Vapaus, September 10, 1966

              Sivu 2 * Lauantaina, syysk. 10 p. — Saturday, Sept. 10, 1966
« P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
: O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6, 1917 ' ; ( L I B E R T Y )
E D I T O R : W . E K L U N D ^ M A N A G E R S E . S U K S I
- T E L E P H O N E ; O F F I C E A N D E D I T O R I A L . 6 7 4 - 4 2 » -»
PÖMUhed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays»pö gaturdays by Vi^u»
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aodress: Box 69 v
Advertijsing rates uppn »ppUcatloPr -trfi^^ free of cbarjgie.
Authorlzed as second Claus maU by the f>ojM> 0(fIcp Pepar^
and for payment of postage in cash.
. . . r o , ,He CANADIAN LANGUAGEPRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.76
1 vk. $10.00. 6 kk. «5.28
Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 6.75
de Gaullen puheesta
Ranskan presidentti Charles de Gaullen PnomPenhin
olyriipialaisstadionilla, Kambodzhassa viime torstaina pitämä
piihe on saanut odotetusti suurta liucmiota osakseen kautta
maailman, eikä vähiten Washingtonissa, missä saadut uutiset
osoittavat, että "se koira älähtää mihin kalikka sattuu". ••• •
Presidentti de Gaullen puheessa ei ollut niinkään paljoa
uutta kuin siinä on Yhdysvaltain hyökkäyssotaa vastaan koh­distavan
arvostelun ajankohtaisuutta ja kärkevyyttä.
Etukäteen annettujen "vuotojen" perusteella odotettiin,
että presidentti de Gaulle ehdottaa yhdysvaltalaisille selvän
ajankohdan määräämistä siitä, milloin Washington on val­miina
kuljettamaan sotajoukkonsa pois Etelä-Vietnamista,
jos tehdään sellainen "ikansainvälinen järjestely", että Viet­namin
linjoittumättomuus tulee taatuksi. Tähän kysymyk­seen
saatava vastaus osoittaa osaltaan aikooko Yhdysvallat
kaapata Vietnamista joko kokonaan iai joitakin strategisia
kohteita käsittäviä sotatukiasemia, tai cnko se valmiina mää­rä-
aikana ja -tilanteessa vetäm.ään kaikki sotajoukkonsa ja
kaikki sotavälineensä Etelä-Vietnamista? Jos Yhdysvalloilla
ei ole mitään aikomuksia sijoittaa asevoimiaan Etelä-Vietna­min
strategisiin paikkoihin, silloin luulisi olevan Washing-tonille
hyvin helppoa ja yksinkertaista ilmoittaa, sanokaam­me
näin: "Sinä päivänä kun taistelut loppuvat tai viimeistään
3 kuukauden kuluttua sen jälkeen tuodaan kai-kki Etelä-Viet­namissa
olevat amerikkalaiset sotavoimat ja sotavälineet la­kaisin
kotiin."
Mutta jos Yhdysvalloilla on kaikista "viattomuusvakuut-teluista"
huolimatta tarkoitus kaapata haltuunsa tai käyt­töönsä
E-Vietnamin strategisia paikkoja, silloin Washington
tietenkin joko närkästyy de Gaullen esityksestä ja kieltäytyy
sellaista lupausta antamasta, tai esittää jonkinlaisia veruk^
keitä esityksestä selviytyäkseen.
Mutta huolimatta siitä, mitä Washington de Gaullen esi­tykseen
vastaa, tai vastaako mitään, maailman yleinen mieli­pide
vetää siitä omat selvät johtopäätöksensä.
Presidentti de Gaullen puheessa oli erikoisen velvoittava
sävy — hän ilmaisi kokeneena ammattisotilaana ja poliiitik-kona
huolestuneisuutensa siitä, että Vietnamin sota voi levitä
koko maailmaa käsittäväksi paloksi, ellei sitä lopeteta. Hän
korosti erikoisesti, että Vietnamin ongelmaa ei saada soti­laallisin
keinoin ratkaistuksi — että Yhdysvaltain täytyy
ennemmin tai myöhemmin suostua poliittisen ratkaisun te­koon.
Ranskan omien siirtomaasotien antamien kokemusten
perusteella de Gaulle sanoi, että tilanne mutkistuu kun se
pitkistyy ja osoittii e.ttä Yhdysvalloilla ei ole mitään syytä
arvovallan menetykseen, vaikka se luopuukin tästä epäonnis­tuneesta
sctaret.kestä pientä Vietnamin kansaa vastaan, sillä
rauhanohjelmaan turvautuminen ei alentaisi vaan lisäisi Yh­dysvaltain
arvovaltaa maailmassa yleensä ja erikoisesti Aa­siassa.
•
Presidentti de Gaullen esityksillä, huolimatta siitä mitä
itse kukin ajattelemme niiden yksityiskohdista, on kieltä­mättä
suuri vaikutus maailman yleiseen mielipiteeseen.
Samalla kerta hän antoi meille canadalaisillekin oivan
esimerkin siitä, miten esiintyen voidaan parhaiten auttaa
Yhdysvalloissa niitä voimia, jotka haluavat pelastaa kansain­välisen
rauhan ja samalla nostaa oman maansa siitä surkeas­ta
alennustilasta mihin Vietnamin hyökkäyssota on sen vie­nyt.
Antaessaan ymmärtää, että jos Yhdysvallat sotapolitii­kallaan
aiheuttaa uuden maailmanpalon. Ranska ei tule sii­hen
automaattisesti vedetyksi, de Gaulle antoi käytännölli­sen
esimerkin siitä, miten pitäisi Ottavvastakin Washingtonin
sotahaukoille puhua. Canadan velvollisuus Geneven sopimuk­sen
kansainvälisen valvontakomission yhtenä jäsenmaana on
vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan hyökkäyssotansa Vietna­missa
ja suostumaan siihen, että kaikki ulkomaalaiset sota­voimat
kuljetetaan pois niin Etelä- kuin Pohjois-Vietnamis-takin,
jotta Vietnamin kansaosaa vapaasti ja itsenäisesti päät­tää
omista asioistaan.
Samalla Ottawan pitäisi de Gaullen lailla ilmoittaa avoi­mesti
ja harkitusti WashJngtonille, että jos Yhdysvallat kai­kesta
huolimatta jatkaa nykyistä hyökkäyssotaansa ja aiheut­taa
siten uuden maailmansodan, Canada ei siihen sotaan ai­nakaan
Yhdysvaltain puolelle sekaannu.
KIINA JOUMT TERRORISMIN KOURIN - NEUVOSTOiEHTI
Jääkö "rauharitekijä'7
Ottawasta tiedoitettiin viikon lopulla, että YKn pääsih­teeri
U Thant, joka^ on ilmoittanut jäävänsä yksityiselämään
marraskuun 3 pnä,.pl£puhelinkeskustelun yhteydessä antanut
Canadanvt, pääministerille Paul Martinille "toivon" aihetta
sanomalla, että hän harkitsee Canadan ehdotusta virkakau­tensa
jatkamisen tiimoilta.
Mitään varmuutta ei silloin heti saatu siitä, mitä U Thant
todella tarkoitti lausunnollaan, mutta kuten-sanotaan- toi­veissa
ori hyvä elää ja canädalaisteh enemmistö toivoo var-mastii
että U Thant jäisi eroilmoituksistaan.huolimatta aina­kin
yäJiaikaisesti YKn pääsihteerin tehtäviä hoitamaan, ellei
hän suostu sitontiaan-itseään koko virkakaudeksi:
Tilanne henkiiöväihdokselle ei suinkaan ole nyt otolli­nen.
Toisaalta seuraajan löytäminen U Thahtille ei ole help­poa.
Suurvaltojen erilaiset intressit ja keskinäinen epäluulo
haittaavat suuresti tässä asiassa, kuten todettiin viran täy.t-tämisen
yhteydessä Hammarskjöldin jälkeen.
Yleisenä toivcmuksena oh, että U Thant jäisi edelleen
virkaanpa, matta paras keino hänen "taivuttarnisekseen" olisi
se, että Väätäisiin parannus kansainväliseen tilanteeseen, eri­koisesti'Vietnamin
sodan lopettamisen mupdossa.
y •Hiant on antanut ymmärtää, että suurin syy hänen
eroonsa on Viietnamin sota. "Olen vakuuttunut että rauha
saavutetaan Kaakkois-Aasiassa vain kunnioittamalla vuonna
Moskova. — Neuvostoliittolainen
ulkopoliittinen aikakauslehti luon­nehti
perjantaina Kiinaa maaksi,
"joka on terrorismin kourissa".
Kirjoituksessa väitetään yli 19 pu­nakaartilaisen
saaneen surmansa
mielenosoituksissa.
Aikakauslehti Za Rubesnom ku­vailee
kaksi sivua käsittävässä kir­joituksessa
Pekingin ja muiden
kaupunkien halki ns. kulttumival-lankumouksen
myötä pyyhkäiseviä
kauhutekijöitä. Lehden 500,000 lu­kijalle
kerrotaan, että revisioniste­ja
ja "porvareita" ruoskitaan ka­duilla
ja ihmisiä sidotaan häpeä-paaluihin
tai kuljetetaan kaduilla
rinnassaan juliste,.,^ jossa lukee:
kapitalisti, vastavallan)j)jmoukselli-nen,
rosvo.
Kirjoituksessa sanotaan, ctta Pe­kingissä
surmattiin joitakin päiviä
sitten 10 punakaartilaista. Eräällä
toisella alueella kuoli uutistoimisto
Tassin ilmoituksen mukaan kah­deksan
punakaartilaista sekä kom­munistiseen
nuorisojärjestöön • kuu­lunut
nuorukainen.
Peking. —
Kiina peruutti
Uutistoimisto Uusi
torstaiiltana aiem-
NLn LEHDISTÖ MOITTII
KIINAA J A USA:TA
Moskova. — Neuvostoliiton leh­distö
on nyt ensimmäisen kerran
vuoden 1964 jälkeen hyökännyt
suoraan Kiinaa vastaan. Kiinan ja
Neuvostoliiton välisessä kiistassa
saattaa olla alkamassa uusi vaihe:
Neuvostoliitto on lähes kahden vuo­den
ajan "kääntänyt toisen posken­sa"
Kiinan syytöksille.
Neuvostoliitto antoi myös Yh­dysvalloille
jyrkän varoituksen ja
sanoi, että amerikkalaisten on lo­petettava
pommituslentonsa Poh-jois-
Vietnamiin ennen kuin Neu­vostoliiton
ja Yhdysvaltain suhteet^
voivat parantua.
Neuvostoliitto on tähän mennes­sä
julkaissut nootin diplomaatticnsn
saaman kohtelun vuoksi. Kohta tä­män
jälkeen syytti Kremlin Kiinaa
suhteiden huonontamisesta ja kan­sainvälisen
kommunistiliikkeen toi­minnan
vaikeuttamisesta.
Kiina oli sitä ennen syyttänyt
Neuvostoliittoa useita kertoja siitä,
että se antaa Pohjois-Vietriamille
liian vähän apua, ja että" tämä apu
viipyy liian kauan.
Samalla kun Kiinan'ja Neuvos­toliiton
välinen taistelu on puhkea­massa
uudelleen, on Neuvostolii­ton
lehdistö lisännyt hyökkäyksiään
presidentti Johnsonia vastaan. ,
Pravda sanoi viime viikolla Yh­dysvaltain
yrityksiä parantaa suh­teitaan
Neuvostoliittoon nauretta­viksi,
kömpelöiksi ja tekopyhiksi.
PUISTOALUEITTEN
MAKSUT NOUSEVAT
Ottawa. — Resources department-ti
tiedoittaa kohottaneensa maksu­ja
kansallisessa puistoissa vieraile­ville;
Se sanoo tämän uuden ta­soituksen
nyt sivuavan yksitysten ja
maakunnan puistojen hinnoituksia.
Etupäässä tämä kohotus koskee
tietenkin tavalli.sia lomailijoita,
mutta ei ole myöskään unhoitettu
puistoalueitten kalastajia ja golf.
fin pelaajia.
Huhtikuun 1 päivä.stä alkaen 1967
on kämppäysmaksu ."jJLOO päivältä
alueilla missä ei ole palvelulaitteita;
$1.50 päivältä alueilla, mi-ssä on
sähköpalvelu ja $2.00 päivältä alu
eilla missä on kaikki palvelut (säh^
kö, juokseva vesi jne).
Tähän asti on peritty .'50 senttiä
päivässä teltoilta ja teltta-perävau­nuilta,
sekä $1.50 perävaunu-asun­noista
alueella missä on kaikki pal­velut.
Näitä maksuja on tähän men­nessä
peritty vain noin 30:ltä alu­eelta,
mutta ensi vuonna maksuja
peritään noin sadalta puistoalueel­ta.
Vuosittainen lupakirja kaiastuk-von
Ha.ssel pysyy,
Bonn. — Kansleri Ludwig Er-hard
sanoi täällä, että Länsi-Saksan
puoliislusministeri, Kai-Uwe von
Hasscl tulee pysymään virassaan,
huolimatta siitä vaikka joka taholta
tulee vaatimuksia, että hänet pi­täisi
erottaa.
seen maksaa $2.00 joka vaaditaan
kaikilla puistoalueilla, paitsi ei On­tariossa,
eikä myöskään Elk Jsland-jssa
Albertassa.
Golfinpelaajat tulevat maksamaan
S1.50 yhdeksältä ja $2;50 kahdek­sallatoista
reiältä. Päivä, viikko,
kuukausi ja sesonkimaksut tulevat
myös nousemaan.
man selostuksensa Pekingin keskin
viikkoisesta joukkokokouksesta ja
julkaisi' uuden, joka selvittää «n-tistä
tarkemmin > kommunistijohta­jien
keskinäistä arvojärjestystä
Mao Tse-tungin jälkeen.
Uusi tiedotus teki tiettäväksi, et­tä
ainoastaan puolustusministeri
Lin Piaolle kuuluu "läheisen tais­telutoverin
arvonimi ja että Mao
Tse-tungin puoliso Tshiang Tshing
on kulttuurivallankumousta johta­van
ryhmän "ensimmäinen varajob-iaja"
eikä pelkkä "varajohtaja".
E n s i m m ä i s e s s ä tiedotuksessa
eräät johtohenkilöt oli lueteltu sii­nä
järjestyksessä kuin he istuivat
avoautoissa. Tarkkailijat uskoivat
toisen selostuksen^ tarkoituksena
olevan_ selvittää, ettei tämä istuma-järjestys
vastannut kaikissa suh­teissa
arvojärjestystä.
Uudessa luettelossa kokoukseen
osallistuneista johtohenkilöistä ei
mainita k u 11 tuurivallankumousta
johtavan ryhmän johtajaa Tshen
Po ta'ta, Maon ja Lin Piaon jälkeen
järjestys on seuraava: pääministeri
Tshou En-lai, varapääministeri Tao
Tshu, puoluesihteeri Teng Hsiao-ping,
ideologisten kysymysten tun­tija
Kang Sheng ja valtionpäämies
Liu Shao-tshi.
FLI6HT TO FINLAND, PHASE 2
Sofia. — Bulgarian kommunisti­sen
puolueen keskuskomitea pitää
velvollisuutenaan ilmoittaa, että se
suhtautuu syvällä huolestuneisuu­della
äskettäin pidetyn Kiinan kom­munistisen
puolueen keskuskomi­tean
XI täysistunnon tiedonantoon
ja eräisiin tähän liittyviin tapahtu-iniin
Kiinan Kansantasavallassa, sa­notaan
Sofiassa julkaistussa BKPn
keskuskomitean tiedonannossa.
Huolestuneisuus johtuu ennen
kaikkea siitä, että istunnon päätök­sissä
puolustetaan jälleen Kiinan
kommunistisen puolueen väärää ja
vahingollista kantaa kansainvälisen
kommunistisen ja työväenliikkeen
perustavaa laatua oleviin kysymyk­siin
nähden, kansojen imperialismia
vastaan käymään taisteluun ja kan-
.salliseeii~vapautusliikkeeseeri' sekä"
sosialismiin nähden.
More time has passed since we
last met — the rail strike has
come/and as of very recently the
trains are at least raoving again.
Being a railroad family, we have
been somevvhat affected by the
strike although not directly^^JThe
part I think that affected us the
most was having to postpone our
planned trip to Toronto. Unfortu-nately
until ali is back'to normal
(and it is still far from that) we
must be on hand. Then too, anyone
who has moved knows the tremen-dous
amount of work there is —
so much "stuff" to put away into
SO little "space". However, enough
of excuses, lets go on with the
show..
As we parted last, we had just
arrived at the fair city of Jy­väskylä,
As so appropriately stated
by Maaherra Eino Palovasi in his
welcome in the hand booklet —
'luonnonkaunein Keski-Suomen
keskus Jyväskylä".
Such a beautiful city! We were
fortunate enough to be laken on a
bus. tbur of the city and as much
as I personally abhorr organized
bus tours, this was an extremely
enjoyable one as it was a private
tour for our benefit. With so little
time, this gave us ali a chance to
see a great deal more of the city
than we would have othervvise been
able to do.
After driving around for awhile,
the bus driver suggested we' drive
to the top of a ski-jump slope —
one that the people of Jyväskylä
were particularly proud of. Up we
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Urho Salmi, Port Arthur, Ont.,
täyttää maanantaina,! syyskuun 12
pnä 74 vuolla.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu.
went — along a very narE0w road-vvhich
wQuld never have accomo-dated
more than . one . vehicle at
a time, and which seemed to go
straight up the side .of the moun-tain.-
•
What a sensation! And what a
breathtaking view from the top.
Thank_heavens i l ^ a s summer
time —. who knovvs what:some nut
among us might have suggested we
ski down. However down we came
the conventional way, and even
that.was a pretty squeamy trip.
Anolher tour was a boattrip around
Jyväsjärvi, however unfortunately
it poured the whole trip and we
didn't get to see too much of the
surrounding country. We had f un,
however, as one, of the stewards
had a guitar and proceeded to se-renade
the group. It wasn't long
before the Czech. team's very ac-complished
pianist was strumming
the guitar, and the girls. favoured
us with many Czech. tunes. ,We
couldn t iinderstand the words, but
the music spokeclearly enough.
One ot the first official func-tions
at .lyväskylä was a luncheon
held in our honour, meaning the
Czech team and ourselves, by the
city fathers. What a fabulous oc-casion
that was, although the pros-pect
of making a speech in Finn
sat like a lump in the pit of my
stomach.
The tiible was beatifully set with
what must have been a hundred
different plates of salads, cold cuts
meats, fishes, relishes, etc. Now I
know what a real smorrgasbord •
looks like. VVhen we \vere shown to
our tables, we were then brought
hot potatoes, which was a new ex-perience
in eating for many of
•us.''- • • •. .
After we had literally sluffed
our.sclves, our plales were removed
and to our dismay we were in-formed
that the second course was
ready.. We finally caughl on to
this after a number of meals in
Finland — go easy on the entree,
there's more to follow.'
Then it was time for the speeches.
Herra Reino Pöyhönen, kaupungin
.sihteeri, and herra Pekka Nykänen,
kaupungin loinen varapuheenjohr
taja, spoke such warm words of
welcome. thanking us for coming
to Jyväskylä and wishing us an
enjoyable stay in their fair city.
The director of the; Czech team
returned their thanksthrough their
inlerpreter, and Ihen it was time
for.the Canadian girls to rise to the
occasion. As I stood up, clutching
the tiny piece of paper on which
I h a d written a few words (with
the help of Inkeri).
I paused for a moment to take
a deep breath and glanced around
Ihe table for' some reassurance.
Whal I saw was the smiling, un-derstanding
faces of our . new
friends, and the confident smiles
on the faces of my teammates, and
the resl was easy.
:We were ali so very happy to
be in Finland, and the people of
Finland seemed genuinely happy to.
(Confd on Page 3)
1964 Geneves.sa tehdyn sopimuksen
pykäliä ja erityisesti niitä kohtia,
jotka yhtyvät YKn peruskirjaan. ^
Tämän sodan julmuus ja kärsimyk­set,
joita se on aiheuttanut Viet­namin
ihmisille, painavat jatkuvas­ti
ihmiskunnan omaatuntoa. Minus­ta
näyttää nyt, kuten jo usean kuu­kauden
ajan, että tapahtumien pai­ne
johtaa väistämättömästi suurso­taan.
— Voimaan luottamisen ja
sotilaallisten voimakeinojen käyt­tämisen
traaginen erehdys on tehty
jälleen kerran." .
Näin on U Thant kuvannut Viet­namin
tilannetta. :
Toisaalla on syylä korostaa, ku­ten
menetteli Ranskan presidentti
de Gaulle Phnom Penhin puhees­saan,
että Vietnamin sodan ratkai­su
"on kokonaan Yhtlysvaltain kä­n
s i s s ä . " / . T T ' - ^ . .
Me uskomme, että Vietnamin so­dan
lopettaminen ja palaaminen v.
1054 Geneven sppimuksecn, ratkai­sisi
/samalla YKn pääsihtecripul-mankin.
.
Uskomme inyös, että U Thaiit
kuuntelee entistä huomaavaisem-minv.
t. pääministeri Paul Martinia
jos mr. Martin esittää Canadan liit-tohallitukseh
kaikella arvovallalla
harkitun, mutta päättävän vaati-muk.
sen, eitä Yhdysvaltain pitäisi
lopettaa hyökkäyssotansa Vietna­missa
ja palata Gonpvciv sopimuk-secn.•'
PÄIVÄN PAKINA
KYYNILLISYYDEN ESIMERKKEJÄ
Isot pojat sanovat, ja meidän
pikkuisien sellaisten on se ticr
lenkin uskottava, että naisten kcs-kuudc-
isa ei ole enää yhtään ai-noataXkyynillisyyteen
taipuvaista
sielua.
Mutta meidän 'kaksipulttuiston'
katraassa on ilmeisesti sitäkin
sorttia ainakin omiksi tarpeiksi.
Kyynilliscnukonrähjän tuntee
.siitä, niin sanotaan, että hän on
häpeämätön, julkea, röyhkeä ja
mistään 'lämpenenKilön" heppu.
Ennen vanhaan»! oli Sokrateen
oppilaan Anlihislheneen perusta­ma
filosofinen koulukuntakin,
jonka jäsenet pitivät kunnianaan
olla välittäniättJi vähääkään sovin­naisen
säädyllisyyden vaatimuksis­ta,
kertovat meille, asiakirjat.
Nykyään on tämä kyynillisten
herrojen seurakunta, miehiltänyt
korkeimmat halliiusportaal siinä
maa.s.sa, mikä väittää .silmiä rä-päyllän/
ttn, että ihmisten tappa­minen;
haavoittaminen ja rääkkää­minen
sekä heidän kotiensa, ja vii:
javainioiltcnsa hävittäminen oh
muka veljellistä ja. täysin epäit­sekkäistä,
"avunantoa".
Valkea on kaiketi löytää .sen
räikeämpää kyynilii.syyden esi­merkkiä
kuin .se, jos uhrinsa kur­kuissa
kiinni oleva aseistettu; ryö­väri
sanoisi, että hän ön valmiina
näyttämään "jalomielisyyttään" ja
"inhimillisyyttään" sillä, että työn
tää revolverinsa taskuun, jos uhri
lakkaa rimpuilemasta vastaan ja
alistuu kaikkeen siihen mitä hä­nellä
väkevämmän oikeudella vaa­ditaan.
Juuri tähän tapaan menetteli
"Vapaan maailman' johtavan maan
suuri tiennäyttäjä, presidentti
.John.son vastatessaan Ranskan
presidentti Charles de Gaullen ve­toomukseen,
että jenkkihyökkää:
jäi ovat valmiina määriltclemään
VietnanlTn sotaretkeltä palaamis-päivän,
kunhan vietnamilaiset en­siksi
määrittelevät päivän jolloin
ho lakkaavat vastustamasta maa;
han tungettelijoita.
AP:n uutislicdon mukaan pre-;
sidenUi, Johnsoh oli: Lancasterissa
Öhio.ssa vastannut presidentti de
Gaullelle, että. "USA on valmiina
määriltclemään aikataulun jouk­kojensa
koliuttamiseksi Etclä-
Vielnamlsla hiin pian kilin Ilartoi,
tiedoittaa samanlaisen aikataulun
omille, joukoilleen."
Vaikka presidentti Johnson ei
maininnut mitään nimeä, selite-täänmainitussa
uUtistiedossa, sel­vää
on kuitenkin, että hän vastasi
RansHan johtajan, paljon mainos^
lettuun ehdotukseen, jotta Yhdys-vaitaih
pitäisi rauhanneuvotteluja
edeltävänä loihienpiteenä ilmoitr
taa ascvoimiensa koliuttamison ai­kataulun.
Jos vietnamilaisia olisi "solutet­tu"
Yhdysvaltoihin tai edes Yhr
dysvaltojen rajalle, niin silloin voi­taisiin
jotenkin kuvitella, että sel­lainen
voimastaan ja mahdistaan
ylpeilevä maa, kuin Yhdysvallat,
voi esittää moisia "ehtoja" jollekin
heikolle pikkumaalle, ennen kuut
Washington voi tehdä joko sitä tai
tätä.
Mutta vietnamilaiset eivät ole
Yhdysvalloisssa eikä Yhdysvaltain
lähettyvillä.
Jenkit ovat matkustaneet ham­paisiin
asti jseistettuna tuhan.sien
mailien päähän Vietnamiin, missä
he häärivät "väkevämmän oikeu­teen"
nojaten kuin pukki kaali-maassa,;
Yllämainitussa AP:n uutislicdp.s-sa
myönnetään, että Washingtonin
herrat viskaalit ovat tyrmistyneitä
. ("dismayed^') presidentti ; de
Gaullen esityksestä, jotta rauhan­neuvotteluihin
pääscmi.^cksi Yh­dysvaltain
pitäLsi esittää oman ai-katauhinsa
siitä, milloin se on
valmis kotiuttamaah joukkonsa
Vietnamin sotaretkeltä.
Tarkkailijat yleensä ovat huo­mioineet,
'ellei presldcnlti dc
'Gaulle vaatinut Yhdysvaltoja veiä-mään
ilman muuta joukkojaan
pois Viethami.sta, minne ne; ovat
kansainvälisiä lakeja, tahtoo sanoa
Geneven sppimusta rikkoen men­neet
kuolemaa jä hävitystä levittä­mään,
•
Presidentti de Gaulle sanoi kyl­lä
^suoraan, että "kaikki riippuu
Yhdysvalloista" — ja hän tarkoitti
selvästi sitä, että Yhdysvalloilla
on voimansa ja mahtinsa perus­teella
mahdollisuus päättää joko
sodan lopettamisesta tai sen jat­kamisesta
ja laajentamisesta.
Multa samalla kertaa president­ti
de Gaulle ilmaisi mielipiteen,
että lauhanneuvottelut saataisiin
ehkä käyntiin, jos Yhdysvallat i l ­moittaisi,
milloin se on valmiinia
tuotlamaan iisevoimansa pois tällä
sotaretkeltä: Onko . VVashinglon
valniis kutsumaan sotajoukkonsa "
siellä pois heti ampumisen lopet­tamisen
tai vasta rauhansopimqk-sen
allekirjoittamisen jälkeen? Tai
haluaako Yhdysvallat pitää siellä
asevoimiaan vuoäen, kaksi tai
kymmenen rauhansopimukseri al­lekirjoittamisen
jälkeen?
Luulisi, että tällai-sesta "aika­taulusta"
ilmoittaminen olisi help­po
ja yksinkertainen tehtävä. •
Mutta eipä vain olojkoska pre-;
sidentti Johnsonin 'piti tuVvautua
kyynilliseen ja myrkylliseen huo­mautukseen,
että hyökkääjät ovat
valmiina ilmoittamaan aikataulus­taan
sitten, kun hyökkäyksen koh­teeksi
joutuneet, vietnamilaiset
ovat ensin menneet polvilleen ja
tunnustaneet, että voimaan ja vä­kivaltaan
perustuya "oikeus" on .
.sittenkin nykyaikana.valttia.
~ Kfln^koura.