1952-07-05-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
niuisietniät
Lienee kpyl^ haj^juiaisto
%Jailijakfii. kulteä^MiJ^ TULI
:tär-^Satu, .oa;Jl>^^^ • ^^r-^S^^v^^-v,^-:.:
taaut muisiylqiansa:^
ja moneUe muutte .l^^iuvuUa :kir- ^ ^ T l "
jai lljaSäl; rihtyri»^ ytilJ f
jon. satu toiila «h oUut .toMBBl- '
iinra tiialsuuä tufi.j
netuiziimanu^ böheej^l^^upunglnos^n^
Säit-Gennaln-des^t^ ömitijils In •
-vÄragra mitä/el
melkein valkoiset. H&nen silmi&än' /fiiiinkaan votdlr ÄittU-vbisi
sanoa harmaans.nlsiksi tai ehkä
veteifeh^^
do:
'oaratonjuok.
tl Gox-jubia!.
™än matkan
ja 385 Jäartia^
en maailman-
!öussa,^;todet.
• Petersin tulelleen
tpd«.
'•mailia ja M5
leiluliiton ?!-
;uneet iiiidfQ
!rmaaa sino-hdösta^/
jöissa
ja. Cox. eivät
•tä matiaa ja
.uksen erikoU
;,tfipyöiillä.';;
ätysoU 226.7,
en ChoiYoon
akuussa;
hän hän qh pystyhxfc,sb\;^vvwksi. että
hän on itse. ollut ylöi; häsöir niyys-'
Selteessä olemiseen on monet keinot. Ruotsin Amerikani Linjan "Stockholm'
{jiiTaD miehistöllä sanotaan olevan siinä suhteessa omat konstinsa. He panetit
uimapuvun ylleen ja menevät anrinkpkannelle päivää paistattamaan.
iKni be ovat saaneet aurinkoa tarpeekseen, antavat he kylpymestairi Gösta
I garissonin kaataa päälleen sangollisen kylmää vettä. Sitten voiilaan aloittaa
Uas alusta tai lähteä virkistyneenä muihin puuhiin.
teräksex]sin:siksi. xja hänen hymynsä
on lempeä:jai;ystävällinen silloinkin»
kun. hän ei; ole täysin samaa mieltä
kanssanne... Häh; ei; kiirehdi puhuessaan,
mutta jel myöskään etsi sano-:
keniiellyt ystävänsä runovihkoja, k e - v a U t s e e n e . KiirehtlmU
r a n i , ^ « o H ^ ^ ^ ^ i ^ ; i ^ ^ ^ «en on hänelle: tuntematonta.>Iakui^
raillyt kaalinlehtla marsuille ja huu- • ,; ,, , _. ... . „ ^
tanut hättupäisUle kahvila i M a b i l l o - ' ^ ^ ' ^ * * ^ " kU-jolttea 7 päivässä e-
.a kuin .M. w:n n u S d S S . i "''"''ft"'i« "T"
sen nuoriso•n •ed us.t—aia n: kirjVoi ttam. a.: 1 nahtuuf suurissa mittasuhteissaJ »J. •a» »ö, iEi
suinkaan seilasen.Sren; jota esi-! f "^'"t^^T^^l^^ t merkiksi tämä Terällehtf edustaa-' ^ \ " " f i ^ * ^ ' ^"^^ Mutta nuk-
•vaan seUaisen. jolla pii ollut tilaisuus' " »lan?^--. ;
, , o ] r , ..„,^„,„ „„, , 1 Aragon tuli runouteen I maalhnan-vain
olla ja seurata,, to;s.a se.Ualsia,' ., . ,. , .» , i . * . . _
jocka vain ovat. ' sodan aikana... Hän lyöttäytyi yhteeC' „ T , ^ ., » i - . . » . .. ••. V .... Bretisnn ja Eluardln kanssa heidän
'Kahvila Mabillon/Z-ori m elenkhn-! eräänlaisen edelläkäVijänsä Gulllatt-toiheh,
se kannättaa.lukea. Uskonpa,^
että . sen, klrjoittajättaVelle on ; paljonkin
sanomista myöhemmin^ Hänellä
on älyä ja sukkeluutta, miitta
ennenkaikkea huumorintajua.
Sr. •'Tef ä-Lehdessä.
• • . •li-., :.: •
sununtalna
. uuden maa-
1. juoksussa,
inen ennätys
amassa myö-1
Jksl 23,7. Koin
tyttärille
JJÖRN DONNER:
BATH8
treet
riorv
ina 3-U Lp.
Lp.
Ina 3-12 l.p.
ina 1-12 Lp.
2571
Notary
«IEN
S
.. Toronto
.ON
SSA
Ontario
ivuoroihin
/svailoista
a .
>:NÄ
iden. . -
ne heidän
, halvaksi
mtrealista
la. Nopea
5kee mat-ovat
aina
WA 1588
Todellkien dfSmK^don (peruskirja
on Tanskassa.- asketiäin ilmestynyt:
i Kseekököelma • Filmibudskab (Fihni-tietp;,
jonka tekijänä esiintyy Tans-
'to Eiokavakeskuksen 'johtaja, kir-jailija
Ebbe Neergaärd. Puoleentois-tasataan
sivuun täanä.;on saanut mahtumaan
runsäan_ainehiston. keskeisiä
ajatuksia elokuvasta taiteena ja so-siaiisena
tekijänäy ; Eräänlaisena 'te-
[oksensa — samoin kuin :Saltsjöbade-jiim
kirjailijakongfessii^a v. 1946 pitämässä
alustuksen —mottona Neer-
I gaafd esittää Jtuulun unkarilaisen,
filiniteoreetikori Bela Balazsin sanat:
"Der Geist des Hlms und. der Geist
j&r Fjlme sind nichti ideeitisah" (Elo-iuvan'
henki .ei ole. :yhtä kuin elo--
llurien henki.) : '•-•/•• •?.jv,'?\r^*-^' •
Pilmkundskab (käytän seuraavasr
la tätä alkuperäisnimeä) . perus^tuu
sarjaan Arhusin jä Köpenhaminan•
yliopiston ylioppilaille .pidettyjä, luentoja..
Jo ^mä seikka on meille muistuttamassa
siitä,: :että akateeminen
elokuyasivistyksehime on perin -kehno:.,
elokuvaa pidetään edelleenkin
pelkkänä . ajanvietteienä, • jatkuvasti
toistetaan vanhoja tyhmyyksiä^- jotka
am/' F.-nstein jo on lopiullisesti tei-kinut.
Meillä on tosin ilmestynyt
jopa TäJtöskirja: elokuvan ; «stetiikäs-ta
(Helge Miettusen "Johdatus elo-iuvan
estetiikkaan'^..Helsinki- .ISÖ),
amtta meillä ei ole ainotäkaan todel-to:
iClokuvalehteä, elokuvaklrjalli-
[suutemme on perin kehno ja kj'sy-nys
JiLmistudiosta näyttää vasta
iSinä aikoina saavuttavan ratkai-nmsa.
Jcspa aieillä kuten Tanskassa
olisi valtion elokuvakeskus, jcka ostaa
h:.-vätasolsia elokuvia.; ja kaikin
puolin edistää elökuivasivistystä, ja
feä meillä olisi Tanskan tapainen
Jilmiveroj-irjestelmä - — siellä näet
jjaltio verottaa; suuria; .vuosituloja
»imtaneita elokuvateattereita ko-
•ffla veroilla, mufcta verotuloja ei
totetä valtion muihin . menoihin
M "järkevun tarkoituksiin", ku-ien
Neergaard sattuvasti sanoo:
I: Kirjan ensimmäisen luvun nimi on
5e.-tau.skuvalli&esti "Uoisi '• kulttuuri-iausi
alkaa", ja se käsittelee eloku-
'^a erikoisluonnetta, sen yhteyttä
iKairteolILvauteen ja sen tarjoamia
täysin uusia mahdoULsuuksia. iEIo-jiiivahan
antaa mahdollisuudet aitiden
|iulttmirln kehittämiseUe;; vapaudum-p
Vähitellen käsitteiden^ kaikkival-l^^.
'•yranniudesta..' ja .siijiyraine
jfeuaaliscn (näköaistiin perustuvaii)
Jbilttuuriri aikakauteen. Neergaardin
r"dri kirjallisuudentuntemus tekee
jiänelle mahdolliseksi/valaista ;öitys-jiääa
esimerkein modernista taiiskä-ja
muusta kirjallisuudesta;
eteiikin.hän käyttää (hyväkseen amerikkalaisia^'
tutkimuksia, jotka valaisevat
kysymystä elokuvaii vaikutuksesta
yksilöön ja elpkuvatiiottajien
äsennbituniisestä film^^ suunnitteluun:
Hänen esseekokötlinahsa arvo
on varsinkin sen sosiologisessa ajät-telutavassä
Käsiteltyään uuden kulttuUrimuor-dpn
'syntyä, sen arvo» ja suurta levinneisyyttä
— mikä oikeuttaa meidät
pitämään elokuvaa aikakautemme
tärkeimpänä taidemuotona
Neergäard- käy lasiksi:elokuvan'^hls-toriaan.
Alkulauseessaan hän sanoo:
;"Täs3ä yhteydessä ei käsitellä väin
elokuvan eri .alojar-ja niiden kehitystä
vaan myös sitä millä tavalla elokuvan
kieli synt3-y j a kehittyy -^^^^
Katsottuna täannehtiiiasti historian'
yleiskuvassa se • kuvastuu ihmisten
pjTkimykseriä vapautua Umäisumuö-;
toa kahlitseyista, esteistä ja löytää'
elokuvan ''sanoja"- ja ."syntakseja"
niuovaamaan; ajatuksia ^ ja tunteita
yhä} vapaammin, syVeirlmin; ja; rikkaammin.
Jos hain seuraa elokuvaai
keJiitystäi materiaali • jakautiiu suuV
rempiin ryhmiin, eri aloihin, eri tapoihin
k.ertoä uuden kuvakielen ayul-,'
la jMeilläjhäni oii fihriiiri nähden!
erinomainen ., niahdollisutis seurätaj
kokohaari uiiden; itsenäisen taiteen
kehitj^stä ns. omakohtaisten havain-;
lojeh, oman muistin avulla." käsi-;
teljessääri elokuvan kehitystä tältä
näkökannalta Neergaard erittelee sen
eri alojen syntyä, osoittaa niiksi elokuva
-alusta alkaen oli jättiläismäinen
liikeyritys, valaisee elokuvan tek-^
iiiikkaa ja ,pysyy samalla koko ajan
terveellä linjalla.' Hän ei ole, tietä-mätöri
esim. xikcselökuvan miähdolli-;
suuksista miele ttömän sadLsmin ku^
vaaimiseen, siinä s-uhteessa ame-rikkala.
iset todella öyat päässeet lois-;
totiiloksitri! Mielenkiintoista ori myös^
hikea Nordisk Flbnin v. 1913 julkai-semia
ohjeita käsikiirjpittiksen tekijöille.
Niistä käyvät selvästi ikni
kaikki ne ipiirteet, jotka vuosien ku-'
luessa ovat antaneet leimansa hionen
maan liimitiiotanloon; sovinnollisuus
on johtanut'väistämMnajaikcohtais-i
ta todellisuutta, niin meillä kuin;
muuallakin. Porvariston katmisj
msimeisyys pukuineen ja juhlineen:
ei ole yhtä vaarallinen kuiri palava^
polttavan ajankohtainen nykyaika r
Neeirgaard ei aristele tosiasioita niih-j
pä hän selostaa esimerkein Callfor-;
nian yliopiston kustantaman Pilm
QuarterLyn tutkimusta rikosten lu--
kimiääxästä amerikkalaisissa. elokuvissa
ennen ja nyt. Tämä luku-|
määrä on noussut valtavasti "Erään
seikan tiedämme: 'olemme saaneet;
.palaisilla
1 reseptio
jokaina»
tuntenut
«ille pai-i
4 kerta
^ aiheut-Ä,
nenä-eää
kark*
massaTJa
akivussa,
ä kurkun
ihin tar-
• ettäeth
löytäneet
lanadassa
Ivella ja
ämänkal*
Parhaimpien markkinahintojen mukaan
O S O I T E L A P U T JA L E I M A S IN
V A P A A S T I PYYNNÖSTÄNNE
Suo.situkset Imperial-pankista, Market os. Toronto : !
.. . (entinen Jilorris Shoom Pniitl.CoD
uuden loistavan ilm^isukeirioh — e-lintärkeäri
— hyvälfe'^ ja pähaile.|
Minkä elämyksen sjfiä". saanune?
Kuinka se meihiri' va&u^täa ja miio-vaa
meitä? itiiihka^ Icayt^mme sitä?"
Näitä kysymyksiä Neereaard selvittelee
kirjansa toisessa ja tärkeämmässä
osassa^- Kiiihki^ -fCökuva' vai-,
kuttaa nieihin? : N^ei^aard". kertoo
sen eri ilmaisuista, kij^vistai leikkatik-sesta
ja möntai^hi^'||\^!^vataitei-
,U jällä on yleisö' käsissään, häii' siir-'
tää tunteita ka.tedjaan^^l^^ja ^läH
tyy nito syvästi hehkdglmri.' että hän'
samaistaa itsensä valkokärikaati t a -
pähtuoiihi ja ihmiskbhtaiolhin.- Ku-:
ten Neergaarä sanoS','.'' Tärzan saa
meidät mukaansa; koska hän oh voi-niakas
[ke el]Ääerkltse' •^sltä;[ että'
itse oiiJsimirie voimaifc^ltja. tai kauniita
"tai Garp Ooopiereita"! .
Miksi GriffIthiri " "Kahsakunriari
syntjrjr", "Quo ya,dis"' (i013). "Ilmestyskirjan
neljä ratsastajaa", "Parhaat
vuodet", "Mrs. MIniVer'' ' Ja monet;
muut elokiiirai kuuRiiviat''historian
suurimplhi kassamenestytoiln? Neer-gard
bri hieman pessimistinen länsimaisen
yleisön suhtefeii ja näyttää
olevan sitä mieltä, että yleisö haltiaa
elokuvia Paramountin niyyritlpääili-kön
ohjelman (MAY mtikaari" Salvos
of laughter, fomäiicfe and thrills
(Naurunpuuskia,'rbmantiikkaa ja
jännitystä); Neerga&rd" varoittaa
kuitenkin yleistämisestä: jos liitää
viisi amerikkalaisen - eiölcuvan perusvirhettä,
ei saa olla UiäJi'varma vastaisuuden
suhteen. ' -Stereotyipiplsta
(kaavoista) puhumisesta -voi muodostua
stereotypia stoänsä;;
Koska suurin osa maailman asukkaista
ei tänä. päivätuL ole muussa
kosketuksessa toisiin ] maihin ja elävään
taiteeseen kuin elidcuvan välityksellä,
ja koska elokuvan mukana
katkeamaiton virta tunteita ja ajatuksia
valuu katsojaan;. on tärkeätä'
tutkia mUlä tavalla-, elokuva vaikuttaa
katsojaan ja' kuinka vahin-^
gollirien se voi olla. Neergaard puolestaan
pitää selviöllä, «tfä. 1) elokuva
on aikamme suuri rtnahdollisuus!
— sen kautta voi p a r a t e n Julistaa
demokratian aatteita, :.<*tä 2) elöku-j
van vahirigollineh vaikutus, kuvastuu,
^itä reaktiosta, jote..jrlelsÖ osoittaa
nähtyään sotaa tai rotuvihaa ihannoivia
elokuvia, että 3) elokuvan
(J, 5-12-1Ö-26 — A . 2-9-16-23-30)
kautta voi syntyä rikos Ja anoraa"
littomuus muodostua, (rJcorkelmmaksi
laiksi sekä että 4) elokuvan tekijöillä
on Wrvitbäivä vastuu- suuresta yleisöstä,
koko ybtelskuimtL^'
Neergard panee toivonsa -filinlleh-tUn,
Jotka ytnniar^;v«r'että yleisö
kyllä voi sulattaa melkein mitä t a hansa,
mutta Jotka l^J^v&t parantaa
ihmisrotua, jotka koettamat opettaa
kaukon^ö%ytj^^:^^
syyttä ja i r i i j i m i l l i ^ m ^ ^ ^ i n ^ stih-teessä
N^tivos^^
Jät, Englannin: döktmienttarlstib ja
viimeksi Italian tl "
läkävyoitä/Neffi
fihnituottajlen
"kiil^äcuv
pyrkimyksille kuvi
putmu suurten
Ja
taköhtanä
_ ;^Ja Ihmisiä
yhteisktmnalllsessa yo^äristös-gään,
työssään; Itmiiiä' äl^' ihmistä.
Joka on kaikkialk^jaiiläi^iiitimyk-.
set harvoin ovat olleet •Johtomiehille
mieluisia; alVaaiisaarta yfateenkuulu-^
vaisuuden* tunrie fooSt^^^-rotojen
välille. NeergaardtaJ|^a\.4'i
nismin ylistystä. PuhesSaan doku-meuttaarisen
elokuvan puolesta: kir»
Joittaja el unohda taidetta, puhuessaan
taiteesta 'hän ' i l ^Itihbda me-'
todiikkaa. SlhJä-yhte^des^ Itaän kos-^
kettelee iahskalalseft*^ >ColienwBeatirt
fibnSoIogiaa, tiedettä. Joka pyrkii
erittelemään elokuvan kehitystä Ja
me Apöllinahreh Jiiuri kuoltua. Hän
kuului runoilijaryhmään, joka nhnit-ti
itseään "surrealisteiksi". Nimitys
ei.ole.aivan sitä, mitä sillä njrt ymr
märretäkii. Surrealismi ei ollut m i kään
perikadon tai Plemattpihuuden
oppi. Ehäpin talidoih tnyrskjrisen jä
kielteisen naamionsa alla surrealismi
etsi ihmistä. Näin ollen on helppo
ymmärtää; riiikfil niin monista "surrealisteista"
oh tullut realisteja. Surrealisti
on " . h ihminen. Jonka kutsumuksena
on olla olemassa asumas»
saan maailmassa ei vuokralaisena,
vaari tietoisena näyttelijänä." Tätä
seikkaa/ei ole unohdettava.
On helppo ymmärtää, että tästä käsityksestä.
Joka antaa ihmiselle osan
esitettäväksi yhteiskunnassa Ja panee
hänen kannettavakseen yhteiskunnallisen
vastutm; Johtaa tie sosialistiseen
ajatukseen Ja että tämä tie on yhtä
avoin 'Aragonllle. kuin Eluardillekhl.
• Jos Eluard ori rtmoiUJa par excel-lence.
mies/ Joka itseääri ilmaistakseen
luonnollisesti käyttää vain runosäkei-,
tä, niiri Aragon puolestaan käyttää
yhtä lupnnollisesti sekä proosaa että
niriorituotoä. Näin ollen ei runoilija
Aragoriia voida erottaa romaanikirjailija
lArägonlsta. Molempien muo-
:tojien meätärlhä hän bn teoksillaan
lahjoittanut vuosisatamme (Ranskan
kirjallisuudelle mestariteoksia, Jotka
:liittyvät'' menneitten vuosisatojen
klassillisiin teoksiin Ja useinkin yUttä-vät
ne.
Jos Aragonin. teokset ovat lukuisia
Ja irionirialsia, niin se johtuu myös
siitä, että hänen luonteeripllrteentä
ovat niin lukuisia ja moriialsia. Selvimmin
mie löydämme kuitenkin Aragonin
hänen Pariisia kuvailevista ja
puolustavista teoksistaan. -.• Sellainen
teoksen riimi kuin "Pariisin maalai-neri"
sopii hänelle täydellisesti — tietenkin
sillä edellytyksellä, että tiedetään,
mikä Pariisi todella on. Ja tiedetään
riiyös, riilrikälälsla ovat Bäris-kan
mäasetiduri ästik^at. Hänen ensimmäisissä
Pariislri-teoicsissaan e-sllrityy
Arägori, Joka etsii surrealismia.
Mutta sitä mukaa kuiri "demokratiat"
auttavat Hltlerilä Ja Istcevät tikarhi
•Espanjan selkään, Aragon Ja Eluard
löytävät tolserisä ensin JMadridlssa Ja
sitten Pariisissa. Joka ei enää hyväksy
rappeutuneen ns. porvarillisen
eliitin petosta, k u t ^ se ei aikoinaan
hyväksynyt myösliääri Thiersin petosta
' j a preussilaista miehitystä.
JUurl tämän martyrisoidun Pariisin,
varikllolderi, veren; kyynelien, pielon,
vihan Ja rakkauden Pariisin välityksellä
Aragöti tuli tunteinaan ja opetti
myös meidät tuntemaan sanojen,
ihmisten ja tapauksien todellisen arvon.
.' ^•'.: ;/:.^::v;;.;'^
Tutustuin -Äragoriin. runouteen a i koihin.
Jolloin l^häneri Qlmenään oli
^hrancois la Colere, keväällä 1944, sa-riialiä
viikolla, Joiloiri poltettiin Ora-döiir-
sur-Glanien pieni kylä, jossa
poltettUn elävänä, ri^tiinnauUttiln Ja
ammuttiin muutaniia tuhansia Ihmisiä,
joiden ainoa rikos oli se, että he
olivat ranskalaisia. Ja niinä kirkkai.
na öinä.. Jotka edelsivät Pariisin bär-rikaadejä,
me tiesimme, että* olimme
olleet oikeassa ei vain odotuksessamme,
vaan myös taistelussamme. Tämän
osasi sanoa meille 'Aragon, joka
antoi utiden muodon rakkaurelle. toivolle
Ja Ihmiselle.; Vähäisimmissä
töissään hän uskalsi olla uskollinen
sen ainutlaatuisia mahdoUistiuksia.
Onko ihminen elokuvan Ilmestyttyä
maailmaan' muuttunut entisestään?:
siinä on f ilmologien ehitä täilceln kysymys.
Ja-samalla sen edustajia äs-karruttaa
NPeengaärdin keskeinen pulma,
elokuvan kehitys inhimillisten arvojen
puolustajaksi. .
Olen kosketeUut eräitä Ebbe Neergaardin
johtopäätöksiä ja ajatuicsia.
Kokonaisuutena Pibnkundskato-teosta
ori pfatettävä tärkeänä puheenvuorona
päivän ktättuurikeskttstelussa. 6e
iskee asian ytimeen ija selvittää ky-symiyksiä
» Jotka kiinnostavat • meitä
eriammän kuin •BS>Hywoodln tuotta-ijfen
; mahdolliset rahapulat. Neergaardin
aaMeiden toteuttaminen yoir
si todella ij(>htaa uuteen aikakauteöi
--•^ kansatnrvällsen yhteisyom^
aikaan — elokuvan avullal
rlaclsta. joka 1945 khrjoltti: **Valn
työväenluokka/Jä sen, puolue ^so.
Ranskan konuriunistirieri pii^lue) ovat
pystyneet pelastamaan iRaniskäh kun-;
nian ja säily|tämä&h sen arvot. Vastedes
el Ranskaa täryij^ etsiä muualta:
kuin niiden joukosta, jotka pclas-
;tly|itsen;;^
jjoUti jo aivan .töistä. ^ Miitta Aragon
if^ysyl uskoilisenä .itselleen ; ja mulile
;Häh tiesi,,, että Danielle Casanova,
.ätole jPolitzer, Jean Pierre llritnbaiUt
, tai Giiy Mpguet olivat. hänen kaltaisiaan
ja että me kaikki olimme heidän
kaltaisiaan. .:••-' •
- .iMutta Aragon ei ole vain runoilija.
•:Aragon bri ennen kaikkea rpmaani-
Vilrjailija, verraton kertoja. Ja Jos hä-raeri:
runonsa ovat usein helpommin
vtäsltettyjä kuin hänen romaannsa,
.lUn se johtunee eräänlaisesta optiUi-
»estä '\ h - h e e s t ä . ; :>?::•;;;.:«/;
Oi:sI järjetöntä käsitellä erikseen
runoilija ArägÖniä, roriiaanlklrjdliga
Aragoriia, sanomalehtimies Aragonla.
pplitllkkb •Aragoriia J'h.e. "Vhtä järjetöntä
kuiri tarkastella erikseeri lokakuun
vallankumousta, tsarlsriilä. ensimmäistä
maäilriiansötaä. Venäjän
proletariaattia jne. E l ole pelkkä sät-turiiä.
Jos Aragori Jä lokakuun vällah-kuriioiis
maitiitaäri rinnakkain.
; : j^ittäätusenin^^ ^^agotihi
miuiinattoinäti \ työri täytyy hiemari
tiihtea, mitä tapahtui Ranskassa Ja
Räi^icän kirj^^^^^^
tessääri tietoisuuteen .maailmasta.
J^ägdn,. joita oli kokenut etislmniäi-sen
mäailmänspdan ämpumahautojeri
kauhun ja jonka lökakiiun vailanku-
'möus oli palauttanut elämään, ha-yäitsi
sodan huomenena eläyänsk yii-tä.
järjettömässä maalimassa kuin en-neniiin,
maailmassa, joriita sankarit
ölijyät biUeyardlkeikäreita ja ^ jonka
-moraalia tulkitsivat poiiisiskändaaiit.
Nubrieile kotiinpalavalje sotilaalle e-sittäytyvä
maailma pii [ täynnä, rappiota,
pelkurltnaisuutta. prostitutlbta
ja elämärihälyeksuntaa, ja kirjallisuus
pii täydelleen tämän maailman
taialla.
Jjjiutta vaikka .: rumuus j pöyhisteli
kaikessa mähtäyiiudessäui, oii myös,
olemassa uusi: tekijä, joka kasvoi ja
voimistui päivästä päivään. Tämä tekijä
oU sosialismi,.Joka jo oU päässyt
voltpile kuudenneksella maapallosta.
• Muistettakoon tässä yhteydessä Le-nlnin
lauselma. porvaristosta;' Joskin
kokonaisuudessaan. väliiipltäniätbD-män
- porvariston pääosa muuttuu sel-vä^
tii taäntumukseiliseksi. ! niin fsen
etujoiiidcp sihrtyy proletariaatin puolelle
Ja kasvaa siihen kiinni.' Seri tle-toisUi,
todella kahsialliiien osa tunnustaa
proletariaatUle sen todellisen
arvon ja antaa- sille takaisin sen todellisen
suuruuden.Ja Aragbii kuului
tähän porvariston etujoukkoon
Ja kii-jäiiijäha Aragonista tuli tämän
rappeutuneen porvariston kuvaaja.
Hänestä tuli myös todeUisen Ranskan
kuvaaja.! iMutta sen kuvailemiseksi
hänen täytyi lähteä siltö.mlkä tbdel-la
olL (Vahi osoittamalla niiden to-deUlse.
t kasvot, jotka sanoivat itseään
^(Ranskan • eiiitlksl. hän saattoi
looglilisesU päätyä todelllaen {Ranskan
kuvaUetniseeri. Juurisiitä «rystä
hänen ehsimmäiset teokseiisa kuvaavat
pbryarilllsta lahbamlsta. Joka ei
tukahdtita vain (Ransltari kulttuuria,
vaan RanÄän koko. blämää. .
Olen usein keskustellut Aragonista
ransicääiäisteri ja myös^ suomalaisten
kanssa. Vseimmlten häneen kohdistetaan
syytös: taulu pii Ulan inusta,
häntä iiallitsee erMnlainen pesllmte^^^
ml, maalatiksessa eri lliän paljon
Ipukkaavia yksityiskohtia. Nämä
syytökset näyttävät kohdistuvan y-leisemmln
"Kauniit kaupunginosat"-
romaanlin — epäilemättä siksi, että se
on ainoa Axagonilta suomennettu romaani..
•.
Mutta voiko hänen kuvailemansa
maaihna* olla erikoisen, miellyttävää
nähtävää? Varilaankaan c l ! Miksi
siis tahdottaisiin, että Ranskan porvariston
kuvaileminen oUsi miellyttävää?
Sehän olisi Järjettömyyttä.
Ranskan porvariston kuvaaminen optimistiseksi
oilsi samaa kuin yäadit-talsiln.
että kbrieari amerikkalaiset
rikolliset olisivat inhimillisiä, tunnustaisivat
rikoksensa Ja heille sitten an-nettaislriihyväsydämlsesti
kaikki anteeksi.
Porvaristo päätyy sotaan Ja
faslsihlln, siis rikokseen. Eivät sota,
faaisml ja Hkos ole koskaan optimistisia
näköaloja. Onko tämä Ara-bonin
Bj^?
Emile Zolan "Minä «yytön"-artik-kelistä
lähtien vääryydet ja skandaalit
ovat seuranneet toistaan Bandcas-
8" Tämä ei oie salälsrius kenellc-kääh.
Jos pbjiisl elylccnsä koskaan
kykene pidättämään murhaajia ja
varkaita, ,;jos se pamputtaa lakossa.
S l l S I f l
"Länsimaiset .kulttuurtmeasut''. JoU
ka tÖukok-kesäkuuh vaatteessa, toisi
^ta vtibtta.'ke5täneeh .väimisteluii jill
keehf pidetuitf
^vat Victor Vtederi
äritamiäri ärvloirinhi mufiyän täydeUl-se5tSI
flfisecoksi: rrär&oituksäia oli
'• koota riiukaari kaikki länsimaisen kir-,
Jällisuuden^^
muita'iöaiäcalie;
fäilU^» J o j Ö Ä ndi
väiä: pblssä oUväi'in^ Sartrea H u i - '
W jä' CamiB. Jä he jotka olivat
•jöipöiieef. kuten Pauliner. «^iJsllKtyi.^
' y i t ^ i i i j f cÄ
ta piti löytää suuri kokoava tunnus,
Lauantaina, heinähuun 5 p. - S^tiirday, July 5^1952 .-Siyiry .
m: Jackie Carroll;
Jack --'-''^
- ^
'mmm-- •
munbmlns^
si-Eui-bopän, äi§ä(««tön' iieälm^
'tbivt^ifö^ ;l^e 1 ä män yi
K^ttplfii»nlä«r^
itiekiii. heä&ttmyj^tferi^; W Wim
erp^njalainei^^Madäla^^^; puheenyuo-
Jrö^äan^^JM^
^tmv''^^
5 a l i ^ ^;imutei • ipi^
;tää"AiMi« iMairau'x*n —.: eiit; kbmmu-i
;nistiiv;j::ny^^^^
'se' julkaistiin .kbkpnalsiiiide^aaR
:nyiä^f pagörts:p-1^^
etttäpit^ :sltten, kun tämä i^e(jnyti(>-.
iossaän tuhniiätoaklii; että .komhiu-|
nlanj,^n-''ellim
stms^^
Keuvostoliittb (jä Kiina ovat toteiit-,
iajicet "t^llisiamisen. jöliäistä E u -
rbai>pa>i imubinkaiiii. oll^sitt^n kysy-,
my^ .^väitaukses^ toi ^ttäomäsijbi-
Viiksistä, tfisi voinut subrltfen3ä"i^^^';
on nyi HÖ-Vttoiias
nn&risoii a
'«etä! l^ioiribn tui?ä", ert{«9 maaliman
htibrisbn enit|n luetuista klrjbls.
. t9, on. sacllan^yuoden Ikäirien. Harriet
^ÖeecHet^towe^^ jolcä oli; opettaja ja
JÖSa'ryhtyi äyloUlttom
;:jäilljakaii; tämiln; neekeriky-isymyslä
käsltteleväri romaaninsa kesäkuussa
1852; ,,:':•'•':..- \u'
'•• ^'ÄBtä Tuomon, tupa",on ollut runsaat
pitolet eliniästään lasten Ja nuorison
rakastänia kirja, jonka läriimin
ja tunteellinen kertomistapa tehoaa-kln
eniten juuri nuoreen liikijaan.
Mutta irmestyttyääii kirja sai^ lukl-jbikseen
k a i k e h ^^
vidkoiset lukutaitoiset,; se .-merkitsi
sensätiota Jä paijästtistä, joka toi A -
ttierikän ~; neekerikysyniykseii maali-riian
tletoistiuteen. Se osoitti rieekie-reiden
epälrihimillisen aseman erääk.^
sl nuoren 'Amerikan ihäpeällislmmlstai
tahroista^ Sadassa vuodessa ehtii nä.^
köjääh tapähttia vähän ---yhä edeli
leeri pidetään "dembkraättlseh" -Ämei
rikäii l^peällisimpänä tahrana Jhee-,
kei^eideh ja mt^^^
sori^pnaläisuutta valkbisien roäuii r i n nalla.
;. :'l'':'.';'';••••;
Muista "Setä Tuomon tuvan" tekl-j
j ä n : j ^
kettuJä'V jpkä:
''Nalheh bi äi-moa ant^
elokuvana.
K.H(Haj!«^»^--.qÄäi|ä pidettyJediats;-
Ja kenttäurheilun olympiakärsintakl»
sojen jlilkeen.lhnpltettiin, ettäseu-r9avat^,
on yaliUu.Canadanedustajik-si
:IIeIsingih;;k^90lhU]L;
|iJiaisiEjt;-i^eto
2C0 Ja fiO m.;aidat.ynnä 4xlOO.m:;Ele--
onp>:.iMc.lCen2jewy Vancouver, 10(^-20?
ja. 4x100 m: Shirley, Eck^l.. Torontp,
Thtxme. Montreal, 80m. aidat ja 4x100,
m. ynnä mahdollisesti 100 Ja 300 m:
•riny Ölfallorän, East ;Vork, 200 Ja
varalle 4x100 m;,pawn Jpseph, yicto-ria,
pituus- Ja icbrkeushyppyyri; Alice
WWtty^ Vancouver,; rayösklripltrius-
Jakbrkeuhyppylhln. :, •[.^:;:C:)
Miehet; Jim jLavery, Calgary, 400
Siäomalam^fL taide'
P | j » | [ | | i 0 mm
itöS, Oitatvassa
. . . , , .
Suomen :Washingt9iiin .lähetystön
sanbni^
X O. Prietsch on lUiiblttanut lehtem-ne
toimitukselle.. cttä.,Yhdysvaiioi88ä
'leralilut suoriialals^ taiteen näyttely,
Joka kääIttM'82 hiaalatistä ja 14
- professori;Wätnö Aaltosen kuvanve^is-
:ostäi, avataan, cänadalaiseile yleisölle
äiMlni pttawjassa ja;^m^
rontossa. tulevan elokuun loppupuolella.
Tiiman näyttelyn, järjestämiseltä
.cänädäsk:^^
Ärt Gallery of Canada, Ottawas»i,.,
to.lWnx äftlatjlt5pn:,^4it|^^
,tb0ri,^kI(ekkb(iä.;iQ^
MnP^-yii^^iSlpop^
Toronto. 6000 mj - Ooug Cleh^nt;^
yäiibbuver-4i»:m;;l>iill.<^i^^
4x100 m. Juoksijat i^äU^^
ton; Clemfht; ansby, Lavenr Ja C^Ji
rpll jä;4x40Q.m. JuokaUatiseura^irtötät^-
^iAyiäs^paabll^i»^
^^Iemerit;^iRpssii^*i5^^
mmmmmmmmAm
^ .'nadassa' -l,8ii^i9iii:' ^autoiäaaattista':^ pii4;>f.;;&? ^
nadossa ; huorehtil National ^hellnta ';ja:"^^iU(^^'-•MKnn^ri ,
ry of Canada, Ottawas3a, , puhelinta.; ^ > /.m-^*^-" If? h]
Hi»'
Ottakaa mukaan matkaraKanhe Maticäiiljäin
maksuosoituksina ' . ^
o Matkatoimistoltamme voitte saadanäitä U.3. "Travel- . «v
lers Sekkiä", joita on $10,, $20. ja $50. suihmille.
Ö Ne ovat turvallisia ja käytänriöUislä maikalla. Niitä'^'
voi vaihtaa rahaksi missävma^ssa l^yvänsä, , \- ^
VAPAUS TRAVEL ÄGERCY; i
lOb ^ m St. West > > . ' Sttdliuiy; Ontario''^ ^
mm
mmm
f
m
1
{
" » i l
Kokonmen:iiet0Mtimt^
yH4^^miteotöie^
OPETTAilA tAftVltAAN
Quebecin riiaak. lukuunottamatta
arvioidaan Cänäda-H-sa tarvittavan
mi-4!Ö55 airiäkin 71500 karisakou-'
lutjen ppettajaä, noin 12,603 eriemmäri^
kiiih ppettajld oli v, 1950—1951,
olevia työläisiä, jos suurin osa por-|
värillisten puolueiden kansanedusta-^'
jista ori sekaantunut valuuttahuljäuk--
Siin ja jos he ovat huumausalneluoli-;
en Ja bordellien asiakkaita, niin onko'
tämä Aragonin syy? Eri uskoisi.
Ranskari uusia kasvoja kuvailevan'
Aragonhi t^htävä.ei oliut esittää meU-,
le vain sitä uiitta, niäailmäa, joka'
muotbututi: ja muutttiu päivä päiyäl-|
tä yhä todellisemmaksi, väah hänen;
tuli kuvailla ineiUe niyös sitä Vanhaa
rimailmaa,; jota. vastaan .täniä uusi
taistelee Ja sitä niiksi «e taistelee
(Murhaajat, Jotka toisinaan kantavat
hurn[iaa.via riäanUblia,. eivät. tämän|
vuoksi ole vähemmän katAim herät-j
tävlä', ,J08, rlitoksenjä sodan kauhuja^
on i^uvailtäva, vähäiäimpläkln yksl-i
tyiskohtia-; myöten, niin oriko siitä!
syytettävä tai. ylistettävä Aragonla?:
Minun käsittääkseni häntä olisi siitä
.ylistettävä! Mbhet henkilöt; jotka
sanovat itseään ith-JailljbikiBl, ovat
salanneet meiltä totuuden, joka saa^
taa olla varsin ruma. Aragon paljas-]
taa meille alastoman Ja todellisen t(>-^
tuuden antamatta hallituksen: hui-|
^ Jauksen tai kapitalistien nuoleskelun
vaikuttaa itseensä. ':r
Aragon,, Zlanskan uudenaikaisen,
•ny^tcj^^
näyttää meille tien elämään jä utiteenj
yhtetoktihtäan,., Hän , o n : : nostanut
iRanäan^i^^
IXMrvaristp on painäiuit sitä i^lvä i^t-;
.vältä, lEtim tqii. erhi- nnskalähjen
rbriiaarii oh j>ä!kittti 6talih-palklhnoI-j
la, voioune. kiittää siltä myös Aragonla,
jonka työ ph tdmjrt mahdolliseksi
tuollaisen lubmlseh. ^ >
.Koko teoksen hinta 8l<i;;$16^D ^ ^ T ^ '
eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. vSoyeltuu. .
omlnpäinopl^lriun kuin koulujen täi ikiUissiert täydoihykisKJoi. ^.
Ei edellytä^iukfJaltaan alkeisti^ja, mutta .tavJoaatäyfi(winMl*>::^
kin mainion tilaisuudeh kertäamlseeik ja tietojen .igfiventaimlfieen. V-^J
V TEOS QKSXLTAX SEURAAVIEN. AlU^IDEN KUBSSITi hioi. -t.ft-
JogU; eläintiede.:eii»laririlnkfell,;fll<9(?^
lyslblof ia; :gmlbgia<^ lInwUeo&:kaii^M^
lao^alous. fcasvlUede, keriida^^klijal^
liikelaskenta; läiinähkleli; m
musUlikl, piirustus Ja niaalaaäfipIkiaklriolttM^^^i^^
slnM<^r>aksäri kieli/imbn^
tiede, uskonto.
^^eläitklia^;^tt|;
^:/;•'.H•.•.-.•,H-•^^•.''f
I ' ?
.;\-^;'A'?
M'
Tilatkaa osoitteella: .
Box 69
:>;;•;•;::-'•"•• ;^•'•':''is^
Pääiäette matkustamaan c^hadalaisesta-^
'' ' '•'•'satamaÄ^''.-^-r-''•\-
RUOtSiN AMERIKAN 'LiKlJÄNfS;'
ÖR- ROMAN RN
Mrairaotihen phOkUlkka E ä r ^
E i l k o i i ^ h a slsustaudit, naisUm, lasten J a ; v « e f e ' te
leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti Ilman veren vuotoa.
VJMtaanbtfotanntt: Kello >T« Ip-
3537 PARK AVE. Pub. HArbonr 7623 'MONTREAL, QVE.
- ' S v
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 5, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-07-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520705 |
Description
| Title | 1952-07-05-05 |
| OCR text |
niuisietniät
Lienee kpyl^ haj^juiaisto
%Jailijakfii. kulteä^MiJ^ TULI
:tär-^Satu, .oa;Jl>^^^ • ^^r-^S^^v^^-v,^-:.:
taaut muisiylqiansa:^
ja moneUe muutte .l^^iuvuUa :kir- ^ ^ T l "
jai lljaSäl; rihtyri»^ ytilJ f
jon. satu toiila «h oUut .toMBBl- '
iinra tiialsuuä tufi.j
netuiziimanu^ böheej^l^^upunglnos^n^
Säit-Gennaln-des^t^ ömitijils In •
-vÄragra mitä/el
melkein valkoiset. H&nen silmi&än' /fiiiinkaan votdlr ÄittU-vbisi
sanoa harmaans.nlsiksi tai ehkä
veteifeh^^
do:
'oaratonjuok.
tl Gox-jubia!.
™än matkan
ja 385 Jäartia^
en maailman-
!öussa,^;todet.
• Petersin tulelleen
tpd«.
'•mailia ja M5
leiluliiton ?!-
;uneet iiiidfQ
!rmaaa sino-hdösta^/
jöissa
ja. Cox. eivät
•tä matiaa ja
.uksen erikoU
;,tfipyöiillä.';;
ätysoU 226.7,
en ChoiYoon
akuussa;
hän hän qh pystyhxfc,sb\;^vvwksi. että
hän on itse. ollut ylöi; häsöir niyys-'
Selteessä olemiseen on monet keinot. Ruotsin Amerikani Linjan "Stockholm'
{jiiTaD miehistöllä sanotaan olevan siinä suhteessa omat konstinsa. He panetit
uimapuvun ylleen ja menevät anrinkpkannelle päivää paistattamaan.
iKni be ovat saaneet aurinkoa tarpeekseen, antavat he kylpymestairi Gösta
I garissonin kaataa päälleen sangollisen kylmää vettä. Sitten voiilaan aloittaa
Uas alusta tai lähteä virkistyneenä muihin puuhiin.
teräksex]sin:siksi. xja hänen hymynsä
on lempeä:jai;ystävällinen silloinkin»
kun. hän ei; ole täysin samaa mieltä
kanssanne... Häh; ei; kiirehdi puhuessaan,
mutta jel myöskään etsi sano-:
keniiellyt ystävänsä runovihkoja, k e - v a U t s e e n e . KiirehtlmU
r a n i , ^ « o H ^ ^ ^ ^ i ^ ; i ^ ^ ^ «en on hänelle: tuntematonta.>Iakui^
raillyt kaalinlehtla marsuille ja huu- • ,; ,, , _. ... . „ ^
tanut hättupäisUle kahvila i M a b i l l o - ' ^ ^ ' ^ * * ^ " kU-jolttea 7 päivässä e-
.a kuin .M. w:n n u S d S S . i "''"''ft"'i« "T"
sen nuoriso•n •ed us.t—aia n: kirjVoi ttam. a.: 1 nahtuuf suurissa mittasuhteissaJ »J. •a» »ö, iEi
suinkaan seilasen.Sren; jota esi-! f "^'"t^^T^^l^^ t merkiksi tämä Terällehtf edustaa-' ^ \ " " f i ^ * ^ ' ^"^^ Mutta nuk-
•vaan seUaisen. jolla pii ollut tilaisuus' " »lan?^--. ;
, , o ] r , ..„,^„,„ „„, , 1 Aragon tuli runouteen I maalhnan-vain
olla ja seurata,, to;s.a se.Ualsia,' ., . ,. , .» , i . * . . _
jocka vain ovat. ' sodan aikana... Hän lyöttäytyi yhteeC' „ T , ^ ., » i - . . » . .. ••. V .... Bretisnn ja Eluardln kanssa heidän
'Kahvila Mabillon/Z-ori m elenkhn-! eräänlaisen edelläkäVijänsä Gulllatt-toiheh,
se kannättaa.lukea. Uskonpa,^
että . sen, klrjoittajättaVelle on ; paljonkin
sanomista myöhemmin^ Hänellä
on älyä ja sukkeluutta, miitta
ennenkaikkea huumorintajua.
Sr. •'Tef ä-Lehdessä.
• • . •li-., :.: •
sununtalna
. uuden maa-
1. juoksussa,
inen ennätys
amassa myö-1
Jksl 23,7. Koin
tyttärille
JJÖRN DONNER:
BATH8
treet
riorv
ina 3-U Lp.
Lp.
Ina 3-12 l.p.
ina 1-12 Lp.
2571
Notary
«IEN
S
.. Toronto
.ON
SSA
Ontario
ivuoroihin
/svailoista
a .
>:NÄ
iden. . -
ne heidän
, halvaksi
mtrealista
la. Nopea
5kee mat-ovat
aina
WA 1588
Todellkien dfSmK^don (peruskirja
on Tanskassa.- asketiäin ilmestynyt:
i Kseekököelma • Filmibudskab (Fihni-tietp;,
jonka tekijänä esiintyy Tans-
'to Eiokavakeskuksen 'johtaja, kir-jailija
Ebbe Neergaärd. Puoleentois-tasataan
sivuun täanä.;on saanut mahtumaan
runsäan_ainehiston. keskeisiä
ajatuksia elokuvasta taiteena ja so-siaiisena
tekijänäy ; Eräänlaisena 'te-
[oksensa — samoin kuin :Saltsjöbade-jiim
kirjailijakongfessii^a v. 1946 pitämässä
alustuksen —mottona Neer-
I gaafd esittää Jtuulun unkarilaisen,
filiniteoreetikori Bela Balazsin sanat:
"Der Geist des Hlms und. der Geist
j&r Fjlme sind nichti ideeitisah" (Elo-iuvan'
henki .ei ole. :yhtä kuin elo--
llurien henki.) : '•-•/•• •?.jv,'?\r^*-^' •
Pilmkundskab (käytän seuraavasr
la tätä alkuperäisnimeä) . perus^tuu
sarjaan Arhusin jä Köpenhaminan•
yliopiston ylioppilaille .pidettyjä, luentoja..
Jo ^mä seikka on meille muistuttamassa
siitä,: :että akateeminen
elokuyasivistyksehime on perin -kehno:.,
elokuvaa pidetään edelleenkin
pelkkänä . ajanvietteienä, • jatkuvasti
toistetaan vanhoja tyhmyyksiä^- jotka
am/' F.-nstein jo on lopiullisesti tei-kinut.
Meillä on tosin ilmestynyt
jopa TäJtöskirja: elokuvan ; «stetiikäs-ta
(Helge Miettusen "Johdatus elo-iuvan
estetiikkaan'^..Helsinki- .ISÖ),
amtta meillä ei ole ainotäkaan todel-to:
iClokuvalehteä, elokuvaklrjalli-
[suutemme on perin kehno ja kj'sy-nys
JiLmistudiosta näyttää vasta
iSinä aikoina saavuttavan ratkai-nmsa.
Jcspa aieillä kuten Tanskassa
olisi valtion elokuvakeskus, jcka ostaa
h:.-vätasolsia elokuvia.; ja kaikin
puolin edistää elökuivasivistystä, ja
feä meillä olisi Tanskan tapainen
Jilmiveroj-irjestelmä - — siellä näet
jjaltio verottaa; suuria; .vuosituloja
»imtaneita elokuvateattereita ko-
•ffla veroilla, mufcta verotuloja ei
totetä valtion muihin . menoihin
M "järkevun tarkoituksiin", ku-ien
Neergaard sattuvasti sanoo:
I: Kirjan ensimmäisen luvun nimi on
5e.-tau.skuvalli&esti "Uoisi '• kulttuuri-iausi
alkaa", ja se käsittelee eloku-
'^a erikoisluonnetta, sen yhteyttä
iKairteolILvauteen ja sen tarjoamia
täysin uusia mahdoULsuuksia. iEIo-jiiivahan
antaa mahdollisuudet aitiden
|iulttmirln kehittämiseUe;; vapaudum-p
Vähitellen käsitteiden^ kaikkival-l^^.
'•yranniudesta..' ja .siijiyraine
jfeuaaliscn (näköaistiin perustuvaii)
Jbilttuuriri aikakauteen. Neergaardin
r"dri kirjallisuudentuntemus tekee
jiänelle mahdolliseksi/valaista ;öitys-jiääa
esimerkein modernista taiiskä-ja
muusta kirjallisuudesta;
eteiikin.hän käyttää (hyväkseen amerikkalaisia^'
tutkimuksia, jotka valaisevat
kysymystä elokuvaii vaikutuksesta
yksilöön ja elpkuvatiiottajien
äsennbituniisestä film^^ suunnitteluun:
Hänen esseekokötlinahsa arvo
on varsinkin sen sosiologisessa ajät-telutavassä
Käsiteltyään uuden kulttuUrimuor-dpn
'syntyä, sen arvo» ja suurta levinneisyyttä
— mikä oikeuttaa meidät
pitämään elokuvaa aikakautemme
tärkeimpänä taidemuotona
Neergäard- käy lasiksi:elokuvan'^hls-toriaan.
Alkulauseessaan hän sanoo:
;"Täs3ä yhteydessä ei käsitellä väin
elokuvan eri .alojar-ja niiden kehitystä
vaan myös sitä millä tavalla elokuvan
kieli synt3-y j a kehittyy -^^^^
Katsottuna täannehtiiiasti historian'
yleiskuvassa se • kuvastuu ihmisten
pjTkimykseriä vapautua Umäisumuö-;
toa kahlitseyista, esteistä ja löytää'
elokuvan ''sanoja"- ja ."syntakseja"
niuovaamaan; ajatuksia ^ ja tunteita
yhä} vapaammin, syVeirlmin; ja; rikkaammin.
Jos hain seuraa elokuvaai
keJiitystäi materiaali • jakautiiu suuV
rempiin ryhmiin, eri aloihin, eri tapoihin
k.ertoä uuden kuvakielen ayul-,'
la jMeilläjhäni oii fihriiiri nähden!
erinomainen ., niahdollisutis seurätaj
kokohaari uiiden; itsenäisen taiteen
kehitj^stä ns. omakohtaisten havain-;
lojeh, oman muistin avulla." käsi-;
teljessääri elokuvan kehitystä tältä
näkökannalta Neergaard erittelee sen
eri alojen syntyä, osoittaa niiksi elokuva
-alusta alkaen oli jättiläismäinen
liikeyritys, valaisee elokuvan tek-^
iiiikkaa ja ,pysyy samalla koko ajan
terveellä linjalla.' Hän ei ole, tietä-mätöri
esim. xikcselökuvan miähdolli-;
suuksista miele ttömän sadLsmin ku^
vaaimiseen, siinä s-uhteessa ame-rikkala.
iset todella öyat päässeet lois-;
totiiloksitri! Mielenkiintoista ori myös^
hikea Nordisk Flbnin v. 1913 julkai-semia
ohjeita käsikiirjpittiksen tekijöille.
Niistä käyvät selvästi ikni
kaikki ne ipiirteet, jotka vuosien ku-'
luessa ovat antaneet leimansa hionen
maan liimitiiotanloon; sovinnollisuus
on johtanut'väistämMnajaikcohtais-i
ta todellisuutta, niin meillä kuin;
muuallakin. Porvariston katmisj
msimeisyys pukuineen ja juhlineen:
ei ole yhtä vaarallinen kuiri palava^
polttavan ajankohtainen nykyaika r
Neeirgaard ei aristele tosiasioita niih-j
pä hän selostaa esimerkein Callfor-;
nian yliopiston kustantaman Pilm
QuarterLyn tutkimusta rikosten lu--
kimiääxästä amerikkalaisissa. elokuvissa
ennen ja nyt. Tämä luku-|
määrä on noussut valtavasti "Erään
seikan tiedämme: 'olemme saaneet;
.palaisilla
1 reseptio
jokaina»
tuntenut
«ille pai-i
4 kerta
^ aiheut-Ä,
nenä-eää
kark*
massaTJa
akivussa,
ä kurkun
ihin tar-
• ettäeth
löytäneet
lanadassa
Ivella ja
ämänkal*
Parhaimpien markkinahintojen mukaan
O S O I T E L A P U T JA L E I M A S IN
V A P A A S T I PYYNNÖSTÄNNE
Suo.situkset Imperial-pankista, Market os. Toronto : !
.. . (entinen Jilorris Shoom Pniitl.CoD
uuden loistavan ilm^isukeirioh — e-lintärkeäri
— hyvälfe'^ ja pähaile.|
Minkä elämyksen sjfiä". saanune?
Kuinka se meihiri' va&u^täa ja miio-vaa
meitä? itiiihka^ Icayt^mme sitä?"
Näitä kysymyksiä Neereaard selvittelee
kirjansa toisessa ja tärkeämmässä
osassa^- Kiiihki^ -fCökuva' vai-,
kuttaa nieihin? : N^ei^aard". kertoo
sen eri ilmaisuista, kij^vistai leikkatik-sesta
ja möntai^hi^'||\^!^vataitei-
,U jällä on yleisö' käsissään, häii' siir-'
tää tunteita ka.tedjaan^^l^^ja ^läH
tyy nito syvästi hehkdglmri.' että hän'
samaistaa itsensä valkokärikaati t a -
pähtuoiihi ja ihmiskbhtaiolhin.- Ku-:
ten Neergaarä sanoS','.'' Tärzan saa
meidät mukaansa; koska hän oh voi-niakas
[ke el]Ääerkltse' •^sltä;[ että'
itse oiiJsimirie voimaifc^ltja. tai kauniita
"tai Garp Ooopiereita"! .
Miksi GriffIthiri " "Kahsakunriari
syntjrjr", "Quo ya,dis"' (i013). "Ilmestyskirjan
neljä ratsastajaa", "Parhaat
vuodet", "Mrs. MIniVer'' ' Ja monet;
muut elokiiirai kuuRiiviat''historian
suurimplhi kassamenestytoiln? Neer-gard
bri hieman pessimistinen länsimaisen
yleisön suhtefeii ja näyttää
olevan sitä mieltä, että yleisö haltiaa
elokuvia Paramountin niyyritlpääili-kön
ohjelman (MAY mtikaari" Salvos
of laughter, fomäiicfe and thrills
(Naurunpuuskia,'rbmantiikkaa ja
jännitystä); Neerga&rd" varoittaa
kuitenkin yleistämisestä: jos liitää
viisi amerikkalaisen - eiölcuvan perusvirhettä,
ei saa olla UiäJi'varma vastaisuuden
suhteen. ' -Stereotyipiplsta
(kaavoista) puhumisesta -voi muodostua
stereotypia stoänsä;;
Koska suurin osa maailman asukkaista
ei tänä. päivätuL ole muussa
kosketuksessa toisiin ] maihin ja elävään
taiteeseen kuin elidcuvan välityksellä,
ja koska elokuvan mukana
katkeamaiton virta tunteita ja ajatuksia
valuu katsojaan;. on tärkeätä'
tutkia mUlä tavalla-, elokuva vaikuttaa
katsojaan ja' kuinka vahin-^
gollirien se voi olla. Neergaard puolestaan
pitää selviöllä, «tfä. 1) elokuva
on aikamme suuri rtnahdollisuus!
— sen kautta voi p a r a t e n Julistaa
demokratian aatteita, :.<*tä 2) elöku-j
van vahirigollineh vaikutus, kuvastuu,
^itä reaktiosta, jote..jrlelsÖ osoittaa
nähtyään sotaa tai rotuvihaa ihannoivia
elokuvia, että 3) elokuvan
(J, 5-12-1Ö-26 — A . 2-9-16-23-30)
kautta voi syntyä rikos Ja anoraa"
littomuus muodostua, (rJcorkelmmaksi
laiksi sekä että 4) elokuvan tekijöillä
on Wrvitbäivä vastuu- suuresta yleisöstä,
koko ybtelskuimtL^'
Neergard panee toivonsa -filinlleh-tUn,
Jotka ytnniar^;v«r'että yleisö
kyllä voi sulattaa melkein mitä t a hansa,
mutta Jotka l^J^v&t parantaa
ihmisrotua, jotka koettamat opettaa
kaukon^ö%ytj^^:^^
syyttä ja i r i i j i m i l l i ^ m ^ ^ ^ i n ^ stih-teessä
N^tivos^^
Jät, Englannin: döktmienttarlstib ja
viimeksi Italian tl "
läkävyoitä/Neffi
fihnituottajlen
"kiil^äcuv
pyrkimyksille kuvi
putmu suurten
Ja
taköhtanä
_ ;^Ja Ihmisiä
yhteisktmnalllsessa yo^äristös-gään,
työssään; Itmiiiä' äl^' ihmistä.
Joka on kaikkialk^jaiiläi^iiitimyk-.
set harvoin ovat olleet •Johtomiehille
mieluisia; alVaaiisaarta yfateenkuulu-^
vaisuuden* tunrie fooSt^^^-rotojen
välille. NeergaardtaJ|^a\.4'i
nismin ylistystä. PuhesSaan doku-meuttaarisen
elokuvan puolesta: kir»
Joittaja el unohda taidetta, puhuessaan
taiteesta 'hän ' i l ^Itihbda me-'
todiikkaa. SlhJä-yhte^des^ Itaän kos-^
kettelee iahskalalseft*^ >ColienwBeatirt
fibnSoIogiaa, tiedettä. Joka pyrkii
erittelemään elokuvan kehitystä Ja
me Apöllinahreh Jiiuri kuoltua. Hän
kuului runoilijaryhmään, joka nhnit-ti
itseään "surrealisteiksi". Nimitys
ei.ole.aivan sitä, mitä sillä njrt ymr
märretäkii. Surrealismi ei ollut m i kään
perikadon tai Plemattpihuuden
oppi. Ehäpin talidoih tnyrskjrisen jä
kielteisen naamionsa alla surrealismi
etsi ihmistä. Näin ollen on helppo
ymmärtää; riiikfil niin monista "surrealisteista"
oh tullut realisteja. Surrealisti
on " . h ihminen. Jonka kutsumuksena
on olla olemassa asumas»
saan maailmassa ei vuokralaisena,
vaari tietoisena näyttelijänä." Tätä
seikkaa/ei ole unohdettava.
On helppo ymmärtää, että tästä käsityksestä.
Joka antaa ihmiselle osan
esitettäväksi yhteiskunnassa Ja panee
hänen kannettavakseen yhteiskunnallisen
vastutm; Johtaa tie sosialistiseen
ajatukseen Ja että tämä tie on yhtä
avoin 'Aragonllle. kuin Eluardillekhl.
• Jos Eluard ori rtmoiUJa par excel-lence.
mies/ Joka itseääri ilmaistakseen
luonnollisesti käyttää vain runosäkei-,
tä, niiri Aragon puolestaan käyttää
yhtä lupnnollisesti sekä proosaa että
niriorituotoä. Näin ollen ei runoilija
Aragoriia voida erottaa romaanikirjailija
lArägonlsta. Molempien muo-
:tojien meätärlhä hän bn teoksillaan
lahjoittanut vuosisatamme (Ranskan
kirjallisuudelle mestariteoksia, Jotka
:liittyvät'' menneitten vuosisatojen
klassillisiin teoksiin Ja useinkin yUttä-vät
ne.
Jos Aragonin. teokset ovat lukuisia
Ja irionirialsia, niin se johtuu myös
siitä, että hänen luonteeripllrteentä
ovat niin lukuisia ja moriialsia. Selvimmin
mie löydämme kuitenkin Aragonin
hänen Pariisia kuvailevista ja
puolustavista teoksistaan. -.• Sellainen
teoksen riimi kuin "Pariisin maalai-neri"
sopii hänelle täydellisesti — tietenkin
sillä edellytyksellä, että tiedetään,
mikä Pariisi todella on. Ja tiedetään
riiyös, riilrikälälsla ovat Bäris-kan
mäasetiduri ästik^at. Hänen ensimmäisissä
Pariislri-teoicsissaan e-sllrityy
Arägori, Joka etsii surrealismia.
Mutta sitä mukaa kuiri "demokratiat"
auttavat Hltlerilä Ja Istcevät tikarhi
•Espanjan selkään, Aragon Ja Eluard
löytävät tolserisä ensin JMadridlssa Ja
sitten Pariisissa. Joka ei enää hyväksy
rappeutuneen ns. porvarillisen
eliitin petosta, k u t ^ se ei aikoinaan
hyväksynyt myösliääri Thiersin petosta
' j a preussilaista miehitystä.
JUurl tämän martyrisoidun Pariisin,
varikllolderi, veren; kyynelien, pielon,
vihan Ja rakkauden Pariisin välityksellä
Aragöti tuli tunteinaan ja opetti
myös meidät tuntemaan sanojen,
ihmisten ja tapauksien todellisen arvon.
.' ^•'.: ;/:.^::v;;.;'^
Tutustuin -Äragoriin. runouteen a i koihin.
Jolloin l^häneri Qlmenään oli
^hrancois la Colere, keväällä 1944, sa-riialiä
viikolla, Joiloiri poltettiin Ora-döiir-
sur-Glanien pieni kylä, jossa
poltettUn elävänä, ri^tiinnauUttiln Ja
ammuttiin muutaniia tuhansia Ihmisiä,
joiden ainoa rikos oli se, että he
olivat ranskalaisia. Ja niinä kirkkai.
na öinä.. Jotka edelsivät Pariisin bär-rikaadejä,
me tiesimme, että* olimme
olleet oikeassa ei vain odotuksessamme,
vaan myös taistelussamme. Tämän
osasi sanoa meille 'Aragon, joka
antoi utiden muodon rakkaurelle. toivolle
Ja Ihmiselle.; Vähäisimmissä
töissään hän uskalsi olla uskollinen
sen ainutlaatuisia mahdoUistiuksia.
Onko ihminen elokuvan Ilmestyttyä
maailmaan' muuttunut entisestään?:
siinä on f ilmologien ehitä täilceln kysymys.
Ja-samalla sen edustajia äs-karruttaa
NPeengaärdin keskeinen pulma,
elokuvan kehitys inhimillisten arvojen
puolustajaksi. .
Olen kosketeUut eräitä Ebbe Neergaardin
johtopäätöksiä ja ajatuicsia.
Kokonaisuutena Pibnkundskato-teosta
ori pfatettävä tärkeänä puheenvuorona
päivän ktättuurikeskttstelussa. 6e
iskee asian ytimeen ija selvittää ky-symiyksiä
» Jotka kiinnostavat • meitä
eriammän kuin •BS>Hywoodln tuotta-ijfen
; mahdolliset rahapulat. Neergaardin
aaMeiden toteuttaminen yoir
si todella ij(>htaa uuteen aikakauteöi
--•^ kansatnrvällsen yhteisyom^
aikaan — elokuvan avullal
rlaclsta. joka 1945 khrjoltti: **Valn
työväenluokka/Jä sen, puolue ^so.
Ranskan konuriunistirieri pii^lue) ovat
pystyneet pelastamaan iRaniskäh kun-;
nian ja säily|tämä&h sen arvot. Vastedes
el Ranskaa täryij^ etsiä muualta:
kuin niiden joukosta, jotka pclas-
;tly|itsen;;^
jjoUti jo aivan .töistä. ^ Miitta Aragon
if^ysyl uskoilisenä .itselleen ; ja mulile
;Häh tiesi,,, että Danielle Casanova,
.ätole jPolitzer, Jean Pierre llritnbaiUt
, tai Giiy Mpguet olivat. hänen kaltaisiaan
ja että me kaikki olimme heidän
kaltaisiaan. .:••-' •
- .iMutta Aragon ei ole vain runoilija.
•:Aragon bri ennen kaikkea rpmaani-
Vilrjailija, verraton kertoja. Ja Jos hä-raeri:
runonsa ovat usein helpommin
vtäsltettyjä kuin hänen romaannsa,
.lUn se johtunee eräänlaisesta optiUi-
»estä '\ h - h e e s t ä . ; :>?::•;;;.:«/;
Oi:sI järjetöntä käsitellä erikseen
runoilija ArägÖniä, roriiaanlklrjdliga
Aragoriia, sanomalehtimies Aragonla.
pplitllkkb •Aragoriia J'h.e. "Vhtä järjetöntä
kuiri tarkastella erikseeri lokakuun
vallankumousta, tsarlsriilä. ensimmäistä
maäilriiansötaä. Venäjän
proletariaattia jne. E l ole pelkkä sät-turiiä.
Jos Aragori Jä lokakuun vällah-kuriioiis
maitiitaäri rinnakkain.
; : j^ittäätusenin^^ ^^agotihi
miuiinattoinäti \ työri täytyy hiemari
tiihtea, mitä tapahtui Ranskassa Ja
Räi^icän kirj^^^^^^
tessääri tietoisuuteen .maailmasta.
J^ägdn,. joita oli kokenut etislmniäi-sen
mäailmänspdan ämpumahautojeri
kauhun ja jonka lökakiiun vailanku-
'möus oli palauttanut elämään, ha-yäitsi
sodan huomenena eläyänsk yii-tä.
järjettömässä maalimassa kuin en-neniiin,
maailmassa, joriita sankarit
ölijyät biUeyardlkeikäreita ja ^ jonka
-moraalia tulkitsivat poiiisiskändaaiit.
Nubrieile kotiinpalavalje sotilaalle e-sittäytyvä
maailma pii [ täynnä, rappiota,
pelkurltnaisuutta. prostitutlbta
ja elämärihälyeksuntaa, ja kirjallisuus
pii täydelleen tämän maailman
taialla.
Jjjiutta vaikka .: rumuus j pöyhisteli
kaikessa mähtäyiiudessäui, oii myös,
olemassa uusi: tekijä, joka kasvoi ja
voimistui päivästä päivään. Tämä tekijä
oU sosialismi,.Joka jo oU päässyt
voltpile kuudenneksella maapallosta.
• Muistettakoon tässä yhteydessä Le-nlnin
lauselma. porvaristosta;' Joskin
kokonaisuudessaan. väliiipltäniätbD-män
- porvariston pääosa muuttuu sel-vä^
tii taäntumukseiliseksi. ! niin fsen
etujoiiidcp sihrtyy proletariaatin puolelle
Ja kasvaa siihen kiinni.' Seri tle-toisUi,
todella kahsialliiien osa tunnustaa
proletariaatUle sen todellisen
arvon ja antaa- sille takaisin sen todellisen
suuruuden.Ja Aragbii kuului
tähän porvariston etujoukkoon
Ja kii-jäiiijäha Aragonista tuli tämän
rappeutuneen porvariston kuvaaja.
Hänestä tuli myös todeUisen Ranskan
kuvaaja.! iMutta sen kuvailemiseksi
hänen täytyi lähteä siltö.mlkä tbdel-la
olL (Vahi osoittamalla niiden to-deUlse.
t kasvot, jotka sanoivat itseään
^(Ranskan • eiiitlksl. hän saattoi
looglilisesU päätyä todelllaen {Ranskan
kuvaUetniseeri. Juurisiitä «rystä
hänen ehsimmäiset teokseiisa kuvaavat
pbryarilllsta lahbamlsta. Joka ei
tukahdtita vain (Ransltari kulttuuria,
vaan RanÄän koko. blämää. .
Olen usein keskustellut Aragonista
ransicääiäisteri ja myös^ suomalaisten
kanssa. Vseimmlten häneen kohdistetaan
syytös: taulu pii Ulan inusta,
häntä iiallitsee erMnlainen pesllmte^^^
ml, maalatiksessa eri lliän paljon
Ipukkaavia yksityiskohtia. Nämä
syytökset näyttävät kohdistuvan y-leisemmln
"Kauniit kaupunginosat"-
romaanlin — epäilemättä siksi, että se
on ainoa Axagonilta suomennettu romaani..
•.
Mutta voiko hänen kuvailemansa
maaihna* olla erikoisen, miellyttävää
nähtävää? Varilaankaan c l ! Miksi
siis tahdottaisiin, että Ranskan porvariston
kuvaileminen oUsi miellyttävää?
Sehän olisi Järjettömyyttä.
Ranskan porvariston kuvaaminen optimistiseksi
oilsi samaa kuin yäadit-talsiln.
että kbrieari amerikkalaiset
rikolliset olisivat inhimillisiä, tunnustaisivat
rikoksensa Ja heille sitten an-nettaislriihyväsydämlsesti
kaikki anteeksi.
Porvaristo päätyy sotaan Ja
faslsihlln, siis rikokseen. Eivät sota,
faaisml ja Hkos ole koskaan optimistisia
näköaloja. Onko tämä Ara-bonin
Bj^?
Emile Zolan "Minä «yytön"-artik-kelistä
lähtien vääryydet ja skandaalit
ovat seuranneet toistaan Bandcas-
8" Tämä ei oie salälsrius kenellc-kääh.
Jos pbjiisl elylccnsä koskaan
kykene pidättämään murhaajia ja
varkaita, ,;jos se pamputtaa lakossa.
S l l S I f l
"Länsimaiset .kulttuurtmeasut''. JoU
ka tÖukok-kesäkuuh vaatteessa, toisi
^ta vtibtta.'ke5täneeh .väimisteluii jill
keehf pidetuitf
^vat Victor Vtederi
äritamiäri ärvloirinhi mufiyän täydeUl-se5tSI
flfisecoksi: rrär&oituksäia oli
'• koota riiukaari kaikki länsimaisen kir-,
Jällisuuden^^
muita'iöaiäcalie;
fäilU^» J o j Ö Ä ndi
väiä: pblssä oUväi'in^ Sartrea H u i - '
W jä' CamiB. Jä he jotka olivat
•jöipöiieef. kuten Pauliner. «^iJsllKtyi.^
' y i t ^ i i i j f cÄ
ta piti löytää suuri kokoava tunnus,
Lauantaina, heinähuun 5 p. - S^tiirday, July 5^1952 .-Siyiry .
m: Jackie Carroll;
Jack --'-''^
- ^
'mmm-- •
munbmlns^
si-Eui-bopän, äi§ä(««tön' iieälm^
'tbivt^ifö^ ;l^e 1 ä män yi
K^ttplfii»nlä«r^
itiekiii. heä&ttmyj^tferi^; W Wim
erp^njalainei^^Madäla^^^; puheenyuo-
Jrö^äan^^JM^
^tmv''^^
5 a l i ^ ^;imutei • ipi^
;tää"AiMi« iMairau'x*n —.: eiit; kbmmu-i
;nistiiv;j::ny^^^^
'se' julkaistiin .kbkpnalsiiiide^aaR
:nyiä^f pagörts:p-1^^
etttäpit^ :sltten, kun tämä i^e(jnyti(>-.
iossaän tuhniiätoaklii; että .komhiu-|
nlanj,^n-''ellim
stms^^
Keuvostoliittb (jä Kiina ovat toteiit-,
iajicet "t^llisiamisen. jöliäistä E u -
rbai>pa>i imubinkaiiii. oll^sitt^n kysy-,
my^ .^väitaukses^ toi ^ttäomäsijbi-
Viiksistä, tfisi voinut subrltfen3ä"i^^^';
on nyi HÖ-Vttoiias
nn&risoii a
'«etä! l^ioiribn tui?ä", ert{«9 maaliman
htibrisbn enit|n luetuista klrjbls.
. t9, on. sacllan^yuoden Ikäirien. Harriet
^ÖeecHet^towe^^ jolcä oli; opettaja ja
JÖSa'ryhtyi äyloUlttom
;:jäilljakaii; tämiln; neekeriky-isymyslä
käsltteleväri romaaninsa kesäkuussa
1852; ,,:':•'•':..- \u'
'•• ^'ÄBtä Tuomon, tupa",on ollut runsaat
pitolet eliniästään lasten Ja nuorison
rakastänia kirja, jonka läriimin
ja tunteellinen kertomistapa tehoaa-kln
eniten juuri nuoreen liikijaan.
Mutta irmestyttyääii kirja sai^ lukl-jbikseen
k a i k e h ^^
vidkoiset lukutaitoiset,; se .-merkitsi
sensätiota Jä paijästtistä, joka toi A -
ttierikän ~; neekerikysyniykseii maali-riian
tletoistiuteen. Se osoitti rieekie-reiden
epälrihimillisen aseman erääk.^
sl nuoren 'Amerikan ihäpeällislmmlstai
tahroista^ Sadassa vuodessa ehtii nä.^
köjääh tapähttia vähän ---yhä edeli
leeri pidetään "dembkraättlseh" -Ämei
rikäii l^peällisimpänä tahrana Jhee-,
kei^eideh ja mt^^^
sori^pnaläisuutta valkbisien roäuii r i n nalla.
;. :'l'':'.';'';••••;
Muista "Setä Tuomon tuvan" tekl-j
j ä n : j ^
kettuJä'V jpkä:
''Nalheh bi äi-moa ant^
elokuvana.
K.H(Haj!«^»^--.qÄäi|ä pidettyJediats;-
Ja kenttäurheilun olympiakärsintakl»
sojen jlilkeen.lhnpltettiin, ettäseu-r9avat^,
on yaliUu.Canadanedustajik-si
:IIeIsingih;;k^90lhU]L;
|iJiaisiEjt;-i^eto
2C0 Ja fiO m.;aidat.ynnä 4xlOO.m:;Ele--
onp>:.iMc.lCen2jewy Vancouver, 10(^-20?
ja. 4x100 m: Shirley, Eck^l.. Torontp,
Thtxme. Montreal, 80m. aidat ja 4x100,
m. ynnä mahdollisesti 100 Ja 300 m:
•riny Ölfallorän, East ;Vork, 200 Ja
varalle 4x100 m;,pawn Jpseph, yicto-ria,
pituus- Ja icbrkeushyppyyri; Alice
WWtty^ Vancouver,; rayösklripltrius-
Jakbrkeuhyppylhln. :, •[.^:;:C:)
Miehet; Jim jLavery, Calgary, 400
Siäomalam^fL taide'
P | j » | [ | | i 0 mm
itöS, Oitatvassa
. . . , , .
Suomen :Washingt9iiin .lähetystön
sanbni^
X O. Prietsch on lUiiblttanut lehtem-ne
toimitukselle.. cttä.,Yhdysvaiioi88ä
'leralilut suoriialals^ taiteen näyttely,
Joka kääIttM'82 hiaalatistä ja 14
- professori;Wätnö Aaltosen kuvanve^is-
:ostäi, avataan, cänadalaiseile yleisölle
äiMlni pttawjassa ja;^m^
rontossa. tulevan elokuun loppupuolella.
Tiiman näyttelyn, järjestämiseltä
.cänädäsk:^^
Ärt Gallery of Canada, Ottawas»i,.,
to.lWnx äftlatjlt5pn:,^4it|^^
,tb0ri,^kI(ekkb(iä.;iQ^
MnP^-yii^^iSlpop^
Toronto. 6000 mj - Ooug Cleh^nt;^
yäiibbuver-4i»:m;;l>iill.<^i^^
4x100 m. Juoksijat i^äU^^
ton; Clemfht; ansby, Lavenr Ja C^Ji
rpll jä;4x40Q.m. JuokaUatiseura^irtötät^-
^iAyiäs^paabll^i»^
^^Iemerit;^iRpssii^*i5^^
mmmmmmmmAm
^ .'nadassa' -l,8ii^i9iii:' ^autoiäaaattista':^ pii4;>f.;;&? ^
nadossa ; huorehtil National ^hellnta ';ja:"^^iU(^^'-•MKnn^ri ,
ry of Canada, Ottawas3a, , puhelinta.; ^ > /.m-^*^-" If? h]
Hi»'
Ottakaa mukaan matkaraKanhe Maticäiiljäin
maksuosoituksina ' . ^
o Matkatoimistoltamme voitte saadanäitä U.3. "Travel- . «v
lers Sekkiä", joita on $10,, $20. ja $50. suihmille.
Ö Ne ovat turvallisia ja käytänriöUislä maikalla. Niitä'^'
voi vaihtaa rahaksi missävma^ssa l^yvänsä, , \- ^
VAPAUS TRAVEL ÄGERCY; i
lOb ^ m St. West > > . ' Sttdliuiy; Ontario''^ ^
mm
mmm
f
m
1
{
" » i l
Kokonmen:iiet0Mtimt^
yH4^^miteotöie^
OPETTAilA tAftVltAAN
Quebecin riiaak. lukuunottamatta
arvioidaan Cänäda-H-sa tarvittavan
mi-4!Ö55 airiäkin 71500 karisakou-'
lutjen ppettajaä, noin 12,603 eriemmäri^
kiiih ppettajld oli v, 1950—1951,
olevia työläisiä, jos suurin osa por-|
värillisten puolueiden kansanedusta-^'
jista ori sekaantunut valuuttahuljäuk--
Siin ja jos he ovat huumausalneluoli-;
en Ja bordellien asiakkaita, niin onko'
tämä Aragonin syy? Eri uskoisi.
Ranskari uusia kasvoja kuvailevan'
Aragonhi t^htävä.ei oliut esittää meU-,
le vain sitä uiitta, niäailmäa, joka'
muotbututi: ja muutttiu päivä päiyäl-|
tä yhä todellisemmaksi, väah hänen;
tuli kuvailla ineiUe niyös sitä Vanhaa
rimailmaa,; jota. vastaan .täniä uusi
taistelee Ja sitä niiksi «e taistelee
(Murhaajat, Jotka toisinaan kantavat
hurn[iaa.via riäanUblia,. eivät. tämän|
vuoksi ole vähemmän katAim herät-j
tävlä', ,J08, rlitoksenjä sodan kauhuja^
on i^uvailtäva, vähäiäimpläkln yksl-i
tyiskohtia-; myöten, niin oriko siitä!
syytettävä tai. ylistettävä Aragonla?:
Minun käsittääkseni häntä olisi siitä
.ylistettävä! Mbhet henkilöt; jotka
sanovat itseään ith-JailljbikiBl, ovat
salanneet meiltä totuuden, joka saa^
taa olla varsin ruma. Aragon paljas-]
taa meille alastoman Ja todellisen t(>-^
tuuden antamatta hallituksen: hui-|
^ Jauksen tai kapitalistien nuoleskelun
vaikuttaa itseensä. ':r
Aragon,, Zlanskan uudenaikaisen,
•ny^tcj^^
näyttää meille tien elämään jä utiteenj
yhtetoktihtäan,., Hän , o n : : nostanut
iRanäan^i^^
IXMrvaristp on painäiuit sitä i^lvä i^t-;
.vältä, lEtim tqii. erhi- nnskalähjen
rbriiaarii oh j>ä!kittti 6talih-palklhnoI-j
la, voioune. kiittää siltä myös Aragonla,
jonka työ ph tdmjrt mahdolliseksi
tuollaisen lubmlseh. ^ >
.Koko teoksen hinta 8l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-07-05-05
