1955-07-07-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, heinäk. 7 p. — Thursday, JuJy 7,1955 VAPAUS CUBEBTF) Independent Labor Qrsan of FbinJtti Canadians. Es» tebBSbed XTov. 6, » l ^ Authorized «s^iecond dass mall b7 the Post Office Depai^tment, Ottawa. Pub- Uabed tturiee weekJy: Tueedajrs, Sltundays and Saturdaya by Vapaus Publisblng Ckunpany Ltd., at 100-102 Elm St. W^ eudbtiry, Ont.. Canada. TeJephone*: Bu»; Office 06- 4-42W: Editorlal Office OB. 4-4285. aSanager e. SuIcsJ. Editor W. EUund. Mailin? address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertising ratea upon appUcation. Translatlon free of cbarge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vic; 7X10 6 Uc 3.75 3 iclc, 2.25 Yhdysvalloissa: 1 vic. SXX) « kJc 4.30 Suomessa: 1 vk. 8Ä» 6 kk. 4.75 Mitä muut sanovat L-Saksan sosdemit rauhan kannalla Täydellisenä vastakohtana esimerkiksi täkäläisen CCF.n oi- ; keistojohdoHe, Länsi-Saksan: sosialidemokraatit selittivä viime tors- ,:tania, jolloin puolueen korkein elin kokoontui Bonnissa, että he aikovat määrätietoisesti vastustaa niitä sotilaslakiesityksiä- jotka hallitus on jättänyt liittopäiville; - . j A , . i Sosialidenfiokraattisen puolueen hyväksymässä päätö.slauselmassa yaaditaanuudellceiv, ettei yhdistynyt Saksa saa olla mukana missään '5i>tila5ltittoutumassä, ci idä eikä lännen kanssa. Vain tällä tavoin voidaan päästä jnenestykselliseen järjestelmään'Euroopan turvaamiseksi kollektiivisesti. <Nämä rauhantahtoiset ajatukset eivät suinkaan jää pelkiksi •fraaseiksi, sillä «Länsi-Saksan sosialidemokraattinen puolue on kii-. tettävällä tavalla toteuttanut sitä käytäntöön jokapäiväisessä toiminnassaan. Ottakaamme esimerkiksi^^^^v^ sodanlietsojat • aikoivat värvätä 6,000 miestä käsittävän vapaaehtoisen joukon, jotta , voitaisiin nopeistuttaa Pariisin sopimusten mukabta .500,000 miestä käsittävän armeijan perustamista. r Kansleri Adenauer ja hänen hallituksensa toivoivat, että valtiopäivät hyväksyvät muitta mutkitta poikkeuslain,*jonka mukaan voitaisiin värvätä "vapaaehtoisina" nämä 6,000 miestä ennen heinä-kuim kahdeksattatoista päivää, kuten uutistiedoissa kerrottiin. Kun muistetaan, että Neljän Suuren päämiehet kokoontuvat Genevessä ^^juuri heinäkuun 18. päivänä, niin tästä näkyy, että kansleri, Adenaue-rin tarkoituksena oli saattaa Neljä Suurta alustavasti "tapahtuneen tosiasian" eteen. Mutta: kiitos Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen rauhanohjelmalle, tämä "aikataulu" viivästyi ainakin niin % paljon, että tämä "vapaaehtoisten" värväyslaki ei tule hyväksytyksi vielä siihenkäänmennessä, jolloin Adenauerin pitäisi matkustaa Moskovaan! - Totta tietysti on, kuten uutistiedoissa kerrottiin, että Länsi- Saksan kaikki poliittiset puolueet nousivat "kapinaan" .Adenauerin liallituksen ehdottamaa lakitekelettä vastaan. Mutta että näin tapahtui; siitä lankeaa suuri kiitos Länsi-Saksan sosialidemokraateille, jotka eivät anltaneet itseään pcloitclla, vaan nousivat arkailematta ptiolustamaan Saksan kansan etuja ja vastustamaan .Vdenauerin sotaisia suunnitelmia. , - Puhuessaan valtiopäivillä tätä aseistumissuunnitclmaa vastaan, >Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen johtaja Krich Ollen-liauer sanoi, että valtiopäivillä voitaisiin nyt keskustella paljon tär-keimmbtä asioista kuin uudelleen aseistumisesta. Tä.ssä vaiheessa hän viittasi kansainvälisen jännitystilanteen huojenemiseen, Neljän Suu- .,ren|.kokouksen lähestymiseen ja vieläpä Adenauerin Moskovan mat- .'kaankin. Leimaten keskusteltavana olleen lakiehdotuksen ''hirviöksi Ollenhauer sanoi: "Kaikki tietävät, että suunnitellulla 12 divisioonalla 'a 6,000 vapaaehtoisella ei olisi mitään merkitystä atumisoditssa"; Ja kuten sanottu, sosialidemokraattien , päättävä esiintyminen ksan kansan puolesta uusia sotascikkailuja vastaan sai vastakaikua ^kaikissa puolueissaj aina kansleri Adenauerin omaan kristillisdcmo- J k/aattiseen puolueeseen asti. Seurauksena tästä oli se, että vapaaeh- * loisten värväyslaki ei tule käsitellyksi heinäkuun kahdeksanteentoista ])a|iVään mennessä eikä vielä moneen viikkoon sen jälkeenkään. ^ Valitettavaa vain on, että Länsi-Saksan sosialidemokraattinen V puolue ei saa paljoakaan kannatusta jaetukea sisarpuolueiltaan. Totta « oii^iettä esimerkiksi CCF:n kansallinen konventioni ja puolueneuvosto K oyät hyväksyneet päätöslauselmia Saksan jällccnaseistamista vastaan J ja siis Länsi-Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen rauhanohjelman •tueksi. Totta on sekin, että GCF:n jäsenten enemmistö äänesti alati huoneen istunnossa Saksan uudelleen aseistamista vastaan. Mutta «valitettava.tosiasia kuitenkin on, että puoluepaavij. M. Goldvvell ja • kolme muuta johtavaa "mohikaania" äänesti puoluepäätöksistä ja * "solidaarisuuslupauksista" huolimalta Saksan uudelleen aseistamisen J puolesta, ja että eräät pienemmät tekijät olivat yhdessä .\FL:n •*Meanyn ja kumppanien kanssa vaatimassa ns. Vapaiden Ammatti- 1 yhdistysten kansainvälisessä kongressissa, että Saksan sosialidemor ! kraattisten unionistien pitäisi luopua rauhantaistelusta ja toimia AVashingtonin sotaohjelman mukaisesti-— huolimatta siitä,*kuinka ' sutina onnettomuuksia se aiheuttaisi Saksan kansalle ja koko ihmis- , kunnalle. On kuitenkin ilolla todettava, että Länsi-Saksan sosialidemokraatit ovat hyvin kestäneet sekä kotoisten .sodanlietsojain painostuksen 1 että sisarpuolueittensa kylmäkiskoisuuden ja pitäneet ylhäällä rau- ^ihan lippua. Olisipa meidän sosialidemokraattisilla CCF:n huippu-' johtajilla yhtä paljon selkärangan kankeutta ja selkeänaköisyjatä rauhan asiassa kuin on Länsi-Saksan Gllenhaucrilla! Ei kelpaa nautittavaksi Puolustaessaan Ottaxvassa vieraillessaan hallituksensa kerrassaan tuomittavaa rotusyrjintäpolitiikkaaEtelä-.A'frikan ulkoministeri Eric-: H.'Loxv vetosi muun maailman myötätuntoon selittäen, ettei ro- • tusyrjinnän tarkoituksena ole tehdä vääryyttä mustaihoisille, sillä kysymys on "ainoastaan" valkoihoisten yliherruuden sailyttämi-^ sestä. ^ Mr. Louwn vetoomukset täs.<ä muun maailman myötätuntoon. palauttaa mieleemme jutun miehen kuvatuksesta, joka molemmat vanhempansa tapeUuaan rupeaa oikeuskuulustclussa itkemään sitä .kurjuutta, kun "kukaan ei osoita myötätuntoa orpopojalle!" • •..Sanomalehtimiehille antamassaan kaunistellussa lausunnossaan • mr.:Louw paljastaa hallituksensa rotusyrjintäpolitiikan koko kurjuuden." Hänen kerrotaan nimittäin sanoneen: '."Me taistelemme valkoihoisten sivistyksen säilyttämiseksi Etelä- Afrikassa. Jos mustaihoisille annettaisiin iiänioikeus, se olisi valkoihoisten vallan loppu Afrikassa." ^ •:Mutta miksi pitäisi -Afrikassa säilyttää valkoihoisten valta suurten «kansanjoukkojen tahtoa vastaan? Eikö valta kuulu demokraattisen käsityskannan mukaan kansalle ja kansan valitsemille edustajille? 'Kun Etelä-.Afrikassa on monta kertaa enemmän musta- kuin ; valkoihoisia, niin se osoittaa, että kaiken oikeuskäsitykscn mukaan ; valta kuuluu juuri heille, eikä kenellekään muille. ; '^Mr.Louw puolusteli hallituksensa rotusyrjintää silläkin, että • kun-'Etelä-Afrikan parlamentissa on muistaihoisten edustajina seitse-mäii valkoihoista, niin se on osoituksena siitä, että hallitus tuntee '.huolenpitoa alkuasukkaita kohti — sillä valkoihoiset "voivat pa- ^remmin edustaa alkuasukkaita kuin alkuasukkaat itse";"'TSniä sellaisenaan on verrattavissa siihen, jos suomalaisittain sanottaisiin, että VABSfASTIKAAN Cl f MEBKITVKSETDV | "Maailman rauhanneuvoston Hei- I sinkiln Järjestämä rauhankokous hy-| väksyi päättäjäisiksi yksimielisesti j maailman yleiselle mielipiteelle osoJ-1 tetun vetoomuksen. Jota tervehdittiin ; hurmioituneella riemulla. Valtuutetut syleilivät toisiaan Ja itkivät ilosta, sei- Iäisetkin, Joiden kotimaalla el aikoihin j ole ollut minkäänlaista kosketusta so- | taan. Mikäpä sen kauniimpaa kuin tällainen epäitsekäs ilo. Epäilemättä oli kongressin toimeksiantajan ohjeiden mukaista, että vaadittiin. Saksan aseistamisen estämistä ja Saksan yhdistämistä puolueettomuuden merkeissä. Samaa voi sanoa sotilaallisten liittojen kieltämisestä Ja kollektiivisen turvallisuuden Järjestelmän luomisesta Eurooppaan. Kongressin. varsinainen tähtäysplste oli Geneven konferenssi. Jonka onnistumiseksi rauhanpuolustajain linjoilla se vetoo maailman yleiseen mielipiteeseen.' Jos raulian asiaa voidaan edistää siitä puhumalla, niin varmastikaan Helsingin kongressi el ole ollut merkityksetön." — Helsingin Sanomat. Itämeren rauha merkitsee rauhaa myös pohjolalle REUNAHUOMAUTUS YLLÄOLEVAAN Lehden (Helsingin Sanomain) on syytä muistaa puhuessaan "kongressin toimeksiantajasta", että sellaisena esiintyivät ainoastaan ne rauhantahtoiset kansat, väestöryhmät, puolueet Ja Järjestöt, Jotka olivat edustajansa rauhankongre.ssiin lähettäneet. Muuten on tyydytyksellä pantava merkille, että maamme porvarillisissakin piireissä ollaan valmiit tunnustamaan kongressin kauaskantoisuus Ja toteamaan, ettei se ole ollut merkityksetön. --Vapaa Sana, Helsinki. Euomen Baubaopnolastalaln pubeeojoblaja, maAbtm Väinö Meltti esitti Maailman Baqfaiin-fcokookfen päättäjäisistannossa Suomen . vaitouskunoan esitykset liökonluelie. jullcaisnnme ne seo-raavassa itokonaliaadessaan. 3Iaa-herra Meltti iausui: ^ f Toteamme tyydytyksellä ne rayöni Tervehdimme ilolla: Maailman Rau-i teiset saavutukset,mitkä kansainvä-hankokousta ja sen pyrkimystä kan-1 lisessä tilanteessa on rauhanvoimien sainvälisen: jännityksen jatkuvaan j anslosta^ aikaansaatu. > lieventämiseen ja pysyvän rauhan ai-tönläninfn osalUstoa kafkUin (oi-meD^ ttefsliia; joidie» tarkoitakse-na kansainvälisen » o l u n Ja turvalUeanden ylläpitäminen so-ptuoinnassa Yhdistyneiden Kan-saknntien Järjestön päämäärien Ja periaatteiden kanssa. . kaansaamiseen. Tämä päämäärä vastaa Suomen i tärkeimpiä kansallisia etuja, kansam- i me hartaimpia toiveita ja pyrkimystämme pysyä kansainvälisten ristiriitojen ulkopuolella. . ' Ajateltaessa Suomen asemaa nykyvaiheessa voimme todeta suuren ja myönteisen eron: verrattuna aikaan ennen viime sotia. Kuluneiden 10 rauhan vuoden aikana on kansamme pyrkinyt rakentamaan elämänsä ja i tulevaisuutensa kestävän rauhan ja ystävällisten naapurisuhteiden perus- i talle niin itään kuin länteen. Vanliastaan hyviä suhteita Skandinaviaan on edelleen kehitetty, aikaisemman ennakkoloulo- Jen leimaaman politiikan asemesta on suhteissa Neuvostoliittoon' lähdetty uudelle rauhanomaisen yhteistoiminnan tielle. Joka vastaa kansamme'pyrkimyksiä sekä peru.stuu molemminpuolisiin etuihin Ja kansallisen itsemääräämisoikeuden ehdottomaan knnnioit- : tamiseen. Suomi Ja Neuvostoliitto ovat yhdessä' vakuuttaneet tarkoituksenaan olevan mitä vilpit- •I AIntt» kanifainvälisessä tilanteessa on : edelleenkin pUrteitä, . jotka lierattävat V levottomontta myös Suomessa. Näiliin' knninn ensiksikin se, että Atlantin liiton ylin Johlo on ryhtynyt varastamaan armeijaansa atomiaseilla. Atomisotaharjoitaksia järjestetään Jo Norjassa lähellä Snomeh rajaa. Tällaiset toimenpiteet asettavat maamme Ja koko pohjolan turvallisiiiiden'; vakavasti vaakalaudalle. Täten Atlantin iUtto ja^ kaa pohjolan maat kahtia Ja eh- Icäisee ranlianomaisen pnolneetto-manden pohjolan muodostumisen.' YHDEN VOITTO ON KAIKKIEN VOITTO Sanoi prof.'Iversen rauhan juhilassa korostaen rauhan jalcamattomuutta I. Toinen levottomuutta herättävä i l - ' miö on Länsi-Saksan jälleenvarusta- !. minen; Suomi on erinenkln joutunut I kärsimään militaristisen Saksan le-i vittäytymispjTkimyksistä. * Hitlerin i armeija raunioitti viime sodassa suu-i rimman osan Pohjois-Suomea. Eau-i nioitetut alueet on suurin uhrauksin I jälleenraTcennettu; Kansamme ei ha-j lua uudelleen Joulua -vedetyksi so- ! taan Saksan hyökkäyksen johdosta. ! Tällaisen vaaran poistamiseksi on Suomi kansainvälisin sopimuksin sitoutunut torjumaan Saksan tai muun puuttumisella pn suomalaisia kaup- Baobanomainen rinnakkainolo ; loii etiotiiisat edellytykset yieisel- Ie' aseistuitsen fiupistanuselie. Soomen solmimat kansainväliset sopiffiokset ovat säästäneet .sen . varostelnkoiuneestai Jolta on vallannut Atlantin liiton maat ja alentanut monen Itansan elintasoa. Matta kansainvälinen jännitys vaikuttaa yhtäkaikki haiUI-llsesti meidänlUn maamme rao- . hanomaiseen rakennustyöhön. So-dannhi »n olemassaolo: rohkaisee täälläkin eräitä seikkaUähaluisia piirejä; Nämä piirit vaatirat äänekkäästi sotilasmäärärahojen lisäämistä kansan hyvinvoinnin; Ja valtiontalouden aseman kos-tannnksella. Näiden vaatimusten . hiestäminen hyökkäyksillä ' rauhanliikettä vastaan on omiaan osoittamaan, että sellaiset sotilaalliset valmistelut tähtäävät muuhun kuin maamme raoban puolustamiseen ja sen väestön suojelemiseen. On selvää, 0 tä atomikandeila ainoata tehokasta väe^jtön suojelemista on uuden sodan ehkäiseminen. Todellinen maanpuolustus yhtyy rauhan puolustamiseen. Pidämme koko kansamme taloudellisen, hyvinvoinnin kohottamista suurena rauhantehtävänä. Taloudellista nousukauttaan Suomi saa kiittää siitä, että se on voinut harjoittaa kauppaa ,niin itään kuin länteen. Mutta Suomikin on saanut tuntea painostusta, jota Atlantin liitto harjoittaa varsinkin pienten ^maiden oikeutta vastaan käydä vapaasti kauppaa kaikkiin suuntiin. Sotilaallisella Entiften canadalainen edustaa Puolaa FooJan hallitus on nimStlänyit Albert Mörskin Puoiao edios^ajak-si paaltieettomien naiden valvnn- 'fakomisel<niiin Kornusa. Morski oli Canadassa ollessaan hyvin tonnettu työväen piirissä puolalaisten lehden toimittajana. Vuonna 1947 hän palasi Puolaan ja hänet on jo usein' aikaisemmin nimitetty luottotehtät-iin. S I T Ä JA Menevät maailman äitien kakoukseen : Toronto, — Heinäkutin 7 pnä alkaa Lausannes.')! Sveitsissä maailman äitien kokous, johon tulee osallistumaan äitejä kymmenistä eri maista. Ca-nadasta on matkustanut 12 henkinen äitien valtuuskunta. — Ikävää ei laiauUa oli jälkeen itun lopetin kouJu ottamatta tietysti niitä keri olen mennyt johonkin jhausk^.. Kaisi hassahtanutta j auttamassa talon rakentam s: heistä otti naulan kerra la-ast:asta, piti osaa naulc heitti toisia menemään. — Miksi.sinä heität men: paljon nauloja? i — Siisi koska iiiissä on 1 räs:ii päässä. — Oletko; sinä huliu. N vastakkaista seinää varten Meksikon entisen presic tervehdys rauhanjuhlassa Helsinki. - i-(VS) Maailman rauhanneuvoston jäsen, jstalinin rauhanpalkinnon saanut professori Felix Iversen piti kansainvälisessä rauhanjuhlassa Hesperian kentällä kesäkuun 27. pnä tervehdyspuheen, Jaossa hän lausui seuraava'a: Maailman rauhanneuvoston nimissä lausun Teidät "sydämellisesti tervetulleeksi tähän' meidän maamme ja meidän pääkaupunkimme historiassa ainutlaatuiseen tilaisuuteen, jossa rajattomalle . kuulijakunnalle kuuluu maailman raulianpuolustajain valtava ääni, satojen miljoonien rauhaa rakastavien ja sen puolesta akr tiivijsesti ja rauhan keinoin toimivien miesten Ja naisten ääni. Pääkaupunkiimme on kokoontunut koko ihmis-^ kunta pienoiskoossa, maapallon miltei kaikkien maiden ja kansojen; edustajia, suuren, uljaan, kirjavan ihmisperheemme ystävyyden ja elämäntahdon yhdistämiä jäseniä. Kaikkien kieliä ei kukaan ole ymmärtänyt, mutta on jotain, mikä heidän silmistään, ilmeistään ja koko olemuksestaan puhuu suoraan meidän sydämiimhie kaipaamatta kielen sanoja tullakseen ymmärretyksi: ystävyys, veljeys ja rauha. Helsinki on kolme vuotta sitten, suurena olympiakesänä 1952, ollut samanlaisen suuren kansainvälisen kokoontumisen, paikkana, mikä sekin kokoontuminen merkitsi askelt^ eteenpäin kansojen yhteisymmärryksen ja yhteenkuuluvaisuuden tiellä. Yksi oleellinen ero oli sen ja tämänpäivän suuren kokoontumisen välillä: silloin toisen-voitto oli toisen häviö, nyt yhden voitto on kaikkien voitto. Sillä rauha on yksi ja jakamaton: rauhan jokin voitto esim. Aasiassa on sanialla koko Ihmiskunnan rauhan voitto. Tämä Rauhanpuolustajain maall-manliikc, johon lukeutuu satoja miljoonia ihmisiä kaikista maista, eri maailmankatsomuksia, uskontoja ja poliittisia näkemyksiä omaavia, eri yhteiskunta- ja sivistysaloja edustavia miehiä ja naisia, syntyi, kuten tunnettua, v. 1949. Se syntyi sodasta kärsineiden kansojen tuskasta uudelleen uhkaavan sodan edessä, konkreettisena päämääränä kolmaimen maailmansodan estäminen. Mutta se vastustaa — kuten jokainen rauhanliike ja Jokainen rauhanystävä — aseistetun rauhan periaatetta,' so. yritystä turvata rauha vetypommeilla ja sotilasliitoilla. Se pyrkii rauhaan rauhan omin keinoin, kansojen välisen ystävyyden, rakentavan yhteistyön ja yleisen aseriisunnan tietä. Ja tällä tiellä se astuu eteenpäin yhden askeleen kerrallaan, vapaana kaikesta sotapsykoosista, rau-.i hallisesti harkiten, mikä kuUoinkljn on tärkein tehtävä, mutta lopulliseqk' päämääränä ihmiskunnan veljellinen yhteiselämä aseettomassa maailmassa. Ken on voinut seurata tämän maailman rauhankokouksen esityksiä Jä komissioiden neuvotteluja, on voinut todeta täällä koolla olevan rauhan-forumin asiantuntemusta ja pätevyyttä* ja sen työn vakavuutta ja vilpittömyyttä. Eihän kukaan voi olla niin naivi, että luulisi tämän ko-kouksen lopullisesti luovan pysyväisen maailmanrauhan. Sen tarkoitus on kuunnella ja koota ne toivomukset, ajatukset ja kokemukset joita on annettavana tuhan- Ellla rauhaarakastavilla ja rauhaa, rakentavilla ihmisillä eri maissa ja eri leireissä, ja näiden, rauhantie-toisuuteen heränneiden ja rauhantyöhön liittyneiden, nimissä herättää jälleen uusissa miljoonissa ihmisissä vaikutusvaltaisissa piireissä "^kä Yhdistyneiden Kansakuntien moninair sissa järjestöissä ymmärtämystä ja aktiivista, rakentavaa toimintaa välttämättömyyden ja toteuttamismahdollisuuksien pohjalla. Ja tässä suhteessa on Helsingin rauhankokous voinut merkitä saavuttaneensa entistä vielä suiurempa'a laajuutta ja syvyyttä. , Innostakoon ja rakentakoon meidän mieltämme tietoisuus siitä, sekä lisättäköön ponnistuksiamme, että sitä mitä täällä: Helslngiasä näinä päivinä ajatellaan, puhutaan ja päätetään, seuraavat kaikissa maissa hartaimmin odotuksin ja rakkaimmin toivotuksin miljoonat äidit, isät ja nuoret, joille rauhan pelastaminen on muodostunut elämän suurimmaksi ja pyhimmäksi tehtäväksi heidän tulevaisuutensa ja heidän lastensa elämän onnen ehdoksi. sen kanssa Uitossa olevan valtion ta holta tulevaa hyökkäystä. Rauhanomaisen, yhtenäisen ja puolueettoman saksan muodostaminen poistaisi sodanuhkan Suomenkin kohdalta. Itämeri huuhtoo sekä Saksan että pohjolan maiden rantoja. Itämeren rauha - ja turvallisuus . : mo-kiUuee myös polijolan rauhaa ja fifuri^lUsnutta. Kaikkien' Itämeren maiden yhteistoiminta rau- . han turvaamiseksi olisi suoja koko pohjolalle. : Tällainen rauhanomainen yhteistoiminta edellyttää eri järjestelmiin kuuluvien valtioiden ystävällistä kanssakäymistä. Eri- järjestelmien rauhanomaisen Tlnnakkalsolonr tunnustaminen on edellytyksenä valtioiden, väliselle', normaalille ':yhteistoi-miimalle' koko . maailman puitteissa, yhteistoiminnalle, joka poistaa ennakkoluuloja sekä avaa runsaita maihdollisuuk£ia. taloudelliselle ja kulttuurivaihdolle. Kaikkein vähimmin voivat pienet maat laskelmoida tulevaisuuttaan valtapolitiikan varaan. Valtapolitiikan aiheuttama varustelukilpa ja n}aailman kahtiajakoa kärjistävä sotilaallinen toiminta uhkaa polkea jalkoihinsa pienten kansojen oikeutetut pyrkimykset itse määrätä kohtalostaan. Suomi tietää omasta kokemuksestaan, että molemminpuoliset sopimukset eri järjestelmiin kuuluvien maiden kesken rakentavat siltaa maailman vaarallisen kahtiajaon yli ja luovat rauhallista ilmapiiriä, jossa pientenkin kansojen oikeutusvaatlmukset: pääsevät kuuluville. / palaivoja pakotettu keskeyttä'mään miatkansa. Tämäkin todistaa, että kansainvälinen jännitys loukkaa ja rajoittaa varsinkin pienten maiden oikeuksia ja etuja.' Suomen kansa tahtoo rauhaa ja osallistuu sentähden aktiivisesti maailman kaikkien kansojen yhteiseen rauhanliikkeeseen. Yhä laajemmat väestökerrokset maassamme yhtyvät toimintaan sotapropagandaa vastaan. Myös: virallisten elinten huomio on alkanut kiintyä sotakilhotuk-sen sekä raaistavien ajanvieteluke-mistojen ja elokuvien aiheuttamaan vaaraan. Näemme kansallisen kult-tuiurimme edistämisen ensiarvoisena rauhantyönä, jota ystävällinen yhteistoiminta kaikkien kansojen kanssa tukee ja rikastuttaa. Olemme va-: kuuttuneet siitä, että jokaisella maalla, yhtä hyvin pienellä kuin suurellakm, on oma panoksensa annettavana inhimillinen kulttuurin yhteiseen aarreaittaan, ja :tämä panos saavuttaa koko tehonsa vain rauhan oloissa. , - Yhteenvetona edellä sanotun johdosta esitämme seuraavaa: — Kannatamme -atomiaseva-rastojeii hävittäniistä ja atomiaseiden tuotannon lopettamista sekä yleistä aseistariisuntaa. — Kannatamme kaikkien Itämeren maiden yhteistoimintaa Itämeren aineen turvallisuuden lujittamiseksi osana yleiseurooppalaista tnrvaliisnutta, joka voidaan taata vain eri järjestelmiin kuuluvien maiden- neuvotteluilla ja ystävälliseilä yhteistyöllä. Helsinki. — Mekaikon tasavallan ent. presidentin kenraali Lazaro Car-denas'ln tervehdys Maailman Rauhankokoukselle: "Maliilman Rauhankokous, jolle minulla on kunnia osoittaa sanani, on mitä merkityksellisin ajateltaessa sitä luonnetta, jonka unai uhkaamassa oleva maailmansota saisi nykyisän tieteellisen kehityksen aasiosta, ja ajateltaessa tämän vaaran ja sen seurausten vaikutusta erotuksetta koko ihmiskuntaan. RiippumattDmana yksityisistä aineellisista eduista on olemassa tunne, ja vaatimus veljeydestä ja rauiian-omaisettta rinnakkaisolosta. Se luo henkistä yhteisyyttä ihmisten ja kansojen välille. Ne ylevät päämäärät, jotka innoittavat tätä kokousta ovat yhteisiä luken^jattomille ihmisille kaikissa maanosissa. Ne. synnyttävät yhteisen maailmantietoisuuden kaikkia yrityksiä vastaan, jotka ovat vastakkaisia ihmiskunnan rauhankal-puuUe. Mutta tämä tunne, jonka ei tule pysähtyä vain kannanottoon, on muunnettava jatkuvak.V: ja järjestetyksi toiminnaksi, jonka avulla toteutetaan ne perusperiaatteet, jotka voivat luoda maailmaan rikkaan ja kestävän rauhan. Ne ylväät tiet, jotka johtavat tähän, ovat ihmisen oikeuksien kunnioittaminen ja kalkkien kansojen suvereenisuuden ja koskemattomuuden tunnustaminen. Sen lisäksi muodostavat pyavvän ja tehokkaan rauhan • vakaan pohjan muiden maiden' sisäisiin - asioihin puuttumisen täydellinen lopettaminen vapauden ja. riippumattomuuden antaminen niille kansoille joilta nyt on evätty itsenäisyys, kansainväliasn tasavertaisuuden aikaansaaminen eri valtioiden kesken niiden koosta tai voimasta riippumatta, ja' teknillisen, — Kannatamme kaikkien Euroopan valtioiden yhteisiä neuvotteluja Saksan kysymyksen rauhanomaisesta ratkaisemisesta sekä yhtenäisen, puolueettoman Saksan muodostamiseksi yhteisymmärryksessä Länsi- ja Itä- Saksan edustajain Itanssa. . — Kannatamme sotapropagandan kieltämistä. — Kannatamme jokaisen kansan kansallisen itsemääräämisoikeuden turvaamista sekä vapaan talous- ja kulttuurivaihdon edistämistä, kaikkien maiden kesken. taloudellisen ja kulttuurise käymisen: toteuttaminen maiden välille, jotta ylläj jatkuvaa Inhimillistä edist Siirtomaajärjej,';elmä. tai ja poliittinen alistaminen, ja väkivallan käyttäminen välisissä auhteissa" ovat j kielteisiä tekijöitä ja synnyt suhteita ja tilanteita, jotk tavatmaaperää sodalle. Nämä aatteet, jotka ova miljconille ihmisille kautta ja joiden kautta maailmar voimat saavat ilmaisunra. ( le.iiättä konkreettisia tekij den 'herättäminen täytyy olli niiden päämääränä, jotka ne vaaran, jota uusi sota merki Pertistä en keskinäisen kuni vapauden ja rauhan periaat ka ovat innoittaneet, sitä tj on johtanut tämän kansainv kcuksen pitämiseen ja joidei oltava ohjenuorana sen työssä, minulla on kunnia es: arvokkaan? Maailman c R koukselle. solidaarisuuteni j nähdä a:n työn saavuttavan tansa humaanisuuden asiai tävänä voittona. Columbian yliopisto prof. kehoittaa tunnustamaan Kiini Louisville. — Columbia j kanminvälisten suhteiden i Nathaniel Peffer sanoi täälii 2 pnä pitämässään puheessa, dysvaltain tulisi tunnustaa Kansantasavalta ja kannat kuuluvan paikan antamista "i Hän sanoi myö.skin oleva mieltä, että Kiinan kanssa tu Formosan ja toisten saarien k sestä, sillä erimielLsyydet s johtaa sotaan, jolla ei tulla voittamaan. Veitsen terä pääkallossa 38 vuotta Treviglio. Italia. — 54-vuo drew Galimbertti meni saira; pyysi, etta hänen päästää ot x-sädekuva. "Olen viimeaikc tenut lievää.päänklpua"vaL Hänen päässään todettiin 2 tuumaa, pitkä (veitsen terän mikä Galimbert arvelee jääne 38 vuotta sitten olleen tappel rauksena. PÄIVÄN RÄKINÄ H ä M Sitkeitä on siffenkin vähän Uusia hotelleja rakennetaan Moskovassa Moskovassa rakennetaan 6 uutta hotellia, joista kaksi on melkein valmiina. Uusien hotellien lisäksi kol-meafisa vanhassa hotellissa ovat laa-jentamls- ja •kunnostamistyöt käynnissä. Trud lehden kertoman mukaan vierailijoiden käynti Neuvostoliiton pääkaupungissa on lisääntynyt niin huomattavasti, että uudet hotellit ovat välttämätömiä matkailijoiden palvelemiseen. Ukraina Hotel, "joka avataan pian, on Euroopan siiurin hotelli. Siinä on 1,000 huonetta. Eräs toinen hotelli on nimitetty Pekingin hotelliksi ja sen sisustamisen suunnittelevat kiinalaiset arkitehdit ja taidemaalarit. Suonien eduskuntaan valitaan ainoastaan ruotsalaisia ja sen lisäksi viel.ä seitsemän ruotsalaista "suomalaisten edustajiksi", sillä 'Tuot- . salaiset -voivat edustaa suomalaisia paremmin kuin suomalaiset itse.'' Tällainen järkeily olisi naurettavaa, ellei kysymys olisi vakavista asioista, nimittäin tästä: Etelä-.A f rikan vähälukuinen valkoihoisten joukko pitää väkivaltaisesti hallitus\'altaa käsissään maan alkuasukkaita ja heidän luonnonresurssejaan riistääkseen — ja sitten lähettävät uikoministerinsä vetoamaan ymmärrystä ja myötätuntoa eläimelliselle ohjelmalleen. Mikäli on puhe canadalaisista. niin u.<;- komme, >ttei moiselle rotusyrjintäohjelmalle saada täältä paljoakaan myötätuntoa — ei sittenkään, vaikka mr. Lou\v yrittää kutkutella tunteita puhumalla täysnatsilaiseen tapaan valkoihoisen rodun paremmuudesta, millä ei ole sen paremmin tietHli.stä kuin muutakaan " pohjaa. . ' . Fräs timminsiläinen kansalaisemme lähetti toimituksen käytettäväksi sikäläisen Daily Pressin äakettäLsen toi-mltusklrjoltuksen ja kysyi: "Voisitteko ehkä kirjoittaa joskus valaisevasti onko Venäjällä ja K i i nassa niin kova nälänhätä kuin mitä jotkut lehdet näyttävät puhuvan — kuten ealm. näkyy mukana seuraavasta sanomalehtlkirjoltuksesta... ?" . Meidän täytyy valittaen enalksi todeta, ettei mikään ole niin toivoton sairas kuin sellainen näkevä; Joka kieltäytyy näkemästä. Ja. juuri tällaisesta näkevästä fo-keasta on kysymys silloin kuin Daily Pi-ess kirjoittaa oikein tolmituspals-tallaan seuraavasti: Käsitys on. että Itse Venäjän Icansa ja rautaesiripun taka- :. na olevat luinsat ovat selvästi nälkäisinä samaUa kun mnu maa- : ilma on hyvin ruokittuna.... Venäjä ja sen satelliittimaat ovat ennemmin lähettäneet ulkomaille 'jonkinlaista ruokatavaraa, mutta nyt ne kaikki taottavat ruokatavaraa ulkomailta. Kun esimerkiksi kulta-alueen auo-malaiset- lukevat moista topeskaa, niin he eivät voi olla säälistä hymyilemättä' Sikäläiset maanmiehemme nimittäin tietävät, että Daily Press puhuu ipelkkää pötyä kun se sanoo, ettei Neuvostoliitoapa lähetetä lainkaan ruokatavaraa ulkomaille, vaan että sen asemesta sinne.tuptetaan ruokatavaraa; ulkomailta. Esimerkiksi Suomala el ole . meidän tietääksemme, ainakaan sanrempia määriä mokalavaraa ' lähetetty Neuvostoliittoon — mutta Neuvostoliitosta on tuotettu sodan jälkeen kymmenen vuotta ' suuret määrät hyvää vehnää, laista ja muita ruokatarpeita sekä lisäksi maanviljelyksessä välttämättä tarvittavia iannokeita. Kaikidaah on Suomeen ostettu sodan rpäättymisen jälkeen Neuvostoliitosta vehnää 1,506 591 tonnia ja ruista 690,182 tonnia cli yh- - teensä viljaa 2,119 773 tonnia. Nämä ovat kylmiä tosiasiasloita ja kuten sanottu, kulta-alueen suomalaisille suotaneen anteeksi, jos heitä hymyilyttää, kun Daily Press julistaa toimituspalstallaan. että Neuvostoliitossa vallitsee niin kova nälkätilanne, että sinne on tuotettava muualta — ehkäpä Suomesta — ruokatarpeita. Jokainen suoanalainen tietää myös, että toisen maailmanasdan päätt.vml-sen Jälkeen olisi Suomessa ollut monta pitkää nälkävuotta — ellei olisi saatu" ostaa Neuvostoliitosta ruokatavaraa. Enemmänkin, kaikki suomalaiset tietävät, että Suomeen on saatu oataa neuvostoliittolaista hyvää viljaa Suomelle edullisilla ehdoilla. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä — Ja hinnoista puhuttaessa on huomioitava aina ka-ipitallstisen maailman hintojen heilahtelu — Suomi maksaa Neuvostoliiton vehnästä vapaasti rajalle tuotettuna 77 ;55'dollaria ja argentiinalaisesta vehnästä vapaasti merenta- Se riittäköön Neuvostoliiton kohdalta. . Daily Press sanoo mainitussa toiini-tuaiirjoituksessa edelleen: ".. ..On arvioitu, että tällä kertaa on 20-000.000 kiinalaista joko : nälkiintymisen partaalla tai nälkiintymässä. Ja siitä huolimatta mistään piittaamaton punainen hallitus lähettää ulkomaille riisiä . maksaakseen sotalaitoksensa me-not..." No, Kiina on kaukainen maa, mitä i Jne auomalaiset enune tunne aivan yhtä hyvin: kuin tunnemme suuren naapurimaamme. Mutta Kiinastakin tiedämme sentään jotakin. Me tiedämme esimerkiksi, että Kiina on juuri läpäissyt pitkäikäisen sodan ja sLsäflissodan — ja että a3n virkaheltto diktaattori yrittää ylläpitää ainakin vihaa, jos se ei enäan sotimaan pysty, suurta K i i nan kansaa vaataan. Olettaen argumentin vuoksi, että Kiinassa ovat asiat sotien ja sisällissodan \'aoksi todella niin huonolla kannalla, että siellä-on "20(!00,000 kiinalaista näikUnty-misen partaalla tai nälkiintyneenä," kuten Daily Press sanoo, meistä tuntuu, että Kiina- on jo pääs.syt pitkän askeeen eteenpäin, siliä Chianjr Kai-shekin päivinä Kiinassa kuoli nälkään miljoonia Ihmisiä joka vuosi! argumentin vuoksi kiinni sii Kiinassa on todella niin 1 asiat mitä Daily Press sanoo mainittu timmmallainen leht vain toisella silmällä. Mainittakoon tässä yhtej että Chiang Kai-shekin "bal julkaisee jnyös tilastotietoj niin epäilyttäviä kuin ne ovatkin, niistä iUnenee että kuudesosa koko. Taiwanin mosan) talanpoikaistosta oi viljapulassa ja joutuu turv maan lainoihin, mistä kisk todella suunnattoman kor-korkoa — ja monet talon ovat jo niin suuressa velasss teivät saa enää minkäänlaist naa. Ne jotka ovat niin "oni sia" että jaavat vielä paikall koronkiskureilta lainan. ion\ siitä maksamaan 50 pros. ja satakin prosenttia korkoa, huono on tilanne, että keskivs kailta talonpojUta jää vclkoji korkojen maksun jälkeen vai prosenttia sadosta omaa kä: varten r- Ja siitä pitää bi maksaa kaikenlaista veroa. ,t Mitä taas tulee kiinan aseyolmiin, niin toivottavaa ollSl, että Yhdysvaltain sotaiset •kenraallpolltlikot lakkaisivat ylläpitämästä Chiang Kal-she-kin armeijoita', jotka uhkaavat mll-kaiaassa satamassa 65 dollaria, mut- loin tahansa hyökätä Kiinan mannerta vilmeksiinainittuun tulee lisäksi 15 — 16 dollaria rahtikustannuk-sia, Jolloin argentiinalaisen velmäii loppuhinnaksi tulee 80 — 81 dollaria. maalle ja vallata koko Kiina haltuunsa. Jotta Kiinan ei tarvitsisi ylläpitää tarpeettomaa suuria sotavoimia. Sitäpaitsi tuntuu — pitäen edelleen Nämä tositledot ovat lupnno TImmirisin • löivälehden toimi' käsissä, mutta kuten sanottu, kein toivottomimpia ovat a; henkilöt. Jotka näkovät. mutta täytyvät näkemästä — j.:^ 1"' että valheet tepsivät, jahka m kyllin suuria ja niitä toistetaai Iin usein. VaUtettavasti, näiden nälie sokeiden kannalU katsoen. ' ran vuonna 1955 valtavan » , enemmistö, canadalabista — B Ihnatta heidän kansallisesta rodullisesta alkuperästään hpoliittisista ja. uskonnon^ mIeUpltelstään — kieltäytyy K kimästä näkevää sokeaU. Käniäkoi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550707 |
Description
Title | 1955-07-07-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, heinäk. 7 p. — Thursday, JuJy 7,1955
VAPAUS CUBEBTF) Independent Labor
Qrsan of FbinJtti Canadians. Es»
tebBSbed XTov. 6, » l ^ Authorized
«s^iecond dass mall b7 the Post
Office Depai^tment, Ottawa. Pub-
Uabed tturiee weekJy: Tueedajrs,
Sltundays and Saturdaya by Vapaus
Publisblng Ckunpany Ltd., at 100-102
Elm St. W^ eudbtiry, Ont.. Canada.
TeJephone*: Bu»; Office 06- 4-42W:
Editorlal Office OB. 4-4285. aSanager
e. SuIcsJ. Editor W. EUund. Mailin?
address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertising ratea upon appUcation.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vic; 7X10 6 Uc 3.75
3 iclc, 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vic. SXX) « kJc 4.30
Suomessa: 1 vk. 8Ä» 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
L-Saksan sosdemit rauhan kannalla
Täydellisenä vastakohtana esimerkiksi täkäläisen CCF.n oi-
; keistojohdoHe, Länsi-Saksan: sosialidemokraatit selittivä viime tors-
,:tania, jolloin puolueen korkein elin kokoontui Bonnissa, että he aikovat
määrätietoisesti vastustaa niitä sotilaslakiesityksiä- jotka hallitus
on jättänyt liittopäiville; -
. j A , . i Sosialidenfiokraattisen puolueen hyväksymässä päätö.slauselmassa
yaaditaanuudellceiv, ettei yhdistynyt Saksa saa olla mukana missään
'5i>tila5ltittoutumassä, ci idä eikä lännen kanssa. Vain tällä tavoin voidaan
päästä jnenestykselliseen järjestelmään'Euroopan turvaamiseksi
kollektiivisesti.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-07-04