Vapaus, August 21, 1951

              Tiistaina, elokuun 21 p. — Tuesday, August 21,1951
i i ^ l P i i i i l fltUBERTV) Xndepen^ lattor
Oisan^.bC HzMHab CaoadJams,, Es-
'<UUIsUed Ncn^. 6, 1917. Autborized
"ttfB^ceocnd daas n a i i Iqr tbePott
> Office Department/ mtawa/; Pub»
iisbed tbrice «eekly: Tuesdajrs,
Ttaundays and Baturdays I^Vapaus
'^Pnlblisliing Ckmtpany Lt<L/at 100-102
'Bbn St, WvSudtnn7,Ont., Canada.
Telepbones: Bustoe» Office 4>42(I«.
Editortal Office 4-4285. Manager
E; 8akfil.EiUtDrW. Eklund. Mailing
address BoxO/Sadboiy, Ontario, Adrertlslisg^ ratei nponrappUcatlon.'
namlatioa free.of diaise; a ' ''
TfLAUeBINNAT:
YndyavalloIs9af i v i ajOft 6 kk. 44to
suomensa: l< iSO 9 kk. 4.75
"Haväistysjutut"
Viikon lopulla kiinnitettiin Canadan, ulkoministeripn toiniesta .
f^huomiota siihen icUi]||Yhdysvaltain senaatin alakomitean' istunnossa
oli, ''kommunistivastaisen sirkuksen mukana kulkevan ainmattitodis^
j''täjan'^ toimesta: esitetty
:5essa oleva virkailija mr. E, Herbert Norman on kommunisti Ja senpe-
;^ir5||ji.v'k, T'/iHisteella muka epäluotettava henkilbj, '^c' • • ^ >-
^?ish.\'h ' ' Ulkoministeriömme Washingtoniin lähettämässä pi^otestissa kiin-l
i i
§0^
i
^, ,:nitetään huomiota siihen tosiseikkaan, että jos Yhdysvaltain virano-
''A\' ' \ maisten puolesta halutaan joitakin huomautuksia tehdä canadalaisten
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
COmers, B. C . täyttää^ tänään elo­kuun
21 pnä^76 vuotta.
,iaidyinme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
Mitä miiut^sanovat
"ANNA HEILLE ANTEEKSI
SILLX HE EIVXT . . . "
:. AinerHckalaiset sanomaiebtl^
jat selittävät olevansa Ihmeissään sen
Johdosta, että: Korean sodan piekse-män
siviiliväestön keskuudessa ilme-tosnenhaltijain
suhteen, niin alkeellinen kohteliaisuuskäsitys^^^j
iusitä^ että asiasta tiedoitettaisiin kaikessa hiljaisuudes^
tisia teitä myöten — tekemättä tyhjästä suuria propagandallisia elei­tä.,
, • •
5amaan aikaan • esitettiin Ottawasta -protesteja sen vuoksi kun"
SHil^' * newyorki!ainen^Hearstin lehti tiedoitti, että Yhdysvaltain kong-
|if'loy~/-.' /ressin noitajahtikomitean istunnossa on jälleen tervattu punamulta-j^^
i ^ ^maalilla kahta muuta canadalatsta yh-anomaista heidän poliittisiin mie-vd^
l ' \ lipiteisiinsä viittaamalla. Kaiken tämän johdosta Ottawa on suutuk-gjii
mi
»Mii
i i i
i i i »
m
i l
f
m.
l i
m
m.
- l i
im
i i
Il
li
sissa Ja tulkitsee siien Canadan kansan enemmistön mielipiteen. Me
* emme kansakuntana voi mitään sille, jos Yhdysvalloissa harjoitetaan
>, keskiaikaista noita jahtia "vääräoppisia" vastaan^ mutta tyytykööt si-ffkäiäiset''
ammatUtodistajatV oman maansa mustaamis^^^
\ Valitettavana seikkana on kuitenkin pidettävä sitä kun ulkomt'
^'nisteriömmekinry^^ oman
f:.'^5fe*tf ^'A '* apno^nsa punakauhun lietsontaa. Sen sijaan, että olisi demokraat- ^^*'^>|f">|5' > " tisten periaatteiden mukaisesti lyönyt kerta kaikkiaan alas "kommu-i^^^
aromattitodistajan" taivastelun sanomalla,
. että Yhdysvalloille ja yhdysvaltalaisille "ammattitodistajille" eivät
f k^iulu canadalaisten toimenhaUijafn^p^^ ulkominis-
\ teriömme selitti, että "ammattitodistajain" häväistäväksi joutunut mr.
* Normanon kahteen'kertaan "seulottu'^ poliittisten mielipiteiden^
»f suhteen -4 jä tässä seulomisessa havaittu pes^^^^
poliittisilta mielipiteiltään.' Täten menetellessään ulkoministeriömme
rohkaisi ja' auttoi niitä' "ammättitodistajia", jotka hopeapenninkejä
. saadakseen keksivät toinen, toistaan villimpiä juttuja, kunnollisia ih-
I niisiä vastaan. > . ,
' Historia opettaa meille, että jos mikä tahansa poliittinen (tai
: uskonnollinen) suunta tehdääh lainsuojattomaksi, niin, se ^ johtaa
4 uusiin
^."yhteen erehtymättömään johtajaan", kuten taji^tui Saksassa, Ita-
; liassa, Japanissa ja monissa muissa fasistimaissa toisen maaihnanso-
* dan edellä.
Että asia on cdelleeh näin, se nähdään niistä "kommunistisyy-
\ toksista" joita on nyt tehty, ei vain joitakin canadalaisia tmmenhal-
;ii..tijoi^
\ Yhdysvaltain presidentti Truman ©n 'hallituksensa ja kongres­si
sinsa avulla pannut alulle yleisen noita jahdin. Siellä on"kommu-
;?*nisteja puhdistettu" hallituksen palveluksesta, filmiyhtiöiden toiniis-'
ta sekä yleensä tieteen ja taiteen eri aloilta. Lfjulisi että Yhdysvallat
Cjon.nyjt näiden '<|julic^stusten% jälkeen täysin "t
kun kommunistijohtajia;kärrätään Jatkuvasti vankilaan;^ ^Miitta^ ei! 1
Kuten ennen Saksala jakuissa fasistimaissa, niin^^^^m
loissa ja Ganadassa. Kommunistipuhdistukset. ovat kohdistuneet
yleensä työväenliikettä ja rauhanpuolustajia vastaan — ja nyt on jo
täysin selyää, että "kommunisteiksi" leimataan kaikki, jotka eivät hy-'
väksy nykyistä,mieletöntä sotavalmisteluapa sen varjossa suoritet- •
J tavaa väestön elintason huonontamista. Eikä tässäkään ole kaikki.
A Esimerkiksi presidentti Truman joutui viime viikon tiistaina pitämään ;
v£jylisevän puheen ^'häväistyksen lietsojia" vasfaan, jotka senaattori
Joseph yMcCarthyn johdolla propagoivat Trumanin hallitusta -vastaan ^
;^siUä perusteella, y^ttä sen palveluksessa on sekä^k^
k($nnunistien kannattajia!
Me voimme hyvin kuvitella sen suuttumuksen, mitä presidentti
Tniman tuntee — mutta kenen on syy? Eikö juuri presidentti Tru­man
ole tehnyt järkevyydestä (tarkoittaa rauhan puolustamisesta)
"kommunismia" ja kommunismista "rikosta"
^ Kommunismin (tai jonkun muun aatteen) laittomaksi julistami­nen
ei käy laatuun silloin, jos se osoittautuu ajan tarpeita vastaavak­si
opiksi. Galijleo Galilei saatiin keskiajan noitajahtioikeudessa kiel­tämään
havaintonsa, että maapallo pyörii auringon ympäri, vaikka
; hän itsekseeii^mutisij että {'sevpyörii sittenki^J';^ iMuttia tällainen kielto
ci lopettaliut maapallon kiertokulkua auringon ympäri eikä liioin tä­män
tosiasian tunnetuksi tulemista. Kristinopin levittämistä Jätet­tiin
alkuaikana ehkäistä sorron ja terrorin avulla, mutta se myös päät­tyi
sortajaJn tappijTOn;' Sen jälkeen on kaiken maaihnan tsaarit, mus-solinit
ja hitlerit, puhumattakaan nyt mannerheimeistä ja rtiiistä pik-kupiskeistä,
yrittäneet vankilalla, terrorilla ja telotustuolilla hävittää
.,• kommunistisia aatteita, mut^ turhaan. Kaikki merkit; viittaavat
myös sHhen, että missä'edellämainitut herrat ja narrit ovat epäonnis­tuneet,
siinä epäonnistuvat myös pearsonit, trumanit ja kumppardt.
Aatteita ei ole koskaan voitu miekalla hävittää, eikä niitä voida
••• vittää nytkään. •• jX'':'
Aatteita vastaan voidaan tapella vain paremmilla aatteilla ja
opeilla. Jos Truman, Pearson ja;kumppanlt haluavat hävittää kom­munistiset
aatteet tältä mantereelta ja muualta maailmasta/ niin sii-
' hen eivät pysty tykit, tankit tai lentokoneet - r— eivätpä edes atomi­pommit.
Ainoa keino tässä on osoitus, että kapitalismi on kommu­nismia
parempi ihmisten elintason parantamisessa ja suuriemman on­nen
hankkimisessa. Toisinsanoen, vain rauhallisen kilpailun ja de-i^
mokraattisen keskustelun avulla voidaan ratkaista se, mikä yhteis-
. r.kuntamuoto, soveltuu paremmin nykyajan vaatimuksia tyydyttämään
: i'~r tällaista raulianomaista kilpailua kannatetaan Yhdysvaltain
V-;porvarien pystyttämän .rautaesiripun molemmin puolin kaikkien nii-
•den keskuudessa jotka haluavat oman maansa ja koko ihmiskunnan
parasta.
V/ Noitajahdit ja senpcrusteella järjestettävät kansalaisten mieli­piteiden
"siivilöinnit'? aiheuttavat vain pelkkää pahennusta.
nee pikemminkin vallan ilmeistä säär
liä kuin vihaa 'amerikkalaisia koh->
taan.' Jotka Jelly-ponuneUIaan - ovat
jauhaneet tomuksi kymmeniä Ko-^
rean kaupunkeja Ja kyliä. Sitä on
pidettävä iiyvin selvänä todisteena
tämän 4 ^ vuotta vanhan kulttuu­ria
» omaavan kansan sekä tietoisuu­desta
että suuruudesta. Se on todis­te
tietoisuudesta. Joka osaa tehdä sel­vän
eron amerikkalaisten isotakiihkoi-lijoiden
Ja Amerikan tavallisen kan­san
välillä. — Työmies-£teenpäm.
• • •
SE "JOS"
Bonn. — Hitler kertoo omilla sa­noillaan
juuri Saksassa Ju&aistussa
kirjassa teitä 'hän olisi tehnyt JOS
hän olisi voittanut sodan.
Tässä Saksan historiaUisen instlT
tuutin (Länsi-Saksan hallituksen lai­tos)
Julkaisemassa Hitlerin pdytäjut-tuja-
kirjassa paljastetaan,; että Jos
Hitler olisi voittanut sodan, hän olisi
Tehnyt Venäjästä maaof Jien maan;
Miehittänyt Idästä maat germaa­nisilla
kansoilla lilnsi-Saksasta Ja
Skandinaviasta . . . /
Rakennuttanut Venäjälle uudenr
mallisia neljän kiskon 12 Jalan levyi­siä
rautateitä Joissa 2-kerroksiset Ju­nat
olisivat kulkeneet: 120 mailin
tunttaopeudella.
Kifltänyt tupakoinnin^; syöttänyt
sotilailleen kasviksia Ja sallinut kidc-smtaisteluja
amoastaan pappien Ja
lakimiesten välUlä . . . — A P : n uutis-tieto
elok. 18 pnä 1951.
• • •
KARVAS PALA PORVAREILLE)
: Kuinka paljon latoja ? tarvitaan
Porissa ennenkuin kaupunki, näyttää
kyllin rumalta? — Satakunnan IVön
uutisotsikko.
Töistänsä raie^ tunnetaan
^ CaiuUtea MetaatySIiisten VaiMi
:iiriwitaim»<fit|M» «The W<Md.
w(Btlttrsin''elotnani nancf^^
loltctaan mr.. Coope^ saotttte-maxt*
Loaber vaS^ynaSX VitiAt^
neteStirSiäisteo, ontto i t U ^ vmr
taan koJMlIrtaiiilitfa^ IJyaJkiyUte:.
tään seonutvaa: ^
SUtä lähtien kun Ontarion Ja Que-
«ecin : metsätyöläiset päättivät muo­dostaa
itsenäisen Canadan Metsätyd»
läisten Union on mr. Cooper yrittänyt
saada kokoon niin paljon metsätyö^
Iäisiä; että voisi oikeuttaa e s i i n ^ I -
sensä union edustajana . . . mutta
hän on epäonnistunut täydelUsestfi :
Kun hän yritti Järjestää "vuoslko-koi&
sen". sai M n , koolle: ainoastaan
APL-TLC:n korkeasti >paJkattuJen
Ottawa- ja torontolaisten virkalllJaliD
kokouksen. Kaikki olivat sieUä;;..
paitsi eivät metsätyöläisetr Koural­linen
kämppämlehlä puhut vain oma^
ta puolestaan edustamatta ketUu:
Sen lisäksi on mr. Cooper ajmlal-
£ineen^yrittänyt-parjata uniotamme
ja sen Järjestäjiä, (käyttäen apunaan
'^rapitalistista saiiomalehdlstöä. joka
on aina ollut^urten yhtiöiden puo­lella.
He puhuvat varojen "väärin­käytöstä"
ja syyttävät "pixnaisuudes-ta"
Ja kaikesta mitä' hyvänsä voi­vat
keksiä.. Mitä hyvää he sillä
luulevatv:voivansa tehdä Canadan
xaaMUS^SIXitliOie^ on
helposti vastattujtobdUiky^iviyk^
lä: aflta hyvää JMr?brä£mniolnkHnn
tebneeS^ metsätyOftlaaicr ^ ,
MISBi olhrat nsmft- Ounlset sUIcto
im&tikauDlflSlväUnitmKCboperperl
j a iodntu suxnman lags^TfftSO rmätka^
kttsftnnuksUn" ^^2a&"vfflcoD aikana
alkal^änplna ,al]ä)ina'^kini' union•;jtoL-''
mitsUatr ponnlsU^ai paScatta, antöi>
vataikadsa-Ja^VMmansa^vieli^.lieA-^
kensäkin. Ilman korvausta rakentaes-saan
tintata turvaaman metsätyöläi-:
siä; 'Missä . olivt. Cooper V ja liänen
ystävänsä .v^' IMG" lakkotaistelun- a i ­kana?
Missä ollv&t mr/.CooperJar hänen
ystävänsä>.viime talvena; ckua; unlo
yritti saada'iiyvin'tarvittavaa paBc*
kojen Imrotusta.^' (Mrv;'Cooper>
loin yhtiöiden k a n ^ tekemässä kom-promissla.
^ >
Sanotaan, että 'öistänsä mies tun­netaan'-
-ja heidän työnsä - puhuvat
hyvin vähän heidän miolestaan^Mut^
ta se el ote ollenkaan ihmeellistä Jos,
katsomme minkälaisten Munisit: ' h
ovat Kuinka voi imkiUn;me^
nen olettaa mr. Cooperin puolustavan
•hänen c etujaan; > kun hän kuluttaa:
enemmän tunnissa .kuln^ta^
kesklnkertamenmetsätyölälnen an­saitsee,
päivässä,
Mr. Cooper ^puhelee union varojen:
"väärloftäytöstä" ja "tuhlaamisesta^'.^
Mutta kuläi todella: tuhlaa ja^:k^^
rahoja?
8ilt& tiiU flTdi»Joka vilkiÄe!
TftanäO']|iäijksiW.'Cooper perlide-nen^<
2S0 vilkkopalkan ollessaan karf
penterien lUnUm Jceskuskomitean jäs^r
nenä. 6e meiUtsee $5.20 tuntillle.
kahdeksallartunnllla Joka päivä, sa­toi
tai palstoL,^.
~ Jos me liitämme inr. Cocqierin pal­kan
jainilufrytiiteen; niin tulee hänen
ansiokseen Iähes49J0O tunti, kun päivä
lasketaan fttuntlseksi j a viikko 6 päi-väiseksi
jaovuos} 52 viiUcoisduL
Voiko noin icorkeasti'paikattu hen­kilö
todella ; ^ e n i 7 ä ' s ^ ^ pik-kukysymykseeit!
t kuin rmetsä^öKilsten
palkan korottamiseen 12.00 päivässä?
. Me teemme, julkiseksi itiUnä tosi­asiat
siksi^ukoaka^pldamme tarpeel-
Usena/ettätnetsätyJHäiset tietävät ku­ka
on iieidän:paobsIIaan;: Me teonme
?2 ToraitM raihaijulib
Tamöfattta syysk. 2 ^
SJ:ii osasto lähjpitti^^lOO rauhantyön
hyväksi ja päätti; tehostaa, ninuenkeräystä
r^Vofoifto. — saokiamxil päivänä p i - * - ;
sen myöddn silmälläpitäen uusia tur
lokkaita; sfotkai/mahdolllsesti ihmet^
televät mistlb: johtuu erimielisyys
''union" benkUöiden kesken. Kehoi-kammeooyöskinHeitä
arvioimaan ys-täiiiäM
samoin union:-Jc^tajiä;^ja siUoin h^
eivät ^voii';tullasharha{mJ(Aidetuiksi
parjauksil]a;;-Canadan' metsätyöläiset
paolustavar.'unionsa järjestäjäin re-kordeja,
joiJEarfiVat Jokaisen haluavan
Tiedättekö, iettähelmikuun 1947 ja tarkoitettavissa:-.
dettyyn CSJmpaQEalUsen osaston ko­koukseen
oli taasen ^kerääntynyt ko-k
» paljon asioita.- Mutta Jäsenistön
osanotto kcdcoukseen oli toeUconlainen.
Tarmolan kesäleiriä koskevana tie­dotettiin
'oodnnäki^
Yhdysvaliiristsfi tulevat antamaan siel­lä
konsertin lauantaina lokakuun 2S
Iwä.Hekiat lausuttiin tervetu]}^^
Ja jäsenistöä- keholtetaan antamaan
kannattftkensa'' tälle^ tilaisuudelle.
Sunnuntaina syyäniun 2 päivänä
tUIeeTtonolassa' olemaan kat^iun^
yletaen rauhanjuhla; Jossa^Rauhanr
kongressin puheenjohtaja tri Endi-cott
tulee puhumaan ' j a esitetään
muuta ohjehnaa; Heille päätettiin
luovuttaa kenttä vapaasti Ja oikeus
Järjestää sinne pelejä ja ruokailu-kioski.
Rauhanliikkeen r a h o 11 tamlseen
päätettum myöntää 100 dollaria ja
iäsenistöä keholtetaan tehostamaan
nimien < keräystä viiden ; suurvallan
" M e naimme sosialismin ti
Charlotte ja Dyson Carterin uusivkirja
on mielenkiintoinen ja ajankohtainen
WE SAW SOCIMiSSM (Me näfm-
Kultakaivokset
öväf fuöffäneef
eiinatyMoja
: Toronto. — Samaan aikaan kun
kultaparoonit äänekkäästi vaativat
kullan hinnan korottamista Ja suu»
rempaa voitto-osuutta •. ilmoitetaan
Moranda Minesin Quebecissa saavut­taneen
ennätystuotannon. Tämän
vuoden ensimmäisen kuuden kuu-,
kauden aikana oli mamitun kaivok­sen
tuo^nto ^,5!24,i518. arvosta kul­taa.
Saman yhtiön Kerr-Addison
Oold kaivanto Larder Lakella tuotti
$8,976,582 arvosta kultaar .
HoUingerin, Jonka^ työläiset T i m -
minsissä vaativat lakoin avulla pientä
palkankorotusta tuotti samaan a i ­kaan
$5jG44,202. Jos otetaan huomi­oon
myöskin Ross- Ja Toung-Davld-son
kaivokset, Joista Holllnger saa 80
pro3., oli sen kokonaistuotanto 6 kk.
aikana $8362,629.
'm
Lihaiiosfolakko
alkaa Torontossa
elokuun 20 pnä
Toronto, Ont. — Täällä alkaa viikon
kestävä lihan ostolakko (Ja samalla
tietenkin myös lihan 'Syömälakko) elo­kuun
20 päivänä. Tämän Uikehtimi-sen
on pannut alulle Canadan Nais­ten
Congressln Toronton Jaosto pro­testiksi
korkeita elintarpeiden hinto­ja
vastaan yleensä Ja varsinkin juuri
korkeita lihan 'hintoja vastaan. Sa­massa
yhteydessä lähettää Congressi
hallitukselle kirjelmän Jossa vaadi­taan
lakkauttamaan teuraskarjan lä­hettäminen
Canadasta Yhdysvaltoi­hin
ja hallituksen maksamaan karjan­kasvattajille
avustusmaksiu. että hei­dän
elintasonsa tulee turvattua.
, A^ian johdosta .julkaisemassaan
lausunnossaan Congressi vetoaa ylei­söön
Ja varsinkin Juuri kaupungin
perheenemäntiin Ja kehoittaa anta­maan
kannatuksensa tälle yritykselle.
Asian tunnetuksi tekemiseksi on levi­tetty
lentolehtisiä ja yleensä näyttää
^iltä. että kysymys saa osakseen kan­natusta
yleisön Ja varsinkin työläis­naisten
keskuudessa. Toronton suo-^
me Sosialismin), Charlotte: Ja Dyson
Carterin kirjoittama. Canadan-Neu-vostoliiton
Ystävyysseuran kustanta­ma,
176 sivua, hinta 50 senttiä;
Kuten muistetaan tekivät - Dyson
Carter Ja hänen vaimonsa Charlotte
viime vuonna useita viikkoja kestät
neen vierailumatkan Neuvostoliittoon.
Vieraillen siellä VOKS'in kutsumana
oli heillä tilaisuus matkustella siellä
laajasti sekä tavata Ja puhutella kai­kenlaisia
ihmisiä siellä. Ja t&nä kir­ja
sisältää ensimmäisen osan heidän
siellä saamistaan kokemiiksista v.;-Ja
havatonoista. i
Tämä ajankohtainen kirja on ^ä-rettifoiän
mfelenkiintoinen ka£kiile
tavallisille ihmisille, sUlä Cartertit
kertovat siinä juuri sellaisista asiois­ta
Jotka ovat tärkeitä Ihmisten jo­kapäiväiselle
elämälle. Kuten lasten,
nuorison Ja sodan Johdosta raajaf|k-koutuneiden
hoidosta.: terveyshuö^-
ta,,'kansan eUntasosta, menetelm^^
eri' työaloilla; asunto-dlolsta. maan-'
viljelyksestä, telmilkasta jne.
Carter on- ennestään tunnettu kan^
sanomaiseksi j a selväpUrteiseksi kir­jailijaksi.
Ja tätä menettelyä seUi
raten he ovat saaneet tähän Jdrjaän
mahtumaan äärettömän paljon tle-^
toja, kirjan pienestä koosta huoli­matta.
Simä on paljon uutta sellai­sillekin
Jotka seuraavat Neuvostoliitpi;
asioita yleisten uutisten perusteema;
~ Allekirjoittanut esimerkiksi on näin
tehdessään lukenut sanomalehdistä Jai
Julkaisuista useampia kuvauksia liC'^
ningradin pioneerien palatsista, mut^
ta vasta tästä kirjasta pääsi selville
miten tämä kuuluisa laitos sai alkun-;
sa ja mikä se todellisuudessa on,
vaikka kirjassa käytetään suhteellisen
vähän tilaa t ä n ^ laitoksen kuvaami/
seen.
Meistä voi tuntua hassulta jos sa'-'
noisimme, että J(dcu tekee työtä enem'^
mänkin kuin tuhannen päivää yhdes?
Isä vuodessa. Mutta lukemalla tämän
kirjan pääsemme selville,- miten koi-:
lektiivitalouksien työläiset saavat pal­kan
enemmästäkin kuin tuhaimesta
päivästä vuodessa. Ja siinä selviää
monta muutakm mielenkiintoista
asiaa : ^Neuvostoliiton ; maatalouden
•^suhteen;? Kuinka,sleIIä.esimerkiksl ei
enää voida käyttää sellaisia puima­koneita
kuin täällä Cänad^a ja Y h ­dysvalloissa'.
' Maxat] tuottavaisuus
kun on lisääntynyt.: saaden I20:km
bushella vehiiää e^erUtä, hUn sen
korjuuta ja puintia varten on täyty­nyt
kehittää kokonaan uudenlaiset
koneet. - !
J a onkos kukaan täällä, nähnyt kä­velevää
^hö^laplbta?- Neuvostoliitos­sa
niitä on. y Siellä kun: kalvetaan
pitkiä valtavia kanavia Vja tehdään
muita smute r maansiirtoja, niin on
sitä varten valmistettu suuria Ja no­peita
voimalapioita. Nämä ovat^ ;iiln'
raskaita, että mitkään tavalliset kul­jetusvälineet,
kuten rautatiet :eivät
kestä niiden painoa, niin ovat Neu-:
vostolilton teknikot valmistaneet niille
Jalat. Ne kävelevät eteenpäin sitä'
mukaa kun maa - edestä pakenee.
Paljon muita mielöikiinftoisla asioita
'Ic^rrotaam t ä s^ kirjassa! -
läkä khrjan, sisältö rajoitu yksinä
omaan Neuvostoliittoon. - Siinä sivus-i
sa selviää Camtdastf^ sellaisia asi­oita,
joista vam harvat meistä' ovat
muuten tietbisial Kuinka moni meis­tä
eslmerkassi tietää, että Canadan Ja
Yhdysvaita&i kalvoskorporatsiomt
käyttävät mineraalien etsinnässä
(prospäkkäyksessä) i Neuvostoliiton
tiedemlästen kehittämiä, menetelmiä.
Ja ne tekefvät sen ilman, vettä olisi­vat
edes tledoittaneetsUtä keksijälle
tai neuvostohallitukselle. ' Jos Neu-vostölllttomettettellsi^
siten„nihi siitä
syntyisi täällä vähintäin suuri va-koihijuttu.
Siltä ei myöskään ole tie­dotettu
mitään känsaUe tääUä., sillä
olisihan häpeä jos mahtavar Amerlka
Joutuisi jäljittelemään venäläisten
menetelmiä. MUtta stnirille korporat-siöneiUe
se nälitäväsU ön edullista;;
Suosittelemme kirjaa suomalaiselle­kin
yleisölle ja varsinkin .suomalais­ten
nuoremman polven luettavaksi.
Kirjaa saa tUata CSJ:n'keskuksesta
osoitteella: 957 Broadvlew, Ave., To-
«ronto 6, Ont. — G . S.
länsf-gn|ariph
aliiejunf^a hyväk­sytty
Vaaditaan rikoslain ^
lisäystenjfcihiutusta
K O S K A ' r & o s l a l n pykäliin 74 (1).
84, 127, 032, 134 Ja 509A tehtiin kes^.
lOSllUttoparlamentintaäiolta Sellai­sia
muutoksia;.:että nämä pykälät^
muodostuvat nyvaaraksi inhimilli­sille
penisoikeukslUe Ja' vapauksille;
J A K O S K A meidän maamme tarvit­see
ihmisoikeuksien Udn.— el ihmis­oikeuksien.,
tuhoamista -^meidän de-'
mokraattisten oikeuksiemme laillisesti
takaamiseksi rr- eikä niiden tuhoami­seksi;
. .
S E N TXHTfEfS O L K O O N PAATTET-T
Y , : että p me keholtamme Canadan
hallitusta i yllämainitut lisäykset pe-vällsen
rauhansopimuksen vaatimuk­seen
nyt kamppailun loppuvaiheessa
ollen. <
Edustajakokouksen päätökset jaet-tim
jäsenille, mille jotka olivat saa­puvilla,-
ja- .vallstuÄomltea velvotet-tim
virittynään niiden Johdosta; kes­kustelun
vähän tuonnepana kun Jä­senistö
ehtU niihm perehtymään. -
Kokous päätti antaa osaston kan­natuksen
Niagaralla, elokuun 26 päi­vä
iridettävälle nuorison festivaalille
ja kehoitti varsinkm osaston ympä­rillä
Olevaa nuorempaa väkeä osallis­tumaan
siihen.- Samassa^yhteydessä
Ihnbitettim, että Yrityksen naisvoi­mistelijat
tulevat V esiintymään mai­nitussa
tilaisuudessa.
Demokraattisten .Oikeuksien Liiton
laatima luonnos Canadan oikeuksien
r-SITÄ:
:TÄr3
, OLI IREENArnT I
— Kehoitan teitä pysymään kytoij
nä tapahtuipa mitä hyvänsä. —
— Olkaa huoletta, minulla on tiu
mo, kuusi lasta, kaksi koiraa; kisjijJ
savukkeensytyttäjä. "
• • . (
SKOTLANTILAISJIfTTn 1:
PUvenpilrtäJässä oli tulipalo.
•p- Eräs mies on Jäänyt 14
seen. Pelastakaa hänet! huusi
histunut väkijoukko. ««
; Palokunta ei kuitenkaan voinut tafc.!
dä mitään talon korkeuden vuobC*'
Silloin tunkeutui eräs rohkfea^tt^'
väkijoukon/läpi, syöksyi palavaan^{
loon. ajoi ^ hissillä ylos Ja toi tiK^
Jääneen tajuttoman miehen alas. |i{
nen päästyänsä kadulle, luhistui (JOi^
kokoon. j
— Sankari, sankari! Riemuitsi ftJ
kijoukko. Z\
—• Ei mikään sankari laisinkaan^se»
oli yksinkertaisesti vain minun ^
volllsuutena, sillä hän on minulle ^ . i
kaa 35 shiUingiä ja 4 penceä. -/ {
laiksi liyväksyttiin Ja osasto aiUftl
kannatuksensa kamppailulle ma^.[
taa lain voimaansaattamlseksLt
Charlotte Ja Dyson Carterin uj.'
joittamaa kirjaa "We Saw SodaMi''»
päätettito ottaa levitettäväksi. 2]
r Tämän lisäksi kuultiin Joukko k^j
miteain raportteja Ja käsiteltiin nlul-i
ta juoksevia asioita. , 2,\
Seuraava osaston kokous tulee olM
maan maanantai-iltana syyskuun ll)|
päivä. — g. I
Hiilipula vallitsee
saarron seurauksena
n3rt Itävallassa
Vienns. -r- Sanomalehti "Osterrei-r
cldsche Volkestimme" on julkaissut
artikkelin. Jossa sanotaan Itävallan
olevan vakavan hiilipulan partaalla^
Pula aiheutuu siitä, että Itävallan
hallitus käy yhdessä amerikkalaistexi
kanssa kauppasotaa ' Itä-Euroopan
^ i t a vastaan. Lehti Imomauttaa;
että Itävallan valtuuskunta, Joka par­haillaan
käy Varsovassa kauppaneu­votteluja,
keksii yhä uusia esteitä^^
vaikka noissa neuvotteluissa on pää­kysymyksenä
Puolan,hiilen hankkimi­nen
Itävaltaan. Jos itallltus edelleen
täyttää amerikkalaisten käskyjä, lehti
laustm lopuksi, niin se saa aikaan mltft
vaikeimman hilli'^ ja sähkövoimapulaik
ja Jokainen Itävallan kantolainen tu­lee
tietämääa kuka on siltä vastuu!^.
malalstenkin . Ja nrarsinkln perheen-,
emäntien tulisi myösUn;^ ottaa tämä
huomioon Ja antaa sille kannatuk­sensa.
- - g.
Maailmanennätys ,
Matseille. — Ranskalatoen viesti-joukkue
, saavutti', täällä pidetyissä
uintikilpailuissa uuden nuiailnuuien-nätyksen
4x200 m. vapaaulimissa.'Tu-
10S8.33/
ruuttamaan -parlamentin Istunnossa,
Jcika pitäisi kokoontua lokakuun 9,p.
1951; ,T;(Wrftr.T
JA JEOBTffJFnilN OLKOON PXATBT-T
Y i - ettäK seuraavani parlamentinulsr*
tunnon tulM tilapäistoimenpitmiä
(1) hyväk^ä Canadan ihmisoikeuk­sien
Julistukjsen Yhdistyneiden Kan­sojen
yleismaailmallisten ihmisoike­uksien
julii^tipEsen pohjalla;; : ( 2 > 0 -
niaksua. mahdolliset välttäiäät
toimenpiteet pllimisoikeukslen lain
valmlstaacilseksl;:meidän perustusla-kiinome
yh^ttoiistä varten. . . <
Hyväks]{ft7, OSJ:n ^Länsi-Ontarion
aluejuhlissä, Iskun puistossa elok.' 12
pnä. 1951. o
VANCOUVERIN NAISET
TOIMIVAT JATKUVASTI
1
-.1.1
Tarkoituksena on pitää syksyllä myyjäiset 1
ja valmistaa niihiif paljon hyvää tavaraa >
Vaneonv». — Kesä täällä Vancou- olisi paljon Ja arvokasta tarJottaTu.
verissä on ollut niin suloisen lämmin Naiset Järjestivät piknikin eriäni
Korsirieät antavat
konsertti! 25 piia
Toronto,' Ont — Lauantal-Utana
elokuim 25 päivänä tulee Tannolan
kesäleirillä olemaan Jotakin erikoista.
Tarmolässa on tosin tänä kesänä jo
ollut kaikenlaisia tilaisuuksia, mutta
ei aivan sellaista kun tulee olemaan
elok. 25 päivänä. ' .
Silloin tunnetut. Amerikan suoma­laiset
soittotaiteilijat Korsimaan "velr
jekset" (isä Ja poika) tulevat esittä­mään
slelläi musikaalista - ohjelmaa.
Korsimaat.ovatjliyvln tunnettuja l u ­kuisten
Imnserttiensa Johdosta Ame­rikan
puoIeUai varsinkin suomalaisten
että paa«npaa ei voi toivoa. U l an
kauan on kultei^in ol)ut satamatta.
Joten knivuua on- tehnj^ paljon: haitf
taa kasvullisuudelle.Myöskin usealla
työalalla-;ön;kuivuus, pysähdyttänyt
työt.:e8im. metsätyöläiset ovat saaneet
«Tähän liian pitkän kesäloman, koska
metsätyöt ovat; kuivuuden takia aivan
seisauksissa. Vanhastamaasta tulleil­le
MetsätyölälsilTe, jotka on värvätty
hyrriä työmahdollisuuksia luvaten, on
tämä UiaUmen kuivuus tuottanutsuu-ren
pettymyksen. Rahat loppmvat ja
työhön el pääse, se on surullinen ko­kemus
ja maan kieltä taitamottamalle
vieläkin, suurempi. Toivomme kuiten­kin
luonnon tulevan apuun Ja antavan
meille "taivaan kastetta Ja maan liha­vuutta''.
/
-.: Me kerhon naisetkin olemme <vähän
niinkuin: kesän kuumuudessa kuivu­neita.
. E i ole oikein tahdottu saada;
alkua ja reipasta otetta syystoimlnnan
vireille panemiseksi. Kuukausiko­koukset
'on kyllä pldeUy sääntöjen
mukaisesti Ja onhan niissä tohistu kä­sitöidenkin
kanssa. siUä tarkotcuksena
on Järjestää'syksyllä myyjäiset, Joissa
keskuudessa. Ja he ovat vierailleet Jo
aikaisenunlnkfai .Taimolassa, ainakin
kenjin, joien heidän: taiteeUiset ky­kynsä
. o>at entuudestaan tunnettuja
ainakin osalle Torontonkm yleisöä.
Tässä tilaisuudessa ei unohdeta sää-renpääsivlstystäkään,
sillä Varsinaisen
konerttitdijelman jälkeen alkaa ylei­nen
tanssL — g.
sunnuntaina sinne kuuluisan Eitd-
. lanon rannalle. : Aamulla ensin tuntui
Ilma kolkolta ja aloimme jo epäillä
että tokkohan ivoileipänune Ja kal^ti-kultamme
saa vlekoitelluksi suurta­kaan
Joukkoa rannalle.. Mutta bm
alkoi tulla iltapälivä niin vSkeä k^
rääntyi kerhon emäntien pöydän ym-päriUe
hyvän laisesti. Molikkaa vain
kovasti kaivattiin ja sitä IkävSlmp
kuulin ivielä iseuraavanakin sunnuntai-
,na kansainvälisissä kenttäjuhlissa. i.o-ten
Jos suomalaista molikkaa el ole
saata vana ovat kenttäjuhlat ravinto-laan
nähden aivan toisarvoiset. Nyt
kuulemma t.k. 26 pnä pidettävässä 8
J :n piknikissä on hyvää hernekeittoa,
Joten tulkaahan maistamaan. , :
Joukko kerhomme naisia kävi/viime
torstaina iltapäivällä tervehtlmäsä
erästä toimlntahaluista toveriannne,
joka sairaaloisuuden takia el voi DW
nastikaan olla mukana, mutta tete
meille kaunUta käsitöitä Ja on ajatti-slssaan
mukanamme. Kiitokset on.
Savolalle ystänrällisyydestä. Tehkääip-me
naiset sellaisia tervehdyskäynt*;»
useammin, sillä sUtä on »oJoj^J
puolista nautintoa. Lempi MyrtU kP»
käy kiitettävästi sairaiden i»
vien luona, mutta se kuuluisi kertoi­lemme
Joukkotyönä. •
Tbivonune, että seuraavassa koB3W->
sessa Joka pidetään syyskuun ensta-mäisenä
torstaina olisiaune tan*
kaita uuden toiminnan suunnltteinai
ja että slniie tuotaisiin myö«kin nasu
Jäseniä.
Hauskaa syyskesää! — Elli. _
El ole llelppoa kenelläkään
Kuten huomataan, Toronton Vapaa sanan toimittaja, joka kil-
, • — — — — —-— — pailee FBI:n kanssa ihmisten ajatusten kontrollissa, pitää kovin pä-"^' fCiittämättÖmyyS on maailman M sitä, kun suomirannan laulujiJUiin osallistui suomalaisia-koni-
^ munisteja sekä virallisella naamalla että muuten.
il
; Kesälomaltaan kotiutunut Toronton Vapaan sanan toimittaja kir-
; joittaa lehtensä johta\'as5a artikkelissq, viime lauantaina Suomirannan
^ laulujuhlien jälkipuhecna seuraavaa:
^ , , y . . .Ja kun vähän tarkemmin silraäilimme ympärillemme/niin
; eikös totta vieköön juhlia 'kunnioittanut' läsnäok)llaan useat tunnetut
J suomalaiset kommunistipamput . . . toisen juhlapäivän aamuna näitä
;oll jo kerääntynyt Söomirannalle 'saaliinjakoon' oikein virallisella
naamalla., ^^,,•«i;';.,/;•:,.J..JV'''H•V'. ••• :.vT, i.
Se on kuulemma synti kansanhallan Wall Streetin mielistä sota--
huutoa vastayi, ja siitä hyvästä kun "kommunisteja" tunkeutui häneii'
vitivalkoiseen seuraansa, Vapaan Sanan toimittaja menee sellaiseen;
ruokottomuuteen asti; että syyttää "kommunisteja'' Suomirannan toi­lettienkin
likaamisesta! " , ^ ,
Siitä saitte, senkin auliisti kannatusta antaneet kommunistit, kuh>^
rohkenitte mennä Suomirannan laulujuhlaan! Ja samasta ruoskasta
Vanha Ja vUsas suomalainen sanan-lasku
sanoo: >
" K o l m e on miehellä pahoa: yksi
vuotava <venonen, toinen-.lielttiö he-*
vonen, kolmansl toruja akka."
r Nilh myös nykylsillä"maallmanval-lolttajma".
: Amerikkalaiset' • kenraali-pankkii­rit
- odottivat Koreasta' nopeata ja
helppoa voittoa. Miutta-mitä. huutia.
Korealaiset Ja muut ^aasialaiset an­tavat
Jo huutia "enuälle hyville ta­voille",
«öissä suhteellisen: pienet .ran-*
kaisuretkueet <Volvat mielltt: määrin
älyltä rangailsta, komentaa'jä kahlita.
Amerikkalainen historiottdia Owen
Lätimore pukee tämän maailmanval­loittajan
nykyisen pulinan seuraaviin
sanothin:
"Aasialaisten 'soUen luonne on lä­pikäynyt
vallankumouksen. 'Siirto­maasodat'
eivät enää ole sotia, missä
pieni, >vallttu lännen -armeija voi
toimia oman tahtonsa mukaisesti
huonosti. aseistettua, harjaantuma­tonta
'alkuasukkaiden' Joukkoa ^vas-tääk'
Sata. vuotta jsltten ^.vilslkym-menti
miestä kflaltt&vä brittinainen
Boxeri. kapinassa, kakslkynunentä-tuhat^
so^flsbi^ murtautui Peklngim,
mutta nyt oiat'pohjoiskoreala o-solttaneet,'
'että' muutaman, Ij^yen
vuoden a i k a ^ he ovat esineet tais­telussa
käslt^lpnpään tankkeja ja ty­kistöä.
. i>j!hcljn|vallat Oli päkoltettu
möblllsolina,an,l^tä vastaan joukko­ja
jotka ,ojrft ^.tasavertaisia niihin
joukkoihinlipoen, mitä kSgrtettihi
Saksan etij^atmten: joukkoja v a s t^
POhjola-Af^l^Mssa.-,
iNe Jotka:ovat käärmeissään "pahan
akan".tai vielä. ri»3»nnman ukon"
ttida. volvatp.j^yvto -lotvltella^^^^^^^
mlnk|ilalnen Itku Ja tiamm^ten kiris­tys
valUtstle' Yhdysvaltain ^Isesi-kmmassavKb^
eaasa kärsittyjen tappl-aimeija
kykenL kukistamaan Intian
.>uo8l?ataa .fllti^n.
öiden vuokiri."
Suurlnosa Thdysvaltaln.ärmeijasr
ta on vletj* pientä ja ;"takapajulsU"
Korean fConsantasavaltäa vastaan.
Yhdysvaltafai:' käytettävissä oh ehdo­ton*
yUvalta tankkien ja tykkien auh-teen.
Vbdysvaltaln lentokoneet Ja
merfvoUnat haOltsevat ilmaa Ja me­rien
rannlkktiJit"Mutta mikään ei au­ta,
kuten Latlmore tunnuMäa. sUlä
rmaallma oninuitttunut'^ BskdisiinL <!
Niinpä GP tiedoittaan JiämnUUtarr
neelle känsälle SeouUsta elokuun 16
pnä lähetetyssä kirjeessä, että "ar-meij|^
tutkii uskontoa ja fUosofiaa —
"taistelutekijänä" ja seUttää: "Sodas-sa
missä vastakkaiset armeijat ovat
tasaverialsla;-^ kuten nUssä tahansa
kolmannessa maailmansodassa epäi­lemättä
tapahtui — pitäisi olla Jokin
kolmas tekijä (heitettäväksi vaakaan.
'Tässä tulee, esiin uäkonto ja, filo­sofia..
Ne voisivat antaa sotUaUle
'asian',.syyn miksi ihän on sieUä..."
"Kommunistit näyttävät Koreassa
mitä 'asia' «aa aikaan.
'iHeitä vastassa on enemmän Y K : n
tykistöä, tankkeja ja mörssäreltä. He
eivät ole käyttäneet lataikaan ilmavoi­mia..
Yhdistyneiden, KansakunUen
laivasto-sulkee meritiet. Kommunis­tit
käyttävät eläl^- j a Uimisvolmaa
kuljetuksessa. Heidän sotajoukkonsa
marssivat.
; "Siitä huolimatta he ovat niin kau­kana
lyödyistä^ että Kaesongissa he
neuvottelevat ta^verteUina Yhdis^-
neiden Kansakuntien, edustajien
kanssa.
"He ovat ^osoittaneet, että "asia"
voi asiallisesti korvata fyysUliset puut­teet
Ja antaa päättäväiqryden ja tah­donvoiman,
mitkä pitävät joukot
taistelussa.
"Tämä on tosiasia. Jota taistelujen
tutkijat nyt mIetUvät
"Jos fauonoBU asebtetut, nmtta ku­rinalaiset
Ja 'vakaumukaeUlset' kom­munistiset,
joukot .voivat saavuttaa
-niin p^UoD lintlstm Joukkojen efles-fft.
n4(&.oe.iroidi»tkaaa tiäu|ä koh-datessaan
lännen aineellisesti ta*
vertalsina..." .
Näyttää siis siltä, että 3 * 0 ^
laiset sotilaat eivät tunnekaan
fiotaa omakseen. Historia on ope»-,
nut, että amerikkalaiset »t"»»»^
tyvät taistelemaan hyvia
tiin ennenkaikkea Yhdysvaltato iWj
nälsyystaistelulssa Ja
päättyneessä toisessa maallaanso^
sa. Mutta, kuten ylläolevBSS» tila­taan,
amerikkalaisten so"laW«
dän el ole Korean taisteluissa.
vättmme "asiaa" ^^"^^T^
reassa. vaan tulevat Joka pälv» ^
eiÄvannemmlksi. .
Tästä Johtuu, että
sesta ylivoimastaan huollmatU. J ,
dysvaltalalset eivät ole »f^L»-1
tettua pikaista voittoa.
toto ovat kohdanneet tappldt» ^
tensa Jälkeen. ^ |
Bfc rohkenemme ^ös epi»*rv^
uskonnosta Ja ' « « « ^ l ^j
tässä tUanteessa aPua "J^^
daan uskontoa ^ " ^ ^ ^
kuin apulaisina
mettllaisla kuin turkkllaUrt i«
«la pakanoita, kuin R««»n » »^
hallitus
Bfltä tarvitaan on «'^.r-^
muiden maiden ka"*»*
omaa elämäänsä, ^f^^
yhdysvaltalainen jT^^i^
las asian, jota hän todella P J " ^ ^
nimittäin omaa
kansaansa, omien rajojensa ,
kS tuhansien « o * " ^ ' ^ - - . .
kansojen mabsa. —
-'t