1965-12-14-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I H Y V Ä Ä : JOUIUUA ; ij*a ötinea f uudelle vuodelle i> toivotan •kaddlle tovereilleni •jä ystävilleni! ^Sokqjtia^.^; B . C . HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA UUI^LLE VUODEme toivotan^ kai&Dte Alli ja Matti Andeitson Box 202 SDiiitula, B.O. m If^ i^aiuiio: SIBELIUS - a ; J o u l u rauhan/ i l on suokoon, uusi vuosi onnen tuokoon! Tätä Wvotanuiie ioä&Uli BILL-MAI INN < MAILIS JA BILL Boot 90 Sointula, B.t;. HYVÄÄ ;JOBLtJA ff 4J HAUSKAA 4ÖUl:UA J A O N N E L U S T A R A U B A N ,tÖ<ytrj( 19^$ kaikiUe työtäkfeöviiler toivottaa CSJ:n SOINTUUN 0$A$TO Ratihallistä joiduk ja onnea vuodelle^ 1966! i ? • Vancouver, B.G. Kail ManJdnen George Räsänen, 396i, PQwell St.. Vancouver 4, B.C. KaUe Lantto, 396'Powell St., ^ Vancouver 4, B.C. Beiliiyistmen, 2 ^ ] E ^ s t 29tli, "Vancouver, B.C. Mkiii^> Karl Vainio Hihna Freeman y Anna Savola '' / Antti Karjala ja Ulla . North Surrey, B.C. Hulda Gröhn Siiri Poutanen Elle ja Reino Saari Sandra ja Riku Honga Zaida ja Lauri Meriö Annie ja Urho Tynjälä Martha ja Mikko Terävä ja lapset Anselm Huhtala Elsie ja V. Ranta Laila ja Reijo Harila peHielifeeii Kaarlo Mankinen Nino Pait Knut Valkama Mittda ja Adtti ftanta Otto Johnson Uuno Filander . Ida ja Pentti Joukalne Jemina-ja Henry Niska Kaisa G ^ r in • Websteifs Gom^rs Häney, B.C. k / P ^ ' ) a p e ^ h « Eva Jä. WJllfaii* JKäkkohi Adi ja WaUer Rauma . JOIQI' Httalil Beith» JarCft» Sodfsliolm Vl9ieii«Wm.0j«iiienl Altf j « t i n r i iLanp^iata Oatubr Salmi d^uur Pesonea ; Ida ja J . Turunen Armi 8 k ^ Oiini itAklA- ® Webster8 Corners, B.C. Sanni Guitafson l^ino Rothia^ • Richraohd, B.C. Bllda H|ll' ' / A|nl ja ^uurlO; Huovinen A<ta« j a ^a|& lats^tt MVVaiAlA i i pcffke Heary^ Koskria Taiv» B o ^ a ' ' ^ Prinite RuiJert?.B;c. Axaelljitoeii, • Sointula, B.C. Katri Riksman Leila ja PanU Salo Milma ja Percy Emerson Maiju Hilton Amfnda Tanner L i i ^ | i i ' ^ a t t i Syrjälä ja pojat Sh^iUjIj^ Andy Anderson ja Anton^mpola Väiaot^ii-kki M. ja S. Korte AlU Ja Wesley Niemi Ida ja J . Fredrickson Mrs. jaiohn Mäki Eva ja Lauri Syrjälä Eino Ahola Sai^i^^^ Oskar Aaltonen • UäMhond, B.C. Maria ja Georg^e Korhonen Karl Whitehead • Lfiie/du.fiomiöt, Man. I^ac'dll. ponnet; Mäo. . - « Biläii^ore, Alta. Siiri Mackie Väinö RMA » DunblanQ, Sask. Charles R a p a ^ Heniy R^tKäSco Wm. Rapöihka * Dinsmore, Sask^ John SärkiUhti Eston, Sask. Mrs. Emma Perälä L<ttti1, RUJa Altea ja AUan Honkala • HaOjAl -- Jean Sibeliuksen nritt^art satavdotfäpinvänä voidaan todeta, inHten lyhyt historiallinen persj»«ktllvicöti ylcsl vuosisata. Ha-jtitässainihe - tarkastella Sib611ukäen HiODBistyöta avautuu eteemme kent; jöttka rftjtt wat näkyvissämme, kosielteltavifissmme, kuultävissam-ifte. Melhä on seitsemän sinfoniaa, Mstä ycmukji Oh yksllöliinen, elS-rS äfri^nismi,. jollaisen ainoastaan «t«;uM tftitei1ij.&; sUurI ihminen ky- ;,kertee luamdan. Reillä on seitsemän sinfoblSta runoelmaa Ja suuri nuo HYVÄÄ. J O U L U A • • ia onnea uudölle vuodelle tolvoeämine kaiUUe tovttrtffflftmme Ja , , yistävillemmel Eva Ja Henry Nurminen ' , ja perhe ^ »aiMiy • British CoHunbte , HAtJjSKAA J O U L UA J Ä ONNÄLLISTA irUt^TA V U O T TA tolvofamme kaikille • - I yatävlilenunel Vöila ja W. Heinonen tiev^li^e * B.C. ' HAUSKAA JOULUA • JAONNENTÄYTEISTÄ UUTTA VUOTTA ^ • * toivotamme kaötUle • . ystävillemme I Hilda ja Matti Saari 40d6 ston St. Bumaby 2, B.C. H Y V Ä Ä JOULUA ja onnea uudelle vuodelle toivotamme kaikille tovereiUemme Ja ystäviKemmel Hilja Ketola Sido Hissa Trepafiier B.C. RAUHAN JOULUA ja TOIVORIKASTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme! Hilja ja Victor Salo Port Kells B.C. i ä Parhaat vuodenajan tervehdyksemme ystävillemme! Elvi ja Bob Lujanen sekä lapset ja äiti Powell River B.C. Wayne Koivulla Vananda B.C. Olavi Pajala Vanaftda B.C. tuudenteos Kullervo-sinfonia, jotka avaavat portit musiifkin kuvalliseen, runolliseen, visionääriseen näky- Aiaailmaan;'mystikko Sibelius. Meil lä On I^amarimuuslkko Sibelius, jonka nei-ouden riittäisivät todistamaan yksistään hänen yksinlaulunsa tai hänen pianoteoksensa. Meillä' on elämässämme ilmiö, jonka pystymmä näkemään mutta joka esittäytyy meille ilmestyksen-omaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että Jean Sibelius on poikkeus aikamme säveltäjien joukossa. Säveltämis tä on aina vaikea selittää rationaalisesti. Järjen avulla, mutta Sibeliuksen kohdalla on irratiqnaalisen tunne voimakkaampi kuin monilla muilla tällä vuosisadalla eläneillä säveltäjillä. Älkäämme materialismin aikakaudella halveksiko henkisyyttä j a henkistä selitlämättömyyt tä; minulle Sibelius on säveltäjä jonka teoksia kuunnellessa rajat tuntemattomaan ja selittämättömään usein avautuvat. Jos itse Jean Sibelius j a ilmiö Jean Sibelius ovat vielä sadauKin vuoden kuluttua hänen syntymästään täsmällisesti määritcltämättö-missä, niin vielä vaikeampi on arvioida Sibeliuksen vaikutuskenttää aikamme musiikista Ja hänen asemaansa vuonna 1963. Viime aikojen tutkimus on paljolta voinut selvittää Sibeliuksen iuhdelta hänen muihin aikalaisiinsa, Sibeliuksen u u d i s t a j a n asemaa ja hänen uudistustcnsa merkitystä. S i l l i historiallinen perspektiivi on aivan liian lyhyt voidaksemme edes verrata häntä johonkin muuhun aikamme säveltäjään, sanokaamme esimerkiksi suurin piirtein saman^ ikäisiin Richard Straussiin ja Carl Nielseniin tai vaikkapa aikamme musiikin suureen vanhukseen Igor Stravinskim. Yhtä vaikeata on asettaa Sibelius objektuvisesti arvioituun paikkaan suurten sinfonikko ien ketjussa. Jos luomme lyhyenkin silmäyksen Jf>an Sibeliuksen elämään, voimme todeta hallitsevaksi piirteeksi Sibeliuksen kansainvälisyyden. Olemme tottuneet ajattelemaan Sibeliusta kaii.sallisromantikkona, ja sitä hän kieltämättä onkin jopa puh-taaksiviljellyssä muodossa, mutta varsinkin juhlapuheessa olemme usein unohtaneet hänen henkisen kasvunsa univer.saalisuutecn, yleismaailmallisuuteen. Tallä kasvulla on juurensa, jotka helposti voimme nähdä. Supisuo-malaisruotsalai. sesla paikallispat-rioottiympäristöstä (Hämeenlinna. Loviisa tärkeimmät ctcipit mainitakseni) Sibelius siirtyi ylioppilaaksi tultuaan pääkaupunkiin Heisin kiin, jonka musiikkielämä tuohon aikaan oli monin verroin kansainvälisempää kuin nykyään, runsaiden kansainvälisten suhteiden aikana. Helsingin silloista mu.siikkiopi.stoa hallitsevat ulkomaiset, eurooppalaiseen traditioon juurtuneet säveltäjät ja opettajat: Sibeliuksen oppi' mestareina toimivat muun muas.sa Martin Wefc'elius Ja H. Csillag, unkarilainen violisti. Kenties suurin merkitys oli kuitenkin tuttavuudella uuden musiikin estetiikan uranuurtajan, kuuluLsan pianistin Ferruccio Bu.sonin kanssa, joka lynychkön aikaa toimi musiikkiopistossa opettajana. Lähivuodet veivät Sibeliuksen Berliiniin ja- Wieniin, ja näiden oppivuosien Jälkeen voimme todeta, miten Sibelius hakeutui säännöllisesti suurimpia teoksiaan valmistellessaan kosketuksiin kansainvälisen musiikkielämän kanssa. Sibeliuksen suurista teoksista ovat vain harvat syntyneet kokonaan Suomessa, synnytyspaikkoina ovat olleet milloin JOULU RAUHAN, ILON SUOKOON, UUSI VUOSI ONNEN TUOKOON! Tätä ^toivotamme kaikille sukulal slllmme Ja ystävillemme I EveUna ja Eljas Puioliväli Notch Hill. B.C. (Ottakaa tämä Joulukortista) iloinen Wien, milloin sateinen Tuk, holraa, milloin aurinkoinen Italia. Kuvaavaa on, että Sibeliuksen kansallisromanttisen kauden pääteos, toinen sinfonia, syntyi olennaisilta osin Italiassa. Sibelius olisi joka tapauksessa Suomen^ansallissäveltäjä, hänestä olisi 'joka tapauksessa tehtf^^Paavo Nurmen tai/öin kansallinen myytti, mutta ratkaisevaa osaa näytteli -se, että hänen elämänsä keskipäivä sattui yhteen Suomen itsenäistymisen kanssa. Jo Kullervo-sinfoniallaan (1892) Sibeliuksesta tuli kansallisuusaatteen lipunkantaja taiteessa, Ja myytti hahmottui täydelliseksi suurin piirtein Sibeliuksen 50-vuo-tisjuhlallisuuksien yhteydessä:. Myyttiin lisättiin pian toinen myytti: 30-luvun alusta lähtien Sibelius ei enää julkaissut sävellyksiään ja niin syntyivät lukemattomat tarinat "Ainolan hiljaisuudesta" Ja kahdeksannesta sinfoniasta. Nykyään tiedämme, ettei Sibelius suinkaan luopunut sävellystyöstään, tiedämme myös että kahdeksas sinfonia oli todellisuutta, mutta että Sibelius e i— kenties lähinnä oman kriitiUi-syytensä vuoksi — koskaan halunnut saattaa sitä Julkisuuteen. On varmaa, etia Sibeliukseen vaikutti suuresti hänen asemansa isäUr maallisten p i i r in hyväksikäyttämänä kansallissankarina. Uskon, että tämä vaikutus oli myöhempinä vuosina "Ainolan hiljaisuuden" aikana enemmän negatiivista kuin positiivista, ilman Sibeliuksen enemmän tai vähemmän teennäistä kansallissankarin asemaa saattaisimme oma^ ta nykyään muutakin kuin seitsemän sinfonian sankarin. Helleeni-nen Sibelius, jos haluamme käyttää tätä sanaa säveltäjien sisäistyneestä myöhäiskaudesta, on jäänyt meiltä lähes kokematta. Edessämnie on luonnoHisesti juhlapäivänä' kysymys, mitä ottaa tai; jättää. Kys\ mystä voidaan yrittää tarkastella objektiivisesti, ja todeta etta viulukonsertto tulee ilmeisesti aina kuulumaan suurten violistien keskeiseen ohjelmistoon. Seitsemäs sinfonia on eras sinfoniakirjallisuu-den huipentumista vähintäänkin teo-icctlises. sa mielessä, kuudes sinfonia taas oireellinen uusklassillisessa paluu.ssaan "puhtaille lähdevesille". Viides sinfonia on temaattisen orga-nismiajaltelun kruunaus, joka asemaltaan vastaa Beethovenin Ham-merklavier- sonaattia tämän Jättiläisen tuotannossa:.J'iometheus murtaa kanteensa. Voisimme jatkaa luetteloa: toinen sinfonia on yleismaailmallisestikin m e r k 1 tJävä kansallisromanttisen suunnan huipennus, neljännestä sln-fonia. sta voimme lukea karuja ja .sisäistyneitä ajatuksia, tunnettuahan on, etta Sibelius halusi tämän teoksen hitaan osan osoitettavaksi hautajaisissaan; jälleen uusi myytti. Ilmeistä on kuitenkin, että Sibehusta liian läheltä katsellen emme pysty sanomaan mitkä hänen teoksistaan ovat kantavimpia. Meille ne ovat kaikki läheisiä ja merkittäviä. Toinen näkökulma on täysin subjektiivinen, mutta ehkä yhtä oikeutettu. Poimimme esiin välähdyksiä, joihin tavallaan kätkeytyy koko S i belius. Yksi lyhyt melodia, jollaisen tapaamme esimerkiksi ohimennen — ilman että sillä olisi rakenteellista asemaa j a merkitystä — viidennen sinfonian ensi osan suuressa nousussa, saattaa välähdyksenomai-sesti avata perspektiivejä pitemmäl' le kuin ajatus seitsemännen sinfonian dionyysisuudesta ja sinfonian merkityksestä sinfonisen logiikan huipentumana yksiosaisuuteen. Tai valitkaamme Jokin Sibeliuksen yksinlaulu, jonka näennäisenä lähtökohtani) on vuosisadan vaihteen salonklromantiikka. Var det en dröm? lal Flickan kom ifran s in älsklings möte ovat minulle teoksia jotka paljastavat olennaisen: Sibelius on minulle-heijastus inhimillisyydestä. Näissä kahdessa^laulussa, vain erään esimerkin ottaakseni, vuosisadan vaihteen romantiikan ais tiilinen tunnekohu yhtyy käsitesisältöön, Joka on saanut yleisinhimillisen merkityksen. Flickan kom ifran Tiistaina, jouluk. 14 p. — ,Tuesday, Dee. 14, 1965 Sivu 5 HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE toivotan kaikille, tovereilleni ja ystävilleni! Mrs. V. Leppäaho Box 18 Gillies Bay, B.C. HYVÄÄ JOULUA ja onnea uudelle vuodelle toivotamme kalkille tovcreiUeinme ja y&lavillömmc! Marilyn, Kalevi ja Eric Juvonen 37 Pembroke Rd. St. Boniface ' Man. ein älsklings möte on balladinomai-nen, hieman naiivi kertomus erään rakkauden kohtalosta: taiteen viehätys syntyy tässä siitä, että vastaanottaja, kokija liikkuu koko'ajan kahdella tasolla, joita ei s i l t i koeta erillisinä. Intiimi Sibelius on vähäeleinen, pienimuotoinen ja monesti väärin ymmärretty, liian helposti sivuutettu. Jos minun pitäisi sanoa, mikä Sibeliuksen tuotannosta kestää kulumatta, en lopultakaan valitsisi esimerkiksi viidettä sinfoniaa, j o k a minulle tällä hetkellä merkitsee suu-rinta^ orenhuippua. Valitsisin mieluummin tasangolta erään yksityiskohdan ja tutkisin sitä suurennus-^ lasilla. Luulen että ajattomimmil-laari Sibelius on sellaisessa helposti ohi korvien liukuvassa pienoisteok-sessa kuin Rakastava-sarja jousiorkesterille vuodelta 1911. Minun Sibeliukseni ei ole kansallissankari, minun Sibeliukseni ei ole suuri sinfonikko, minun Sibeliukseni ei ole suuri sävelten mestari. Minun Sibeliukseni ei ole uudistaja sen paremmin kuin modernisti tai vanhan säveltaiteen, edellisen sukU' polven estetiikan viimeinen suuri edustaja. MinUn Sibeliukseni on inhimillisen kuvaaja, ja tämän Sibeliuksen voi löytää mistä tahansa hänen teoksestaan, kaikista hänen teoksistaan. Siksi 'minusta ei ole tarpeen mainita Sibeliuksen suu-rimpia saavutuksia ja yrittää arvioida hänen asemaansa satavuotispäivänä. K u n tänään liputamme, liputtakaamme juuri tälle Sibeliuksella Ainoastaan täten toivotamme HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA kaikille ystävfflemmel . Mary Ja Chas. Raunio Box 116, Eckvllle Alta HAUSKAA JOULUA onnellista rauhan ja hyväntahdoh vuotta 1966 •toivotamme kaikille tuttavillemme! Violet ja Jo<(mas Untinen Sylvan Lake Alta m. HYVÄÄ JOULUA ja ONNEA UUDELLE VUODELLE toivotan kaikille tovereilleni ja ystävilleni! Nick Kohtala R.R.- 1, Rocky Mountain House, Alta Professori Kossner sattui menemään johtamansa Turun läanmsairaalan po liklinikalle, kun siellä juun ommeltiin haavaa erään miespotilaan pohkeeseen., Klossner vilkaisi haavaa ja sai kuulla, että sen oli koira puraissut. — Jaa. Onpas haava. Mikäs hän on miehiäJIn. — Verotarkastaja. — Verotarkastaja? Ai helvetti, missäs se koira on? Mmä ostaisin sen. — Viisaus ja hätäily ovat vastakohtia: viisas ei anna kiireelle valtaa, j a kiireen ahdistama ei voi olla viisas. — L i n Jutang. \ HYVÄÄ JOULUA ja onnea uudelle vuodelle toivotamme kaikille tovereillemme ja ystävillemme! I Mr. ja Mrs. Usko Karlson Deadwood Alta HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille tuttavillemme! H. YLIURPO E. RANTALA HENRY JOUPPI ANTON HAKONEN VEUCKO MAA, 479 William Ave., AVinnipeg, Man. JACK LAIDE VÄINÖ MÄKINEN MATTI KINNARI MATTI HAUTALA ELLEN PROSAVIAT OLGA JOHNSON W. MÄKELÄ EERO HAARA PIKKU NORJA Winnipeg Manitoba
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus651214 |
Description
Title | 1965-12-14-05 |
OCR text |
I H Y V Ä Ä : JOUIUUA
; ij*a ötinea
f uudelle vuodelle
i> toivotan
•kaddlle tovereilleni
•jä ystävilleni!
^Sokqjtia^.^; B . C .
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUI^LLE VUODEme
toivotan^ kai&Dte
Alli ja Matti Andeitson
Box 202 SDiiitula, B.O.
m
If^ i^aiuiio:
SIBELIUS -
a
; J o u l u rauhan/ i l on suokoon,
uusi vuosi onnen tuokoon!
Tätä Wvotanuiie ioä&Uli
BILL-MAI INN <
MAILIS JA BILL
Boot 90 Sointula, B.t;.
HYVÄÄ ;JOBLtJA ff
4J
HAUSKAA 4ÖUl:UA
J A O N N E L U S T A R A U B A N ,tÖ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-12-14-05