Vapaus, July 23, 1928

              Maanantaina, Keiinak. 23 ptnä—Moit^ July 23
Vapauden Johtokunta,
Bo» 69. SaJInirT. ,0«l.
A
S U O M E E N
Kurssi Saoien Markkaa
60
Canadan Dollbiata
ULHETYSKUUm
40e liiietykBiBtS «Ue «20.««, «O e j ä -
lietyksistä (20.00^49j»d, SOe Tä-faetyksistä
f 5 0 . 0 0 - ^ 7 9 J ^ Ja $L00
ISbetyksistä $80.00—41<ee>80 «ek§
26c jokaiselta searaav^ta «ncavtilta
sadalta doUariltai
SithVn««noin»Iiiietffaw«ta.. OVat ]fi-hetyskulat
$8.S0 läMt^aMlta.
Sadburjrssa j a ympSsiste^ asuvat
<7oi7at käydä VapaÄAen fcönttoricn
^edustamassa erikoiäbnresia.
U U V A P I L E T T E I K MYTDJUKN
TIEDUSTAKAA PaJEmASIOnTA
Tehkää lihetyltMt -osvtteeUa:
VAPAUS,
Box 69,
VapaodeDe 'tMtevac^^nlievSUtiagBä
•astaan nuuskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Aitbvr. OntaHo
VAPAUS MONTREAL B R A N CH
239 S t Airttfme S t , ;
MoatrMJl, t^ae.
J . OKSA9IIEN '
Eirkland M e , -Qnt
joHii yyoRi.
SoathPoNsptn^, 'Ont
CHARLES HASANEN.
Osaaskauppa, l%minDs, Ont
A. T. HILL.
967 Broadview A<«Fe^*^^onto, •Ont;
DAVID «ELIN
eri piaikkakuhiima Vc&j.-^Ontarioefta
kat" mumekia kansamsuugsiUe kuin
myöskin suomalaisiUe. Vaan eihän
voi ihmetelläkään |uomalaisia, s iM
niistä onkin enin osa parin kolmen
vuoden aikana tulleita lalitareita,
viinankeittäjiä 3a rikkureita. Ja näyt.
taä. että oikeaan paikkaan ne ovat
osuneetkin. Saavat kyllä rauhassa o l ­la
ja mellastaa mielin määrin, niin­kuin
heiään tapansa on.
Onhan täällä ennen aikaan toiminut
vanhoillinen O^.U:n osasto ja onhan
se vieläkin täällä olemassa, vaan tus­kin
siinä montakaan jäsentä on. Ja
näyttää niinkuin se ei rehellisten työ.
Iäisten unio olisikaan, kun siihen
pääsee Jäseniksi lahtarit. •rtänatrokarit
ja lakonrikkurit, joten tällaiseen uni-oon
vähänkin ajatteleva työläinen ei
voi liittyä. Ctohan se kylläkin suuri
rikos. S M kyllä se tälläkin kaivos­alueella
olisi tarpeen työläisten unio,
sinä eihän olosuhteet tile niin hyvät,
etteikö ne-korjaamista kaipaisL Osaa­han
liapitallsti kyllin kurjat olot p i ­tää
isälläkin. Toisissa paikoin vallan-kin
tm kurjat olot ja työn paljouden
Taatimus huipussaan, että on melkein
mahdottomuus Bltä täyttää. Ja kun ei
ole imiota eikä Joukkotoimintaa puo­lella,
niin ei ole muuta keinoa kuin
tehdä ylenmäärin taikka lähteä kä-
TBlemään. Tällainen on kohtalo työ­läisellä
tälläMn seudulla. Vaan sitä
työläiset ei näytä "käsittävän missä v i ­ka
on, että alkaisivat järjestymään
SivoS
taan johtaja Peiring antanut XT. S:Ile
saostuksen työnantajain kannasta
riidassa, etteivät he aio vielä neuvo­tella
lakozijohdon kanssa. Tuossa
haastattäossa koetti johtaja Peiring
edellsen^ uskotella, että yhtiön viime
vuoden alussa antamat palkankoroi-tukset
muka tekivät 10 prosenttia-
Teistä palkankoroituksesta on kuiten.
fcin aikoipaan ollut selostuksia, mistä
on käynyt selville, että siinä "koroi-tuksessa"
vain muutamat saivat hiu­kan
lisää. Sillä kun toiselta puolen o-tettiin
työläisiltä luontaisetuja pois
tJusi venäläinen filmi%— ^^Voittamattomat"
niin siihen se koroitus häipyikia, j o ­ten
se jäi vain nimellifyksi, vaikka
yhtiö yhä koettaa sen ziojalla uskota
Ia, miten se muka itse on pitänyt
työntekijöistään hyvää huolta. Hra
Peiring kehuu myöskin tätitaassa ole­van
jo 600 rikkuria, mutta hyvinkää­läiset
ilmoittavat, ettei tuo tieto jddä
läheskään paikkaansa, sillä siinä on
ainakin puolet Uioteltua. Sitä paitd ei
luku mitään merkitse täPaisessa t d u
taassa. jossa vaaditaan eri aloilla hy­vää
ammattitaitoa, jos tahdotaan
saada valmiiksi fiellalsla tuotteita. Joi­ta
voidaan kaupan tarjota.
Lakkolaisten, joita on 1,200. mielia­la
on edelleen reipas ja vätonvaxma.
SALMIJXBTEN UITTOTYÖT LAFIS-SA
LAKOSSA. NORJALAISET
SOLIDAARISINA
V i . 17 p:nä julisU Puuteollisuus-työväen
1. Salmijärven os. n:o''205
kaikki uittotyöt Paatsjoessa Rajakos-kelta
KolttaköDkäälle asti lakkotilaan
JÄRJESTÖTOIMINNASTA
Eipä ole näkyi^ pitkään aikaan
klrjotuksla täältä, -vaikka olisihan sitä;
joskus ollut aShöttäkii\ ^naiseen.;
Täällä on ollut ^Öskin "kp-.q osasto
•ennen, mutta -on tainnut -nyt kuolla
kupsahtaa, k o l a p a el ole näyttänyt
pitkään, aikaan Itsestään ^ n merk-
•kiä.
Sensijaan on tSnne. perustettu nuo-
TfeoUiton osasto, Joka tdinfii tätäny-kyä
aikalailla r^ästi. TVIutta senkin
toiminta on näyttäytynyt Ikäänkuin
•salaiselta, kun sHtS til öle mainltfli
halaistua sanaa sanomalehtien pals­toilla.
SUtä on nyt Influnut jo kolme
kuukautta kun, nuoriso--osasto aloitti
toimintansa Ja silloin l i e vaUtShrat i t ­selleen
neljä ohjaajaa. Tksi toveri tu-
H heitä ohjaamaan omasta puolestaan,
taikka oikeammin sanottuna —• va-paaöhtolsestl.
Tama toveri on Kirsti
Mäki, j a lausun hänelle IditcSkset -siitä
työstään ja harrastiflBsestaan. jota
osottaa, opettaessaan nuoria i ^ e -
mäSn selvIUe ajan täitaflmmlstä ky-symyksistä.
Nuörisorosasto on myöskSn lianKM-nut
itselleen urheiluväBnellS ja toveri
J. Matson luovutti heffle käytettäväk­seen
kentän sillä ehdolla, että käyttä-:
vät sitä ahkeraan. Muistakaa Siis i&yt.
tää. nuoret, hänen toivomuksensa.
Osasto päätti myöskin tämän kuun
8 p:vän TcokOTik?f<*'°'«M«^ luovuttaa
nuorisokoTEsirahastoon kymmenen dol­laria
ja arvostaa kaksi oppilasta kuo­seille,
nimittäin Linnea Peoramäen
Ja Elvi MatBonln. — NUn, ifiyttää
ältä kuin zmöriso olisi ottanut men-
Iäkseen eteezipiUn luokkataistelim
tiälä lam vaoihempi väki on i^K^ynyt
Itsepuölestoiii olen tyytyvianen tet-dän,
nuorten, tcimintaan Ja koetan
avustaa teUfi vpintini mukaan missä
siihen on TOJbitilaisautta, sillä tulevai.
ja vaatimaan parannusta olöililnsa Ja
taistelemaan tällaista riistoa vastaan.
"Vai täytyykö olosuhteiden tulla vieS-kin
kurjemmiksi ennekuin saa täSsd-
^ n työläisjoukon ymärtämään missä
vika on. — "Vanhanmaan Iikka.
Trochu, Alta.
TERVEI^FTÄÄLTXKIN
Titkä aika on taasen kulunut kun
viimeksi on xillut Vapauden paMbfl-la
kifjotukäa paikkakunnaltamme.
Vaikka eihän-me sentään täällä (Oe
niikiiksissa tltu, TiiiTiTnHTi ehkä viäte.
liaisuutemme -osottaa. Kokouksia on
pidetty ja monenlaista muilta tomön-taa,
jos on sattunut aina väliin pieniä
epäonnlstinmsiäkin joissakin suhteissa.
NuorisokuTSsien'' Vahottamisen 3är-
Jestämisekä iltamien y.m. avulla va­littiin
osaston puolesta toimikunta,
joka on suuruudeltaan samanlainen
kuin naisosast. valitsema. Jotka mo­lemmat
yhdessä toimien ovatkin xm-nistuneet
melko hyvin rahojen saan­nin
-suhteen kurssien hsrväksL
Urheiluseura on myöskin toiminnas.
sa. vaikkakin Tiyvin puolinaisesti. T o i .
mintaa on haitennut etupäässä k i i ­reet
Tarmityöt ja jatkuvat sateet, jot­ka
"Ovat saattaiie^ maan sellaiseen
kuntoon, että sliilä on mahdoton t o i -
nlia minkäänlaisia harjotuksia ur.
heilun suhteen. Kokouksia on sentään
pidetty säännöllisesti, ,
kun kapitalistit eivät ryhtyneet neu-vottdemaan
palkka- ja työehtosopi­muksesta.
Lakko alkoi vJc 18 p:nä
täydellisenä. Norjan maa- ja metsä-työväen
liiton paikallinen osasto on
myösldn pyytänyt liitoltaan lakkolu­paa.
Tähän asti se on kannattanut
täydellisesti saartoa. Jonka se xoyös-kin
aikoinaan julisti, kuten nsrtkin
tiilee tekemään lakon suhteen.
Rikkureita el vielä ole töissä ollut
yhtään. LakkoasHoita hoitaa osaston
asettama lakkökomltea.
TAMMI—HUHTIKUUN AIKANA
KAIKKIAAN "306 VARARIKKOA
Viime huhOlcuussa. i^UlepantuJen
-vararikkojen liiku kohoa 55: n, oltuaan
edellisen vuoden liuhtikuussa 79.
Kauppaa koskevia vataiikkoja vireille-pantiin
liuhtikuussa 25. vastaten 37
Tuotta lökaSsemniin. Teollisuusvara-
Tikkoja, J(öta vuosi sitten ei oUut
lainikaan, oB nyt 1.
Ktihmeeii.tammtl—huhtikuun aika­na
on -vireHlepatitu kaikkiaan 30|S va­rarikkoa
en "32 -vararikkoa vähem­män
ktön edellisen vuoden finmana
aikana. "Ykätjfeet vararikot ovat vä-lientyneet
TlOratä 279:ään Ja osaJse.
yhtiövararikot "aBrsta 23:een, mutta
muut vaxai^t lisääntyneet 3 :sta
4:ään.
TllämEäriltuista 306 virelllepanntds-t
a -varartkoista oli- kauppaa koskevia
T70, niaanvnjelystä koskevia 26 Ja
teöinsuutta koskevia 3 sekä muita v a ­rarikkoja
i(J7. Viime vuoden tamiÄl—
liiihtikunn vastaavat luvut olivat 174,
47i 2 ja. 115,
ENSI TUODEN BUDJETTI
TALMIS
ON
"Valtiovarainministeri Niukkasen a n ­taman
tiedon mukaan on hallitus nyt
saanut esityksensä valtion tulevan
vuoöen meno- ja tuloarvioksi niin pit­källe
Isäsitellyksl. että vain viimeiste­lytyöt
ovat enää jäljellä. Näin ollen
-valmistuu Inillltuksen esitys siksi hy-
Tissä ajdin, että se saadaan painetuk­si
ja Jaetuksi edustajille Jo ezmen
syy^stuntökauden alkua.
Neuvostoliitossa vieraileva ruotsa­lainen
työväenklrjailija kertoo imdesta
venäläisestä elokuvanäytelmästä, jon.
ka nimi cm "Voittamattomaf*. Se on
aito luokka tafajteluClmi. minkä aihe
on otettu Länsi-Europasta. Tapahtu­main
kulku suoritetaan Englannissa,
missä työläiset ovat tehneet lakon
jättisuuressa "JärkipeiSistytetys^"
teollisuuslaitoksessa. Se sisältää työ-yäenjoukkojen.
kamppailun työnosta-jia
Ja kaikkia näiden apujoukkoja,
fasdsteja ja poliiseja vastaan. Näycsl-mä
osoittaa, miten työnantajilla on
valta viskata työläisten kimppuun ko­ko
porvarillinen yhteiskuntak<meisto
koko painonsa kauheudessa, työläisten,
Jidden on pakko turvautua vain o.
miin voimiinsa. Järjestöihinsä Ja nyrk-keihinsä.
Siinä suhteessa on Länsi.
Europan työläisillä tavattoman paljon
opittavaa tästä fUndstä. mikäU saa.
vat nähdäkseen sen, sillä oni itsestään
selvää, ettei "demokraattisten" maiden
elokuvasensuurt päästä sitä lävitse,
filmiä. Joka näyttää "kulttuuriyhteis­kunnan'*
kaikessa raa'assa alastomuu.
dess^n.
Filmi olisi omiaan varsinkin Skandi­navian
maissa. iSiellä on laillinen työ­väenliike
Ja varsin vähän käsitystä
aito vaUanknmouksälisesta luolijca.
taistelusta. Kygi»»"*'»»'» puoIilailUset ny­kyiset
suhteet ovat mestarillisesti k u .
vatut Matta ykskaks saattaa laita o l ­la
samanlainen Skandinaviassakin, ja
tällöin tulevat työnantajat käyttä-mään
aivan samanlaisia taistelukelno.
ja kuin Englamilsfflkin.
"Voittamattomissa" koettavat työn-ostajat
pakottaa työläiset alempiin
palkkoihin Ja «litemi^län työpäl\^än.
Mutta työläiset ovat haluttomia, valk.
ka Englannissa onkin nykyään laiton­ta
tehdäf lakkoja- Työläisten Johdossa
on pieni mutta iskuvolmainen- kom-munlstiryhmä.
Työnostajat kääntyvät
tällöin fascistien puoleen. Jotka poUL
slen hiljaisena suostumuksella sala­murhaavat
huomattavimpia kommu-nistljöhtajiä.
Mutta nämä eivät lopu.
Ja murhat viskaavat työläisiä y M lä­hemmäksi
tolaan. Taistelu Jatkuu,
fascistit hajoi£tavat työväenkokouksia.
karkaavat työläisten kimppuun, tun­keutuvat
työläiskotiin, sanalla sanoen |
mellastavat vijQeinä. Mutta aina rauk­kamaisina
Ja kavalina, valiten aina!
sellaisen hetken. joUoIn vastarinta oni
pienin ja timtiessaan poliisin L^Lnkä.'
den yllään. Aivan tarkalleen, kuten
herrat kaikkialla. Hauskan kuvan tar-!
Joo itse fasclstiifiällikkö. Joka. fas­cistien
hajoittaessa työväenkokousta.
Joutuu känsäisten työläiskouiain l e i -
vottavaksl. Ja joka pakenee minkä
kintut kannattavat, kunnes saa kä-sllnsä
polilslpillin Ja "järjestysvalta'
saapuu apuun.
Mitä vau}itlln Ja Jännitykseen tulee,
voittaa "Voittamattomat" minkä V U -
Un Lännen elokuvanäsrtelmän tahan-sa.
TyOhostaJaln shakklslirrot Ja työ­läisten
vastasUrrot seuraavat toisiaan
ripeässä tahdissa. Meille kilteille Ja
hyväuskoisille Tftn'?*fnyaln1sHl^ on ker­rassaan
uutta, että työläiset vastaavat
herrojen urkintaan lähettämällä oman
vakoojansa tjMinantajalelriln. Muudan
kommUnteti esittelee itsensä kreiviksi,
luikertelee työnantajaperheeseen ja
panee tyttären pään pyörälle. Joka
tietysti on tulla hulluksi, saatuaan
selville asian todeUlsen laidan. Mutta
tällöin on "kreivi" Jo kaatrmut fas­cistien
kuulasta. Loppukohtaus tekee
valtavan vaikutuksen: työläiset syök.
sähtävät tehtaista Ja rakentavat ka-tusulkuja;
kiertämätön vallankumous
alkaa Englannissa.
Myöskin Sementti-romaanista on
muodostettu fUmlnäjrtelmä. Siln& e.
siintyy kc^onalnen sarja eteviä näytte.
iljöltä. Ja on esitys erittäin onnistunut,
niin että "Sementti" tekee elokuva­näytelmänä
Jos mahdollista vieläkin
voimakkaamman vaikutuksen kuin ro.
maanlna, lausuu lainaamamme kirjat
UJa,
Kysykää
näitä teidän
kauppiaalta
Olkaa tyydytetjrt
ainpastaan parhaalla
Käyttäkää
OGIEVIB^S
HOUSEHOUP mmm
PoIiitäneD noitajntta
BELA KUNIA TUOMITTAESSA KXTTETTIIN TODISTUSASIAKIRJOJEN
VXXRIX SAKSANKIEUSIX KÄÄNNÖKSIÄ
Oikeusjuttu Bela Kxmia vastaan
alettiin snofin varovalsuustoimenpt
tein. dkeusrakennusta vartioivat
aseistetut vaihdlt. KaTMlla. Jotka yrit­tivät
Istuntosaliin, täytyi olla sisään.
iSäsykortti Ja oli heidän alistuttava
zxcumfintarlcastukseen. - .
Byjrttäjä selitti neuvottelujen at
kaessa, että syytöeddrjoituksen ne koh­dat,
jdtka koskettelevat neuvostohalli­tusta,
on poistettava. '
Bela K u n selitti: "Olen velvollinen
tekeinäSn tilin -vain puolueelleiä Ja
työväeiihrokalle. Vain niillä on' tuo-ndovalta
minuun.^' Sen Jälkeen se­losti
Hän oikeusjutun poliittista taus-taa:
•
STADION SSATIö PYYTÄÄ VALTI­OLTA
UHLIOONIA
Satamatyöläisten lakko
Kuljetustyöläisten Bittoon saapiineet
lakkcflromiteoiden tiedonannot kerto­vat,
että rikkurien Joukosta täysikas­vuiset
miehet vähenemistään vähene­vät
okä -työteho siis ensinkään pa­rane,
Ktm työnantajat ovat asiakkai­taan
• lohduteUeet sillä, että vähitellen
rikkurit muka oppivat lastaustöihin,
niin huomauttavat lakkokomlteat. että
nykyisten rikkurien, joista suuri osa
on alle IS-Truotiaita poikasSa, täytyy,
paitsi oppinnsta, kasvaa ja vahvistua
Useampia vuosia, ennekuin heistä tu­lee
työhön pystyviä satamatyöläisiä
suus on teidäii; — V. S.
; Sil^öBi*>n, B. a
KAIVC^SEUDnN ESRJE
Jospa taitito ymi^M^
kirjoitus VapiuideD palstoilla. Bpä
täältä usdn 0^ näkynytkään, vaikka
täällä cm kansaa rndkda Joka kan-sälllsuTUlesta.
J a onhan täällä iiältä
Plkka kaivaxitoja tdstakymmentä. Jot­ka
clOeet vQkkaassa käynnissä
tämla kesän aikana. Että kyllä SäHä
liikettä <^ Älkka d siitä mun maafl-ffla
juuri paljoakaan tiedä. Parempi
tuo taitaisi oHakin että kukaan tiedä­kään
näin pimeästä seudusta, sillä
ei täällä luokkatietoisaudesta näy Jou-ri
JBTkFBkBän Kniratoipafc täällä
Lahden satamassa puhjenneen sata­matyöläisten
lakon Johdosta on lakko
Valkomissa Jonkun verran laajentu­nut.
Lahdessa ei rikkurityötä öle saa­tu
käyntiin kuin nimeksi. Heti lakon
puhjettua tuotiin tosin Lahteen jouk­ko
oikeita pihkalankaartilaisia. mutta
kun merenrannikolla on pirtun saanti
helpompaa, muuttivat nämä sankarit
nopeasti sinne. Haapajärveltä ilmoite­taan,
että siellä on pyöreän puutava­ran
lastauksessa puhjennut lakko.
Tilanne yleensä on muuttumaton.
Lakkolaisten mieliala reipas ja voiton­varma.
Pohjolasta saapunut ammattijärjes­tön
luennoitsija kertoo, että siellä
pitkin maaseutua kieitdee värvääjiä
haalimassa rikkureita latomalalsiin sa­tMaemriritnH-
ytM rjiknk.u Krievmäprveäleäejsäsnää oJna lNaipvpai­lassa
eräs suojeluskuntanpseerfa Suo-jduskuntalaisia
on suurin joukcrfn läh­tenyt
eri satamiin rikknreiksL Jo en­tuudestaan
tiedetään, että Juopotfcehi
ja hulinoinö ovat rikkurien päätriita-viä.
I.AKKO HYVINKÄÄN KUTOMA-TEHTAALLA
Hyvinkäällä jatkuu lakko edelleen
f ^ T ö t c p n ä kutomatebtaaHa. Uusia
neuvotteluja ei ole saamiamme tfeto.
jen mukaan oHut Ja t u ^ i n on lähi-pit-
nhnA mahdollista niitä sBfldakaan
Stadion säätiö on jättänyt yaltip-neuvostoHe
kaksi kirjelmää, joissa a
notaan, että -valtio myöntäisi viiden
-vuoden aikana vuoslttaiii 1 miljoonan
markkaa sekä neljäksi vuodeksi osal-
Bsuuden Taha-arpajaisiln säätiön tar­koitusten
toteuttamiseksL Stadionin
rakennuskustannukset on laskettu
nousevan noin 15 miljoonaan mark­kaan.
AAVASAKSAN RATA V
ELOKUUSSA
'^LMI 8
RautatiehalUtuksesta on tiedotet­tu
Tomion-T-Aavasaksan radan lopul­lisesta
valmistumisesta, että radan r a ­kennustöissä
on Jo päästy niin pit­källe,
että rata voidaan -rtMdä'tarkoi­tukseensa
elokuun loppupuolella- Työn
alla ovat enää vain pari Tengeliöjoen
yU vievää siltaa Ja Tornion mtsl ase­marakennus.
Knn ^öläisflli <m Isäamaa
Stalinin piirin kalkki Oso-Avlataimin
Jäsenet tulevat viettämään kaksfvUk.
kolsen ke^Iomansa leirillä sotilashar­joituksissa.
Vjatkasta ilmotetaan. ettfi siellä on
päättynyt kaupungin j a neljän kihla­an
zmtalsoliittolaisten toimeenpa.
nema sotilaaUinen harjoiäisretkl.. Ret­keen
otti osaa 24)00 nuorisoliittolaista.
"Taistem" Vjatkasta kesti kokonaisen
vuorc&auden- Erinäisten "talstelsun'
osanistuneidm nuorisoliitto-osastojen
täytyi ennen taistelnifa suorittaa täy­sissä
varusteissa pjkamarssissa 60 kf-kanetrin
jiitulnen vaikea taivaL Vaik­ka
koko yön s3t(A ajäkarasti. säilyi k u .
r i ~ja _i{mo6to8 Icarkealla retkeläisten
Joukoissa: BazjtritosretM osoitti, että
numisoliittollaisee sabtautoviat valm-vasti
pnolttstoskuntoisntulen kohotta­miseen.
— iäjon asettaa tosiasiat. Jolta esi­tetään
ndnua vastaan, oikeaan valais­tukseensa.
Tämä oikeusjuttu on po­liittinen,
eikä edes syyttäjä voi kiel­tää,
että olen toiminut Unkarin kom-munlstlpuolneen
keskuskomitean jä­senenä.
Tämä oit poliittinen noita-juttu.
On kalvettu esiin pykälä Met-temlchin
ajoilta. Jota sovellutettiin
vuoden 18U vallankumouksen verisen
kukistamisen jälkeen m.m. Ludvig
Kossuthiin.
Oikeuden puheenjohtaja:
~ Älkää käyttäkö sanaa noltajut
tn, se on luvatonta,
Bela K i m : — Tahdon vai huo­mauttaa,
että puolustusasianajajani
eivät ole koko tutklmlsaikana saaneet
tutustua syytösalnehlstoon. Sain pu­hella
heidän kanssaan vain vartioiden
läsnäollessa. Sanon vieläUn kerran
"poliittinen noitajuttu" sen vuoksi, et­tä
sitä käydään kansainvälisen vasta.
vaIla,nkumouksen nykyaikaisimpain
menettelytapojen mukaan. Asiakirjat
ovat käännöksessä väärennetyt, kuten
muudan minun klrjeistänikln, missä
olen sanonut vain, että Ranskan vaa­lien
tulokset eivät tsrydyttäneet minua.
Kääntäjä antaa minun sanoa: " M i ­nun
ei tarvitse sanoa, että olen pon­nistellut
paljon Ranskan vaalien a i .
kana." l^mä väärennys on antanut
tehdä attentaatti minua vastaan, ja
minä olin vähältä menettiUl henkeni.
Minun on oltava varovainen-
Puheenjohtaja: — Miksi saavuitte
täime takaisin?
Bela Kun: — Karkoltuksenl el o t
lut ehdoton- Vetosin sosialidemo­kraattiseen
yllmaaherraan Ja oletin^
ettei hän sallisi tällaista asyyUolkeu-den
loukkausta. Mutta nyt sain tie­tää,
että herra Seltz oU kuitenkin
vahvistanut karkoltuksenl. Yksi skan.
daall enemmän tai vähemmän ei mer­kitse
mitään sosialidemokratialle.
Bela Runin puolustuspuhe keskey­tettiin
monta-kertaa Ja lopuksi rils-tettUn
häneltä kokonaan puheoikeus.
Sen Jälkeen tutkittiin asiakirjain sak.
sanklellset käännökset j a asiantunti.
Jäin oli myönnettävä, että yksityisiä
kohtia oli todella väärennetty.
Toisten syytettifrjen—George Meyer-hoferln
Ja Ilona Bräuerln — kuulus­telussa
kävi Ilmi heihin suunnattujen
syytösten täydellinen onttous..
Takavarikoidun materialln lukemi­sen
jälkeen, mikä materiall kosketteli
erityisemmin Unkarin kommunistipuo­luetta
Ja sen organlsatlota, lopetettiin
todistajain kuulustelulla. Syyttäjä lau
sul loppuesltyksessään, että yksino­maan
Unkarin kommunistipuolueen
laittomuus Unkarissa, riitti tekemään
sen laittomaksi Itävallassakin.
Ytimekkäässä loppupuheessaan kal­voi
Bela Kunln puolustaja Egon
Schönhof pohjan. koko syytökseltä,
mitä hän piti poliittisena kostotoimen-plteenä
sanan täydessä merkityksessä.
Myös loppulausunnossaan riistetyn
Bela Kunllta puheoikeus. Myöhään
illalla annettiin asiassa tuomio, Josta
sähkösanomatledot ovat jo tietäneet
kertoa. '
lainen aavistus siitä, että voisin tä­ten
avustaa, kanssaihmisiäni muo­dostamaan
elämänsä — ei sovittu­jen
perintätapain vaan oman va­paan
vaal5n pohjalla. Luonnollisesti
vain siinä laajuudessa kuin yhteis­kunnalliset
ja taloudelliset olosuh­teet
sallivat Uskoin myös aina, et­tä
olisi tuleva aika, jolloin naista
arvosteltaisiin samalla moraalisella
mittapuulla kuin miestä. Sillä hä­nen
erikoinen naisellinen hyveensä
ei suinkaan takaa hänelle kunnia­paikkaa
ihmiskunnassa vaan suorit­tamansa,
yhteiskuntaa hyödyttävfin
työn arvon. Hänen mieskohtaisuu-teensa
arvoa ihmisenä, työläisenä,
yhteiskunnan jäsenenä, ajattelijana
taikka kamppailijana. Elämäni ia
toimintani johtavana motiivina ja
johtavana voimana on, joskin tie­dottomasti,
ollut astuminen omaa
tietäni, luomistyö miehen rinnalla,
taisteleminen yhteiskunnallisten
ihanteiden toteuttamiseksi (olen l u ­keutunut
kommunisteihin lähes 30
vuotta) mutta että samalla omasta
tahdösUhi muokkasin mieskohtaisen
naiskohtaloni. Mutta ennenkaikkea
en minä ole koskaan antanut tun­teiden!,
rakkauden iloineen ja su-rulneen
saada ensi sijaa elämässäni.
Etualalla on aina ollut: luoda»
kamppailla.
ranskalaiselle ministerille De Monziet
le aiheen puhua neuvostovenäläises-tä
vaikutuksesta Ranskan vaaleissa.
Tämän jälkeen selitti Bela Kun,
että hän oli saapunut Wieniin sen
vuoksi^ että bll eräältä ystävältään
saanut tietää Unkarin valmistautuvan
Kollantay elämästään
sotaan Neuvostoliittoa vastaan Uitossa
Italian kanssa.
— llUnän ilmoituksen oU ystäväni
saanut suoraan eräältä Unkarin a r ­meijan
esikuntaupseeriin.
Puheenjohtaja: — E n salli, että jut­tu
sihretään ulkopoUittiselle alalle.
Täällä ei käy laatuun puhua Unkarin
hallituksen sotavarusteluista.
Bela Kun Jatkaa: — Puolueemme
taistelee sotaa vastaan- Mielin or­ganisoida
kamppailun sotaa vastaan
— kamppailun. Joka on vain osa työ.
väenhidcan vapautustaistelusta-
Puheenjohtaja: — Olen jo sanonut
ettette, saa sekoittaa tätä kysymystä
Syyttäjä ehdotti, että yleisö suljet-t
^ s l in käsittelystä. Puheenjohtaja
keskeytti käsittelyn neuvotälaJcseen
tästä ehdotuksesta. Puolen tunnin
kuluttua ihnoitettUn kuitenkin, että
ehdotus olt hyJSMj j a syytettyä k c -
hoitettiln vain olemaan puhumatta
uDcopoliittisIsta asitrilsta.
Kysyttynä, miksi oli k&yttSayt vää­rää
passia, vastasi Bela K t m : — Ktm
minut karkoitettiin Itävallasta, antoi
Itävallan hallituskin minUUe väätSn
passin- Ykrinpä vankilaanpasslttiridn
suoritettiin väärää passia käyttäen-
Viranomaisilla oh ilmeisesti syynsä tä.
hän. zniiqiä siis — miminakin on
syyni sUIxa Aikaisenmdn yritettiin
Äskettäin ilmestyneessä saksan­kielisessä
"FOhrende Frauen Euro­pas"
— Europan johtavat naiset —
on Aleksandra Kollontaylta, Neuvoa
toliiton lähettiläältä Oslossa seuraa
va itsebiografia:
Ei ole mitään vaikeampaa kuin
elämäkertansa kirjoittaminen. Mitä
on esitettävä? Millä on yleistä kiin­toisuutta?
Ensimmäisenä käskynä
on, että on kirjoitettava vilpittömästi
eikä esiinnyttävä tavanmukaisella
liäveliäisyydellä. Kun ihmistä ke-hoitetaan
kertomaan omasta elämäs­tään
siten, että esitys' olisi hyödyl­linen
yleisölleV niin saattanee tämä
vain merkitä, että on suorittanut
jotakin ppsitiivisesti hyödyllistä elä<-
mässaan, ludnut jotakin, minkä ylei­sö
tunnustaa. On siis unohdettava,
etiä puliuii itsestään Ja että on yri­tettävä
loittoontua omasta minuudes­taan,
jotta voisi niin ulkokohtaisestl
kuin sttinldn kertoa omasta elämäs­tään
ja toiminnastaan. Minulla on
kyllä tahtoa yrittää tätä. Mutta
toinen kysymys on, onnistunko siinä.
Sen lisäksi' on minun myönnettävä,
että tämä itsebiografia asettaa
eraäHä tavalla minulle probleemin,
eJttä katsahdan jos^kin määrin ute­liaana
menneisyyteen ja tahystellen
tulevaisuuteen, on hahmoltava ole­massaoloni
ja luomisen tärkeimmän
Jotta ei syntyisi väärinkäsitystä,
on tässä mainittava, että olen vielä
kaukana kokonaan uudesta naistyy«
pistä, joka ottoa naiselliset elämyk­sensä
suhteellisen kevyesti, ja on
sanottava onnellinen plnnalllsest!,
naisesta, jonka tunteet Ja sielun tar­mo
on suunnattu kiaikille aloille, ja
joka ci %nrta hentomielisten rak-kauselämyston
johtaa itseään. Lvi-keudun
siis edelleenkin siihen naiSi^
polveen, joka on "kasvanut j a ' kehit­tynyt
historian vaihdekohdassa. Rak­kaus
monine pettymyksineen, mur-henäytelmineen
ja ikuisine vaati­muksineen
täydellisestä sielunyhtei-syydestä
on edelleen suorittanut yh'
tä elämäni suurimmisto osista. Ko­vin,
kovin suurta osaa! Sillä täten
hävisi tuloksettomasti ja viime kä^
dessä arvottomasti paljon kallista a i ­kaa
ja tarmoa. Me, menneen pol­ven
naiset, emme vielä ymmärtä­neet
olla vapaita sisimmässämme,
sydämessämme. Hedelmättömiin tun­ne-
elämyksiin tuhlattiin kerrassaan
uskomattomiin sieluntarmoa ja työ­voimaa.
On kyllä totta, että me,
kuten niin monet muut, työtäteke­vät
ja taistelevat aikakauden naiset
ymmärsimme olla käsittämättä rak­kautta
elämämme päätorkoituksena
vaan asetimme sen keskijiisteeksi
työn. Mutte tästä" huolimatta, miten
paljon olisimme voineetk«tan luoda
ja saavuttaa, ellei tarmoamme'olisi
lajoitettu alituisessa kamppailussa
tunteiden kera toista kohtaan; Se
oli itse asiassa alituista puolustus-sotaa
miehen takertumista vastaan
meidän omaan minuuteemme, taiste­lua
tämän problcmin pohjalla: työ­tä
tai avioelämää Ja rakkautta. Me,
vanhempi polvi, emme vielä ymmär­täneet,
samalla tavoin koin useim­mat
miehet, ja kuten nyt myös
nuoret naiset oppivat älyämään, ni­mittäin
sopusointuisesti sbvellutta-hiaan
työif ja rakkauskaipuun, toi­siinsa,
hiin että rakkaudelle anne­taan
vain alistettu asema. Virheem­me
oli siinä, että annoimme itsem­me
kokonaan rakastamallemme mie­helle,
ilman ehtoja siinä toivossa,
että täten saavuttaisimme sielulli­sen
sopusoinnun. Mutta mies koetti
aina pakottaa meille oman minuu­tensa
ja täysin sovelluttamaan mei­dät
itsensä mukaan. Ja siten «syntyi
meissä kaikissa sisäinen irtautumi­nen,
joka ei ole koskaan tapahtu­matta,
milloin rakkaudesta tulee
kahle. Me tunsimme itsemme orjuu­tetuiksi
ja koetimme katkaista xak«
kausslteet Ja alati toistuvassa tais­telussa,
taistelussa rakastamamme
miehen kanssa, riuhtaisimme me i t ­semme
irti ja kiiruhdimme vapautta
kohti. Siellä olimme yksinämme,
yksinämme, mutta vapaina — va­paina
valitsemallemme rakkaxille
työlle.
Nuoriso, viime polvi, el olo pa­kotettu
käymään lävitse meidän he­delmätöntä,
ihmisyhteiskunnalle eh­dottoman
hyödytöntä taistelua. Sen
voimat ja sen työtarmo säästyvät
luovaan työhön.
Ei^iamun osaasiiaKet
Englannin osuustoiminta, jol^i
tarjoaa monta hyvää esimerkkiä
muiden maiden osuustoiminnalle, on
saavuttanut suuren voiton siinä snb-teessa,'
ettil se on kyennyt vetä­mään
mukaansa myös' naiset Ä s ­kettäin
pidettiin Plymouthissa, Eng­lannin
osuusnaisten järjestön, Wo-men'
8 Co-operatlve Gnildin. vuosi­kokous,
jossa oli lähes 1,000 edoa-tajaa.
I^nglannin osuustolmintftnalsten
kokous oli sangen edistysmielinen
ja varsinkin taistelu sotaa vastaan
oli hyvin keskeisenä kysymyksenä.
Heti avajaispuheessaan järjestön
presidentti Amy Bedhall korotti ää­nensä
kapitalistisia sotia vastaan j a t
kannatti neuvostohallituksen ehdo- ;
tusta yleisestä aseiBtariisumisisto ja
militarismin täydellisestä lopettaml- .
eesia. Hyväksjrtyseä ponnessa vaa- -
ditoan ösuustoimintapuqlue ja työ- <
-väenpuolue ottamaan <ohjeImaaakS>
sotien vastustamisen ja Icamuitka^ *
maan neuvostohallituksen' alotteit» >
sotien Jopettftmlsekol. ^
Talstalu kApiialtsiista sotb vaSli
taan ei ollut ainoa kysymys, jota ,
osuustoimintanaiset kokouksessaan
käsittelivät Varsinaisesti' osuus­kauppoja
koskevat* kysymykset oli­vat
huolellisen harkinnan alaisina
ja naiset osottiyat suurta innostusta
osuustoimintaa kohtaan. Englannin
osuustoimintanaiset osottavat mui­den
maiden tyjöläisnaisille hyvää esi­merkkiä.
Canadassa esimerkiksi py­syttelevät
naiset vielä melkoiseit
yksimielisesti sivussa osuustoimintaa
koskevista asioista. Osuustoiminnas-sa
olisi työläisnaisille erittäin k i i -
tollinen toimiala Ja siksi tulisi mei­dän
kiinnostaa naisia yhä enemmän
osuustoimintaan.
Suomen
Pääkonsiilhirasto *
koko Canadaa varten niorfttaa kolk.
kia maan virallisella edustukiBUa
kuuluvia tehtäviä, antaa posiei*
matlrastuste varten kotimaahan t oi
muuoUe, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää peArtö- J a
mnito Supaen kansoUisiio kob(&
tuvla asioita.
Osoite:
Censnlate Geoiral of PloUad,
Boom 9X8
118 Stanley Street, MontreaL
(Corner S t Catharina and Stanley)
A K S E L I RAUANHEIMO. piäkonsuQ
Lisäkri on Suomena ednstajfna
Canadassa: Konsuli Erick J . Korta,
Port^Arthur. Ont — D. J . Ctfdo^
40 King S t , S t John, N . B T - -
Adiel SoarimikL 819 Bay S t , To­ronto,
Ont — G. W. TSmrooe 8 6 1
Bow»^BL,ytacowr0r, B. G — tt
P. Albert BemuuMon, 470 Ifoia S t .
Wfnntee^>Man. — Tbomoa E m ä ^
Box L . Cepper CBff. Ont
KMTiUJIN SEREHimr
Nuotteja on nyt gaatavana
eliokohtalon itseeni nähden.
Minulla oli Jo varsin nuorena sel­villä,
etten paanut missään tapauk­sessa
muodostaa-elämääni sovittujen
kaav<>jen mukaan, ja että minun.
Jotta isaisin' selviksi elämäni todelli­set
suuntaviivat' oli kasvatettava yli
oman itseni Minulla oli määzätyn-
Viime vttottna tuebsa ari tihbnakcUM <m «tltettr Cov. A . VIrtaMa
« y o . oa SO Colombia Uryta (No. 3 0 6 4 „ tolMlta D O O I M S M J * . l e l a M
M o a o ^ aaotttkyMlyJä Joka poolelu päStfmmo kvsteataa tSnSa kakt«M
• o v i f u k M B o i« OB «tS nyt »Us Motavltsa Uriakaopostaaame, lastramon.
Vloltuolo tai Ottotto, piaaoa «aottykselli, klata 40 soattiä ka^w]«-
Aclamiekaio tevoUiaoB aleaaos.
Vapauden Kirjakauppa
' Box 69, Sndbmy, Qnt