Vapaus, December 14, 1965

              I H Y V Ä Ä : JOUIUUA
; ij*a ötinea
f uudelle vuodelle
i> toivotan
•kaddlle tovereilleni
•jä ystävilleni!
^Sokqjtia^.^; B . C .
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUI^LLE VUODEme
toivotan^ kai&Dte
Alli ja Matti Andeitson
Box 202 SDiiitula, B.O.
m
If^ i^aiuiio:
SIBELIUS -
a
; J o u l u rauhan/ i l on suokoon,
uusi vuosi onnen tuokoon!
Tätä Wvotanuiie ioä&Uli
BILL-MAI INN <
MAILIS JA BILL
Boot 90 Sointula, B.t;.
HYVÄÄ ;JOBLtJA ff
4J
HAUSKAA 4ÖUl:UA
J A O N N E L U S T A R A U B A N ,tÖ<ytrj( 19^$
kaikiUe työtäkfeöviiler
toivottaa
CSJ:n SOINTUUN 0$A$TO
Ratihallistä joiduk ja
onnea vuodelle^ 1966!
i ?
• Vancouver, B.G.
Kail ManJdnen
George Räsänen,
396i, PQwell St..
Vancouver 4, B.C.
KaUe Lantto,
396'Powell St.,
^ Vancouver 4, B.C.
Beiliiyistmen,
2 ^ ] E ^ s t 29tli,
"Vancouver, B.C.
Mkiii^> Karl Vainio
Hihna Freeman y
Anna Savola '' /
Antti Karjala ja Ulla
. North Surrey, B.C.
Hulda Gröhn
Siiri Poutanen
Elle ja Reino Saari
Sandra ja Riku Honga
Zaida ja Lauri Meriö
Annie ja Urho Tynjälä
Martha ja Mikko Terävä ja
lapset
Anselm Huhtala
Elsie ja V. Ranta
Laila ja Reijo Harila
peHielifeeii
Kaarlo Mankinen
Nino Pait
Knut Valkama
Mittda ja Adtti ftanta
Otto Johnson
Uuno Filander .
Ida ja Pentti Joukalne
Jemina-ja Henry Niska
Kaisa G ^ r in
• Websteifs Gom^rs
Häney, B.C.
k / P ^ ' ) a p e ^ h «
Eva Jä. WJllfaii* JKäkkohi
Adi ja WaUer Rauma .
JOIQI' Httalil
Beith» JarCft» Sodfsliolm
Vl9ieii«Wm.0j«iiienl
Altf j « t i n r i iLanp^iata
Oatubr Salmi
d^uur Pesonea ;
Ida ja J . Turunen
Armi 8 k ^
Oiini itAklA-
® Webster8 Corners,
B.C.
Sanni Guitafson
l^ino Rothia^
• Richraohd, B.C.
Bllda H|ll' ' /
A|nl ja ^uurlO; Huovinen
A<ta« j a ^a|& lats^tt
MVVaiAlA i i pcffke
Heary^ Koskria
Taiv» B o ^ a ' '
^ Prinite RuiJert?.B;c.
Axaelljitoeii,
• Sointula, B.C.
Katri Riksman
Leila ja PanU Salo
Milma ja Percy Emerson
Maiju Hilton
Amfnda Tanner
L i i ^ | i i ' ^ a t t i Syrjälä ja pojat
Sh^iUjIj^ Andy Anderson ja
Anton^mpola
Väiaot^ii-kki
M. ja S. Korte
AlU Ja Wesley Niemi
Ida ja J . Fredrickson
Mrs. jaiohn Mäki
Eva ja Lauri Syrjälä
Eino Ahola
Sai^i^^^ Oskar Aaltonen
• UäMhond, B.C.
Maria ja Georg^e Korhonen
Karl Whitehead
• Lfiie/du.fiomiöt, Man.
I^ac'dll. ponnet; Mäo. . -
« Biläii^ore, Alta.
Siiri Mackie
Väinö RMA
» DunblanQ, Sask.
Charles R a p a ^
Heniy R^tKäSco
Wm. Rapöihka
* Dinsmore, Sask^
John SärkiUhti
Eston, Sask.
Mrs. Emma Perälä
L<ttti1, RUJa Altea ja AUan
Honkala •
HaOjAl -- Jean Sibeliuksen
nritt^art satavdotfäpinvänä voidaan
todeta, inHten lyhyt historiallinen
persj»«ktllvicöti ylcsl vuosisata. Ha-jtitässainihe
- tarkastella Sib611ukäen
HiODBistyöta avautuu eteemme kent;
jöttka rftjtt wat näkyvissämme,
kosielteltavifissmme, kuultävissam-ifte.
Melhä on seitsemän sinfoniaa,
Mstä ycmukji Oh yksllöliinen, elS-rS
äfri^nismi,. jollaisen ainoastaan
«t«;uM tftitei1ij.&; sUurI ihminen ky-
;,kertee luamdan. Reillä on seitsemän
sinfoblSta runoelmaa Ja suuri nuo
HYVÄÄ. J O U L U A
• • ia
onnea uudölle vuodelle
tolvoeämine kaiUUe
tovttrtffflftmme Ja
, , yistävillemmel
Eva Ja Henry Nurminen
' , ja perhe ^
»aiMiy • British CoHunbte
, HAtJjSKAA J O U L UA
J Ä ONNÄLLISTA
irUt^TA V U O T TA
tolvofamme kaikille •
- I yatävlilenunel
Vöila ja W. Heinonen
tiev^li^e * B.C.
' HAUSKAA JOULUA
• JAONNENTÄYTEISTÄ
UUTTA VUOTTA
^ • * toivotamme kaötUle
• . ystävillemme I
Hilda ja Matti Saari
40d6 ston St. Bumaby 2, B.C.
H Y V Ä Ä JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme kaikille
tovereiUemme Ja ystäviKemmel
Hilja Ketola
Sido Hissa
Trepafiier B.C.
RAUHAN JOULUA
ja
TOIVORIKASTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille
ystävillemme!
Hilja ja Victor
Salo
Port Kells B.C.
i
ä Parhaat
vuodenajan
tervehdyksemme
ystävillemme!
Elvi ja Bob Lujanen
sekä lapset ja äiti
Powell River B.C.
Wayne Koivulla
Vananda B.C.
Olavi Pajala
Vanaftda B.C.
tuudenteos Kullervo-sinfonia, jotka
avaavat portit musiifkin kuvalliseen,
runolliseen, visionääriseen näky-
Aiaailmaan;'mystikko Sibelius. Meil
lä On I^amarimuuslkko Sibelius, jon­ka
nei-ouden riittäisivät todistamaan
yksistään hänen yksinlaulunsa tai
hänen pianoteoksensa.
Meillä' on elämässämme ilmiö,
jonka pystymmä näkemään mutta
joka esittäytyy meille ilmestyksen-omaisena.
Tämä tarkoittaa sitä, että
Jean Sibelius on poikkeus aikam­me
säveltäjien joukossa. Säveltämis
tä on aina vaikea selittää rationaa­lisesti.
Järjen avulla, mutta Sibe­liuksen
kohdalla on irratiqnaalisen
tunne voimakkaampi kuin monilla
muilla tällä vuosisadalla eläneillä
säveltäjillä. Älkäämme materialis­min
aikakaudella halveksiko henki­syyttä
j a henkistä selitlämättömyyt
tä; minulle Sibelius on säveltäjä
jonka teoksia kuunnellessa rajat
tuntemattomaan ja selittämättö­mään
usein avautuvat.
Jos itse Jean Sibelius j a ilmiö
Jean Sibelius ovat vielä sadauKin
vuoden kuluttua hänen syntymäs­tään
täsmällisesti määritcltämättö-missä,
niin vielä vaikeampi on ar­vioida
Sibeliuksen vaikutuskenttää
aikamme musiikista Ja hänen ase­maansa
vuonna 1963. Viime aikojen
tutkimus on paljolta voinut selvit­tää
Sibeliuksen iuhdelta hänen
muihin aikalaisiinsa, Sibeliuksen
u u d i s t a j a n asemaa ja
hänen uudistustcnsa merkitystä.
S i l l i historiallinen perspektiivi on
aivan liian lyhyt voidaksemme edes
verrata häntä johonkin muuhun ai­kamme
säveltäjään, sanokaamme
esimerkiksi suurin piirtein saman^
ikäisiin Richard Straussiin ja Carl
Nielseniin tai vaikkapa aikamme
musiikin suureen vanhukseen Igor
Stravinskim. Yhtä vaikeata on aset­taa
Sibelius objektuvisesti arvioi­tuun
paikkaan suurten sinfonikko
ien ketjussa.
Jos luomme lyhyenkin silmäyksen
Jf>an Sibeliuksen elämään, voimme
todeta hallitsevaksi piirteeksi Si­beliuksen
kansainvälisyyden. Olem­me
tottuneet ajattelemaan Sibelius­ta
kaii.sallisromantikkona, ja sitä
hän kieltämättä onkin jopa puh-taaksiviljellyssä
muodossa, mutta
varsinkin juhlapuheessa olemme
usein unohtaneet hänen henkisen
kasvunsa univer.saalisuutecn, yleis­maailmallisuuteen.
Tallä kasvulla on juurensa, jotka
helposti voimme nähdä. Supisuo-malaisruotsalai.
sesla paikallispat-rioottiympäristöstä
(Hämeenlinna.
Loviisa tärkeimmät ctcipit maini­takseni)
Sibelius siirtyi ylioppilaak­si
tultuaan pääkaupunkiin Heisin
kiin, jonka musiikkielämä tuohon
aikaan oli monin verroin kansain­välisempää
kuin nykyään, runsaiden
kansainvälisten suhteiden aikana.
Helsingin silloista mu.siikkiopi.stoa
hallitsevat ulkomaiset, eurooppalai­seen
traditioon juurtuneet säveltä­jät
ja opettajat: Sibeliuksen oppi'
mestareina toimivat muun muas.sa
Martin Wefc'elius Ja H. Csillag, un­karilainen
violisti. Kenties suurin
merkitys oli kuitenkin tuttavuudella
uuden musiikin estetiikan uranuur­tajan,
kuuluLsan pianistin Ferruccio
Bu.sonin kanssa, joka lynychkön ai­kaa
toimi musiikkiopistossa opetta­jana.
Lähivuodet veivät Sibeliuksen
Berliiniin ja- Wieniin, ja näiden
oppivuosien Jälkeen voimme todeta,
miten Sibelius hakeutui säännölli­sesti
suurimpia teoksiaan valmistel­lessaan
kosketuksiin kansainvälisen
musiikkielämän kanssa. Sibeliuksen
suurista teoksista ovat vain harvat
syntyneet kokonaan Suomessa, syn­nytyspaikkoina
ovat olleet milloin
JOULU RAUHAN,
ILON SUOKOON,
UUSI VUOSI ONNEN
TUOKOON!
Tätä ^toivotamme kaikille sukulal
slllmme Ja ystävillemme I
EveUna ja Eljas
Puioliväli
Notch Hill. B.C.
(Ottakaa tämä Joulukortista)
iloinen Wien, milloin sateinen Tuk,
holraa, milloin aurinkoinen Italia.
Kuvaavaa on, että Sibeliuksen kan­sallisromanttisen
kauden pääteos,
toinen sinfonia, syntyi olennaisilta
osin Italiassa.
Sibelius olisi joka tapauksessa
Suomen^ansallissäveltäjä, hänestä
olisi 'joka tapauksessa tehtf^^Paavo
Nurmen tai/öin kansallinen myytti,
mutta ratkaisevaa osaa näytteli -se,
että hänen elämänsä keskipäivä sat­tui
yhteen Suomen itsenäistymisen
kanssa. Jo Kullervo-sinfoniallaan
(1892) Sibeliuksesta tuli kansalli­suusaatteen
lipunkantaja taiteessa,
Ja myytti hahmottui täydelliseksi
suurin piirtein Sibeliuksen 50-vuo-tisjuhlallisuuksien
yhteydessä:.
Myyttiin lisättiin pian toinen myyt­ti:
30-luvun alusta lähtien Sibelius
ei enää julkaissut sävellyksiään ja
niin syntyivät lukemattomat tarinat
"Ainolan hiljaisuudesta" Ja kahdek­sannesta
sinfoniasta. Nykyään tie­dämme,
ettei Sibelius suinkaan luo­punut
sävellystyöstään, tiedämme
myös että kahdeksas sinfonia oli
todellisuutta, mutta että Sibelius
e i— kenties lähinnä oman kriitiUi-syytensä
vuoksi — koskaan halun­nut
saattaa sitä Julkisuuteen.
On varmaa, etia Sibeliukseen vai­kutti
suuresti hänen asemansa isäUr
maallisten p i i r in hyväksikäyttämänä
kansallissankarina. Uskon, että tä­mä
vaikutus oli myöhempinä vuosi­na
"Ainolan hiljaisuuden" aikana
enemmän negatiivista kuin positii­vista,
ilman Sibeliuksen enemmän
tai vähemmän teennäistä kansallis­sankarin
asemaa saattaisimme oma^
ta nykyään muutakin kuin seitse­män
sinfonian sankarin. Helleeni-nen
Sibelius, jos haluamme käyttää
tätä sanaa säveltäjien sisäistyneestä
myöhäiskaudesta, on jäänyt meiltä
lähes kokematta.
Edessämnie on luonnoHisesti juh­lapäivänä'
kysymys, mitä ottaa tai;
jättää. Kys\ mystä voidaan yrittää
tarkastella objektiivisesti, ja todeta
etta viulukonsertto tulee ilmeisesti
aina kuulumaan suurten violistien
keskeiseen ohjelmistoon. Seitsemäs
sinfonia on eras sinfoniakirjallisuu-den
huipentumista vähintäänkin teo-icctlises.
sa mielessä, kuudes sinfo­nia
taas oireellinen uusklassillisessa
paluu.ssaan "puhtaille lähdevesille".
Viides sinfonia on temaattisen orga-nismiajaltelun
kruunaus, joka ase­maltaan
vastaa Beethovenin Ham-merklavier-
sonaattia tämän Jättiläi­sen
tuotannossa:.J'iometheus mur­taa
kanteensa.
Voisimme jatkaa luetteloa: toinen
sinfonia on yleismaailmallisestikin
m e r k 1 tJävä kansallisromanttisen
suunnan huipennus, neljännestä sln-fonia.
sta voimme lukea karuja ja
.sisäistyneitä ajatuksia, tunnettuahan
on, etta Sibelius halusi tämän teok­sen
hitaan osan osoitettavaksi hauta­jaisissaan;
jälleen uusi myytti. Il­meistä
on kuitenkin, että Sibehusta
liian läheltä katsellen emme pysty
sanomaan mitkä hänen teoksistaan
ovat kantavimpia. Meille ne ovat
kaikki läheisiä ja merkittäviä.
Toinen näkökulma on täysin sub­jektiivinen,
mutta ehkä yhtä oikeu­tettu.
Poimimme esiin välähdyksiä,
joihin tavallaan kätkeytyy koko S i ­belius.
Yksi lyhyt melodia, jollaisen
tapaamme esimerkiksi ohimennen
— ilman että sillä olisi rakenteellis­ta
asemaa j a merkitystä — viiden­nen
sinfonian ensi osan suuressa
nousussa, saattaa välähdyksenomai-sesti
avata perspektiivejä pitemmäl'
le kuin ajatus seitsemännen sinfo­nian
dionyysisuudesta ja sinfonian
merkityksestä sinfonisen logiikan
huipentumana yksiosaisuuteen.
Tai valitkaamme Jokin Sibeliuk­sen
yksinlaulu, jonka näennäisenä
lähtökohtani) on vuosisadan vaih­teen
salonklromantiikka. Var det
en dröm? lal Flickan kom ifran s in
älsklings möte ovat minulle teoksia
jotka paljastavat olennaisen: Sibe­lius
on minulle-heijastus inhimilli­syydestä.
Näissä kahdessa^laulussa,
vain erään esimerkin ottaakseni,
vuosisadan vaihteen romantiikan ais
tiilinen tunnekohu yhtyy käsitesisäl­töön,
Joka on saanut yleisinhimilli­sen
merkityksen. Flickan kom ifran
Tiistaina, jouluk. 14 p. — ,Tuesday, Dee. 14, 1965 Sivu 5
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotan kaikille,
tovereilleni ja
ystävilleni!
Mrs. V. Leppäaho
Box 18 Gillies Bay, B.C.
HYVÄÄ JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme kalkille
tovcreiUeinme ja y&lavillömmc!
Marilyn, Kalevi
ja Eric Juvonen
37 Pembroke Rd.
St. Boniface ' Man.
ein älsklings möte on balladinomai-nen,
hieman naiivi kertomus erään
rakkauden kohtalosta: taiteen vie­hätys
syntyy tässä siitä, että vas­taanottaja,
kokija liikkuu koko'ajan
kahdella tasolla, joita ei s i l t i koeta
erillisinä.
Intiimi Sibelius on vähäeleinen,
pienimuotoinen ja monesti väärin
ymmärretty, liian helposti sivuutet­tu.
Jos minun pitäisi sanoa, mikä
Sibeliuksen tuotannosta kestää ku­lumatta,
en lopultakaan valitsisi esi­merkiksi
viidettä sinfoniaa, j o k a mi­nulle
tällä hetkellä merkitsee suu-rinta^
orenhuippua. Valitsisin mie­luummin
tasangolta erään yksityis­kohdan
ja tutkisin sitä suurennus-^
lasilla. Luulen että ajattomimmil-laari
Sibelius on sellaisessa helposti
ohi korvien liukuvassa pienoisteok-sessa
kuin Rakastava-sarja jousior­kesterille
vuodelta 1911.
Minun Sibeliukseni ei ole kansal­lissankari,
minun Sibeliukseni ei ole
suuri sinfonikko, minun Sibeliukse­ni
ei ole suuri sävelten mestari.
Minun Sibeliukseni ei ole uudistaja
sen paremmin kuin modernisti tai
vanhan säveltaiteen, edellisen sukU'
polven estetiikan viimeinen suuri
edustaja. MinUn Sibeliukseni on in­himillisen
kuvaaja, ja tämän Sibe­liuksen
voi löytää mistä tahansa hä­nen
teoksestaan, kaikista hänen
teoksistaan. Siksi 'minusta ei ole
tarpeen mainita Sibeliuksen suu-rimpia
saavutuksia ja yrittää arvioi­da
hänen asemaansa satavuotispäi­vänä.
K u n tänään liputamme, liput­takaamme
juuri tälle Sibeliuksella
Ainoastaan täten toivotamme
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
kaikille ystävfflemmel .
Mary Ja Chas. Raunio
Box 116, Eckvllle Alta
HAUSKAA JOULUA
onnellista rauhan ja
hyväntahdoh vuotta 1966
•toivotamme kaikille
tuttavillemme!
Violet ja Jo<(mas
Untinen
Sylvan Lake Alta
m.
HYVÄÄ JOULUA
ja
ONNEA UUDELLE
VUODELLE
toivotan kaikille
tovereilleni ja ystävilleni!
Nick Kohtala
R.R.- 1,
Rocky Mountain House, Alta
Professori Kossner sattui menemään
johtamansa Turun läanmsairaalan po
liklinikalle, kun siellä juun ommeltiin
haavaa erään miespotilaan pohkee­seen.,
Klossner vilkaisi haavaa ja sai
kuulla, että sen oli koira puraissut.
— Jaa. Onpas haava. Mikäs hän on
miehiäJIn.
— Verotarkastaja.
— Verotarkastaja? Ai helvetti, mis­säs
se koira on? Mmä ostaisin sen.
— Viisaus ja hätäily ovat vasta­kohtia:
viisas ei anna kiireelle val­taa,
j a kiireen ahdistama ei voi olla
viisas. — L i n Jutang. \
HYVÄÄ JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme
kaikille tovereillemme
ja ystävillemme! I
Mr. ja Mrs.
Usko Karlson
Deadwood Alta
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille
tuttavillemme!
H. YLIURPO
E. RANTALA
HENRY JOUPPI
ANTON HAKONEN
VEUCKO MAA,
479 William Ave., AVinnipeg, Man.
JACK LAIDE
VÄINÖ MÄKINEN
MATTI KINNARI
MATTI HAUTALA
ELLEN PROSAVIAT
OLGA JOHNSON
W. MÄKELÄ
EERO HAARA
PIKKU NORJA
Winnipeg Manitoba