Vapaus, May 27, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, toukök. 27 p. — Saturday, May 27, 1961
VAPAUS
Olgan of Finnish jCanadiaDB. Es-tablUied
Nov; 6, 1917.. Authorized
as second dass; mail by the Post
Office. Department, Ottawa. Pub-lished
thrlce weeUy: Tuesdays,
nitiisdays and Saturdaysby Vapaus
publishing Company Ltd.. at 100.102
Ebii St. W.. Sudbury. Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Blailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcatlon.
Translation free of eliaige. v
•nLAU^ONNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4Ä)
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 8 ^
J Nälkä ja kurjuus ei siitä vähene
Yhdysvaltain viranomaisten toimesta on vakuutettu va­kuuttamasta
päästyä, että Etelä-Koreassa suoritettu sotilas­juntan
vallankaappaus tuli USArlle täydellisenä yllätyksenä.
EfikS niinkin, mutta se oli ilmejsesti miellyttävä yllätys, kps-kä"^
dysvaltain toimesta ei pantu tikkua ristiin tämän ääri­oikeiston
vallankaappauksen estämiseksi.- "
;• Tässä yhteydessä meidän tulee muistaa, että Etelä-Ko­reassa
on 50,000 yhdysvaltalaista sotilasta, jotka ovat vain
nim^ellisesti YK:n komennuksessa. Sen lisäksi näillä USAn
^kontrollissa olevilla YKn joukoilla on ratkaiseva sananvalta
myös Etelä-Korean asevoimissa. Kun kaiken lisäksi muiste­taan,
että kenraalikapinan takana ei ollut nimeksikään kan­sanjoukkojen
liikehtimistä, niin ilman muuta on selvää, että
Yhdysvaltain toimesta olisi voitu estää kenraalien vallan­kaappaus
Etelä-Koreassa, jos tpdella olisi niin'haluttu.
Mutta sitä ei haluttu. Yhdysvaltain toimesta sanottiin,
että.tehkööt kenraalit vallankaappauksensa, Washington ei
sitä.ehkäise. Ja kun-vallankaappaus oli tehty Seöulista ilmoi­tettiin
yksivakaasti* että Yhdysvallat hyväksyy vallankaap­pauksen
tapahtuneena tosiasiana: "USA myönsi tänään, että
sotilasvallankaappaus on tapahtunut tosiasia Etelä-Koreassa
kun 13 miehinen sotilashallitus vannotettiin virkaansa" tie-doitti
uutistoimisto Reuters toukokuun 21 pnä Seöulista.
.Edellisenä päivänä tiedoitettiin samasta kaupungista, et­tä
sotilasjunta oli kehittänyt poliittista terroriaan siinä mää­rin;
että kö. viikon tiistain ja lauantain välisenä aikana oli
pidätetty kaikkiaan 3,500 ihmistä, mukaanlukien vallasta
syöstyn Tshang Myonin hallituksen 9 jäsentä ja 8 valtiosih­teeriä.
Sen lisäksi on "kommunismin kannattajiksi" syytet-
• tynä. pidätettyj en joukossa 9 kenraalia, 8 lehtimiesta,. 20 yli­opiston
professoria sekä useita äärioikeistoon lukeutuvia so­sialidemokraattisia
johtajia (Hitler menetteli aikoinaan ai­van
samalla tavalla — heitti vankiloihinsa nääntymään ne
oikeistolaiset sosialidemokraattiset johtajat, jotka opportu-i\;
stisten väitteiden perusteella antoivat aikaisemmin taktil­lisen
tukensa Hitlerin terrorille "kommunisteja" vastaan.)
• Mistä on sitten kysymys Etelä-Koreassa?
Epäilemättä tilanne on kehittynyt valtaluokan kannalta
katsoen sellaiseksi, että nyt oli turvauduttava avoimeen fa-
Sismikömentoöri kenraalien johdolla. Tähän viittaa esimer-idksi
se, että sotilasjunta on nyt julistanut pannaan kaikki
poliittiset puolueet Etelä-Koreassa'.
• i Tämä sellaisenaan kuvaa kaikessa alastomuudessaan sitä
Jiädänalaista' äseitiaa," mihin Etelä-Korek on joutunut Yhdys-yaltain'satelliittimaana.
, .
; Maan,tilannetta kuvaa ehkä parhaiten koreankielinen
^ana "bori-go^e"; joka on aivan yleinen sikäläisten talonpoi-icien
keskuudessa. Se tarkoittaa talvista aikaa --- ennen touko-
Icesäkuuta, isitä aikaa, jolloin talonpojilla ei ole enää mitään
Syötävää, vääii he joutuvat elämään juurilla, petulla ja hei­lillä.
Etelä-Koreassa on noin 2,2 miljoonaa maatilaa (suurin
osa pientiloja) ja esim. toissatalvena noin 1,6 miljoonaa kärsi
Hiissä kirjaimellisesti nälkää.
'^Kommunistista propagandaako"?
1 "'A^ime tammikuun 26 pnä "Hankuk Ilbo"-lehden jraport-tei^^
l^vi Buanin maakunnaiiJukrin kylässä, jonka 1,344 ti­lasta
hän totesi 1,318 kuluttaneen kaikki elintarvikevaraston­sa
ja ihmisten elävän vain juurilla ja puunkuorella.
« Reuterin uutistoimisto tiedoitti muutama päivä sitten,
että 200,000 ihmistä on Etelä-Koreassa nälkäkuoleman par­taalla,
ja että työttömiä on peräti 2,6 miljoonaa, eli yli 10%
koko väestöstä.
i $ * *
i>M-Mutta kenraalien vallankaappaus ei varmaankaan anna
edes leivän kannikkaa näille nälässä ja kurjuudessa eläville
ihmisille. Äärioikeistojj kapina voi' ehkä Idristetyn pohisi,-
ferrorin avulla hieman pitkittää tuhoon tuomitun valtako-tnennon
säilymistä, mutta pelastaa se ei sitä voi. Huhtikuussa
1960 kukistui- Syngman' Rheen diktatuuri kansanjoukkojen
suureen liikehtimiseen, ja itse Rhee pääsi hädinluskin pake­nemaan
Yhdysvaltoihin, minne hän oli sivumennen sanoen
Etukäteen lähettänyt ^'sadepäivien" varalle valtiolta kähvel-tämänsä
miljoonat dollarit. Täydellä varmuudella voidaan
myös saiioa, että on vain ajan kysymys, milloin joutuu nyt
muodostettu sotilasjunta vastaamaan tekosistaan tavalliselle
kansalle. Terrorilla ja fasistidiktatuurilla ei poisteta kansan­joukkojen
nälkää ja tyytymättömyyttä. Ja niin kauan kuin
kansanjoukkojen tyytymättömyyden syitä ei saada poiste­tuksi,
kytee suurten massojen sydämessä vallankumouksen
tuli, mikä puhkeaa omana aikanaan ilmiliekkeihin ja pyyh­käisee
väkivaltamiehet historian roskakoriin. Mutta toistai­seksi
joutuu Etelä-Korean väestö maksamaan kalliin hihnan
inhimillisessä kärsimyksessä siitä"ilosta" että heidän maas­taan
on tehty Pentagonille suuri sotilasleiri.
; Ruotsalainen ^^ihannemaailma"
Kukaan ei haluakaan kieltää sitä tosiasiaa, että Ruotsin
Lansa elää suhteellista hyvää aikaa, kiitos ennenkaikkea siitä,
öttä Ruotsi pysytteli erillään kummastakin maailmansodasta,
ja myös siitä, että Ruotsia ei ole nytkään saatu vedetyksi mi­hinkään
sotilasluontoiseen liittoon, mikä kuluttaisi ylenpalt­tisesti
sodan molokille sen voimavaroja. "Puolueettomuus-asenne"
oman maansa rauhantilan säilyttämisen hyväksi on
ollut, ja on tälläkin kertaa Ruotsille Suureksi eduksi. Siitä
kannattaa otta hieman oppia muissakin pikkumaissa, esi­merkiksi,
meillä täällä Canadassa.
r '..^lutt^ kun meille yritetään silloin tällöin selittää, että
tämä Ruotsin suhteellinen hyvä aika on muka jonkinlaista
sosialidemokraattista "sosialismia". Ruotsissa kun on ollut
mejka kauan sosialidemokraatteja hallituksessa, niin silloin
ortäyytä sanoa, että Ruotsi on edelleenkin kapitalistinen maa,
missä tuotantolaitokset ovat valtaosalta suuryhtiöiden omai-suJjECta
niin, että muutamat upporikkaat kapitalistit voivat
riistää työtätekevien työn tuloksia.
V _Vain kapitalistisessa maassa voi tapahtua esim. siten, kuin
on tapahtunut V. 1928*olympialaisissa keihäänheiton kultami­talin
voittaneelle Erik Lundqui^tille, joka työkyvyttömyyden
Katri Laine, Whitefish, Ont.;
täyttää sunnuntaina, toukokuun 28
pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Avain Armeniaan
Matkanäkymiä Armenian neuvostotasavallasta
SS-murhamies
oikeuden edessä
Berliini. — Saksan deni.okraat-
Usen tiasavallan korkeimmassa oi­keudessa
on parhaillaan menojsa
oikeudenkäynti, entistä SS-haupt-scbaifiilireriä
Wilbelm Schäferia
vastaan, joka oman tunnustuk­sensa
mukaan murhasi Buchen-waldin
keskitysleirillä 100—150
neuvostoliittolaista sotavankia
ns. niskaanampumlslaltteessa ja
oli osallisena 700—1,000 sotavan­gin
murhaamiseen. Lisäksi hän
on syyllistynyt ^Buchen\valdissa
ja jo sitä ennen Llchtenburgin
keskitysleirillä w. 1933—43 lu­kemattomien
poliittisten vankien
pahoinpitelyyn ja pieksämiseen.
Schäferia syytetään rikoksista ih­miskuntaa
vastaan ja sotarikok.
'Sista.-
Oikeudenkäynnissä,. joka alkoi
viikko sitten perjantaina, toimii pu:
heenjohtajana demokraattisen Sak­san
korkeimman oikeuden presi­dentti
tri Töplitz ja syyttäjänä
valtion syyttäjä Funk. 25 henkilöä
demokraattisesta Saksasta, Neuvos­toliitosta,
Tshekkoslovakiasta ja I-tävaliasta
on kutsuttu todistajaksi.
Tänään kuultiin tshekkoslovakia­laisia.
todistajia, jotka ovat entisiä
Buchenwaldin vankeja.
Syytetty liittyi vuonna 1932 SS:-
Aimenian kansa on voimakkaas­ti
omaperäinen. Sen historia on
varsin pitkä, kulttuurilla on vuosi­tuhantiset
perinteet, se cli ensim
mainen maa, joka otti kristinuskon
valtionuskonnoksi. Tämä tapahtui
27 vuotta ennen kuin Roomassa,
jossa kristinusko julistettiin viral­liseksi
vuonna 313 nykyistä ajan
laskuannne.
Milteipä joka askeleella näkee
Armeniassa muistomerkkejä nien
neisyydestä, vanhimpana vielä pys­tyssä
olevana Etshmiadinissa pari­kymmentä
kilometriä" Eteyanista
oleva kirkko, joka on rakennettu
vuosina 301—303. Arkkitehtuuril­taan
se" tosin ei ole mitenkään eri­koinen,
mutta sen merkitys onkin
historiallinen. Se oli ensimmäinen
kristinuskon nimissä rakennettu
temppeli. Ja, se tapahtui tietysti
"jumalan käskystä", kuten uskon­non
myyttiin kuuluu. Tarina, ker-ioo
jumalan iskeneen salaman maa­han
ja siihen syttyi tuli ja se oli
merkki-siitä, että tähän piti raken­taa
ensimmäinen temppeli jumalan
pojalle. Kuten havaitaan tämä ta­pahtui
jo vain noin 250 vuotta sen
jälkeeii kun Knstus katsottiin
kuolleeksi.
Jälkipolvet ovat voineet todeta,
että kirkon paikalla on ilmeisesti
oUiit maakaasulähde ja kun salama
oli sytyttänyt sen tuleen, nähtiin
asiassa "ohjaava sormi".
Muuten on sanottava, että Arme­nian
kirkko on ilmeisesti ollut
alusta alkaen erikoislaatuista. Ai-n.
nkin se oli ensimmäinen ryhmä
joka irioittautui Roomasta ja aloit­ti
siten kristinuskon jakautumisen.
Nytkin .armenian kirkko on eril
Unen ja yhdistää piiriinsä kaikki
ään j a natsipuolueeseen erikois­•
ipmenialaiset uskovaiset katsomat-tuen
työläisten kokousten häiri^ i ta mi.ssä maassa he ovat.
semiseen ja yhteenottojen järjes- Armenian kirkon päämaja on tä
tämiseen SS:n ja; fasismin vastus­tajien
välillä. Llchtenburgin keski­tysleirillä
hänen erikoisalansa oli
saksalaisten fasismin vastustajien
pahoipiteleminen. Hän oli osalli­sena
ainakin yhden työläisen mur­haan.
V. 1937 Schäfer V siirrettiin
"kokemustensa" ansiosta Bucheu-waldiin.
Siellä hän nautti .Länsi-
Saksassa joitakin aikoja sitten elin­kautisen
tuomion saaneen SS^johta-ian
Gustav Somerin erikoissuosio-ta.
Todistajien mukaan kaikki van­git
pelkäsivät häntä, koska hänet
tunnettiin mitä julmimmaksi pa­hoinpitelijäksi.
Vuonna 1943 Sha-fer
siirtyi 20. SS-divisionaan, jonka
tehtävänä oli partisaanien tuhoa­minen
Eestissä.
Sodan jälkeen Schäferin onnis­tui
pysytellä tuntemattomana. Hän
ryhtyi maanviljelijäksi liittyen jo­pa
tuotanto-osuuskunnan jäseneksi
viimeisellä asuinpaikkakunnallaan
Arnstadtissa.
— Neuvostoliitossa ilmestyy 7,500
sanomalehteä. (^1
män ensimmäisen kirkon alueella
johon kuuluu myös pappisseriiinaa
ri. Se on kaunis ja suuri alUe, muu­rein
muusta maailmasta erotettu,
mutta nykyään pappisseminaariin '
ei enää riitä oppilaita ja niin ra
kennuksissa, joissa varapääministe­ri
.\naslas Mikojankin aikoinaan
aloitti hengelliset opinnoC toimii'
nyt tavallinen keskikoulu. Mikojan
ei tosin päättänyt hengellistä se­minaaria
täällä, vaan teki sen Tbi-lisissä
(silloin Tiflis) Gruusiassa.
VAZGEN 1 :n VASTAANOTOLLA
Ja kun kerran uskonasioista olen
puhunut, en sivuuta vastaanottoa,
joka kuului ohjelmaan tässä kirk-kokeskuksessa.
Armenian kirkon-pää
Vazgen I otti kullalla kirjail­tujen
seinävaatteiden ja tuoksuvan
naftaliinin täyttämässä suuressa
työhuoneessaan vastaan meidät,
suuren Moskovassa toimivan ulko­maalaisten
kirjeenvaihtajien jou­kon.,
• • ".^ • , :
Paavin vastaanotto on ilmeisesti
jotakin samankaltaista kuin tämä.
Laajaa asiaotuntijoiden
vaihtoa Suomen-II Ln kesken
Helsinki..— Toukokuun 12. pnä
kuluvana vuonna päättyi Moskovas­sa
suomalais-neuvostoliittolaisen
tieteelils-teknillisen yhteistoimin­takomitean
1. yhteiskokouksen työ.
Yhteiskokouksessa, joka sujui ys­tävällisessä
hengessä: ja yhteisym­märryksen
vallitessa, molemmat
puolet tarkastivat Helsingissä maa­liskuussa
1960 pidetyn komitean
6. yhteiskokouksen päätösten to
teuittamisen ja käsittelivät Suomen
ja SNTL:n välisen tieteellis-teknilli-sen
yhteistoimikunnan edelleen kc-:
hittämistä tarkoittavat ehdotukset.
Molemmat puolet allekirjoittivat
tätä koskevan pöytäkirjan.
Komitea totesi tyydytyksellä, et­tä
6. yhteiskokousta seuraavana ai­kana
tieteellis-teknillisen yhteistoi­mintaa
molempien maiden kesken
on toteutettu menestyksellisesti ja
että se on ollut omiaan edelleen lu­jittamaan
ystävällisiä ja hyviä naa­purisuhteita.
Tänä aikana suomalaiset liede­jä
ammattimiehet ovat tutustyneet
Neuvostoliitossa vuoriteollisutrden
tuotantolaitosten mekanisoitjin.
malminetsintävälineisiin, malmin
rikastukseen, suurten vesivoimalai­tosten
rakentamiseen, teräsbetonis­ten
rakenteiden käyttöön rakennus­teollisuudessa,
maanmuokkausku-neiden
'tuotantoon, lihan- ja mai-takia
kauppailee nyt urheilu-palkintojaan
"enemmän tarjoa­ville".
UPIn uutistiedon mu­kaan
Lundquist on reumatau­din
vuoksi rampana, työttömä­nä
ja rahapulassa. "En voi syö­dä
mitaleja" hän sanoo seli­tykseksi
siitä kun hän toivoo
saavansa u rh Q i lupalkinnois-taan
10,000 kruunua henkensä
pitimiksi! Sosialismin olosuh­teissa
ei totisesti tarvitse ke­nenkään
myydä nälkänsä sam­muttamiseksi
uyheilupalkinto-jaan!
donjalostuslaitoksiin, vaneerin tuo­tantoon
sekä maatalouden erikois­kysymyksiin.
> terveydenhoitoon,
arkeologiaan ja kansan. tieteeseen.
NeuVosetoliittolaiset ammatti- ja
tiedemiehet puolestaan ovat tutus­tuneet
Suomessa nosto-jja kuljetus­välineisiin,
uudenaikaistettujen pa­perikoneiden
suunnittelussa saatui­hin
kokemuksiin, koulurakennus­ten
suunnitteluun ja kalustoon, ra­kennusaineiden
tuotantoon; elin­tarviketeollisuuteen,
sääpalvelutoi­mintaan
sekä maatalouden ja kan­santieteen
erikoiskysymyksiin.
Suomalaiset tiedeniiehet ja muut
asiantuntijat ovat pitäneet luentoja
Neuvostoliitossa ja neovostoliittc-laiset
tiedemiehet ja muut asian­tuntijat
Suomessa.
Neuvostoliitto ottaa vuonna 1901
vastaan suomalaisia tieder ja am­mattimiehiä
suomalais-neuvostoliit­tolaisen
komitean 7. yhteiskokoulv-sen
pöytäkirjan mukaisesti tutus­tumaan
metalli- ja vuorikaivosteol-
Itscuden tuotantokokemuksiin ja
tieteellis-telcnillisiin saavutuksiin,
nosto- ja kuljetuskoneiden tuotan­toon,^,
sokeriteollisuuden tuotanto­laitoksiin
ja erikoiskysymyksiin se­kä
neuvostoliittolaisten tiedemies­ten
tutkimuksiin maatalouden, kie-litaiteen,
arkeologian ja kansan tie­teen
aloilla.
Suomen tasavalta ottaa vastan sa­manaikaisesti
nevostoliittolaisia
tiede- ja ammattimiehiä ja antaa
heille tilaisuuden tutustua paperi-ia:_
pijunjalostuskoneiden tuotan­toon,
elintarviketeollisuuden tiio-
. tantolaitoksiin, eräisiin seikkoihin
rakennus- jo maataloustoiminnan
aloilla ynnä muihin kysymyksiin.
Molemmat; puolet olivat vakuut­tuneita
siitä, että suomalaisten ja
neuvostoliittolaisten ammattimies­ten
uudet, molemminpuoliset mat­kat
tieteellis-tekniHisiin saavutuk­siin
tutustumiseksi tulevat- edistä­mään
yhteisymmärrystä ja ystäväl­listen
suhteiden jatkuvaa kehitystä
molempien maiden välillä.
Kauhtana-asiiinen kirkon päämies
istui - tiiviisti koko ajan tuolissaan,
mustakaapuiset miehet seisoivat
hänen j^mpärillään, osa istui ja pää­mies
kertoi Armenian kirkon his­toriaa.
Armenian kansa oli yhteen
aikaan maailman . unohtama pieni
kansa jota uhkasi myös fyysilli-nen
tuhoutuminen vihollisten ta­holta,
jotka alinomaan hyökkäili
vät maahan. Nyt asiat ovat toisin,
hän sanoi ja oli utelias tietämään,
olimmeko nähneet heidän vanhan
kirkkonsa.
Vazgen I osoittautui taitavaksi mie­heksi,
sillä hän osasi kääntää kes-.
kustelun uskontonsa eduksi. Hän'
jopa sanoi uskonnanvastaisen pro­pagandankin
olevan eduksi, joten
sitä ei ole syytä pelätä. (Armenian
kommunistisen puolueen keskusko­mitean
edustaja sanoi myöhemmin,
kun keskustelussa hänelle mainit­tiin
tästä Vazgen I toteamuksesta;
että sitä voidaan pitää osoituksena
siitä, että tieteellisen maailman­katsomuksen
levitystyössä on suu­ria
puutteita.)
} Päämies sanoi työn rauhan puo­lesta
olevan kirkon sanoman mu­kaista
» ja siksi hän itsekin on erit­täin
aktiivinen kansainvälisen kirr
konmiesten rauhanliikkeen jäsen.
Mitä tulee neuvotteluihin Vatikaa­nin
kanssa kirkkojen yhdistämises­tä
ja yhteistyöstä, niin Armenian
kirkolle kutsua neuvotteluun ei ole
tehty, mutta kirkko on kuitenkin
yhteistyön ja yhdistymisen I^nnaK
la. Se ei kuitenkaan missään ta­pauksessa
. hyväksy sanelupolitiik-kaa,
jota "suuret kirkot" ovat ha­lunneet
noudattaa yhdistymisessä­kin.
.\rmenian kirkko ' ei halua
muuttua vain. joksikin hallinnolli­seksi
osastoksi Vatikaanin alaisuu­dessa,
vaan haluaa säilyttää itse­näisyytensä,
hän sanoi. Vatikaani
ei ainakaan vielä ole luopunut sa-nelukannastaan.
Kysymys pienten kirkkojen itse­määräämisestä
ei ole vain Arme­nian.
kirkon halu, vaan Vazgen I
sanoi esimerkiksi viime vuonna Ar­meniassa
olleiden Ruotsin kirkon
edustajien valittaneen heidän
kanssaan keskustellessaan "suurten
kirkkojen" pyrkimyksiä yksinval­taan.
•
SIIRTOLAISUUTTA
Olen melkein koko tämän luvun
omistanut tavalla tai toisella Ai*me-nian.
kirkolle. Olen tehnyt sen sik­si,
etiä tässäkin heijastuu ongelma
Armenian kansasta yhtenäisyytenä.
Nyt ^ 52-vuotias kirkon päämies
on näet hänkin kotiin palanneita
emigrantteja; Hänet valittiin kuusi
vuotta sitten (1955) Armenian kir­kon
pääksi ja hän tuli tehtäväänsä
Romaniasta*, jossa oli vuosikymmen
niä asunut emigranttina. Jä koska
hänellä on uskonveljiä eri maissa,
joutuu hän vuosittain käyttämään
paljo anikaa matkoihin ulkomailla
Viime vuonna hän kävi USA:ssa
saakka.
Ei vain päämies,.vaan myös mo­net
hänen alaisistaan voivat ker­toa
elämäkerran johon liittyy asu
minen — monilla syntyminenkin
— ulkopuolella Armenian. Niinpä
oppaananune ollut pappismunkki
Oagnesjan (= Johanneksenpoika)
herätti hämmästystä englanninkie­lellään,
joka oli niin puhdasta kuin
vain oxfordilainen englanti voi ol­la.
Kävi ilmi, että tämä nyt 35-vuo-tias'
mies oli, siirtynyt Armeniaan
vuonna 1948 Israelista silloin, kim
alkoi sota arabien kanssa. Hän oli
syntynyt ulkomailla, saanut eng­lantilaisen
koulutuksen ja valmis­tui
papiksi Israelissa.
Neuvostoliitosta on tullut heidän
isänmaansa. He olivat palanneet
esi-isiensä ' maalle. Ja tämä liike
jatkuu tasaisena virtana ei vain pa;
piston, vaan tietysti myös maallik
ko-armenien keskuudessa.
AVAIN ARMENIAAN ; . .
Lähellä kirkollista keskusta on
Zvartontsin rauniokaupunki. Siinä
on ollut luostari ja kii'kkopalatsi.
Ne on rakennettu vuosina 641—
661 ajanlsiskun jälkeen ja tuhou­tuivat
10. vuosisadalla. Nyt on jäK
jellä vain toinen toistan kauniim­pia
rakennusjätteitä: pilareita ja
pilarityynyjä, jotka tuovat mieleen
antiikin rakennustaiteen, - Samaa
sukua on täälläkin noudatettu tyy­li.
Tästä on lähtenyt se kaunis
kansallinen rakennustyyli, joka lyö
leimansa tänä päivänäkin Arnie-niaan.
Siksi rauniokaupunkia ni-mitetäänkin
oikeutetuksi "avaimek­si
Armenian kulttuuriin".
Toinen tällainen rauniokaupunki,
joka kertoo vieläkin varhaisem­masta
ajasta on 1. vuosisadalta ole­va
Garnin linnake kolmisenkym­mentä
kilometriä Erevanista, jyl­hän
vuoriston keskellä. Sielläkin
on vain raunioita, joiden mukaan
Voi kuvitella millainen pylväspa-latsi
täällä on aikanaan seissyt.
Mieleen tulevat ateenalaisen kult­tuurin
rauniot.
Armenian kasvoille on ominaista
ruusunpunaisuus. Sen tapaa - niin
Erevanista kuin maaseudultakin.
Väri johtuu vulkaanisesta mineraa­lisia,
tofuksesta, joka on yleisin
rakennusaine. Tofus (armenialai­set
mmittävät sitä sanalla "tuf")
on latinankielinen alkuperältään:
Se on erittäin kevyt, helposti muo­vailtava
ja sitä esiintyy kymme­nissä
värivivahteissa, yleisimmin^
ruusunpunaisena, keltaisena ja
mustaan vivahtavana. Se. on ihan­teellinen
rakennusaine ja siitä joh­tuen
ei .Armeniassa tapaakaan tii­litehtaita.
Käytetään vain tofusta
ja siksi kaupunki. tekee erittäin
yhtenäisen vaikutuksen.
Nykyajan ongelmana on yhdistää
tofus ja elementtirakentein. Viime­mainittua
vaatii rakennsu tehon
nostaminen ja kustannusten alen:
taminen, mutta jos Armeniassa
tyydyttäisiin pelkkiin tehdasval­misteisiin
betonielementtiseiniin,
silloin kun on tofusta, olisi se ri­kos.
Ja siksi etsitään ratkaisua,
jossa nämä molemmat yhdistyisi­vät.-
J i . JA SEN SÄILYTYSPAIKKA
Jos Zvartontsin raunioita pide­tään
avaimena Armenian kudttuu-r
i i n , / n i in Erevanin laidalla kor­kean
vuoren rinteessä sijaitsevaa
Matenatarania sanoisin tuon avai--
men säilytyspaikaksi. Matenataran
on armeniaa ja tarkoittaa kirjojen
säilytyspaikkaa. Se on eräs maail­man
rikkaimmista vanhojen kirjo­jen
ja kirjoitusten museoista ja
samalla tutkimuslaitos. Sen koko­elmiin
kuuluu yli 10,000 teosta ar­menian
kielellä, 700 arabiankieiel-lä,
persiankielisiä .kirjoja jne. Vs-V
hin kirja on 5. vuosisadalta, mutta
on nähtävissä myös kappaleita kir­joituksista,
jotka on kirjoitettu
sen jälkeen kun armenian kielelle
vuonna 392 luotiin oma aakkosto.
Vanhin täydellisenä säilynyt kirja
— tietysti käsin kirjoitettu - - on
museossa vuodelta 887 ja niinikään
ensimmäisen kirjapainoteitse pai­netut
kirjat armenian kielellä ta­paa
museosta. Vanhimmat teokset
ovat pergamentille tehtyjä. Ensim-
0 l1 KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Salaperäinen Elizabeth Arden
. e
e
• .o
"Onko todellakin olemassa Eli­zabeth
Arden, eikö se ole vain ni­mi?"
— näin kysytään usein kaik­kialla
maailman levinneen kauneus-aineita
myyvän yhtymän toimihen­kilöitä.
. ;
Elizabeth Arden on .kuin elävä
henkilö, nainen, joka on koko suu­ren
liikeimperiumin sielu. Mutta
minkälainen hän on sitten ihmi
senä ja kuinka on luonut tämän
jättiläismäisen liiketoimintansa?
Hän syntyi Canadassa skotlanti-laiscanadalaisten
vanhempien lap­sena.
Hän vietti kasvuvuotensa e-räällä
maatilalla Ontariossa. Van­hempien
tytölle antama nimi kuu­lui
Florence Nightingale Graham.
Nuori neitonen uneksi sairaanhoi-tajatteren
urasta ja aloittikin opis­kelun,
mutta luennot ja luvut ei­vät
jaksaneet pitää hänen mielen-kiintoaan
vireillä. Samoihin aikoi­hin
hän sai käsiinsä elämänsä en­simmäisen
' cold cream-tölkin. Sen
tarjoamat ihmeelliset mahdollisuu­det
saivat heti tytön vilkkaan mie­likuvituksen
ja hänen innokkaan
yritteliäisyytensä toimintaan. .
Jo lapsena oli hänen mielestään
selvää, että kauniit asiat ja ihmi­set
olivat todellakin ilo silmälle,
kun taas kaikki ruma ja viehätyk-setön
oli luontaantyöntävää. Ja kiia
hänestä kehittyi kaunis neitonen,
hän ymmärsi ettei hän ollut ainoa
nainen, joka halusi tulla yhä'kau­niimmaksi
ja puoleensavetäväm-mäksi.
'
Riisipuuterit, 1,-äikeät poskipunat,
kotitekoiseet ruusuvedet ja väri­tön
huulivoide — nämä olivat ai­noat
käytettävissä olevat apuväli­neet
ennen ensimmäistä maailman­sotaa
naiselle, joka halusi, itsensä
kauniiksi. Tämä merkitsi sitä, että
naisella, joka synnyinlahjakseen ei
ollDt saanut kauniita hiuksia ja hie­noa
ihoa, ei ollut mitään mahdol­lisuuksia
edes huolellisella hoidol­lakaan
tulla raikkaan ja. puoleen­savetävän
' näköiseksi. Mutta kau­neuden
kaipuuta ei pystynyt sam­muttamaan
edes tarpeellisten vä­lineiden'
ja aineiden puuttuminen.
Hän muutti myöhemmin asumaan
New Yorkiin. Hänellä oli' hyvin vä­hän
rahaa, mu<tta sitäkin suurempi
varmuus siitä; että osasi .mitä tah­toi.
Ja hän tahtoi auttaa naisia tu­lemaan
kauniimmiksi. Kahden vuo­den
kuluttua hän avasi oman pie­nen
salongin nimellä Elizabeth Ar­den.
Salonki sijaitsi Viidennen A-mäisen
paperille tehdyn kirjan ta­paa
museosta vuodelta 971, siis va­jaan
1,000 vuoden takaa. Erikoi­suuksista
mainittakoon vanha Eu-klideen
geometrian oppikirja, täh­titieteelliset
kalenterit —-mukaan­lukien
15. vuosisadalla kuusta teh­ty
erikoislaatuinen taulukko —
ja Nuorimpana Napoleonin 28.12.
1809 antama käskykirje.
Matenataran ori rakennettu pe­rinteelliseen
armenialaiseen raken­nustyyliin,
sen portaikon seinissä
on nuolenpääkirjoitusta ja hislo-riallisaiheisia
freskoja. Kaikki
muistuttaa siis museosta, vaikka
ulko-oven; materiaali —• kupari —
tuokin mieleen 1960-luvun.
— Aarre Nojonen.
venuen numero 509:ssa ja ; siellä,
annettiin kauneuskäsittelyjä. Hä.i
valmisti itse tarvikkeensa ja ipyi,
niitä asiakkailleen. I^uhdistaminen, -
elvyttäminen ja vahvistaminen , oli-,
vat-jo p i l o i n ne kolme päätekijää, ^
joilla hän kauneudenhoitonsa >ra*.,
kensi. Silloin olivat kysymyksessä
aivan uudet seikat, jotka nyt ovat
kaikkialla yleisesti tunnustetut...
Pieni kaunneussalonki tuli pian
liian ahtaaksi ja hän sai siirtää
puniasen ulko-ovensa saman kadun '
varrelle numeroon 673, inistä hän,
vuokrasi neljä kerrosta. Hänen liik­keensä
suosio kasvoi niin että pian
tulivat nämäJcin tilat ahtaiksi. Sil­loin
muutti hän nykyiseen toimin-tataloonsa.
Aluksi hän vuokrasi
vain kuusi kerrosta, mutta nyky­ään
liike käsittää koko talon kaikki
kaksitoista kerrosta. Ja punainen
ulko-oyi on seurannut edelleenkin
mukana. . %!r
Ensimmäinen sivuliike perustet­tiin
Washingtoniin ja pian niitllie-visi
jokaiseen kaupunkiin. Vuoinia
1922 avattiin ensimmäinen, salon­ki
Euroopassa Pariisissa, seuräS^a
Englannissa ja pian näitä salon­keja
oli ympäri Aasiaa ja Afrik­kaa
myöten. Nykyään myydään E-lizabeth
Arden-tuotteita 79:ssä
maassa ja hänen kauneutta käsit­televiä
kirjojaan on käännetty 13
kielelle. Ja hänen omistamiaan
tehtaita on miltei joka puolella
maailmaa. .
Tämän valtavan, koko maailmaa
käsittävän liikeimperiumin johtaja
ja omistaja on Elizabeth Arden
itse — pieni, naisellinen siro, si­nisilmäinen
ja ruskeakiharainen
nainen. Mutta mistä johtuu, että
nuori canadalainen tyttö, joka tuli
New Yorltiin tyhjin käsin, pystyi
perustamaan tämän suuren liike­imperiumin?
Selitys piilee tieten­kin
osittain siinä, että aika oli sil­loin
juuri kypsä kosmeettisen te­ollisuuden
alkuunpanolle. Mutta
ennenkaikkea se on löydettävissä
hänen omassa persoonassaan sekä
hänen ehtymättömässä energias*
saan ja innostuksessaan. Onnistuak­seen
täytyy itse uskoa mahdbIH-suuksiinsa.
Milloinkaan ei saa tyy­tyä
vähempään kuin täydelliseen.
Eikä nainen,koskaan saa olla liinan
harrastuksia ja mielenkiintoa elä­mää
kohtaan. Ikävystyminen van- •
hentaa ennen kaikkea.
SITÄi
JA
TÄTÄ
TUNNUSTUS
Eräänä päivänä eräs hieno mies,
joka joitakin vuosia takaperin toi.
mi pappina, sanoi minulle:
"Oltuani 15 vuotta pappina tulin
havaitsemaan, että jumalan etsin­nässä
ei pääse yhtään, parempaan
tulokseen kuin jos etsisi pimeästä
kellarista sellaista mustaa kissaa
jota ei siellä ole."
"Ja rukoileminen on aivan sa­manlaista
jos puhuisi puhelimeen
jonka toisessa päässä ei ole ke­tään."
^ Kirje H. V. ,0'Reillylta, joka
julkaistiin "Libertyssa".
PÄIVÄN PAKINA
Eräs lO-vuotismuisto
YUäolevalla otsikolla kirjoitti
Helsingissä ilmestyvän Suomen laa­jimmin
leviävän työväenlehden
(Kansan Uutiset) pakinaosastolla
nimimerkki "Nuotta" tavallaan hy­vin
ajankohtaisesta kymmenvuotis-muistosta
seuraavaa:
Lehtimiehen kyseenalainen_^ilo
on kerätä ja arkistoida vanhoja
iehlrä" ja lehlileikkeleitä. Talous­toimittaja
hilloaa arkistoihinsa ti­lastoja
ja numeroita, eduskunta­toimittaja
puheita ja lakialoitteita,
ulkomaantoimittaja ulkoniaanta-pahtumia
ja niiden kommentteja.
Se on välttämätöntä, mutta samal­la
monesti tuskastuttavaa ja pirul­listakin
puuhaa. Lehtileikkeleistä
tulee helposti tauti, jonka oireet
ovat sellaiset, että toimittaja kerää
itselleen paperivuoren, jonka sisäl-
.töön hän ei ole ehtinyt milloinkan
yksityiskohtaisesti perehtyä. Kun.
leikkelekuume on kohonnut pahim­malle
röykkiöasteelle, tehdään
suursiivous, joka on jätepaperin
kerääjille kulta-aikaa.
Leikkelearkistoiden massahar-vennus
tuo tällöin monesti päivän­valoon
kerrassaan mielenkiintoisia
asioita ja muistoja. Allekirjoitta­nut
koki äskettäin suorastaan ylös-lämmitetyn
sensaation löytäessään
laatikkonsa pohjalta amerikkalai­sen
"Collier*s "lehden numeron
vuodelta 1951, kymmenen vuoden
takaa. Tämä oli se aikanaan paljon
pahennusta herättänyt lehti, joka
130 kookkaan sivun ja rahakkaan
ilmoituskannan puitteissa esitteli
maailmalle aito-amerikkalaisen ku*
vitelman kolmannesta maailmanso
dasta ja "Neuvostoliiton;; murskaa
misesta". : ' I • ' •
Dollareita säästelemättä "Col-lier's"
(jonka "Timen" jä "Lifen"
omistaja Heiiry Luce myöhemihin
osti ja kilpailijoiden kutistamiseksi
Iakkautti>^ oli mobilisoinut 23 kir
joittajaa, jotka kuvittelivat liikku­vansa
"kukistetussa" Neuvostolii­tossa
vuonna 1960. Sitä ennen NL
oli "voitettu" sodassa vv. 1952—
1955 ja lehden piirtäjä Chesley Bor
nestell oli mm. ennakkoon maa­lannut
helvetinnäkymän atomi-'
4)om.min pudottamisesta Mosko
vaan. "Selostuksen" "sodankäyn
nistä" oli laatinut Robert E. Sher-wood,
jota "CollierV luonnehti
"neroksi". Asiaan kuuluu, että
kaikki "syyt" "sodan" alkamisesta
työnnetään NL:n harteille.
Lisättäköön vielä, että toimitus-artikkelissa
lehti kertoi kuvitelmi­ensa
perustuvan neuvotteluihin
"korkea-arVoisten poliittisten, ta­loudellisten
ja sotilaallisten johto­miesten
karissa" aina Washingtonia
myöten ja että yhteydessä oli oltu
myös Euroopan "maanalaisiin joh
tajiin".
Luettuna nyt 10 vuotta^ myöhem­min
tämä amerikkalainen sotafan-tasia
saa aivan' irvokkaankoomilli-set
piirteet. Kirjailija Arthur Koes-tler.
kertoilee siinä "silminnäkijäin
kuvauksia" "ensimmäisistä vapais­ta
vaaleista", joissa esiintyy 10
puoluetta, mutta ihmiset eivät
"osaa" äänestää muuten kuin kir­joittamalla
vaalilippuseen sanan
"da" (kyllä) ja "hyväksymällä
kaikki puolueet". Tällä tavoin —
Koestlerin mielikuvituksen nelis-tyksen
mukaan — "äänesti" 50 %
valitsijoita. Ja hyväksytyt äänet
taas osoittivat, että "suurvenäläi-nen
yhdistynyt monarkistinen puo­lue"
ja "Ukrainan separatistinen
puolue" olivat "voittaneet".
* Kirjailija J. B. Priestley (hän­kin!)
tarjoili kuvitelmiaan "kult­tuurielämästä'
USA:n miehittä
mässä Neuvostoliitossa ja "nautti"
tavattomasti Damon Runyonin
"Guys and Dolls"-näytelmän esi­tyksestä
Moskovassa (po. näytelmä
on mukiinmenevää ajanvietettä,
mutta taiteen piiriin sitä ei voida
lukea). Ja lehtiä! — venäläiset su»
rastaan tappelivat saadakseen kä­siinsä
sellaisia kirjallisia helmiä
kuin "Zhizn" (Life), "Vremja"
Time), ^'Nbvosti Nedeli" (News'
Week), "Chitatelskoje Obozrenije"
(Valitut Palat) ja tietysti "Col-lier's".
Elokuvateattereissa "kult-tuurinälkäiset"
venäläiset "iloitsi-vat'
tavattomasti mm. amerikka­laisten
Dean Martinin ja Jerry Le­wisin
"komiikasta".
Asiaan kuuluu, että AFL—CIO-johtaja
Walter Reuther liikkuu
fantasiassaan "ammattiyhdistys­liikkeen"
piirissä 1960 Moskovassa,
ja yhä vielä "New York Herald
Tribuneen" kirjoitteleva Margue-rite
Higgins kertoo "Venäjän nai­sista"
jutussa, johon on piirretty
puolen sivun kuva amerikkalaises­ta
muotinäytöksestä tupaten täy­dellä
Dynamo-stadionilla. Mukaan
on liitetty myös muutama sakara-nimainen
kuvitelma amerikkalais­ten
sotilaiden suhteesta venäläi­seen
naiseen, miten romantiikka
kukkii miehitetyssä maassa ja mi­ten
venäläiset tytöt havaitsevat ka--
pitalistit "suurenmosiksi" ja totea­vat
kommunistien johtaneen heidät
"törkeästi harhaan"; :
Mutta asiaan kuuluu, että sanal­lakaan
ei puututa siihen, kuka pis­tää
taskuunsa kaikki voitot "miehi­tetyn
Venäjän" "vapaan markkina­talouden"
antamista tuloista.
Mitä sanoisimmekaan moisesta
tuomaskuonasta AD 1961 sputni-kien
aikakaudella, jolloin USA on
umpitökerön politiikkansa vuoksi
hätää kärsimässä (Kuuba ja Laos!)
ja NL vahvempi kuin milloinkaan
aikaisemmin? Ainakin kai sen ver­ran,
että amerikkalainen poliitti­nen
höperyys ja lyhytjärkisyys on
harvoin lyönyt pahemmin päätään
seinään kuin "Collier'sin" sotanu-merossa
vuodelta 1951, kymmenen
vuotta sitten.