Vapaus, October 8, 1964

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 8 p. — Thursday, Opi. 8, 1964
iVAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
«ditor:
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
W. Eklund Manager: E. Suksi
l!; ii' Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
fubllahed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubUshäng Co. Ltd., 100-102 Elm St: West. Sudbuiy. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
' Advertlsing rates upon applicatlon. translations free of charge.
Authorized as second class mail by ths Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in caah.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT .
Canädassa: 1 vk. $9.00. 6fck. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.26
3 kk. 2.75 Suomessa: l vk. 10.50 6 kk. 6.75
Ei-Iakko säädöksiin muutoksia
Kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi on ehkä syytä
sanoa, että meidän lehtemme Vapaus pitää kaikissa tilan-teiss^
a työläisten_lakkotaisteluun ryhtymistä viimeisenä kei­nona,
johon tui'vaudutaan vasta sitten, kun mitään muuta
ulospääsytietä ei enää ole.
Palkka- ja muita työoloja koskevien kiistojen ratkaisu
on pyrittävä tekemään neuvottelupöytien ääressä -r-ja mitä
voimakkaammin työläiset ovat järjestyneet, ja mitä yhtenäi-semmin
työläiset esiintyvät sitä parempi mahdollisuus on
saada työmaakiistat ratkaistuksi neuvottelupöytien ääressä.
Mutta tämän sanottuamme me haluamme puolestamme
korostaa, että kaikkien alojen työläisillä pitää olla kahleeton
oikeus käyttää lakkotaistelumuotoa hyväkseen silloin kun
tilanne sitä vaatii. Muussa tapauksessa —- jos työläisten lak-kotaisteluoikeus
salvetaan tai kahlitaan — työväenvastaiset
työnantajat voivat "puolueettoman lain" turvissa ja avulla
riistää työläisiltään pois oikeuden toisensa jälkeen.
Ontarion työväenliiton (Ontario Federation of Laborin')
konferenssissa North,Bayssa, kiinnitettin viikon alussa tähän
seikkaan ansaittua huomiota. Mainitun työväenliiton presi­dentti
David Archer — jota sivumennen sanoen ei voida ai­nakaan
vasemmistolaisuudesta moittia — sanoi Ontarion työ­väenliiton
avajaisistunnossa, missä on kaikkiaan noin 800
edustajaa, että työväenliike vaatii muutoksia Ontarion-nykyi­siin
työsuhdelakeiliin, jotka kieltävät työläisiltä lakkoutumis-oikeuden
allekirjoitetun työehtosopimuksen voimassaoloai-kana.-'.^
V.Kuten asian yhteydessä on kerrottu, autotyöläisten union
(United Automobile Worker.s) toimesta.on esitetty Ontarion
työministeri Leslie Rovvntreelle muistio, missä vaaditaan työ-läisiUe
työehtosopimuksen voimassaoloaikana lakkoutumis-oikeutta
sellaisista kysymyksistä — lukeutuen niihin työn
kiihdyttäminen ^ mistä ei selvästi ole sovittu työehtosopi­muksessa.
T^^ David Archer korosti puolestaan, että työläis­ten
tulee päästä tilanteeseen, missä on heidän kanssaan neu-vatejtava
uuden koneiston käytäntöönotosta voimassaolevan
työehtosopimuksen aikana, ja siinä tapauksessa, jos työnan­tajat
ja työläiset eivät pääse sopimukseen uuden koneiston
asentamisen aiheuttamista kiistoista, silloin tulee työläisillä
olla oikeus ryhtyä taloustaisteluun, lakkoon.
•ivir. Archer arvosteli erittäin terävästi ja samalla ajan­kohtaisesti
sellaista Noakin aikaista teoriaa, jonka mukaan
työnantajilla on oikeus tehdä mitä tahtovat työläisilleen lu­kuunottamatta
työehtosopimuksessa määriteltyjä seikkoja.
Tällainen vanhanaikainen katsantokanta mikä ei luon-
-nollisestikaan sovi .ydinvoiman ja avaruustutkimusten aika­kauteen,
vallitsee nyt Ontarion maakunnassa. Sen vuoksi,
selitti mr. Archer, ovat Ontarion työläiset miltei voimattomia
työväenvastaisten toimenpiteiden edessä, elleivät he, työläi-set;'
ole valmiina rikkomaan voimassaolevia työsuhdelakeja.
"Tilanteen vaatiessa meidän täytyy saada ryhtyä mihin ta­hansa-
haluamiimme toimenpiteisiin työnantajain vastustami­seksi
joutumatta sen vuoksi leimatuksi lainrikkojiksi", sanoi
mr. Archer.
• Jokainen vähänkin yksityiskohtaisemmin Ontarion työ-suhdelakeihin
tutustunut henkilö myöntää avoimesti, että
nyt voimassaolevat lait ovat kaikessa "puolueettomuudes­saan"
erittäin puolueellisia työnantajapiirien hyväksi. Mitä
hyödyttää parhainkaan kollektiivinen työehtosopimus silloin,
jos sopimuksen voimassaoloaikana yhtiö ottaa käyttöönsä au­tomaattisesti
toimivia koneita siinä määrin, että suuri osa-työläisistä
joutuu heitetyksi työttömien armeijaan — ja tämä
tapahtuu niin, että työläisten kans.sa ei edes neuvotella tilan­teesta?
Tekniikan kehittyessä ja automatisoinnin saadessa yhä
suuremman jalansijan tuotantoelämässä, työläisten on saa­tava
takaisin lakkoutumisoikeutensa työehtosopimuskausien
aikana ja myös osittai.sen sananvallan siitä, mitä tehdään
silloini kun eri tehtaiden ja laitosten töitä ruvetaan tuotta­maan
joukkomitassa automaattisesti toimivien koneiden
avulla.
Linjoittumattomien kokous
Noin 50 Afro-Aasian maata kokoontui Kairossa maanan­taina
"Toiseen linjoittumattomien maiden huippukokouk­seen",
nriinkä työjärjestyk.sessä on erittäin tärkeitä kysymyk­siä,
kuten esimerkiksi: "Kansainvälisen rauhan säilyttäminen
ja vakiinnuttaminen", "myönteisten suuntausten rohkaisu
kansainvähsissä suhteissa", "Rauhallinen rinnakkaiselo" jne.
Tätä "toista" huippukokousta seurataan kaikkialla m"äl-ilmassa
erittäin tarkasti siksi, että linjoittumattomien-maiden
voima ja vaikutu.svalta on suuresti kasvanut. Tässä yhtey­dessä
sietää palauttaa mieleemme, että vuonna-1961 Belgra-dessa
pidettyyn linjoittumattomien maiden ensimmäiseen
huippukonferenssiin osallistui "vain" 25 maata; nyt oli lähe­tetty
osanottokutsu 75:lle maalle ja kuten sanottu, kokouk­seen
osallistuukin lähes 50 maan edustajat. ;
Oma merkityksensä on sillä, että Kongossa pääministerin
pukille nostettua Moise Tshombea ei hyväksytty kokousvie-raaksi.
Afrikkalaismaiden enemmistö^ katsoo, että Moise
Tshombe on Kongossa Belgian ja Yhdysvaltain monopolien
eli imperialismin asiamiehenä, ja että hänen kätensä on tah­rittu
tulisieluisen vapaustaistelijan Lumumban verellä. Sel­vää
on, että Af ro-Aasian maat eivät halua Kongosta uutta
"VietnamJa"; ne haluavat tehdä kaikkensa sen hyväksi, että
Kongon kiistat saataisiin ratkaistuksi ilman ulkomaalaisten
imperialistien sekaantumista maan asioihin. Tässä mielessä
Afro-Aasian maat ovat öspittaheet suurta pitkämielisyyttä ja
myöntyväisyyttäkin Kongoon nähden. Mutta ne — Afro-Aa­sian,
maat — eivät kerta kaikkiaan hyväksy imperialismin
SYNTYAM- y
PÄIVIÄ
•• Riku Wuorimäki, South Porcu
pine, Ont.,- täytti keskiviikkona, lo
kakuun 7 pnä 65 vuotta.
Ilmari Sivunen, Timmins, Ont ^
täyttää lauantaina, lokakuun 10 pnä
78 vuotta.
.Olga Alanen, Port Arthur, Ont.,
:äiyttää sunnuntaina, lokakuun 11
pnä 78 vuotta.
(iiula Kinnunen, Long Lake, Ont.,
täyttää sunnuntaina, lokakuun 11
pnä 89 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Kirje WashmgtoMistai:
OIKEA KÄSI EI TIEDÄ
MITÄ VASEN TEKEE
Otsikossa mainittu ajatus tulee
mieleen lukiessa Vapauden syys
kuun 22 päivän numeroa. Sen toi-mitussivulla
olevassa artikkelissa
"USA;n väestö maksaa itse oman
aivopesunsa', osoitetaan aivan ol^
kein mitenkä voimakkaat tasntu-
•;• : 'A- , ^ , .
WASHINGTON, syyskuussa (Lous Houston — APN)
USArssa^ vallitsee vaalikuume. Saadakseen JonUnialseB käsityksen
maassa käynnissä olevasta poliittisesta taistelusta on palattava aluksi
republikaanien puoluekonventiiin, joka pidettiin heinäkuussa San Fran­ciscon
Lehmäpalatsissa.
Meidän mielestämme tämän edustajakokouksen päämerkitys ei ol­lut
siinä että se valitsi GoIdwaterin presidenttiehdokkaaksi. Loppujen
lopuksihan amerikkalaisten puolueiden konventit kokoontuvat vain vali­takseen
ehdokkaansa Valkoiseen Taloon. Republikaanisen puolueen 28.
edustajakokous oli sen prosessin loppunäytös, joka oli ollut käynnissä
pinnan alla jo neljä vuotta, mutta joka tuli näkyväksi asiaa tuntematto-aialle
vasta äskettäin.' Edustajakokouksessa huipentui prosessi, jonka
päämääränä oli puolueen johdon anastaminen konservatiivien käsiin.
Puoluekokouskamppailun vaiheilla Pennsylyjinian osavaltion kuver­nööri
Scranton, joka myös tavoitteli presidenttiehdokkuutta, syytti Gold-
\vateria uuden puolueen perustamisyrityksestä. Scr^anton osui varsin lä­helle
totuutta. Se, minkä GoIdwaterin ehdottaneet voimat ovat luoneet,
ei tosin merkitse uutta puoluetta, mutta se ei ole kuitenkaan enää se re-j^
iblikaanien puötlre, jonka olemme tottuneet näkemään aikaisemmin.
Puoluekokouksessa tapahtui pal­jon
sellaista, mikä hämmästytti tot­tuneita
tarkkailijoita. Aikaisemmin
konventtien ilmapiiri muistutti
suurta perhejuhlaa. Kaikki tunsi­vat
toisen.sa ammoisilta ajoilta, van­hukset
esittelivät varttunutta nuori­soa
toisilleen. Konventteihin saa­pui
myös radikaaleja, oikeistolaisia
ja vasemmistolaisia radikaaleja, sat­tui
yhteenottoja, mutta viime kädes­sä
kaikki päättyi säädylliseen ta­paan.
'
Tällä kertaa monien valtuuskun-muspiirit
Yhdysvalloissa käyttävät tien kokoonpano oli epätavallinen
äärettömän suuria summia rahaa
niin sanotun kommunistivastaisen
kirjallisuuden kustantamisessa ja
evityksessä. Muun muassa siinä sa
j nolaan, että satoja tuhansia ilolla
reita on maksettu useilla kielillä
ilmestyvän Readers Digestin, suo
malaisena painoksena "Valitu'. pa
lal" nimisen julkaisun omistajille
korvaukseksi siitä, että sen toimit
tajat kylvävät ihmisten mieliin vi
hua ja epäluottamusta sosialistisien
»naiden kansoja vastaan. .
Samassa Vapauden numerossa
seuraavalla sivulla on ilmoitus, jos
sa Vapaus kehoittaa lukijoitaan ja
kannattajiaan tilaaman ' Valittuja
paloja", jota tarjotaan erikoisella
alennuksella joululahjaksi. Sumu
ilmoitus näkyy myöskin komeilevan
Liekin palstoilla. Kun siis Vapau
den yhdellä sivulla esitetään sanot­tu
julkaisu ja aivan oikein, kaik­kein
taantumuksellisemmaksi kom^
munistisyöjäksi, niin seuraavalla si­vulla
se tuntuu olevan kelvollinen
työläisten joululahjaksi. Kyllä on­kin
kaunis joululahja. Ei siis ai­noastaan
yhdysvaltalaiset itse mak­sa
omaa aivopesuaan, vaan meitä
canadalaisiakin kehoitetaan maini­tun
ilmoituksen avulla maksamaan
oman osamme aivopesusta. ,
Silloin kun Vapaus perusteltiin
ajatuksena oli, että sen tulee kai­kin
mahdollisin tavoin levittää ja
edes auttaa edistysmielistä työväen
sekantumista Kongonkaan asi­oihin,
ei välittömästi omine
miehineen, eikä lioin välillises­ti
Tshomben ja hänen palkka-soturiensa
avulla.
Kokouksen näkyvämpiä hah­moja
ja promoottoreita ovat ol­leet
Yhdistyneen Arabitasaval­lan
päämies Abdul Nasser ja
Jugoslavian presidentti Tito.
Heidän rinnallaan — yhtenä
triumviraatin jäsenenä — oli
Belgradin konferenssissa In­tian
Nehru, jonka poistuttua
mainittua suurmaata edustaa
nyt Intian uusi pääministeri
Lal Bahadur Shastri. Neljänte­nä
"voimamiehenä" on Indone­sian
presidentti Sukarno, jonka
poliittiset osakkeet ovat jatku­vasti
nousseet "kolmannen
maailman" eli liittoutumatto­mien
maiden politiikkojen
keskuudessa.
Merkittävää myös, että toi­sin
kuin Belgradin kokouksen
aikana, Kairon kokoukseen
osallistuvat myös eräät Latina­laisen
Arnerikan maiden ja li­säksi
vielä Euroopan linjoittu­mattomien
edustajat, mukaan­lukien
Suomenkin huomioitsi­jat.
Varsinkin Latinalaisen
Amerikan maiden osallistu­mista
voidaan pitää yhtenä
merkkinä, tai ainakin oireena
Yhdysvaltain isäntäotteiden
höltymisestä maailman siinä
kolkassa.
Kuten Belgradinkin konfe-rensissa,
Kairon konferenssin
työn ja toiminnarryhtenä kul­makivenä
on rauhanomaisen
rinnakkaiselon ohjelma ja sen
toteuttaminen. Toisaalta on
merkkejä siitä, että Kairon kon
ferenssissa kiinnitetään erikois-huomiota
sellaisin asioihin
kuin ns. kehitysmaiden ongel­miin,
sekä kolonialismiin ja ro­tusortoon.
Mitä suunnitelmia ja päätök­siä
tässä linjoittumattomien
maiden toisessa huippukonfe­renssissa
tehdään, sillä tulee
olemaan paljon kantavuutta ei
vain Afro-Aasian maissa, vaan
myös YKssa, missä tällä ryh­mällä
ori suuri vaikutusvalta ja
ääriestysvoima.
Jäämme mielenkiinnolla seu­raamaan,
mitä Kairosta kuuluu
lähipäivien aikana.
ja samoin niiden käyttäytyminen.
Eräs kokenut eurooppalainen sano­malehtimies
kertoi; et.ä kokoussa­lissa
kohtasivat toisensa kahden
puolueen edustajat, jotka eivät ol­leet
aikaisemmin koskaan nähneet
toisiaan eivätkä olleet erityisen in­nokkaita
tapaamaan uudelleen. Asi­oista
perillä oleva lehtimies Ric-iiard
i l . Rover kirjoit.iaikakauslch-lehti
New Vorkerissa: "Goldvvaterin
kannattajat kertoivat ylpeinä, että
yli puolet heistä on läsnä puolueko­kouksessa
ensimmäisen kerran."
ErityLsen silmiinpistävä oli kon-servatiivien
aggressiivinen suvait­semattomuus
ja avoin vihamielisyys
liberaaleja kohtaan. Tämä kävi i l -
mei.seksi jo ennen kokousta. Nelson
kirjallisuutta, siihen lukeutuen työ-väenlehtien
kustuntumut lehdet ja
julkaisut, Cunadan suumaiuisten
keskuudcssu. Tämä merkitsi sitä,
että ei ainoastaan toimituksen tu­holta
tohdä valistustyötä vaan myös­kin
sitä tulee tehdä liikkeenhoito-puoleltakin
hankkimalla hyvää kir­jallisuutta,
joiik aavulla työläiset
oppivat käyttämään voimansa tais
lelussa omien elinehtojensa puoles-
.(a. • • ' . ' •
Kun tarkastelee Vapauden.kirja
ja julkaisuilmoituksiu, niin lukuun­ottamatta
"Punalippua" ja "Neu
vostoliittoa" sekä keväällä ilmesty
vää "Vappua" ja syk.syllä ilmestyvää
".Joulua", ei näistä ilmoituksista
löydä minkäänlaista työläisten tie:
tokirjallisuutla, multu sensijaan
suuret määrät romaaneja ja porva­rillisia
aikakauslehtiä, sekä kymme­niä
dollarei.ta "maksavia romaani
sarjoja, joita tavalliset pienviljeli
jät, työläiset ja eläkeläiset ei kui
tenkaun voi ostaa..
Onkohan asia lodellisuude.ssa
niin, että mistään ei ole saatavana
suomenkielistä varsinaista työväen
kirjallisuutta? Vai onko johdossa
vika, että ei sellaista kirjallisuutta
haluta levittää työläisten keskuu­teen.
Jos Vapaudella ei ole tilai­suutta
levittää työväen omien lai
toksien kustantamaa kirjallisuutta,
niin ei sen pitäisi myöskään pyrkiä
levittämään kaikkein taantumuksel-lisinta
kirjallisuutta mitä Suomen
tai Yhdysvaltain porvaristo julkai­see.
— H.E.
Rockefellerin käydessä kamppai-luaan
Kaliforniassa hän sai 200 kir-j
e t ä , sähkeitä ja puhelinsoittoja
joissa häntä uhattiin pommilla, mi­käli
hän ei 'korjaisi luitaan" Kali­forniasta.
Edustajakokouksessa Roekefelle-rin
esiintyminen hukkui jalantömis-tyksiin
ja ulvontaan konservattiivi-en
huutaessa kuorossa: "Antakaa
meille, Barry!"
Konservatiivit eivät torjuneet
lukuisia vaaliohjelmaan esitettyjä
korjauksia suinkaan sen vuoksi, et­tä
ne eivät heitä miellyttäneet, vaan
siksi, että niitä ehdottivat liberaa­lit.
Esimerkiksi muutosehdotus py­kälään
osavaltioiden oikeuksista
vastasi täysin s i ä , mitä Goldwater
oli lausunut useasti aikaisemmin.
Mutta sen ehdottajana esiintyi Rom-ney,
sitä kannattivat Rockefeller,
Lodge ja Scranton. Tämä riitti te­kemään
sen sopimattomaksi konser­vatiiveille.
Syntyi sellainen käsity.s, että kon­servatiivit
kärjistivät tahallisesti
suhteita ja pyrkivät — elleivät suo­ranaiseen
hajaannukseen, ainakin
u.seiden liberaalien loitontamiseen
aktiivisesta toiminnasta. Roverin
toteamuksen mukaan "he saapuivat
San Franciscoon sekä esittääkseen
oman miehensä ehdokkaaksi ja sen
jälkeen kerätäkseen hänen ympä­rilleen
hänen entiset vastustajansa
että myös murskatakseen totaalises­ti
arvostelijansa".
Konservatiivien äärimmäinen .su­vaitsemattomuus,
heidän puheen-vuorojensa
taantumuksellisuus ja
vihdoin heidän käyttäytymisensä
edustajakokouksessa toivat tahto­mattakin
mieleen vähemmän mai­rittelevia
historiallisia vertauksia.
Kun ei kuitenkaan tahdo saada o-säks^
ni syytöksiä puolueellisuudes­ta,
lainaan muutamia kokeneiden
amerikkalaisten tai-kkailijain lau­suntoja,
joissa huolimatta erilaisis­ta
poliittisista mielipiteistä tultiin
samanlaisiin johtopäätöksiin:
Kalifornian kuvernööri Edmund
Brown (Goldvvaterin puheen jäl­keen):
"Ilmassa tuntui fasismin pa-iia
haju".
Rva Mary Lord, vanha republi­kaani
kunnioitettavasta perheestä,
jolle kuuluu USAn suurempiin kuu­luva
mylly toiminimi Pilsbury: "Mo­net
vai uuskunnat käyttäyivät aivan
kuin Hitlerin vallan aikana."
Sanomalehtimies Drew Pearson:
Konservatiivien edustajat muistut­tivat
kovasti joukkoa, joka ulvoi
l i e i l Hitler' Mynchenin natsikoko
jksissa."
Kuitenkaan puolueen sisällä saa­tu
voitto ei ehdottomasti merkitse
voi toa vaaleissa. Ilmeisesti Gold-water
ja hänen kannattajansa ym­märtävät
varsin selvästi, että heidän
mahdollisuutensa vuonnii 1964 eivät
ole kovin suuret. Tämän vuoksi mo­nien
tarkkailijoiden mielestä nämä
vaalit muodostuvat konservatiiveille
jonkinlaiseksi kenraaliharjoituksek­si.
Pitäen kansallisen komitean
hallussaan he ryhtyvät vastaisuu­dessa
toimenpiteisiin liberaalien
vastarinnan lopulliseksi murtami­seksi
tai lakaistakseen heidät pois
puolueesta, itäisten osavaltioiden
puoluekoneiston anastamiseksi ja
voiton valmistelemiseksi seuraavis:
sa vaaleissa, ei enää puolueen mi­toissa
vaan koko maan mitassa.
Kentällä tapahtunut ei voinut
jäädä huomaamatta myöskään puo­lueen
liberaalisen johdon piiris.sä'
Aluksi idän ammattilaiset seurasi­vat
ylimielisinä eivätkä suinkaan i l ­man
ironiaa lännen diletanttien tou­hua.
Mutta kampanjaa eivät olleet
kuitenkaan suunni telemassa eilisen
teeren pojat eivätkä amatöörit. He
olivat kongressiveteraaneja, jotka
ymmärsivät . paremmin kuin ket­kään
muut, että on tarpeellista tur­vata
itselleen kannatus alhaalta y-lös
as i. Heidän joukossaan olivat
senaattorit Everett Dirdksen Illinoi­sista,
Garl T. Curtis Nebraskasta,
Carl Mundt South Dakotasta ja
Burk B. Hickenlooper Jowasta sekä
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Mitä muut sanovat
iiniiiiiiiiiiiiiintiianni
EI VAHINGOISSAKAAN OIKEA^ISA
tällä miehellä (senaattori\ Barry Goldwaterillti — V) on omituinen
historia. Senaattiin pääsynsä jälkeen v. 1035 hänen historiansa asioissa,
jotka auttaisivat tavallista kansaa suurpääoman ebija vastaan, on sata­prosenttisesti
väärässä. Hän ei ole äänestänyt kei-taakaan edes vahin­gossa
meidän (kansan) puolestamme.
— George Meany, AFL-CIO:n presidentti, AFL-CIO News lehdessä.
MISTÄHÄN SE OIKEIN JOHTUU?
Päivälehdet pitivät suurta kohua siitä kun Fidel Castron sisko pakeni
Kuubasta. Mutta ovatko ne (päivälehdet) koskaan kertoneet teille, että
(Etelä-Vietnamin) nukkekenraalin, Nyuyen Khanh'in yksi veli lähti äs­kettäin
pois .pääkaupungista ja liittyi ''Viet kongiin"? :
Tai että hänen toinen veljensä on ollut kauan aikaa korkea arvoinen
virkailija .sosialistise.ssa Pohjois-Vietnamissa?
" People'sVoice, Uusi Seelanti.
—TORONTOKIN "NYKYAIKAISTUU"
^ Toronto. — Suur-Toronton lastensuojeluyhdistys on päättänyt että
Tolkut avustuksen tarpeessa ja muuten vaikeuksissa olevat perheet lähe­tetään
syntyväisyys-kontrollia edistäviin klinikkoihin.
Yhdistyksen johtaja, Lloyd Richardson sanoi eilen, että tämän (la.s-tensuojelu)
yhdistyksen johtokunnan nyt tekemä päätös on hänen tie­tämänsä
mukaan ensimmäinen laatuaan Canädassa. Päätös tehtiin yksi­mielisesti.
Päätöksen lainmukaisuus on kyseenalaineh seikka, sanoi mr. Ric­hardson.
Rikoslain osa 150 määrittelee rikokseksi sen, jos ken tahansa
mainostaa tai myy syntyväisyyden kontrollivälineitä^ — — mutta jät­tää
pakoportin. Syntyväi-syyden kontrollivälineitä ja asiaa koskevia
tietoja voidaan levittää "yleishyödyllisessä" mielessä . . .
Torontolaislehtien uutLstieto syysk. .30 pnä.
N4IIT0N APU KYPROKSELLE
Laaja kansallistaminen
aloitettiin Algeriassa
Alger. — Algerian hallitus aloitti
laajan kansalllstamLsoperaation vii­me
viikon torstaina, joka käsittää
kaikkien Algeriari vapaussodan aika­na
ranskalaisten kanssa yhteistoi­minnassa
olleiden algerialaisten kai­ken
omaisuuden, kuten maan, liik­keet,
rakennukset ja autot ym.
Lisäk.si hallitus ottaa haltuun.sa sel­laisen
omaisuuden. Joka välittömästi
ennen Algerian itsenäistymistä tai
hvHi sen jälkeen epäilyttävästi on
.siirtynyt ranskalaisilta omistajilta,
algerialaisille.
Virallisten tietojen mukaan aiotaan
myös jäädyttää lällaLsten henkilöiden
pankkitilit.
Toimenpiteiejin ryhdyttiin ilman
mitään ennakkovaroitusta ja se pe­rustuu
heinäkuun 8 pnä voimaantui-leseen
lakiin., joka säätää Ranskan
avustajien kaiken omaisuuden mene­tetyksi
valtiolle.
Algerian radio kertoi perjantaina
eri puolilla maata juhlitun pettureik­si
leimattujen omaisuuden takavari­koimista.
Toistaiseksi ei tiedetä takavarikon
kohteeksi joutuvren henkilöiden lu­kua
eikä omai.suiiden määrää. Kui­tenkin
tiedetään toimenpiteen koske­van
laajoja maa-alueita ja maatiloja
sekä lukuisia rakennuksia ja huvi­loita
ja liikeyrityksiä. .
Algerian uutistoimisto ilmoitti yk-
.?in Algeriassa takavarikoidun sata­kunta
lilkeyrity.stä ja muuta kiinfeis.
töä.
Työläiset hoitavat vasfedes maati­loja
ja liikeyrityksiä Algerian itse­hallinto-
Järjestelmän mukaisesti.
Poliisi on samanaikaisesti ryhtynyt
takavarikoimaan myös sellaista omai-
.suutta, joka aikanaan- on kuulunut
Ranskan avustajille mutta myöhem­min
myyty muille. Hallitus on kui­tenkin
luvannut korvata näin aihfeii-tuneet
menetykset nykyisille omista­jille.
Moskova. — Neuvostoliiton ja
Kyproksen hallitusten edustajat
ovat sopineet käytännöllisistä avus
tustoimenpileistä, joihin Neuvosto
liitto ryhtyy auttaakseen Kyprosta
maan vapauden ja alueellisen kos
ktmattoniuuden suojaamisessa.
Täimä yhteisymmärrystä kuvasta
va tiedonanto saatettiin Moikova.ssä
julki niiden keskustelujen päätteek
si,. joita Kyproksen ulkoministeri
Kyprianou ja kauppa- ja teollisuus-minist<'
rr Araouzos ovat viime vii­kolla
käyneet .Neuvostoliiton viran-o.
maisten kanssa. Tiedonannossa ei
luonnollisesti käy selville Neuvos
toliitosta Kyprokseen toimitettnvan
aseellisen ym. avun määrää.
-Matkan johdosla annetussa tie­donannossa
korostetaan uudelleen
pääministeri Hrushtshevin sanoja,
että Neuvostoliitto lukee Kyprok­sen
kansan ja hallituksen oikeutet­tua
ja miehekästä taistelua eräiden
NATO-maiden . aggressiivisia toi­menpiteitä
vastaan, joilla pyritään
painostamaan Kyprosta epämiellyt
laviin poliitlisiin ratkaisuihin, mm.
ulkomaisten sotilastukikohtien muo­dostamiseen
saarelle. Kyproksen
kansan täytyy saada mahdollisuus
itse ratkaista sisäiset ongelmansa
rauhanomaista tietä ilman ulko­maista
sekaantumista. :
KYPRIANOU TYYTYVÄINEN
Nikosia. — Kyprok.sen ulkomi­nisteri
Spyros Kyprianou palasi
Nikosiaan lentoteitse Moskovasta
torstaina ja sanoi lehtimiehille
olevansa erittäin tyytyväinen so­tilaallista
apua koskevaan sopi­mukseen,
joka allekirjoitettiin
neuvostohallituksen kanssa viikko
sitten keskiviikkona.
^ Kyprianou sanoi vastatessaan
lehtimiesten kysymyksiin, ettei
Neuvostoliiton apuun liity min­käänlaisia
ehtoja.
Hän lisäsi sopimuksen tulleen
automaattisesti voimaan alleklr-;
joitushetkellä.
Kun Kyprianoulta kysyttiin liit­tyykö
sopimukseen neuvostoliitto­laisen
henkilökunnan saapuminen
Kyprokseen, hän vastasi: Minun
on alun alkaen sanottava, ettemme
voi ilmaista mitään allekirjoitetusta
scpi.Tiu'kse3ta.
KyprianDu sanoi uskovansa lujas-lii
että Neuvostoliiton apu Kyprok­selle
"ei ainoastaan ole huomattava
tekijä saaren puolustuksessa vaan
samalla tärkeä ja oleellinen tekijä
rauhan säilyttämisessä".
Kyproksen hallituksen edustaja
sanoi, ettei torstaina pidetä mitään
juhlallisuuksia tai seremonioita
Kyproksen tasavallan neljännen
vuosipäivän johdosta. Mitään viral­lista
syytä'ei ilmoitettu, mutta asi­oista
perillä olevat kyproksenkreik-kalaiset
lähteet sanoivat, että juh-lallituuksista
oli luvuttu, "kos;ka
kukaan ei ole juhlamielellä".
Kyproksesta tuli itsenäinen 16.
elokuuta 1960, mutta hallitus i l ­moitti,
että virallista .vuosipäivää
vietetään vasfedes 1. lokakuuta.
Sitä ja tätä
IHMETTELI
Turistit käväisivät Vesuviuksen
kraaterilla ja eräs amerikkalainen
totesi:
— Kyllä tämä tosiaan 'muistuttaa
helvetin esikartanoita.
Eräs vanha nainen kuuli huomau­tuksen
ja huokasi:
—Taivaan vallat, kylläpä nuo
.amerikkalaiset nykyään tosiaan
matkustelevat.
EI OLE APUA ISÄSTÄ
— Kuinka voit tulla kouluun ai­van
pörröisenä?
T—Minulla ei ole kampaa. .
— Miksi-et lainannut isältäsi?
— Hänellä ei ole hiuksia.
PALJON MAHDOLLISTA
— Hän meni naimisiin kuolleen
vaimonsa sisaren kanssa.
Ehkä hän ei uskaltanut ottaa
itselleen toista anoppia.
OLUTTUVASSA
— Tunnen erään henkilön; joka
on aivan teidän näköisenne.
— Oletteko aivan varma, että ky­symys
on minusta.
PÄIVÄN PAKINA
UUSITUSTA "TÄSKUKALENTERISTÄ
Huomattua kansansuosiota aina
nauttinut, Vapaus kustannusliik­keen
julkaisema Taskukalenteri,
on nyt uusittu alusta loppuun asti.
Pikasilmäys juuri valmistumai­sillaan
olevaan "Taskukalenteri
1965:een" osoittaa, että kysymys
ei.,i:Ole ainoastaan sen sisällön ja
teknillisen a^n uusimisesta, vaan
myös itse laitoksen suurentami­sesta.
Sen sivut-owtr-nyt hieman
korkeammat ja leveämmät kuin ai­kaisemmin
ja sivtijen määrääkin
on lisätty neljällä.
Suurin ja suorastaan perustavaa
laatua oleva muutos on tehty jul­kaisun
kalenteriosastossa, missä
on tavallisten päivänmäärien ja
nimipäivien lisäksi poikkeukselli­sen
paljon kansallisia ja kansain­välisiä
merfckipäivätietoja sekä
siitä huolimatta riittävän paljon
tilaa "muistiimpanoijen" tekoa
varten.
• Ottakaamme tässä yhteydessä
näytteeksi summittain eteen au­enneet
helmikuun 10 päivää seu­raavine
merkintöineen: 5 p:. Per­jantaina
— Oiva, Runebergin päi­vä;
6 p. Lauantai — Terhi; 7 p.
— Sunnuntai, Kynttelinpälvä;
8 p. Maanantai — Laina, Jules
Verne (182»_1905) ranskalainen
kirjailija; 9 p. Tiistai •— Raija,
Raisa; 10 p. Keskiviikko, Elina
Ellen. Alexander Pushkin (1779
—1837) ven. runoilija; 11 Toi-stai
Talvikki ja 12 p. Perjantai Elma,
Elmi. Abraham Lincoln (1809-^
1863) USAn pres., Charles Dar­win
(1809—1882) engl. luonnon­tutkija.
Julkaisun sisältö on kokonaan
pi kuin Ontariossa. Mutta perus­olemukseltaan
ne ovat kuitenkin
niin "läheistä sukua" keskenään,
että on helppo saada tarkistuksen
"oman maakunnan" sääiiöksistä
silloin jos tuntee yhden maakun­nan
sosiaalihuollon.
Tässä mielessä, ja ottaen rajoi­tetun
tilan huomioon, on tasku-kalenterissa
selvitetty pääasiassa
tarkistettu ja uudelleen kirjoitet- vaikka ei läheskään kokonaan yh-tu,
korostuksena ollen tällä kertaa - den maakunnan, Ontarion, sosiaa-sosiaaliset
huoltoseikat: Vanhuu- lihuoltoa koskevaa lainlaadintaa.
deneläke- ja vanhuudeneläkeapua,
työttömyysvakuutusta, leskien, äi­tien
ja yksinäisten naisten avus­tusta
koskevat tiedot on "vedetty
nykypäivään" nimenomaan siinä
mielessä, että lukijat saavat käy­tännöllisiä
tietoja siitä, minkä­laista
yhteis<kunnallista huoltoa on
meillä täällä Canädassa saatavis­sa.
Tässä mielessä tämä Tajikuka-lenteri
on välttämätön "tietokirja"
kaikille täkäläisille kansalaisillem­me.
• •
Nämä sosiaalista huoltoa koske­vat
tiedot ovat "yksipuolisia" sik­si,
että ne asiat ovat maassamme
mäakunnflllisen toimialaan kuulu­via
kysymyksiä. Toisin sanoen,
sosiaalinen huolto on vississä mie­lessä
British Columbiassa parem-
Nykyiset suunnitelmat edellyttä­vät
kuitenkin, että tätä sosiaali­huoltoa
koskeva osa Taskukalen-teristä
uusitaan kokonaan vuoden
kuluttua. Näinmuodoin nyt ilmes­tyvällä
Taskukalenterilla on käyt­töarvoa
vielä seuraavinakin vuo­sina.
Alempana julkaistavasta Tas-kukalenterin
sisältöluettelosta nä-ikyy
kuinka tärkeitä ja monessa
tapauksessa käjytännöJlisia asia­tietoja
Taskukalenterista on nyt
saatavana.
Erikoisesti ontariolaisten metsä­miesten
esittämien, tiovomusten ;
perusteella on tähän Tasku kalen­teriin
otettu "Pyöreän puun kuu-tiotauiukko"
mikä auttaa, niitä
.kansalaisiamme, jotka työskentele­vät
paperipiiiden ja tukkien urak-kakaadossa.
Sen taulukon perus­teella
voivat metsämiehet itse
tarkistaa, paljonko kuutiojalkoja
mikin pyöreä puu sisältää ja se
voi olla eduksi, varsinkin silloin,
jos syntyy erimielisyyttä tai epäi­lyä
mittauksesta.
Sanomattakin on selvää, että
metsämiehet haluavat saada tällai­sen
taulukon käytettäväkseen. Tar­koitus
on, että tämä "kuutiojal-
•kataulukko", mikä ottaa suhteelli­sen
paljon palstatilaa, jää pois
seuraavasta Taskukalenterista.
Tvjäin muodoin nyt ilmestyvällä
Taskukalenteri 1965:llä on pysy­väistä
arvoa tältäkin kohdirr
Taskukalenterin koko on hie­man
siiurennettu siinä toivossa,
että se tulisi myös teknilliseltä
asultaan miellyttävämmäksi ja
siis asiakkaita paremmin tyydyttä­väksi
yleensä. Toisaalta se on pi­detty
edelleenkin siksi pienenä,
että Taskukalenteri 1965 mahtuu
helposti miesten taskuihin ja nais­ten
käsilaukkuihin jne.
Kalenterin sisällöstä saadaan
kuitenkin parhaimmat tiedot tu­tustumalla
päällisin puolin sen
si.sältöluettcloon:
Kalenterio.sasto: Kuun salattu
puoli; Y-aseiden kokeilukielto;
Paavi Johanneksen "Rauha Maas­sa";
Yleinen vanhuudeneläke Ca­nädassa);
Avustuseläke 65—69-
vuotiaille (Canädassa); Äitien-avustus
Ontariossa; Leskien ja yk­sinäisten
naisten avustus; Työttö­mien
avustus Ontariossa; Kenne­dyn
murha; Työttömyysvakuutuk­sen
saantiehdot ja edut; Canadan
mittoja ja painoja; Metriset mitat,,
vertailua; Tilavuus- luku ja no-peusmittoja;
miikä on bushelin
paino; pinta- ja engl. mittoja;
Lämpömittarit; Lämpömittarien
vertailua; Canadan uudet posti­maksut;
"Money Orders" ja COD
maksut; Suuri, : rikas Canada;
Yleissilmäys Canadaan; Canadan
maakunnat; Maailman meret; Pyö-:
rean puun kuutiojalkataulukko;
Suurimmat kaupungit; Laskuoh-jeita
Ja Maailman -pisimmät tun-nelil.
• , ,•. .
Sanalla sanoen tämä "taskuko­koinen
tietokirja", jonka sisältö
on kokonaan uusittu Ja tarkistet­tu,
on kalenteri jota suosittelem­me
lämpimästi kaikille kansalai­sillemme.
Taskukalenteri 1965 maksaa
vain 60 senttiä. Se on saatavana
asiamiehiltä ja naisilta eri puo­lilta
Canadaa sekä välittömästi
myös liikkeemme kirjakaupoista,
Sudbuiysta ja Port Arthurista.
Taskukalenteri 1965 ilmestyy
aivan näinä päivinä. Tapana on ol­lut
että tätä hyvämaineista kalenr
teriä painetaan vain kysynnän tyy­dyttämiseksi.
"Ennustamme" ka­lenterille
loppuunmyyntiä.
Känsäkoura.