää "TOP'S ALL"
joka voittaa kaikki pesuaineet!
.On-valmistettu>7..aineesta. Siinä ei ole mitään jauhetta; rasvaa
eika gasoliinia.
:-. Puhdistaa perusteellisesti, sulattaa lian Ja: Jättää pysyvän klil-:
lon.: Se on; mietoa eikä vaurioita maalia tai vernissaa. Uudistaa ja;
suojaa pinnan:
AUTOISSA: maaliinv^:n
KOTONA: lattia-tile-mattoon, posliiniin ja emaliin; maa-latuihin
seiniin, vernissaan, puuosiin, helloi­hin,
jääkaappeihin, pöydänpäällisiin, ikkuna­lautoihin,
kuvastimiin,, metalliin ym.
Käyttäkää TOP'Sia kostean vaatteen avulla.
Saatavana paunan kannuissa. — Hinta $1.98.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
100 Elm St. West Sudbury; Ontario
•Myivät varastettua
puutavaraa
n"olella hinnalla
N«agara F a l i s . ; K a k s i Beaver-i
puutavarayhtiön työlaista,; jotka: oli.T
j vat ..myyneet puutavaraa .asiakkaille
I vähemmällä - kuin; •.;puolella\hintaai
i tunnustivat, syyllistyneensä V 16 ;var-
I. kaustapaukseen ,.• oikeuskuuluslelussa
' taalla viime viikolla.
iGornelius Jacob. Weibe.. joka. oli :0l-
: l u l tavaran lähettäjänä 18 vuotta. ;ja
.;; irokiiiajuri ..Albert ;'Kostuk . Willough-
I bysta:-tuomitaan talla:vhkolla..;:;:;;^^
h ; Kolmc"miestä, joilla oli. hallussaan
i. tata varasteltua .tavaraa; tunnustivat
i syyllisyytensä: ja heidän, asiansa
, myo.skin h kattiin viikolla.
[ Yleinen syyttäjä T. F. Porestell sa-
|;noi;näita ..varkauksia tapahtuneen 10
[ kuukauden ajalla' ja ky.see.ssaolcvan
tavaran aivö on noin $3,000.
Britannian oikeisto . . .
(JaCKoa I. sivulta)
siivellä myös; kannatusta kannano­toilleen.
Labouristien johtaja
Hugh Gaitskell puhui voimakassav
naisesti;Britannian .nykyisten alli­anssien
säilyttämisen puolesta.
Uhmaten ; puolueen : vasemmisto-siivenvvihan:.
vimmaa, Gaitskell sa
noi puolueensa kannattajille Bris^
tolissa viikonlopulla,, että ilman
Pobjois-Atlantin liittoa; kommunis­tiset
ainekset tulisivat ulottamaan
vaikutusvaltansa yli Länsi Saksan­kin.
Oikeistolaisille periaalteille us-'
kollinen: Gaitskell sanoi.; että jos
Britannia omaksuisi puolueettpman
asenteen idän ja lännen .välisessä'
riidassa se,.johtaisi hänen mieles:
tään rauhan ;^edelleen vaarantami­seen.
; Jos Britannia omaksuisi: puo­lueettoman-
kannan, se: johtaisi hä­nen
mielestään mahdollisesti koko
NATO-liiton hajaantumiseen.
Otsikkomme'ontahallisestrkärjiste nyky­äänkin,.;
avaruus-.;ja;atomikaudella,lo'dclIa:^^^^ vain Neuvosto-;
liitossa, ;]ossa se;on niin sanoaksemme, 1*puhdas'^;ongelnia.;Muissa m
sa; jopa niissäkin, jotka ovat tieteellisctihyvinvedityneitä; k
vieläkään tieteen ja taiteen välisestä nlstiriidasta, vaan toisaalta Rahan
:]a'toisäalta:;tieteen ja taiteen; välisestä:,taisteIusta:.Omas^
tiede on melkeinpä yhtä vähän hemmotellussa asemassa kuin tarde:^^^^^^^'
Mutta Neuvostoliitossa, tieteellisesti edistyneimmässä maa.ssa, jossa
taiteenkin arvovaUa.:on:aina:OlIut suuri; ja .tai
turvattu, on viime aikoina käyty;terävää.väittelyä
:mankatsomuksen: vaikutuksesta taiteeseen;; Varsinkin'ncuvostonuorison.
keskuudessa on ^ ilmennyt mielialoja, jotka ovat taiteen kannalta: hälyttär
yiä. Kirjariija^Ilja Ehrenburg on lukuisi.sa kirjo't7iks ssa puuttunui
asiaan jo viime syksynäicikä häneltä ole suinkaan: puuttunut.vähemmän
nimekkäitä .vastustajia,, jotka, avoimesti ovat puhuneet taidetta vasVaan;^
Kiihkeimmin on esiiintynyt. nuori insTnööri; Poletajevj'jonka; nimestä tul^
nuorten: kiihkomielisten maailmanmuUistajien lippu; kunnes nämä hil­jalleen
alkoivat, väistyä.: Kuitenkin pidetti.in vuoden vaihteessa keskus­telutilaisuus
"Ehrenburg vai. Poletajev", jossa pohdittiin runouden ja
muiden taiteenhaarojen asemaa nykyisessä yhteiskunnassa sekä tieteiden
ja taiteiden välisiä suhteita. Tahan keskusteluun Inttvi kriitikko Kor;
neli Zeiinskin laaja artikkeli Iäteraturnaja:Ga7.eta.ssu-^(maaliskuun .5. ;ja
10. päivinä), jonka paljon puhuvana otsikkona oli "QUo vadis?" :(minnft
menet). Julkaisemme seuraavassa Zeiinskin kirjoituksen pääpiirteis­sään.
Selostuksen on meille laatinut Mariti Savo.
Haluammepa sitä. tai ei, ;riinoli-! runoutta varten-': .Mulla useinimi-joilla;
on, yha vähemmänvaltaa moi- rtCMi ihmisten olaniäkcMiatn^
hin; ja he opettavat meille -yhä vd-l II ; k o n a i i U ! i i oikä; sisäinen voima: —
hemman
mekä
me: aatteiden,; .teorioiden, kokeilu­jen:
rakennustyön luiioudessa;":-
Näin Poletaj e v •,M i ien on sei liet­tävissä
että tieteen ja laiteen t ai
tarkemmin
taiteellisen
van armeijan jälkijoukkoon."
Mutta Antokolski erehtyy (tätä
Zelinski alleviivaa) olettaessaan, et­tä
tulevaisuuden ihmistä ovat en­nakoineet
Leonardo, Lömonosov ja
Goethe. Historia ei toistu ja Anto-kolskin
haaveet ovat;epärealistisia;;
Leonardon; tapaiset universaaline-r^
ot eivät ole mahdollisia tieteen
nykyisessä kehitysvaiheessa. Toi­saalta
;i elämän "matematisoitumi-nen";
on edistynyt niin, pitkälle, et­tei;
runous enää; valloita :matematii-kalta
.uusia aloja läheskään , siinä
määrin ;kuin: matematiikka anastaa
jokapäiväisen elämämme sanastos­ta
osia.
Ajatusten kulkiessa pitkin mate­matiikan
kiskoja on niiden liikkeen
logiikassa: se pakko,'joka viehättää
jokaista tiedemiestä ja joka lamaan­nuttaa
mielikuvituksen;; Nämä, kis-kokulkuvälineet
toimittavat meidät
totuuteen aivan kuin :pääteasemal-le.
i Astuminen pois junasta mer­kitsee,
.klä: kadotamme tien totuu­teen.
Tämän vuoksi tiedemiehet ei-vät:;
pidä siitä, että. sivulliset tun­keutuvat
erikmsaloille, eivätkä "va­paasta
runollisesta lennosta" mate­matiikan-
maailmassa^; Ilmeisesti
mman Elämme jaiven em j dikakaiisi joss.i eleUian, jhteiskun- tiedemiehet tekevät viisaasti
ikä tunteiden luomistyössä, eläm-j nallinon järjestelmä )a sen »-setla-1 jeHessaan omien alojensa me
mal vaalimiikset .Joskus luo -uiko-' tunkeilijoilta.
SUO-;
menetel-nainen:
äiinf'. määrittelee paremmin
ilihijsi^n jjkyvy ; k i i i i i : :Si^^
samen..; Boccaccio oli lakimies ja
sanoen l i e l e e l l L s e n ja diplomaatti Han häpesi Decame-ajalteUilavan
risliriila: lonea, jonka hän oli •nuoruudessaan
on käynyt n a m kärkeväksi? Insi-i kirjoilianul. Tiinaan k a i k k i ovat
nöörr Poletajev:.puöiusti .väittämää,
Sillä, tieteellä: joka operoi mut­kikkaalla
; .matemaattisella koneis­tolla.'
on vielä muuan ansio. Se ke­hittää
ja harjoittaa aivoja. Se pitää
ajatukset ;kurinalaisina.:Se laajen­taa
ajatusmaailmaa pysty- ja vaa^
kasuoraan. suuntaan.:. Ja Zelinski
korostaa, miten tärkeänä hän pitää
matemaattisen kasvatuksen tehos­tamista^
jo, keskikoulussa; Mutta tä­män
tien tulisi johtaa tietojemme
Diefenbakerin
oikeuksien laki
monimutkainen
unohtaneet .'Hoccaccion arvonimet
jonka.:mukaan integraali on iMJJon ja hän on: -jaanyt . b i H l o n u i i n . Decu^
Venuksen . p e i M a a t l e i l a siiurennVoi^i H i e r o n e n kirjoiUajana:;:^
sempi,,ja sai puolell^;en paljon kan-j i m s a i k m liedemieiret ovat- ilse hen-natlajia.
Tämäkö; on , omanv aikam- ;':ki.lokuhlaise,sii^-piläneet^k
me todellinen heijastuma"' Poleta ' ta, ei tioclelta, kutsumuksenaan , , , . .
jevih UuLsunloa on pideltävä psyko- Xiinph puolalainen ydinfvisikko ja .! At"„.?/^'^^^
logisena . a s i a k i r j a n a , .joka.', valaisee; iKin-sleiniirl^
neuvoslonuonson keskuudessa v a i - joitli suuren niaaian romaaneja
litsevia tiettyjä mielialoja.. •"NaemvKAlljerl:::Eiiislein^^ ja
me: ihmisten innosltivan ;lasinalli.;i.Jiiu.siikkia,-soilli. hyvin viulua:• j a
sun:: tietoihin ja'luovan n i L s t a e l a - 1 sanoi: :"-.I)o;st Ojev.sk i antaa minulle
män ohjelman. Se :;on .luknokivial-; eneninvan:kuiii kiikaa ticteellinon
Usta psyko'ogiad Ku 20 luvun LEF-1 ajattelija, e n e m m ä n kuin G.iu.ss!" i ^'"^t'""'^^"
lyhman uliiilaiismM uudeUeens^n- 'loisaalta on >yyiä muistaa eltei i ••'"'^^-'"kin karkeaan virheeseen, mi-lyneena
K\s, \ m y s on vakava mm D().-.u»je\.,-kikjan ollut vain Kai aina-! "^äli pystytämme oman inhimillisen
yhleiskunnallisesti : kuin: teoreelti' i:;/.ovrn, velicsien ja Kikos ja-rangais-lestikin
' iU> t e o s t e n tek.j.i \ aan,sol.iinsinoö-
, ^ToiSaalta kaikki keskiislelun osa- : r i ; : niatemaatikko.. ja • Ticdeakate.-
puolet, ovat hyökänneet 13. Slut.skin:; mian;kiijeonvaihlajaja.sen:.
••Fy\sikot ja l \ i i ikof-i unoa vas-' Hhka me k a i k k i s u o s t u m m e liian
taan SluLski kiijoilli l u n u s s a a n uopca-ti l u n o u d e n arvojen deval-mm,
(vapaaMi suomennettuna)- • M,nnn mila aik..mme muka •\M
•Tuntuu silla, elia fyysikot o\at ,„••' Onko luonnon kiij.i todella
suoMossa._lunUui silla, etja byii- ;,\oiii \ain matemaatikon ja f\>si-kot
hylätään Ei ole k\s\m. \ , s kui- kon s i l m i l l e ' Em. s l e in oh anan
vista laskelmista, on kysymjs maa > , o i s l a m i e l t ä kuin Kant. joka sanoi-dialektiseen
materialismiin; jota i l ­man
.matematiikkaakaan ei; voida
ymmärtää loppuun saakka.
Kumartaessamme:: matematiikan
abstraktisia: vertauskuvia,: Jotka tä­nään
juhlivat luonnonvoimista saa-voittoja
syyllistymme
ilmanlaeista."
Slulskin luno, sanovat arvosleli-f;
iJ[ökai.siessäfH
veri-air. lotuulta, •*kuin:: se:. sisalläh
jal. meikitsee lunouden jj taiteen'matenulliikkaa". ja kuin Galilei, jo-lipun
luovuttamista. Mulla tuskin Ka sanoi "Luonnon kiija on edes
Slubki on Uirkoitlanul muuta kuin i-ämme avoimena multa sen kirjai-^
akateemikko E. Paviovski, Joka,„it^.{ .uikkostennne kiijai-j (-'nemmislö, jopa nekin jotka operoi
IMavdassa keiian kiijoitti (4 11 ' m u \aan kolmiol neltol ja \mpv-f\'tt matematiikan koneistolla, suun-m
a a 11 m a m me: va in ; d i ff er en tiaalei-h
m ja mtegraaleihin. Mihin jäävät
filosofia, politiikka, etiikka;: taide?
Kommunismin ydin on: siinä ; että
sen vallitessa pääsee kukoistamaan
kaikki, mikä ihmisessä' on 'inhimil­listä.
.Meidän aikamme kulttuurielämän
kehityksen epätasaisuus heijastuu
tasapainottomuutena hengen, valko­kankaalle.
Mutta aikamme kulkee
kohti kommunistisen yhteiskunnan
sopusuhtaisuutta, ja vetoaa meihini
että:,kääntäisimme kasvomme ni­menomaan
: inhimillisen kehitykseni
sopusuhtaisuuteen.: : Ja -ihmisten
ja. Ihmisen::nerokkuusratsastaa\jo:
tuntemattomalla. Ja syntyy (ehkä)
myös uusi estetiikka.
Zelinski ei hyväksy runoilijoille
singottua kehoitusta pyrkiä uuden
matematiikan abstraktioihin, sillä
:matei||iatiikka::ja runous sijaitsevatv;
eri tasoissa. Ja Zelinski siteeraa
Ehrenburgia,. joka; usein ion; allevij: ?;
vannut, että on olemassa sellaisiq^
näkymiä; ..sopusoinnun:tai; epäsoin^;
nun käsitteitä, joita ei kirjoitus ei­kä
novelli, vaan ainoastaan runo
voi ilmaista. ^ .
Suurimman vaaran kirjoittaja nä­kee
loppujen lopuksi siinä, että
olemme liian tottuneet lyriikan alis­tamiseen
arkisiin tarkoituksiin,' r i i ^ '
rmijournalistiikkaan; runouden fay:;-:
:väksikäyttöön ilmaisemaan sellaisia
aiheita^; joita reportaashi: tai puhe
ilniaisisivat paremmin. Unohdam^
"me seuyyminkä Lenin niin - tarkoin ;
määritteli .Hegelistä puhuessaan::
materiaosoittäa tiedoillemme tien.;
mutta me itse ja kehittyvät reflefe:.:
simme ; rakennamme tätä tietä. Tie- :
tenkin joku ihminen voi elää ilman;
taidetta, kulkea elämänsä loppuun
kiskokulkuneuyojen avulla. Mutta'
silloin 'hänunohtaai ettei hän ole:
yksistään ihminen; vaan myös (ku-;:
lunutta vertausta käyttääksemme);;
jumala' — unohtaav selässään olevat:
siivet!
— vielä 200 vuotta sitten olivat
kellot niin epätarkkoja.:että;Englanr?
nin hallitus: maksoi 10,000 punnan •
palkinnon: mekanikko Harrisonille;
kellosta, joka pystyi:: 'osoittamaan -
ajan; kulumisen 30 sekunnin, tarkkuu-:
della vuorokaudessa. Nykyisin täl­laiseen
saavutukseen pystyvät halvat:;
rannekellotkin;
19.=)7), eitä .\eiivostoliilon Tiede­akatemian:
eiain tieteellisen laitok-
Ottawa. — Toronton Osgoode
Hallin; perustuslakiasioiden profes­sori
David W. Mundell sanoi täällä sen tjoalal eivät paase oikeukMin-alahuoneen
eiikoiskomiteaMe, etta s^im-Hla lavoin kuin e^meikikM
liittovaltion esittämä oikeuksien j;,-i^PiUnikien liiomi^^een johtaneet
ki on min monimutkainen, että a c , S i l l i claintietcellibOtkin alat
j.ovat::omal.-a :tavallaan valtläiiiallö-:
Vmi'a "'" " ' •" " •
lal
johtaisi : moniin tarpeettomiin ::oi'
keudenkäynteihin.
^v.;" mm paljon
epävarmuutta,::: että ne_^johtavat
liian moniin oikeuden käsittelyihin
ja kuluihin'", sanoi, han komitealle.
'"Oikeuksien lakina se ' on liian
monimutkainen. Sen pitäisi olla j
vain tosiasioista annettu lausunto
vähemmin; teknillisin-: muodolli­suuksin."
; Hän sanoi, että siinä ei -sanota
kuuluvatko; :;inhimilliset: oikeudet
lakiin vai onko niistä mainilsemi-nen
vain parlamentin pyhä tarkoi­tus.
^
.XevMunin. dalilein ja Einsleinin
tutkimuk>et hv piiolisoival lälla hel­ke
11 a ; a j a t us m aa 11 ma mmc ; n 1111 a lu--
iok-,iH.:. joihin ne ovat jolUanoel
.Vaikka : aika muu; vaMankumoiis ta­paili
iiii k in :,yiileiski(nnallis"ella ^alal-taa
katseensa kokonaisuuteen, ei
osaan; Ihmisten enemmistölle poli­tiikka
ja kuu, musiikki ja iltarus­ko
merkitsevät edelleen : enemmän
kuin 2.x2kaavan ruollisuus,; kuin
inatemaattisten;, todistelujen .: kau­neus..
Taidehan ei .ole muuta kuin
UI .1 väline, jolla ihminen näkee toisen
On sn-, ,k vsvmva inh1i m' ill,i.s en la. niin . liet,e eb.^akin ,o, n , lauahtu-t ih,m isen sisäi.s. en maail.m, an ija "ta- , , , ,1 . ! ni.i^-^a eiaanlainen valUinkumous .... i.., _ j ._
?;.iö •-•'nfin ':\ katitta koko todellisuuden.:
laatu ;;muuttuu;; Kuu iiei,^
k u l t l u u r m ei a a s i a lohkosta — , , - , , , , i n an
, , , , , , ' .10 nrin \ ai h a i n k u i n l a m m i k u u s - .„ . ,
y d i n f y s i i k a s t a ja o l e k t i o n i i k a s t a , M* \ > I i c t e n km
l i n n a n m ^ t l m a t i i k a n kansaa — |o , ' ^ " 'i^'i<'^'""^l^" ' ^ ole l a n a a n e n ä ä k a l p e a s a l a p e r ä i -
k a on p i t k ä l l e o h i t t a n u t k a i k k M ' " ^ " ' " H u i a m i a m . e l e n k i i n l o i s i a ' taivaankappale, se on m y ös
a j a U i k M a t u l e v a i s u u d e n l i e s l a . n e u v o s t o l i i t t o l a i s e n m e t a l l m k a n t a -
Ä - l l e l e e n ; ; ;ja - i a n e i v : v o i n o k i i l u s s a . . ;,.;.;:•• •• •;sy':rr^r:y,--: .r-:^.-x^
Kersman, :on. oiisimmäLsellh-miiiil
loiikot.
Eks.iktisten tieteiden la taiteen
väliset listii Iidat ovat historiallinen , ,, , ,, .
kehityksen aikana epäilemättä kär-'!''^'''*' ^^'^'^^-'^ J"='^^^
jislyneet j a muodosluneel p.ilion
selvemmiksi kumniitäne-olivat.Fi-
Saan täten ilolla ilmoittaa,
että rakkaan vaimoni
Eva-Stiina Filpus
(O.S. Pursiainen)
maalliset kärsimykset ioppnivat
Sudbury General-sairaalassa hei­näkuu
19 pnä 1960, keUo 8 aa­mulla.
;Hän oli - syntynyt Suomessa;
Helsingissä,: elokunn 26 pnä 1894
jaoli kuollessaan 65 v.. 10 kk: ja
23 päivän iltainen.
: : Lähinnä suremaan ; jäi hänen
miehensä .John Edward' Wahna-:
pitäessä ja yksi tytär (Onrokki):
mrs. Fred Tnnmanen, i Galt, Ont.
Ja; heidän kaksi;lastaan;;yksi veli,
Kalle Pursiainen,: jossakin Etelä-
:t)ntariossa sel(ä yksi serkku, mrs.
Erick Nyran Torontossa.
:: -Vainaja: haudattiin PariiLavra
hautausmaahan heinäkaun 21 :pnä
1960, kella:ll;,aamupäivällä .ystä-väjoukon
saattamana.
Papilliset toimitukset suoritU
pastori V. Kyllönen.
Sammuneet on ; aidin^ silmät, v,
ydan hellä jäähtynyt.
Meidän mieltä murhe painaa;
;kunainiaaks*oot meidät jättänyt.
::>Tyttäresi Orvokki perheineen.,:
rj-j-nesti karsit tuskat, vaivat,
liljaa raukesi sydämesi,
loppui tuska, tuli rauha,
mi kaunis, ikuinen.
: Miehesi John; Edward Filpus, >;
R.R. 2. Wahnapitae, OnUrio.
Ikkunat jä ovet-erikoisalan^
Nykyaikaisilla; koneillai--varustetussa:.VErstaaKamme:;k
mistamaan kaikenkokoisia PUISIA IKKUNOITA-JA-OVIA sekä niiden
KEHYKSIÄ. Välitämme myös valmiita sisä- ja ulko-ovia kohtuullisin
hinnoin, —
Varastossa;
^Kaksinkertaisia ikkunoita (S vno-;
den takun)
Penelyte ja Barclay pdytftlevyji
Metaliireunustaa
Vaneerilevyjä
;^LattiaIevyjä
Saranoita ja lukkoja
.Maaleja Ja vernissaa
"Thix JeDed''
uutuusniäalt^ on
MainioU kalkenlalsUn pintoihin
sisällä eli ulkona. Kokeilkaa tä­nä
keväänä. Nopeasti kuivavaa
Ja helppoa -maalata;' — .El tipu.
pensselistä.
SUDBURY PLANING MILL
D. O. Hipmlak, omlst.
Puh. OS, 5-6771, iU. OS. 3-9055 11—19 GINO ST., Copper kadun päästib
ylös. — SUDBUBY. ONTARIO.
El OHJUKSIA LÄNSI-SAKSALIE
(Jatkoa 3. sivulta)
Neuvostoliiton hallitus'ei ole voi­nut
välttää vaikutelmaa^, että
Straussin matka USAan ja sen jäl­keen;
tapahtunut Bruckerin; matka
Saksan liittotasavaltaan sekä hei­dän::
kummankin;;lausunnot Saksan
liittola.savallant.aseistamisesta ;Pola-:
'ns ohjuksilla ovat harkittua, etu­käteen'
sovittua toimintaa, jonka
tehtävänä on valmistella, maailman:
huolestunutta, yleistä, mielipidettä
Lansi-Saksan avoimeen ;:aseistami-'
seen tiihoisiPa ydin- ja ohjusaseilla.
Siltä, että alomlkäikien kantami-
.secn sovej^tut Polaris-ohjukset
ovat -hyökkäy.sase eikä missään ta­pauksessa
puolu-stusase, on todis­tuksena
.sekä ohjuksen teknillis-taktillmen
seloste ja sen toiminta-sade
(yli 2,000 kilometriä) että
amerikkalaisten: sotilashenkilöiden,
mm. .sotaministeri Bruckerin asia.s-ta
antamat avomieliset lausunnot.
Kun otetaan huomioon, että mai­nittu
ase luovutetaan Länsi-Saksan
ONNITTELUMME
VUOTUISELLE
SUURJUHLALLE!
Parhainta menesty.stä '
juhlalle! ,
^ toivottavat
Aino, Elma, Onelma
ja Melvin Luoma
Soulll>_Rorcupine, Ont. - ?
)
asevoimien käyttöön, joiden voi-mienjohtohenkilöt
eivät mitenkään
peittele revanshistisia mielialojaan,
niin käy täysin selväksi, että Vh-dy.
svaltojen hallitus kulkee yhä
edemmäs : vaaralliseen .suuntaan
muodostaessaan^^ , a hyok^
käyspesäkettä: aivan: Euroopan: sy­dämeen.
USAn hallitus likkoo kaikeasti
menettelyillään yhdessä toisten llit-ler-
Saksaa-vastaan taistelleiden val­tioiden
kanssa ::ottamaansa:jilhlaN
lista::: sitoumusta: turvata: sellaiset
olosuhteet, että Saksa ei~ uhkaisi
enää; koskaan naapureitaan tai rau-:
han säilymistä maailmassa, ja tä­män
lisäksi; se vielä-suoranaisesti
antaa - Hitlerin :entisten kenraalien
johtamalle-Tf^Länsi-Saksan armeijalle
käteen tyhoaseen, jota nämä hitle-riläiskenraalit
saattavat käyttää uu­teen
hyökkäykseeh.
USAn hallituksen ei tulisi unoh­taa
myöskään sitä seikkaa että saa­tuaan
rakettiaseita haltuunsa län-sisaksa^
aiset revanshistit voivat
käyttää niitä sodan' sytyttämiseen
ilman USAn suostumusta ja vetää
Yhdysvallat osalliseksi sotaselk-kaukseen,
jossa 'Amerikan kansii
joutuisi omien poikiensa verellä
lunastamaan kalliisti hallituksensa
edesvastuuttoman politiikan, llis
torian kokemus osoittaa vakuutta­vasti
myös, että Saksan jälleen-aseistami.
seenantautuneet' mani
ovat' joutuneet it.se ' .saksalaisten
aggression ensimmäisiksi ^uhreiksi.'
Asiasta jiitettiin .samanaikaLso-sti
diaksen ja: Aristoteleen lai::Danten
j a Leoiiaido da Vincin aikana So­sialismin
j a kapitalismin välisessä
inaailmanhisloniallisessa kilpailussa
oval Uilleet ensiarvoisiksi ne tie­dot
ja menetelmät, jolka ennen
muita. py.s!yvai;lakaaniiUin kamppai­leville
leireille voiton. Ensimmäi­nen
on tietenkin yhteiskuntatiede,;
mulla loisella sualla oval matema­tiikka
j a tekniikka 'Siksi fysiikka
saa ihteiskunnassamine osakseen
po 1 k ke u k .se 111 s e II h u o m I o n j a • k 11 to k-ijen:-
samalla kuiii:-humanistiset.;alal
näyttelevät loisai vou^Sta tai kolman­nen
luokan osaa. Tietenkin anne­taan
;Leninrpalkinlojav|yiiikastakin,
mutta tämä toiminnan muoto-rei ole:
saanut sitä yleisvalliollista merki
tystä, että siitä puhuttaisiin puo­lueen
kokouksissa samalla lavoin
kuin :valuraudast:t ja teräksestä, ku-
:ten kerran: iinelmoi :Majakovski:
Zelinski kertoo että han itse paä-i
lettyaän Moskov:in_\'liopislossa his-
J_oriallis-kielitieteeIli.set opintonsa
ryhtyi lukemaan korkeampaa mate­matiikkaa.
Runoilija V. Bjusovin
neuvosta Zelinski tutiistui differen­t
i a a l i - ja:-intoijraalimalenraliikkaaii
ja väillää. elia tämä oli hänelle h y ­vin
antoLsaa — myös , sillä alalla
jolla hän t o i m i i , nimittäin kullltiu-rikritiikin
alalla. ,
Keskustelu Komsomolskaja Prav-da.
ssa kosketteli mm. ky.symyksiä-
"Aikakaiilemmo kul.snu, meidän tu-
'isicolla matemaatikkoja, multa jos
olet .syntynyj runoilijaksi lai k i e l i ­tieteilijäksi
— mitä teet?"- "Joskus
sisäiset laipumuk.sef ja lahjat mää­räävät
ehdottomalla voimalla i h m i ­sen
elämän kulun. Kiikli.salaa vuol­ta
sitten kulki talonpoika Lömono­sov
jalkaisin, Arkangelista Mosko­v
a a n ja kehittyi kansainvälisesti
tunnetuksi (ledemiehoksi. Maksim
Gorki niinitii'Jeseniniä "elimeksi,
I luimanislLi-el Heteet silmiemme
' edes.sa jälkeen kelulvkses>.aan ky­kenemättä'
vapaiitumaan-; vertailev
v a s t a lulkinu(.>menete'inä->ta ja sul­keutuen
aiitaa-,ti' vanhoihin, saavu-{
l i i k . i i i n s a j o l k . i ovat siium.^ä vieiai-j
ta l i r u v a n a j a t u k s e n uuhille lo.vdoil-|
le j a v o i l o i L i e . (Ilmeisesti Forsman i
ei l u k e m i l m a i x i l a i s t a vhleiskuiUa-t
i o d e t t ä luimani-^tisien tieteiden
joukkoon. luiotnauttaa Zelinski.
. A l i m l i M i k i n .Eeiimanin ajatukset
ovat k i i N t a i i . i l a i s i a ) MielenkiiiUoi-!
I l e n , on taman tiedemiehen johlo-paalds
tieteen tulevasta kehityk-
>^e»ta-
' Kun eksaktineii tiede on tem­paissut
ihmisen iiuikanaan voitto­kulkuunsa,
.-.illoin tulevaisuus koko
suurenmoisuiVdessaau .kuuluu: sille,
iiiila. nimitetään humauisti.seksi;tie­t
e e k s i ja jota vastaan äsken sääli­mättä
livökkäMimme aiialysoides-saninie;
sen ; nykyisiä :saavutuksia;
Tiede p.ilaa jälleen itse ihmiseen,
hänen älyynsä ja lttova;'iii_jijaluk­s
e e n s a , ja ihanik.si inuodostiivat tä­män
tieteen saavut ukset iiiulejl
maailman kynnyksellä, jolloin ho­mo
sapiensi.sta .syiitvy liomo scien-t
iae."
Siis ajattelevasla ihmisestä (ho-.,
mo sapiens) .syntyy lieloellinen i h -
minen (homo .scientiae). Tähän
viitlaisival elrkii eräät uudet vii-laukxset
taiteessa Itunoihia V. An­tokolski
on keskiisleltimine kulues­sa
väittänyt:
'•EMei aikamme runoilija kuule
musiikkia ja lytmejä lleraklcitok-
.sen maailmankaikkeudesta ja-mer­kittyjen
atomien liikehtimisestä ve­risuonissamme,
niin hän Ui ole ai­kamme
runoilija, Ellor hän oleval-;
vonill öitään" pyrkie.ssään (vaikka-l)
a vain pyikie.ssään, ,sillä numUi'
hiuieltä\ei voida 'vaalia) perehty­mään
materian, salaisuuk.ifiin, jotka;
20. viio.si.^iadan iyysikol oyät paljas­taneet,-
riiiin .'tämä un in(>ikkinä sii-r
Kirjakaupassamme ön nyi suurin ja
monipuolisin romaanikirjojen vali­koima,
mitä on ollut moneen vuoteen
NETTA MUSKETT;
VARJOT VÄISTYVÄT
235 SIVUA — HINTA SID. $3.25
Tämän Netta Muskettin uuden romaanin tapahtumat alkavat
Maxinen lapsuuden Intiasta ja kärjistyvät huippuunsa sodan run­telemassa
Euroopassa, missä ihmiset ovat joutuneet paljon koke-'
maan ja paljon;karsimaänv:; Se? on; kertomus kiihkeästä.epatavalli-:::
sesta naisesta, Maxinesta, joka ei oppinut tyytymään puolinaiseen
onneen — hänen ehtonsa oli kaikki tai ei mitään.
NIKO KAZANTZAKIS:
VIIMEINEN KIUSAUS^
^ 432 SIVUA — HINTA SID. $4.00
,. • Niko KnzantzakH
otteella •ristiinnaulitsemiskertomuksen realistiseksi ;ja vaikuttavaksi:
romaaniksi • Se kuvaa levotonta aikaa —^ tuttujen historiallisten
hahmojen-; todellista ja elävää elämää värikkäässä arkipäivässä.
Roomalaisten; legioonien: 'suojeluksessav he elävät vapaudentaiste-: •
;:.äjlijoiden:ristien varjossa;; näitä; ristejä-kohoaa: teloltuspaikoillakaulta^w:
' maan. Huomispäivän^ pelossa Ja hengellisessä kodittomuudessaan
he. turvautuvat väkivaltaan, rakkauteen ja uneksivat luvatusta
vapauttajasta. ^ _ ' . . ,
Corbott T. Thigpen ja Hervey M. Cleckley:
EEVAN KOLMET KASVOT
291 SIVUA — HINTA SID. $3.85
"Vuoden erikoisin ja kiUitolsln kirja"
Elämä Itse on antanut aiheen tähän poikkeukselliseen kirjaan.
Lääkärien kertoma, mielikuvitukselliselta tuntuva .kuvaus nuoresta
aviovaimosta. Jossa yhdistyi kaksi toisilleen vastakkaista persoo-nullisuutta.
Jotka lopulta muuntuivat .vielä, kolmanneksi.
Tb.\TKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS FUBLISHmG CO. LTD.
I BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
•ifiiiiiiii
-^'«^mk
m''