Vapaus, July 7, 1955

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 7 p. — Thursday, JuJy 7,1955
VAPAUS CUBEBTF) Independent Labor
Qrsan of FbinJtti Canadians. Es»
tebBSbed XTov. 6, » l ^ Authorized
«s^iecond dass mall b7 the Post
Office Depai^tment, Ottawa. Pub-
Uabed tturiee weekJy: Tueedajrs,
Sltundays and Saturdaya by Vapaus
Publisblng Ckunpany Ltd., at 100-102
Elm St. W^ eudbtiry, Ont.. Canada.
TeJephone*: Bu»; Office 06- 4-42W:
Editorlal Office OB. 4-4285. aSanager
e. SuIcsJ. Editor W. EUund. Mailin?
address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertising ratea upon appUcation.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vic; 7X10 6 Uc 3.75
3 iclc, 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vic. SXX) « kJc 4.30
Suomessa: 1 vk. 8Ä» 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
L-Saksan sosdemit rauhan kannalla
Täydellisenä vastakohtana esimerkiksi täkäläisen CCF.n oi-
; keistojohdoHe, Länsi-Saksan: sosialidemokraatit selittivä viime tors-
,:tania, jolloin puolueen korkein elin kokoontui Bonnissa, että he aiko­vat
määrätietoisesti vastustaa niitä sotilaslakiesityksiä- jotka hallitus
on jättänyt liittopäiville; -
. j A , . i Sosialidenfiokraattisen puolueen hyväksymässä päätö.slauselmassa
yaaditaanuudellceiv, ettei yhdistynyt Saksa saa olla mukana missään
'5i>tila5ltittoutumassä, ci idä eikä lännen kanssa. Vain tällä tavoin voi­daan
päästä jnenestykselliseen järjestelmään'Euroopan turvaamiseksi
kollektiivisesti.
<Nämä rauhantahtoiset ajatukset eivät suinkaan jää pelkiksi
•fraaseiksi, sillä «Länsi-Saksan sosialidemokraattinen puolue on kii-.
tettävällä tavalla toteuttanut sitä käytäntöön jokapäiväisessä toi­minnassaan.
Ottakaamme esimerkiksi^^^^v^
sodanlietsojat •
aikoivat värvätä 6,000 miestä käsittävän vapaaehtoisen joukon, jotta
, voitaisiin nopeistuttaa Pariisin sopimusten mukabta .500,000 miestä
käsittävän armeijan perustamista.
r Kansleri Adenauer ja hänen hallituksensa toivoivat, että valtio­päivät
hyväksyvät muitta mutkitta poikkeuslain,*jonka mukaan voi­taisiin
värvätä "vapaaehtoisina" nämä 6,000 miestä ennen heinä-kuim
kahdeksattatoista päivää, kuten uutistiedoissa kerrottiin. Kun
muistetaan, että Neljän Suuren päämiehet kokoontuvat Genevessä
^^juuri heinäkuun 18. päivänä, niin tästä näkyy, että kansleri, Adenaue-rin
tarkoituksena oli saattaa Neljä Suurta alustavasti "tapahtuneen
tosiasian" eteen. Mutta: kiitos Länsi-Saksan sosialidemokraattisen
puolueen rauhanohjelmalle, tämä "aikataulu" viivästyi ainakin niin
% paljon, että tämä "vapaaehtoisten" värväyslaki ei tule hyväksytyksi
vielä siihenkäänmennessä, jolloin Adenauerin pitäisi matkustaa Mos­kovaan!
- Totta tietysti on, kuten uutistiedoissa kerrottiin, että Länsi-
Saksan kaikki poliittiset puolueet nousivat "kapinaan" .Adenauerin
liallituksen ehdottamaa lakitekelettä vastaan. Mutta että näin tapah­tui;
siitä lankeaa suuri kiitos Länsi-Saksan sosialidemokraateille,
jotka eivät anltaneet itseään pcloitclla, vaan nousivat arkailematta
ptiolustamaan Saksan kansan etuja ja vastustamaan .Vdenauerin so­taisia
suunnitelmia. , -
Puhuessaan valtiopäivillä tätä aseistumissuunnitclmaa vastaan,
>Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen johtaja Krich Ollen-liauer
sanoi, että valtiopäivillä voitaisiin nyt keskustella paljon tär-keimmbtä
asioista kuin uudelleen aseistumisesta. Tä.ssä vaiheessa hän
viittasi kansainvälisen jännitystilanteen huojenemiseen, Neljän Suu-
.,ren|.kokouksen lähestymiseen ja vieläpä Adenauerin Moskovan mat-
.'kaankin. Leimaten keskusteltavana olleen lakiehdotuksen ''hirviöksi
Ollenhauer sanoi: "Kaikki tietävät, että suunnitellulla 12 divisioonalla
'a 6,000 vapaaehtoisella ei olisi mitään merkitystä atumisoditssa";
Ja kuten sanottu, sosialidemokraattien , päättävä esiintyminen
ksan kansan puolesta uusia sotascikkailuja vastaan sai vastakaikua
^kaikissa puolueissaj aina kansleri Adenauerin omaan kristillisdcmo-
J k/aattiseen puolueeseen asti. Seurauksena tästä oli se, että vapaaeh-
* loisten värväyslaki ei tule käsitellyksi heinäkuun kahdeksanteentoista
])a|iVään mennessä eikä vielä moneen viikkoon sen jälkeenkään.
^ Valitettavaa vain on, että Länsi-Saksan sosialidemokraattinen
V puolue ei saa paljoakaan kannatusta jaetukea sisarpuolueiltaan. Totta
« oii^iettä esimerkiksi CCF:n kansallinen konventioni ja puolueneuvosto
K oyät hyväksyneet päätöslauselmia Saksan jällccnaseistamista vastaan
J ja siis Länsi-Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen rauhanohjelman
•tueksi. Totta on sekin, että GCF:n jäsenten enemmistö äänesti ala­ti
huoneen istunnossa Saksan uudelleen aseistamista vastaan. Mutta
«valitettava.tosiasia kuitenkin on, että puoluepaavij. M. Goldvvell ja
• kolme muuta johtavaa "mohikaania" äänesti puoluepäätöksistä ja
* "solidaarisuuslupauksista" huolimalta Saksan uudelleen aseistamisen
J puolesta, ja että eräät pienemmät tekijät olivat yhdessä .\FL:n
•*Meanyn ja kumppanien kanssa vaatimassa ns. Vapaiden Ammatti-
1 yhdistysten kansainvälisessä kongressissa, että Saksan sosialidemor
! kraattisten unionistien pitäisi luopua rauhantaistelusta ja toimia
AVashingtonin sotaohjelman mukaisesti-— huolimatta siitä,*kuinka
' sutina onnettomuuksia se aiheuttaisi Saksan kansalle ja koko ihmis-
, kunnalle.
On kuitenkin ilolla todettava, että Länsi-Saksan sosialidemokraa­tit
ovat hyvin kestäneet sekä kotoisten .sodanlietsojain painostuksen
1 että sisarpuolueittensa kylmäkiskoisuuden ja pitäneet ylhäällä rau-
^ihan lippua. Olisipa meidän sosialidemokraattisilla CCF:n huippu-'
johtajilla yhtä paljon selkärangan kankeutta ja selkeänaköisyjatä
rauhan asiassa kuin on Länsi-Saksan Gllenhaucrilla!
Ei kelpaa nautittavaksi
Puolustaessaan Ottaxvassa vieraillessaan hallituksensa kerras­saan
tuomittavaa rotusyrjintäpolitiikkaaEtelä-.A'frikan ulkoministeri
Eric-: H.'Loxv vetosi muun maailman myötätuntoon selittäen, ettei ro-
• tusyrjinnän tarkoituksena ole tehdä vääryyttä mustaihoisille, sillä
kysymys on "ainoastaan" valkoihoisten yliherruuden sailyttämi-^
sestä. ^
Mr. Louwn vetoomukset täs.<ä muun maailman myötätuntoon.
palauttaa mieleemme jutun miehen kuvatuksesta, joka molemmat
vanhempansa tapeUuaan rupeaa oikeuskuulustclussa itkemään sitä
.kurjuutta, kun "kukaan ei osoita myötätuntoa orpopojalle!" •
•..Sanomalehtimiehille antamassaan kaunistellussa lausunnossaan
• mr.:Louw paljastaa hallituksensa rotusyrjintäpolitiikan koko kurjuu­den."
Hänen kerrotaan nimittäin sanoneen:
'."Me taistelemme valkoihoisten sivistyksen säilyttämiseksi Etelä-
Afrikassa. Jos mustaihoisille annettaisiin iiänioikeus, se olisi valko­ihoisten
vallan loppu Afrikassa." ^
•:Mutta miksi pitäisi -Afrikassa säilyttää valkoihoisten valta suur­ten
«kansanjoukkojen tahtoa vastaan? Eikö valta kuulu demokraat­tisen
käsityskannan mukaan kansalle ja kansan valitsemille edus­tajille?
'Kun Etelä-.Afrikassa on monta kertaa enemmän musta- kuin
; valkoihoisia, niin se osoittaa, että kaiken oikeuskäsitykscn mukaan
; valta kuuluu juuri heille, eikä kenellekään muille.
; '^Mr.Louw puolusteli hallituksensa rotusyrjintää silläkin, että
• kun-'Etelä-Afrikan parlamentissa on muistaihoisten edustajina seitse-mäii
valkoihoista, niin se on osoituksena siitä, että hallitus tuntee
'.huolenpitoa alkuasukkaita kohti — sillä valkoihoiset "voivat pa-
^remmin edustaa alkuasukkaita kuin alkuasukkaat itse";"'TSniä sel­laisenaan
on verrattavissa siihen, jos suomalaisittain sanottaisiin, että
VABSfASTIKAAN Cl f
MEBKITVKSETDV |
"Maailman rauhanneuvoston Hei- I
sinkiln Järjestämä rauhankokous hy-|
väksyi päättäjäisiksi yksimielisesti j
maailman yleiselle mielipiteelle osoJ-1
tetun vetoomuksen. Jota tervehdittiin
; hurmioituneella riemulla. Valtuutetut
syleilivät toisiaan Ja itkivät ilosta, sei-
Iäisetkin, Joiden kotimaalla el aikoihin j
ole ollut minkäänlaista kosketusta so- |
taan. Mikäpä sen kauniimpaa kuin
tällainen epäitsekäs ilo.
Epäilemättä oli kongressin toimek­siantajan
ohjeiden mukaista, että
vaadittiin. Saksan aseistamisen estä­mistä
ja Saksan yhdistämistä puo­lueettomuuden
merkeissä. Samaa voi
sanoa sotilaallisten liittojen kieltämi­sestä
Ja kollektiivisen turvallisuuden
Järjestelmän luomisesta Eurooppaan.
Kongressin. varsinainen tähtäysplste
oli Geneven konferenssi. Jonka onnis­tumiseksi
rauhanpuolustajain linjoilla
se vetoo maailman yleiseen mielipi­teeseen.'
Jos raulian asiaa voidaan edistää
siitä puhumalla, niin varmastikaan
Helsingin kongressi el ole ollut mer­kityksetön."
— Helsingin Sanomat.
Itämeren rauha merkitsee
rauhaa myös pohjolalle
REUNAHUOMAUTUS
YLLÄOLEVAAN
Lehden (Helsingin Sanomain) on
syytä muistaa puhuessaan "kongres­sin
toimeksiantajasta", että sellaisena
esiintyivät ainoastaan ne rauhantah­toiset
kansat, väestöryhmät, puolueet
Ja Järjestöt, Jotka olivat edustajansa
rauhankongre.ssiin lähettäneet. Muu­ten
on tyydytyksellä pantava merkille,
että maamme porvarillisissakin pii­reissä
ollaan valmiit tunnustamaan
kongressin kauaskantoisuus Ja totea­maan,
ettei se ole ollut merkityksetön.
--Vapaa Sana, Helsinki.
Euomen Baubaopnolastalaln
pubeeojoblaja, maAbtm Väinö
Meltti esitti Maailman Baqfaiin-fcokookfen
päättäjäisistannossa
Suomen . vaitouskunoan esitykset
liökonluelie. jullcaisnnme ne seo-raavassa
itokonaliaadessaan. 3Iaa-herra
Meltti iausui: ^
f Toteamme tyydytyksellä ne rayöni
Tervehdimme ilolla: Maailman Rau-i teiset saavutukset,mitkä kansainvä-hankokousta
ja sen pyrkimystä kan-1 lisessä tilanteessa on rauhanvoimien
sainvälisen: jännityksen jatkuvaan j anslosta^ aikaansaatu. >
lieventämiseen ja pysyvän rauhan ai-tönläninfn
osalUstoa kafkUin (oi-meD^
ttefsliia; joidie» tarkoitakse-na
kansainvälisen » o l u n Ja
turvalUeanden ylläpitäminen so-ptuoinnassa
Yhdistyneiden Kan-saknntien
Järjestön päämäärien
Ja periaatteiden kanssa. .
kaansaamiseen.
Tämä päämäärä vastaa Suomen i
tärkeimpiä kansallisia etuja, kansam- i
me hartaimpia toiveita ja pyrkimys­tämme
pysyä kansainvälisten risti­riitojen
ulkopuolella. . '
Ajateltaessa Suomen asemaa nyky­vaiheessa
voimme todeta suuren ja
myönteisen eron: verrattuna aikaan
ennen viime sotia. Kuluneiden 10
rauhan vuoden aikana on kansamme
pyrkinyt rakentamaan elämänsä ja i
tulevaisuutensa kestävän rauhan ja
ystävällisten naapurisuhteiden perus- i
talle niin itään kuin länteen.
Vanliastaan hyviä suhteita
Skandinaviaan on edelleen kehi­tetty,
aikaisemman ennakkoloulo-
Jen leimaaman politiikan asemes­ta
on suhteissa Neuvostoliittoon'
lähdetty uudelle rauhanomaisen
yhteistoiminnan tielle. Joka vas­taa
kansamme'pyrkimyksiä sekä
peru.stuu molemminpuolisiin etui­hin
Ja kansallisen itsemääräämis­oikeuden
ehdottomaan knnnioit- :
tamiseen. Suomi Ja Neuvostoliitto
ovat yhdessä' vakuuttaneet tar­koituksenaan
olevan mitä vilpit-
•I
AIntt» kanifainvälisessä tilan­teessa
on : edelleenkin pUrteitä,
. jotka lierattävat V levottomontta
myös Suomessa. Näiliin' knninn
ensiksikin se, että Atlantin liiton
ylin Johlo on ryhtynyt varasta­maan
armeijaansa atomiaseilla.
Atomisotaharjoitaksia järjeste­tään
Jo Norjassa lähellä Snomeh
rajaa. Tällaiset toimenpiteet aset­tavat
maamme Ja koko pohjolan
turvallisiiiiden'; vakavasti vaaka­laudalle.
Täten Atlantin iUtto ja^
kaa pohjolan maat kahtia Ja eh-
Icäisee ranlianomaisen pnolneetto-manden
pohjolan muodostumi­sen.'
YHDEN VOITTO ON
KAIKKIEN VOITTO
Sanoi prof.'Iversen rauhan juhilassa
korostaen rauhan jalcamattomuutta
I. Toinen levottomuutta herättävä i l -
' miö on Länsi-Saksan jälleenvarusta-
!. minen; Suomi on erinenkln joutunut
I kärsimään militaristisen Saksan le-i
vittäytymispjTkimyksistä. * Hitlerin
i armeija raunioitti viime sodassa suu-i
rimman osan Pohjois-Suomea. Eau-i
nioitetut alueet on suurin uhrauksin
I jälleenraTcennettu; Kansamme ei ha-j
lua uudelleen Joulua -vedetyksi so-
! taan Saksan hyökkäyksen johdosta.
! Tällaisen vaaran poistamiseksi on
Suomi kansainvälisin sopimuksin si­toutunut
torjumaan Saksan tai muun puuttumisella pn suomalaisia kaup-
Baobanomainen rinnakkainolo ;
loii etiotiiisat edellytykset yieisel-
Ie' aseistuitsen fiupistanuselie.
Soomen solmimat kansainväliset
sopiffiokset ovat säästäneet .sen
. varostelnkoiuneestai Jolta on val­lannut
Atlantin liiton maat ja
alentanut monen Itansan elinta­soa.
Matta kansainvälinen jänni­tys
vaikuttaa yhtäkaikki haiUI-llsesti
meidänlUn maamme rao-
. hanomaiseen rakennustyöhön. So-dannhi
»n olemassaolo: rohkaisee
täälläkin eräitä seikkaUähaluisia
piirejä; Nämä piirit vaatirat
äänekkäästi sotilasmäärärahojen
lisäämistä kansan hyvinvoinnin;
Ja valtiontalouden aseman kos-tannnksella.
Näiden vaatimusten .
hiestäminen hyökkäyksillä ' rau­hanliikettä
vastaan on omiaan
osoittamaan, että sellaiset soti­laalliset
valmistelut tähtäävät
muuhun kuin maamme raoban
puolustamiseen ja sen väestön
suojelemiseen. On selvää, 0 tä
atomikandeila ainoata tehokasta
väe^jtön suojelemista on uuden
sodan ehkäiseminen. Todellinen
maanpuolustus yhtyy rauhan puo­lustamiseen.
Pidämme koko kansamme taloudel­lisen,
hyvinvoinnin kohottamista suu­rena
rauhantehtävänä. Taloudellista
nousukauttaan Suomi saa kiittää sii­tä,
että se on voinut harjoittaa kaup­paa
,niin itään kuin länteen. Mutta
Suomikin on saanut tuntea painos­tusta,
jota Atlantin liitto harjoittaa
varsinkin pienten ^maiden oikeutta
vastaan käydä vapaasti kauppaa
kaikkiin suuntiin. Sotilaallisella
Entiften canadalainen
edustaa Puolaa
FooJan hallitus on nimStlänyit
Albert Mörskin Puoiao edios^ajak-si
paaltieettomien naiden valvnn-
'fakomisel<niiin Kornusa.
Morski oli Canadassa ollessaan
hyvin tonnettu työväen piirissä
puolalaisten lehden toimittajana.
Vuonna 1947 hän palasi Puolaan
ja hänet on jo usein' aikaisemmin
nimitetty luottotehtät-iin.
S I T Ä
JA
Menevät maailman
äitien kakoukseen
: Toronto, — Heinäkutin 7 pnä alkaa
Lausannes.')! Sveitsissä maailman äi­tien
kokous, johon tulee osallistumaan
äitejä kymmenistä eri maista. Ca-nadasta
on matkustanut 12 henkinen
äitien valtuuskunta.
— Ikävää ei laiauUa oli
jälkeen itun lopetin kouJu
ottamatta tietysti niitä keri
olen mennyt johonkin
jhausk^..
Kaisi hassahtanutta j
auttamassa talon rakentam
s: heistä otti naulan kerra
la-ast:asta, piti osaa naulc
heitti toisia menemään.
— Miksi.sinä heität men:
paljon nauloja?
i — Siisi koska iiiissä on 1
räs:ii päässä.
— Oletko; sinä huliu. N
vastakkaista seinää varten
Meksikon entisen presic
tervehdys rauhanjuhlassa
Helsinki. - i-(VS) Maailman rau­hanneuvoston
jäsen, jstalinin rauhan­palkinnon
saanut professori Felix
Iversen piti kansainvälisessä rauhan­juhlassa
Hesperian kentällä kesäkuun
27. pnä tervehdyspuheen, Jaossa hän
lausui seuraava'a:
Maailman rauhanneuvoston nimis­sä
lausun Teidät "sydämellisesti ter­vetulleeksi
tähän' meidän maamme
ja meidän pääkaupunkimme histo­riassa
ainutlaatuiseen tilaisuuteen,
jossa rajattomalle . kuulijakunnalle
kuuluu maailman raulianpuolustajain
valtava ääni, satojen miljoonien rau­haa
rakastavien ja sen puolesta akr
tiivijsesti ja rauhan keinoin toimivien
miesten Ja naisten ääni. Pääkaupun­kiimme
on kokoontunut koko ihmis-^
kunta pienoiskoossa, maapallon mil­tei
kaikkien maiden ja kansojen;
edustajia, suuren, uljaan, kirjavan
ihmisperheemme ystävyyden ja elä­mäntahdon
yhdistämiä jäseniä.
Kaikkien kieliä ei kukaan ole ym­märtänyt,
mutta on jotain, mikä hei­dän
silmistään, ilmeistään ja koko
olemuksestaan puhuu suoraan mei­dän
sydämiimhie kaipaamatta kielen
sanoja tullakseen ymmärretyksi: ys­tävyys,
veljeys ja rauha.
Helsinki on kolme vuotta sitten,
suurena olympiakesänä 1952, ollut
samanlaisen suuren kansainvälisen
kokoontumisen, paikkana, mikä sekin
kokoontuminen merkitsi askelt^
eteenpäin kansojen yhteisymmärryk­sen
ja yhteenkuuluvaisuuden tiellä.
Yksi oleellinen ero oli sen ja tämän­päivän
suuren kokoontumisen välillä:
silloin toisen-voitto oli toisen häviö,
nyt yhden voitto on kaikkien voitto.
Sillä rauha on yksi ja jakamaton:
rauhan jokin voitto esim. Aasiassa
on sanialla koko Ihmiskunnan rauhan
voitto.
Tämä Rauhanpuolustajain maall-manliikc,
johon lukeutuu satoja mil­joonia
ihmisiä kaikista maista, eri
maailmankatsomuksia, uskontoja ja
poliittisia näkemyksiä omaavia, eri
yhteiskunta- ja sivistysaloja edusta­via
miehiä ja naisia, syntyi, kuten
tunnettua, v. 1949. Se syntyi sodasta
kärsineiden kansojen tuskasta uudel­leen
uhkaavan sodan edessä, kon­kreettisena
päämääränä kolmaimen
maailmansodan estäminen. Mutta se
vastustaa — kuten jokainen rauhan­liike
ja Jokainen rauhanystävä —
aseistetun rauhan periaatetta,' so.
yritystä turvata rauha vetypommeil­la
ja sotilasliitoilla. Se pyrkii rau­haan
rauhan omin keinoin, kanso­jen
välisen ystävyyden, rakentavan
yhteistyön ja yleisen aseriisunnan
tietä. Ja tällä tiellä se astuu eteen­päin
yhden askeleen kerrallaan, va­paana
kaikesta sotapsykoosista, rau-.i
hallisesti harkiten, mikä kuUoinkljn
on tärkein tehtävä, mutta lopulliseqk'
päämääränä ihmiskunnan veljellinen
yhteiselämä aseettomassa maail­massa.
Ken on voinut seurata tämän maa­ilman
rauhankokouksen esityksiä Jä
komissioiden neuvotteluja, on voinut
todeta täällä koolla olevan rauhan-forumin
asiantuntemusta ja päte­vyyttä*
ja sen työn vakavuutta ja vil­pittömyyttä.
Eihän kukaan voi olla
niin naivi, että luulisi tämän ko-kouksen
lopullisesti luovan pysyväi­sen
maailmanrauhan.
Sen tarkoitus on kuunnella ja koo­ta
ne toivomukset, ajatukset ja koke­mukset
joita on annettavana tuhan-
Ellla rauhaarakastavilla ja rauhaa,
rakentavilla ihmisillä eri maissa ja
eri leireissä, ja näiden, rauhantie-toisuuteen
heränneiden ja rauhan­työhön
liittyneiden, nimissä herättää
jälleen uusissa miljoonissa ihmisissä
vaikutusvaltaisissa piireissä "^kä Yh­distyneiden
Kansakuntien moninair
sissa järjestöissä ymmärtämystä ja
aktiivista, rakentavaa toimintaa
välttämättömyyden ja toteuttamis­mahdollisuuksien
pohjalla. Ja täs­sä
suhteessa on Helsingin rauhanko­kous
voinut merkitä saavuttaneensa
entistä vielä suiurempa'a laajuutta ja
syvyyttä. ,
Innostakoon ja rakentakoon mei­dän
mieltämme tietoisuus siitä, sekä
lisättäköön ponnistuksiamme, että si­tä
mitä täällä: Helslngiasä näinä päi­vinä
ajatellaan, puhutaan ja pääte­tään,
seuraavat kaikissa maissa har­taimmin
odotuksin ja rakkaimmin
toivotuksin miljoonat äidit, isät ja
nuoret, joille rauhan pelastaminen on
muodostunut elämän suurimmaksi ja
pyhimmäksi tehtäväksi heidän tule­vaisuutensa
ja heidän lastensa elä­män
onnen ehdoksi.
sen kanssa Uitossa olevan valtion ta
holta tulevaa hyökkäystä. Rauhan­omaisen,
yhtenäisen ja puolueetto­man
saksan muodostaminen poistai­si
sodanuhkan Suomenkin kohdalta.
Itämeri huuhtoo sekä Saksan
että pohjolan maiden rantoja.
Itämeren rauha - ja turvallisuus
. : mo-kiUuee myös polijolan rauhaa
ja fifuri^lUsnutta. Kaikkien' Itäme­ren
maiden yhteistoiminta rau-
. han turvaamiseksi olisi suoja ko­ko
pohjolalle. :
Tällainen rauhanomainen yhteis­toiminta
edellyttää eri järjestelmiin
kuuluvien valtioiden ystävällistä
kanssakäymistä. Eri- järjestelmien
rauhanomaisen Tlnnakkalsolonr tun­nustaminen
on edellytyksenä valtioi­den,
väliselle', normaalille ':yhteistoi-miimalle'
koko . maailman puitteissa,
yhteistoiminnalle, joka poistaa en­nakkoluuloja
sekä avaa runsaita
maihdollisuuk£ia. taloudelliselle ja
kulttuurivaihdolle. Kaikkein vähim­min
voivat pienet maat laskelmoida
tulevaisuuttaan valtapolitiikan va­raan.
Valtapolitiikan aiheuttama va­rustelukilpa
ja n}aailman kahtiajakoa
kärjistävä sotilaallinen toiminta uh­kaa
polkea jalkoihinsa pienten kan­sojen
oikeutetut pyrkimykset itse
määrätä kohtalostaan. Suomi tietää
omasta kokemuksestaan, että molem­minpuoliset
sopimukset eri järjestel­miin
kuuluvien maiden kesken ra­kentavat
siltaa maailman vaarallisen
kahtiajaon yli ja luovat rauhallista
ilmapiiriä, jossa pientenkin kanso­jen
oikeutusvaatlmukset: pääsevät
kuuluville. /
palaivoja pakotettu keskeyttä'mään
miatkansa. Tämäkin todistaa, että
kansainvälinen jännitys loukkaa ja
rajoittaa varsinkin pienten maiden
oikeuksia ja etuja.'
Suomen kansa tahtoo rauhaa ja
osallistuu sentähden aktiivisesti maa­ilman
kaikkien kansojen yhteiseen
rauhanliikkeeseen. Yhä laajemmat
väestökerrokset maassamme yhtyvät
toimintaan sotapropagandaa vas­taan.
Myös: virallisten elinten huo­mio
on alkanut kiintyä sotakilhotuk-sen
sekä raaistavien ajanvieteluke-mistojen
ja elokuvien aiheuttamaan
vaaraan. Näemme kansallisen kult-tuiurimme
edistämisen ensiarvoisena
rauhantyönä, jota ystävällinen yh­teistoiminta
kaikkien kansojen kans­sa
tukee ja rikastuttaa. Olemme va-:
kuuttuneet siitä, että jokaisella
maalla, yhtä hyvin pienellä kuin
suurellakm, on oma panoksensa an­nettavana
inhimillinen kulttuurin yh­teiseen
aarreaittaan, ja :tämä panos
saavuttaa koko tehonsa vain rauhan
oloissa. , -
Yhteenvetona edellä sanotun
johdosta esitämme seuraavaa:
— Kannatamme -atomiaseva-rastojeii
hävittäniistä ja atomi­aseiden
tuotannon lopettamista
sekä yleistä aseistariisuntaa.
— Kannatamme kaikkien Itä­meren
maiden yhteistoimintaa
Itämeren aineen turvallisuuden
lujittamiseksi osana yleiseuroop­palaista
tnrvaliisnutta, joka voi­daan
taata vain eri järjestelmiin
kuuluvien maiden- neuvotteluilla
ja ystävälliseilä yhteistyöllä.
Helsinki. — Mekaikon tasavallan
ent. presidentin kenraali Lazaro Car-denas'ln
tervehdys Maailman Rau­hankokoukselle:
"Maliilman Rauhankokous, jolle mi­nulla
on kunnia osoittaa sanani, on
mitä merkityksellisin ajateltaessa sitä
luonnetta, jonka unai uhkaamassa
oleva maailmansota saisi nykyisän
tieteellisen kehityksen aasiosta, ja
ajateltaessa tämän vaaran ja sen seu­rausten
vaikutusta erotuksetta koko
ihmiskuntaan.
RiippumattDmana yksityisistä ai­neellisista
eduista on olemassa tunne,
ja vaatimus veljeydestä ja rauiian-omaisettta
rinnakkaisolosta. Se luo
henkistä yhteisyyttä ihmisten ja kan­sojen
välille. Ne ylevät päämäärät,
jotka innoittavat tätä kokousta ovat
yhteisiä luken^jattomille ihmisille kai­kissa
maanosissa. Ne. synnyttävät
yhteisen maailmantietoisuuden kaik­kia
yrityksiä vastaan, jotka ovat vas­takkaisia
ihmiskunnan rauhankal-puuUe.
Mutta tämä tunne, jonka ei tule py­sähtyä
vain kannanottoon, on muun­nettava
jatkuvak.V: ja järjestetyksi
toiminnaksi, jonka avulla toteutetaan
ne perusperiaatteet, jotka voivat luo­da
maailmaan rikkaan ja kestävän
rauhan. Ne ylväät tiet, jotka johta­vat
tähän, ovat ihmisen oikeuksien
kunnioittaminen ja kalkkien kansojen
suvereenisuuden ja koskemattomuu­den
tunnustaminen.
Sen lisäksi muodostavat pyavvän ja
tehokkaan rauhan • vakaan pohjan
muiden maiden' sisäisiin - asioihin
puuttumisen täydellinen lopettaminen
vapauden ja. riippumattomuuden an­taminen
niille kansoille joilta nyt on
evätty itsenäisyys, kansainväliasn ta­savertaisuuden
aikaansaaminen eri
valtioiden kesken niiden koosta tai
voimasta riippumatta, ja' teknillisen,
— Kannatamme kaikkien Eu­roopan
valtioiden yhteisiä neu­votteluja
Saksan kysymyksen
rauhanomaisesta ratkaisemisesta
sekä yhtenäisen, puolueettoman
Saksan muodostamiseksi yhteis­ymmärryksessä
Länsi- ja Itä-
Saksan edustajain Itanssa. .
— Kannatamme sotapropa­gandan
kieltämistä.
— Kannatamme jokaisen kan­san
kansallisen itsemääräämisoi­keuden
turvaamista sekä vapaan
talous- ja kulttuurivaihdon edis­tämistä,
kaikkien maiden kesken.
taloudellisen ja kulttuurise
käymisen: toteuttaminen
maiden välille, jotta ylläj
jatkuvaa Inhimillistä edist
Siirtomaajärjej,';elmä. tai
ja poliittinen alistaminen,
ja väkivallan käyttäminen
välisissä auhteissa" ovat j
kielteisiä tekijöitä ja synnyt
suhteita ja tilanteita, jotk
tavatmaaperää sodalle.
Nämä aatteet, jotka ova
miljconille ihmisille kautta
ja joiden kautta maailmar
voimat saavat ilmaisunra. (
le.iiättä konkreettisia tekij
den 'herättäminen täytyy olli
niiden päämääränä, jotka ne
vaaran, jota uusi sota merki
Pertistä en keskinäisen kuni
vapauden ja rauhan periaat
ka ovat innoittaneet, sitä tj
on johtanut tämän kansainv
kcuksen pitämiseen ja joidei
oltava ohjenuorana sen
työssä, minulla on kunnia es:
arvokkaan? Maailman c R
koukselle. solidaarisuuteni j
nähdä a:n työn saavuttavan
tansa humaanisuuden asiai
tävänä voittona.
Columbian yliopisto
prof. kehoittaa
tunnustamaan Kiini
Louisville. — Columbia j
kanminvälisten suhteiden i
Nathaniel Peffer sanoi täälii
2 pnä pitämässään puheessa,
dysvaltain tulisi tunnustaa
Kansantasavalta ja kannat
kuuluvan paikan antamista "i
Hän sanoi myö.skin oleva
mieltä, että Kiinan kanssa tu
Formosan ja toisten saarien k
sestä, sillä erimielLsyydet s
johtaa sotaan, jolla ei tulla
voittamaan.
Veitsen terä pääkal­lossa
38 vuotta
Treviglio. Italia. — 54-vuo
drew Galimbertti meni saira;
pyysi, etta hänen päästää ot
x-sädekuva. "Olen viimeaikc
tenut lievää.päänklpua"vaL
Hänen päässään todettiin
2 tuumaa, pitkä (veitsen terän
mikä Galimbert arvelee jääne
38 vuotta sitten olleen tappel
rauksena.
PÄIVÄN RÄKINÄ
H ä M Sitkeitä on siffenkin vähän
Uusia hotelleja raken­netaan
Moskovassa
Moskovassa rakennetaan 6 uutta
hotellia, joista kaksi on melkein val­miina.
Uusien hotellien lisäksi kol-meafisa
vanhassa hotellissa ovat laa-jentamls-
ja •kunnostamistyöt käyn­nissä.
Trud lehden kertoman mukaan
vierailijoiden käynti Neuvostoliiton
pääkaupungissa on lisääntynyt niin
huomattavasti, että uudet hotellit
ovat välttämätömiä matkailijoiden
palvelemiseen.
Ukraina Hotel, "joka avataan pian,
on Euroopan siiurin hotelli. Siinä on
1,000 huonetta. Eräs toinen hotelli
on nimitetty Pekingin hotelliksi ja
sen sisustamisen suunnittelevat kii­nalaiset
arkitehdit ja taidemaalarit.
Suonien eduskuntaan valitaan ainoastaan ruotsalaisia ja sen lisäksi
viel.ä seitsemän ruotsalaista "suomalaisten edustajiksi", sillä 'Tuot-
. salaiset -voivat edustaa suomalaisia paremmin kuin suomalaiset itse.''
Tällainen järkeily olisi naurettavaa, ellei kysymys olisi vaka­vista
asioista, nimittäin tästä: Etelä-.A f rikan vähälukuinen valkoihois­ten
joukko pitää väkivaltaisesti hallitus\'altaa käsissään maan alku­asukkaita
ja heidän luonnonresurssejaan riistääkseen — ja sitten
lähettävät uikoministerinsä vetoamaan ymmärrystä ja myötätuntoa
eläimelliselle ohjelmalleen. Mikäli on puhe canadalaisista. niin u.<;-
komme, >ttei moiselle rotusyrjintäohjelmalle saada täältä paljoakaan
myötätuntoa — ei sittenkään, vaikka mr. Lou\v yrittää kutkutella
tunteita puhumalla täysnatsilaiseen tapaan valkoihoisen rodun parem­muudesta,
millä ei ole sen paremmin tietHli.stä kuin muutakaan "
pohjaa. . ' .
Fräs timminsiläinen kansalaisemme
lähetti toimituksen käytettäväksi sikä­läisen
Daily Pressin äakettäLsen toi-mltusklrjoltuksen
ja kysyi:
"Voisitteko ehkä kirjoittaa joskus
valaisevasti onko Venäjällä ja K i i ­nassa
niin kova nälänhätä kuin mitä
jotkut lehdet näyttävät puhuvan —
kuten ealm. näkyy mukana seuraa­vasta
sanomalehtlkirjoltuksesta... ?"
. Meidän täytyy valittaen enalksi to­deta,
ettei mikään ole niin toivoton
sairas kuin sellainen näkevä; Joka
kieltäytyy näkemästä.
Ja. juuri tällaisesta näkevästä fo-keasta
on kysymys silloin kuin Daily
Pi-ess kirjoittaa oikein tolmituspals-tallaan
seuraavasti:
Käsitys on. että Itse Venä­jän
Icansa ja rautaesiripun taka- :.
na olevat luinsat ovat selvästi
nälkäisinä samaUa kun mnu maa-
: ilma on hyvin ruokittuna.... Ve­näjä
ja sen satelliittimaat ovat
ennemmin lähettäneet ulkomaille
'jonkinlaista ruokatavaraa, mutta
nyt ne kaikki taottavat ruokata­varaa
ulkomailta.
Kun esimerkiksi kulta-alueen auo-malaiset-
lukevat moista topeskaa, niin
he eivät voi olla säälistä hymyilemät­tä'
Sikäläiset maanmiehemme nimit­täin
tietävät, että Daily Press puhuu
ipelkkää pötyä kun se sanoo, ettei
Neuvostoliitoapa lähetetä lainkaan
ruokatavaraa ulkomaille, vaan että
sen asemesta sinne.tuptetaan ruoka­tavaraa;
ulkomailta.
Esimerkiksi Suomala el ole
. meidän tietääksemme, ainakaan
sanrempia määriä mokalavaraa '
lähetetty Neuvostoliittoon — mut­ta
Neuvostoliitosta on tuotettu so­dan
jälkeen kymmenen vuotta '
suuret määrät hyvää vehnää,
laista ja muita ruokatarpeita se­kä
lisäksi maanviljelyksessä vält­tämättä
tarvittavia iannokeita.
Kaikidaah on Suomeen ostettu
sodan rpäättymisen jälkeen Neu­vostoliitosta
vehnää 1,506 591 ton­nia
ja ruista 690,182 tonnia cli yh- -
teensä viljaa 2,119 773 tonnia.
Nämä ovat kylmiä tosiasiasloita ja
kuten sanottu, kulta-alueen suomalai­sille
suotaneen anteeksi, jos heitä hy­myilyttää,
kun Daily Press julistaa
toimituspalstallaan. että Neuvostolii­tossa
vallitsee niin kova nälkätilanne,
että sinne on tuotettava muualta —
ehkäpä Suomesta — ruokatarpeita.
Jokainen suoanalainen tietää myös,
että toisen maailmanasdan päätt.vml-sen
Jälkeen olisi Suomessa ollut mon­ta
pitkää nälkävuotta — ellei olisi
saatu" ostaa Neuvostoliitosta ruoka­tavaraa.
Enemmänkin, kaikki suomalaiset
tietävät, että Suomeen on saatu oataa
neuvostoliittolaista hyvää viljaa Suo­melle
edullisilla ehdoilla. Esimerkiksi
juuri tällä hetkellä — Ja hinnoista
puhuttaessa on huomioitava aina ka-ipitallstisen
maailman hintojen hei­lahtelu
— Suomi maksaa Neuvosto­liiton
vehnästä vapaasti rajalle tuo­tettuna
77 ;55'dollaria ja argentiina­laisesta
vehnästä vapaasti merenta-
Se riittäköön Neuvostoliiton koh­dalta.
.
Daily Press sanoo mainitussa toiini-tuaiirjoituksessa
edelleen:
".. ..On arvioitu, että tällä ker­taa
on 20-000.000 kiinalaista joko
: nälkiintymisen partaalla tai näl­kiintymässä.
Ja siitä huolimatta
mistään piittaamaton punainen
hallitus lähettää ulkomaille riisiä
. maksaakseen sotalaitoksensa me-not..."
No, Kiina on kaukainen maa, mitä i
Jne auomalaiset enune tunne aivan
yhtä hyvin: kuin tunnemme suuren
naapurimaamme.
Mutta Kiinastakin tiedämme sen­tään
jotakin. Me tiedämme esimer­kiksi,
että Kiina on juuri läpäissyt
pitkäikäisen sodan ja sLsäflissodan —
ja että a3n virkaheltto diktaattori
yrittää ylläpitää ainakin vihaa, jos se
ei enäan sotimaan pysty, suurta K i i ­nan
kansaa vaataan.
Olettaen argumentin vuoksi, et­tä
Kiinassa ovat asiat sotien ja
sisällissodan \'aoksi todella niin
huonolla kannalla, että siellä-on
"20(!00,000 kiinalaista näikUnty-misen
partaalla tai nälkiintynee­nä,"
kuten Daily Press sanoo,
meistä tuntuu, että Kiina- on jo
pääs.syt pitkän askeeen eteenpäin,
siliä Chianjr Kai-shekin päivinä
Kiinassa kuoli nälkään miljoonia
Ihmisiä joka vuosi!
argumentin vuoksi kiinni sii
Kiinassa on todella niin 1
asiat mitä Daily Press sanoo
mainittu timmmallainen leht
vain toisella silmällä.
Mainittakoon tässä yhtej
että Chiang Kai-shekin "bal
julkaisee jnyös tilastotietoj
niin epäilyttäviä kuin ne
ovatkin, niistä iUnenee että
kuudesosa koko. Taiwanin
mosan) talanpoikaistosta oi
viljapulassa ja joutuu turv
maan lainoihin, mistä kisk
todella suunnattoman kor-korkoa
— ja monet talon
ovat jo niin suuressa velasss
teivät saa enää minkäänlaist
naa. Ne jotka ovat niin "oni
sia" että jaavat vielä paikall
koronkiskureilta lainan. ion\
siitä maksamaan 50 pros. ja
satakin prosenttia korkoa,
huono on tilanne, että keskivs
kailta talonpojUta jää vclkoji
korkojen maksun jälkeen vai
prosenttia sadosta omaa kä:
varten r- Ja siitä pitää bi
maksaa kaikenlaista veroa. ,t
Mitä taas tulee kiinan aseyolmiin,
niin toivottavaa ollSl, että Yhdysval­tain
sotaiset •kenraallpolltlikot lakkai­sivat
ylläpitämästä Chiang Kal-she-kin
armeijoita', jotka uhkaavat mll-kaiaassa
satamassa 65 dollaria, mut- loin tahansa hyökätä Kiinan manner­ta
vilmeksiinainittuun tulee lisäksi 15
— 16 dollaria rahtikustannuk-sia, Jol­loin
argentiinalaisen velmäii loppu­hinnaksi
tulee 80 — 81 dollaria.
maalle ja vallata koko Kiina haltuun­sa.
Jotta Kiinan ei tarvitsisi ylläpi­tää
tarpeettomaa suuria sotavoimia.
Sitäpaitsi tuntuu — pitäen edelleen
Nämä tositledot ovat lupnno
TImmirisin • löivälehden toimi'
käsissä, mutta kuten sanottu,
kein toivottomimpia ovat a;
henkilöt. Jotka näkovät. mutta
täytyvät näkemästä — j.:^ 1"'
että valheet tepsivät, jahka m
kyllin suuria ja niitä toistetaai
Iin usein.
VaUtettavasti, näiden nälie
sokeiden kannalU katsoen. '
ran vuonna 1955 valtavan »
, enemmistö, canadalabista — B
Ihnatta heidän kansallisesta
rodullisesta alkuperästään hpoliittisista ja. uskonnon^
mIeUpltelstään — kieltäytyy K
kimästä näkevää sokeaU.
Käniäkoi