Vapaus, May 3, 1960

              ^^^ÄiÄiaiiiMiiiiii^^
(IJBERTt):;'4-Lltfdependent Labor
Organ- oU Pinnisti'\Oanädlans.''£ Es-ttabllshed,
^, 1917. Authorized
'as-Recondv.class; mail by the "Post
'OMioe^tDepprtment,^ ^;ottawa;^Pub-'
'lished. ;'thrii;e;^',^we^ly: Tuesdays,-
Ärhuisdaysi'and?:Satu^rdaysby Vapaus
«'Publishing Company Ltd., at 100-102
Slm\€t. W.'; Sudbury, Ont., Canada:
Telephones: Bus. Office OS, 4-4264;'
Editoria! Office OS. 4-4265. tManager
E. Suksi.^tEdltor W..EkIU2?d..Mailing^
address:iJBox 69, Sud^wy^Ofataxio:'^
Advertlsmg rates upon,appllcation.J
Translatlon',free of charge. • J ' •
?' . -..TILAUSHINNAT: a : \>
Cahadassa? .-';,l*vk. 8.00''6 Mt?4.26
-/ S kk."2.B0
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: ^ 1 vik, 9.50^6 kk, 5.25
mä
lm
is
m
1^ mm m
tm
' V , Siitä "korkeasta", elintasosta
.\ Kukaan ei kiellä sitä tosiasiaa, etteikö Pohjois-Amerikan
^--'.mantereella. Yhdysvalloissa ja Canadassa, olisi suhteellisen
korkea elintaso. Onhan tänne esini. saatu miljoonittain siir-
' • tolaistyöyoimaa — valmista työvoimaa, jonka kasvattamiseen >
ja kouluttamiseen ei ole tarv^nut* uhrata senttiäkään kansa­nkunnan
varoja; ovathan CaFada-ja Yhdysvallat suuria-maita
joissa- on miltei ehtymättömät varastot luonnonresursseja;,
onhan Pphjois-Amerikka selviytynyt kahdesta äärettömän
"suurta tuhoa aiheuttaneesta maailmansodasta yhdenkään
' pommin putoamalta kaupunkeihimme, jne.
Mutta, ontolta kuminalta ja kokonaan epäreaaliselta'paa-
,'tokselta tuntuu väsyttävä vätystely "korkeasta" tai "liian
korkeasla'i:elintasostamme, mistä saamme tämän tuosta suu­ren
rahan lehdistä lukea. Kuinka korkea tai alhainen cana-dalatnen
elintaso on, siitä saa ehkä parhaan kuvan kun kat­selee,
sanokaamme Torontossa Spadina- ja College-kadun
kulmauksen lähettyvillä — vain huutomatkan päässä siitä
paikasta I missä painetaan kapitalistisesta ihanuudesta hur­maantunutta
Vapaa Sana-lehteä — sitä säälittävää ihmis­jonoa
joka kylmien kevättuulien puhaltaessa jonottaa erään
; sikäläisen hyväntekeväisyyslaitoksen edustalla vuoroaan, et-
\ ' ta"he 'saisivat soppakupin ja palan leipää henkensä ja ruu­miinsa'
yhdessä ^ pitämiseksi. Kysymys ei siis ole lainkaan
siitä kuinka "korkea"*on elintasomme, vaan siitä, kuinka
korkea se voisi tai sen tulisi olla.
Canadan ,800,000 työtöntä, jotka huollettavineen muodos­tavat
noin 3,000,000 ihmistä käsittävän joukon, ei varmaan
. 'tunne mitään syytä kerskua korkeasta elintasostamme. Ra-
.kennustyöläisemme, jo^ka joutuvat parhaassakin tapauksessa
.olemaan 3—4 kuukautta joka vuosi työttömänä, eivät näe
-mitään järkisyitä, miksei heillä taalla 'rikkaassa Canadassa
voisi olla vähän korkeampi "elintaso jne.
Yhteiskunnallisiin kysymyksiin kiintyneet canadalaiset
—"huolimatta mitä poliittisia mielipiteitä heillä on — kiin-
. nittävätkin huomiota siihen tosiseikkaan, että sosialistisen
...jpaailmanosan, esimerkiksi Neuvostoliiton tuotanto ja elin­taso
kohoaa suhteelhsesti paljon nopeammin kuin Canadan
jä;Yhdysvaltain, merkiten se sitä, että luettuja ovat ne päi-
' vät, jolloin voidaan yleispiirteinkään puhua siitä, et^ä Poh-
• jois-Amerikan mantereella vallitsee maailman korkein elin-vtaso
jne.
: ^ : ^ *
: Kaikista tästä huolimatta saamme kuitenkin säännöllisin
väliajoin lukea porvarilehdista, kuten kirjoitti Victoria Times
; ,äskeHäin:
7" "Canadalaiset ovat kauan kerskuneet, että he nauttiyat
"^öiseksi korkeammasta elintasosta maailmassa. Vv. 1955—57
. - suoritetun tutkimuksen tulokset osoiHavat Yhdysvaltain ra­hassa
laskettuna seitsemän johtavan niaan vuositulot kuta-
: k«>.asukasta kohti olleen: Yhdysvallat—$2,075; Canada—
$1,045; Britannia—$875; L-Saksa—$700; Ranska—700; Italia
—700; Venäjä—^50.
. ,"0n huomattava, että nämä tilastot edustavat keskinker-
, "'taista tuloa jokaista miestä, naista ja lasta kohti. Täten kes-l
c..,Jynkerainen yhdysvaltainen perhe ansaitsee $8,000 vuodessa.
; - Keskinkertainen canadalainen perhe" ansaitsee $5,600 vuo-
' "dessa . . Venäläinen perhe ansaitsi kolmanneksen siitä mitä
' ansaitsi canadalainen perhe . . ."
' Sanotaan, että "tilastot eivät valehtele", "mutta tilasto­ni
jen avulla voidaan valehdella". Emme kuitenkaan halua väi-
; ' teliä näistä tilastoista puoleen emmekä toiseen. Mutta kysyä
; sentään sopii, kuinka moni canadansuomalainen perhe an-,
^saitsi 3—5 vuotta sitten $5,600 vuodessa? Niitä ei tällä yhteis-
' ' kunnan alemmalla eli työtätekevien portaalla ollut monta,
^' * siliä virallisten tilastotietojenkin mukaan teollisuustyöläis-
-TJten keskinkertainen palkka niinä vuosina oli vain noin $65.00
; viikossa, mistä kertyy (jos saa olla koko vuoden työssä) vain
' $3,380 vuositulot. Vielä yksi pikkuseikka jos kerran mieli­tään
rinnastaa ösimeriksi canadalaisten ja neuvostoliittolais­ten
tuloja: Siellä menee tavallisesti vuokraan tai oman kodin
ylläpitämiseen vain 4 prosenttia palkkamenoista, mutta täällä
. ei ole niinkään harvinaista, että vuokraan menee kolmannes
miehen palkasta, Sitäpaitsi — ja sen myöntävät kaikki ta-
' lousmiehet — mitä tahansa eroa oli neuvostohittolaisten ja
canadalaisten tuloissa kolme tai neljä vuotta sitten, se tieto
ei kelpaa enää mihinkän', sillä tänä aikana ofTNeuvostoliitto
saavuttanut meitä ja.ttiläjsaskclin.
. Tämä riittäköön "vertailusta".
•f Mutta tutkikaamme tätä korkeaksi sanottua canadalaista
elintasoa tuloverojenkin kannalta, joiden maksamiseksi meil-i
lä kaikilla on nyt kunnia ja ilo ahertaa. '
r Yleisesti myönnetään, eikö niin, että dollarimme arvo
--•5 on laskenut puolella, eli viiteenkymmeneen senttiin siitä mi-
^ tase oli ennen sotaar=Mutta eräs canadalainen taloustieteilijä^;^:
7|! kirjoitti torontolaisessa Globe and Mail lehdessä otsikolla:,
Vs "Teidän täytyy^juosta nopea_sti pysyäksenne'siinä missä oHt- ' ^'i.te" mm. seuraavaa:- -
' ^'/Ennen, toista maailmansotaa katsottiin, että avioliitossa
'•"'Soleva rnies, jolla"on kaksi lasta, ei voi maksaa lainkaan^ulo-
^l^veroa, jos' hänellä^^n 3,000 .dollaria pienemmät vuositulot;*^
kolmentuhannen'dollarin tuloista hän maksoi silloin $7.00
wnimellisveron. Vastaava tulo nyt, huomioonottaen dollarin^
r^^ostovoiman' heikkenemisen, olisi $6,000. Mutta siitä menisi
: f tuloveroa $495,00".. . . P
•"t 'Mutta kuinka moni canadalainen työläinen tai,farmarlji;;
»ansaitsee $6,000 vuodessa? Niitä on miltei yhtä harvassa kuin
^sellaisia suuryhtiöltäkin, jotka lähettävät työläisilleen dolla­riin
pari syntymäpäivälahjaksi! '? ^ v^gs
„ Huomioonottaen Canadan kaikki työläiset, canadalaisten
^' '\£keskink?rtäinen vuosiansio — eikä täSsä huomioida lainkaan
"OV _"r>r. n ^ r f ^ c i i n ä «feS flOn rinllarin nalkkellla — mikä
i SYNTYMÄ- ^
' Mrs., Fiia yiita,' Sunnyside Rd.,
täyttää-torstaina, 'toukokuun 5 päi­vänä'
76 vuotta. ' , ' '
Sandra Varjonen,, Wanup, Ont,
täyttää torstaina, toukokuun :5 pnä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten jd-lutta-vain
onnentoivotuksiin.
OUenhauerkin
y-aseita vastaan
,B,onii. — Saksan, sosialidemok­raattisen
puolueen puheenjohtaja
K Ollenhauet-^on julkaissut sosia­lidemokraattisen
.: • lehdistöpalvelun
lehdistöbuUetiinissa artikkelin, jos^ luu Guinean tasavalta
sa hän lausuu, että "ensimmäisenä Olen juuri' päättänyt
- Canadan' Sosialistisen Nuorisolii­ton
toimeenpanevan: komitean-jäsen
Tom Mprris~ono"uuri tehnyt 10 päi­vää
kestävän matkan juuri perus­tettiin
, Guinean tasavaltaan ja o-heellisena:
v julkaisemme ! hänen «vai-kutelmiaan
tältä matkalta:'
. Afrikka on jälleen uutisissa. Siir­tyessään
kohti > itsenäisyyttä ^ tämä
maanosan tilanne on sekava sillä
eräät maat ovat edelleen raa'an
siirtomaavallan alaisena;- eräät ovat
itsemääräämisoikeutensa aatossa :j a
eräät" ovat-jo voittaneet .vapautensa
ja siirtomaavallan jättämän kurjuu­den
ja takapajuisuuden raunioille
Viimeksimainittuun .ryhmään-: kuu-tulee
olla atomiaseen ja muiden
massatuhovälineiden ;: • kieltäminen
ja hävittäminen". Ollenhauer; vaatii,
että atomiaseita; omistavien valtioi­den
on;; solmittava viipymättä sopi­mus
koeräjäytysten ja atomiasetuo-:
t^annon ;:jopettamispsta ; ^ sekä^^
massalevien varastojen hävittämi­sestä.
"Sen lisäksi on välttämätön­tä
saada aikaan .sopimus/tavallisen
aseistuksen . järjestelmällisestäj as­teittain
tapahtuvasta supistamisesf
ta aina täyteen aseistariisuntaan
saakka'' Ollenhauer mainitsi a-seistariisunnan
olevan tehokkaim-*
man keinon rauhan .varmistamisek^
si; Hän ilmoitti myös vastustavan­sa
Länsi-Saksan Bundeswehrin va­rustamista
atomiasein.
10' päivää
kestävänmatkan Guineaan,'jossa 0-
sallistuin Demokraattisten Nuorten
Maailmanliiton: toimeenpanevan ko­mitean
kokoukseen.
Matka oli mielenkiintoinen ja
tietoja':rikastuttavavSe antoi meil­le
kaikille muistavmaanosista tuil-leille
todellisen kuvan siitä kurjuu­desta,
missä Afrikan asukkaat elä­vät
ja mitä on. tehty,-ainakin, joilla­kin
aloilla, sen poistamiseksi.
.Ottamalla huomioon mitä tapah­tuu
nykyään Afrikassa s olen.: sitä
mieltä, että lyhyt raportti matkas­tani
olisi kiinnostava canadalaisille.
Guinean tasavalta päätti lähteä
uudelle tielle 1958 lokakuun 2 pnä.
Siihen aikaan se oli Ranslfean siir­tomaa
ja se kieltäytyi Ranskan eh­dotukseen
pysyäiedelleenldnrsiirtpV
maana. Presidentti Sekou Touren
sanojen mukaan se "valitsi vapau-
: den 'köyhyyden" orjuuden: rikkauden
asemesta".. - .
; Tämä tunnuslause merkitsee kiel­täytyä
Ranskan "avusta" jos se oli­si
edelleenkin antautunut siirto
maaorjuuteen ja sensijaan, lähti uu­delle
itsenäisyyden ja vapauden
tielle • kiehittämään Guineaa sen a-sukkaiden
hyödyksi.' ,
He.alkoivat~tasoittamaan elämää
ja takapajuisuutta, jonka vaikeutta
on meidän vaikea kuvata.
Elinehdot, varsinkin kylissä, oli­vat'hyvin
takapajuiset sillä ei ollut
kunnollisia asuntoja, ei juoksevaa
vettä eikä puhtaanapitovälineitä.
.Puuttui melkein kaikkia lääkintä-tarpeita
ja jos oli;, n i i n n i i t ä väärin­käytettiin.
Ranskan hallinnon vii­meisenä
vuonna koko maassa, aino­astaan
45,000 ihmistä kävi koulua.
Luku- ja kirjoitustaidottomia on
vieläkin: 92 prosenttia väestöstä. 7 ,:
Työpäivät olivat pitkiä ja palkat
äärimmäisen alhaiset, Guineaa oli
pelkästään raaka ainelähdC: eikä: y-ritettykään
edistää maan kehitystä.
Kaikilla i elämän i aloilla : suhtaudut­tiin
.kuin todella ::siirtomaalaisiin.:
Esimerkiksi rannikkoalue, jossa me.
vieraUtiinv oli varattu ^'ainoastaan
valkoihoisille".
* « •
Me puhuimme monien nuorten
Kuuban ongelmia
Kun Batistan ^diktatuuri oU.
kukistettu tammikuun 1. päivänä
1959,: oli Kuuban r kansan keskuu­dessa
haliitsevanaiv: tunteena: Ilo.
Mutta vallankumouksella ei. tuona
aikana ollut vielä määrättyjä muo-;
to ja. Noiden päivien ilo: esti: meitä
ajattelemasta kaikkea . sitä, mitä
vielä.oli^htävä. Eteemme on nous--
sut monia tehtäviä, eräät niistä
vvaikeampia,:toiset;:helpompia. Mutr:
:ta eräs kaikkein vaihein ja ratkai­sevin
ongelma vallankumouksessa
oli ja - on edelleen taistelu kurjuut­ta
vastaan, köyhyyttä vastaan,
: meidän taloudellistaa heikkouttam­me
vastaan, mikä viime kädessä
: merkitsee taistelua : työttömyyttä
vastaan.
Näin määrittelee Kuuban val­lankumouksen
tämän: hetken pää­ongelman:
pääministeri Fidel Cast­ro,
joka puhui asiasta joitakin ai­koja
sitten Kuuban työtätekevien
konferenssissa; Julkaisemme . seu-saavassa
osia tästä mielenkiintoi­sesta
puheesta.
Maan taloudellisten probleemien
ratkaiseminen el ole helppoa.: Työta-tekeviea
tulot • nousevat sitä mukaa
kun he pääsevät työhön, kun vilje-lyspinta-
ala V lisääntyy,, kun -avataan
tehtaat, 'jotka ovat:;oileet'kunni, kun
työläiset voivat .ryhtyä työskentele-::
maan taysia viikkoa nykyisen 1—2
paivan työviikon sijasta esim. teks­tiiliteollisuudessa,
*tä mukaa, kun
maan koko taloudellinen elämä akti-visoituu.
: ^Tulojen; kohoamisella ovat rajansa
ja nämä rajat on sanellut kansallisen
tuotannon: yleinen taso; minkä puo-,
lestaan määrittelee tuotantolaitosten
ja niissä työskentelevien ihmisten
maara. Maalla, jolla ei ole teollisuut­ta,
;ei voi olla korkeata, kansallisen
tuotannon tasoa, maassa, missä on
viljelemättömiäsuurmatilojai ei kan­sallinen
tuotanto voi olla korkea..
Maan teollistamista varten tarvi­taan
paaomia, • joita saadaan joko
säästämällä tai hankkimalla ulko­maisia
pääomia. Jotkut ovat esittä­neet
jälkimmäistä keinoa;: Mutta, tas-,
&a törmäämme yhteen sen kanssa,
etta: ulkomaisen pääoman, liikkeitä ci
säätele antamisen ilo, hyväntahtoi­nen-
myötätunto tai.halu auttaa; kan.r:
saa;. YksityinenTulkomainen paaoma
seuraa: voitonhimoisia:'tarkoitusperiä-,
sitä ohjaa mahdollisimman suuren
voiton pyynti. Taman vuoksi ei yksi­tyinen
ulkomainen pääoma siirry-sin­ne,
missäl_tarve_olisi suurin, vaan
missä voitto on suurin.
Lisäksi yksityiset ulkomaiset si­joittajat
asettavat ehtoja. Ennen
kaikkea he- vaativat oikeutta erot-*
taa työläisiä ilman mitään valvon-
"taa", k~bska heTniSäTtävät^että ol-~
keus työhön ja työturvaan on risti­riidassa
pääomien ihanteellisten s i -
joitusolosuhteiden kanssa. Tämän
vuoksi he vaativat rajatonta oi­keutta
erottaa työläisiä-ja siirtää
heitä alemminpalkattuun työhön.
iNämä .'heidän'vaatimuksensa :mer->.
kitsevät orjaehtoja työtäteekville.*
•r. Vallankumous,: ei:'•voi valita, tata
tieta,:-Silla:sevjohtaisi kansamme SJUV:
tomaaorjuuteen ja rustoon.
; Löytyy ihmisia; jotka.-jatkuvasti: va­kuuttavat,
etta on olemassa tvain yk­si
ulospääsy takeiden antaminen
yksityisille: paaomansijoittajille. Mut-:
ta eiko ulkomaalaisilla kapitalisteilla
ole ollut tällaisia takeita jo 50 vuo­den
ajan' Eiko heillä ole ollut täl­laisia
takeita:, melkein kalkissa mais­sa
Amerikan'^-mantereeHa:?r-dftr-ovatko
nama takeet. ;ratkaisseet-v kaasojen
vaikeimpia: probleemoja? Ovatko ne
ratkaisseet työttömyysongelman,
kansansivistysongelman; : ..-terveyden•-
: huol tokysy my ksen: .ovatko ne merkin -
neet kukoistusta kansoille?. :'Mlta ne
ovat ratkaisseet. 50 vuoden: aikana?
Katsoka; tuloksia •: Kuubassa on 661,-
000' työtöntä,' puhumattakaan ylei-ses-ta.
tyottomyydcstä-^koko heikosti; :kcr-hittynee.
ssa : latinalaisessa ' Amerikas­sa
1.
•Kuka: voi. kuvitella, että valJanku-mous
kiinnittäisi;.toiveensa tällaisiin
keinoihin, jotka, eivat ole voineet-mi­tään
ratkaista 50. vuoden aikanavkei-.
laajemmasta : suunnitelmasta, , joka
käsittää viisi talouden alaa maa-
..talouden; kemiallisen,: metalli-, vuo­ri-
jatekstiihteollisuuden alat. Yleisr
suunnitelmaan, :'!joka: on maära: to-teutta.
lähimmän 12 .kuukauden ai­kana,
on: sijoitettava 151,8 miljoonaa
pesoa, mika merkitsee .tyotilaLsuuk-sien
turvaamista 12,770 työläiselle.
Uudet. teollisuu.slaitokset:sijoitetaan
.tasaisesti koko maahan riippuen raa-ka-
ainelahteista ja en alueiden tar­peista.
Tama teolllstamisohjelma on osana
.muista suunnitelmista; jotka :kasittar
vat. sellaisia- tcollisuuHen aloja; kuin
•.oljynpuhdistus:ja teräksen valmistus.
Naiden alojen suuna sijoituksia vaa­tivat,
laitokset: suunnitellaan :. ja ra­kennetaan
silla; 100 miljoonan laiv.
.nalla, jonka Neuvostoliitto on, Kuu­balle
myöntänyt.
:- Kaiken .kaikkiaan maatalouteen ja
teollisuuteen käytetään -tana vuonna
noin 300 miljoonaa pesoa. On selvää,
ettei, tama- ole -helppoa.:.Meita .uha­taan
taloudelhsella :lamakaudell.a;- so­tilaallisilla:-
manöövereillä, kuubalai-kan:
markkinoilta/ ^utta.onko: mei­dän
: naiden, vuoksi peräännyttävä,
luovuttava: toiveistamme: parempaan
tulevaisuuteen nähden?
Sitä me emme tee! Me kuubalai­set
emme halua elaa:toisen tyonrkus-tannuksella,^
:: me : haluamme::;; elaa
omasta : työstämme, emme ; toisten
rikkauksista, vaan omistamme.
: 1 Meidän taistelumme; on ^ kaikkein
.oikeudenmukaisilla, taistelua,;:Jota
kansa voi käydä jonkin: asian- puo­lesta.,
Jos maailman kansoilta ky-r
V syttäisiin; onko oikeassa kansa; jo--:
ka. pyrkii elamaan omien rikkauk-
:rsiensa ja oman työnsä varassa, niin
kaikki maailman : kansat vastaisi- :
vat.. etta taman kansan taistelu:
on kaikkein oikeutetuinta.
vointi" näyttää siis melko vä-:;
haveriselta, .vaikkei 'otettaisi­kaan
huomioon, satojatuhansia:
t y ö t t ö m i ä . T ä m ä _ sittenkin
rvaikka _ suuri rikas maamme
^voisi järkevästi menetellen an­noihin,
jotka merkitsisivät orjuuttajsen .sokeiin syrjayltami.sella Ameri-tyotatekevllle?!
Meidän ei tule valita sita helppoa
tietä; jonka valitsivat leilLspaivan hal-r
litsijat,-. meidän :on valittava ivaaral-linen,
vaikea .ja raskas tiei mutta ai­noa,
oikea-tie, jotakansat voivat kul­kea
.eteenpäin, ja valloittaa todelli­sen
onnen.
Voidaanko epäillä toista tietä,
kun itse kansa, kunhan vain asla
.on sille selvitetty,; on > it.se :ottannt
aloitteen käsiinsä: ja päättänyt an- -
- taa valtiolle osan palkastaan.. Sen. •
.sijaan, :että,'ihmiset kuluttaisivat
koko:-palkkansa, he säästävät siitä ;
4:prosenttla; ja antavat; sen valtiol­le,
jotta valtion talous kehittyisi,
jotta ei tarvittaisi,ulkomaisia isän-
:tlä, Jottatalouselämä , olisi .kuubar
Iäisten-omissa, kasissa, jotta menes­tys
ei riippuisi ulkomaalaisten tah­dosta.
TallaLsen toimenpiteen on kansa
; suorittanut .omasta aloitteestaan,: ci
mistaan vhalUtuksen :-,painostukse.sta
Tasta innostuksesta me - voimme olla
ylpeitä koko maailman cde.ssa.
Kun työtätekevät kysyvät, miksi
hd^dan tulonsa eivat kohoa, on vas­taus
yksi ainoa: syynä on taloudelli-
..sen'::kehityksen.:heikkoaSi""tuotannon
heilAcous. Syynä on se, etta maassa
on /satojatuhansia työttömiä, etta
yha- puuttuu koko joukko tärkeitä
teollisuuden aloja, etta maahan on
tuotava ulkoa monia tavaroita sen
sijaan, että niitä Valmistettaisiin
omassa maas,sa. Ainoa oikea ja ai­noa
mahdollinen tie kansan elinta-
.^on korottamisecnjjn' kansallisen tuo­tannon
r-kohottamincn;::MaanteolliST
tumisen mukana-saa jo nykyinen su­kupolvi
korvauksen niistä uhreista,
joita se tänään antaa. Tulokset eivat
kuitenkaan lankea vain nykyiselle
sukupolvelle. - Meidän lapsillfemmo
voidaan taata korkeampi elinta.so,
parempi elämä, kuin mita meillä on
tänään.
, ^Työtätekevien on itsensä saatava
tietää, mihin sijoitetaan pääomat,
millaisia: tehtaita omaahan'' rakennq-taan,:
Eräät toverimme_ ovat - J Q ^ l -
tenimän ^ajan' työskennelleet""jCnsim-mälsen
suunnitelman laatimiseksi. Sc
oivvj|l^^,Yjaa^maton t?ollistaqiis.suun-nitelmC
jos'Sa edellytetaäa käytettä­väksi'työtätekevien
kelaamat,40 mil-jhmisten'
kiiin'myöskin' valtion vir­kailijain
sekä - kulttuurityöntekijäin
kanssa .saadaksemme kuivan millai­sia
suunnitelmia he toteuttavat. .
c "Tehtävämme on erittäin vai-
Icea", sanoi eräs nuori mies, jonka
tehtävänäoli :nuorten rakennustyö-suunnitelman
johtaminen. Meidän
edessämmeolevat-.?:ongelmat- ovat
teille^ jotka tulette korkealle kehi^:
tetyistä-maista,', vaikeita ymmärtää.
:: V'Monet meidänvihmisistämme ei­vät
osaa_lukea eivätkä'he käsitä
mitä on oikeastaan-tapahtunut Gui­neassa
muuta:kuin:senjettä^ tämän
hetken - eläifiä on muuttunut;; Nyt'
on mahdollisuutta kävellä .kadulla
: pelkäämättä sitä: ettei ole; tasav-arr
voinen toisten ihmisten kanssa.
"Meillä on nyt kylliksi kaikille ja
työttömyys; on, poistettu kansallisen
työsuunnitelman • puitteissa, joka oli
niin kipeään tarpeeseen.
• • •
Tiedustelimme : häneltä millaista
arvostelua lännen lehdistössä:l)n
esitetty uutta tasavaltaa ivastaan; ;
"Meitä vastaan on kohdistettu
kolme erikoista'hyökkäystä. Ensik­si
arvostellaan;;meidän läheisiä ta­loudellisia
yhteyksiä sosialistisen
leirin maihin:, Toiseksi ne osoitta­vat
kuinka; hallituksemme on suun­nitellut
järjestää teollisuuden ja
maatalouden kollektiiviselle perus­talle.
Kolmanneksi osoitetaan mei­dän
puolueemme — Guinean De­mokraattisen
puolueen v - . - - yH
maisuus
"Meidän vastuksemme on: me
otamme ilmaista apua kaikilla kan­soilta,
niiden mukana maailman so-.
sialistiselta osalta, jos ^8; on tarjot­tu
^ystävällisessä: mielessä; ja sillä
pohjallai-ettei minkäänlaisia talou­dellisia
ja poliittisia: myönnytyksiä
vaadita.
?• Ranska ja sen . liittolaiset: ovat
toimineet sellaisella tavalla ettei
meillä ole valinnan varaa. Kun
Ranska jätti Guinean: 1958 'se otti
armeijalta j a poliisilta, kaikki aseet;
Se, vei ::sähkdvälineet, huonekalut,
koneet' ja vieläpä kattoja pois ra­kennuksista,
ja ;;vicläpäkatkaisutti
sähkökaapelit. • '
"Pian tuli kuitenkin tarjouksia
sosialistisista , maisia: ; Tshekkoslo^
vakian;: hallitus lupasi: toimittaa; a-seita
asevoimillemme itsemme; puo­lustamiseksi.-
-Toiset näistä maista
lupasivat apua: ilman poliittisia si­teitä
.: •' Kansamme näkee eron sellaisten
ystävällisen avun ja Ranskan sekä
sen-liittolaisten asenteen välillä:
Guinc?an uutta frangia, joka las­kettiin
liikkeelle Liman vuoden
maaliskuun' 8 pnä, el ole tunnustet­tu'Ranskan
:taholta.: Se vastustaa
Afrikan; kansan.^kaikkiaedistyspyr-kimyksiä:;:
Vieläpä;se;vastusti: mei­dän
tasavaltamme pääsyä .YK:n.
* * • c
' 'Siellä ;oliossamme :osallistuimme
Guinean Demokraattisen Nuorisor
järjestön; ensimmäisen •:vuosijuh­laan.
Se muodostettiin 1959 ^hajallaan
olevista: nuorisojärjestöistä :ja,.:nyt
siltä x)n tullut laaja kansallinen
järjestö, jolla on seuraavat päämää­rät:
opettaa: : nuorisolle tasavaltam­me
rakentamista, edistää kansain­välistä
solidarisuulta ja;; selostaa
maamme ; velvollisuutta nuorisoa
kohtaan
Nämä tehtävät on ymmärretty.
Monet jiuoretkuluttivat\ lomansa
(ensimmäinen eläissään) rakennus­työmailla;
teillä, kouluissa; ja sai-,
raaloissa.
Nämä.:nuoret-ihmiset ovat ensim­mäisen
kerran maamnie^histonassa
gärjestäneet postilaitpksen, jonka
-kautta^voidaan lähettää kirjeitä ta-lonpojiHe
;-ja%elioittaaf:heitäi:autta-maan
joukkorokotuksia, järjestä-
:mään::kyIäkouluja;> ja: urheiluqärjes-:
töjä. j - •
He 'marssivat ohitsemme .erino­maisessa
: marssijärjestyksessä v näh­däksemme
.'kuinka Afrikka von ;.liik-keellä.
"Kolonialismi on kuollut",
huusivat marssijat.
• # ~ *
Ketä ovat ne ranskalaiset, jotka
ovat päättäneet jäädä Guineaan?
Meilie_annettu seuraava vastaus
oli selvä:
"Meillä on kolmenlaisia tänne
jääneitä ranskalaisia. Ensiksi sel­laisia;
jotka ovat päättäneet jä|idä
tänne tekemään työtä. Heitä koh­dellaan
kunnioituksella. Toiseksi
sellaisia, joilla ^ei ole minkäänlaisia
poliittisiaVkäsityksiä ja joiden pää­määränä
on keinotella.' Kolmannek^
si sellaisia; jotka toimivat urkkijoi­na
ja jotka hyvin tunnetaan.
# • »
Guinean; tasavallan', kansa tekee
työtä; joka: tuo; lopuksi:heille on­nea.
Siirtomaaorjuuden tuonfa kur-
••••••••••I ij I III I Mmm.f.timmB^VJ./iv-M
im
'M
mg
Mies:; En olemilloinkaan Jennen;
ollut rakastunut^r'--.' - "I
Nainen:-Tyhmyyksiä! - _ " f
" Mies:'^inä olet>lämänl aurinko, i
Nainen: Tuon "olen, kuullut emien-km.
> .
Mies: En voi elää ilman sinua, r a ­kas,
i , .
Nainen: Älä ole pöllö. " ~
Mies: En voi kuvata kuinka paljon
rakastan sinua. ...
Nainen: Ajattele jotakin muilta,
' Mies: Tahdotko ,tulla vaimolcspni? -7
Nainen: Lopultakin järjen.-saijgi.. '
— Hänellä, joka rakastuu itseen-
.sä ,ei ole kilpailijoita. - ' - '
^ — = 1- H
juus tullaan hävittämään. Guinea
osoittaa Afrikan sadoille miljoonil- -J
le vielä sorretuille jhmisille ,tien
vapauteen. .' '
Tunnuslause on: "Siirtomaaor- • 5
juus on kuollut!" Se on kuollut j a ]
on kuolemassa Afrikan muissa osis- ' >
sa. ' ' . [•
Kuinka totta tämä on sain \ siitä < \
selvän osoituksen eräältä nuorelta •
mieheltä, jonka pysäytin kadulla ja
kysyin: "Luuletteko siirtomaorjuu-den
palaavan? -
Hän katsoi minua hämmästyksel-lä
ja sanoi: " E i koskaan".
"TEHKÄÄMME SOPIMUS EHEI ^
TALONPOfKIA AJETA MAILTAAN rr
Berliini. — Kansankamarin is­tunnossa
, maanantaina ^ käsitteli
varapääministeri Walter U l -
bricht maatalouden : nykyistä', ti-;
; laa Saksan demokraattisessa; tasa:
;vallassa:ja niitä valheellisia syy-
: töksiä,; joita; länsi-Saksassa: esite-:
tään SDTn: maatalouden : kollek- ;
tivisoinnin johdosta.: Koska Län-si^
Saksa haluaa sekaantua Saksan.
dem.' tasavallan m,aatalousasioi-.;;
hin, : . ehdottaa demokraattisen '
• Saksan; hallitus, ettärmplempien
Saksan osien hallitusten välillä
solmittaisiin sopimus, jonka: mu­kaan
ketään saksalaista talonpoi­kaa
ei ;saa taloudellisella tai
muulla painostuksella -pakottaa :
luopumaan maastaan.-Hallitukset
velvoitettaisiin antamaan: talou­dellista
apua; kaikille vaikeuksiin
• joutuneille ' maanviljelijöillei ; f
Mikäli ^Länsi-Saksan hallitus on
valmis solmimaan- kanssamme täl­laisen
sopimuksen. Ulbricht sa­noi;
olemme me siihen valmiit. Sil­loin
pitäisi Länsi-Saksassa- tosin
•muuttaa, virallista ^maatalouspoli­tiikkaa
perusteellisesti ja luopua
suunnitelmasta; jonka tarkoituksen
na on ajaa taloudellista pakkoa
käyttäen 800 000—900 000 pien- ja
keskitalonpoikaa kaupunkeihin; :
Saksan dcin. tasavallassa tapah
tiineistä : kollektiiviseeni maatalou­teen;;
siirtymisestä- puhuessaan Ulbr
riht totesi sen merkitsevän kaik­kien
.esteiden poistamista -tuotan­non;
kohottaniisen ja työn tuotta-vuuden
nousemisen: tieltä mikä: taas
vaikuttaa suuresti koko väestön hy:
vinvoinnin kohoamise"en.
"JEESUS EI OLLUT
MAANOMISTAJA"
Kaikkien puolueiden ja joukko-järjestöjen
yhteisymmärryksellä: ja
;yhteistyöllä on ollut suuri merkitys
maatalouden; sosialistiseen vkehityk-:
seen ;.Ulbrichtysanoi:todeten,,ettei
LänsiTSaksan;, taholta : harjoitettu
kiihoitus: pystynyt papistoonkaan.
Niin luterilainen; kuin katolinenkin
kirkko pysyivät,lojaaleina kollektii-;
visointiasiassa. Ja mitä todisteita
pappi voisikaan ;esittää:kollektiivi-:
taloutta vastaan, sillä eihän Jeesus
ollut; maanomistaj a j a • loveämmän:
leiväu' hankkiminen vväestölle liefv
nee; sopusoinnussa ^lähimmäisenr&k-;^
kauden kanssa
Saksan demokraattisen tasavallan
:hallitus:;on:valmis; .Ulbricht jatkoi,
antamaan länsi-saksalaisille talönpo-,
jille; joilta; Bonnin sotaministeriön;
toimesta on otettu maa pois tai jot­ka
suurpankkien painostuksen
vuoksi ovat joutun-jet vaikeaan ase­maan,
täydet kansalaisoikeudet'=ja
mahdollisuudet jatkaa' ; mlänvilje--
lystä :osuuskuntatalonpoikina. y'-
ASTE ASTEELTA
: Länsi Saksalaiset talonpojat ovat;
kyselleet, miten oli mahdollista/retrr
tä Saksan dsm. tasavallassa niin lyr
hyen ajan kuluessa niin monet ta­lonpojat;
vakuuttuivat osuuskunta-:
muodon paremmuudestaiV Ulbricht,
sanoi. Kehitys ei ollenkaan ole ol-l
u t n i i n nopeaa; hän jatkoi, vaan:-^::
kuten eräsvtalonpoika asian "ilmaisi^^
— ensin tapahtui kylvö,- sitten kyp­syminen
ja sitten sadonkorjuu. Kyl­vö
tapahtui jo ;vuonna 1952, jolloin
ensimmäiset osuuskuntatilat perusr
lettiin. :;:Näiden;,osuuskuntien, kehit-r
tyminen ; oli kypsymistä- ja sadon-;
korjuu tapahtuu nyt, jolloin yksi-lyistalonpojat
ovat havainneet o-man
.talousmuotonsa olevan fkehi-:)
tyksen esteenä. f
Ulbricht korosti, .että tuotanto-osuuskuntien
kehittämisessä^ on nyt
kysymys ensimmäisen asteen osuus­kuntien
(peltoviljelys yhteistä, "kar­ja
edelleen jäsenten yksityisomis­tuksessa
ja;.hoidossa) lujittamises­ta
Hän varoitti jouduttamasta
siirtymistä kolmannen asteen 0-
suuskuntiin, joissa myös karja suu*;
rimraalta: osaltaan on yhteistä. Siir:;
tyminen ei saa tapahtua ennea kuin:
talonpojat itse toivovat sitä, vaan
ensin on- kehitettävä';:osuuskuntien:
sisäistä demokratiaa niin, että jo­kainen
> jässn tuntee osaltaan ole­vansa
omistaja ja myös vastuussa
tilan asioista. '
PÄIVÄN PAKINA
Kauppaministeri ja sanomalehdet
Kauppaministeri ; Churchill syytti
viikko sitten maanantaina alahuo­neen
istunnossa erästä ;.yhdysvalta-laista
uutistoimistoa suta, etta .stn
;tunncttu; kirjeenvaihtaja- oli!" vääris­tellyt"
hänen lalisuntoaan.
: Sa maila,-; kertaa kauppaministerim-me
ihmetteli-kovasti sila,, miksi tä-kulai-
sct Suuren Rahan lehdet julkai­sivat
k o., vaai istellyn version hänen
lausunnostaan vaivautumatta kään­tymään,'
tiedusteluilla, hänen; puolecnr
';sa;|g;:s;-M^^
Asia Cl Viilitlonmti koske meidän
lehteämme,; silla :tyovaenlchtenä'Va-;
imus:oi julkaissut k.o.'iamerikkalaista
vaaiislelya. Mutta laajemmalta kan­nalta
katsoen asiaan sietaa tustua
vahan lähemmin.
Kauppaministeri Churchill selitti
alahuoneen :istunonssa;'että5.ollcssaan;
Moskova.ssa allekirjoittamas.sa Cana­dan
ja Neuvostoliiton välistä kaup-r;:
pasopimusta, AP:n' Moskovan ^kir­jeenvaihtaja
A. I. Goldberg kertoi uu-tisessaano
liuhtilc:-15 pna mr. Churc­hillin
sanoneen^hanelle, että "Cana­da
olisi halukas "myymään uraania
Neuvostbllitolle, ja että NeuvoÄoliit-to
ori' puolestan valmis ostamaan si-na;':
' '
»/seJitcttyään; että" mr.,Goldberg an
loi-n!»inäta vielä' suuranvunakin päi-
;vana vääristellyn ."oikaisun",;; mr.
Ghuichill.saiiai. etta; ne molemmat
"artikkelit, olivat kokonaan; vääristel­tyjä
'.
Tämä nostattaa kaksi mielenkiin­toista
kysymystäj^ Miksi mr^Goldberg
vahristeli- asiaa,'ja miksi kauppami-nistoiimmeTantoi.
niin heikon :vasta­uksen
valunperiui että sitä voitiin hei-:
posti vääristellä?
f Kauppaministeril;Churchill vtie^taa:
luonnollisesti, etta parempaa palk­kaa,'
ylennyksiä; ja :muita etuisuuksia
tavoittelevat Suuen Rahan palkkaa­mat'kirjeenvaihtajat>^
joitakin; kun­niallisia
.poikkeuksia, lukuunottamat-;
tai— ovat taipuvaisia esittämään
kaikkijj: sosialistista maallmanosaa 'jo-
: tenkin;:koskevat: asiat> niiden:tnurjal-ta
puolen. Ja kun sc ei kuulu sel­västikään
Wall Steelin pankkiirien
suunnitelmiin, että Canada toteut­taa
itsenäistä ^ulko- ja kauppapoli­tiikkaa,
niin luonnollisena 'asiana
voitiin pitää "sitä, etta mr. Goldberg,
yritti heittää Viime tingassa hiekkaa
Canadan ja Neuvostoliiton välisen
kauppasopimusneuvottelun:; rattaisiin.:
, > ' . "
^ ' Tämä seUttaä, rmiksi' mr. Gold-
* berg: vääristeli^' ^ kauppaministeri'
^ChuchUlin'^^ lausuntoa Ja sivumen- ?
neu sanoen' myösTscu, miksi työ-'
-Taenlehdet,; kuten 'Vapaus, eivät
julkaisseet. lainkaan. : moista mos­kaa.
: Mutta - asiassa on toinenkin puoli.
Tuomitessaan nyt mr. Goldbergin
vääristelyn : kauppaministeri;: Churc­hill,
turvautui hukkaan poliitikon sir-kusmaiseen
; sanataituritemppuiluun
Han keitoi sanoneensa: "Viimeisin
tuote; mita Canada- haluaisi tällä
kerta; myyda :Venajalle;:;on uraani."
Mutta Goldberg väärensi tämän
lausunnon kuuluvaksi, sanoi mr.
Churchill; "etta-viimeinen, maa;; jolle
me uraania myymme, on^venäja."
;;; Eiko meillä ole kansakuntana uraa­nia
siina_mkarin että se uhkaa tu-kahduttaa;
koko -i-uraaniteollisuutemr
me- Eikö esimiElliot Lake; ole vaaras­sa
'tulla haamukaujgungiksi,vain siksi
kun emme saa myydyksi sieltä tuo­tettavaa
rikasta uraania? Eikö juuri
iiyt ole Elliot Lakella noin puoli­toista
ftuhatta,- kaivosmiesta&odotta-massamina
päivänä: tahansa :tldtoa,'
että heidän työvoimaansa^ ei ^ n a ä
huomenna tarvita?
Mutta meidän kaugpaministerim-me-
uumoilee;oman- selityksensä'mut­kaan:
kaikesta huolimatta,; että ;uraa-,
nia ei Neuvostoliitolle myydä! Sitä;
voidaan jo pitaa' eräänlaisena aat­teellisena
koyhyydenlodistuk.sena ellei
haluta jaijettomyys-sanq, käyttää.
Me emme luonnollisestikaan; tie-;|
'da haluaisiko Neuvostoliitto ostaai>i<^
uraaniajHme..Sen ipe, kuitenkin, (ie;,
'"dämme, että se'tulee-maini^U-toi-jr
meen pmalla, uraanillaan, <^t(oska
.siellä (In ult&iiVoinia ollut jo'pit­kän
aika rauhanomaisessakin: käy-:,
tossä — miiun meillä täällä Cana- '
dassa on vielä pitkä matka — ja
: kaikki asiantuntijat väittävät,;,e
tä Neuvostoliitto on kaukana Yh- •
. dysvaltojenkin :^ ^edellä :ydlnvoipian g
sotilasluontoisessa käytössä.
Tata.; kauppaministeri; Churchillin;
•'emme myy,uraania Neuvostoliitolle'?;;
lyhytnaköisyytta: ei voida siis ? oikeutr
;taa edes; porvarien; luokkanakemyfc-sen,
"kylmän sodan" lempiajatuksen'
;pohjalta,- etta "me.emme halua aut->
ta ,:asosialismin•voimistumista";^
alismi näyttää voimistilvan ja edis-tjTan
- ilman Canadan>uraaniakin --^^ ^'
mutta me c^adalaLset kaipaamme:
kipeästi uusia :markkinoita .varsinkin'
uraanillemme,; jos :>nimittäintalonune
pelastaa Elliot: Laken (asukkaat suiir-oiinettomuii^
ltaiT-r^vuosikausia kes-;
tavilta "laihoilta vuosilta", jolloin "el
tiedetä mila,tehdä uraaniteollisuuden:
kanssa. ' 0
; ' ; l l i i S p : i | * ; S S pÄ
Loppulausuntona' voisimmekin
esittää: Kun kauppaminlsterimme-kin
myöntää nyt,-että JSiiuren R a - |
'han palkkaamat lehdet ja report­terit
vääristelevät tällaisia .tärkeitä i
:asioita;:niin'eiköliän meillä ole:kak^:i
sinkertainen syy tehdä,perusteelli-;!
sla alkuvalmisteluja parin viikon'
päästä alkavaa Vapauden levitys-^. V^^l
'kampanjaa varten?'Valheitten oi- ' 'f^
kaisemiseksi ja totuuden,puoltami-^ ''-'-i^
~seksi tarvitaan nyt.työräenlehtiä ja^'
siksi'pitäisi IVapaiiden kaikkien'la-;
„ kijain auttaa osaltan tulevan levi-tysryiitäyksen
?: öhnistnmista:
-iKUnsäkquia.' I \ '
M