Vapaus, August 2, 1928

              Sivu 2 Torstaina, etoktton 2 p:nä-—ThiirM Apgnst 2
A P A U S HM. OKvie. fcii^Vi-». fitä «saarni. J* mSiälxtjm i*H>iW«l.
TAABJU
T O I M I T T A J A T !
B. A. TESHUXEX. H. SCtA- B- PEHTOIOÄ.
VAPAOS (LOxity)
OJKOTOSHINHAT VAPATTDESSA:
HA» biti. S2A0 l u M k - t t » . — ArioHhtooam^dTyotBbg^ $0e,
aet SOe. kota. SIAO S kcrua. — 5T»tyilli«**ifF»ct <IJO fc«rt». fZM^»
IIJOO kolaa kMas. — TiSj^CSlaamiisa Ja ilaolMBSCBnaanca oa. Tiiamirm. TTBtfttiTl
• I s UM — TUaaUa, JaUa ai aaoaa » b a . ai tsHa Wtttamii*, paital aaj<wli*—.
TILACSHIKSAT:
» tk- $iA«. « kk. P.50. S kk. « . 71 }a 1 kk. « J » . - Tkdr»«lx«Äi» Ja Sao»e« aeki
I ] rk. »SAB, » kk. tSAO. S kk. I2A0 Ja 1 Uc 11.00. .
\^Tf^ ai«tn nastakKt pitiä oIU k o a t M t im k«Uo 4 ip. lln«*«TB5»pH.i» eiielliaeni iukipiitiaä.
T«a»4«a teiainat Ubcrtf BaOiiac. » Lana ftraa». PakaJ» U6W^ . ^
T i m i M kaMtarii Ularty BaJUin». SS Lataa Si. Pakafia WM- Po^iaanUi Bo» » , amOmr, <>"•
Ca«a«Bl aaratiaiag « a a 7»a. p « eal. Jadk. l l a U « « efciBfa to Tka Vapaaa
•» » • M adhata&v M f i M aaMMf dta Piaaiab Paopla ia -
A» «tta aiOeia tafcaa« aaa raMnuu aaaouUMC
•aiMmiiTla siMllK I . KAMNA5T0. IiAkaaiJtoitaJa
kifjotttkaa aadallaaa UikkaatAaitaJaa
Wellandin kanavamiesten joukkomurha
Valmentautuessammc viettämään
imperialistista sotaa vastustavaa
viikkoa, saapuu teollisuusrintaman
eräältä osalta kaameita tirtoja. Ei­len
iltapäivällä putosi Wellandin
kaiiavarakcnntiksclla nostokoneesta
viidensadan tonnin painoinen sulku­portti
kanavan pohjaan, murskaten
kuoliaaksi vähintäin kymmenen ka-navamicstä
ja vaikeasti loukaten
' useita kymmeniä.
Tällä teollisen murharintaman ta­pahtumapaikalla
kuten aikaisem­min
muilla samansuuntaisilla — oli
kaameita näkyjä nähtävänä. Tapah­tumapaikalle
ensimäisenä ehtineen
erään sairaahoilajattaren kerrotaan
lausuneen: "Edessäni oli hirveä
näky; kauhein mitä olen eläissäni
nähnyt, kaikkien loukkaantuneiden
viruessa ympärilläni. Se oli kerras­saan
hirveätä." Ja muuan ulko-maalaissyntyinen,
murteellisesti eng­lantia
puhuva vaimo sairaalan edus­talla
suninvoiloisesti tiedusteli, "tie-dättekp
te, missä Jolui ön?", vaimo
kun : ei varmuudella tiennyt oliko
hänen Johninsa saanut surmansa tai
^ oliko hän sairaalassa. Eräs nuori
mies taasen tahtoi saada tietää,
" "missä hänen veljensä on*'. Tämä
nuori mies kuljetettiinkin luo sen
vuoteen, missä hänen veljensä tus­kissaan
vaikeroiden lepäsi. Ja näh-
* tyään yelJCTsät meni nuori mies pu­helimeen
ja puheli: '*Hän on san­gen
huonossa, tilassa. Hänellä on
haava päässään, käsivarsi poikki ja
muutenkin ruhjoutunut Paremipi
ettet tule tänne vielä vähään aikaan.
Minä olen hänen luonaan siksi, kun
nes hän tulee enemmän tajuihinsa.
Semmoisia sydäntä särkeviä koh­tauksia,
pintailmiöitä, joista porva
rilliset tiedotustoimistotkin mielen
hartaudella kertovat, on Thoroldissa
tällä haavaa useoita, niitä fin paljo,
aivan kuten Timminsiesa Hollinge-rin
onnettomuuden aikana viime tai
vena. Mutta tämmöisten joukko-murhain
syihin eivät porvarilliset
lehdet kajoa. Ne eivät analysoi sitä,
olivatko Wellandin kanavan työläi
set järjestyneitä vaiko järjestymät
tömiä; onko Lyall Construction
Co:lla enemmän kustannuksia mies
ten hankkimisessa surmansa saanei
den tilaile kuin mitä sillä olisi ollut
kunnollisten turvallisuuslaitteiden
laittamisesta. \
Mutta me tiedämme, että Weil an
din kanavan rakentajat ovat järjes­tymättömiä,
kurjasti palkatulta työ­läisiä.
Welland-kanavaa on johdet­tu
tykkänään työnantajan — Lyall
yhtiön ja sen alayhtiön suunnitel
main mdcaan. Tämän joukkomiir
faan syy lankeaa siis suoraan sen
kontolle. Ja tänunöisiä joukkomur­hia,
joihin syypäät saavat olla ran
kaisematta, tulee teollisuuslaitoksis
samme tapahtumaan niin kauan
kunnes työläiset järjestyvät ja jar-jestövoimansa
ayullä pitävät itse
huolta työpaikkainsa turvallisuudes­ta.
. . • . - j s r i . i j iy i i ^ ^ ' Mihin Suomi pyrkii
Moskovan "Pravda" Idrjottaa täi-lä
otsakkeella v.k. 6 p :nä seuraa-
•• vaa:
Niinpä on päättynyt vielä yksi
, pahamaineisen **turvallisuuskomite-an"
istunto, joka komitea on oikea
"Kansainliiton" lap9i. Viimeisessä
' istunnossa hyväksyttiin ilman kes­kustelua
selostus "firianssiavusta
hyökkäyksen alaisiksi joutuneille
valtioille". Kuten. tunnettua, on
alotteen tässä kysymyksessä tehnyt
välitön naapurimme Suomi. Meidän
lehdistössämme on jo monasti oso^
teitu, että Suomen ehdotuksella on
•: selvästi neuvostovastainen luonne,
koska se lähtee siitä tietoisesti val­heellisesta
edellytyksestä, että mu­ka
Suomea uhkaisi hypkkäysvaära
Neuvostoliiton taholta.
On itsestään selvää, että ehdotuk­sen
tekijät ovat tietäneet» että heitä
ei Neuvostoliiton taholta uhkaa mi­kään
vaara. Äärimäisessä tapauk­sessahan
voisi Suomi paremmaksi
vakuudeksi hyväksyä Neuvostoliiton
" ehdotuksen hyökkäämättömyyssopi-muksen
solmiamisesta, jollaisia so­pimuksia
on solmittu Neuvostoliiton
ja sen muitten naapurien välillä.
Mutta siinäpä onkin koko kysymys,
että koko tämä hanke tähtää' tyk
känään toisiin päämääriin. Siinä on
pidetty silmällä ei niinkään paljon
Suomen turvaamista mahdollisilta
"hyökkäyfailtä" Neuvostoliiton ta­holta,
vaan päinvastoin tahdottu
turvata hyokkäysmahdollisuus Neu­vostoliiton
kimppuun hetkellä, jon­ka
katsovat sopivtdcsi ne, jotka her­keämättä
puuhaavat neuvostovastais­ta
rintamaa. Suotta «i Suomi sa­maan
aikaan, Neuvostoliiton fayök-k
ä ä m ä ttömyyssopimusehdotuksen
vastapainoicsi, esittänyt "erikoissopi-musta"
sellaisten "Kansainliiton"
jäsenten kesken, jotka ovat samassa
asemassa kuin Suomi".
' Tällä on erikoismerkitys sen yh­teydessä,
että suomalaisessa lehdis­tössä
on viime aikoina ollut yhä
useammin^provokatorisia hyökkäyk
siä Neuvostoliittoa vastaan. Tarko-tamme
niiden keksirinöitä jostain
"sotilaallisista valmisteluista Suo­men
rajalla?, keksinnöt, jotka tosin
Suomen ulkoministeri on peruutta­nut.
Muuten ovat Suomen lehdet
tässä tapauksessa väin suorittaneet
samaa repäivää työtä, mitä ovat
niin uutterasti harjottaneet myös
muutamat Suomen hallituksen jäse­net,
—i muuten ei voi arvioida Suo­men
kauppa- ja teollisuusministe­rin
esiintymisiä, joka on nimittänyt
suomalaisia kommunisteja "isän
maan palkkapettureiksi", jotka mu­ka
toimivat "ulkovaltion" varoilla.
Sen, mitä ei ministeri voinut ase­mansa
vuoksi sanoa, ovat 'julkisesti
lausuneet suomalaiset lehdet
Selostus, josta Genevestä tulleet
sähkösanomat kertovat» laajentaa
vielä enemmän alkuperäisen ehdo­tuksen
puitteita. Sitä todistaa se
kohta selostuksessa, jossa asetetaan
kysymys finanssiavun antamisesta
"ei ainoastaan hyökkSyshyylcplln,
v ^ hydkkay^n^*^^"^'"
l a l ^ ä kukaan Genevenkään ulko­kullatuista
rohkene kieltää, etteikö
tällaiseksi "uhkaksi" voi käsittää
mitä tahansa. Riittää vain nostaa
haväistyskamppailu "uhatun maan'
lehdistössä, osottaakseen, että Neu
vostoliitto muka häiritsee rauhaa
jne., jne. Johtopäätökset ovat sei
vät: Sitähän varten Kansainliitto
on olemassa, että se rankaisisi "rau-hanhäiritsijöitä".
"Rauhantekijät" hommaavat jota­kin
kelvotonta...
— "Suomen lahtarien edustajat
Amerikassa vuonna 1917 ja alku­puolella
1918 eivät voineet asiansa
hyväksi saada suuria aikaan. Oli­vathan
he siksi ilmeisesti Saksan
keisarivallan k&kyläisiä. Vasta sen
jälkeen, kim Suomen porvarit sur­maamalla
k}-mmeniätuhansia työ-
Iäisiä eittämättömästi todistivat, et­tä
he ensi tilassa ovat kapitalistisen
järjestelmän uskollisia vahtikoiria.
ja mitä muuhun politiikkaan tulee,
niin ovat he sen porvarin puolella,
joka nä)-ttää voimakkaammalta, —-
vasta silloin Amerikan porvari näld
hyväksi makeasti h>'myillä Suomen
lahtarille ja laskea hänet tallustele­maan
velisissä pieksuissaan muit­ten
tunnusteltujen diplomaattien
joukossa. — (Teoksesta "Suomen
Luokkasota", joka lähipäivinä lähe­tetään
markkinoille.)
annin työttömyys ja uus
ennen
Näinä päivinä 1914 alkaneen mäail-mansodan
seurauksista yritetään sel­viytyä
monissa eri maissa. Saksan r i n ­nalla
ponnistelee Englanti seMytyäk-seen
onnellisesti tämän tuhoisan teu­rastuksen
j a hävityksen Jälkivaikutuk­sista,
joiden johdosta Englanti lienee
vaikeammassa asemassa kuin mikään
muu Imperialistinen sumvaltio.
Mutta esilntyihän Englanti sodassa
voittajana, sanotaan vielä tänäkin lÄl-vänä.
Olihan Uoyd George sanelemas-sa
Versaillesin rauhanneuvottelussa
ehtoja voittajan. Englannin puolesta.
Niin olikin. Mutta nyt vasta, noin l ä .
hes kymmenen vuoden kulvtttua väli­rauhan
teosta, voidaan tarkastella
kuimollisesti. miten esimerkiksi Eng.
lanti sodasta suorlutuL J a tämänta­painen
tarkastelu osoittaa, että Eng.
]nii«iriw suoriutui suursodasta ^noas-taa
hävinneenä. Sen seikan ovat todis
taneet erinäiset mailmansodan jälkei­set
yhteiskunnalliset Ilmiist Suurhri-tannlassa.
Tärkein niistä on Englan
nin teollisuuden j a kauppamnrkkinoi-den
lamaannustlla ja sen aiheuttama
suurenmoinen työttömyys ja ääretön
kiirjuus, joiden veroista EngTanntn
historiassa ei ole aikaisemmin tun­nettu.
Kapitalistinen tuotanto et de ^pääs­syt
vakilntnmaan entiselleen k p l .
mella tärkeimmällä alalla Eng­lannissa
Sum-britamilan entisen mailmanher-ruuden
kolmena tärkeimpänä kulma­kivinä
olivat hiilentuotanto, tehdasteot
lisuus ja lalvanrakennustoimi. Hiilen
kautta synnytettiin voimaa teollisuut­ta
ja liikennettä varten Ja loput tub-tannosta
vietiin ulkomaiUe. Tehdas­teollisuus
varusti kotimaista kulutus­ta
ja sen tuotteiden vleimlllä kerättiin
suuria voittoja kapitalisteille. LaivMi-rakeimustoimen
kautta on luotu aika­naan
voittamaton Inlttlläinen kauppa-ja
sotalaivasto, joiden avustamat^
kuljetettiin teqjllsuuden tuottdta
maailman kalkille nurkille. Samoin
oU Ijrittlläislllä velstämölllä rakennet­tuja
aluksia purjehtimassa kaikkien
merenkulkumaiden lipun alla kaiklllai
seitsemällä merellä. _^ j
Jo ennen maailmansotaa uhkaslvati
Saksa ja Yhdjnsvallat Englannin her^
ruutta teollisuudellaan ja kaupan-?
käynnillään. Mutta nyt vasta maail­mansodan
jälkeen on Englanti lopulll-
Kirjoittanut Hannes Sula
viimeislinmät keksinnöt koneiden alal­la,
jotta brittiläiset kykenisivät k it
panemaan tuotteillaan suurempaa
voittoa saaden entisestään yhä kiris­tyneiltä
kauppamarkkirioilla.
Sheffieldin hlenotakeet eivät ky­kene
eT>3a kilpailemaan saksalaisten
ja yhdysvaltalaisten tuotteiden kans­sa,
ei eikä hinnoissakaan.
Birminghamin metalli-, rauta- ja te­räsvalmisteet
eivät myöskään kestä
kilpailussa mainittujen maiden tuot­teiden
kanssa. Manchesterin Ja Glas-gowin
konerakeimusteomsuus ovat tul­leet
myös laudalta lyödyiksi, sillä sii­näkin
ovat voittaneet yhdysvaltalaiset
j a saksalaiset tuotteet
Tyne ja Clyde jokien suulla s i ­jainneet
suuret laivavelstämöt ovat
hävizmeet kilpailussa milfel kaiken
maaliman kanssa. Englannin kauppa­laivaston
merkitys vähenee päivä p ä t
vältä Yhdysvaltain eduksL
Kaikki nämä seikat ovat aiheutta­neet,
että Englanti on menettänyt a-semansa
maailman rahamarkkinoiden
keskuksena Lontoossa, jonka palkan
sestl menettänyt kummankin valta-asemansa.
Vaikka Jo on kulunut l ä ­hes
kymmenen vuotta sodan p ^ t t y.
misestä, niin on sen teollisuus sodMi
Johdosta valkeanunassa sekasorron ja
lamaannuksen tilassa kuin koskaan
ennen. Vaikka kapitalistit ovat yhdes­sä
työväenliikkeen harhaanjohtajlen
— MacDonald, Thomas, Henderson,
Snowden, Clynes ynnä lukuisat muut
— kanssa yrittäneet parhaansa mu­kaan
pelastaa ja vakiinnuttaa britti­läistä
teollisuutta, niha ei siinä ole
saatu pelastusta, aikaan.
Kapitalistit ovat yrittäneet teolli­suuden
ratslonallsolmlsta. SUtä on o l ­lut
kyllä seturauksena teollisuuden k lL
pailukykyisyyden lisääntyminen; yh­täällä,
mutta toisaalla on uusien ko-;
nelden ja tehostetun työnsuorituksen
takia lisätty entistään lukuisaa työt­tömien
armeijaa.
Ja brittiläiset työväestön harhaan-johtajat
ovat tarttuneet loordl Melc-hettln
— entisen sh* Alfred Mondln —
suuimltelmäan työn ja pääoman vä-
Usestä yhteistyöstä, jotta sen avulla
voitaisiin työläisten kustannukseUa
pelastaa Englaimin kuolonkamppai-_
lussa oleva teollisuustuotanto, mutta"
on todennäköistä, että silläkään ei ky-,
etä pelastamaan Englannin horjuvaa I
kapitalistista tuotantoa, sillä se tar­vitsee
keisarileikkauksen, proletaari­sen
vallankumouksen; Vasta sen ta­pahduttua
voidaan Englannin teolli­suus
Jälleen kohottaa Jaloilleen,
Viimeisimmät tiedot kertovat miten
tuollainen työn Ja pääoman välinen
yhteistoiminta tapahtuu työläisten
kustannuksella. Sillä vUme perjantai,
na allekirjoitti Englannin rautatietyö-lälsten
Järjestöjen pääsihteeri Ja työ­väestön
petturljohtaja J. H . Thomas
sopimuksen, missä hän suostuu työn­antajain
Ja järjestöjen väUslssä neu­votteluissa
kahden Ja puolen prosentin
sumuiseen palkkojen aleimukseen, m i ­kä
tulee koskemaan noin miljoonaa
työläistä. T%ten säästetään rautatle-kapltalisteUle
voitoiksi lähes vilsitois.
ta miljoonaa dollaria vuodessa.
Mutta vaikka työväestön petturijoh-tajat
ja kapitalistit kuinka yrittävät
yhdesäl ponnistella, niin eivät he saa
fenää nostettua hiilentuotantoa, teh­dasteollisuutta
Ja lalvanrakennustoln-t
a entiseen valta-asemaansa ja lois­toonsa.
Puhumattakaan lukuisista vä-
Nev7 York on jo vuosia sitten riistänyt
Smmnaion työttömyys Ja ääretön
knrjans
Kaikesta tästä on ollut luonnollise­na
seturauksena kurjuus työväestön
keskuudessa. Viime huhtikuun lopussa
nousi työttömien lukumäärä Suurbri-tannlassa
noin 1,200,000 henkeen, Jois­ta
suurin osa sai työttömyysvakuutuk­sen
perusteella avustusta. Viimeisim­mät
työministeriön tiedot kertovat
heinäkuun 16 päivänä oUeen työttömiä
yli 1,247,000 työläistä, mikä määrä o-sottaa
yli kahdensadantuhannen lisä­ystä
viime vuoden vastaavaan aikaan
verratenu Moinen työttömyystilanne,
mikä tämän vuoden kuluessa osottaa
kerrassaan iil2l»avaa lisääntymistä, on
vallinnut hiukan vaihdellen - sitten
maailmansodan päättymisen. Se aihe­uttaa
luormiölllsesti työväjKtön kes­kuudessa
suurta puutetta j ^ ääretöntä
kurjuutta kalkista avustustoimenpi­teistä
huolimatta.
Niinpä llmoitetaankln • terveyden-hoitominlsteriön
^ ^ e maaliskuun
loppuun päättyneen virkavuoden köy^r
häihavustusta koskevassa • selostukses­sa,
että sanotun vuoden aikana oli
Jceskimaärin 1,930,841 henkUöä, jotka
nauttivat viikottaista avustusta valtion
Ja kunnallishallintojen varoista. T ä ­män
lisäksi oli huomattava määrä
kurjuudessa vaisinaisIssavalA^dsten ja
köyhäin huoltoloissa. Vuoden kuluessa
stfvioitiln maksetun köyhäinavustuksi­na
irooiHaan noiu 250 mUjoouaa dol­laria,
edellisen vuoden noin 200 mil­joonaa
dollaria vastaan. Käytettyjen
varojen Usääntyininen noin 20 prosen­tilla
puhuu selvää mutta äänetöntä
kieltä köyhälistön kurjuuden lisäänty-
Qiisestä FrcT"""'''*^
Kun suuret työttömäin ja kurjuu­dessa
elävien työläisten joukot ovat
alituisena vaarana kapitalistisen yh­teiskunnan
' olemassaololle, niin tekee
TPfpgiqTCTiin hallitus parhaansa Jaelles-saan
almuja köyhälistölle. Jotta sen
tyytymättömyys ei 'puhkeaisi mihin­kään
kapitalistista valtiota uhkaavaan
tekoon. Mutta toisaalta ovat nämä a-vustettavat
raskaana rasituksena val­tion
rahataloudelle. Etaglantia painaa
entuudestaan siniri sodan aiheuttami­en
rasitusten Ja velkojen taakka. Hal-litusherrat
pyrkivät sen Johdosta kek­simään
keinoja tämän vaaran Ja r a ­situksen
poIstamlseksL Sillä lukuisat
työläiset ovat eläneet vuodesta 1922
saakka almujen Ja avustusten varassa
Ja eUei Jotain tatkaisevaa tapahdu,
niin tulee edelleenkin jatkumaan.
Felastosta etsitään työttömien lähet­tämisessä
siirtomaihin
Melkeinpä ainoana pelastuksen toi­veena
on työttömien lähettäminen
slirtoniailpn Ja etupäässä suurimpaan
niistä, Canadaan. Siinä mielessä a-vustaa
Englannin hallitus maasta siir­tyjiä
halvemmilla kyytimaksuilla ja
yrittää kouluuttaa entisiä teollisuus-työläisiä
maanviljelystöihin. Mutta
siitäkään el näytä olevan toivottua tu­l
i t a , sillä siirtolaisiksi halukkaita on
perin vähän, verrattima suureen työt­tömien
armeijaan. Vuotuinen siirtolai­suus
Englannista vastannee suunnil­leen
täysi-lkälslksi tulevien nuorten
lukumäärää. Syynä vähäiseen siirto­laisuuteen
on haluttomuus lähteä ko­timaasta,
kokemaan samaa kurjuutta
vieraaseen maahan. Sillä Canadasta
on mennyt totuudenmukaisiakin kuva­uksia
Englannin työläisille, jotka n ä ­kevät
suurimmalta osaltaan parhaaksi
pysyä entisillä asuinsijoillaan.
Canada hft^im<«i kyllä uusia asuk­kaita
taistelemaan uudlsvUJelyksen
raivaamisessa. Niin kehuvat hallitus-herrat
Mutta kllhkehnmät kapitalis­tit
ja heidän edustajansa ovat val­miit
ottamaan vastaan kalkki tulok-'
kaat. Sillä siten saataisiin teolUsuus-kapltaUstellle
erikoisen tervetullutta
"teollistmden vara-armeijaa''^, mikä
pitäisi jo entTTT^^ggT^ huonot palkat
vieläkin alhaisemmalla iaälkätasojla.
TVffontolainen Globe-lÄti kirjoit­taakin
seuraavaan tapaan: "C&nädas-sa
on tilaa kaikffle Suuxbritannian
työttömille ja miljoonille muillekin ja
oikeudenmukaisesti arvostellaan kun
ei ryhdytä laajempiin toimenpiteisiin
brittiläisten tänne tuottamiseksi ja
muiden kansallisutiksien pääsyn kiel­tämiseksi
Kun tiedetään Canadassa vallitse­van
säännöllisen jokatalvisen työttö­myyden
Ja kun työttömyyttä tiedetään
tänä kesänäkin vallitsevan eri osissa
Na 163^192»
rialisästjcn valtojen keskinäiset
hamiehq^det ovat. oa kaikkico
maata, niin ttmtuu kapitalistien kan­nattama
entistään suuremman siirto­laismäärän
maahan tuottaminen milf.
ei mielettömyydeltä, vaikka otettaisiin­kin
huomioon Canadan teollisuuden
dtännöllinen lisääntyminen. Mutta
T g , » g i a T i T i i n kapitalismi olisi pelastetta­va
Ja Canadan kapitaUtit tuntuvat o-levan
valmiita auttamaan siinä,- luot­taen,
etta siitä ei koituisi maalle niin
vakavia! seurauksia, kuin saattaisi ta­pahtua
itsessään emämaassa
Yksi asia on kuitenkin varma. Ja
se on, että jos brittiläistä siirtolaisuut­ta
huomattavimmin lisätään Cana­daan,
niin Joutuvat työläiset täällä
saman kurjuuden eteen, jota pakoon
he ovat lähteneet. Mutta onhan brit­tiläinen
kapitalismi saanut vakcvan
tilanteeseen lievennystä Ja Canadan
kat>italistit ovat saaneet kaipaamaan­sa
'teollisuuden yara-armeljaa." .
Kun kymmenen vuoden kuluttua
maailmansodan välirauhan teosta, tar­kastellaan
sen vaikutusta Imperialis­tisten
suurvaltojen yhteiskunnailleen
elämään, niin huomataan kapitalismin
Joutuneen sen Johdosta useissa maissa
vaikeaan pulakauteen, mikä ilmenee
rahakannan arvon alenemisessa, teol­lisuuden
osittaisessa sekasorron tilas­sa,
valtiovelkojen lisääntymisessä Ja y-leisessä
työttömyydessä. Kaikkein pa­himmin
kärsU näistä, ilmiöistä Eng­lanti,
jolla ei ole edes toiveitakaan
siitä asemasta nousemiseen. Työttö­myys
uhkaa vaan edelleen lisääntyä.
Sen johdosta tulee maan köyhälistö
entistään kapinallisemmaksL Kommu­nistisen
propagandan ohessa voimis­tuu
maan työväestön vallankumouk­sellinen
mieliala entistään valmiim­maksi
vallankumousta varten.
Kun taantumuk;selliset työväestön
harhaanjohtalat pelaavat kapitalis­tien
hyväksi ja työläisten vahhigoksi
j a kun heidän tohnlntaqsa käy tässä
suhteessa päivä päivältä yhä Julkeam-maksi,
niin avautuvat parlamentarls-peialisästen
valtojen yhteinea
mielisyys Neuvostoliittoa k o h t^
Arcosin toimistoon hyökkäys Lontoo
sa, Englantilais-Venäläisten s ^ ^
ten katkaiseminen, hyökkäys p ^ T
gissä Neuvostoliiton lähetystöönT^^
koffin salamurhauttaminen Puolassa
Yhdysvaltoihin NeuvostoUltosta
tettyjen kultaharkkojen vastaanotto-kielto
—kaikki nämä ovat vain mtm>
tamia niistä törkeistä teoista ja pnjT
vokatslonelsta. joita imperialistiset
vallat ovat harjoittaneet Neuvostoliito
tcfSi vastaan.
Ainoastaan se tahallinen ja tarmo­kas
rauhanpoUtlikka, jota Neuvosto-liitto
on ajanut on tähän mennessä,
estänyt sodan puhkeamasta muodossa.
Jossa yhdistyneet imperialistiset
lat olisivat yhteisrintamassa maaUmaC
työväenluokkaa Ja- mnallmfln sorret­tuja
kansoja vastaan. — (Jatk.)
FL Willraiiim wSm
min lumoissa oUelden työläisten sil­mät
näkemään MacDonaldln Ja kump­panien
kapitalistisen yhteiskunnan
pelastamistyön tarkotuksen j a h y l k l ^ -
vät sen johdosta heidän Johtonsa ja
siirt3n^t väliinierin yhä enemmän va­semmalle,
päätyen vallankumoukselli­seen
kommunistien johtamaan leiriin.
New Yorkissa ilmestyvässä Yhdys- rikan Unionin Kuudennessa Konfe-valtaln
Workers (kommunisti) puolu­een
teoreettisessa kuukausijulkaisussa.
The Communistissa, kirjoittaa sen
toimittaja Ja veljespuolueenune agl-tatsioni-
ja propagandajaoston joh­taja,
toveri Bertram D. Wolfe, otsi­kossa
mainitusta kysymyksestä seu­raavaa:
"Koska Amerikan kansoja tulisi
aina kannustaa yksinomaan yhteis­toiminta
oikeuden j a yleisen hyvän
puolesta;
"Koska mikään ei dten haittaa
sellaista yhteistoimintaa kuin väki
vallan kä3rttö;
hälsemmlstä teollisuuden eri aloista.
Sillä brittiläinen hiili ei kSy enää
niin hyvin kaupaksi kuhi ennen. XUih.
r i n hlUi kykenee nimittäin kilpaile-maan
mBi'"""»""'«>''^^"»m*i jopa itses­sään
Englannissakin. Walesln. .New-castlen
j a Skotlannin hiilen kanssa.
Kutosnateollisuuden alalla eivät
Lancashiren Ja Skotlannin piravilla-tuotteet;
Yorkshlren vmavabnisteet;
Belfastin. Aberdeenin Ja Leedsin pel-lavatavaxat:
Ja Dundeon Juutti kestä
enää kilpailussa maanmanmarkklnofna
Ne ovat saaneet vaarallisia kilpsdlijoi-ta
kaikkialla maaJlma.'?» Japantesa.
TTHnnssft, RftksH.t?at, VhdysvaHofaga Ja
Englannin oxnissa äirtomaissa Intias­sa,
Canadassa Ja Austraallassa. Brit­tiläisten
kapitalistien on pitänyt k i l ­pailun
pakotuksesta ja oman emä­maan
tuhoksi perustaa kutonatehtaita
siime missä ön saatavissa raaka-ainet-
"Koska ei ole olemassa mitään
kansainvälistä ristiriitaa, välittä­mättä
siitä mitenkä vakavia liene­vätkin,
jota ei. voisi rauhallisesti
sovitella siinä tapauksessa että
kummatkin asianomaiset puolet
haluavat päästä rauhalliseen rat­kaisuun,
ja
"Koska hyökkäyssodat käsittävät
kansainvälisen rikoksen ihmis3^ä
vastaan: Niin — — — päättää:
"1. Että jokaista hyökkäystolmen-pidettä
pidetään laittomana ja Ju­listetaan
täten kielletyksi.
"2. Että Amerikan valtioitten tu­lee
käyttää rauhallisia keinoja ris-tiriitojensa
sovittelemisessa milloin
niitä niitten kesken ilmaantuu."
Jos meidän olisi The Communistin
lukijoille tarjottava palkinto siltä. Jo­ka
arvaisi kuka ylläolevan päätöksen
esitti Ja mikä oli se kokoomus joka
tuon päätöksen hyväksyi, niin useim­mat
lukijoistamme arvailisivat, että
sen esitti presidenttiehdokas Norman
Thomas j a että sen hyväksyi soslalls-tipuolueen
kohventsIönL Toiset arvai­lut
tulisivat kulkemaan siihen suun­taan
että sen hyväksyi American Fe­deration
of Latxnrln konventsloni: jo­kin
Kirkkojen Federatslonlen Neuvos­ton
konferenssi: jokin Toisen Intema.
tionalen kongr^^ taikka Yhdysval­tain
liittohallituksen senaatti jonkun
Borahin. Shipsteadin taikka Brook-hartin
esityksestä.
Tutkikaamme hiukan tuon läätös-lauselman
kielenkäyttöä. Mitä s&tä
puutttm ollakseen sosiallstlpuolueen
sodasta laatima päätöslauselma?
"SoUdaiarisuus.... yhteistoiminta
ollreus Ja yleinen h y v ä . . . . el mitään
^ v a l l a n k ä y t t e . . . . ei mitään kan-
5ain'(^listä kiistaa. Jota ei voitaisi xau-hallisesti
sopia.... hyökläkyssodat k ä ­sittävät
kansainvälisen rikoksen ihmi­syyttä
vastaJan...." Vannaankin on
kaikki tämä sosialistipuolueen kielen-rensslssa.
Joka äskettäin pidettiin Ha-vanassa
aikana, jolloin juuri lähetet­tiin
vereksiä joukkoja Yhdysvaltain
merisotilaita Nicaraguaan. Samanlais­ta
kielenkäyttöä esittävät sellaiset
"rauhan samppioonif' kuiii Kellogg
ja Briand kansainvälisessä noottien
vaihdossa tällä hetkellä. Tuo päätös­lauselma
on Amerikan timnetiUmpien
imperialistien ja Amerikan Imperia­lismin
tulkitsijoiden työtä konferens­sissa,
jota hallitsi ja jonka olivat kut-simeet
koolle Amerikan Imperialistista
hallitusta kontrolloivat voimat.
Jos yliäolevaan päätöslauselmaan l i ­säämme
aseistariisumlskonferenssien
kulkutaudin, neuvottelut, joitten tar-kotuksena
on luoda kokonainen kan­sainvälinen
verkko sopimuksia so­dan
laittomaksi julistamisesta j a kiis­tojen
pakollisesta sovittelusta, sekä
julkisen sodan vastustamisen ja va­kuuttelut
sen poistamisesta siinä muo­dossa
kim sitä tulkitsevat maailman
imperialististen hallitusten puhemie­het
niin ehkäpä saattaisimme tulla
Italian 220 pros. j a Neuvostoliiton
rajalla olevien maitten ilmalaivas-t
o t yU 100 pros."
Kemikaaleilla sodankäynti kun on
nyt Julistettu "raakalaismaiseksi" ja
sopimuksia kun parhaillaan laaditaan
sen "laittomaksi" julistamisesta, niin
kokeiluja tehdään parhaillaan uusilla
mjnrkkykaasuilla' ja uusia ms^kkykaa-suja
valmistetaan, joitten tappavai-suus
on monta kertaa suurempi kuin
siihen käsitykseen, että nämä halU-tukset
ovat tulleet vakuutetuiksi siltä
propagandasta, jota sosialidemokraa­tit
niille ovat osottaneet Ja että sota
on juurt -tulemaisillaan karkotetuksi
ikuisiksi ajoiksi maapallon kamaralta
valistuneltten j a sivistyneitten kapi­talististen
hallitusten toimesta.
Kovan toinen puoli
Tämä artikkeU on kirjoitettu ykd-toista
vuotta sen jälkeen kun Yhdys­vallat
liittyi viimeiseen sotaan teh.
däkse^h "tuosta sodasta sodan
Joka lopettaisi kaikki sodat"./ Mutta
tällä kertaa käyttää Yhdysvaltain hai­ta
ja_halpaa dirtomaiden. työvoimaa.
Samalla on voitu ottaa käytäntöön
käyttöä!
Mutta sittenkin kaikki ylläesitetyt
arvailut olisivat olleet vääriä. Päätös­lauselmasta
puuttuvat sanat ovat " A -
toerikian Valti(utten.^uud^ Kansain­välinen
Neuvosto" j a päätöslat2selma
litus vilä kertaa enemmän varoja t u ­levaa
sotaa varten varustauti^mlseen
kuin mitä se käytti ennen viinaistä
sotaa.
"Kuusi suurvaltaa. Yhdysvallat,
Englanti. Ranska, Italia. Saksa ja
Japani ovat lisänneet yleisiä so-tllaskulunkejaan
70 pros. viimei­sen
sodan edellä käyneen ajan so-takulunkeihln
verrattuna ja Y h .
dysvallat on <Hnia sotllaskulunke-jaan
lisännyt 400 pros. — (YWL:n
buUetiinissa "The Wär Danger and
the Peace Policy of the Söviet U -
nloxL)
Kuumeista propagandaa pidetään
yUä Ja sumrempia keäcenään kflpaile-via
ilmalaivastoja rakentavat impe­rialistiset
vallat "hyvän tahdon" ja
"kansainvälisen rauhan" lippujen a l ­la.
(Iiindbex«h.ntamaurice.Köhl,Hue-nefeld.
Notrile, Lebrix j a Goests ovat
vain muutamia "hjrvän tahdon len­täjien"
viimeisimmästä sadosta).
"Viimeisen neljän vuoden aikana
oli Hi^hesin, Käloggin ja Coolidgen
vaalima ja se hyväksyttiin Pan-Ame-on
Yhdysvaltain ilmalaivasto kas­vanut
67 pros. Rngintinin 82 pros..
Japanin iOO pros.. Ranskan 22 pros.
ennen j a näitten myrkkykaasujen vai.
mistamista kaiken lisäksi kiirehditään
mahdollisimman kuumeisesti.
Sota ilmassa, mekaaninen sodan­käynti,
sota kemikaaleilla ja taudin-nakterioilla,
sota kuolemansätelllä
ja muilla uusilla salaperäisillä keksin­nöillä,
sota, jossa el tule olemaan m i ­t
ä ä n erotusta rintaman edessä taik­ka
sen takana olemisella, sota Jossa
teollisuuskeskuksia satojen, jopa tu­hansien
mailien matkan päässä var­sinaiselta
sotarintanmlta voidaan
pommittaa, kaasuttaa, saastuttaa
ruttotaudeilla j a pyyhkäistä olematto­miin,
sota. jonka luonne on sellainen,
että ellei sitä lopeteta ajoissa kukis­tamalla
kapitalismi, niin se lupaa täy­dellistä
sivistyksen pirstaamista —
sellainen on tausta, jolle aseistarilsu-mlskonferenssit,
hyökkäämättömyyden
sopimukset Ja hyvän tahdon lennot
ovat ainoastaan vähäpätöisiä, mutta
välttämättömiä j a asiaan kuuluvia l i ­säkkeitä.
Kymmenen. vuotta sen jälkeen kun
käytiin sota kaikkien sotien lopetta­miseksi
on kasaantunut sellainen kan
sainväUsten vihamielisyyksien vuori,
että sen rinnalla näyttää 1900—1914
välinen aikakausi joltakin idyllimäi-s
d t ä rauhanaSkakaudelta; mamle-llsyys
Englannin j a Yhds^altain vä­lillä
on ottanut ennen 1914 aikaisen,
se on ennen viime sodan aikaisen k i l ­pailevan
taistelun paikan, jota käy­tiin
Englannin Ja Saksan välillä. Yh-;
dysvallat on Julistanut, että Englan.
nin ei enää pidä"^^ hallita'valtamerien
aaltoja laivastolla. Joka on yhtä suu­ri
kuin kahden sitä lähinnä seuraa­van
maan yhteensä, vaan että Yhdys­valloilla
tidee Olla suurempi laivasto
kuin ininään muulla, ma^iift Euro-
Tpan mannermaa on kokonainen viha­mielisyyksien
verkko j a lukemattomia
"pikkusotia" on siellä käyty lakkaa­matta
dtten Versaillesin iauhans<qji.
muksen tekemisen päivieiL Tyynimeri
Ja sen rantamat muodostavat toisen
ruuäkellarin. Yhdysvalta k£y parhail­laan
sotaa mcaraguaa vastaan j a tois­ta
sotaa Kiinan vallankumousta vas­taan.
Suur-Britannian' hallitus käy
sotaa Kiinaa, l ^ t i ä , Intiaa ja lähei­sen
idän kansoja vastaan. Ilmapiiri
on imperialististen vihamielisyyksen
kyllästyttämä j a sotaan VMiistelu, jon­ka
veroista ihmiskunta ei naillbinkaan
ennen ole nähnyt on pjurhafflaim
NAISTEN ALUEJCHLAT
Meillä on nyt täällä tulossa ne nais­osastojen
toimeenpanemat aluejuhlat.
Josta allekirjoittanut saa sanoa mitä.
juhlallisemmin, että niistä tulee var­masti
loistavat j a puoleensa vetävät
Ohjelman monipuolisuuskin sen jo to-distaa,
että me Haiset emme aina tur­hia
lörpöttele, ja siksi olemme siitä
vakuutetut, että tulemme saamaan,
sumren yleisön Juhliimme.
Me naisethan olenune aina olleet
kaikkien Juhlien yleisön suosiossa. Ja
nuo tytöt ja pojat, nehän ne ovat ai­na
naisten juhlille olleet niin suosiol­liset
täällä Willlamissa, että ei niin
pieniä kemuja ole meillä ollut, etteikö
ne olisi meitä mielihyvällä ja läsnä-olollaan
kunnioittaneet. Siksi tämän.
Uutisen kirjoittaja on siinä vahvassa,
uskossa, että joka mies ja nainen, nao.
ri ja vtmha, tulee nauttimaan mei­dän
naisosastojen aiuejuhllsta. Siis
tervetuloa 19 lÄivänä elokuuta WUlia-mlln!
-
Juhlat pidetään kenttölä. Kyydin
saa suomalaisen haalin edestä joka
aika* j a juhlia Jatketaan Fort Willia-min
haalllla Ulalla. Kaikki mukaan!
INTOLALAlSTEN VIEBAILITMATKA
Täällä oli Intolan näj^lmäseura
i^yttelemässä slt^ "Isontalon Anttia".
Minun mielestäni "isoisä", Antti, oli
varustettu Ihmisyydellä, mutta sitä el
voi sanoa hänen Jälkeläisestään, su­rullisen
kuuluisasta Rummin Jussista.
Jonka muistopatsas häpäisee Tampe­reen
k a u p u n ^ puistoa Ja vielä ihan
täydessä alastomuudessaan. Yleisöä oli
iltamissa tuiki vähän. Joten tulos lie­nee
ollut pienL .
PIONEERIEN JUHLAT
Pioneerien Juhlat on ihan ovella,
jotka vietetään Intolan liaalilla, joten
en voi muuta sanoa ja toivoa kun
kaimista ilmaa ja runsaalla mitalla,
lijrvää pnnea pienille pioneereille. —
Luutamummo.
Eri paMakimnilta
Rösegrove, Ont.
KOLIMINEN HUIPUSSAAN
Kolimisesta on viime aikoina pu­huttu
paljon metsämiesten keskuudes­sa,
mutta tuskinpa se missään on ko-hoimut
niin huippuunsa kuin täällä
olevalla Anselm Aho kämpällä.
Yllämainittu kämppä joutui boikot-titilaan
jo muutamaa päivää ennen y-leisen
pohjois-Ontarion lakon alkamis­ta.
Isäntä vaati, että miesten on kan­nettava
ruokatavarat kämpälle parin
mallin päästä, ilmanu mitään korva­usta
ja hän vetää ruuasta $1.05 päi­vältä.
Komentoon kuului lopuksi: "kun
isäntä käskee, niin se on tehtävä, jo­ka
ei tee saa ottaa pussin pykälään
ja lähteä käveleen". — Miehet lähtivät
Ja julistivat kämpän boikottiin.
Kun sitten monen vlikod-odotuksen
.jälkeen tämä "herra" viimein mitta­utti
miesten puut Ifldättt hän mit-taiajan
metsään, missä teetti hänellä
"skeillpilllt" valmiiksi. ennenkuin
päästi kämppään. Kun miehet saivat
sitten nämä metsässä, Japparin mää­räysten
mukaan tehdyt "skelUpfflinsä",
näkivät he, etta työstä jota mittari
oli metsässä kehunut hyväksi j a sano­nut
ei koUvansa yhtään, olikin nyt
katkaistu nivn, hävyttömästL Hulp-
IKiunsa tämä kollmlnen kohosi kuiten-
U h vasta kokin palkkaa maksettaessa.
Vaivaisesta; $30.00 kuukausipalkasta
kailoiisi Jappari useita dollaireita ly*
hyeksi, seUttäen, e t t ä : "kaikki miehet
eivät ole olleet Joka aterialla syömäs-
^ ja i ^ f o l l e h en ole puollettu
maksamaata J t i X ^ oikeu­della
Jos iiäbiatte.''
Lopuksi oli yMmainittu jappari se­l
i t t ä n y t että järjestyneitä työläisiä ei
hän enempi ota kämpälleen, "sillä nii­t
ä on -•am.tft.vjtTm. ynllr^vl.i^flVIn". Mainita
sopii, että yllämainittu Jappari on
näihin aikoihin saaUca kuulunut jär­jestyneisiin
työläisiin. Toivottavasti
hänelle nyt annetaati ansaittu kohtelu
Järjestyneen työväen taholta. — ^Mie­lenkiintoisen
vastauksen antoi tämän
perukan eräs toinen Jappari samaisen
Ahon k ä m i ^ miehille, kun nämä la-kaax
loputtua ^ ^ v ä t häneltä työtä.
Vastaus kmilui: " K passaa, katkaisin
pöydän lyhyeksi". Samana päivänä
haki mainittu jappari^ zouualta kolise
käynnis^ täyttä l ä ä t ä.
Mutta vieläkin suurempi kuin Impe-miestä
kämpälleen. Mahtoikohan tuo
vastaus rfs^itäflt mitään enemi^?