Vapaus, July 26, 1962

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 26 p. — Thursday, July 26, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ' Establishied Nov. 6, 1917
•Editor: W. Eklund ^ Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon appllcation, tianslations free of charge.
Authorized as second cass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk; $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Kuten muutkin canadaiaisef'
' "Liittovaalien jälkeen on suurlehdissä annettu monikir-
•javla selostuksia siitä, miksi eri kansallisuusryhmiin lukeu­tuvat
canadalaiset eivät äänestäneetkään kuten valtapiirit
olivat rahan voimalla tehdyjn propagandan perusteella odot-"
.•iitaneet. •.
• Parhaimman kuulemamme vastauksen täliän kysymyk-sääh
antoi meidän käsityskantamme mukaan Yhdistyneiden
• Ukr^^ (AUUC) kansallinen
sihteeri Peter Prokop, joka mainitun yhdistyksen Torontossa
pidetyssä kymmenennessä kansallisessa edustajakokoukses­sa
sanoi, että Canadan eri kansallisuusryhmiin lukeutuvat
canadalaiset "äänestivät kuten muutkin canadalaiset".
' "'Juuri niin on asia! Oikeistolaisten lehtitoimittajien syöt-täfl^
isen ja juottamisen hinnalla levitetty "Diefenbakerin
evankeliumi"" ei kerta kaikkiaan tyydytä sen paremmin eri
• kansallisuusryhmiin lukeutuvia kuin muitakaan canadalai-sia
silloin kun maan ja valtion edessä on kysymys olemassa­olon
säilymisestä, kysymys vapautumisesta jenkkien sota-vankkurien
vetäjän asemasta ja kysymys sellaisen rauhan­omaisen
kansallisohjelman muokaamisesta, mikä takaisi työ­tä'kaikille
työtä haluaville sekä säädyllisen elämän sekä van­hoille
että sairauden takia työkyvyttömiksi tulleille.
KANNATUS SASKATCHEWANIN
LÄÄKINTÄHUOLTOLAILLE
Monipuolisessa ja selväpiirteisessä raportissaan Peter
• Prokop esitti mielestämme eräitä muitakin hyvin tärkeitä to­teamuksia
ja kannanilmaisuja.
Hänen esityksensä pohjalla lähetti AUUG:n edustajako-
: kousSaskatehewanin pääministerille ja myös sikäläiselle lää-kärienyhdistykselle
yksimielisesti hyväksytyn päätöslausel-
, man Saskatchevvanin lääkintähuoUolain puolesta!
Se oli Can. ukrainalaisten ääni GGF—NDP maakuntahal­lituksen
edistyksellisen lainlaadinnan puolesta, mustan taan­tumuksen
hyväksi niskottelemaan saatua Saskatchewanin
lääkärienyhdistystä vastaan.
Puhuessaan "kysymysten kysymyksestä", rauhanasian
• puolustamisen tärkeydestä, mr. Prokop tähdensi ,että Cana­dan
suuren tulevaisuuden toiveet eivät toteudu sodan, vaan
rauhan kautta. Tämän vuoksi hän kehoitti järjestön jäseniä
ja kannattajia osallistumaan entistä aktiivisemmin • maail­manlaajuiseen
kampanjaan yleisen ja täydellisen aseistarii­sunnan
puolesta. ; : , ;
EILISET HITLERIN MIEHET TUOMITAAN
Mr. Prokop kiinnitti huomiota siihen tosiasiaan, että Ca­nadan
äärioikeisto on viimeaikoina kiinnittänyt erikoishuo-miota
eri kansallisuusryhmien oikeistopiireihin ja varsinkin
ukrainalais-canadalaisten oikeistoryhmien edesottamisiin, ku­ten
hän sanoi.
Monet ukrainalais-canadalai.sten oikeistoryhmien sodan­jälkeiset
kellokkaat olivat aikaisemmin Hitlerin asiamiehiä
ja kannattajia, syytti mr. Prokop ja sanoi, että Canadaan
tullessan he toivat mukanaan natseilta oppimansa vihan ja
katkeruuden kaikkea edistystä ja erikoisesti Neuvostoliittoa
: vastaan. ..;•
Ne ovat niitä ryhmiä, sanoi mr. Prokop, joita pääminis­teri
Diefenbaker puolustaa ja tukee. "Kaikissa esiintymisis­sään
heidän keskuudessaan'", sanoi mr. Prokop^ "Diefenbaker
lupaa ottaa YKssa puheeksi sosialistisen maailmanosan kan­sojen
vapauttamisen. Hänestä on tullut heidän Pyhä Yrjä­nänsä,
joka lupaa surmata neuvostolohikäärmeen."
: Kääntyen sitten juuri pidettyjen vaalien tutkiskeluun mr.
Prokop sanoi, että oikeistolaisen Canadalais-Ukrainalaisen
komitean ja toisten kansallisuusi-yhmien taantumusjohtajain
-vafarikkoisuus ja suuruudenhulluus ei ole koskaan ennen
" paljastunut niin selvästi kuin äskeisissä vaaleissa.
• "He myivät ääniään, kuten äänet olisivat tavaraa, mutta
tulokset olivat huomattavasti toisenlaiset kuin he olivat toi­voneet.
"He (eri kansallisuusryhmiin kuuluvat) äänestivät kuten
muutkin canadalaiset. Ja mikä tärkeintä, tappiolle joutu­neista
Diefenbakerin ehdokkaista olivat monet kaikkein ää­nekkäimpiä
ja räikeimpiä kansallisuuskiihkoilijoita."
TUOMITSI DISKRIMINATION
Puheensa yhteydessä mr. Prokop kiinnitti melkoista huo­miota
myös siihen diskriminatioon mitä on Canadan ukrai­nalaisten
ja muidenkin kansallisuuksien keskuudessa harjoi­tettu
ja edelleen harjoitetaan kansalaisoikeuden myöntämi­sen
tiimoilta. Järjestö onkin vienyt kunniakasta osaa taiste­lussa
kansalaisvapauksien puolesta ja yleisesti tuomittavan
diskrimination lopettamiseksi kansalaispaperien antamisen
yhteydessä. _ _ " ',
Suurimman osan laajan raporttinsa huomiosta hän kiin­nitti
luonnollisesti edu.stamansa järjestön laajaan valistus-ja
kulttuuritoimintaan. Sivumennen sanoen voidaan mainita
että juuri tämän edustajakokouksen aikana oli k.o. yhdistyk­sen
kesänviettopaikalla Taras Shevehenkon puistossa Paler-mossa
suuri kansanjuhla, mainitun kirjailijajättiläisen pat­saan
paljastamisen 11-vuotisjuhla ja Canada-päivän juhla,
missä oli noin 10,000 henkeä käsittänyt yleisömäärä. Mer­killepantavaa
on, että vaikka juhlan järjestely ia ohjelmisto
vei yksipäiväisen juhlan ajan miltei kokonaan, niin siitä huo­limatta
voitiin mainitun puiston suuressa ulkoilmateatterissa
(siinä on 6,000 istumapaikkaa) pitää noin tunnin kestänyt ko­kous,
missä vaadittiin poliittisen diskrimination lopettamista
kansalaisuuspaperien antamisen yhteydessä. .
Ukrainalais-canadalaisten Yhdistys on todella toimiva ja
toimeksisaapa. järjestö, joka suorittaa hyvää työtä ei vain
kansalaisryhmänsä kulttuurinälän tyydyttämiseksi- vaan
myös Canadan kansallisen kulttuurin rikastuttämi.seksi Ja
koko tämän maan ja kansan hyväksi.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jack Karhu, (Eilo,, Sudbury, Ont.
täyttää lauantaina, heinäkuun- 28
j)nä 83 vuotta.
John Paananen, Long Lake, Ont
äyttää sunnuntaina, heinäkuun 29
)nä 69 vuotta.
Olga Pirskanen, Markstay, Ont.,
äyttää maanantaina, heinäkuun 30
.)nä 75 vuotta.
Anna Sorjonen, Timmins. Ont.,
V nykyään Sudburyssa) täyttää tiis­taina,
heinäkuun 31 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja, tutta-ain
onnentoivotuksiin.
Kalähissi Volgalla
Joka kevät suunnattomat sampien
,a sevrjugien — Volgan kaloista
arvokkaimpien — parvet pyrkivät
jokien yläjuoksuille kutemaan.
Mutta Volgogradin voimalaitos on
-ulkenut tämän kulkutien. Kun su­keltaja
laskeutui viime kesänä .y.qi
malaitoksen alaosaan tutkiakseen
laitteiden kuntoa, havaittiin tavatto­man
suuren määrän kaloja painau­tuneina
pohjaa vasten. Sammet ma­kasivat
2-r-3 metrin paksuisena ja
muutaman sadan metrin pituisena
kerroksena.
Jo viime vuonna raKennettiin eri­tyinen
hissi, kalojen nostolaite, hel­pottamaan
kalojen kulkua voima-laitossolmun
lävitse. Voimalaitos-solmun
keskivälille asennettua käy­tävää
pitkin liikkuu sfunnatonhis-sikori,
joka nostaa kalat 2 metrin
korkeuteen ja laskee suoraan vesi­altaaseen.
Jokien vapautumisen ensimmäi-i-
r; päivistä alkaen tänä vuonna
hissi on työskennellyt täydellä te ]
nolla. Kesäkuun puoliväliin men-1
nessä siirrettiin noin 3,000 sampika-1
laa Volgan mereen; Muutamien ka-;
iojen paino oli 350—400 kiloa. j
Erittäin palon työtä hissillä oli]
kesäkuun jälkipuoliskolla, . jolloin i
on kutuaika. Nykyään jokaisella ,' kongressin
' •Sat u pe k ka "s a a p u u
myös Helsinkiin
Näin komean joukon muodostavat Sudburyn laulajat ja soittajat ja kun heiliin Port Arthurissa" yhtyvät
Toronton, Port Arthurin ja kulta-alueen laulajat ja soittajat, niin jopa on mahtava joukko ja-esitykset^var­maankin
sen mukaisia. ;
Aika ei odota:
RAUHANKONGRESSIN JULKILAUSUMA
Praha. ~ (KU) — Olen oUut
nuukana kaikilla nuorisofestivaa-;
leiila ja nyt minut on kutsuttu
vielä Helsingin festivaalille. Iloit­sen
tästä suuresti, en vain siksi,
että saan taas olla mukana tuossa
juhlassa, vaan myös siksi, että
Helsiiifciin lii Ityvat^ minun kaik­kein
mieluisimmat muistoni.
Ilelsingissähän sain tasan kym-
' menen vuotta sitten kolme, kultaa
q^mpiakisoissa,. kertoo välittö-miiän
tapaansa Emil Zalopek
qelsinkii^ lähtönsä edellä. Aikai,
semmista festivaaleista muistuu
. "Satupekan" mieleen erityisesti
Bukarest, jossa hän juoksi elä­mänsä
kilpailun kohdattuaan en­si
kertaa tulevan suurjuoksijan
Vladimir Kutsin. Mutta tähän
vaikutti myös ~se, että Zatopek
oli juuri edellisenä vuonna tullut
kuuluisaksi Helsingissä.
TALONMIESKIN "SUU"
— Helsingin olympiakisat olivat
oU 70 metriä etumatkaa. Sehän m,^
6ee^ kuin veturi, vakuutin itäelleni,
mutta sitten pinkaisin varmuudeHi
vuoksi kärkeen ja saavutin hänet-.-
]N[o, Kuts riuhtaisi uudestaan ja oli
'taas 30 metriä minusta edellä. Tuo^
tahan saisi tällä tavalla jahdata i l ­taan,
saakka, mietin itsekseni ja
tyydyin siihen- Tulenpahan edes
toimeksi, vaikka talonmies nostaa
aika mökän, mutta minkäs teet!
Mutta eikös nyt syöksynyt Kovacs
vuorostaan Ja minä jäin kolmannek--
si. Se pisti minuun nyt puhtia ja
minä: aloin panna töpinäksi. Kpvac-sin
kanssa ..kamppaillessani emnie
kumpikaan huomanneet päässeemr
me lähelle Kutjiakin ja kun Kovacs
sitten putosi, olin jo Kutsin kan­noilla.'
Yleisö alkoi julmetun mete­lin
ja minä voitin sillä kertaa.
VARSOVA OLI YKKÖNEN
— Muuten sivumennen sanoen
voittajaksi pyrkii jokainen urheili­ja.
Olen aina pitänyt urheilemises­ta
ja hokenut itsekseni: En voita
Moskova. — Jokaisessa aseista-riisuntaehdotukscssa
voi olla heik­kouksia,
mutta alemme vakuuttu­neita
siitä, että parempi on löytää
kompromissi, joniia kaikki voivat
hyväksyä kuin jatkaa kilpavarus­telua,
sanotaan julkilausumassa,
jonka Moskova.ssa lauantai-iltana
päättynyt a.seistariisuntaa ja rau­haa
käsitellyt konKres.si hyväksyi.
Siiiu'. sanotaan koHKres-sin vastus­tavan
kaikkia ydinkokeita, sillä ne
toisiamme ja olemme vakuuttuneita
siitä, että uhka, joka on jokaisen
maan ja kansan päällä, voidaan ja
täytyy poistaa. '
Varustelukilpa voimistaa jännitys­t
ä ja luottamuksen puutetta valtioi­den
V ä l i l ä ja viimemainittu taas
kiihdyttää kilpavarustelu. On siis
syntynyt noidankehä, julkilausu­massa
todetaan.
Mutta kuitenkin me uskomme va­kaasti
siihen, etta aseistariisunta ci
ensinnäkin uhkaavat ny1<yisen ja | ole vain elämän .älttämättömyys,
tulevan sukupolven elämää ja ter­veyttä,
ja toisek.si ne kiihdyttävät
kilpavaru-stelua.
Julkilausuma. toteaa
osanottajien edustajien
j vaan nijös mahdollinen. Eilen se pii
] ihmiskunnan parhaan älyn haave,
i tanaan aseistariisunnasta on tullut
Moskovan I käytännön tehtävä, jonka ratkaise-imisessa
jokaisen meistä olisi taistel­hissin
nostolla lasketaan vesialtaa-j en aiiimaucja ja erilaisia näkemyk­tava.
seen 350 sampea. Kesänaikana ohit- • -siä maapallon kaikilta kolkilta. Vii- \ Kilpavarustelun taakasta vapautu-taa
solmukohdan muutama sata ton- i l^on .-.jan me käsittelimme .suurella' '">n«^" ^"'««^ olemaan kaikille eduk-rtia
kaloja. (APN) 'avomielisyydellä ihmiskunnan päal-j s'- JulKllausumassa .sanotaan. Se an-
. 1 , . . , ,• . , -. ., . I taa käyttöön voimavaroja, jotka riit-
-—— —- : ! la olcva.sla vdiii.sotauha.sta aiheutu-1- . . . •'
! " tavat kaikkien kan.sojen elintason
Sälli: Kuiskaa ne kaksi sanaa. ''^^y^'^'^^'^- «"'«f'^^'" J"lk'lau.su- kohottamiseer Aseistariisunta va-tunnettiin
kaikkialla. Tunsin ole­vani
niin kansan suosiossa, että
menin hämilleni. Muutos piikin pi­ltit
Suuri. Kun aikaisemmin olin
asunnossani silloin tällöin ottanut
jonkin juPksUaskeleen tai vähän
voimistellut, niin heti tuli kinaa ta­lonmiehen
kanssa, että eihän talo
sa mielessä heikosti kehittyneiden' 9^^ mikään urheilukenttä. Mutta
maiden kehitystä. ' kun silloin palasin olympiakisoista
'^J^^:^.tr^ "^«»«i. vaan myös Jälkem
tulevia varten.. Mutta se ei koske
jotka saavat minut irti maasta.
Heila: — Hirtä itsesi. .
macsr.. Keskustelun tulok.sena me, pamtaa: varoja., jotka voisivat no-ymnuuramine
nyt paremmin toinen' peuttan huomattavasti taloudelllses-
Aseistariisuntaan tulee kytkeH ul­komaisten
sotilastukikohtien ja jouk­kojen
poistaminen vierailta alueilta.
Se auttaa myös kansallisen vapau­tensa
vuoksi taistelevia kansoja.
Aseistariisunnan tulee olla yleinen
ja täydellinen ja se tulee suorittaa
tiukan kansainvälisen valvonnan
alaisena. Ei voi olla aseistariisuntaa
ilman valvontaa eikä valvontaa il-maji
aseistariisuntaa.
Kokemus osoittaa, huomautetaan
julkilausumassa, että olisi vaarallista
uskoa, etta aseistariisunta voisi ta­pahtuu
itsestään. El saa luottaa
myö.*kään vain diplomaatteihin ja
asiantuntijoihin, jotka pitkittävät
välttelyä vuodesta toiseen, vaan
kaikkien kansojen ponnisteluin voi­daan
valtiomiehet os'-*taa etsimään
ratkaisua. VastalauseKa on jo esi­tetty
kylliksi. On tullut aika muo-do.
staa mahtava vastarinta'iike va­koilin,
oli talonmiehen kasvot su­laa
päivänpaistetta ja sain kotona
vaikka heittää kuperkeikkaa.
Ja kun sitten lähdin Bukarestiin,
niin talonmies tuli sanomaan, että
minun täytyy voittaa. : ,
— Niinpä niin, voittaa, mutta
entäpä jos siellä onkin minua pa­rempia?
— Sanokaas nyt, onko parempaa
olemassa? hän oli suorastaan louk­kaantunut;
KUTS MENI KUIN VETURI
— Bukarestin hiilimurskalla
odottivat Anufrijev, Kovacs ja
Kuts. Minulle sanottiin: — Kuts
haroiii, na njevo smatrii (Kuts on
hyvä, tarkkaa häntä). No, minä
tarkkailin häntä, hän näytti mieles­täni
hieman ylensyöneeltä.
— Poika, poika, saatpahan hi­koilla,
sanoin itsekseni.
nuorison festivaaleja. Näissä., ei
juosta vanhojen urheiluhullujen
vuoksi, vaan omien ikätovereiden
joykossa, jotka festivaalin merkeis­sä
Jöytävät tien järjestelmälliseen
urheiluun. J a juuri siksi nuorison
festivaalit ovat minulle niin lähei­siä.
Urheilumielessä Varsova taisi
olla ykkönen. Siellähän suoritettiin
solkenaan festivaalimerkkiä. Jokai­sessa
koulussa, jokaisella urheilu­kentällä,
kaikkialla missä vam vä­hänkin
oli tilaa, aina järjestettiin'
•kilpailuja.
MAAILMANENNÄTYKSIÄ
TULI RAPISEMALLA . .
. —- Urheileva Moskova saattoi j o.
vuonna 1957 vähän ylpeilläkin.
Luznikin suuri urheilukeskus oli-valmis
ja kaikki urheilupaikat kuu­luivat
festivaalin kilpailuille. Sil-'
loin tulikin'maailmanennätyksiä
rapisemalla. Ja kun kiertelin Lomo-'
nosovin yliopistossa ja yliopistokau­pungissa,
jonka elämää kaikkien
edustajien läsnäolo rikastutti, sil^
loin tunsin selvästi tämän nuori-.
3on ja kaikkien noiden käsien voi­man.
... • • ,,
KULTTUURI JA URHEILU
— Emmekä olleet päässeet vielä 1 OVAT KÄSI KÄDESSÄ . . .
rustclukilpaa ja kalkkia sodan vai-j ^jg,.,.^,^., _ ^j^^j^ ^j^^^^
(Jatk. siv. 3) j kilometrin matkalla — ja Kutsilla
Komeata voimistelijain ja urheilijain rivistöä lippuineen eräiltä aikai.semmiUa suurjuhlilta. Etualalla vanha urheiluveteraani K. Kaarela, Port Arthurista. Tämä kaunis
näkymä uusiintuu Port Arthurissa clok. 4 ja 5 p.
—- Entä Wien? Siellä minua ve­tivät
eniten kulttuuritilaisuudet
Nähkääs, Wien nyt on kerta kaik­kiaan
kulttuurinen, siihen ei ole
vastaan sanomista. Silloin minulle
tuli selvästi mieleen, että nuorisol­le
niin läheinen kilpaileminen ei
festivaalilla jää pelkästään urhei­luun,
kuten olympiakisoissa, vaan
että täällä kulttuurikin yhdistää
koko maailman nuorisoa, niin että
kulttuuri ja urheilu ovat käsi kä­dessä
kuten muinoin Hellaan olym­piakisoissa
ja ikivanha toive kult­tuurin
ja urheilun yhteenliittämi­sestä
herää uudestaan henkiin.
— En ole enää nuorimpia, mutta
Helsingissä tunnen taas itseni nuo-
(Tekji. Maailman festivaalilla käy
jokaiselle niin. Nuoriso etsii ja'
löytää festivaalilla tunansia tapaa­misia,
mutta on myös ikään kuin se
loytäisi oman pääniääränsäkin ja
päättäisi marssia kohti rikasta elä-mLä.
suojata sitä eläytyi siihen ja
pyrkiä sitä rikastuttamaan kaikkia
varten.
YHTEISYMMÄRRYSTÄ
Sudburylainen emäntä: "Olin tä­nä
aamuna'helläsydäminen ja an­noin
rentulle viisi dollaria.
Naapuri: Mitä sanoi miehesi?
Sudburylainen emäntä: "Kiitos;"
ENNÄTYSSATO NEUVOSTOLIITON
UUDISYILJELYSALUEELTÄ
Moskova. — Neuvostoliiton uu­disraivausalueilla
Kazakstanissa
on tänä vuonna mahdollisut^s kor­jata
miljardi puutaa eli noin 16,4
miljardia kiloa viljaa, mikäli sa­donkorjuu
järjestetään kunnolla.
Yleensä ottaen koko Neuvosto­liitossa
on tänä vuonna odotetta­vissa
historian suurin sato.
Kazakstanin uudismaiden sa­donkorjuun
edistämiseksi julkais­tiin
lauantaina Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen ja minis­terineuvoston
vetoomus, jossa il­maistaan
huolestuminen eräistä
epätyydyttävistä ilmiöistä.
Uudismaaalueella oli viime vuon­ia
30,000 traktoria kun niitä 1959
oli 20,000, leikkureita oli 20.000
11,000 asemesta, kuorma-autoja
20,000 enti.sen 15,000 asemesta.
Leikkuupuimurien määrä oli kasva­nut
13,000sta 25,000een. Tänä vuon­na
näitä laitteita on lisätty jälleen
li-.hatluvuin. Vetoomuksessas il­maistaan
tyytymättömyys sen joh­dosta,
että uudismaa;alueet ovat
esittäneet 70,000 konemiestä koske­van
avunpyynnön keskuselimille.
Henkilöt^ jotka, eivät huolehdi sii­tä,
että sadonkorjuu voitaisiin suo­rittaa
paikallisin voimJn, ovat by­rokraatteja,
vetoomuksessa ilmais-hyok.
si. ajaksi pitkien matkojen ta­kaa
ei ole valtiolle edullista ja Ka-zakstani.
ssa on kaikki mahdollisuur
det turvata maatilat paikallisilla ko-nemiehilhi
viljankor uun ajan ve-toomi-.
ksessa sanotaan .samalla kun
sanotaan että pyydetty apu tullaan
tällä kertaa antamaan. Vetoomuk­sessa
ilmaistaan m y ö s huolestumi-.
nen sen johdosta, että viljankorjuu-koneiden
ja siirto- sekä kuivauslait-tciden
kiinnostus korjuiikautta var^
ten ei ole vielä suoritettu loppuiun.
Vetoomusta ci pidä kuitenkaan tul­kita
hätähuudoksi sen johdosta, et­tä
hyvä sato uhkaisi tuhoutua työ­voiman
puutteen tai kaluston huo­non
kunnon takia.
PÄIVÄN PAKINA
Kukahan "neuvorsi" Fiemingiä?
Valaat häiritsevät
kalastusta
st, John's. — Nevvfoundlandln
Katalinan alueen kalastajat ovat
kertoneet, että tänä kesänä ovat va­laat
huomattavalla tavalla häirin­neet
'kalastusta.
Viimeksi kukivan viikon tiistaina
suuri valas ui lähelle ventittä missä I ma tappio viennin
oli kuusi miestä. Päästyään veneen
viereen se teki äkkikäännöksen ai­heuttaen
suiiiel laineet. Pian se pa­lasi
uudelleen ja teki" saman rikein,-
pun. jolloin yks'i miehistä oli pu­dota
moroon. Rytäkässä hiinollä
taan. Konemiesten siirtäminen ly- katkosi kylkiluu."
Sanotaan, että "helpompi on näh­dä
rikka toisen silmässä kuin mal­ka
omassa", ja se näyttää- pitävän
paikkansa politiikantekijäinkin tii-.
moilta.
Uutistiedoissa kerrotaan meille,
että ulkoministeri^ Howard Green
on antanut ymmärtää, jotta hän tu­lee
YKJn yleiskokouksessa esittää,
mään "pysyvää ratkaisua" YKn
finanssipulmien lopettamiseksi.
. Hyvä on, että tällainen keriarat-kaisuehdotus
esitetään YKlle.
' Mutta mistähän saataisiin "Pysy­vän
ratkaisun" ehdotus sille halli­tukselle,
jonka yksi johtava mies
ulkoministeri Green on?
Meillehän on kerrottu, että dol-lariparkamme
arvoakin jouduttiin
alentamaan tuntuvalla tavalla maan
finanssiongelmien takia.
Näiden finanssivaikeuksien pe­rustana
on, niin on meille kerrot­tu,
mr. Flemingin tappiobudjetti,
ulkomaisen kauppamme aiheulta-a
tuonnin tii­moilta
ja kansainvälisten "finanssi-nerojen"
keinottelu jonka tavoittee­na
oli äkkirikastuminen mr. Gree­nin
hallituksen finanssivaikeuksien
perusteella ja Canadan tavallisien
kansan kustannuksella.
Finanssivalkeudet ovat kuulema
tekijöinä siinäkin, että hallituksen
työsuunnitelmia on vähennetty vaa­lien
-jälkeen hallinnollisella mää­räyksellä
ja parlamentin ääntä
kuulematta — mikä teko tulee
luonnollisesti uudelleen pidentä­mään
muutenkin pitkiä työttömien
jonojamme.
Finanssivaikeuksista sanotaan
johtuvan se, että vanhuudeneläk-keemme
ovat niin pieniä, ettei nii­den
varassa elävät voi kunnollises­ti
pitää sieluaan ja ruumistaan yh­dessä,
puhumattakaan nyt siitä, et­tä
voisivat nauttia elonsa ehtoopäi­vien
muutamista mukavuushetkis
tä.
p-inanssivaikeuksista kaiketi joh­tuu
sekin, että vanhuudeneläkettä
annetaan vasta 70 vuotta täyttäneil­le,
vaikka 40-vuotiaat ovat jo "liian
vanhoja" työtä'etsiessään..
Ja mitään erikoista finanssine-routta
ei kaiketi ole käytetty siinä­kään,
kun miehiä on värvätty "ko-tipuolustuksen"
.nimi.ssä hetkelli-
.seen asepalveluun tosiasiassa siinä
mielessä, että voitaisiin siten vähen­tää
piskuruisen avustusmenoja nii­den
kohdalta, joiden työttömyysva-kuutuskirjoissa
ei ole riittävästi
merkkejä työt löm.v.vsvakuut uksen
saantia varten.
Mitä me tarkoitamme on se. että
voittamiseksi, joko väliaikaisesti
tai pysyvästi, tarvittaisiin täällä ko'
tonakin.
Mutta jahka mr. Green saa YKn
finanssiongelmat "pysyvästi rat­kaistuksi",
niin totta kaiketi hän
sitten ratkaisee nämä kotoisetkin
ongelmat.
Tosiasiassa meistä tuntuu, että
tähän "pysyvään ratkaisuun" on
kissanraato haudattuna.
Asian kulku on seuraava: Eräät
maat ovat kieltäytyneet maksamas­ta
YKn erikoismenoja Keski-Idässä
ja Kongossa selostaen, että niitä
asioita ei ole hoidettu alkuperäis­ten
suunnitelmien ja päätösten
mukaisella tavalla, vaan YKn vis­sien
jäsenvaltojen sanelun malliin.
Kongo on tästä räikein esimerk­ki.
YKn joukkoja päätettiin lähet­tää
sinne suojaamaan maan itse­näisyyttä
ja yhtenäisyyttä sekä sa­malla
huolehtimaan, että ulkomaa-lispt
palkkasoturit lähetetään sieltä
kotiinsa.
YKn joukkoja ei lähetetty var­masti
sinne siinä toivossa, että Pat-rice
Lumumba, Kongon itsenäi-sy,
vstaistelun näkyvin yksilö ja kan­sallissankari
tulisi murhatuksi, tai
että YKn pääsihteeri Dag Ham-marskjöld
menettäisi hengensä ja
että Tshombe-niminen herrasmies
saisi näytellä "presidentin" roolia
herrojen belgialaisten imperialis­tien
hyväksi;
Vi.ssit maat ovat kieltäytyneet
maksamasta YKn Kongon menoja
selittämällä asiallisesti puhuen, oi-hyviä
neuvoja finanssivaikeuksieni kein tai väärin, että maksakoot viu­lut
ne, jotka tahdinkin ovat mää­ränneet.
Tämä on tietenkin aiheuttanut
sanaharkkaa—ja niin tehtiin YKn
yleiskokouksessa päätös, että pyy­detään
Haagen kansainväliseltä oi­keusistuimelta
"neuvoa antavaa"
päätöstä siitä jotta ovatko YKn
jäsenvallat velvoitettuja maksa­maan
Kongon sekasotkun ja Keski-
Idän rauhanpuolustuksen menoja.
Tästä asiasta antoi Kansainväli­nen
oikeusistuin viime viikolla
"neuvovan päätöksensä joka oli
tehty äänin 9—5. Tässä enemmistö­päätöksessä
ilmaistaan sellainen
käsitys, että nämä erikoismenot
kuuluvat kaikkien jäsenten makset­tavaksi.
Ja meistä tuntuu, ettii mr Gree­nin
"pysyvään ratkaisuun" sisältyy
ehdotus tämän "neuvoa antavan"
päätöksen toteuttamiseksi — mikä
kaikessa yksinkertaisuudessa tar­koittaisi
sitä, että Canadan puolel­ta
ehdotettaisiin YKn yleiskokouk­sen
käsiteltäväksi ' uusi sellainen
kiistakysymys, mikä pahentaisi
muutenkin jännittynyttä kansain­välistä
ilmapiiriä.
Parempi siis olisi meidän käsit­tääksemme,
että mr. Green antaisi
finanssiasioita koskevat neronlei­mauksensa
finanssiministerimme,
m». - Flemingin kiiytettäväksi, sillä
hän niitä ainakin tarvitsee.
— Känsäkoura.