Vapaus, February 22, 1962

              Sivu 2 . . Tötstaina, hditiik. 22 p."Jlii^rsday, Feb. ^
. 4bea' ,tfiriw>Jfeekly:
1^ At w^ ^aty. Önt. Ci
i i : i r . i , - . i f i M J . - ,'
((oKial Office Oa M265: VtUM»t
. . tel. -B jHtejf BkluiML-'r M. mt.
Se t^simion $21^ i ^ i j f t^
i > Sanötaain;v että tiurfieröt eivät; valehtele, lautta se ei estä
- kuitenkaan vaärinpelaäjia käyttämästä numerotietojakin hy-
. väfoeen.
f
"^ilOcaus" ja peräti $20,000,000 kassa, jdnk^ pitäisi peloitta-
! man sellaisen yhtiön kuin^esimerkiksi Incon' kokonaan toi-
• rakitakyvyttömäksi. Sen lisäksi, että tei;ästyöläi5ten union
xeittaajat ovät.^rittäneet peloitella' joitJdain työläisiä mörkö-
""jutuilla, puhumalla ummet ja lammet "pxmaisuudestaV; _ ja
...itficästyöläisten union johdon mielestä" ovat kommunisteja
kaikki, jotka rohkenevat vastustaa, heidänreittausta^in-^ toi-
' äi«;nikkeliteollisuuden työläisiä on yritetty jymäyttää.puhu-linialla
suurellisesti terästeollisuuden työläisten luiion kassas­ta/
joka on, niin sanotaan, työläisten käytettävissä lakon sat-
. tuessa.
,Myönnämme kernaasti, että $20,000,000 on suuri raha-
' ihSärä. Mutta olettakaamme, että terästyöl^isten unio joutuisi
'|.'.}cj^sälliseen,läkkotaisteluun, kuten tapahtui joitakin vuosia
sitten. Kuinka kauan riittäisi tämä $20^000,000 kassa teräsla-kpn
sattuessa?
• Kuka hyvänsä voi otta^ kyn^n käteensä ja todeta laske-
• rhällä, että jos 500,000 terästyöläistä joutuisi lakkotaisteluun
" vKiiömenna-^ ja se ei ole lainkaan mahdotonta nykyoloissa
jolloin suurpääoma hyökkää Raajalla nntamallatyöväjceä
vastaan yleensä, tämä "suuri" kassa ei riittäisi mimta kuin
';;mtiUtamaksi päiväksi. Jos 500,000 terästyöläisellejouduttai-
' siin maksankaan sellainen '^ruhtinaallisen suuri" takkoavustus
kuin ehkä $20.00 viikossa, silloin tämä $20 miljoonan kassa
kestäisi vain kaksi viikkoa!
Tosiasia onkin, että amijiattiyhdistysliikkeellä ei ole ollut
'kolaan, eikä voikaan olla niin paljoa rahaa, että se olisi voit-
;'tä:tiut mitään taistelua rahan voimalla. Työolosuhteita ei ole
koskaan parannettu "lihavimmiUakaah" pankkitileillä, vaan
työläisten yhtenäisyyden, taisteluvalmiuden ja uhrimielisyy-den
avulla. Ken tätä epäilee, hänen sietää kysyä itseltään
hiiksi terästyöläisten unio on viimevuosina hävinnyt suurista
'""rikkauksistaan." huolimatta järjestämänsä lakot mm. Mur-
, _.dochvillessa; Syracusessa ja Dominion Bridgen lakon Van­couverissa
puhumattakaan nyt kahden kullankaivajain la­kon
• häviämisestä Timminsin alueella ja siitä, että Pohjois-
Ontarion kulta-alueen työläisillä, joita teräsunio on edusta­nut
jo 12 vuohta,. ei ole vieläkään vanhenunuusoikeuksia, ei
. eläkkeitä eikä^ sairausvakuutuksia, puhumattakaan siitä, että
. kullankaivajain palkat ovat syvissä kuopissa nikkeliteoUisuu-
• deh työläisteii palkkoihin verrattuna.
Nämä: ovat eräitä tärkeitä kysymyksiä joHii on vaka-
. - vasti harkittava ennen kuin annetaan yhtään ainoata ääntä
': '"terästyöläisten union reittaaplle kuun vaihteessa suoritetta-
; roassa edusiMsäänestyksessä.
.^^ Terästyöläisten unio käyttää ^reittauksensa hyväksi — to-
; siasiat kuiiptiliuvat sitä vastaan -rr- korkeasti tunnepitoista
.: valheprbpagandaa. Silloin kun reittaajat ei^^t pauhaa silmät
- vääiän päin j päässä kääntyneinä "komftiunismi he
livertelevät^sikkeliteoilisuuden. työläisien ^'VB
: Ihmeellisintä Oh vain se, rhi$täter&^ oikeisto-johto
haluaa liikkeliteollisuudentyoläisteh "vapauttaa*^
^ tarkoitus '%pauttaa'Vniklceliteoliisuud«i työläiset parem­mista
eläkkeistään, mitä heillä 'on terästeollisuuden työläisten
eläkkeisiin verraten? - . '
Reittaajafpuhuvatmählipöntisestij että heidän käytet­tävissään
ort rahan voimalla ostetut "fetevät neuvottelijat",
minkä pitäisi tfkaaman sen, että parannuksia tulee. Käytän­töön
pantuna tämä "teoria" tarkoittaa Sitä, että -neuvottelu-valta
otettaisiin pois jäsenistöltä ja annettaisiin "eksperteille"
— mutta kokemus osoittaa,' että tociella rikkaat yhtiöt voivat
toisinaan ostaa puolelleen näitä "eksperttejä". Siksi on jäse­nistön
kontrollivalta välttämätön. , -
Reittaajat sanovat, että nikkellteollisuuden työläiset ovat
niin järjettö^ä, etteivät tiedä, ketä valitsevat hiottamusmie-hikseentyöni^
la, ketä valitsevat jöhtökufitiinsa ja ketä va­litsevat
kansalliseen johtokuntaansa. Nikkeliteollisuuden työ­tätekevien
"tyhmyyden" ! korvaamiseksi terästeollisuuden
korskeat johtajat lupaavat antanrivijäsenistöUe ohjeet ja
_ irääräykset,|;ketä he eivät missään tajpauksessa saa luottamus-miehikseen
valita.
Nämä ovat eräitä loisia tärkeitä kysymykM, joita: si^^
tää har^n yakapasti ennen kuin annetaan yhtään ainoata
" ääntä reittaajille. '
Kuun yaifajlteessa suoritettavassa «iustusa^n^^
kysymys enijenkaikkea "jokapäiväisesi leivästä", ielinikkeli-teollisuudentyöläisten
eduista ja iutevaiäuudemmahdollisuu
sista; jolta reittaajien taholta; nyt uhataan vakavasti.:
Mutta samella 'kertaa tähän .äänestykseen lUttyy laajem-nuHIekin
ulottuvia seikkoj^. Äeittaajien^perusteellinen häviö
edustusx^aale^i%[%a olisi, ei vain {Sudburyn väeisicäi ja kaupungin
yhteinen voitloj vaan .myÖs^^^ G
liikkeen tärkeä voitto. Valitettava tosiaäia nimittäin" on, että
maamme kol^o,, ammattiyhdistysUike oh .opjia
tavoittelevien |eittaäjien.ril^epiniä; merimiehet 'menettivät
asiallisesti puhuen unioturvansa toisen Union relttauksen joh­dosta;
kir^eämSest&n tinip^ häiijoittäa säälimätöntä xeittausta
Newfoundl^din metöätyöläisten pSäninetibk^i^ vaikka kum­matkin
ko. uniot ovat GIMC:n: jäsenyydessä. Terä^
unio on reitannut auto- ja>kumiteolli8uuden alalla työskente­leviä
työläisiä vastaan jne. ,
Su4bui^ssa ei siis ole hyi'niikäpi poikkeustilanne. Tosi­asia
rtiyös oh, että tämä ^ reittaus ii*.ttyy saumattomafiti suur-työnantajapiirien
yleishyökkäykseieh ammattiyhdistysliik­keen
heikeatämiseksrjah^joittäiiUseksi. Huolimatta lainko
Riitä/ käsiiiäyätkö erimerkiksi'SudbUry«s« tetästyöläisten
unioon nyt liittyneet työläiset s;tä,ifli eivätkö käsitä,'t<»iasia
kuitenkin on, että reittaajat te1cWät täällä likaista k^keis-työtä
suurpfiäoinan hyväksi' hajöittaessaan nikkeliteollisuu­den
työläisten 1'ivejä.
' Toisaalta; kun reittaus on täällä Sudbutyssa saanut niin
vitltpvät i2uj;^aiiuht0et, ni^^^
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ 1
V. Mrs. Anni Lampinen. Nairn Cen­tre
Ont., täyttää sunnuntaina, hel­mikuun
25 pnä 80 vuotta. . _
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KliUE
Jos me oiuiistumme rauhan politiikassa
muukin kyllä järjestyy'V sanoi Kekkonen
P. ARTHURIN.TYÖN TEMPPELIN
"HAUTAJAISET"
Vuoden vaihteessa siirtyi P. A:n
Työn Temppeli uudelle seuralle, ni­meltä
Finlandia Glub. , Seura on
puolueeton kulttuuri seura, johon
kuitenkin liittyminen kiellettiin n.
s. "Kommunistisilta" eli vasemmis­to-
työläisiltä. Samalla kun toivot­tiin
mahdollisimman suurta kanna­tusta
seuralle, kiellettiiin noin puo­let
kulttuurin harrastajista liitty­mästä
tähän puolueettomaan" kult­tuuriseuraan?
Työn Temppelin toiminnan alku­vuosina
oli kulttuuritoiminta erit­täin
voimakasta. Esitettiin kappa­leita
ja valtavia Operetteja joita
vain harvat Suomenkaan kaupunki-teatterit
uskalsivat ottaa ohjelmis­toonsa.
Toiminta ei ollut puoluee­tonta"
vaan puhdasta työväen kult­tuuritoimintaa.
Silloin ei Työn
Temppeli ollut ainoastaan nuorison
tanssipaikka, se oli myöskin koulu­rakennus,
jossa opetettiin työläisiä
tuntemaan ne ihmiset; ja ne yh-teiskunta-
rakennukselUset virheet
jotka aiheuttavat työttömyyden, vi­lun,
nälän, epätietoisuuden hucmi-äesta
ja monet muut kurjuudet/ jot­ka
aina ovat työväenluokkaa paina­neet.
Siihen aikaan nousivat työ­väen
palkat parhaina vuosina jopa
25%. Sensijaan näinä puolueetto­man"
kulttuurikauden vuosina
elintasomme laskee jatkuvasti.
Jokainen työväen haali on se voi­man
lähde mitä tarvitsemme pitääk­semme
pystyssä voimakkaat uniot
etujamme puolustamassa: Opetta­massa
-meitä ei vain tekemään työtä
kuin työläinen vaan myöskin ajat­telemaan
kuin työläinen. Tässä
mielessä on Työn Temppelin.mene­tys
erittäin valitettava asia. Sa­maan
aikaan kun monet nuoret voi­makkaat
miehet kerjäävät Bay-ka-dulla
mojakkaV-raJiaa, siirtyy työ­läisten
rakentama Työn Temppeli
"porvareille" harrastamaan puolu­eetonta"
kulttuuria, ja hajoittamaan
vähäistäkin työväen yhtenäisyyttä.
Ihmetellä täytyy niiden työläisten
järkiparkaa jotka auttoivat porva­reita
Työn Temppelin hautaami­sessa.
— Brother, Kam.. Ont.
Korkeaa savukeveroa
vaativat lääkärit
. l<ontoo. —. Englannin lääkärit
aikovat pyytää hallitusta määrää-miiän
korkeat verot savukkeille,
jotta ihmiset saataisiin lopetta­maan
tupakoiminen, kerrottiin
Lontoon lehdissä lauantaina.
Lääkärit ilmoittivat tilastojen
todistaneen, että ikäluokassa 35—
45 vuotta suurtupakoitsiioiden
mahdollisuudet saada keuhkosyö­pä
ovat 1:23 kun taas tämä suhde­luku
tupakoimattomien ryhmässä
on 1:90.
kohdi.stetulla hajoitustyöllä on
kuitenkin erikoismerkitys kan-sallisestikin.
Melko varmasti
voidaan sanoa, että jos reittaa­jat
onnistuisivat täällä, se tu­lisi
kiihdyttämään ja rohkaise­maan
reittaajia eri puolilla
maatfimme. Mutta jos reittaa­jat
kärsivät edustusäänestyk-sessä
murskaavan tappion, ku­ten
on toivottavaa^ sillä tulee
olemaan järkiinnyttävä ja puh­distava
vaikutus koko ammatti-yhdistysliikettämme
syövän
lailla raatelevan reittauksen
suhteen.
Canadan työläiset ovat jo
maksaneet kalliin hinnan reit-tauksesta;
Reittaus on heiken­tänyt
ammattiyhdistysliiket-tämme
siinä määrin, että Cana­dan
työläisillä on yleensä nyt
huonompi palkkataso, huonom­mat
lomat ja eläkkeet, mitä
heillä voisi olla, jos ammatti-yhdistysväen
rivit olisivat
eheät ja yhtenäiset,
i • Tässä tilanteessa me suosit­telemme
varauksetta nikkelir
teollisuuden palveluksessa ole­ville
työläisille, että heidän
kannattaa uskonnollisista, po­liittisista
ja muista mahdolli­sista
mielipide-eroavaisuuksis­ta
huolimatta äänestää omien
fituiensa ja koko Canadan työ­tätekevien
yhteisten etujen
vuoksi Mine-Mi 1 Iin puolesta te­rästyöläisten
upion reittaajia
vastaan. ,
Helsinki. — Nykyinen tasavallan
presidentti, tohtori Urho Kekko­nen
tuli helmlk. 15 pnä valituksi
tssavaltata. tn^esidoitlksi seuraainksi
kuustvaoildcaiidefciBi.' EnnakJio-odo-tuksia
vastaava tulos syntyi Jo en­simmäisessä
äänestyskierroksessa.
Urbo Kekkosen toinen presidentti-liausl
alkaa maaliskuun 1. päivänä;
Kekkoselle antoivat äänensä kaik-
Iti porvarillisista vaaliliitoista vali­tut
valitsijamiehet. Hän sai kaik­kiaan
199 ääntä kolmestasadasta
ja tämä mericitsi sitä. että useam­pia
äänestyskierroksia ei tarvinnut
suorittaa.
Paavo Aitiolle annettiin 62 ään­tä,
Rafael Paasiolle 37 ääntä ja
Emil Skogille 2 ääntä (Aition ääniV
määrän vähentyminen yhdellä ja
Pa.ision vastaava lisääntyminen
vaalitulokseen verrattuna aiheutui
erehdyksestä: Kansanedustoja Mat­ti
Koivunen padotti vahinKOSsa
Aition lipun sijasta Paasion lipuii.
Molemmat olivat ennakolta painet­tuja).'
Vaalin loppuratkaisu ei oUut mi­kään
yllätys. Tällaista tnlosto on
osattu odottaakin sen jälkeen kun
Honka-Uitto hajost Yleistä huo­miota
on herättänyt se nopeus, jol­la
ulkopoliittiseen suunnanmuutok­seen
pyrkivä kokoomus on suoritta­nut
käännöksensä. Äänestäessään
nyt kokonaisuudessaan Kekko.sen
puulesta se halusi luiittoa asemiaan
edessäolevissa hallitusneuvotteluis­sa.
;• • , ..
PRESIDENTTI KEKKOSEN PUHE
A'alitsemiseni tasavallan presi­dentiksi
on tapahtunut ensL sijassa
ulkopolitiikan merkeissä. Maan ul­kopoliittisten
etujen puolustaminen
on jo tästä syystä tullut päätehtä-
. väksenL Jos me ulkopolitiikassam­me,
rauhan ja turvaUlsuuden poli-tiika>-
samme onnistumme, muu kyl­lä
järjestyy, sanoi uudelleenvalittu
tasavallan presidentti Urho Kekko­nen
torstoi-iltona Suomen kansal­le
pitämässään radio- ja televisio­puheessa.
Ulkopolitiikan ohella hän
käsitteli sisäpoUittisia kysymyksiä,
koro^^ti. että hän on kaikkien suo­malaisten
presidentti, vakuuti toi­mivansa
> erityisesti huonommane
osjDe jääneiden ihmisten hyväksi
ja totesi, että suurjrlttäjäryhmän
ja laajojen kansalaiskerrosten eroa­vuus
omistussuhteissa on kasvanut.
Puheensa lopussa hän erityisesti
korosti yksimielisyyden ja yhteis-:
työn merkitystä.
• Tasavallan presidentti lau.sui pu-hees.
saan:
Kun . minut tanaan suorilctu.ssa
vaalissa on valittu tulevaksi kuusl-vuol
jskaudeksi Suomen tasavallan
pres'.dentlksi. pyydän esittää julklse.v
tl kiitokseni slita luottamuksesta, jon­ka
äänioikeutetut ovat minulle' csoit-tanect
valitsijamiesvaaleissa: En voi
kieltdä sitä. etteikö vaalin tulos olisi
tuortanut minulle mielihyvää. Mutta
ilo on kuin ohut silaus sven painavan
taakail pinnallfl, minkä tama luotta­mus
on sälyttänyt kannettavakseni.
Edesvastuu — käytän tarkoitukselli­sesti
tata vanhahtava sanaa sen tun­nearvon
takia — Jonka tasavallan
presidentin toimi hoitajalleen antaa,
on nykyisen äärimmilleen jännitty­neen
kansainvälisen tilanteen aika­na
tr vattoman suuri ja myös henki­sesti
raskas kantaa. Siksi täyttää va­kava
huoli mieleni siitä, miten voin
vastata kansan edessä tehtäväni me­nestyksellisestä
hoitamisesta minulle
osoitettua luottamusta vastaavalla
tavrtllr; Tama luottamus on kuiten­kin
paras tuki työssäni. Toivon, että
.se tuki .säilyy.
Valitsemiseni tasavallan presiden­tiksi
on tapahtunut ensi sijassa ul­kopolitiikan
merkeisrä. Maan ulko­poliittisten
etujen puolustaminen
an jo tästä syystä tullut päätehtä-väkscnL
Jos me ulkopolitiikassam­me,
rauhan Ja turvallisuuden poli­tiikassamme
onnistumme, muu kyl­iä
järjestyy.
Vuosien mittaan on ulkopoliittinen
linjamme selkeytynyt ja. sille on voi­tu
luoda entistä .täsmällisemmät aari-piirteet.
Puolueettoi^iuuspolitiikkam-me
on saanut kalkilta tahoilta ulko­valtojen
tunnustuksen. Naita saavu­tuksiamme
meidän on yhteisvoimin
puolustettava. Erityisen rohkaisevana
pidtln sitä, että Novosibirskin neu­vottelujen
aikana viime marraskuun
JopulLa Neuvostoliiton hallituksen
puoie.sta lausuttiin, että Suomen puo­lueettomuuspolitiikka
kytkeytyy vä-littttmästi
Neuvostoliiton turvallisuus­politiikkaan
Pohjois-Euroopassa. Suo­men
puolueettomuuspolitiikka on tä­ten
osoitettu yhdeksi Pohjois-Euroo -
pan rauhanpolitiikan kulmakiveksi.
Novosibirskin tiedonannosta kirjol-tettae.<!
sa olen nähnyt Ihmeteltävän,
kuinka vain yhden päivän kestäneis­sä
neuvotteluissa on voitu saadir ai­kaan
niin tärkeitä tuloksia. Se olisi­kin
ollut mahdotonta. Jos asioita oli­si
ollut pakko lähteä selvittämään
"pyptystä metsästä" kuten suoma­lainen
sanontatapa kuuluu. Kaikkia
niltd neuvotteluja, joita nykyään
käydäänSuomen ja Neuvostoliiton
välillä, on meidän taholtamme val­misteltu
vuosikausia. Voin sanoa, et­tä
omasta puolestani olen aloittanut
valmistelut syksyllä 1944; sodan pää­ty
ttj-8: Olen pyrkhiyt johdonmukal-sellfi
ja avoimella työskentelyllä
hankkimaan Neuvostoliiton luotta­muksen
Suomen kansaa ja sen edus­tajia
kohtaan. Nämä 17 vuotta eivät
ole olleet helppoa alkaa Paasikiven
politiikan rakentajille. Vihan ja epä­luulon
muuri on ollut korkea. Monta
kertaa on tuntunut sUtä kuin kau­nan
ja epäluottamuksen sävyttämät
lausunnot olisivot;-'repineet rikki kai­ken
ser työn, mitä naapurisovun hy­väksi
on tehty.
Vastoinkäymisistä huolimatto
olen kuitenkin ollut vakuuttunut
siitä, että Suomen Ja Neuvostolii­ton
väiiUe voidaan saada luoduksi
luottamukselliset ystävyyssuhteet;
olen lähtenyt siitä, että se on edel­lytys
rauhamme ja turvallisuutem­me
säilymiselle.
En ole joidenkin piirien helppoa
suo:uota tavoitellakseni luopunut as­keltakaan
tältä tieltä, olen tuntenut,
etta suoran ja; rahelllsen ystävyyspo-litiikan
noudattaminen Neuvostoliit­toa
kohtaan on parasta valmi.stautu-mlsla
vaikean ajan mahdollisesti tuo­mia
tärkeitä neuvotteluja varten. On
selvnä, että jos Novosibirskissa olisi­vat
tavanneet epäluuloisesti toistensa
taricoi'.ukslin suhtautuvat neuvottelu-puolet,
hyvä lopputulos olLsi vaatinut
pitkät ajati jos siihen lainkaan olisi
päästy. Taman vuoksi voidaan sanoa,
että suomalaisten valmistautuminen
neuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa
on kestänyt lähes kahden vuosikym­menen
ajan, ja siihen perustuvat suu-relt;
i o.salta ne hyvät tulokset, Joihin
Suomen kannalta katsoen neuvotte-luis'a
on päästy ja — kuten toivon
— vastedeskin tullaan pääsemään.
Kun pian aloitan uuden toimikau­den,
haluan e.sittaa eraita käsityksiä-ni
ta.savallan pre.sidentin a.semasta it­seeni
.sovitettuina.
En ole minkään puolueen jäsen,
en ole maalaisliiton johtaja. Tun­nen
tietenkin jatkuvasti suurto
kiintjmysto siihen väestöön. Joka
on maalaisliiton takana, ja kunnioi­tusta
tämän väestön suorittomaa
työtä kohtoan. Mutto samalla to-voin
annan arvon kaikelle (yölle,
ruumiilliselle ja henkiselle.
Olen suomalaisena ylpeä suomaFai-sen
työmiehen tyosta tehtaissa, työ­pajoissa,
liikenteessä, pelloilla ja met.
sissa; Mieleeni nouse va.staus, jonka
tamperelainen metallimies antoi hie­man
ärsyttävässä mielessä esitettyyn
vuoro.sanaan. Pyydän anteeksi, että
käytän alkuperäistä sanontaa, sillä
vain se tuo esille oikean ytimen vas­tauksesta.
Mies, jota ärsyttävästi her-roiteitiin,
vastasi: "en ole herra, mut­ta
olen helvetin hyvä työmies". Siinä
oli juuri sita ammattimiehen oman­arvontuntoa,
jota yhteiskunnassam­me
tarvitaan Ja jota ammattiyhdis­tysliike
omalta osaltaan pyrkii kas­vattamaan.
Tasavallan presidentti ei voi ol­la
niinkään puolueen toi ryhmän
jäsen tai edustaja. Olen yhtä pal­jon
kommunistien, sosialidemo­kraattien,
oikeiston tai keskusta-rylimien
kuin maalaisliiton presi­dentti.
Olen yhtä hyvin suomen­kielisten
kuin ruotsinkielisten,
evankelisluterilaisten kuin kreikka­laiskatolisten
Ja muunuskoteten
presidentti. En tee eroa Suomen
kansalaisten välillä'ja katson, että
mmmmimä m mmmmm mmmm\
tähänaslibien tulos $484.62
/Vapaiden sanomalehtipapcäriFa-hostoon
saatiin taasen sievoiiten
i^umroa ,lalijoituksia — yhteensä
n57.fl2 >- Vapauden tilaajilta ja
ystäviltä sekä CSJ:n -Toronton o-
Hastolta $50.00 ja saman osaston
valituskomitedta $25.00 lahjoituk­set.
Kohta on yksi neljännesosa
tavoitteesta hankittu; Monet' kii­tokset
kaikille lahjoittajille.
Tähän katsaukseen saapui laHjoi-tuksia
seuraavilta:
Jokainen heistä voi presidentin ta­holta
vaatia cl vabi olkeudenmnkAi-sen
van yhdenmukaisen kobteliin.
OU 4lka im- Ja 183^Iavl|ll8, Jol^
loin laajolssft polUt^l*^ mSiirftK-Tissä
pUrel8>& el 8otfsUd«mUirtii»i.
teja pidetty isänmaalUsinV. NT* on
aika muuttunut, matto t^jlä kertaa
on paikallaan sanoa, että myös nll-:
den soomalsfsten Isänmaai {Jotka
kannattavat kommoiismla, oa <8ii«-
mi Heidän poliittisia Ja taloodlel-lisla
oppejan Ja ohjelmaansa voi­daan
vastustaa, mutta he ovat svo-malalsla
kuten me kaikki.
Olen puheissani osoittanut; että ta­savallan
presidentti ei voi suoranai­sesti
vaikuttaa esim. taloMs- Ja sosiaa­lipolitiikkaan,
se on hallituksen ja
eduskunnan asla.
Mutto kaikella sillä vaikutusval-lalh.
mikä tasavallan presidentillä
on. tulen välUliflcstt työskentde-miiän
Fohjols-Suomen, rajaseutu-.
Jen Ja mnldm taloudellisesti hoo-nonunalle
osalle Jääneiden ahidden
sekä huonommalle osalle ^äneldfen
ihmisten hyväksL En ole koskaan
salannut tätä pyrtdmystänl.
Monia toimenpiteitä esim. Pohjois­suomen
hyväksi on vasttistettu sillä
perusteella, että ne eivät ole markkl-nat.^
loudelllsesti kannattavia. Talou­dellisen
kasvtm pohjana on kuiten­kin
koko väestön taloudellinen akti­viteetti
ja sen saavuttamiseksi tarvi­taan
tulojen tasoittamista vaikeim­massa
» asemassa olevien hyväksi, kos­ka
vain täten kansakunnan kaikki
inhimilliset voimavarat saadaan hyö­dylliseen
käyttöön. Yhteinen vastuu.
Isänmaallisuus sanan oikeassa meikl-tykscssä,
voivoitta meitä paremmin
työskentelemään ^niiden kansalaisten
hyväksi, joille ön annettu raskain
osa yhtei-sessä Isänmaassa.
Mitä ta rkoitan. käy selvUle esimer­kiksi
seuraavasta.' Metsätyöntekijäin
reaalinen ansiotaso, joka -on laskettu
ottamalla huomioon toisaalte heidän
markkamääräinen ansiotasonsa, toi­saalta
elinkustannusten kehitys, oli
vuoden 1959 I neljännekflellä 16 %
alempi kuin vuoden 1956 I-ttdjänntic-sellä.'
Vaikka heidän anstolasbnsa on­kin
parin viime vuoden aikana reaa-lisesM
jonkin vman 'kohonhut; oU
se viime vuoden lopulla vielä noih 4
% alempi kuin vuoden 1966 1 neljän-nek-
sellä
Kun otekaan huomioon vfiodesta
1955 lähtien tapahtunut tyitntcUJöl-den
yleisen reaalisen'latMNttMop
kehitys. Joudutaan toieamääq,-^ttä
metsätydntekijöld^ «nsfot :ovat
jääneet töona aJaDjU^öä* JaUteen
yldsen anslotasbn^i^tykaeil^ i&r^,
13 Ti3i»]mai\tiiiiL^
tekijöiden anstojssa .foliHid^lIsai
. korkeasnhdanteetoi aliäaa bn'suo­malaisen
yhteiskunnan hilpeä.
Suomesta on sanottu., että «e on
onnellisessa asemassa sen .Vuoksi; et-:
ta täällä varalllsUuiäerot ovat vähäi­set
ja yhteiskunnalliset *vaÄtäk30htai-suuvlet
sen vuoksi pienet; Kieltämättä
tämä on totta nioneen muuhun maa­han
verrattuna. Mutta ei ole pitkä ai­ka
siitä kun eräs seurakiuman palve­luksessa
oleva maallikko kirjoitti hii-nullc:
"Hyväosaisten Ja hädänalais­ten
välinen juopa on: kasvanut liian:
suureksi kansamme keskuudessa. - Se
repii kansakunnan rlkkit" Tämä tulee
meidän pitää mielessämme erityisesti
taloudellisen nousun, aikana. Valtio
suoäii yrlttäjätoimmnän laajmemista.
mutu\ siinä tarkoituksessa' toimeen-pantuj.
0 vero- ym. helpotuksia voivat
Sulo Helminen, Windsor, Ont. -...._.-___.___..____:.__$ 5.00"
Lauri Niemi. Sudbuiy, Ont. , 5.00
Toivo Wrviaho, Atikokan, Ont. _ LOO ' -'
Asna fiiuMiozieii, Atfkokan, Ont L _ 1.00 • -
Bel«|i.|a «Hr»tt»r Smith, Atttokan, Ont _ LQO '
« J . fires«man, «reg«ire's Mill; Ont. . «.00 '
Elisa Salonen< Edmonton, Alta 2.00 '
4DSJ:n Torontoa osasto, ToronCo, Ont.^ 60.00'
"CSJFtn Toronton osaston valifltäskdÄätea----.^-.——- 25.00
CSJ:n Toronton OS. vuosikokou^väen kahvikolehti—— 17.62 '
Karl Lehto, Toronto _ „ _ - _ - _ _ — 1 0 . 0 0 -
Kerttu Jarteino-Laakso, Toronto 5.00 '
Victor Kauppila, T o r t n t o - _ _ - - j J l _ _ _ . . 5 . 0 0 -
Lydia Ja Wm.Niend, Toronto 5.00
Aino ja Gunnar Gustafson, T o i y ) n t o - ^ — - — 5.06
Lempi ja Otto Tyyskä, Toronto 5.00
W. Säilä, Tohtnto 5.00
Antero Salminen, Toronto 5.00 '
TässS katsauksessa . . . . . . . . i — 157.62
Ennen julkaistuja lahjoituksia 327;00
$484.62
partjaiten käyttää hyväkseen ne, joil­la
on suuret omaisudet ja Jotka ovat
valmiit asettamaan ansaitsemansa
omaisuuden tuotantoelämäämme sen
lisäämiseksi. Tämä on tietenkin kan­santaloutemme
ja koko kan.san etu.
'Suuret tuotantoyksiköt ovat kilpailun
kanimlta useassa tapauksessa edulli­set
ja taloudellinen mtegraatlo. laa­jojen
yhtenäisten markklnaraluelden
syntyminen nuorastaan pakottaa mo­nilla
aloilla tämän vuoksi suuriin
yrityksiin.
Tästä kaikesta kuitenkin helposti
seuraa kasvavaa eroavuutta vähä­lukuisen
snnryrittäjä ryhmän Ja
laajojen kansalaiskerrosten omai-suussnhtetea,
ndkä el pitkän pääl­le
ple yhtelsknnnalliaesU hyvä. Voi
olla, ettei sanomastani pidetä, mut­ta
se on .totta.
Oleii lukenut historiankirjani ja
pyrkinyt oppimaan niistä, olen pitä­nyt
silmäni auki myös niinä vuosma,
jolloin suupi -on ollut kiinni, ja olen
tutusturiut viime vuosien tillnpää-töksim.
Olemme äskettäin aloittaneet 1960-
luvun. Se avaa Suomen kansalle, Jos
osaamme käyttää mahdollisuutem­me
liyväkpl. suuria taloudellisia ja si-
VistykKelUsiä näkymiä. Mutta meidän
on irtauduttava menneisyydestä, po-llittteesta
1930-luvusta. Se el koskaan
palaa, vaikka on joskus tuntunut sil­taan,
se katsookhi toivorikkata mie-
Un tulevaisuuteen, se löytää oman
tiensä kansamme vapauden ja Itse-näi3^'
yden varjelemiseksi.
Tähän luottaen ryhdyn tohneeni
uudelleen kuudeksi vuodeksi Tiedän,
että enin osa Suomen kansaa on ta-kananr
ja tukenani. Sen tuen avulla
haluan parhaan taitoni ja kaikkien
voimieni mukaan edistää Suomen
kansan menestystä. Uskon, että sisä­poliittisesti
uusi toimikausi on rau­hallisempi
kuin päättymässä olevan
toimikauden loppuvuodet. Toivon, e|-
tä saadaan aikaan hyvä yhteislyö
eduskunnan, tasavallan presidenthi
ja hallituksen välille, se on tärkeä
edellytys, hyvien tulosten saavutta­miselle.
Lainaan Sallustiuksen sanat:
Concordla,- res parvae crescimt,, dis-cordia
maximae dilabuntur.
Ukslmlelisyyden 'avulla pieitet
yritykset edistyvät, erimidlsyydien
vuoksi snnrlmmatkin joutuvat räp-plirile.
MelUä on hyvä isänmaa. ' '
SITÄ mmmm
JA
TÄTÄ
11.' TEPSiyX LHAKE
. Miekkonen istiiu jääkärillä ja saa
tällä lääkemääräyksen. Hän tutlcii
.. i.... . ^ ..Lj.x : T « sitä ihmeissään ja iloissaan ja. var-ta
etta Stone vleUi yritettäisiin His- ^^^^^^^ vakuudeksi vielä kysäi-torli
ei.yleetisä ota 30 vuoden taka- •
askeleita.
\eiäntme '^austsBa ^oloissa. Ja ne
•-ovat. mäataea, 'snbteessä paremmat
Jutiin lesd-luvnlla. Me Uinune sil­loin
toUvttvreo partaalla, lUoIteltn
vltseluöttamuksemme Ja_itsevatmnu-
'tmoBte oU — kuten saimme havaita
-r* ha'rfaaanviep»- <H»staJa. Nyt
fllämme todellisuuden maailmassa,
tiedäaune, että ^ ei ole parempi ei­kä
. huonompi kuin minkälaisena
sen (demme «kokeneet Ja näenmie.
Olemme käyneet kovan ophi. Nsrt
tunnemme paremmin myös < omat
niahdollisuutemme ja käytämme ne
hyväksemme. Me olemme aloittaneet
sivistyselämämme voimakkaan kehit­tämisen,
l^mä on pienen kansan
Varsinainen tehtävä, kuten Snellman
korosti. Eräs amerikkalainen tiede­mies
kirjoitti 1960-luvim lopulla:
"Koulutettujen voimien kasvattamia
sesta tulee täten todellinen pääoma,
niiden luku,' laatu ja hyväksikäyttö
on selvin näyte kunkm maan varallir
suutta muodostavasta voimasta."
Voinune olla oimelUsla tletäessänmie,
että nuorisomme on selvillä tehtäväs-see:
. .
.— Sanotteko todella, että tämä
lääke antaa minulle mahdollisuu­den
palata työhön? .
— Aivan varmasti!
— Se on hieno lä|ike, tohtori, mi­nä
olenkin ollut jo kolme kuukautta
työttömänä.
TODELLA MUSlkAALINEf«^
.Eräs muusikko kääntyi kerran
vuokraemäntänsä puoleen seiiräa-valla
kohteliaalla pyynnöllä:
— Hyvä rouva, ilmoitan teille; et­tä
kissanne on pitänyt minua Val­veilla
serenadeillaan koko viime
>ön. Olen matisikko ja rauhan
mies^ joten en vaadi kissalle mitään
rangaistusta, mutta pyytäisin teitä
huolehtimaan siitä: että se viritet­täisiin.
;
VAUHTIA LISÄÄ
— Sohvi, etkö laulaisi hiukan vie­raillemme.
• V
— Mutta on jo myöhäistä ja-sit{i-paitsl
vieraat Qvat alkaneet jo lab-teä.
— Mutta eivät kyllin nopeasti.
PÄIVÄN PAKINA
Keltainen rufto olisi paraiineltaya
Mielihyvin panimme merkille, et- union reittaajille, jotlca sattuvasti'
kyllä kantavat keltaista;'merkkiä
rintapielessään., ' • : '
Totta pn,' että reittaajiör;| nuot­taan
tarttuneet tavalliseft, työläiset
eivät kehtaa moistä ihierllcl^Siriti^
taansa paninia, Kaupungin kaduHa
näkee täällä yalkpiisäla pphjslla,
punaisella ja sinisellä vSHllS .^pai-nettuja
Mihe-Millin < rintamerk)i:ejä
miltei joka toisen miehen rinta­pielessä.
Mutta reittaajien •ktii'^ah
keltaisia merkkejä, niltU >€i yhi-märretlävistä
syistä' jiäne rintaa^
sa muut kuin r6ittaustyö9tä herr
roiksi elävät hajorttajat ja -jdtkut
harvat intoilijat ja heklnvaiq-t^
teiluh eivätkä järkeilyn per^isteei-la.;
Muuten ort ntyönnettävä,'' . että
reittaajat öviat osanneet vMilta juu­ri
sopivan värin ^intamerkkeiliin.'
Kaikille oh .tunnettu esliti, 'kel­tainen
lehdistö >^ YhäysyJallblstiB
lähtöisin plevälflensaatio- ja häySis-tyslehdistön
nimj^yis. • -
Reittaajien tunnusmerkkinä on­kin
juuiti häväistys. Kun «i ole oi­keita
asioita käytettävänä hiin ien
vuoksi reittaajat pauhaavat ,suu
tä pääministeri Diefenbaker pai
noi erään korkean viskaalin naa­man
Ottavvassa omaan oksennuk­seensa,
ja vaati' hänet julkisesti
peruuttamaan lörpöttelynsä -'kel-
Jaisesta vaarasta".
Kuten tiedetään, "keltaisella
vaaralla" tarkoitetaan valkoista ro­tua
muka uhkaavaa "rotuvaaraa".
Että "keltaisen vaaran" ' töke-ryyksiä
latelee joku ministerin
apulainen, olkoonpa hän vain puo­lustusministeriössäkin,
missä ih­misyys
on kaiketi ylellisyystavaraa,
se edustaa nykyisenä sivistyskau-tena
eräänlaista maailmanennätys­tä.
Sellainen ministerin apulainen
on totisesti ansainnut samanlaisen
kohtelun, mitä muuten hellä mum­mo-
vainajamme käytti kissanpojil-
Ic, silloin kun ne tekivät luvatto­mia
läjiä tupaan— hän tapasi ot­taa
'kissanpentua niskasta kiinni,
painaa sen kuonon omaan kasaansa
ja heittää sitten pahantekijän hie­nossa
kaaressa ovesta ulos.
Tätä miunovainajamme mene­telmää
suosittelemme sivumennen
sanoen myös niille terästyöläisten;
vaahdossa "kommunismista", "kom- malaisten työläisten keskuudessa
mUnismin vaarasta" ja hirveistä
''punaisista".
Se on tunteilua eli sensaation
Hyväksikäyttöä — paremman puut­teessa.
Sivumennen sanoen, tällainen
tunteilu ei kestä pitkää aikaa. Kun
Port Colbornen miehet kävivät tääl­lä
viikon vaihteessa, niin heidän
puolestaan Arenalla puhunut eräs
kaivosmies sanoi, että reittaajat-kaan
eivät enää puhu Halaistua sa-t^^
j/^unaisiäta" ja "kommunisteis­ta"
Port Colbornessa. He tietävät
käyttäneensä niitä iskusanoja "pit­kätukkaisten
jymäyttämiseksi" —
ja nyt kuin «he saivat enemmistön
Poft Colbornessa, reittaajat ovat
V^nhoittaneet" myös punakauhun
lietsomisen! Tosiasiassa reittaajat
eivät-kuulema enää muistakaan edes
Pori Colbornen olemassaoloa. Ne
eiykt ole panneet siellä tikkua ^ris­tiin
uuden työehtosopimuksen hy­väksi,
vaan ovat lähteneet Hpettiin
koko ipaikkakunnalta. >
Niin ja sen lisäksi me tunnemm?
vanhan ja. sattuvan nimityksen. "keU
taisista ammattiyhdistyksistä" —
sellaiäista ammattiyhdistyksistä,
jotka haluayat välttää vaatimusten
esityksestä työnantajapiireille^
Näitä "keltaisia ammattiyhdistyk­siä"
on ollut erikoisemmin ns. hen­kisen
työntekijäin pään ja toimeen;
tulon vaivana;
' Siitä johtuu, \että varsinkin suo-saa
keltaisen ammattiyhdistykseji
ninven sellainen ammattiyhdistys,
loka syystä tai toisesta joutuu työr
Iäisten halveksuttavaksi.
Ilmeistä siis on, että keltainen
i-intamerkki sopii reittaajan rinta­pieleen
kuin pieksu mutakasaan -f-
^ mutta sitä suurempi syy on lähettää
-keltaisen merkin kantajat hemme^
tin kuuseen kaivos- ja sulattoty^
Iäisten keskuudesta.
Kuten viime sunnuntaina Are­nalla
pidetyssä suurkokouksessa
sanottiin; reittauksesta on tullut
maan vaiva koko Canadan. ammatti­yhdistysliikkeelle.
Se ei ole ainosK-taan
sudburylainen ilmiö. .Mut|a
kun terästyöläisten union reittaus
Mihe-Millifi vastaan on saanut täyl­lä
niin valtavat mittasuhteet, että
sithen on - haaskattu eräitten ar­viointien
mukaan $10000 viikossa
terästyöläisten ' taholta niin siitä
johtuu, että toistenkin unioidön
reittaus tulee saamaan Canadassa
kuoUettavan, iskun silloin, jos te­rästyöläisten
reittaajille näytetään
kuun vaihteessa suoritettavassa Sfi-hestyksessä
mistä käy yhteen suuh-taan"
johtava tie Sudburysta pötST
Reittaajien tappiolle saattamijses-lä
olisi siis hyötyä sekä paikallises­ti
että' kansaUisestI ja toivofmiie
että tällainen työväenliikkeen yh­teinen
voitto olisi tekeillä täällä
Sudburyssa. — Känsäkoura. •