Vapaus, February 22, 1969

              Sivu 2 Lauantm, helmik. 22 Po— Satiirday, Feb. 22, 1969
V A P A U S INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabliAhed Nov. 6, 1017
-CoiTOiit W. E K L U N D MANAOER:
TBkEPHONSi O F P I C B AND E D I T O R I A L 674^204
eUKSt
Publlshed thrlce wee>Ely: Tuesc^ifs, "niuisdays and Saturdaya by VApaoa
Publifihliig Co. Limited. 100-10^ Elm 6t. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing addifess: Box 69
Ad««rtl8isg rates upon aiH>Ucatlon. transl^^on ftee of «tm:^
AiitlMttlaed 88 secoBd class mall by tbe Post Office Department, Ottatn^
, ,. •••'^.-^jjviof payment Of postage in cash. a
CANADIAN O^NflUÄGE-PRESS C l Uh
flanadaem;
••• 'nLAUSHINNAT: •
1 Vk: «lOi», 8 KL$5.25 USA:n: 1 Yk.91100,<lkk.|B.76
8kk. S.00 Suomeen: l^k. i m «kk. «.31
FNIL vaiatii Paiiisiäsai:
USAn VEDETTÄVÄ HETI EHDOITTA
JOUKKONSA POIS E-VIETNAMISTA
Sotainm 'Vuosisuunnitelma''
Pariisiin järjestetyt neuvottelut Vietnamin sodan lopetta-nw;
eiksi tallaavat paikallaan ja joissakin piireissä puhutaan sii­tä,
että koko Pariisin neuvottelut ovat lähellä umpikujaa.
Miksi?
Ilmeisesti siksi kmi Yhdysvalloissa on vieläkin sellaisia
sotilas- ja muita johtajia, jotka haluavait keinoista välittämättä
tavoitella sotilaallista wittoa. ja lamNixorun hallitus ei ole
ihneisestikäänkonientanut niitä sotahaukkoga jä^^
Kuvaavana ja samalla enteellisenä merkkinä voidaan täs­sä
yhteydessä pitää Saigonista alkuviikolla saapuneita uutis-tietoja.
Ottaikaamme ensiksi Tet-juhlan, vietaamilaisten uudenf
vuodenjuhlan taistelutauko. Vanhojen perinteiden kunnioitta­misen
pakosta Yhdysvallat järjesti liittolaisineen 24 tuntia
fceätlineen taistelutauon Tet-fjiörian j-hteydessä. Kansallinen
Vapautusrintamia (FNL) ilmoitti, että sen asevoimai pidätty­vät
täJhän lauantaihin asti kaikista sotilaallisista operaatioista,
paitsi itsepuolustuksessa hyökktäysten torjumiseksi. Muitta kun
päivän"taistelutauko" oli mennyt umpeen niin ylKiysvalta-laiset
suuret B-52 pommittajat aloittivat julman ilmapommi-tuUcsen
Saigonin pohjoispuolella ja maavoimat peräti 60 eri
sotHasoperatioa vietnamilaisia vastaan julistaen, että "liitto­laiset"
jättävät hoomioonottamattaVietkongin esityksen, että
taistelhista pidätyttäisiin lauantaiaamuun asti.
Näin käytännössä. Entäs sJtten "teoriassa" eli puheissa.
New York Times Servicen eduiStaja Charles Mohr (kertoi .
viime tiistaisessa Saigonin kirjeessään seuraavaa:
"Nixonin hallitus ei ole selittänyt yksityiskohtaiseni uutta
Vietnam-politiikkaat Täällä (Saigonissa) on kuitenkin merkke­jä
että hallituksen ohjelmat^ toimenpiteet ja prioori^tit vuo­delle
1969 ovat jo muotoutumassa.
"Vuoden 1969 ohjelma sodankäymiseksi on Eteiä-Vietna-min
hallituksen ja sen neuvonantajina sekä sotarpäällystössä
yhteistyössä olevien Yhdysvaltain viranomaisten aikaansaan­nos.
Jossakin määrin, näin sanotaan, uusi hallitus AVashington-issa
voi saada todeta, että sillä on vain vähän, valinnan varaa
muuta'kuin antaa hyväksymisensä edesottamisille, jotka ovat
jo menossa tai ovat nyt suunnitteluvaiheessa.
Presidentti Nixonilla sanotaa* olevan suurempi jousta­vuus
Pariisin rauhanneuvottelujen johdossa, mutta rauhan­neuvotteluihin
vaikuttaa hellittämättömästi sodamikäjTiti Viet­namissa.
Etelä-Vietnamin hallituksen ja Yhdysvaltain viranomaisten
täällä jo hyväksymiin suunnitelmiin sisältyy suuria ja pieniä
edesottamisia. Osa niistä on jo julkaistu ja toisista on puhuttu
yksityiskeskusteluissa.
Yhtenä suurimpana seikkana vuoden (sota) ohjelmassa on
suunaitelma tefhostetun rauhoitusohjebnan toteuttamiseksi...
On myönnetty valtuudet 39,000 miehen värväämiseksi asevoi­miin
. > . Monet rauhoitusasian erilooistunrtijat painostavat jo
suurempaa asevoimien värväjrstä . . . Etelä-Vietnamin tarkoi­tuksena
en saada jonkinlainen suojelu 8,000:lle asutukselle
(niitä on Btelä-Vietnamissa 12,000).
. . . Huomattava merkitys on presidentti Nguyen Van
Thieun äskettäisellä lausunnolla, että hän tulee jatkamaan
"voitokkaasti ja vaUankumouksellisesti ohjelmaa maeireformi-ohjehnan
toteuttamiseksi . . ."
Puuttumaitta ylläoleviinlainaijksien muihin puodiin me
toteamme vain sen, että New York Times Servicen miehen
muikaan Nixonin hallitus ei ole: vielä esittänyt Vietnam-oh­jelmastaan
yksityiskohtia, mutta Saigonin hallitus ja siellä
oleva amerikkalais sota- ja muut jdhttajat ovat rjo tehneet
koikp vuodeksi "sotaohjelman" minkä pitäisi näiden samojen
tietlojen mukiaan "vaikuttaman myös Pariisin rauhanneuvot-tehiäim.
Toisin sanoen tämä uirtistieto oäoittaa, että vissilt yhdys-valtalaispiirit
eivät ole vieläkään hiopuneet "sotilaallisen voi­ton"
tavoittelusta Vietnamista. Täanä — toivo sotilaallisesta
voitolta ja siten "voim»-asemiin" pääsystä, selittää ilmeisesti
parenraiin kuin mikään nrnu sen miksi Yhdysvalloilla ei tun­nu
olevan halua rauhanneuvottelujen edistämiseen» Pariisissa.
• • •
Ylläesitetty lainaus el ole suinkaan poikkeuksellinen.
Uutistiedodssa fcerrotaan, että Saigonin ja USAn edustajat
toimivat Pariiisissa yhtä läheisesti käsikädessä (kuin ne näyttä­vät
toimivan Saigonissakin yudtuisia sotasuunnitelmia tehtä­essä.
Ja irSA:n uusi lilkomimsteri Alexis Johnson sanoi se­naatin
iiHcoasiainvaliokunnian istimnossa puheessaan^ että vi­hollinen
K m Vietnamissa väsynyt, ja etrtä sotilaallinen-aloittei­suus
on siirtynyt toiselle pulölelle?, eli yhdysvaltalaisille^
"Sellaisia piiheiita', sai^oi asiasta New York Times tattnmi-kuun
18 pnä, ''on kuuMu aikaisemminkin — erikoisesti viirne-vuotisen
tuhoisan Tet-hyökkäyksen edellä. Nyt taas ilmenee
ilmeisesti ristiriitäisuiflcsia sotilaallisissa väitöksissä. Viholli­sen
tehokkuuden heikkenenriisen yhteydessä esiltetään vairoituk-sia
(Vietkongin) uuden hyökkäyksen mahdollisuudesta. Samal­la
kun kerskutaan Btelä-Vietnamin asevoimien taasvua ja te---
höstuneisuutta nyt kun niitä on suuresti varustettu amerilkka-laisiUa
aseillai, Yhdysvaltaan päälllystö tähdenstää, eitä Etelä-
Viptnaimin armeija ei ole vielä vaimiatunut siihen, etrtä ame-,
rikkailaisjoukkoja ruvetaan vapauttamaan."
Selvää Otti että Yhdysvallat voi saavuttaa "kunniallisen
rauhan", mistä on Wa£ftringbonissa puhuittu, muitta ilm,eistä on,
että vissit ameriMcalaispiirit ovat epemimän kiinnostuneita so­dan
jatlcamisdhjelmiinkiuin toimenpiteisiiin rauhanneuvolAe-lujen
omniStumiseksL
Kutein GNTUni tiistaisessa muistiossa sanotaan, Canadan
pitäisi tässä tilanteessa ilraaista virallisesti kantansa Vietna-
Pariisi. — Etelä-Vietnamin kan-saHlnen
vapautusrintama F N L vaati
viime viikon torstaina pariisin rau­hanneuvotteluissa,
että Yhdysvallat
ja inuut Saigonin liittolaiset vetä­vät
heti joulckonsa Etelö-Vietna-mista.
F N L r n valtuuskunnan johtaja
Ti^an Buu K i em julisti, että on tul­lut
aika, jolloin Yhdysvaltojen qn
vastattava selvin tepin Etelä-Vietna­min
kansan oikeutettuihin vaati­muksiin.
Hän vaati myös suoria neu-yötteluja
F N L : n ja Yhdysvalt'>jen
välille ja sanoi, että F N L pitää
edelleenkin kiinni viiden kohdan
ohjelmastaan. Samalla-hän arvosteli
yhdysvaltain ehdotuksia, joiden mu­kaan
(konferenssissa olisi ensin käsi-ellävä
sotilaallisia ongelmia ja vas­ta
sen jälkeen puututtava poliitti­siin
kysymyksiin — Yhdysvaltojen,
>amoin kuin satelliittimaiden täyty/;
/etää pois joukkonsa ehdoitta, purr
caa kaikki Etelä-Vietnamiss-t olevat
sotilastukikohtansa ja jättää Ktelä-
Vietnamin väestö hoitamaan omia
isioitaan F N L : n ohjelman niukai:
;esti, lausui Kiem.
N i in kauan kuin amerikkalais-
:en hyökkäyssota jatkuu, niin knuan
cuin Saigonin hallitus koostuu isän-naanpettureista,:
jotka palvelevat
imerikkalaisia ja jatkavat kansan
/astaisia rikoksi, jatkaa FNI^ tttiste-
'uaan aina todellisen riippiimalto.
muuden ja vapauden saavuttamiseen
asti, juli3ti Kiem edelleen. Hän
syytti amerikkalaisia myös siitä, että
he tukevat Saigonin hallitusta, kos­ka
se on uuskolonialismin,väline.
Tarkkailijapiirit tähdensivät^ ei*ä
F N L : n vaatimukset olivat sopusoin­nussa
niiden vaatimusten kanssa,
joita vapautusrintaman uutistoimis-
'.o Ja Pohjois-Vietnamin puoluelehti
Nhan Dan ovat. esittäneet viime air
koina.
Etelä-Vietnamin edustaja Pham
Dang Lam syytti Pohjois-Vie»namia
valloitussodan käymisestä. Hän sa­noi-
että Etelä-Vietnamilla oli oi­keus
pyytää sotilaallista apua Yh­dysvalloilta.
Edelleen hän vaat i, el tä
vastustajat aloittaisivat "vakaviksi
tarkoitetut neuvottelut", kunnioit­taisivat
demilitarisoitua vyöhykettä
ja suostuisivat kansainvälisen val­vontajärjestelmän
perustamiseen.
Vietnamilaiset voivat ratkaista hel­posti
poliittiset ongelmansa heti kun
hyökkäyssota loppuu, hän väjUi.
Lam julisti myös, että "kommunis­tit"
yrittävät vain pitkittää jo: aa ju
käyttävät: Pariisin neuvotteluja pi o-pagandatarkoituksiin.
Pohjois-Vietnamin edustaja antoi
tukensa F N L : n vaatimukselle suo­rista
F N L : n ja Yhdy^altojtn väli:
sista neuvotteluista. Ma.m pääneu­vottelija
Xuan Thuy «anoi, ett» hän
on tässä kysymykse^js.i • täysin yhl8
mieltä P N L : n edustajan Tr a.i Buu
Kiemin kanssa.
X u j u i T h u y toisti myös Hanoin
neljä j a F N L : n viisi kohtaa, jotka
on esitetty neuvottelujen perustak­si.
Näiden täytyy olla pohjana kai­kissa
Vietnamin ongelman ratJcaisu-yrityksissä,
hän tähdensi. Thuy veati
edeHeen kaikkien ai^terikkahisjouk-kojen
poistamista Etdlä-Vietnami.-?ta
Hän nimitti Yhdysvaltojen ja Bte-lä-
Vietnamhi hallituksia "itsepint»i-iiksi
j a petturimaisiksi": Niiden on
kannettava koko vastuu siitä, ettei
konferenssissa ole päästy eteenpainj^
iän sanoi.
Ahti Kaa^alaJiDen:
rr YSTÄVYYSPOLTIIKKA El OIE
SUHDAmPOLITIIKKAA
MItm Suomen MW taffaa
kansassa ennalkotuutoja
KIRJEITÄ
MUINAISMUISTOJA
Yleensä ollaan. tyytyväisiä
jostakin lahjasta, mutta voi sii­tä
koitua saajalle hankaluutta­kin.
Niin on nyt käynyt Toron­ton
kaupungille, tai oikeammin
kaupunkilaisille, sillä heillä ei
ole aavistustakaan m i t ä he te-
Icisivät-. lahjaksi saamallaan
King Edward VII ratsastajapat­saalla.
Muissa maissa koetetaan itse­näistyä
ja päästä eroon van­hoista,
siten tämäkin patsas jou
tui Intiaissa myytäväksi. Erään
vakuutuslaitoksen toimeenpane
va viranomainen Harry Jack-man
osti patsaan $10,000 hin­nasta
jä lahjoitti sen Toronton
kaupungille. Kaupungin por­mestari
William Denison on
pannut alulle yleisen varojen
keräyksen, että tälle $10,000
hintaiselle ratsastajalle saatai­siin
arvonsa mukainen jalusta,
jonka hinnaksi on laskettu
$25,000. Patsas on pronssinen
15 jalan korkuinen ja painaa 5
tonnia. Nykyisin sen sanotaan
olevan Toronton rannailla jossa­kin
varastosufojassa.
Tästä patsaasta on dllut irvi-kirveillä
veistämistä. Ja mikäs
siinä, nauru pidentää ikää, sa­neitaan.
Joku on eihdottanut
patsaan pystyttämistä Toron­ton
uuden kaupungintalon
edustallle, jossa lapset saisivat
maksua vastaan sillä "ratsas­taa".
Joku on ajatellut patsaan
parhaaksi sijaintipaikaksi
Woodbinen hevoskilparataa, jos
sa se olisi h e v o i n j a kilpailu­päivänä
kamsanpaljoudenkin
seurana. Muutaman mielestä
patsaalle pitäisi antaa ratsasta­jaksi
joku Toronton entinen
pormestari. Ja eräs on ehdotta-out
patsaan siirtämistä York
kadun päähän veden läheisyy­teen.
Siihen kohtaan, jossa v.
1861 kuningas, silloinen Wale-sin
prinssi Royal Canadian pur-jehdusklubilla
osoitti suosio­taan
ennen kuin hän ojensi
Prince of Wailesin kupin voitta­neelle
joukkueelle.
Kaikki eivät ota asiaa leikik­si,
sillä jo nyt on saatu patsaan
jalustakeräykseen yli $7,000.
Jonkun yksityisen tiedetään
lahjoittaneen niinkin paljon,
kuin $1,000. ,.
Ratsastajapatsaat näyttävät
tuottavan hälyä moneen maa­han.
Paras pailkka tällaisille
"museoesineille" olisi hiljainen
unohdus' ja metallin käyttö pa­rempiin
tarkoituksiin.
Tasavalta.
taan ja vaikuttaisi huomattar
valla tavalla myös presidelntti
Nixonin hailiJtukeen, jonka
inin so(taa vastaan ja Pariisin rauhamieuvotteluijen edistämisen Vietnam-ohjelmasta ei ole to-hyväiksi.
dellakaan vielä saatu yksltyls-
Se olisi ystävälUnen teko tavallisia yhdysvaltalaisia koh- knbtaisia tiettoja.
Helsinki. — Ulkoasiainministe­ri
Ahti Karjalainen on 17. 2. 1969
alkavan vierailunsa Johdosta anta­nut
liaastattelun Novoje Vremja-lehdelle:
Haastattelun on toimit­tanut
lehden apulaispäätoimitta-ja
Bereihkov.
Min. Karjalainen toteaa aluksi
ottaneensa kiitollisuudella vastaan
Neuvostoliiton ulkoasiainministe­rin
A. A. Gromykon esittämän
vierailukutsun Itse vierailu liittyy
Suomen ' j a . N—liiton hallitus­ten
väliseen, jo perinteelliseksi
muodostnneeseen vierailujen ket­juun.
Karjalainen toteaa toivoen
voivansa nyt alkavan vierailon ai­kana
keskustella maittemme väli­sistä
suhteista, jolta tahdomme
edelleen syventää ja laajentaa,
sekä tärkeistä kansainvälisistä ky­symyksistä.
Pohjoismaiden panoksesta Euroo­pan
turvallisuuskysymyksessä Kar­jalainen
lau-suu:
— Pohjoismaiden välillä on pal­jon
yhteistä j a ne ovat jatkuvassa
yh(eistyös.sä elämän eri aloilla. Kui^
lenkin turvallisuuspolitiikassaan ne
ovat päätyneet erilaisiin ratkaisui­hin:
Suomi ja Ruotsi noudattavat
•puolueettomuuspolitiikkaa, kun taas
Islanti, Norja ja Tanska ovat N.V
TOn jäseniä. Kuitenkin myös kah­dessa
viiraeksimainitussa maassa
on havaittavissa pyrkimystä estää
Pohjoismaiden kietoutuminen suur­valtaristiriitoihin
ja halua myötävai
kuttaa Pahjolan säilymiseen, rauhal­lisena
alueena. Nähdäkseni työ^ jo­ka
tähtää poliittisen ja sotilaallisen
jännityksen syntymisen chkäisemi-
.seen Pohjois-Euroopassa. muodostaa
sen ensisijaisen panoksen, jonka
Pohjoismaat voivat antaa koko E u -
.-oopan turvallisuuden hyväksi.
Karjalainen kaUsoo, että erilai.set
kansalaisjärjestöt ja lehdistö niin;
Suomessa kuin .N'euvostoliitossakin
voivat myötävaikuttaa, osaltaan suu­restikin
tiedollisten ja mielialaliis-fen
edellytysten parantamiseksi Eu­roopan
turvallisuutta edistäville rat-kai.
suille. JulkLsella sanalla on eri­tyinen
vastuu niiden tosiasioiden
esittämisessä ja tapahtumien oikein
selostamisessa, joihin Euroopan tur­vallisuutta
koskevaft ratkaisut pe­rustuvat:
Myös kansalaisjärjestöt
voivat molemmissa maissa tehok­kaasti
. myötävaikuttaa ulkopoliitti­sen
tietouden levittämiseen j a ylci-
.sen kaasalaismielipiteen valistami-
-seen tunallisuuspoliittisissa kysy­myksissä,
jotta siten parannetaan
hallitusten mahdollisuuksia rauhan­omaisten
ratkaisujen löytämiseen ja
toteuttjrmisecn.
Suomen ja Neuvostoliiton välisis­tä
suhteista Kirjalainen lausuu No.
voje Vromjalle:
Suomen ja Ncuvo.stoliiton väliset
ystävyyssuhteet kehittyvät hyvin.
Maittemme välinen ystävyys ja yh­teistyö
perustuu muodollisesti vuon­na
1948 solmitun ystävyys-, yhteis^
työ- j a avunantosopimuacsen periaat­teisiin,
muita sen 'lisäiksi tarvitaan
tietysti vilkasta kanssakäymistä
maittemme johtomrJesten ja kansa­laisten
välillä, jotta sopimuksen so­veltamisessa
eläivään elämään säilyy
keskinäinen yhteisymmäriys. Mait­temme
välisiin suhteisiin eivät vai­kuta
mitkään kansainvälispoliittiset
suhdannelekijät, kosika nämä suh­teet
perustuvat pohjimmiltaan
muuttumattomiin geopoliittisiin te­kijöihin.
Maittemme väliset luottamuksel­liset
suhteet ovat monien x^uosien ai­kana
tarjonneet oivan esimerkin sii­tä,
millaisia tuloksia voidaan saavut­taa
yhteiskuntajärjestelmiltään eri­laisten
valtioiden välisessä yhteis­työssä,
kun sitä toteutetaan tasa-arvoisuuden
keskinäisen kunnioituk^
sen j a luottamuksen hengessä, v
•Millä paikalla toimimmekin mei­dän
on jatkuvasti tehtävä aktiivista
työtä, jotta Suomen ja Neuvostolii­ton
väliset suhteet kehittyvät myön­teisesti
j a voimme siten odottaa mo­lemmissa
maissa hyvää satoa yh-.
teistyöstä.
Helsinki— Malnos-tetevision Aniikko
sitten sunnuntaina esittämä toi­nen
osa sarjassa väki voimakas an
herättänyt poikkeuksellisen, suurta
buoqiiota ja aibeutlanut keskustclu-a,
pttMios<rittoia ja kannan ilmai­suja.
Tässä ohielmassa"pyybkäis-tiin"
noin 21 minuatissa Suomen työ­väen
liikkeen vaiheiden vitsi vuosi­kymmentä,
jolm ylimalkaisuuksia
ei tietenbään voida vähtäa. Pahinta
loiitenUn on objelnAtt teodeossi; j(h
ka yleensä esittelee Iconmranistisen
liikkeen "perinteellisesti sosialklemo
kraatttstenTjärjestöjeii nakertajana
Ja Jdia antaa soanaltiteandcraateille-kia
arvoa vain sikäH kuin se k ; ^ i
toiseo maailmaBsödim eri vaiheissa
todistamaan "kansallisen tuotettava!
^mmitensa" ja yleensä läh^tymään
keskosta. Hdiipana tässä objelma»-
sa oli kiistattomana esitetty "to­tuus"
kommunistien vallankaappao»-
yrityksistä kevääUä 1948.
Mainos-TV:n ohjehna, jonka suun­nittelusta
vast:aa Marja Hakkarainen,
huipentuu juuri kevään 1M8 tapausten
esittelyyn. Ilman lähdeaineistojen mai­nintaa,
ilman mitään perusteluja se^:
lostaja ilmoittaa, että "keväällä 1948
kommunistit suunnittelivat vallai^iaap-pausta"
joka kuitenkin estettiin ja Yr­jö
Leino erotettiin sisäministerin teh­tävästä.
Ohjelmassa ei siis sanota, et­tä
kommunistien väitetään, sanotaan
tai kerrotaan suunnitelleen vallankaap
pausta, vaan julistetaan vastaansano­mattomasti
näin olleen. Tässä on
M Tv: n ohjelman pahin historiallinen
virhe. Onhan aina Paasikiveä. Leskis­tä
ja silloista puolustiisministeri Kal­lista"
myöten esitetty arvan toisenlai­sia
käsityksiä kevään 1948 tapauksista.
Muitakin virheitä on, joskin vähäi­sempiä,
kuten esim. väite, että Väinö
Leskinen oli sosidem.puolueen puolue­sihteeri
heti sodanjälkeisellä kaudella,
jolloin Unto Varjosen vaihe jäi koko­naan
unhoon, tai että Väinö Tanner
tuomittiin sotarikollisena kun pitäisi
olla sotasyyllisenä. :
HISTORIALLISIA T E R M E Ji
ILMAN HISTORIAA
Kokonaan toinen asia on se, että
M-TV:n ohjelman tendenssi nimestä
huolimatta oli työväenliikkeen vastai­nen
ja pitäytyi lapuanliikkeen aikai­sissa
termeissä ja nimityksissä sano­matta
kuitenkaan, että on kysjmiys
Naistenpäivänumeron kirjoituksia
Vanhoja perinteitä seuraten Vapaus julkaisee erikoi­sen
naistenpäivän niuneron maaliskiuim alussa.
Tähän erikoisnumeroon otetaan kiitollisin mielin vas­taan
naisten kirjoituksia merkkipäivän johdosta sekä muu­ta
avustusairtehistoa, tervehdyksiä ja muita ilmoituksia.
Naistenpäivänumero ilmestyy tiistaina, maaliskuun 4
päivänä. Kaikkien täihän erikoisnuimeroon aiottujen kir­joitusten
ja tervehdj^Kten t u W olla konttorin, ja toimituk­sen
käytetrtävissä viimeistään maaliskuun 1 päivään men­nessä.
Vallitsevan työvoimatilanteen vuoksi on toivottavaa,
että mahdollisimman paljon näistä avustuksista tulisi jo
ennen tätä viime hetkeä.
Kirtos jo etiikiäteen hyvästä avustuksesta.
juuri tuon ajan ibnaisuista.
Epäilemättä 19201uvun lopulla nimi­tettiin
vasenmustolaisten järjestöjen
toimintaa kuristavia lakeja; nimittää'
kansanvaltaisia oikeuksia turvaaviksi
laeiksi ja epäilemättä 1930 luvun alus'
sa ei nutenkään tuntunut ristiriitaisel­ta
ajatus, että preskJentti Svinhufvud
oli yhtä aikaa "jyrkkä kommunismin
vastustaja" ja "vankka laillisuusmMs'*
Mutta M TV oli tyystm unoManut, että
1969 ajatellaan toisin että laillisuus-;
miehen ja kansanvaltaa pu<rfiKtft^
lain tulee todella olla demokraattinen
eikä demokratiaa rajoittava. Siksi
myös tekstissä olisi p i t a i ^ korostaa
että pö. termit ovat 192ft-40'luvulta
peräisin. "~ »
Määrättyä sävyä luotiin myös sillä*
että talvisodan kerrottiin johtuneen
"hyökkäyksestä Suomen kimppuun"^
mutta kesällä 1941 alkaneesta sodasta
tai sen aiheuttajista ei puhuttu mätään
— Sucmii vain yi<sinkertaisesti oli so­dassa.
TYÖVÄENJÄRJESTÖJÄ V A KO
SOSIALIDEMOKRAATTIEN?
Kansandemokraatteja ja kommunis­teja
epäilemättä loukkasi se, . että
ntaamme yhtdset työväenjärjestöt se­litettiin
ohjelmassa automaattisesti;
sosialklemokraattisiksi järjestöäcsi,
joita kommunistit yrittivät valloittaa
tai nakertaa.
Tässä ei omistettu ajatustakaan sil­le,
että kommunistit oli pakotettu sy­vään
maanalaisuuteen tai vankilamuu­rien
sisään ennen vuotta 1944, 'joten;
todellisesta demokraatdsesta vaikutidc^
sesta e l voitu (Mihua mitään.
KETÄ TÄMÄ MIELLYTTÄÄ?
Tämän ohella en voi ymmärtää, että
todellisia sosialidemokraattejakaan oli-s:
kovasti miellyttänyt sille tahoUe
annettu tunnustus.. jonka ehtona oli
"luotettavuus sodan aikana" tai lär
hestyminen maltillista keskustaa.
Käsitykseni mukaan ohjehna ei olr •
lut vain vasemmistolaisen työväenliik­keen
vastainen vaan työväenliikkeen
vastainen ylimalkaan. Ohjehna. joka
hyväksyy työväenliikkeen määrätyin
ehdoin, määrätyin "luotettavuusta-kuin".
Joitakin aikoja sitten esitti TV-1 oh­jelman,
jossa kädestä pitäen ja fcoiA-reettisin
esimerkein osoitettiin, miten
amerikkalaiset oli vuosikymmenien
kuluessa opetettu omaksumaan mää­rätty
kielteinen kuva maan mustaiiioi-sesta
väestöstä. MTV: n "työväenliike"
-ohjelman toinen osa osoitti, miten Suo
men kansa opetetaan omaksumaan
määrätty käsitys työväenliikkeestä
yleensä ja kommunisteista erityisesti.
Tässä yhteydessä en haluaisi olla
tyystin kielteinen ohjelman kuviti*-
seen nähden. Se tuntuu haetulta, vie- .
raälta. yksitoikkoiselta sillankaiteineen
Ja eduskuntatalon portaineen. Mutta
toisaalta juuri tämä yksitokkoisuus-antaa
katsojalle mahdollisuuden kes­kittyä
tekstiin, joka tässä oli verrat­tomasti
tärkeämpi. Valitettavasti vain
aivan kielteisessä mielessä.
Hilkka Saarikoski
Kirjoituksia KEVÄT-juIkaisuun
Vanhojen hyvien perinteiden nrnkaisesti ilmestyy
Vapuksi Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteis­voimin
valmistama Kevät-julkaisu, mihiii tulee .48 isoko­koista
sivua ja mahdollisinmian monipuolinen ja miellyt­tävä
sisältö.
Kuten aikaisenmiinkin, avustajien ajankohtaiset kir­joitukset,
kertomukset ja runot, sekä kirjoitusten yhtey­teen
sopivat kaivat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat
palautetaan huolimatta siitä tulevatko ne 'käytetyksi tai
ei; jos lähettäjät sitä haluavat.
Kun Kevät^julkaisu ilmestyy hyvissä ajoin ennen Vap­pua,
niin avustajia pyydetään lähettämään kirjoituksensa
ja kuvansa Kevät-julkaisun toimitukselle viimeistään maa­liskuun
15 päivään mennessä osoitteella:
Kevät-julkaisu, Box 69, Sudbury, Ont.
Etukäteen avustajia kiittäen,
Kevät-julkaisun toimitus.
14 arabivankia
haudattu elävänä
. •" '-f
Bagdad. — Irak on esittänyt Y-K:
lle vastalauseensa Israelin raaka-maisten
tekojen vuoksi miehitetyil­lä
alueilla, ilmoitti Bagdadin radio
viime viikolla .
Ulkoministeri Abdel Kerim al-
Cheikhall lähetti Y K : n pääsihtee­r
i l le U Thantille sähkeen, jossa hän
sanoi israelilaisten haudanneen elä­vältä
14 arabivankia kostoksi arabi-mielenosoituksille,
joita on viime
päivinä esiintynyt miehitetyillä alu­eilla.
Aiemmin keskiviikkona bagdadi-lainen
ai Horriay-lehti kirjoitti, että
israelilaiset olivat haudanneet ara­bit
Ramlehii^ vankilan pihalle kos­toksi
Bagdadissa äskettäin toimeen-pannuihille
teloituksille;
PÄIVÄN PAKINA
PUKK/ K A A L I M A A N V A H T I NA
Näitä kotimaisia toljauksiaseur vain pieni ja hyvin tiivis lyhmä,
raten tulee toisinaan mieleen, että _,mistä ei tietoja vuoda ulkopuoli-järjestyksenvalvojien
paikalla on sille, j a minkä toiminnasta on h y r
"pukki kaalimaan vartijaiia", ku­ten
sanotaan.
Vaikeata on tietenkin sanoa,
onko syytä syissä vaiko sepissä.
Todennäköisintä kuitenkin on, et­tä
"vika on sittenkin johdossa".
* Ottakaamme esimerkiksi vaikka
Montrealissa viimeaikoina tapahtu­neet
pommiräjäytykset, joista pa­hin
tai ainakin suurinta huomiota
osakseen saanut oli Montrealin
osakepörssissä suoritettU; räjäytys.
Uutistietojcn mukaan Montrea­lin
pör.ssiräjäy(yksen suorittajien
kiinnisaamiseen ja tuomitsemiseen
johtavista tiedoista on luvattu
useita kymmeniätuhansia dollarei­ta
käsittävä palkkio — mutta mi­tään
tietoja ei ole vielä saatu näi­den
tuomittavien Ja todella vaa­rallisten
pommiräjäytystcn suorit­tajista.
" Y h t e n ä "seisovana" selityksenä
on kuultu väitettä; että näitä
pommiattentai»llicn järjestäjiä on
vin vaikea päästä selville.
Näin voi hyvinkin olla, sillä ter­rorismi
ei ole koskaan saanut jouk-kokannatusta.
Terroritekojen suo­ritus
on kautta aikojen ollut vää­rään
kehittyneiden yksilöiden ja
joidenkin hyvin pienten salaryh-,
mien "taistelumuoloja". :
Mutta siitä huolimatta on ky­syttävä,
mitä tekevät Montrealin
j a Quebecin järjestyksenvalvojat?
Mitä tekee ROMP, jonka kerrotaan
"aina saavan miöhensä"?
Erikoishuomio kiintyy tässä ta­pauksessa
RCMP:n saamattomuu­teen.
Totta on, että Ottawan l u ­pausten
mukaan ROMP tulee anta­maan
kaikkea mahdollista apua,
mikäli Quebecin ja Montrealin po­l
i i s i t sitä haluavat.
Mutta tämä lupaus annettiin vas­ta
Montrealin osakepörssin' pom­min
räjäytyksen jälkeen.
Sitä ennen on kuitenkin Mont­realissa
ollut tämän luo.<itft pommi­attentaatteja,
jotka olisivat voi­neet
aiheuttaa satojen ihmisten
kuolemantapauksia tai loukkaantu­misia^
OTisi siis luullut, että RCMP:n
johto olisi kiintynyt näihin pommi-altentaalteihin
jo aikoja sitten ja
tarjonnut parhaita miehiään otta­maan
selvää niiden järjestämisestä
Mutta närn ei ole ilmeisestikään
tapahtunut. Päinvastoin meille
kerrotaan, että RCMP:n miehiä
käytetään vieläkin tavallisten kan­salaisten
ja heidän järjestöjensä
nuuskiiitaan, vaikka kysymys on
täysin laillisesta toiminnasta ja
täysin laillisesti toimivista järjes­töistä.
Jos esim. rauhanpuolustajilla o n '
joku isompi kokous n i in sinne kyl­lä
lähetetään poliisinuuskijoita.
Meille on kerrottu, että samaan
aikaan kun pommiattentaattien
järjestäjät saivat miltei esteetti-mästi
toimia Monti-ealissa, täällä
Sudburyssa riitti peräti kaksi auto­lastia
poliiseja "varjo.stamaan"
jonkun pionojr järjestöryhmän lou­nastilaisuutta!
Toisten uutistietojen mukaan
RGMP.n "tehtävänä" on edelleen­kin
suhteellisten pienten koomnu-nistiryhmien
silmälläpito ja var­jostaminen
samalla tapaa kun niitä
lähetetään lakkovahtilinjoille, rau­hanmielenosoituksiin
ja muihin
rauhanomaisiin tilaisuuksiin.^
Kaikki tämä viittaa siihen7 että
pukki on pantu todellakin kaali­maan
vahdiksi — että joidenkin v i ­ranomaisten
toimesta kiinnitetään,
vieläikin herran vuonna 1969 enem­män
huomiota poliittisluontoiseen
nuuskintaan kuin rikosmaailman
silmälläpitoon ja rikosten estäimi-seen
sekä x-ikollisten kiinnisaami­seen.
Tämä. on surkea tilanne. Se
osoittaa, että jotakin mätää, on
muuallakin kuin Tanskan maasi^fa.
Ja kuten sanottu, vika on "Joh­dossa",
sillä rivimiesjärjestyksen
valvojien on tehtävä siten kuin
ylhäältä komennetaan. ., >
Vakavin seikika on kuitenkin'se.
kun tällaisen "ohjelman" puitteis­sa
saavat pommiattentaattien jär­jestäjät
ja kaikenkai-vaiset rikos­maailman
h^put, tehdä miltei mitä
tahtovat.—Känsäkoura.