1952-07-05-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
niuisietniät Lienee kpyl^ haj^juiaisto %Jailijakfii. kulteä^MiJ^ TULI :tär-^Satu, .oa;Jl>^^^ • ^^r-^S^^v^^-v,^-:.: taaut muisiylqiansa:^ ja moneUe muutte .l^^iuvuUa :kir- ^ ^ T l " jai lljaSäl; rihtyri»^ ytilJ f jon. satu toiila «h oUut .toMBBl- ' iinra tiialsuuä tufi.j netuiziimanu^ böheej^l^^upunglnos^n^ Säit-Gennaln-des^t^ ömitijils In • -vÄragra mitä/el melkein valkoiset. H&nen silmi&än' /fiiiinkaan votdlr ÄittU-vbisi sanoa harmaans.nlsiksi tai ehkä veteifeh^^ do: 'oaratonjuok. tl Gox-jubia!. ™än matkan ja 385 Jäartia^ en maailman- !öussa,^;todet. • Petersin tulelleen tpd«. '•mailia ja M5 leiluliiton ?!- ;uneet iiiidfQ !rmaaa sino-hdösta^/ jöissa ja. Cox. eivät •tä matiaa ja .uksen erikoU ;,tfipyöiillä.';; ätysoU 226.7, en ChoiYoon akuussa; hän hän qh pystyhxfc,sb\;^vvwksi. että hän on itse. ollut ylöi; häsöir niyys-' Selteessä olemiseen on monet keinot. Ruotsin Amerikani Linjan "Stockholm' {jiiTaD miehistöllä sanotaan olevan siinä suhteessa omat konstinsa. He panetit uimapuvun ylleen ja menevät anrinkpkannelle päivää paistattamaan. iKni be ovat saaneet aurinkoa tarpeekseen, antavat he kylpymestairi Gösta I garissonin kaataa päälleen sangollisen kylmää vettä. Sitten voiilaan aloittaa Uas alusta tai lähteä virkistyneenä muihin puuhiin. teräksex]sin:siksi. xja hänen hymynsä on lempeä:jai;ystävällinen silloinkin» kun. hän ei; ole täysin samaa mieltä kanssanne... Häh; ei; kiirehdi puhuessaan, mutta jel myöskään etsi sano-: keniiellyt ystävänsä runovihkoja, k e - v a U t s e e n e . KiirehtlmU r a n i , ^ « o H ^ ^ ^ ^ i ^ ; i ^ ^ ^ «en on hänelle: tuntematonta.>Iakui^ raillyt kaalinlehtla marsuille ja huu- • ,; ,, , _. ... . „ ^ tanut hättupäisUle kahvila i M a b i l l o - ' ^ ^ ' ^ * * ^ " kU-jolttea 7 päivässä e- .a kuin .M. w:n n u S d S S . i "''"''ft"'i« "T" sen nuoriso•n •ed us.t—aia n: kirjVoi ttam. a.: 1 nahtuuf suurissa mittasuhteissaJ »J. •a» »ö, iEi suinkaan seilasen.Sren; jota esi-! f "^'"t^^T^^l^^ t merkiksi tämä Terällehtf edustaa-' ^ \ " " f i ^ * ^ ' ^"^^ Mutta nuk- •vaan seUaisen. jolla pii ollut tilaisuus' " »lan?^--. ; , , o ] r , ..„,^„,„ „„, , 1 Aragon tuli runouteen I maalhnan-vain olla ja seurata,, to;s.a se.Ualsia,' ., . ,. , .» , i . * . . _ jocka vain ovat. ' sodan aikana... Hän lyöttäytyi yhteeC' „ T , ^ ., » i - . . » . .. ••. V .... Bretisnn ja Eluardln kanssa heidän 'Kahvila Mabillon/Z-ori m elenkhn-! eräänlaisen edelläkäVijänsä Gulllatt-toiheh, se kannättaa.lukea. Uskonpa,^ että . sen, klrjoittajättaVelle on ; paljonkin sanomista myöhemmin^ Hänellä on älyä ja sukkeluutta, miitta ennenkaikkea huumorintajua. Sr. •'Tef ä-Lehdessä. • • . •li-., :.: • sununtalna . uuden maa- 1. juoksussa, inen ennätys amassa myö-1 Jksl 23,7. Koin tyttärille JJÖRN DONNER: BATH8 treet riorv ina 3-U Lp. Lp. Ina 3-12 l.p. ina 1-12 Lp. 2571 Notary «IEN S .. Toronto .ON SSA Ontario ivuoroihin /svailoista a . >:NÄ iden. . - ne heidän , halvaksi mtrealista la. Nopea 5kee mat-ovat aina WA 1588 Todellkien dfSmK^don (peruskirja on Tanskassa.- asketiäin ilmestynyt: i Kseekököelma • Filmibudskab (Fihni-tietp;, jonka tekijänä esiintyy Tans- 'to Eiokavakeskuksen 'johtaja, kir-jailija Ebbe Neergaärd. Puoleentois-tasataan sivuun täanä.;on saanut mahtumaan runsäan_ainehiston. keskeisiä ajatuksia elokuvasta taiteena ja so-siaiisena tekijänäy ; Eräänlaisena 'te- [oksensa — samoin kuin :Saltsjöbade-jiim kirjailijakongfessii^a v. 1946 pitämässä alustuksen —mottona Neer- I gaafd esittää Jtuulun unkarilaisen, filiniteoreetikori Bela Balazsin sanat: "Der Geist des Hlms und. der Geist j&r Fjlme sind nichti ideeitisah" (Elo-iuvan' henki .ei ole. :yhtä kuin elo-- llurien henki.) : '•-•/•• •?.jv,'?\r^*-^' • Pilmkundskab (käytän seuraavasr la tätä alkuperäisnimeä) . perus^tuu sarjaan Arhusin jä Köpenhaminan• yliopiston ylioppilaille .pidettyjä, luentoja.. Jo ^mä seikka on meille muistuttamassa siitä,: :että akateeminen elokuyasivistyksehime on perin -kehno:., elokuvaa pidetään edelleenkin pelkkänä . ajanvietteienä, • jatkuvasti toistetaan vanhoja tyhmyyksiä^- jotka am/' F.-nstein jo on lopiullisesti tei-kinut. Meillä on tosin ilmestynyt jopa TäJtöskirja: elokuvan ; «stetiikäs-ta (Helge Miettusen "Johdatus elo-iuvan estetiikkaan'^..Helsinki- .ISÖ), amtta meillä ei ole ainotäkaan todel-to: iClokuvalehteä, elokuvaklrjalli- [suutemme on perin kehno ja kj'sy-nys JiLmistudiosta näyttää vasta iSinä aikoina saavuttavan ratkai-nmsa. Jcspa aieillä kuten Tanskassa olisi valtion elokuvakeskus, jcka ostaa h:.-vätasolsia elokuvia.; ja kaikin puolin edistää elökuivasivistystä, ja feä meillä olisi Tanskan tapainen Jilmiveroj-irjestelmä - — siellä näet jjaltio verottaa; suuria; .vuosituloja »imtaneita elokuvateattereita ko- •ffla veroilla, mufcta verotuloja ei totetä valtion muihin . menoihin M "järkevun tarkoituksiin", ku-ien Neergaard sattuvasti sanoo: I: Kirjan ensimmäisen luvun nimi on 5e.-tau.skuvalli&esti "Uoisi '• kulttuuri-iausi alkaa", ja se käsittelee eloku- '^a erikoisluonnetta, sen yhteyttä iKairteolILvauteen ja sen tarjoamia täysin uusia mahdoULsuuksia. iEIo-jiiivahan antaa mahdollisuudet aitiden |iulttmirln kehittämiseUe;; vapaudum-p Vähitellen käsitteiden^ kaikkival-l^^. '•yranniudesta..' ja .siijiyraine jfeuaaliscn (näköaistiin perustuvaii) Jbilttuuriri aikakauteen. Neergaardin r"dri kirjallisuudentuntemus tekee jiänelle mahdolliseksi/valaista ;öitys-jiääa esimerkein modernista taiiskä-ja muusta kirjallisuudesta; eteiikin.hän käyttää (hyväkseen amerikkalaisia^' tutkimuksia, jotka valaisevat kysymystä elokuvaii vaikutuksesta yksilöön ja elpkuvatiiottajien äsennbituniisestä film^^ suunnitteluun: Hänen esseekokötlinahsa arvo on varsinkin sen sosiologisessa ajät-telutavassä Käsiteltyään uuden kulttuUrimuor-dpn 'syntyä, sen arvo» ja suurta levinneisyyttä — mikä oikeuttaa meidät pitämään elokuvaa aikakautemme tärkeimpänä taidemuotona Neergäard- käy lasiksi:elokuvan'^hls-toriaan. Alkulauseessaan hän sanoo: ;"Täs3ä yhteydessä ei käsitellä väin elokuvan eri .alojar-ja niiden kehitystä vaan myös sitä millä tavalla elokuvan kieli synt3-y j a kehittyy -^^^^ Katsottuna täannehtiiiasti historian' yleiskuvassa se • kuvastuu ihmisten pjTkimykseriä vapautua Umäisumuö-; toa kahlitseyista, esteistä ja löytää' elokuvan ''sanoja"- ja ."syntakseja" niuovaamaan; ajatuksia ^ ja tunteita yhä} vapaammin, syVeirlmin; ja; rikkaammin. Jos hain seuraa elokuvaai keJiitystäi materiaali • jakautiiu suuV rempiin ryhmiin, eri aloihin, eri tapoihin k.ertoä uuden kuvakielen ayul-,' la jMeilläjhäni oii fihriiiri nähden! erinomainen ., niahdollisutis seurätaj kokohaari uiiden; itsenäisen taiteen kehitj^stä ns. omakohtaisten havain-; lojeh, oman muistin avulla." käsi-; teljessääri elokuvan kehitystä tältä näkökannalta Neergaard erittelee sen eri alojen syntyä, osoittaa niiksi elokuva -alusta alkaen oli jättiläismäinen liikeyritys, valaisee elokuvan tek-^ iiiikkaa ja ,pysyy samalla koko ajan terveellä linjalla.' Hän ei ole, tietä-mätöri esim. xikcselökuvan miähdolli-; suuksista miele ttömän sadLsmin ku^ vaaimiseen, siinä s-uhteessa ame-rikkala. iset todella öyat päässeet lois-; totiiloksitri! Mielenkiintoista ori myös^ hikea Nordisk Flbnin v. 1913 julkai-semia ohjeita käsikiirjpittiksen tekijöille. Niistä käyvät selvästi ikni kaikki ne ipiirteet, jotka vuosien ku-' luessa ovat antaneet leimansa hionen maan liimitiiotanloon; sovinnollisuus on johtanut'väistämMnajaikcohtais-i ta todellisuutta, niin meillä kuin; muuallakin. Porvariston katmisj msimeisyys pukuineen ja juhlineen: ei ole yhtä vaarallinen kuiri palava^ polttavan ajankohtainen nykyaika r Neeirgaard ei aristele tosiasioita niih-j pä hän selostaa esimerkein Callfor-; nian yliopiston kustantaman Pilm QuarterLyn tutkimusta rikosten lu-- kimiääxästä amerikkalaisissa. elokuvissa ennen ja nyt. Tämä luku-| määrä on noussut valtavasti "Erään seikan tiedämme: 'olemme saaneet; .palaisilla 1 reseptio jokaina» tuntenut «ille pai-i 4 kerta ^ aiheut-Ä, nenä-eää kark* massaTJa akivussa, ä kurkun ihin tar- • ettäeth löytäneet lanadassa Ivella ja ämänkal* Parhaimpien markkinahintojen mukaan O S O I T E L A P U T JA L E I M A S IN V A P A A S T I PYYNNÖSTÄNNE Suo.situkset Imperial-pankista, Market os. Toronto : ! .. . (entinen Jilorris Shoom Pniitl.CoD uuden loistavan ilm^isukeirioh — e-lintärkeäri — hyvälfe'^ ja pähaile.| Minkä elämyksen sjfiä". saanune? Kuinka se meihiri' va&u^täa ja miio-vaa meitä? itiiihka^ Icayt^mme sitä?" Näitä kysymyksiä Neereaard selvittelee kirjansa toisessa ja tärkeämmässä osassa^- Kiiihki^ -fCökuva' vai-, kuttaa nieihin? : N^ei^aard". kertoo sen eri ilmaisuista, kij^vistai leikkatik-sesta ja möntai^hi^'||\^!^vataitei- ,U jällä on yleisö' käsissään, häii' siir-' tää tunteita ka.tedjaan^^l^^ja ^läH tyy nito syvästi hehkdglmri.' että hän' samaistaa itsensä valkokärikaati t a - pähtuoiihi ja ihmiskbhtaiolhin.- Ku-: ten Neergaarä sanoS','.'' Tärzan saa meidät mukaansa; koska hän oh voi-niakas [ke el]Ääerkltse' •^sltä;[ että' itse oiiJsimirie voimaifc^ltja. tai kauniita "tai Garp Ooopiereita"! . Miksi GriffIthiri " "Kahsakunriari syntjrjr", "Quo ya,dis"' (i013). "Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa", "Parhaat vuodet", "Mrs. MIniVer'' ' Ja monet; muut elokiiirai kuuRiiviat''historian suurimplhi kassamenestytoiln? Neer-gard bri hieman pessimistinen länsimaisen yleisön suhtefeii ja näyttää olevan sitä mieltä, että yleisö haltiaa elokuvia Paramountin niyyritlpääili-kön ohjelman (MAY mtikaari" Salvos of laughter, fomäiicfe and thrills (Naurunpuuskia,'rbmantiikkaa ja jännitystä); Neerga&rd" varoittaa kuitenkin yleistämisestä: jos liitää viisi amerikkalaisen - eiölcuvan perusvirhettä, ei saa olla UiäJi'varma vastaisuuden suhteen. ' -Stereotyipiplsta (kaavoista) puhumisesta -voi muodostua stereotypia stoänsä;; Koska suurin osa maailman asukkaista ei tänä. päivätuL ole muussa kosketuksessa toisiin ] maihin ja elävään taiteeseen kuin elidcuvan välityksellä, ja koska elokuvan mukana katkeamaiton virta tunteita ja ajatuksia valuu katsojaan;. on tärkeätä' tutkia mUlä tavalla-, elokuva vaikuttaa katsojaan ja' kuinka vahin-^ gollirien se voi olla. Neergaard puolestaan pitää selviöllä, «tfä. 1) elokuva on aikamme suuri rtnahdollisuus! — sen kautta voi p a r a t e n Julistaa demokratian aatteita, :.<*tä 2) elöku-j van vahirigollineh vaikutus, kuvastuu, ^itä reaktiosta, jote..jrlelsÖ osoittaa nähtyään sotaa tai rotuvihaa ihannoivia elokuvia, että 3) elokuvan (J, 5-12-1Ö-26 — A . 2-9-16-23-30) kautta voi syntyä rikos Ja anoraa" littomuus muodostua, (rJcorkelmmaksi laiksi sekä että 4) elokuvan tekijöillä on Wrvitbäivä vastuu- suuresta yleisöstä, koko ybtelskuimtL^' Neergard panee toivonsa -filinlleh-tUn, Jotka ytnniar^;v«r'että yleisö kyllä voi sulattaa melkein mitä t a hansa, mutta Jotka l^J^v&t parantaa ihmisrotua, jotka koettamat opettaa kaukon^ö%ytj^^:^^ syyttä ja i r i i j i m i l l i ^ m ^ ^ ^ i n ^ stih-teessä N^tivos^^ Jät, Englannin: döktmienttarlstib ja viimeksi Italian tl " läkävyoitä/Neffi fihnituottajlen "kiil^äcuv pyrkimyksille kuvi putmu suurten Ja taköhtanä _ ;^Ja Ihmisiä yhteisktmnalllsessa yo^äristös-gään, työssään; Itmiiiä' äl^' ihmistä. Joka on kaikkialk^jaiiläi^iiitimyk-. set harvoin ovat olleet •Johtomiehille mieluisia; alVaaiisaarta yfateenkuulu-^ vaisuuden* tunrie fooSt^^^-rotojen välille. NeergaardtaJ|^a\.4'i nismin ylistystä. PuhesSaan doku-meuttaarisen elokuvan puolesta: kir» Joittaja el unohda taidetta, puhuessaan taiteesta 'hän ' i l ^Itihbda me-' todiikkaa. SlhJä-yhte^des^ Itaän kos-^ kettelee iahskalalseft*^ >ColienwBeatirt fibnSoIogiaa, tiedettä. Joka pyrkii erittelemään elokuvan kehitystä Ja me Apöllinahreh Jiiuri kuoltua. Hän kuului runoilijaryhmään, joka nhnit-ti itseään "surrealisteiksi". Nimitys ei.ole.aivan sitä, mitä sillä njrt ymr märretäkii. Surrealismi ei ollut m i kään perikadon tai Plemattpihuuden oppi. Ehäpin talidoih tnyrskjrisen jä kielteisen naamionsa alla surrealismi etsi ihmistä. Näin ollen on helppo ymmärtää; riiikfil niin monista "surrealisteista" oh tullut realisteja. Surrealisti on " . h ihminen. Jonka kutsumuksena on olla olemassa asumas» saan maailmassa ei vuokralaisena, vaari tietoisena näyttelijänä." Tätä seikkaa/ei ole unohdettava. On helppo ymmärtää, että tästä käsityksestä. Joka antaa ihmiselle osan esitettäväksi yhteiskunnassa Ja panee hänen kannettavakseen yhteiskunnallisen vastutm; Johtaa tie sosialistiseen ajatukseen Ja että tämä tie on yhtä avoin 'Aragonllle. kuin Eluardillekhl. • Jos Eluard ori rtmoiUJa par excel-lence. mies/ Joka itseääri ilmaistakseen luonnollisesti käyttää vain runosäkei-, tä, niiri Aragon puolestaan käyttää yhtä lupnnollisesti sekä proosaa että niriorituotoä. Näin ollen ei runoilija Aragoriia voida erottaa romaanikirjailija lArägonlsta. Molempien muo- :tojien meätärlhä hän bn teoksillaan lahjoittanut vuosisatamme (Ranskan kirjallisuudelle mestariteoksia, Jotka :liittyvät'' menneitten vuosisatojen klassillisiin teoksiin Ja useinkin yUttä-vät ne. Jos Aragonin. teokset ovat lukuisia Ja irionirialsia, niin se johtuu myös siitä, että hänen luonteeripllrteentä ovat niin lukuisia ja moriialsia. Selvimmin mie löydämme kuitenkin Aragonin hänen Pariisia kuvailevista ja puolustavista teoksistaan. -.• Sellainen teoksen riimi kuin "Pariisin maalai-neri" sopii hänelle täydellisesti — tietenkin sillä edellytyksellä, että tiedetään, mikä Pariisi todella on. Ja tiedetään riiyös, riilrikälälsla ovat Bäris-kan mäasetiduri ästik^at. Hänen ensimmäisissä Pariislri-teoicsissaan e-sllrityy Arägori, Joka etsii surrealismia. Mutta sitä mukaa kuiri "demokratiat" auttavat Hltlerilä Ja Istcevät tikarhi •Espanjan selkään, Aragon Ja Eluard löytävät tolserisä ensin JMadridlssa Ja sitten Pariisissa. Joka ei enää hyväksy rappeutuneen ns. porvarillisen eliitin petosta, k u t ^ se ei aikoinaan hyväksynyt myösliääri Thiersin petosta ' j a preussilaista miehitystä. JUurl tämän martyrisoidun Pariisin, varikllolderi, veren; kyynelien, pielon, vihan Ja rakkauden Pariisin välityksellä Aragöti tuli tunteinaan ja opetti myös meidät tuntemaan sanojen, ihmisten ja tapauksien todellisen arvon. .' ^•'.: ;/:.^::v;;.;'^ Tutustuin -Äragoriin. runouteen a i koihin. Jolloin l^häneri Qlmenään oli ^hrancois la Colere, keväällä 1944, sa-riialiä viikolla, Joiloiri poltettiin Ora-döiir- sur-Glanien pieni kylä, jossa poltettUn elävänä, ri^tiinnauUttiln Ja ammuttiin muutaniia tuhansia Ihmisiä, joiden ainoa rikos oli se, että he olivat ranskalaisia. Ja niinä kirkkai. na öinä.. Jotka edelsivät Pariisin bär-rikaadejä, me tiesimme, että* olimme olleet oikeassa ei vain odotuksessamme, vaan myös taistelussamme. Tämän osasi sanoa meille 'Aragon, joka antoi utiden muodon rakkaurelle. toivolle Ja Ihmiselle.; Vähäisimmissä töissään hän uskalsi olla uskollinen sen ainutlaatuisia mahdoUistiuksia. Onko ihminen elokuvan Ilmestyttyä maailmaan' muuttunut entisestään?: siinä on f ilmologien ehitä täilceln kysymys. Ja-samalla sen edustajia äs-karruttaa NPeengaärdin keskeinen pulma, elokuvan kehitys inhimillisten arvojen puolustajaksi. . Olen kosketeUut eräitä Ebbe Neergaardin johtopäätöksiä ja ajatuicsia. Kokonaisuutena Pibnkundskato-teosta ori pfatettävä tärkeänä puheenvuorona päivän ktättuurikeskttstelussa. 6e iskee asian ytimeen ija selvittää ky-symiyksiä » Jotka kiinnostavat • meitä eriammän kuin •BS>Hywoodln tuotta-ijfen ; mahdolliset rahapulat. Neergaardin aaMeiden toteuttaminen yoir si todella ij(>htaa uuteen aikakauteöi --•^ kansatnrvällsen yhteisyom^ aikaan — elokuvan avullal rlaclsta. joka 1945 khrjoltti: **Valn työväenluokka/Jä sen, puolue ^so. Ranskan konuriunistirieri pii^lue) ovat pystyneet pelastamaan iRaniskäh kun-; nian ja säily|tämä&h sen arvot. Vastedes el Ranskaa täryij^ etsiä muualta: kuin niiden joukosta, jotka pclas- ;tly|itsen;;^ jjoUti jo aivan .töistä. ^ Miitta Aragon if^ysyl uskoilisenä .itselleen ; ja mulile ;Häh tiesi,,, että Danielle Casanova, .ätole jPolitzer, Jean Pierre llritnbaiUt , tai Giiy Mpguet olivat. hänen kaltaisiaan ja että me kaikki olimme heidän kaltaisiaan. .:••-' • - .iMutta Aragon ei ole vain runoilija. •:Aragon bri ennen kaikkea rpmaani- Vilrjailija, verraton kertoja. Ja Jos hä-raeri: runonsa ovat usein helpommin vtäsltettyjä kuin hänen romaannsa, .lUn se johtunee eräänlaisesta optiUi- »estä '\ h - h e e s t ä . ; :>?::•;;;.:«/; Oi:sI järjetöntä käsitellä erikseen runoilija ArägÖniä, roriiaanlklrjdliga Aragoriia, sanomalehtimies Aragonla. pplitllkkb •Aragoriia J'h.e. "Vhtä järjetöntä kuiri tarkastella erikseeri lokakuun vallankumousta, tsarlsriilä. ensimmäistä maäilriiansötaä. Venäjän proletariaattia jne. E l ole pelkkä sät-turiiä. Jos Aragori Jä lokakuun vällah-kuriioiis maitiitaäri rinnakkain. ; : j^ittäätusenin^^ ^^agotihi miuiinattoinäti \ työri täytyy hiemari tiihtea, mitä tapahtui Ranskassa Ja Räi^icän kirj^^^^^^ tessääri tietoisuuteen .maailmasta. J^ägdn,. joita oli kokenut etislmniäi-sen mäailmänspdan ämpumahautojeri kauhun ja jonka lökakiiun vailanku- 'möus oli palauttanut elämään, ha-yäitsi sodan huomenena eläyänsk yii-tä. järjettömässä maalimassa kuin en-neniiin, maailmassa, joriita sankarit ölijyät biUeyardlkeikäreita ja ^ jonka -moraalia tulkitsivat poiiisiskändaaiit. Nubrieile kotiinpalavalje sotilaalle e-sittäytyvä maailma pii [ täynnä, rappiota, pelkurltnaisuutta. prostitutlbta ja elämärihälyeksuntaa, ja kirjallisuus pii täydelleen tämän maailman taialla. Jjjiutta vaikka .: rumuus j pöyhisteli kaikessa mähtäyiiudessäui, oii myös, olemassa uusi: tekijä, joka kasvoi ja voimistui päivästä päivään. Tämä tekijä oU sosialismi,.Joka jo oU päässyt voltpile kuudenneksella maapallosta. • Muistettakoon tässä yhteydessä Le-nlnin lauselma. porvaristosta;' Joskin kokonaisuudessaan. väliiipltäniätbD-män - porvariston pääosa muuttuu sel-vä^ tii taäntumukseiliseksi. ! niin fsen etujoiiidcp sihrtyy proletariaatin puolelle Ja kasvaa siihen kiinni.' Seri tle-toisUi, todella kahsialliiien osa tunnustaa proletariaatUle sen todellisen arvon ja antaa- sille takaisin sen todellisen suuruuden.Ja Aragbii kuului tähän porvariston etujoukkoon Ja kii-jäiiijäha Aragonista tuli tämän rappeutuneen porvariston kuvaaja. Hänestä tuli myös todeUisen Ranskan kuvaaja.! iMutta sen kuvailemiseksi hänen täytyi lähteä siltö.mlkä tbdel-la olL (Vahi osoittamalla niiden to-deUlse. t kasvot, jotka sanoivat itseään ^(Ranskan • eiiitlksl. hän saattoi looglilisesU päätyä todelllaen {Ranskan kuvaUetniseeri. Juurisiitä «rystä hänen ehsimmäiset teokseiisa kuvaavat pbryarilllsta lahbamlsta. Joka ei tukahdtita vain (Ransltari kulttuuria, vaan RanÄän koko. blämää. . Olen usein keskustellut Aragonista ransicääiäisteri ja myös^ suomalaisten kanssa. Vseimmlten häneen kohdistetaan syytös: taulu pii Ulan inusta, häntä iiallitsee erMnlainen pesllmte^^^ ml, maalatiksessa eri lliän paljon Ipukkaavia yksityiskohtia. Nämä syytökset näyttävät kohdistuvan y-leisemmln "Kauniit kaupunginosat"- romaanlin — epäilemättä siksi, että se on ainoa Axagonilta suomennettu romaani.. •. Mutta voiko hänen kuvailemansa maaihna* olla erikoisen, miellyttävää nähtävää? Varilaankaan c l ! Miksi siis tahdottaisiin, että Ranskan porvariston kuvaileminen oUsi miellyttävää? Sehän olisi Järjettömyyttä. Ranskan porvariston kuvaaminen optimistiseksi oilsi samaa kuin yäadit-talsiln. että kbrieari amerikkalaiset rikolliset olisivat inhimillisiä, tunnustaisivat rikoksensa Ja heille sitten an-nettaislriihyväsydämlsesti kaikki anteeksi. Porvaristo päätyy sotaan Ja faslsihlln, siis rikokseen. Eivät sota, faaisml ja Hkos ole koskaan optimistisia näköaloja. Onko tämä Ara-bonin Bj^? Emile Zolan "Minä «yytön"-artik-kelistä lähtien vääryydet ja skandaalit ovat seuranneet toistaan Bandcas- 8" Tämä ei oie salälsrius kenellc-kääh. Jos pbjiisl elylccnsä koskaan kykene pidättämään murhaajia ja varkaita, ,;jos se pamputtaa lakossa. S l l S I f l "Länsimaiset .kulttuurtmeasut''. JoU ka tÖukok-kesäkuuh vaatteessa, toisi ^ta vtibtta.'ke5täneeh .väimisteluii jill keehf pidetuitf ^vat Victor Vtederi äritamiäri ärvloirinhi mufiyän täydeUl-se5tSI flfisecoksi: rrär&oituksäia oli '• koota riiukaari kaikki länsimaisen kir-, Jällisuuden^^ muita'iöaiäcalie; fäilU^» J o j Ö Ä ndi väiä: pblssä oUväi'in^ Sartrea H u i - ' W jä' CamiB. Jä he jotka olivat •jöipöiieef. kuten Pauliner. «^iJsllKtyi.^ ' y i t ^ i i i j f cÄ ta piti löytää suuri kokoava tunnus, Lauantaina, heinähuun 5 p. - S^tiirday, July 5^1952 .-Siyiry . m: Jackie Carroll; Jack --'-''^ - ^ 'mmm-- • munbmlns^ si-Eui-bopän, äi§ä(««tön' iieälm^ 'tbivt^ifö^ ;l^e 1 ä män yi K^ttplfii»nlä«r^ itiekiii. heä&ttmyj^tferi^; W Wim erp^njalainei^^Madäla^^^; puheenyuo- Jrö^äan^^JM^ ^tmv''^^ 5 a l i ^ ^;imutei • ipi^ ;tää"AiMi« iMairau'x*n —.: eiit; kbmmu-i ;nistiiv;j::ny^^^^ 'se' julkaistiin .kbkpnalsiiiide^aaR :nyiä^f pagörts:p-1^^ etttäpit^ :sltten, kun tämä i^e(jnyti(>-. iossaän tuhniiätoaklii; että .komhiu-| nlanj,^n-''ellim stms^^ Keuvostoliittb (jä Kiina ovat toteiit-, iajicet "t^llisiamisen. jöliäistä E u - rbai>pa>i imubinkaiiii. oll^sitt^n kysy-, my^ .^väitaukses^ toi ^ttäomäsijbi- Viiksistä, tfisi voinut subrltfen3ä"i^^^'; on nyi HÖ-Vttoiias nn&risoii a '«etä! l^ioiribn tui?ä", ert{«9 maaliman htibrisbn enit|n luetuista klrjbls. . t9, on. sacllan^yuoden Ikäirien. Harriet ^ÖeecHet^towe^^ jolcä oli; opettaja ja JÖSa'ryhtyi äyloUlttom ;:jäilljakaii; tämiln; neekeriky-isymyslä käsltteleväri romaaninsa kesäkuussa 1852; ,,:':•'•':..- \u' '•• ^'ÄBtä Tuomon, tupa",on ollut runsaat pitolet eliniästään lasten Ja nuorison rakastänia kirja, jonka läriimin ja tunteellinen kertomistapa tehoaa-kln eniten juuri nuoreen liikijaan. Mutta irmestyttyääii kirja sai^ lukl-jbikseen k a i k e h ^^ vidkoiset lukutaitoiset,; se .-merkitsi sensätiota Jä paijästtistä, joka toi A - ttierikän ~; neekerikysyniykseii maali-riian tletoistiuteen. Se osoitti rieekie-reiden epälrihimillisen aseman erääk.^ sl nuoren 'Amerikan ihäpeällislmmlstai tahroista^ Sadassa vuodessa ehtii nä.^ köjääh tapähttia vähän ---yhä edeli leeri pidetään "dembkraättlseh" -Ämei rikäii l^peällisimpänä tahrana Jhee-, kei^eideh ja mt^^^ sori^pnaläisuutta valkbisien roäuii r i n nalla. ;. :'l'':'.';'';••••; Muista "Setä Tuomon tuvan" tekl-j j ä n : j ^ kettuJä'V jpkä: ''Nalheh bi äi-moa ant^ elokuvana. K.H(Haj!«^»^--.qÄäi|ä pidettyJediats;- Ja kenttäurheilun olympiakärsintakl» sojen jlilkeen.lhnpltettiin, ettäseu-r9avat^, on yaliUu.Canadanedustajik-si :IIeIsingih;;k^90lhU]L; |iJiaisiEjt;-i^eto 2C0 Ja fiO m.;aidat.ynnä 4xlOO.m:;Ele-- onp>:.iMc.lCen2jewy Vancouver, 10(^-20? ja. 4x100 m: Shirley, Eck^l.. Torontp, Thtxme. Montreal, 80m. aidat ja 4x100, m. ynnä mahdollisesti 100 Ja 300 m: •riny Ölfallorän, East ;Vork, 200 Ja varalle 4x100 m;,pawn Jpseph, yicto-ria, pituus- Ja icbrkeushyppyyri; Alice WWtty^ Vancouver,; rayösklripltrius- Jakbrkeuhyppylhln. :, •[.^:;:C:) Miehet; Jim jLavery, Calgary, 400 Siäomalam^fL taide' P | j » | [ | | i 0 mm itöS, Oitatvassa . . . , , . Suomen :Washingt9iiin .lähetystön sanbni^ X O. Prietsch on lUiiblttanut lehtem-ne toimitukselle.. cttä.,Yhdysvaiioi88ä 'leralilut suoriialals^ taiteen näyttely, Joka kääIttM'82 hiaalatistä ja 14 - professori;Wätnö Aaltosen kuvanve^is- :ostäi, avataan, cänadalaiseile yleisölle äiMlni pttawjassa ja;^m^ rontossa. tulevan elokuun loppupuolella. Tiiman näyttelyn, järjestämiseltä .cänädäsk:^^ Ärt Gallery of Canada, Ottawas»i,., to.lWnx äftlatjlt5pn:,^4it|^^ ,tb0ri,^kI(ekkb(iä.;iQ^ MnP^-yii^^iSlpop^ Toronto. 6000 mj - Ooug Cleh^nt;^ yäiibbuver-4i»:m;;l>iill.<^i^^ 4x100 m. Juoksijat i^äU^^ ton; Clemfht; ansby, Lavenr Ja C^Ji rpll jä;4x40Q.m. JuokaUatiseura^irtötät^- ^iAyiäs^paabll^i»^ ^^Iemerit;^iRpssii^*i5^^ mmmmmmmmAm ^ .'nadassa' -l,8ii^i9iii:' ^autoiäaaattista':^ pii4;>f.;;&? ^ nadossa ; huorehtil National ^hellnta ';ja:"^^iU(^^'-•MKnn^ri , ry of Canada, Ottawas3a, , puhelinta.; ^ > /.m-^*^-" If? h] Hi»' Ottakaa mukaan matkaraKanhe Maticäiiljäin maksuosoituksina ' . ^ o Matkatoimistoltamme voitte saadanäitä U.3. "Travel- . «v lers Sekkiä", joita on $10,, $20. ja $50. suihmille. Ö Ne ovat turvallisia ja käytänriöUislä maikalla. Niitä'^' voi vaihtaa rahaksi missävma^ssa l^yvänsä, , \- ^ VAPAUS TRAVEL ÄGERCY; i lOb ^ m St. West > > . ' Sttdliuiy; Ontario''^ ^ mm mmm f m 1 { " » i l Kokonmen:iiet0Mtimt^ yH4^^miteotöie^ OPETTAilA tAftVltAAN Quebecin riiaak. lukuunottamatta arvioidaan Cänäda-H-sa tarvittavan mi-4!Ö55 airiäkin 71500 karisakou-' lutjen ppettajaä, noin 12,603 eriemmäri^ kiiih ppettajld oli v, 1950—1951, olevia työläisiä, jos suurin osa por-| värillisten puolueiden kansanedusta-^' jista ori sekaantunut valuuttahuljäuk-- Siin ja jos he ovat huumausalneluoli-; en Ja bordellien asiakkaita, niin onko' tämä Aragonin syy? Eri uskoisi. Ranskari uusia kasvoja kuvailevan' Aragonhi t^htävä.ei oliut esittää meU-, le vain sitä uiitta, niäailmäa, joka' muotbututi: ja muutttiu päivä päiyäl-| tä yhä todellisemmaksi, väah hänen; tuli kuvailla ineiUe niyös sitä Vanhaa rimailmaa,; jota. vastaan .täniä uusi taistelee Ja sitä niiksi «e taistelee (Murhaajat, Jotka toisinaan kantavat hurn[iaa.via riäanUblia,. eivät. tämän| vuoksi ole vähemmän katAim herät-j tävlä', ,J08, rlitoksenjä sodan kauhuja^ on i^uvailtäva, vähäiäimpläkln yksl-i tyiskohtia-; myöten, niin oriko siitä! syytettävä tai. ylistettävä Aragonla?: Minun käsittääkseni häntä olisi siitä .ylistettävä! Mbhet henkilöt; jotka sanovat itseään ith-JailljbikiBl, ovat salanneet meiltä totuuden, joka saa^ taa olla varsin ruma. Aragon paljas-] taa meille alastoman Ja todellisen t(>-^ tuuden antamatta hallituksen: hui-| ^ Jauksen tai kapitalistien nuoleskelun vaikuttaa itseensä. ':r Aragon,, Zlanskan uudenaikaisen, •ny^tcj^^ näyttää meille tien elämään jä utiteenj yhtetoktihtäan,., Hän , o n : : nostanut iRanäan^i^^ IXMrvaristp on painäiuit sitä i^lvä i^t-; .vältä, lEtim tqii. erhi- nnskalähjen rbriiaarii oh j>ä!kittti 6talih-palklhnoI-j la, voioune. kiittää siltä myös Aragonla, jonka työ ph tdmjrt mahdolliseksi tuollaisen lubmlseh. ^ > .Koko teoksen hinta 8l<i;;$16^D ^ ^ T ^ ' eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. vSoyeltuu. . omlnpäinopl^lriun kuin koulujen täi ikiUissiert täydoihykisKJoi. ^. Ei edellytä^iukfJaltaan alkeisti^ja, mutta .tavJoaatäyfi(winMl*>::^ kin mainion tilaisuudeh kertäamlseeik ja tietojen .igfiventaimlfieen. V-^J V TEOS QKSXLTAX SEURAAVIEN. AlU^IDEN KUBSSITi hioi. -t.ft- JogU; eläintiede.:eii»laririlnkfell,;fll<9(?^ lyslblof ia; :gmlbgia<^ lInwUeo&:kaii^M^ lao^alous. fcasvlUede, keriida^^klijal^ liikelaskenta; läiinähkleli; m musUlikl, piirustus Ja niaalaaäfipIkiaklriolttM^^^i^^ slnM<^r>aksäri kieli/imbn^ tiede, uskonto. ^^eläitklia^;^tt|; ^:/;•'.H•.•.-.•,H-•^^•.''f I ' ? .;\-^;'A'? M' Tilatkaa osoitteella: . Box 69 :>;;•;•;::-'•"•• ;^•'•':''is^ Pääiäette matkustamaan c^hadalaisesta-^ '' ' '•'•'satamaÄ^''.-^-r-''•\- RUOtSiN AMERIKAN 'LiKlJÄNfS;' ÖR- ROMAN RN Mrairaotihen phOkUlkka E ä r ^ E i l k o i i ^ h a slsustaudit, naisUm, lasten J a ; v « e f e ' te leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti Ilman veren vuotoa. VJMtaanbtfotanntt: Kello >T« Ip- 3537 PARK AVE. Pub. HArbonr 7623 'MONTREAL, QVE. - ' S v
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 5, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-07-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520705 |
Description
Title | 1952-07-05-05 |
OCR text | niuisietniät Lienee kpyl^ haj^juiaisto %Jailijakfii. kulteä^MiJ^ TULI :tär-^Satu, .oa;Jl>^^^ • ^^r-^S^^v^^-v,^-:.: taaut muisiylqiansa:^ ja moneUe muutte .l^^iuvuUa :kir- ^ ^ T l " jai lljaSäl; rihtyri»^ ytilJ f jon. satu toiila «h oUut .toMBBl- ' iinra tiialsuuä tufi.j netuiziimanu^ böheej^l^^upunglnos^n^ Säit-Gennaln-des^t^ ömitijils In • -vÄragra mitä/el melkein valkoiset. H&nen silmi&än' /fiiiinkaan votdlr ÄittU-vbisi sanoa harmaans.nlsiksi tai ehkä veteifeh^^ do: 'oaratonjuok. tl Gox-jubia!. ™än matkan ja 385 Jäartia^ en maailman- !öussa,^;todet. • Petersin tulelleen tpd«. '•mailia ja M5 leiluliiton ?!- ;uneet iiiidfQ !rmaaa sino-hdösta^/ jöissa ja. Cox. eivät •tä matiaa ja .uksen erikoU ;,tfipyöiillä.';; ätysoU 226.7, en ChoiYoon akuussa; hän hän qh pystyhxfc,sb\;^vvwksi. että hän on itse. ollut ylöi; häsöir niyys-' Selteessä olemiseen on monet keinot. Ruotsin Amerikani Linjan "Stockholm' {jiiTaD miehistöllä sanotaan olevan siinä suhteessa omat konstinsa. He panetit uimapuvun ylleen ja menevät anrinkpkannelle päivää paistattamaan. iKni be ovat saaneet aurinkoa tarpeekseen, antavat he kylpymestairi Gösta I garissonin kaataa päälleen sangollisen kylmää vettä. Sitten voiilaan aloittaa Uas alusta tai lähteä virkistyneenä muihin puuhiin. teräksex]sin:siksi. xja hänen hymynsä on lempeä:jai;ystävällinen silloinkin» kun. hän ei; ole täysin samaa mieltä kanssanne... Häh; ei; kiirehdi puhuessaan, mutta jel myöskään etsi sano-: keniiellyt ystävänsä runovihkoja, k e - v a U t s e e n e . KiirehtlmU r a n i , ^ « o H ^ ^ ^ ^ i ^ ; i ^ ^ ^ «en on hänelle: tuntematonta.>Iakui^ raillyt kaalinlehtla marsuille ja huu- • ,; ,, , _. ... . „ ^ tanut hättupäisUle kahvila i M a b i l l o - ' ^ ^ ' ^ * * ^ " kU-jolttea 7 päivässä e- .a kuin .M. w:n n u S d S S . i "''"''ft"'i« "T" sen nuoriso•n •ed us.t—aia n: kirjVoi ttam. a.: 1 nahtuuf suurissa mittasuhteissaJ »J. •a» »ö, iEi suinkaan seilasen.Sren; jota esi-! f "^'"t^^T^^l^^ t merkiksi tämä Terällehtf edustaa-' ^ \ " " f i ^ * ^ ' ^"^^ Mutta nuk- •vaan seUaisen. jolla pii ollut tilaisuus' " »lan?^--. ; , , o ] r , ..„,^„,„ „„, , 1 Aragon tuli runouteen I maalhnan-vain olla ja seurata,, to;s.a se.Ualsia,' ., . ,. , .» , i . * . . _ jocka vain ovat. ' sodan aikana... Hän lyöttäytyi yhteeC' „ T , ^ ., » i - . . » . .. ••. V .... Bretisnn ja Eluardln kanssa heidän 'Kahvila Mabillon/Z-ori m elenkhn-! eräänlaisen edelläkäVijänsä Gulllatt-toiheh, se kannättaa.lukea. Uskonpa,^ että . sen, klrjoittajättaVelle on ; paljonkin sanomista myöhemmin^ Hänellä on älyä ja sukkeluutta, miitta ennenkaikkea huumorintajua. Sr. •'Tef ä-Lehdessä. • • . •li-., :.: • sununtalna . uuden maa- 1. juoksussa, inen ennätys amassa myö-1 Jksl 23,7. Koin tyttärille JJÖRN DONNER: BATH8 treet riorv ina 3-U Lp. Lp. Ina 3-12 l.p. ina 1-12 Lp. 2571 Notary «IEN S .. Toronto .ON SSA Ontario ivuoroihin /svailoista a . >:NÄ iden. . - ne heidän , halvaksi mtrealista la. Nopea 5kee mat-ovat aina WA 1588 Todellkien dfSmK^don (peruskirja on Tanskassa.- asketiäin ilmestynyt: i Kseekököelma • Filmibudskab (Fihni-tietp;, jonka tekijänä esiintyy Tans- 'to Eiokavakeskuksen 'johtaja, kir-jailija Ebbe Neergaärd. Puoleentois-tasataan sivuun täanä.;on saanut mahtumaan runsäan_ainehiston. keskeisiä ajatuksia elokuvasta taiteena ja so-siaiisena tekijänäy ; Eräänlaisena 'te- [oksensa — samoin kuin :Saltsjöbade-jiim kirjailijakongfessii^a v. 1946 pitämässä alustuksen —mottona Neer- I gaafd esittää Jtuulun unkarilaisen, filiniteoreetikori Bela Balazsin sanat: "Der Geist des Hlms und. der Geist j&r Fjlme sind nichti ideeitisah" (Elo-iuvan' henki .ei ole. :yhtä kuin elo-- llurien henki.) : '•-•/•• •?.jv,'?\r^*-^' • Pilmkundskab (käytän seuraavasr la tätä alkuperäisnimeä) . perus^tuu sarjaan Arhusin jä Köpenhaminan• yliopiston ylioppilaille .pidettyjä, luentoja.. Jo ^mä seikka on meille muistuttamassa siitä,: :että akateeminen elokuyasivistyksehime on perin -kehno:., elokuvaa pidetään edelleenkin pelkkänä . ajanvietteienä, • jatkuvasti toistetaan vanhoja tyhmyyksiä^- jotka am/' F.-nstein jo on lopiullisesti tei-kinut. Meillä on tosin ilmestynyt jopa TäJtöskirja: elokuvan ; «stetiikäs-ta (Helge Miettusen "Johdatus elo-iuvan estetiikkaan'^..Helsinki- .ISÖ), amtta meillä ei ole ainotäkaan todel-to: iClokuvalehteä, elokuvaklrjalli- [suutemme on perin kehno ja kj'sy-nys JiLmistudiosta näyttää vasta iSinä aikoina saavuttavan ratkai-nmsa. Jcspa aieillä kuten Tanskassa olisi valtion elokuvakeskus, jcka ostaa h:.-vätasolsia elokuvia.; ja kaikin puolin edistää elökuivasivistystä, ja feä meillä olisi Tanskan tapainen Jilmiveroj-irjestelmä - — siellä näet jjaltio verottaa; suuria; .vuosituloja »imtaneita elokuvateattereita ko- •ffla veroilla, mufcta verotuloja ei totetä valtion muihin . menoihin M "järkevun tarkoituksiin", ku-ien Neergaard sattuvasti sanoo: I: Kirjan ensimmäisen luvun nimi on 5e.-tau.skuvalli&esti "Uoisi '• kulttuuri-iausi alkaa", ja se käsittelee eloku- '^a erikoisluonnetta, sen yhteyttä iKairteolILvauteen ja sen tarjoamia täysin uusia mahdoULsuuksia. iEIo-jiiivahan antaa mahdollisuudet aitiden |iulttmirln kehittämiseUe;; vapaudum-p Vähitellen käsitteiden^ kaikkival-l^^. '•yranniudesta..' ja .siijiyraine jfeuaaliscn (näköaistiin perustuvaii) Jbilttuuriri aikakauteen. Neergaardin r"dri kirjallisuudentuntemus tekee jiänelle mahdolliseksi/valaista ;öitys-jiääa esimerkein modernista taiiskä-ja muusta kirjallisuudesta; eteiikin.hän käyttää (hyväkseen amerikkalaisia^' tutkimuksia, jotka valaisevat kysymystä elokuvaii vaikutuksesta yksilöön ja elpkuvatiiottajien äsennbituniisestä film^^ suunnitteluun: Hänen esseekokötlinahsa arvo on varsinkin sen sosiologisessa ajät-telutavassä Käsiteltyään uuden kulttuUrimuor-dpn 'syntyä, sen arvo» ja suurta levinneisyyttä — mikä oikeuttaa meidät pitämään elokuvaa aikakautemme tärkeimpänä taidemuotona Neergäard- käy lasiksi:elokuvan'^hls-toriaan. Alkulauseessaan hän sanoo: ;"Täs3ä yhteydessä ei käsitellä väin elokuvan eri .alojar-ja niiden kehitystä vaan myös sitä millä tavalla elokuvan kieli synt3-y j a kehittyy -^^^^ Katsottuna täannehtiiiasti historian' yleiskuvassa se • kuvastuu ihmisten pjTkimykseriä vapautua Umäisumuö-; toa kahlitseyista, esteistä ja löytää' elokuvan ''sanoja"- ja ."syntakseja" niuovaamaan; ajatuksia ^ ja tunteita yhä} vapaammin, syVeirlmin; ja; rikkaammin. Jos hain seuraa elokuvaai keJiitystäi materiaali • jakautiiu suuV rempiin ryhmiin, eri aloihin, eri tapoihin k.ertoä uuden kuvakielen ayul-,' la jMeilläjhäni oii fihriiiri nähden! erinomainen ., niahdollisutis seurätaj kokohaari uiiden; itsenäisen taiteen kehitj^stä ns. omakohtaisten havain-; lojeh, oman muistin avulla." käsi-; teljessääri elokuvan kehitystä tältä näkökannalta Neergaard erittelee sen eri alojen syntyä, osoittaa niiksi elokuva -alusta alkaen oli jättiläismäinen liikeyritys, valaisee elokuvan tek-^ iiiikkaa ja ,pysyy samalla koko ajan terveellä linjalla.' Hän ei ole, tietä-mätöri esim. xikcselökuvan miähdolli-; suuksista miele ttömän sadLsmin ku^ vaaimiseen, siinä s-uhteessa ame-rikkala. iset todella öyat päässeet lois-; totiiloksitri! Mielenkiintoista ori myös^ hikea Nordisk Flbnin v. 1913 julkai-semia ohjeita käsikiirjpittiksen tekijöille. Niistä käyvät selvästi ikni kaikki ne ipiirteet, jotka vuosien ku-' luessa ovat antaneet leimansa hionen maan liimitiiotanloon; sovinnollisuus on johtanut'väistämMnajaikcohtais-i ta todellisuutta, niin meillä kuin; muuallakin. Porvariston katmisj msimeisyys pukuineen ja juhlineen: ei ole yhtä vaarallinen kuiri palava^ polttavan ajankohtainen nykyaika r Neeirgaard ei aristele tosiasioita niih-j pä hän selostaa esimerkein Callfor-; nian yliopiston kustantaman Pilm QuarterLyn tutkimusta rikosten lu-- kimiääxästä amerikkalaisissa. elokuvissa ennen ja nyt. Tämä luku-| määrä on noussut valtavasti "Erään seikan tiedämme: 'olemme saaneet; .palaisilla 1 reseptio jokaina» tuntenut «ille pai-i 4 kerta ^ aiheut-Ä, nenä-eää kark* massaTJa akivussa, ä kurkun ihin tar- • ettäeth löytäneet lanadassa Ivella ja ämänkal* Parhaimpien markkinahintojen mukaan O S O I T E L A P U T JA L E I M A S IN V A P A A S T I PYYNNÖSTÄNNE Suo.situkset Imperial-pankista, Market os. Toronto : ! .. . (entinen Jilorris Shoom Pniitl.CoD uuden loistavan ilm^isukeirioh — e-lintärkeäri — hyvälfe'^ ja pähaile.| Minkä elämyksen sjfiä". saanune? Kuinka se meihiri' va&u^täa ja miio-vaa meitä? itiiihka^ Icayt^mme sitä?" Näitä kysymyksiä Neereaard selvittelee kirjansa toisessa ja tärkeämmässä osassa^- Kiiihki^ -fCökuva' vai-, kuttaa nieihin? : N^ei^aard". kertoo sen eri ilmaisuista, kij^vistai leikkatik-sesta ja möntai^hi^'||\^!^vataitei- ,U jällä on yleisö' käsissään, häii' siir-' tää tunteita ka.tedjaan^^l^^ja ^läH tyy nito syvästi hehkdglmri.' että hän' samaistaa itsensä valkokärikaati t a - pähtuoiihi ja ihmiskbhtaiolhin.- Ku-: ten Neergaarä sanoS','.'' Tärzan saa meidät mukaansa; koska hän oh voi-niakas [ke el]Ääerkltse' •^sltä;[ että' itse oiiJsimirie voimaifc^ltja. tai kauniita "tai Garp Ooopiereita"! . Miksi GriffIthiri " "Kahsakunriari syntjrjr", "Quo ya,dis"' (i013). "Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa", "Parhaat vuodet", "Mrs. MIniVer'' ' Ja monet; muut elokiiirai kuuRiiviat''historian suurimplhi kassamenestytoiln? Neer-gard bri hieman pessimistinen länsimaisen yleisön suhtefeii ja näyttää olevan sitä mieltä, että yleisö haltiaa elokuvia Paramountin niyyritlpääili-kön ohjelman (MAY mtikaari" Salvos of laughter, fomäiicfe and thrills (Naurunpuuskia,'rbmantiikkaa ja jännitystä); Neerga&rd" varoittaa kuitenkin yleistämisestä: jos liitää viisi amerikkalaisen - eiölcuvan perusvirhettä, ei saa olla UiäJi'varma vastaisuuden suhteen. ' -Stereotyipiplsta (kaavoista) puhumisesta -voi muodostua stereotypia stoänsä;; Koska suurin osa maailman asukkaista ei tänä. päivätuL ole muussa kosketuksessa toisiin ] maihin ja elävään taiteeseen kuin elidcuvan välityksellä, ja koska elokuvan mukana katkeamaiton virta tunteita ja ajatuksia valuu katsojaan;. on tärkeätä' tutkia mUlä tavalla-, elokuva vaikuttaa katsojaan ja' kuinka vahin-^ gollirien se voi olla. Neergaard puolestaan pitää selviöllä, «tfä. 1) elokuva on aikamme suuri rtnahdollisuus! — sen kautta voi p a r a t e n Julistaa demokratian aatteita, :.<*tä 2) elöku-j van vahirigollineh vaikutus, kuvastuu, ^itä reaktiosta, jote..jrlelsÖ osoittaa nähtyään sotaa tai rotuvihaa ihannoivia elokuvia, että 3) elokuvan (J, 5-12-1Ö-26 — A . 2-9-16-23-30) kautta voi syntyä rikos Ja anoraa" littomuus muodostua, (rJcorkelmmaksi laiksi sekä että 4) elokuvan tekijöillä on Wrvitbäivä vastuu- suuresta yleisöstä, koko ybtelskuimtL^' Neergard panee toivonsa -filinlleh-tUn, Jotka ytnniar^;v«r'että yleisö kyllä voi sulattaa melkein mitä t a hansa, mutta Jotka l^J^v&t parantaa ihmisrotua, jotka koettamat opettaa kaukon^ö%ytj^^:^^ syyttä ja i r i i j i m i l l i ^ m ^ ^ ^ i n ^ stih-teessä N^tivos^^ Jät, Englannin: döktmienttarlstib ja viimeksi Italian tl " läkävyoitä/Neffi fihnituottajlen "kiil^äcuv pyrkimyksille kuvi putmu suurten Ja taköhtanä _ ;^Ja Ihmisiä yhteisktmnalllsessa yo^äristös-gään, työssään; Itmiiiä' äl^' ihmistä. Joka on kaikkialk^jaiiläi^iiitimyk-. set harvoin ovat olleet •Johtomiehille mieluisia; alVaaiisaarta yfateenkuulu-^ vaisuuden* tunrie fooSt^^^-rotojen välille. NeergaardtaJ|^a\.4'i nismin ylistystä. PuhesSaan doku-meuttaarisen elokuvan puolesta: kir» Joittaja el unohda taidetta, puhuessaan taiteesta 'hän ' i l ^Itihbda me-' todiikkaa. SlhJä-yhte^des^ Itaän kos-^ kettelee iahskalalseft*^ >ColienwBeatirt fibnSoIogiaa, tiedettä. Joka pyrkii erittelemään elokuvan kehitystä Ja me Apöllinahreh Jiiuri kuoltua. Hän kuului runoilijaryhmään, joka nhnit-ti itseään "surrealisteiksi". Nimitys ei.ole.aivan sitä, mitä sillä njrt ymr märretäkii. Surrealismi ei ollut m i kään perikadon tai Plemattpihuuden oppi. Ehäpin talidoih tnyrskjrisen jä kielteisen naamionsa alla surrealismi etsi ihmistä. Näin ollen on helppo ymmärtää; riiikfil niin monista "surrealisteista" oh tullut realisteja. Surrealisti on " . h ihminen. Jonka kutsumuksena on olla olemassa asumas» saan maailmassa ei vuokralaisena, vaari tietoisena näyttelijänä." Tätä seikkaa/ei ole unohdettava. On helppo ymmärtää, että tästä käsityksestä. Joka antaa ihmiselle osan esitettäväksi yhteiskunnassa Ja panee hänen kannettavakseen yhteiskunnallisen vastutm; Johtaa tie sosialistiseen ajatukseen Ja että tämä tie on yhtä avoin 'Aragonllle. kuin Eluardillekhl. • Jos Eluard ori rtmoiUJa par excel-lence. mies/ Joka itseääri ilmaistakseen luonnollisesti käyttää vain runosäkei-, tä, niiri Aragon puolestaan käyttää yhtä lupnnollisesti sekä proosaa että niriorituotoä. Näin ollen ei runoilija Aragoriia voida erottaa romaanikirjailija lArägonlsta. Molempien muo- :tojien meätärlhä hän bn teoksillaan lahjoittanut vuosisatamme (Ranskan kirjallisuudelle mestariteoksia, Jotka :liittyvät'' menneitten vuosisatojen klassillisiin teoksiin Ja useinkin yUttä-vät ne. Jos Aragonin. teokset ovat lukuisia Ja irionirialsia, niin se johtuu myös siitä, että hänen luonteeripllrteentä ovat niin lukuisia ja moriialsia. Selvimmin mie löydämme kuitenkin Aragonin hänen Pariisia kuvailevista ja puolustavista teoksistaan. -.• Sellainen teoksen riimi kuin "Pariisin maalai-neri" sopii hänelle täydellisesti — tietenkin sillä edellytyksellä, että tiedetään, mikä Pariisi todella on. Ja tiedetään riiyös, riilrikälälsla ovat Bäris-kan mäasetiduri ästik^at. Hänen ensimmäisissä Pariislri-teoicsissaan e-sllrityy Arägori, Joka etsii surrealismia. Mutta sitä mukaa kuiri "demokratiat" auttavat Hltlerilä Ja Istcevät tikarhi •Espanjan selkään, Aragon Ja Eluard löytävät tolserisä ensin JMadridlssa Ja sitten Pariisissa. Joka ei enää hyväksy rappeutuneen ns. porvarillisen eliitin petosta, k u t ^ se ei aikoinaan hyväksynyt myösliääri Thiersin petosta ' j a preussilaista miehitystä. JUurl tämän martyrisoidun Pariisin, varikllolderi, veren; kyynelien, pielon, vihan Ja rakkauden Pariisin välityksellä Aragöti tuli tunteinaan ja opetti myös meidät tuntemaan sanojen, ihmisten ja tapauksien todellisen arvon. .' ^•'.: ;/:.^::v;;.;'^ Tutustuin -Äragoriin. runouteen a i koihin. Jolloin l^häneri Qlmenään oli ^hrancois la Colere, keväällä 1944, sa-riialiä viikolla, Joiloiri poltettiin Ora-döiir- sur-Glanien pieni kylä, jossa poltettUn elävänä, ri^tiinnauUttiln Ja ammuttiin muutaniia tuhansia Ihmisiä, joiden ainoa rikos oli se, että he olivat ranskalaisia. Ja niinä kirkkai. na öinä.. Jotka edelsivät Pariisin bär-rikaadejä, me tiesimme, että* olimme olleet oikeassa ei vain odotuksessamme, vaan myös taistelussamme. Tämän osasi sanoa meille 'Aragon, joka antoi utiden muodon rakkaurelle. toivolle Ja Ihmiselle.; Vähäisimmissä töissään hän uskalsi olla uskollinen sen ainutlaatuisia mahdoUistiuksia. Onko ihminen elokuvan Ilmestyttyä maailmaan' muuttunut entisestään?: siinä on f ilmologien ehitä täilceln kysymys. Ja-samalla sen edustajia äs-karruttaa NPeengaärdin keskeinen pulma, elokuvan kehitys inhimillisten arvojen puolustajaksi. . Olen kosketeUut eräitä Ebbe Neergaardin johtopäätöksiä ja ajatuicsia. Kokonaisuutena Pibnkundskato-teosta ori pfatettävä tärkeänä puheenvuorona päivän ktättuurikeskttstelussa. 6e iskee asian ytimeen ija selvittää ky-symiyksiä » Jotka kiinnostavat • meitä eriammän kuin •BS>Hywoodln tuotta-ijfen ; mahdolliset rahapulat. Neergaardin aaMeiden toteuttaminen yoir si todella ij(>htaa uuteen aikakauteöi --•^ kansatnrvällsen yhteisyom^ aikaan — elokuvan avullal rlaclsta. joka 1945 khrjoltti: **Valn työväenluokka/Jä sen, puolue ^so. Ranskan konuriunistirieri pii^lue) ovat pystyneet pelastamaan iRaniskäh kun-; nian ja säily|tämä&h sen arvot. Vastedes el Ranskaa täryij^ etsiä muualta: kuin niiden joukosta, jotka pclas- ;tly|itsen;;^ jjoUti jo aivan .töistä. ^ Miitta Aragon if^ysyl uskoilisenä .itselleen ; ja mulile ;Häh tiesi,,, että Danielle Casanova, .ätole jPolitzer, Jean Pierre llritnbaiUt , tai Giiy Mpguet olivat. hänen kaltaisiaan ja että me kaikki olimme heidän kaltaisiaan. .:••-' • - .iMutta Aragon ei ole vain runoilija. •:Aragon bri ennen kaikkea rpmaani- Vilrjailija, verraton kertoja. Ja Jos hä-raeri: runonsa ovat usein helpommin vtäsltettyjä kuin hänen romaannsa, .lUn se johtunee eräänlaisesta optiUi- »estä '\ h - h e e s t ä . ; :>?::•;;;.:«/; Oi:sI järjetöntä käsitellä erikseen runoilija ArägÖniä, roriiaanlklrjdliga Aragoriia, sanomalehtimies Aragonla. pplitllkkb •Aragoriia J'h.e. "Vhtä järjetöntä kuiri tarkastella erikseeri lokakuun vallankumousta, tsarlsriilä. ensimmäistä maäilriiansötaä. Venäjän proletariaattia jne. E l ole pelkkä sät-turiiä. Jos Aragori Jä lokakuun vällah-kuriioiis maitiitaäri rinnakkain. ; : j^ittäätusenin^^ ^^agotihi miuiinattoinäti \ työri täytyy hiemari tiihtea, mitä tapahtui Ranskassa Ja Räi^icän kirj^^^^^^ tessääri tietoisuuteen .maailmasta. J^ägdn,. joita oli kokenut etislmniäi-sen mäailmänspdan ämpumahautojeri kauhun ja jonka lökakiiun vailanku- 'möus oli palauttanut elämään, ha-yäitsi sodan huomenena eläyänsk yii-tä. järjettömässä maalimassa kuin en-neniiin, maailmassa, joriita sankarit ölijyät biUeyardlkeikäreita ja ^ jonka -moraalia tulkitsivat poiiisiskändaaiit. Nubrieile kotiinpalavalje sotilaalle e-sittäytyvä maailma pii [ täynnä, rappiota, pelkurltnaisuutta. prostitutlbta ja elämärihälyeksuntaa, ja kirjallisuus pii täydelleen tämän maailman taialla. Jjjiutta vaikka .: rumuus j pöyhisteli kaikessa mähtäyiiudessäui, oii myös, olemassa uusi: tekijä, joka kasvoi ja voimistui päivästä päivään. Tämä tekijä oU sosialismi,.Joka jo oU päässyt voltpile kuudenneksella maapallosta. • Muistettakoon tässä yhteydessä Le-nlnin lauselma. porvaristosta;' Joskin kokonaisuudessaan. väliiipltäniätbD-män - porvariston pääosa muuttuu sel-vä^ tii taäntumukseiliseksi. ! niin fsen etujoiiidcp sihrtyy proletariaatin puolelle Ja kasvaa siihen kiinni.' Seri tle-toisUi, todella kahsialliiien osa tunnustaa proletariaatUle sen todellisen arvon ja antaa- sille takaisin sen todellisen suuruuden.Ja Aragbii kuului tähän porvariston etujoukkoon Ja kii-jäiiijäha Aragonista tuli tämän rappeutuneen porvariston kuvaaja. Hänestä tuli myös todeUisen Ranskan kuvaaja.! iMutta sen kuvailemiseksi hänen täytyi lähteä siltö.mlkä tbdel-la olL (Vahi osoittamalla niiden to-deUlse. t kasvot, jotka sanoivat itseään ^(Ranskan • eiiitlksl. hän saattoi looglilisesU päätyä todelllaen {Ranskan kuvaUetniseeri. Juurisiitä «rystä hänen ehsimmäiset teokseiisa kuvaavat pbryarilllsta lahbamlsta. Joka ei tukahdtita vain (Ransltari kulttuuria, vaan RanÄän koko. blämää. . Olen usein keskustellut Aragonista ransicääiäisteri ja myös^ suomalaisten kanssa. Vseimmlten häneen kohdistetaan syytös: taulu pii Ulan inusta, häntä iiallitsee erMnlainen pesllmte^^^ ml, maalatiksessa eri lliän paljon Ipukkaavia yksityiskohtia. Nämä syytökset näyttävät kohdistuvan y-leisemmln "Kauniit kaupunginosat"- romaanlin — epäilemättä siksi, että se on ainoa Axagonilta suomennettu romaani.. •. Mutta voiko hänen kuvailemansa maaihna* olla erikoisen, miellyttävää nähtävää? Varilaankaan c l ! Miksi siis tahdottaisiin, että Ranskan porvariston kuvaileminen oUsi miellyttävää? Sehän olisi Järjettömyyttä. Ranskan porvariston kuvaaminen optimistiseksi oilsi samaa kuin yäadit-talsiln. että kbrieari amerikkalaiset rikolliset olisivat inhimillisiä, tunnustaisivat rikoksensa Ja heille sitten an-nettaislriihyväsydämlsesti kaikki anteeksi. Porvaristo päätyy sotaan Ja faslsihlln, siis rikokseen. Eivät sota, faaisml ja Hkos ole koskaan optimistisia näköaloja. Onko tämä Ara-bonin Bj^? Emile Zolan "Minä «yytön"-artik-kelistä lähtien vääryydet ja skandaalit ovat seuranneet toistaan Bandcas- 8" Tämä ei oie salälsrius kenellc-kääh. Jos pbjiisl elylccnsä koskaan kykene pidättämään murhaajia ja varkaita, ,;jos se pamputtaa lakossa. S l l S I f l "Länsimaiset .kulttuurtmeasut''. JoU ka tÖukok-kesäkuuh vaatteessa, toisi ^ta vtibtta.'ke5täneeh .väimisteluii jill keehf pidetuitf ^vat Victor Vtederi äritamiäri ärvloirinhi mufiyän täydeUl-se5tSI flfisecoksi: rrär&oituksäia oli '• koota riiukaari kaikki länsimaisen kir-, Jällisuuden^^ muita'iöaiäcalie; fäilU^» J o j Ö Ä ndi väiä: pblssä oUväi'in^ Sartrea H u i - ' W jä' CamiB. Jä he jotka olivat •jöipöiieef. kuten Pauliner. «^iJsllKtyi.^ ' y i t ^ i i i j f cÄ ta piti löytää suuri kokoava tunnus, Lauantaina, heinähuun 5 p. - S^tiirday, July 5^1952 .-Siyiry . m: Jackie Carroll; Jack --'-''^ - ^ 'mmm-- • munbmlns^ si-Eui-bopän, äi§ä(««tön' iieälm^ 'tbivt^ifö^ ;l^e 1 ä män yi K^ttplfii»nlä«r^ itiekiii. heä&ttmyj^tferi^; W Wim erp^njalainei^^Madäla^^^; puheenyuo- Jrö^äan^^JM^ ^tmv''^^ 5 a l i ^ ^;imutei • ipi^ ;tää"AiMi« iMairau'x*n —.: eiit; kbmmu-i ;nistiiv;j::ny^^^^ 'se' julkaistiin .kbkpnalsiiiide^aaR :nyiä^f pagörts:p-1^^ etttäpit^ :sltten, kun tämä i^e(jnyti(>-. iossaän tuhniiätoaklii; että .komhiu-| nlanj,^n-''ellim stms^^ Keuvostoliittb (jä Kiina ovat toteiit-, iajicet "t^llisiamisen. jöliäistä E u - rbai>pa>i imubinkaiiii. oll^sitt^n kysy-, my^ .^väitaukses^ toi ^ttäomäsijbi- Viiksistä, tfisi voinut subrltfen3ä"i^^^'; on nyi HÖ-Vttoiias nn&risoii a '«etä! l^ioiribn tui?ä", ert{«9 maaliman htibrisbn enit|n luetuista klrjbls. . t9, on. sacllan^yuoden Ikäirien. Harriet ^ÖeecHet^towe^^ jolcä oli; opettaja ja JÖSa'ryhtyi äyloUlttom ;:jäilljakaii; tämiln; neekeriky-isymyslä käsltteleväri romaaninsa kesäkuussa 1852; ,,:':•'•':..- \u' '•• ^'ÄBtä Tuomon, tupa",on ollut runsaat pitolet eliniästään lasten Ja nuorison rakastänia kirja, jonka läriimin ja tunteellinen kertomistapa tehoaa-kln eniten juuri nuoreen liikijaan. Mutta irmestyttyääii kirja sai^ lukl-jbikseen k a i k e h ^^ vidkoiset lukutaitoiset,; se .-merkitsi sensätiota Jä paijästtistä, joka toi A - ttierikän ~; neekerikysyniykseii maali-riian tletoistiuteen. Se osoitti rieekie-reiden epälrihimillisen aseman erääk.^ sl nuoren 'Amerikan ihäpeällislmmlstai tahroista^ Sadassa vuodessa ehtii nä.^ köjääh tapähttia vähän ---yhä edeli leeri pidetään "dembkraättlseh" -Ämei rikäii l^peällisimpänä tahrana Jhee-, kei^eideh ja mt^^^ sori^pnaläisuutta valkbisien roäuii r i n nalla. ;. :'l'':'.';'';••••; Muista "Setä Tuomon tuvan" tekl-j j ä n : j ^ kettuJä'V jpkä: ''Nalheh bi äi-moa ant^ elokuvana. K.H(Haj!«^»^--.qÄäi|ä pidettyJediats;- Ja kenttäurheilun olympiakärsintakl» sojen jlilkeen.lhnpltettiin, ettäseu-r9avat^, on yaliUu.Canadanedustajik-si :IIeIsingih;;k^90lhU]L; |iJiaisiEjt;-i^eto 2C0 Ja fiO m.;aidat.ynnä 4xlOO.m:;Ele-- onp>:.iMc.lCen2jewy Vancouver, 10(^-20? ja. 4x100 m: Shirley, Eck^l.. Torontp, Thtxme. Montreal, 80m. aidat ja 4x100, m. ynnä mahdollisesti 100 Ja 300 m: •riny Ölfallorän, East ;Vork, 200 Ja varalle 4x100 m;,pawn Jpseph, yicto-ria, pituus- Ja icbrkeushyppyyri; Alice WWtty^ Vancouver,; rayösklripltrius- Jakbrkeuhyppylhln. :, •[.^:;:C:) Miehet; Jim jLavery, Calgary, 400 Siäomalam^fL taide' P | j » | [ | | i 0 mm itöS, Oitatvassa . . . , , . Suomen :Washingt9iiin .lähetystön sanbni^ X O. Prietsch on lUiiblttanut lehtem-ne toimitukselle.. cttä.,Yhdysvaiioi88ä 'leralilut suoriialals^ taiteen näyttely, Joka kääIttM'82 hiaalatistä ja 14 - professori;Wätnö Aaltosen kuvanve^is- :ostäi, avataan, cänadalaiseile yleisölle äiMlni pttawjassa ja;^m^ rontossa. tulevan elokuun loppupuolella. Tiiman näyttelyn, järjestämiseltä .cänädäsk:^^ Ärt Gallery of Canada, Ottawas»i,., to.lWnx äftlatjlt5pn:,^4it|^^ ,tb0ri,^kI(ekkb(iä.;iQ^ MnP^-yii^^iSlpop^ Toronto. 6000 mj - Ooug Cleh^nt;^ yäiibbuver-4i»:m;;l>iill.<^i^^ 4x100 m. Juoksijat i^äU^^ ton; Clemfht; ansby, Lavenr Ja C^Ji rpll jä;4x40Q.m. JuokaUatiseura^irtötät^- ^iAyiäs^paabll^i»^ ^^Iemerit;^iRpssii^*i5^^ mmmmmmmmAm ^ .'nadassa' -l,8ii^i9iii:' ^autoiäaaattista':^ pii4;>f.;;&? ^ nadossa ; huorehtil National ^hellnta ';ja:"^^iU(^^'-•MKnn^ri , ry of Canada, Ottawas3a, , puhelinta.; ^ > /.m-^*^-" If? h] Hi»' Ottakaa mukaan matkaraKanhe Maticäiiljäin maksuosoituksina ' . ^ o Matkatoimistoltamme voitte saadanäitä U.3. "Travel- . «v lers Sekkiä", joita on $10,, $20. ja $50. suihmille. Ö Ne ovat turvallisia ja käytänriöUislä maikalla. Niitä'^' voi vaihtaa rahaksi missävma^ssa l^yvänsä, , \- ^ VAPAUS TRAVEL ÄGERCY; i lOb ^ m St. West > > . ' Sttdliuiy; Ontario''^ ^ mm mmm f m 1 { " » i l Kokonmen:iiet0Mtimt^ yH4^^miteotöie^ OPETTAilA tAftVltAAN Quebecin riiaak. lukuunottamatta arvioidaan Cänäda-H-sa tarvittavan mi-4!Ö55 airiäkin 71500 karisakou-' lutjen ppettajaä, noin 12,603 eriemmäri^ kiiih ppettajld oli v, 1950—1951, olevia työläisiä, jos suurin osa por-| värillisten puolueiden kansanedusta-^' jista ori sekaantunut valuuttahuljäuk-- Siin ja jos he ovat huumausalneluoli-; en Ja bordellien asiakkaita, niin onko' tämä Aragonin syy? Eri uskoisi. Ranskari uusia kasvoja kuvailevan' Aragonhi t^htävä.ei oliut esittää meU-, le vain sitä uiitta, niäailmäa, joka' muotbututi: ja muutttiu päivä päiyäl-| tä yhä todellisemmaksi, väah hänen; tuli kuvailla ineiUe niyös sitä Vanhaa rimailmaa,; jota. vastaan .täniä uusi taistelee Ja sitä niiksi «e taistelee (Murhaajat, Jotka toisinaan kantavat hurn[iaa.via riäanUblia,. eivät. tämän| vuoksi ole vähemmän katAim herät-j tävlä', ,J08, rlitoksenjä sodan kauhuja^ on i^uvailtäva, vähäiäimpläkln yksl-i tyiskohtia-; myöten, niin oriko siitä! syytettävä tai. ylistettävä Aragonla?: Minun käsittääkseni häntä olisi siitä .ylistettävä! Mbhet henkilöt; jotka sanovat itseään ith-JailljbikiBl, ovat salanneet meiltä totuuden, joka saa^ taa olla varsin ruma. Aragon paljas-] taa meille alastoman Ja todellisen t(>-^ tuuden antamatta hallituksen: hui-| ^ Jauksen tai kapitalistien nuoleskelun vaikuttaa itseensä. ':r Aragon,, Zlanskan uudenaikaisen, •ny^tcj^^ näyttää meille tien elämään jä utiteenj yhtetoktihtäan,., Hän , o n : : nostanut iRanäan^i^^ IXMrvaristp on painäiuit sitä i^lvä i^t-; .vältä, lEtim tqii. erhi- nnskalähjen rbriiaarii oh j>ä!kittti 6talih-palklhnoI-j la, voioune. kiittää siltä myös Aragonla, jonka työ ph tdmjrt mahdolliseksi tuollaisen lubmlseh. ^ > .Koko teoksen hinta 8l::^ kin mainion tilaisuudeh kertäamlseeik ja tietojen .igfiventaimlfieen. V-^J V TEOS QKSXLTAX SEURAAVIEN. AlU^IDEN KUBSSITi hioi. -t.ft- JogU; eläintiede.:eii»laririlnkfell,;fll<9(?^ lyslblof ia; :gmlbgia<^ lInwUeo&:kaii^M^ lao^alous. fcasvlUede, keriida^^klijal^ liikelaskenta; läiinähkleli; m musUlikl, piirustus Ja niaalaaäfipIkiaklriolttM^^^i^^ slnM<^r>aksäri kieli/imbn^ tiede, uskonto. ^^eläitklia^;^tt|; ^:/;•'.H•.•.-.•,H-•^^•.''f I ' ? .;\-^;'A'? M' Tilatkaa osoitteella: . Box 69 :>;;•;•;::-'•"•• ;^•'•':''is^ Pääiäette matkustamaan c^hadalaisesta-^ '' ' '•'•'satamaÄ^''.-^-r-''•\- RUOtSiN AMERIKAN 'LiKlJÄNfS;' ÖR- ROMAN RN Mrairaotihen phOkUlkka E ä r ^ E i l k o i i ^ h a slsustaudit, naisUm, lasten J a ; v « e f e ' te leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti Ilman veren vuotoa. VJMtaanbtfotanntt: Kello >T« Ip- 3537 PARK AVE. Pub. HArbonr 7623 'MONTREAL, QVE. - ' S v |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-07-05-05