Vapaus, November 10, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 10 p. — Tuesday, Nov. 10, 1964
-VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov 6. 1917
Edltor:W; Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada
Mailing address: Box 69 >
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash^J^-
M. n U , . ; Vi ,h.; c A N A Dl AN; L A NGUAG PRESS:
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAissa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 ti kk. ?5.2S
r vk lO.JiO (i kk. 5.75
Kehno vastaväite-
Kuten on lelitemme uutisosastolla aikaisemmin kerrottu,
maakuntahallituksen Bill 163-nimellä tunnettava. Ontarion
sairashuoltovakuutuslakia tutkimaan nimitetty 14-henkinen
erikoiskomitea julkaisi muutama päivä sitten eräänlaisena
"vuotona" tai ennakkotietona käsityskannan, että mainittu
komitea tulee ehdottamaan lainlaatijakunnalle ehdotuksen
"vapaaehtoisen sairashuoltovakuutuslain laatimiseksi", mikä
seuraisi tämän "vuodon" mukaan hyvin läheisesti Albertassa
nyt voimassaolevaa samantapaista lakia.
Tässä yhteydessä on ensiksi syytä kiinnittää huomiota
kahteen määritelmään, jotka saattavat johtaa paremmin asian
tuntemattoman harhateille. Kun Ontarion maakuntahallitu.'?
jäsen nimittämä tutkimuskomitea sekä niitä tukevat lehdet
puhuvat kovaäänisesti sairaushuoltovakuutuksen "vapaaeh­toisuudesta"
niin sillä tarkoitetaan sellaista yksityisten va­kuutusyhtiöiden
hyväksi toimivaa vakuutusta, joka ei kos­kisi
kaikkia asukkaita. Se olisi "vapaaehtoinen" tietysti si­käli;
että joidenkin kansalaisten kohdalta jäisi vapaaehtoi­suuden
varaan kysymys siitä, liittyäkö siihen vaiko ei. Mutta
se olisi "vapaaehtoinen" ennenkaikkea siksi, että sen tarkoi­tuksena
ei olisi varata etukäteen mainittua sairashuoltoa kai­kille
kansalaisille, vaan ainoastaan vissille kansalaiso.salle.
Kun toisaalla puhutaan esimerkiksi Hallin komissionin ehdot­tamasta
"pakollisesta" sairashuoltopalveluksesta. niin sillä
"pakollisuudella" tarkoitetaan, että kaikki canadalaiset hyö­tyisivät
siitä varallisuuteensa katsomatta.
Tosiasia on/ että Ontarion sairashuoltovakuulus. sellai­sena
kuin se on Bill 163:ssa kaavailtu, auttaisi pääasiassa
vähempiosaisten ihmisten kärsimysten ja kurjuuden kustan­nuksella
upporikkaita vakuutusyhtiöitä.
Meille sanottiin edelläkerrotussa '•vuotouulisessa". että
Ontarion maakuntahallituksen suosimassa sairashuoltova-kuutuksessa
myönnetään hallituksen apua ••köyhyydentodisT
tuksen" (means test) perusteella varattomille kansalaisille.
Mutta tunnettu tosiasia on, että varattomat ihmiset alentuvat
"köyhyydentodistuksen" anomiseen vasta äärimmäi.sen pakon
edessä.
•Pantakoon tässä yhteydessä merkille, että yksi.kolma.s-osa
Albertan koko maakunnan väestöstä olisi siellä voimassa­olevan
sairashuoltovakuutuslain mukaan oikcutcUu saamaan
avustusta, "köyhyydentodistuksen" perusleclla. Tähän väestö­ryhmään
kuuluvat kaikki ne, joilla ei ole verotettavia tuloja
enempää kuin $500 vuodessa. Mutta ainoastaan yksi kolmas­osa
näistä 192,000 albertalaisista, jotka tulojensa pienuuden
pohjalla olisivat lain mukaan oikeutettuja saamaan tätä avus­tusta
"köyhyydentodistuksen" perusteella,:on alentunut täl­laista
köyhyydentodistusta hankkimaan itselleen. ^
Toisaalta on selvää, että yksityisille \'akuutusyhtiöille
voittoa tuottamaan suunniteltu sairashuoltovakuutuslaki on
äärettömän kallis verrattuna yhteiskunnallisesti rahoitettuun
ja kontrolloituun sairashuoltopalveluun, jonkalainen laki on
voimassa Saskatchevvanissa ja minkälaista lakia Hallin ku­ninkaallinen
komissio ehdottaa koko Canadalle. E.simorkik.;i
Albertan maakunnassa — ja meidän saamamme 'vuotouuti-nen"
kertoi, että Ontarion maakunnassa aiotaan tarpoa tässä
Albertan jalanjälkiä - r - joutuu sellainen mies, jolla on vaimo
ja kaksi alaikäistä lasta, maksamaan S501 suuruisesta vero­tettavasta
vuositulosta sairaushuoltovakuutuksestaan $144
vuodessa — siis miltei neljännen osan verotettavasta tulo-määrästään!.
PYHÄ BYROKRATIUS
Ontarion sairaushuoltovakuutusta tutkineen Hageyn komi­tean
antamista'vuotouutisista voidaan oikeutetusti sanoa, että
pyhä virkavaltaisuus on siinä laitoksessa niskan päällä.
Tosiasia nimittäin on, että joitain aniharvoja poikkeuk­sia
lukuunottamatta kaikkein konservatiivisimmatkin laitok­set
ilmaisivat julkisissa kuulusteluissa Haj^eyn tutkimusko­mitealle,
että Ontarion hallituksen suosittelema, suurten va­kuutusyhtiöiden
saalistamishalua ihmisten sairauden kustan­nuksella
edistävä lakitekele ei vastaa lähestulkoonkaan On­tarion
väestön tämän hetken tarpeita ja vaatimuksia.
Tämän vuoksi on kerrassaan tuomittavaa, jos Ontarion
hallituspiirit aikovat, kuten edellämainitussa "vuötouutises-sa"
kerrottiin, esittää kansallisen sairashuoltopalvelun järjes­tämisen
tielle tällaisen yksityi.syhtiöitä auttavan lakiteke-leensä.'
•.
Jos koskaan, niin nyt pitäisi koko Canadan kansan ja
siinä yhteydessä myös Ontarion väestön vaatia, että liitto­hallituksen
tulisi viivyttelemättä esittää kansallista sairas-huoltopalvelua
koskevan lakiehdotuksen alahuoneen käsitel­täväksi
ja hyväksyttäväksi.
Canadassa tarvitaan Hallin kuninkaallisen komissionin
ehdottamaa sairashuoltopalvelua, jonka perusteella saisivat"
kaikki canadalaiset -varallisuudestaan, tuloistaan, asuinpai­koistaan
ja toimialoistaan huolimatta takeen siitä, että hei­dän
käytettävissään on sairauden sattuessa nykyaikainen
lääkäri-, lääke- ja sairaalapalvelu.
Nej jotka viittaavat kintaalla tavallisten kansalaisten
etuihin yrittävät puolustella yksityisten vakuutusyhtiöiden
saalistamishimoa ihmisten sairaudenkin kustannuksella sillä,
että luonnönrikkauksistaah äärettömän rikas Canada ei voi
muka taloussyistä varata kaikille kansalaisille nykyaikaista
lääkäri-, lääke- ja sairaalapalvelua, kuten Hällin komissionin
esitykset edellyttävät.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Tuomari
Haii korosti vielä muutama päivä sitten, että Canadan johta­vat
talousmiehet .saivat hänen komissioninsa jäsenet vakuut­tuneiksi
siitä, että tällaisen terveyshuoUopalvelun järjestä­minen
ei tule missään tapauksessa ylivoimaiseksi taakaksi
Canadassa.
Berliini, maraskuussa.
— Tulimme taloudellisista syistä. En voinut maksaa ijialkastani 200
markan kuukausivuokraa.
— - En saanut ammattiani vastaavaa työtä, sillä täällä suorittamaani
sairaanhoitajatutkintoa ei hyväksytä Länsi-Saksassa. :
— Syyni ovat poliittiset. Osallistuin Länsi-Saksassa hallituksenvas­taiseen
liikehtimiseen; Ystäväni sanoivat, että on paras lähteä ennen
kuin pidätetään.
Kertojina ovat Länsi-Saksasta ja Länsi Berliinistä Saksan demokraat­tiseen
tasavaltaan muuttaneet henkilöt ja keskustelun puitteet muodos-raa
Berliinin lähistöllä Blankcnfeldessä sijaitseva maahanmuuttajien
vastaanottokoti. Se sijaitsee paikalla, josta Pohjois-Saksan silminkanta-mattomat
viljapellot saavat alkunsa. Kodin väliaikaisia asukkaita varten
1'kennetut parakit ympäröivät aitauksen tavoin neliömäisiä aluetta, joihon
hoidetut nurmikot, kukkaistutukset ja pieni lintueläintarha antavat ke­säistä
viihtyisyyttä myöhäisestä syksystä huolimalta. Puiston penkeillä
paistatetaan päivää ja kodin nuorimmat suorittavat omaa ohjelmaansa
lastentarhan takana olevalla leikkikentäJlä. -
SIDBURYN HÄTÄHUUTO"
Lienee hieman omituista että
tk. 3. p:n Vapaudessa ollut toimi-uskirjoitus
'Sudburyn hätähuuto"
luotti allemejfkinneen pääkoppaan
ajatuksia, jotka saattoivat minut oi­kein
äänekkääseen nauruun.
Kirjoitus itse oli vakava, asialli­nen
ja minusta tuntui, että siinä oli
iäfkeäkin alusta loppuun asti. Mut­ta
koko aja'us. tuntui niin hullun-kuriselta,
että minulta purskahti ai­van
väkisin makea nauru.
Koko Sudburyn kaupunki istuu
aivan kultakasan päällä vaikka se
nyt tässä tapauksessa onkin vielä
nikkeliä siellä maan alla. Toi.sta-kymmentätuhatta
miestä kaivaa si­tä
sieltä yötä ja päivää, ja nikko:
Iillä on niin korkea hin*a, että toi.s-tasataa
miljoonaa dollaria pulid;<sta
voittoa voidaan lähettää vuo.';ittain
ulos maasta. Nyt kuitenkin meidän,J
jotka asumme paljon köyhemmillä |
paikoilla ympäri maata, ja joiden I
takapihoilta ei ikinä ole löytynyt}
muuta metallia kuin joku väärä ja |
ruo.s'unul naula, niin nyt meidän !
pitäisi rientää auttamaan j ;
tamaan Sudburyn
.saisivat kaupunkinsa asiat järjes­tykseen.
Eikös se ole aivan ihmeol
Iistä, että selvät asiat on osattu kie­toa
niin monelle mutkalle ja myk­kyrälle,
että tarvitaan oikein halli­tuksen
komissio avustusasiaa pohti­maan.
•
Minä ehdottaisin. eUä kun Siul-bury
harjoittaa niin runsasta ja vil­kasta
vientiä rajan eteläpuolelle, et­tä
aivan y l i satamiljoonaa dollari;i
on viennin arvo. niin sen pitäisi ta­sapuolisuuden
vuok.si harjoittaa
myöskin tuontia. Nyt pitäisi kiirecl-jlisesti
lähettää sinne ti|;ius, että
i sieltä lähetettäisiin puolisen tusi-i
naa parasta laatua olevia profe.s.so
I reja Suclburyyn. Luulen, että kun
ihe panevat viisaat päänsä yhteen,
1 he onnistuisivat muutaman kuukau-
.den kuluessa tekemään lisäksi vielä
monta muuta mykkyrää; .sykkyrää ja
: kiperää kiekau.sta tähän jo ennes­täänkin
solmuiseen vyyhteen. Sil­loin
varmaan me. jotka emme asu
Sudburyssä ja joiden hallussa ei ole
muuta viisautta kuin pieni annos
tavallista '•hevosälyä",; ällistyksestä
suu ammollaan, ilomielin kaivai­simme
housujemme taskuista vii­meisetkin
nikkelimme ja lähettäi-
.simme ne takaisin kotipaikalleen
Sudburyyn.
p]nsi hätään voisi kuitenkin maa­kunnallinen
komissio pyytää liitto-hallituk.
selta määräystä, että kerä­tään
maamme.väestöltä yksi nikkeli
päätä kohti. Siitä tulisi 1 miljoona
dollaria ja se auttaisi Sudburyn
kaupunkia puoU vuotta. Siihen men-ne.
ssä olisikin jo luullakseni vapaa­ehtoinen
kolehti vilkkaassa käynnis­sä;
•;•
Varsin surkeaksi tekee tilanteen
.se, että Ineon herrat.ovat niin ove­lasti
järjestäneet asiansa ja kieto­neet
nyörinsä kaupungin asukkai-
I
den ympärille että jos asukkaat ei­vät
'an.ssi pelimannin soiton mukai­sesti,
niin he voivat lyödä laudat
laitostensa ovien eteen Sudbury.ssa
ja tuottaa (ainakin hetkellisesti) ai­van
tarpeeksi nikkeliä Thomp.sonis-ta,
Manitobasta; Silloin varmaan
syntyisi tilanne,: että emme ainoas-
'aan tyhjäisi taskujamme nikkeleis­tä
v;ian lähettäisimme housuniine-yipr^
Uun isäntänä toimii lai-to){
Sen varajohtaja Heinz Niels-son.
Toimistoparakkiin järjeste­tyn
kahvipöydän äärellä hän ker­too
viitisen vuotta kestäneestä
työstään. Tämän vuoden 8 ensim­mäisen
kuukauden aikana on
Blankenfcldcn vastaanottokodin
toimesta DDRrään sijoitettu 1800
LänsirSaksasta ja Länsi-Berliinis­tä
tullutta henkilöä, joista 350 on
ollut lapsia. .'»5 prosenttia maini­tusta
lukumäärästä on ollut takai­sin
palaajia ja loput ovat alun pi­täen
asuneet lännessä. Maahan­muuttajien
lukumäärä oIi.si vielä­kin
korkeampi, mutia DI)R:n vi­ranomaiset
ovat joutuneet palaut-\
tamaan n. 40% tulijoista, jotka
jovat jättäneet jälkeen.sä lyhyem­män
tai pitemmän rikosrekisterin.
Takaisin passitettujen lukumäärä
on erikoisen korkea tässä vastaan­ottokodissa,
sillä sinne tulijat
ovat etupäässä Länsi Berliinistä,
johon taas rikolliset ainekset pa­kenevat
Länsi-Saksasta. Tässä
suhteessa ovat molempien Saksan
valtioiden ja LänsiBcliinin vi­ranomaiset
yhteistyössä ja mm.
siitä syystä joutuvat siirtolaiset
olemaan vasta:mottokodissa vähin­tään
kolme viikkoa.
Sinä aikana selvitetään niin men-nei.
syys kuin tulevaisuuskin, sillä
siinä tapauksessa, että tulijat hy­väksytään
DDR:n kansalaisiksi han
kitaan heille asunto, työpaikka ja
kodinperustamislaina. .Tos asiat ei:
vä' järjesty kolmessa viikossa, voi
i
Mitä muut eanovat
iinijpiinQiwniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiHiiyinunii!iiiiiii]i|iiii^^
, ^ , 9 U I T I K 0 I L L A SATK^JSftJN AVAIN
nikkeli, Toronto. Ont.
kin Sudbuiyn kaupun.i^iJle: Yksi ' kodi.s.sa' viipyä kauemminkin. Heinz
j Nielsson puhuu korostetusti va.s-
I t.ianottpkqdista. joka antaa luen
S l' O .>! E N K i; N NI / v !>! E K KIT ! noin. keskusteluin ja elokuv.aesilyk
KANADAN KANSALAISILLE
!sin .mahdollisuuden valmistautua
ielämän muutokseen. '•Laitoksemme
sä hyvinvointi oli jo valmiina kaup­pojen
hyllyillä.
Tehköön lehdistö, radio ja televi­sio
sitten mitä tahansa, ei DDR:ssä
tapahtunut kehitys ole jäänyt län­nessä
asuvilla saksalaisilta huomaa^
matta. He ovat nähneet sen omin
silmin tietoja on tullut sukulais­ten
ja ystävien kirjeissä ja sellais­ten
ulkomaalaisten .sanomana, jotka
ovat pystyneet katselemaan Sak.saa
kiihkottomasti ja rehellisin silmin.
Miten näihin takaisin palaajiin suh­taudutaan
DHRssä? ky.sytään vara-
Johtaja Nielssonilta. Hän vastaa, et­tä
Itioiinollisesti on ihmisiä, jotka
ovat katkeria J a -sanovat: Menitte
silloin länteen, kun ette tienneet,
miten täällä käy ja oli vain vaike^
uksia voitettavana. Helppohan nyt
011 palata takai.sin valmiiseen pöy­tään,
kun kaikkein vaikein on ohi.
Nielsson .sanoo kuitenkin DDK:s-sä
kamppailtavan tällaista suhtau-|
tumista vastaan, sillä pakenijat'
ovat maksaneet oppirahan.sa kukin
omalla tavallaan ja ehtivät vieläkin
lantaa oman panoksensa, sillä "Roo- !
ma ei ole läheskään valmis": Täniä ;
ei ole kuitenkaan mikään pääongel- •
ma, .sanoo hän edelleen. Pääasia on •
! .se. että lapset .sopeutuvat täkäläi- ,
, setyi kouluun, jo.ssa on .suuri jouk
! ko sellaisia ainoita, joita ei lännes­sä
ole lainkaan ja että vanhemmil- j
le saadaan j ä l j e s t e t t y ä työpaikka, |
; jossa he parhaiten viihtyvät. ,
r • •. • \ " "• '. ' • •'• • " I
I ' •
I Kiertokäynti vastaanottokodissa
' osf)itt;i;i.että siellä on kaikki vält­tämätön,
miiltoi mitään tarpeeton
i la 011 ruokal.i. lastentarha, kirjas­to,
seurustelutilat, siistit ja lampi
niät asuinhuoneet. Kodi.ssa oleske­levat
saavat täyden ylöspidon ja
j markan taskurahaa päivässä. .lotkut
4
Herra t()inii'taja.
Sen Johciosra. että eräät Kanadan
suomalaiset ovat saaneet vierailun ' elämän alkuun omin nokkineen.
poikkeaa lännen pakolaisleirci^^tä, • käyväi työssä jo kodissaoloaikanaan
joista jokainen saa selvitä IUUUMI
I yhteydessji Suomen Opetusnviniste-j
riii ansiomitalit), pyydän kunnioit-
I lavasti saada tilaa seura;ivaile:
Siioini-Seura on pitemmän aikaa!
halunnut ant;ia virallisen tunnus­tuksen
niille monille Kanadan suo­ma
I a i s il I e. j o t k a o V a t e p ä i I se k k ä ä s-ti
tehneet vuosikausia työtä suoma­laisen
kulttuurin hyväksi. Ansioilu-
, noita meikkien saaji;i olisi ollut
rahas- r , , . , . ,... . ' . •
, , • ,.. I varmaan kaikkienkin lariestojen ja
asukkaita - etla i , .. , , . .. '
vhdistysleii i')vei.s.sa.
Kanadan lilkoministeriön . anUi-man
tiedon mukaan Kanadan .suo­malainen,
ei ktiileiikaan, saa ilman
kuniiii^atlaren lupaa vastaanottaa
vi(;ia;ilta. valtiolta kunniamerkkiä.
E mme; yaacl i t u 1 i j o ilta ko m mii n ist i s-
•a maailmanV:itson'iista.; (MloUvtäm-me
vain heidän tulevan yhteiskuu:
t:>i^"1t)()isit';j DiMJii. kaMs:i1aisiksi.
jotka: ovat selvillä .velvollisuuksis­taan
ja oikeuksistaan,"
Tulijat anovat näösyä _I>l)R:äiiti
etu päässä sos i a a 1 i sishT^jä; ta I on d el-li.
sisla .syistä.v.-Hinlojen korotukset.
^ korkeat vuokrat, hermojarepivä kil-j
pajiioksu elintason kanssa. las'en li
Uäärityvä liikumäärä ja huoli hei-i
(Iän kouhituksestaan on. saaiuit ko­konaisia
ruokakuntia liikkeelle koh-
I (i itäa. Armeijasta (iaenneel eivät
|,sano •:. i)aenheensa aseveivollisu
itaan. sillä he tietävät sen olev
Kävtännössä kiirrinuatar lodehnä- voimassa DnR.-ssäkiri. v;ian Biindi
köisesti antaisi - luvan, mutta Kana- ! \vehri,ssä vallalla olevaa preussilais-,
dan hallitus c i oni;iksumansa käy-, (;i "prässiä,
tännön riiiikaaii tällaista anomusta
tee. Tämän vuoksi emme ole katso- |
neet vojvaniine ehdottaa, kunnia-' ^''^'^»^^"'^'-'^
merkkieii myöntämistä : Kaii;idaii |
suomalaisille. Muistettaneen, ettii !
ansaiten siten lisätuloja. .A.sukkaat
suoii'lavat kaikki askareet ruoan
valmistamisesta nurmikon hoitoon
asti. mutta siltä huolimatta maksaa
vastaanottokodin ylläpito DDRlle
puoli iniljoouaa 1) markkaa vuodes-s;
i.
Useat asuinhuonei.^j.taan olevat
ovat - läpikäyneet l)l)R:stä lähties-siiän
lännen pakolaisleirien menon.
Siihen verraten he kiiltävät DDR:-s-sä
osakseen saamaansa hyvää vas­taanottoa
ja .sanovat uskovansa elä-
.''USA:ssa myönnetään nykyään ctlä heidän aseistaneensa ja koulut-taipiensa
ctelävletnamiliijsten jou^kvjen tai&tej^utahtb oh aivan lamassa,
eikä tämä koske väin heitä vaan myös amerikkaiaisia "neuvonantajia"
eli sotilaita, jotka ilmeisesti nähdessään olosuhteet paikan päällä itsekään
eivät usko a.siansa oikeutukseen; Mitään uutta puhtaasti sotilaallista rei­pastumista
ei näin ollen liene odotettavissa, pikemminkin näyttää siltä,
että Vietkongin menestykset tulevat jatkumaan. Toisaalta heidänkään
voimansa, ei riittäne ratkaisun aikaansaamiseen. Ratkaisu suuntaan tai
toiseen onkin pikemmin poliitikkojen kuin sotilaiden käsissä."
— ! Päivän Sanomat, Helsinki.
•••••9:
"ASIA TEHTÄVÄ SELVÄKSI LUKIJOILLEMME"
Kuvaten omalla tavallaan sitä noitajahdin pelon laajuutta, mikä ete-läi.
scssä naapurimaassamme nyt vallitsee, julkaisi Indu,slrialisti marras­kuun
2 pnä ylläolevalla otsikolla varustelun "selostuksen", Jota ei las­kettako
.sen paremmin Industrialistin kuin sen toiniitustyöläistenkään
viaksi vaan Yhdysvalloissa nyt vallitsevien olosuhteiden kuvaksi:
"Monenlaisia huhuja kuulostaa olevan liikkeellä tämä lehden (ni­mittäin
Industrialistin) a.sioissa viimeisten viikkojen aikana tapahtii-nei.
stamuutoksista. Siis pidämme tarpeellisena julkaista niistä tosiasialli­sen
selostuk.sen.
'Industrial Woiker siirrettiin ChieayostaDululhiin ja painetaan nyt
samas.sa painossa jossa myös Indus'rialisti on painettu sen jälkeen-kun
Fuhr Printing Co. lopetti sanomalehtien painamisen. Industrial Work-erin
painatuksen täällä järjesti A. W,uori, joka on IWW:n toimeenpane­van
komitean jäsen ja myös Workers Publishing Co:n johtokunnan kir­juri:
Hän myös järjesti siten, että Workerin toimittaja voi käyttää'työ­huoneenaan
tämän lehden huoneustossa tyhjänä ollutta huonetta, josta
Industrial Worker. maksaa pienen vuokran. Tämä oli hyvin luonnollinen
•a kummallekin lehdelle soveltuva järjestely, multa Wuoren erehdys oli
se, ettei hän esittänyt asiaa tämän lehden henkilökunnalle ennen kuin
asia oli Järjestetty ja \Vorkerin toimittaja Kelleriä odotettiin tänne' tu-
.leväksi.
"Kun tämä toimitushuoneen vuokraus Workerin toimittajalle "tuli
tämän lehden henkilökunnan tietoon, niin kolme heistä, uutistoimittaja
Saara Palkki, ©.soitteiden hoitaja Ann Salo ja korjauslukija Sirkka Hau­tamaa
ilmoittivat eroavan.sa heti toimistaan. Heidän selityksensä.oli seu-rava:
Kun he joskus myöhemmin joutuvat etsimään toisia työpaikkoja,
on heidän vaikea niitä .saada jos tiedetään.' että he ovat työskennelleet
työiaikassa, jolla on sama osoiie kuin Industrial Workenlla tulee ole­maan:
• , .^
"Heille koetettiin selittää senlaisen pelon aiheettomuutta jopa käy­tännössä
tapahtuneilla asioilla todistellenkin, multa he pysyivät käsi­tyksessään
. .
i:iii!iiiiii!iiii!n!iiiiiiii]iiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!:i!iiu^
I huonekaluista näkyy, että tämä f)
; henkinen perhe on ollut ahkera ja
säästäväinen, mutia siitä huolimat-t;
i se on nyf muurin sillä puolen,
mistä ei .sanota paluuta olevan. Vie-jrailijoiden
silmä viipyy kauniissa
' huonekaluissa. Sehreiber hymähtää
; ia sanoo: — Ette varmaan u.skoisi.
io.s kertoisin, millä vaivannäöllä ne
on hankittu. Kahta vuoroa töitä ja
! kotona oluen myyntiä. Emme ha-j
lua. että lap.semme raatavat'itsensä
i näännvk.sjin kuollakseen korkealla
elintasolla mitattuaan sitä ennen
W SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Miäii järjestyvän nyt vaikka vaati
inatlonuimpiinkin. mutta varmoihin .kaikki elämänsä arvot raha.ssa. Ja
ja tuivattuihin uomiin. | mistä sitten enää otetaan vuorokau-työtunteja,
kun vuokrat ja
elintaiyikkeiden hinnat aina vain
kohoavat?
Kihlapari. \Volf;janf; Bölthke ja
is lleidek olivat tulleet vastaan-i
TAKAISIN PALAAJIEN
presidentti Kekkosen vierailen jäl­keen
ovat monet eri jiirjestelykoiUi-tcoiden
jäsenet US.'V:n puolelta saa­neet
suomalaisia kuiiniainerkkejä,
mutta Kan.idan puolella, niitä ei ole
—ylläolevasta määräyksestä joh:
tuen - T - i;ir'tlu. < .
On Kanadan viranomaisten asia,
I miten tämän määriiyksen noud.itta-
I mistä yksityistapauksi.ssa v;ilvotaaii.
Suomi Seura ,on halunnut kunnioil-i
taa Kanadan hallituk.sen omaksu-
] mia periaatteita eikä sep vuoksi ole
voinut, kunniamcrkkien^^fmyöntämis-t
ä ehdottaa — niin usein kuin sel­laiseen
olisi erittäin, painavia pe­rusteita
ollutkin.
"Helsingissä marraskuun 2 päivä­nä
int)4.:
Ennen vuoden ItlGl elokuu.ssa
tapahtunufa rajojen sulkemista
ei DDRrssä ole käytettävissä lu­kuja
molempien Saksan valtioi­den
välisestä muuttoliikkeestä.
.Mainitun ajankohdan jälkeen on
00,000 siirtolaista sijoitettu
L)I)R:n eri alueille 7 vastaanotto:
kodin välityksellä. Suuri osa heis­tä
on ihmisiä, jotka lähtivät välit­tömästi
I)DR.:n perustamisen jäl­keen
15 vuotta sitten tai vähän
sen jälkeen.
Ile lähtivät kotim.iansa takapajui-simmasta
osasta, jossa ei ollut amc-rikkkalaisia
autoja, ei ranskalaisia
muotilehtiä :eikä aina riittävästi
edes k.iikkia elintarvikkeitakaan..
okotiin muutama viikko, sitten,
llä on jo kaksi lasta j . i he oli.
vat asuneet I.änsi-Berliinissä yhdes­sä.
niutt;i eivät olleet voineet men.
llä naiinisiin. kun ovat vasta l!)vuo
liaita\ Täysi-ikäi.<vyttä odotellessaan
ja käydeioään viime jouluna, llä
Rerliinissä he tekivät päätöksen
muutos'aan:. sillä heillä ei ollut toi
v(>it;i saada lap.sia l:istentarhaan ei­kä
päästä rotankolomaisesta
•isunnostaan.
Puusepi)ä 1'aul Ilerr'40.ss ei ollut
i — Olemme .seuranneet jatkuvasti
; kehitystä I)DR:ssä ja voin vakuut-
: taa. että vuoden puolentoista kulut­tua
tämän vastaanottokodin jokai-i
nen vuode on käytö.ssä yhtä mittaa.
; .'Vjatella nyt vain mitä pieni DDR
on saanut l.T vuoden kulue.ssa ai­kaan
esim. olympiajoukkueen suh­teen.
Arvelimme, että on parassa
i lähteä ennen kuin on liian myöhäis-.
;tä suuren väentungoksen vuoksi Ja
'siksi olemme nyt tässä:
Väinö Kataja, Toronto, Ont., täyt­ti
äskettäin 71 vuotta.,
Yhdymme — vaikka valitettavasti
myöhästyen — ystävien Ja^ sukulais­ten
onnentoivotuksiin.
: Ijuolestaan voinut ratkaista, miten
maksaa .=>00inarkan kuukausipal-i Schieiberilta ei houkuteltu haas-kast.
ian 200 maikan vuokraa ja niin |tatteina sen enempää kuin toisilta-
IJOilie päätti lähteä. .-Vsuakseen"ih- j kaan läsnä olleilta eikä häh luon-misiksi
" oli maksettava tai sitten nostaankaan ollut erikoisen puheli-tyydyttävä
kell.iriasuntoon. Ilen - | asta tyyppiä. Hän vain halusi sanoa
uoss sanoi oneen.'Na 17-vuotias hur- järkähtämättömän näkemyksensä
japää lälitie.ssään Länsi-Sak.saan.rjulkisen sanan edu.stajille sopivan
missä suuret haaveet ja 'vapauden" tilaisuuden tullen. Olkoonkin, että
riemu nuiutf uivat hiljalleen per­heen
jokapäiväisiksi toimeentulo-huoliksi.';
•
Kyselipä' muuton s.vytä keneltä
Oli vain sosialismi ja suuret suun- L.tahan.sa. liikkuu vastaus lähes poik
nitelmat. Mutta koska ja ketä ne : keuksetta taloudellisen toimeentu-
Kunnioittavasti — Tauri Aaltio, ' tulisivat hyödyttämään':' ky.selivät j lon probleemoi.ss.i. Lukkoseppä
Toiminnanjohtaja, Suomi-Seura r.y. epäluuloiset ja lähtivät sinne, mi.s-'Sehreiberin m u k a n a a n tuomista
Ja Ontario's Hospital Seryicc
Commissionin päämies, tri J.
Neilscr. sanoi viime torstaina
Torontossa, että hän _ yhtyy
Hallin komi.^isionin kat.santo-taan,
että Canada voi taloudel­lisestikin
toteuttaa Hallin, ku-ninkaalli.
sen . komi.ssionin .suo­sitteleman
tei-voyshuoltopalve-lun.
"Me voimme olla torveilii
esiintymättä paikatui.s.sa hou­suissa",
sanoi tri Neilson ,
Tosia.sia tietenkin on, että
meillä ei ole kansakuntana va­raa
olla ilmari:tällaista kansal­lista
sairaushuoltiapalvelua.';
Siksi on vaadittava, että On­tario
n nnl a ä k u n ta h a 11 i t U k s o n p i -
tää luopua suu nn itolmistaa n
ka n sallisen: sairaushuoltolain
. laatimi.sen jarruttami.seksi, .ja
että liittohallituksen tulee toi­mia
mahdollisimman_nop.ea.ss.a
järjestyksessä Hallin kunin­kaallisen
komissionin ehdotuk­sen,
kansallisen' sairashuqlto-p.
nlvelun tbtcuttamisoksi.
ise on vain yhden ihmisen mielipi­de,
tlintui sillä olevan vähintään
yhtä suuri vaikutus kuin kaikilla
niillä tilastoilla ja käyrillä yhteen­sä,
jotka osoittavat DDR;n olevan
maailman IL johtavan teollisuus­maan
joukos.sa. Kun Saksan demo­kraattinen
tasavalta on tehnyt tiliä
Adenaueria
arvosteltiin
Bonn. '— . Länsi-Saksan kristillis-,
demokraattisen puolueen johtajat va­roittivat
viime viikolla tri Konrad
Adenaueria; että tämä voi mcnittää
paikkansa puolueen puneenjohtajana
mikäli hän jatkaa hyökkäilyjään pro
fessori Lud\vig Erhardin hallitusta
vastaan:
Varoitu.s annettiin puolueen parla­menttiryhmän
kokouksensa, missä
keskusteltiin 88 vuotiaan entisen liit­tokanslerin
viikko sitten ilmestynees­tä
sanomalehtiartikkelista, jossa tämä
arvosteli varsinkin nykyisen hallituk­sen
suhtautumista Ranskaan.
Tri Adenauerin' kerrottiin saaneen
vain h.vvin niukasti kannattajia puo­lueen
40 johtajan piiristä. Parlament­tiryhmä
kokontui liittokansleri Er­hardin
vaadittua puoluetta ottamaan
selvän kann.in tri Adenauerin syy-tök.
Min.
kulkemastaan 15-vUotistaipaleesta,
on maahanmuuttajien kasvava jouk­ko
eräänä silmiinpistävänä todis­tuksena
DDR:n taloudellisesta ja
sosiaalLsesta kehityksestä.
— Anita Jalo:
PÄIVÄN PAKINA
SÄÄNNÖTKIN OVAT TÄRKEITÄ
Parin .viikon kuluttua, eli tar­kemmin
sanoen marraskuun 21 ja
22 pnä istuu Järvienpäässä, Port
Arthurissa, "Canadan suomalais­ten
parlamentti", mi.ssä keskustel-l.
ian monista kansalaisiamme
yleensä kiinnostavista, asioista ja
sen lisäksi eiikoise.sti järjestö-väelle
tärkeistä k.v.sym.vksistä.
Vaikka kysymys on ennenkaik-
_ ke;i -CS.Ln ja Vapauden yhtiöko­kouksen
a.sioista, joista käydään
nykypäivinä hyvin intensiivistä
keskustelua .rsi väittelyäkin, niin
nämä järjesti)- ja lehtikysymykset'
ovat kuitenkin myös n.s. ".suuren"
yleisön, ja toistenkin samanta­paisten
laitosten huomion kohtee-n;
i — eikä suinkaan suott;i, sillä
onhan CS.Lllä jo yli .'50-vuotinen
kunniakas toiminnan taival .samal­la
kun Vii|)aus-lehtemme viettää
kolmisen viioden kujuttua .'JO-vuo-tisla
kullahääjuhlaan.sa Canadan
julilie.ssa saliiaua vuonna kan.sal-liisen
olemä.ssaolon.sä lt)0-yuotis-juhlaa.
-
Seuraa siis it.sestään, kuten la-,
sareetista saatava suui'us^ että tu-
_leva edu.slaja- ja yhtiökokous .saa
ansaittua huomiota p.sakscen.
Tä.ssä yhteydessä haluaisimme
kuitenkin kiinnittää jäsenien ja
, os;istojen huomiota niihin tärkei­siin
sääntömuuto.sehdotuksiin. jot­ka
on alistettu Järjestön keskuk­sen
eli Tpk:n toimesta jäsenistön
harkittavaksi. Yhtenä altavastaa­jana
eli tpk:n jäsenenii, jolla on
oniif osuulen.sa näiden muuto.sch-dotusten
teo.ssa, allekirjoittanut
pitää .sekä tärkeinä että suotavina
näitä muuto.sehdotuksia.
Mutta olisi mielestämme kai-hunpalvelu
.lärjestöllemme kan­sallisesti
ja paikallisesti, jos näis­tä
muuto.sehdotuksista ei kä.vdä
perusteellista keskusteliui juuri
siltä pohjalta miten kukin jäsen
henkilökohtaisesti niihin suhtau­tuu.'
.
Sääntömuutoksia ei ole ehdotel­tu
"muodon" vuoksi, vaan Järjes­tön
rakenteen ja toiminnan pa­rantamiseksi.
Kaikki sellaiset
sääntömuutok.set, jotka todplla
parantavat järjestön rakeniietta
ja auttavat .sen toimintaa, ovat ter-vetulleitäy
huolimatta s i i t ä m i s lä
ja kuka niitä ehdottaa.: ^
Mutta parhaatkin muuto.sehdo-tuksffl,
voivat koitua myll.vnkiveksi
silloin Jos' niiden merkitystä ei
^ole oikein yminärielty. tai jos ne
oh tehty vain hetkellisen mieli­johteen
vallassa.
Ottakaamme esimerkiksi osas:
t ö i l l e , e s i t e t ty No 21 nuiutoselulo-edusla-laajen-tus.
Jonka tavoitteena on
Jakokousten demokratian
tamincn niin, että tulisi suurempi
cdusti('s välittömästi kaikista osas­toista.-
Se on mainio ehdotus, jota vas­taan
allekirjoittajalle yhtenä sen
alkuunpanijana ei ole mitään vas-taansanottavaa.
Mutta sittenkin pitää asiaa tut­kia
kiilikotlom.i.sti puolelta ja toi-
.selta ennen sen hyväk.symistär
Johtuen Canadan matkojen pi-tuudes'a
Ja matkustuskustannus-ten
kalleudesta. CSJ:n edustaja-—
kokouk.siin on tähän asti voimas-saolleiden
. sääntöjen mukaan va­littu
edustajat alueittain. Voima.s-saoleva
järjestelmä on hidas ja
hankala. Ensin nimitetään osasto­jen
toimesta edustajaehdokkaita
niin paljon kuin halutaan. Sen jäl­keen
lähettäii aluetoiinikunla (tai
missä aluetoimikuntaa ei ole Jär-je.
stön Tpk,) osastoille kaikkien
edusta jaehdbkkäiksi asetettujen
henkilöiden iiimet ja o.sastojen jä­senet
äänestävät niistä sääntöjen
mukaisesti .salaisen lippuääne.styk-sen
perusteella varsinaiset cdustuv
Tämä tai-koittaa. että edustaja­kokouksiin
oi ttjle o.sastojen edus-tajia.^
vaan eri alueiden yhteisesti
valitsemat edustajat. Sen yhtenä
parhaana puolena on sc. että kaik­ki
o.sasto(, niin isot kuin pienet­kin,
saavat tasapuolisen edustuk­sen.
Toinen etu on se, että matka­kustannukset
maksetaan yhteisin
voimin. Siinä ovat pienet osastot
samanarvoisia suurempien rinnal­la.
: -
Sääntöjen tähän kohtaan esite­tään
nyt kuitenkin sellaista muu-to.
sta, että edustajat valittaisiin ja
lähetettäisiin suoraan osastoista.
Varsinainen eHaotus on. että joka
o.sastosta valittaisiin ledustaja jo--
ka 50 jä.sentä tai sen enemmistö-osaa
kohti ja sellaiset osastot,
joissa on vajaa 2.5 jäsentä, saisivat
lähettää 1 edustajan.:
Tällaisen "välittömän" edustuk-
.sen "paremmuudesta" ei voida
kiistellä. Mutta onko meillä niin
paljon varoja eli rahaa, että voim­me
kiiytännö,ssä tällaLsen hyvän
uudistuksen toteuttaa? Parhaim-matkaan
suunnitefmat eivät ni­mittäin
ole penninkään arvoisia
silloin, jos meillä ei ole varaa nii­den'toteuttamiseen.
Selvää on, että nykyi.sillä "cdus-läjakokousveromc?
rkeillä" ei täl­laista
rahainääää saada: kokoon.
Toisaalta, jos päätettäisiin, että
osastot it.sc maksaVat edustajiensa
matkakulut, siinä on sellainen sar
lahauta eli vaara, että ainoa.staan
isommat ja varakkamniat osastot
voivat lähettää ediislajansä. Siinä
tapaukse.ss.l jäsisiyät pienet jfi va­rattomat
osastot ilman edustusta,
elleivät ne ottaisi to.si mielessä'
kiinni asiaan ja huolehtisi että
edustajakokouksen matkarahat
saadaan etukäteen kokoon.
Emme luonnollisestikaan halua
maalata seinälle -paholaisen . ku­via
muka "ylipääsemättömistä
vaikeuksista" ehdotuksista, joiden
esityksestä olemme, kuten sanot*
tu, osaltamme vastuussa; Tarkoi-tuksemme
on vain osoittaa jäse­nistölle
ja kannattajapiireille
yleensä, että tässä on asia, jj^ta
sietää harkita hyvin perusteelli­sesti
kaikissa osastoissa" ja nimen­omaan
juuri siltä pohjalta, että
miten se vaikuttaa kunkin paikal-lisosa.
ston omiin mahdollisuuksiin.
Omasta puolestamme olemme
vakuuttunut siitä, että tällainen
muutos vahvistaisi edelleen GSJ:-
ä, jos se tehdään täysin tietoisina
siitä, mistä on kysymys ja mitä
sen toteuttaminen vaatii meiltä
kaikilta. Toisaalta olisi anteeksi­antamaton
synti, jos näin tärkeä
' muutos tehtäisiin ilman perusteel;
lista harkintaa.
Ja tämä pitää paikkansa sään-tömuutosehdotuksiin
yleensä. .Ne
ovat monelta kohtaa itse elävän
elämän sanelemia välttämättö­myyksiä
-—mutta maailman par­haatkaan
sääntömuutokset eivät
ole minkään arvoisia, elleL niiden
.takana ja tukena ole asiasta täy­sin
tietoinen jäsenistö.
— Kansakoulua. .