Vapaus, July 15, 1965

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 15 p. Thursday, July 15, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAGER; E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D feoiTORUC 6744264
Publlshed thrlce weekly: TUeaflayai ThursiJays tod Satwday« by ViJjauB
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario,'Canada.
Maillngr Address; Box 69
Advertising rates upon appUeAtldn, tran^tion free. bf charge.
Authorlzed as second class läail by tfib JMt Öfflce J^epaHment, 6ttawii,
and llor payment of pöstage In cisb.
CANADIAN LANGUAGE PRLSS
^- ..•.'^•TlLAUfi
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75
S kk. 2.76
[NKA*:
USA:s6a 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
Suomtäsa: 1 vk. 10.50, 6 kk. &75
Sinäldn, Bnitus!
Otsikkona oleva Julius CaiBsarin lausunto,minkä hänen
sanotaan virkahtaneen nähdessään, että hänen paras ystä­vänsä,
Brutus, oli salaliittolaismurhaajien Joukossa, tuli var­maan
mieleen monelle canadalaiselle lukiessaan terveysmi­nisteri
JudyLaMarshin lauantaista tekstiä siitä, että liitto­hallituksella
ei ole aikömustakaah toteuttaa tuomari Hallin
kiuninkaallisen komission esittämää ehdotusta sairaushuolto-laiksi,
mikä takaisi sen, että kaikki canadalaiset saisivat va­rallisuudestaan,
asuinpaikastaan, rodustaan ja kansallisuu­destaan
huolimatta nykyaikisen lääke-, lääkäri-3 ja sairaala­hoidon.
Oikein tai väärin, miss Judy LaMarshia on totuttu pitä­mään
— kiitos ennenkaikkea hänen ministeriönsä johdolla
laaditulle Canadan eläkesuunnitelmalle— hieman miijisteri-kumppaneitaan
parempana. Mutta ei ole näköjään "koiraa
karvoihin katsomista", kuten sanotaan, sillä jos ei muuten,
niin "seura tekee kaltaisekseen*' ja skandaalista toiseen ajau-tunieen
liberaalipuolueen hallitusbushelissa on todellakin ol­lut
paljon pahentuneita omenia.
Tosiasiassa meistä tuntuu, että liberaalipuolueen'halli­tuksen
skandaaleilla on osansa tässä miss Judy LaMarshin
poliittisessa skaihdaaiissa. Oh ftiahdotonta uskoa, että miss
Judy LaMarsh haluaa kouliintuneena poliitikkona lyödä
päänsä päin mäntyä, eli vieroittaa tuhansia kannattajia li­beraalipuolueen
ympäriltä ilmoittamalla, että hänen halli­tuksensa
ja puolueensa syö lupauksensa myÖs kansallisen
sairaushuoltolain laatimisesta. Meistä tuntuu, että liberaali­puolueen
strateegit ovat laskelmoineet, mikä tuottaa heidän
puolueelleen nyt paljastuneiden skandaalien jälkeen parem­min
ääniä: 1) sekö, että laaditaan yhteisvoimin maakunta­hallituksen
kanssa kansallinen sairatisvakuutuspalvelu tuo­mari
Hallin ehodtuksen pohjalla, tai 2) sekö, että polvistu­taan
suurten vakuutusyhtiöiden ja muiden suurliikkeiden
sekä lääkärien yhdistyksen paimostuksen edessä siinä toivos­sa,
että näin saadulla äärioikeiston avulla ja tuella saadaan
liberaalipuolueelle sittenkin enemmän ääniä.
Vetäen esiin vanhan poliittisen jalkapallon eli väittelyn
.siitä, kuuluuko sairaushuoltovakuutuslain laatimineri liitto­valtion
tai maakuntien toimipiiriin,miss Judy La Marsh pesi
kätensä kuin Pilatus ennen ja sanoii että maakunnalliseen
toimialaan kuuluvaan hommaan ei luttohallitus tartu!
Tällaisen meriselityksen antaessaan miss LaMarsh antoi
yhtä kelvottoman perustelun kuin on kolmen dollarin seteli
ostoksia tehtäessä. Tuomari Hall tietää varmaan yhtä hyvin
kuin miss LaMarshkin ja liberaalipuolue yleensä, että Ga-iiddan
nykyisen perustuslain (BNA) mukaan terveyshuoltoa
koskevat asiat kuuluvat valtaosalta maakunnalliseen toimin­tapiiriin.
Mutta hän.—-tuomari Hall— ei ehdottanutkaan,
• että liittohallitus sivuuttaisi maakuntahallitukset ja niiden
toimintapiirit, kuten miss LaMarsh nyt tahtoisi meidän us­kovan.
Tuomari Hall ehdotti nimenomaan, että tällainen kan-sfallinen
sairaushuoltopalvelu järjestettäisiin liittohallituksen
ja maakimtahallitusten yhteistoimimvan perusteella ja poh­jalla
nimenomaan niin, että sairaushuöltopalvelulain hallin-aiolliset
tehtävät jäisivät kussakin maakunnassa oman maa-lomtahallituksensa
hoidattavaksi.
' .' Kunmiss LaMarsh puhuu tässä yhteydessä siitä, että tuo­mari
Hallin kansallisen sairaushuoltopalveluehdotuksen
"puitteet voivat miellyttää monia, mutta ne on ehkä laadittu
gpnkinlaista satumaailmaa varten", nifai hän itse syyllistyy
satujen kertomiseen aikuisille canadalaisille. Ja miss La^
Marsh tietää tämän, sillä totinen tosiasia on, että liberaali­puolue
on luvannut viimeisen 20 vuoden aikana aina vaali- •
taistelujep yhteydessä, että valituksi tultuaan se~laatii kan­sallisen
sairaushuoltolain. Liberaalit ovat kylläkin aina vaa­lien
jälkeen syöneet tämän vaalilupauksensa ja näyttävät
menettelevän niin nytkin, sillä viimeksipidetyissä vaaleissa
liberaalipuolueen yhtenä näkyvänä vaalilupauksena oli taas
se, että valituksi tultuaan liberaalit laativat sairaushuölto­palvelulain.
Tosiasia myös on, että Ganadtm kaikki muut po­liittiset
puolueet, soci^ Credit puoluetta ^ k ä lukuunotta­matta,
koko ammattiyhdistysliike ja monet muut kansalais­järjestöt,
ovat puhuneet vuosikausia kansallisien sairauspal-velulain
laatimisen puolesta. Itse pääministeri Pearson lu­pasi
vielä niin myöhään kuin kesäkuun 9 päivänä alahuo­neen
istunnolle antamansa lausunnon yhteydessä, että eh­dotus
sairaushuöltopalvelulain laatimiseksi esitetään enisi
maanantaina, eli heinäkuun 19 päivänä kokoontuvalle liitto­ja
maakuntahallituksen konferenssille.
Mutta terveysministeri LaMarsh antaa nyt ymmärtää,
että mitään tällaista ehdotusta sairaushuöltopalvelulain laa-tinjiiseksi
-ei tulevalle liitto- ja maakuntahallitusten konfe­renssille
esitetäkään, tai jos se muodollisuuden vuoksi esi­tetään,
niin liittohallitus vastustaa kuitenkin koko hommaa!
Merkillepantavaa'inyös on, että tämä tuomari Hallin
kojnission ehdotus aiotaan romuttaa — mikäli yoimme miss
I>aMarshin puheisiin luottaa, niin alahuoneen jäsenillä ei ole
^asta edes minkäänlaista keskustelun mahdollisuutta, pu­humattakaan
nyt siitä, että asia alistettaisiin parlamentin
hyväksyttäväksi.
Miss LaMarsh esitti kantansa perusteluksi myös sellai-jsen
väitöksen, että Canadan eräät maakunnat ovat jo laati­neet
maakunnallisia sairaushuoltovakuutuksia'. Tässä ori
itotta siteeksi, Mutta koko totuus on tämä: Liittohallituksen
toimettomuus — ja liittohallitus ei ole kuluneen vuoden äi-jkana
tehnyt mitään Hallin ko^iission raportin toteuttami-
I5elcsi — on antanut mainion tilaisuuden laatia kehnoja ttiaa-jcttnnallisia
sairaushuoltovakuutuslakeja lUmcnomaan siinä
iöielessä, että siten voitaisiin jarruttaa kÄnsalliiesti toimivan,
Ijaildlle pakollisen, valtion yleisestä rahastosta rahoitettavan
"jairaushuoltopalvelun aikaansaamista, sairaushuoltopalvelun,
MAAILMAN RAUJHANKOI^aRESSlN
TYÖN
Helsinki. — Eimen avausta oli-at
fanfaarit soineet ja tasavldlan
presidentti puoUsoiheien; astunut
kaiuallispukiilsten neitosten iniio-dostaman
kunniakujan kautta
paikalleen kutsuvieraiden Itu.ri-vtln.
Samansa Hvisttis^ llstUiv^t
pgilniinistori Johannes Virolainen
ull^oi^inisteri Ahti Karjalainen ja
iiisaniinlstert NUM H>1ita itttpUaol-neen.
Maailman raiUiatafcongressI ko­koontuu
ajankohtana, joka vaatii
viipymättömi& toimenpiteitä ame­rikkalaisten
Vietnamissa suorit­tamien
hyökkäysten takia, totesi
englantilainen prof. J. D. BernaV
joka kongres^a valmistelleen ka»-
sainvälisen toimikunnan nimissä
suodtti lauantaiaamuna rauhan-kongressin
virallisen avauksen.
Varsinaisen kokouksen avauksek­si
muodostui sihteeristön tiedonan­to
puhemiehistön kokoonpanosta.
Siihen tulivat kaikki Maailman Rau­hanneuvoston
jäsenet, yksi edustaja
kunkin maan valtuuskunnasta sekä
kansainvälisten järjestöjen edusta­jat.
Puhemiehistön valinta oli yk­simielinen.
Hetken odottelun jälkeen saapui
tasavallan presidentti kansallispu­kuisten
naisten rivistön kautta.pai­kalleen
ja prof.Bernal astui katee­derille
toivottamaan presidentin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hilda Niemelä, Waters Township
Ont., täyttää lauantaina, heinäkuun
17 pnä 70 vuotta.
Arvi Kivi, NVhitefish, Ont., täyt­tää
tiistaina, heinäkuun 20 pnä 74
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.'
I. A
Teidän ja meidän
kotiveräjälfä
Joel Niemi, Cobaltista.matkustaa
maanantaina, heinäkuun 19 päivänä
Torontoon, saadakseen jossakin si
kalaisessa sairaalassa jalkahoitoa.
Toivotaan miehelle hyvää onnea
matkalle ja pikaista parantumista. •
Kirjeitä
VOIMISTELUOHJELMA
TV:N VÄLITYKSELLÄ
" Allekirjoittaneella oli heinäkuun
alussa tilaisuus seurata Saskatoonis-sa
Canadan taitovoimistelun mesta­ruuskilpailuja
ja ne olivatkin suu­remmat
ja entistä paremmin onnis
tuneet alansa kilpailut Canadassa.
Osanottajiakin oli peräti toistasataa
ja kilpailuista otettiin televisiokuvia
yli kahden tunnin ajan ja parhaat
osat niistä televisioidaan CBCTVn
välityksellä ']World of Sport" ohjel
man yhteydessä lauantaina, heinä
kuun 17 päivänä kello 2 ip. Pide-täänpä
silloin TV avoinna sillä nä­köradio
välittää silloin meille Jota
kin erikoista, — P. V. Port Arthur.
mikä yksinään voisi nykyoloissa taa­ta
sen, että kaikki canadalaiset, va­rallisuudesta,
asuinpaikastaan, kan­sallisuudestaan
ja rodustaan huoli­matta
saisivat sairauden sattuessa
nykyaikaisen lääke-, lääkäri- .ja sai­raalahoidon.
Meidän lehtemme yhtyy varaukset­ta
kaikkiin niihin hyvää taikoittaviin
canadalaisiin, jotka tuomitsevat tä­män
skandaalin — ja kuten sanottu,
skandaali se on kun liittohallitus viit­taa
taas kintaalla puolueensa moniin
vaalilupauksiin selittämällä tekopy­hästi,
että se ei haluakaan kansallista
sairaushuoltopalvelulakia, koska siten
loukattaisiin muka "maakunnallisia
oikeuksia".
Me liitymme niihin muihin canada-
Iaiq)iireihin jotka katsovat, että liit­tohallituksen
velvollisuus on huoleh­tia
siitä, että yhteistoiminnassa maa­kuntahallitusten
kanssa canadalaisten
turvaksi saadaan Jcansallisesti toimiva
ja kaikkia canadalaisia palveleva se­kä
mahdollisimman halpa sairaus-huoUolaki.
Yksi keino liberaalien painostami­seksi
"järkiintymistä" kohti tassfi
asiassa on se, että annamhie jaka­mattoman
tukemme kaikille niille
järjestöille, sanomaldidille ja juiki-suushenkilöille,
jotka vaativat määrjE-tietoisesti
tällaista kansalli.sta saira-ushuoltopalvelua.
terveitiUefeksi. Hän lausui kong­ressin
0(uh<Mtajieh i>ju|olesta.
siitäi että pres. Kekkonen kunnioit­ti
tilaisuutta läsnäolollaan ja muis­tutti
mieliin j^res. Kekkosen omat
rauhanatoitteet
Submakaisen valmistelevan toimi­kunnan
nimissä puhunut kahsane
du6taja Veikko Svinhufvudin lausui
niin ikään .ilonsa presidentin läsnä­olossa
Ja selvitteli Suomen asiiätei-ta
kansainvälisessä politiikassa
Kulttuuritalon salin tSyttänöelle
kansaiaväliselle kuulijakunnalle,
jolle hänen sanansa olivat samalla
suomalaisten tervetulotoivotus.
Pääministeri Johannes Virolainen
joka toi tilaisuuteen Suomen halli-,
tuksen tervehdyksen, lopetti pu
heensa esittämällä kongressille tai'
teili ja Essi Renvallin laatiman rau-hanpatsas-
luonnoksen,' naisen, hah
mon, jonka tarkoitus on symbolisoi­da
rauhanomaista rinnakkaisoloa.
Patsas tullaan pystyttämään meidän
maahamme.
BERNALIN PUHEENVUORO
Prof. Bernal, joka on Maailman
rauhanneuvoston puheenjohtaja, e-sitti
sitten oman yleisaltlstuksen,
jossa hän puuttui maailman tämän­hetkiseen
tilaan. Hän totesi, että
rauhanliikkeen toimiaikana on pi
detty monia rauhankpngresseja hy­vin
kriittisinä aikoina. ^ Se rauhan-kongressi,
joka kymmenen vuotta
sitten pidettiin Helsingissä, osui
lauhkeampaan kauteen.
Nyt on tilanne toinen, kansainvä­linen
ilmapiiri on laukeamisen si­jasta
kiristynyt ja vaatii välittömiä
toimenpiteitä. Kongressin ensim­mäisenä
tehtävänä on amerikkalais­ten
Vietnamiin tekemän raa'an
hyökkäyksen käsittely. Tämä hyök
käys p.hkaa porrastua ydinsodaksi.
Tehtävänä on tämän vuoksi ensin
näkin jo alkaneen sodan pysäyttä
minen ja toiseksi tilanteiden paran
taminen siellä^ ,missä on sodan uh­ka.
USA.n tulisi pitää mielessään, et­tä
maa.lman yleinen mielipide ei
hyväksy mitään muuta ratkaisua
kuin sellaisen joka . rauhan ohella
takaa Vietnamin täyden itsenäisyy
den. Hän palautti mieliin, että Viet­namin
vapausrintaman -hallussa on
4/5 Etelä-Vietnamista.
Prof. Bernal korosti kongressin
merkitystä s.käli, että kansat rea­goivat
kautta maailman USA:n
Vietnam-sodan raakuutta ja tarkoi­tuksettomuutta
vastaan. Hän toivoi,
et{ä tässä Ja muissa kysymyksissä
vallitsevat erimielisyydet eivät joh­taisi
maailman rauhanliikkeen ha
joymiseen.
Prof. Bernal arvosteli USA:n po­litiikkaa
suhteessa Kuubaan, Domi­nikaaniseen
tasavaltaan jne. sekä
katsomusta että USA:lIa on oikeus
puuttua asioihin missä tahansa ai­na
kun sen käsityksen makaan on
olemassa kommunismin vaara. Ta­pana
on edelleen sanoa, että kom
munismi Johtuu Neuvostoliiton ja
Kiinan puuttumisesta asioihin. US-A
toisin sanoen ottaa oikeuden puut'
tua vieraiden valtioiden- asioihin
pystyttääkseen itse hyväksymänsä
hallitukset väkivallan ja vihan voi­malla.
Hän viittasi myös Kongon,
Brasilian, Etelä-Afrikan, Rhodesian
ja latinalaisen Amerikan diktatuu-reihin
ja vaati erilaisten tukikohtien
poistamista, jotta maailmassa ai'
kaansaataisiin todellinen rauha.
Puuttuen uudelleen mielipide-eroi­hin
Vietnamin kysymyksessä hän
korosti, että tällaiset mielipide-erot
nyöuyttävät vain hyökkääjää ja toi­voi,
että nyt alkava rauhankokous
muodostuisi tulokselliseksi ja rau­hanliikettä
voimistavaksi.
Bernal käsitteli myös köyhien ja
rikkaikii/känsojen velistä kuiläk
Vvm^ tSssä kohdin ehnaUcoluuioä!:
ta, sotavalmisteluista, taloudellises­ta
'riistosta ja raaka-aineiäen kon­trollista.
Lopuksi hän tiedotti Jo ennakolta
tunnetun asian oniasta luopumises­taan
puheenjohtajan paikalta ter­veydellisistä
syistä sanoen puheen-
J<Ätajakäutensa olleen hänelle hen­kilökohtaisesti
suuri elämys — nyt
ohi^ nuorempien aika tarttua ruoriin.
I^KdUkslilN t^YöH^UdbOT
- Puheenjohtajan nuijaa tässä vai­heessa
käyttänyt ' ghanalainen
"Maailma ilman pommeja" > -jäirJeB-tön
puheenjohtaja F. I, Boates kiit­ti,
prof. Bernalia. Lyhyen tauon
iälkeetf" kuultiin sihteeristön rans­kalaisen
jäsenen Yves Cholieren se­lostus
valmistelevan komitean työs­tä:
Si itä kävivät, ilmi työn kuluessa
tehdyt ehdotukset ja lopulliset pää­tökset.,
kokous jakautuu sen mu
kaan 7 valiokuntaan aikaisemmin
ehdotettujen 10 sijasta. Valmistele­va
toimikunta on päättänyt, ^että
täys-istunnossa esitetään vain ko-missioaiheista
laaditut pääraportit
ja työskentely tapahtuu valiokun­nissa,
joihin myös lehtimiehillä on
pääsy.
(VALkKOHTAUS
Selostuksen päätyttyä kiinalainen
edustaja ChinJaReconstructs-lehden
toimittaja Tang Mingchao, Joka ei
ole valtuuskunnan puheenjohtaja
mutta puhui sen nimissä, kipusi yl­lättäen
kateederiin esittämään vas
talauseensa ja vaatimaan, että kaik
kien (lähes 100) valtuuskuntien pu­heenjohtajat
saisivat esittää raport­tinsa
täysistunnolle. Kun puhuja
oli viitannut demokratiaan vastasi
puheenjohtajana toimitus Boates.
että päätös valmistelevassa komite­assa
oh tehty demokraattisesti ja
tarkoituksella saada kongressista
työkykyinen.
Puheenvuoroa pyytämättä tuli pai
kalle Albanian edustaja kesken pu'
heenjohtajan oman puheenvuoron
mutta sai sen päätyttyä esittää hän |
kin vastalauseensa. Hän sanoi pää­töksen
valmistelevassa komiteassa
syntyneen 'äänestyskoheenV avulla
Kun albanialainen oli puheaikaansa
ylittäneenä lopulta poistunut, saapui
paikalle Indonesian edustaja, jonka
valtuuskunnan -jäsenet sanoivat pu­huneen
koko valtuuskunnan nimissä
hänen esittäessä edellisten kanssa
yhteneväistä vastalausetta. Näistä
esiintymisistä aiheutuneen sekasor^
ron takia puheenjohtaja Julisti ly­hyen
tauon, Jonka jälkeen Bertrand
Ru.ssellin rauhansäätiön edustaja
Ralph Schoenbrun käytti puheen
vuoron, jossa hän katsoi^ että vasta
lauseen esittäjäin näkökannat olisi
jossakin muodossa otettava huomi­oon.
Kokous hajaantui päivällis-tauoUe,
jonka aikana puhemiehistö
käsitteli näin syntynyttä tilannetta.
VIETNAMIN
VAPAUSRINTAMA
Dinn Ba Thi tähdensi, että tällai­nen
likainen sota Etelä-Vietnamin
14 miljoonaista kansaa vastaan ei
voi onnistua. Lokakuun 20 pnä 1961
perustettiin Kansallinen vapautus­rintama,
johon kuuluu mitä laajim­pien
kansankerrosten edustajia, ja
se on ryhtynyt järjestämään yleistä
vastarintaa USA:n edustamaa or­juutusta
vastaan ja on maan yhte
näisyyden merkki.
Vapautusrintaman toiminta on
johtanut siihen, että USA:n Impe­rialismi
on kärsinyt tappion toisen­sa
jälkeeni Mutta kun tilanne USAn
kannalta on tullut yhä huonommik­si,
niin se on turvautunut yhä kar­keampiin
menttelytapoihin. Puhuja
esitti useita numeroita USA:n sotk-
Teryeysimaiät^ LaiMars^ vifajäst, e^ttä
asiai^ kehitetään poliittmen jalbapaiUo
liitto- ja nrnalomtahallitusrten välille
Toronto. Terveysministeri Ju­dy
LaMarsh antoi viikon vaihtees­sa
yttmärOS, %ttä lUttohaUituk-sdla
ole ' '^Unmustduan to-teAttiui
Uö^j&i fralfiUn k t o i n ^ -
lisfen ko)nI^<iin^ tÖtt&m odo­tusta
kansallisen sairaushuolto­lain
laatimiseksL
" $ e h (kähsalliseVi sairausbUdlto-laij^)
puitteet, voivat miellyttää
joukkoja, mutta ne ön 'ebkä laadit
tu Jonkinlaista satumaailmaa var­ten'*!
sanoi miss taMärsh.
tialUnln kuiiinkaiallinen komllff-siohi
ehdottaa koko Canadäa kä­sittävää,
verotuloilla rahoitetta­vaa,
päkolliiBta sa!nuiuhäoItöiKBlvc<-
Tua, foiikä perusteet^ kalliki ca-
Viääalaisit saisivat nykyrahien
l ^ S H , laSke- fa salraälaipalveltiln
varftllisuiriestaan Ja asuinpaikas­taan
väUttänättä.
Puolustellen hallituksensa kiel
teistä kantaa tässä asiassa miss La­Marsh
sanoi tutkimuksiensa toden­neen,
että tuomari Hallin komissio-nin
useissa ehdotuksissa käsitellään
"maakunnallisia" asioita.
Tämä terveysministeri LaMarshin
kielteinen kanta ja vetoaminen sii­nä
yhteydessä vanhaan keppihevo­seen
(maakuntien oikeuteen) on si-täkih
merkittävämpi kun huöiufoi-daan
se, että hän antoi lausuntonsa
vain iO pSivää ennen sitä, jollöilh
Ottawassa kokoontuu liitto- ja maa­kuntahallitusten
konferenssi, missä
olisi pitänyt keskusteltaman kansal­lisesta
sairaushuoltdjpalvelun jlfirjes-tämisestä.
Yleisenä-käsityksenä on dflut, et­tä
liittohallitus tulee esittämään
ensi maanantaina (heinäkuun 19
pnä) kokoontuvalle liitto- ja maa^
kuntahallitusten konferenssille eh­dotuksen
sairaushuoltopalvelun ku­lujen
jakamisesta dollareissa ja
senteissä laskien.
Jotkut maakunnat Saskatche­wan,
Alberta, British Columbia ja
Ontario — ovat laatineet maakun­nallisia
sairaushuoltovakuutuslake-ja.
Mutta ainoastaan Saskatchewa-nlssa
On laadittu sellainen sairäös-huoltopalvelulaki,
jonka kustan­nukset
peritään kokonaisuudes­saan
verotuloista, kuten Hallin
kuninkaallinen' komissioni ehdot­taa.
voimien kasvusta Etelä-Vietnamissa
ja suoritettujen pommitusten laa
juudesta Ja niiden siviiliväestölle
aiheuttamista tuhoista. Ja USA
hautoo yhä vaarallisempia suunni­telmia.
Jotka uhkaavat laajentaa so­dan
koko KaakkoisAasian piiriin ja
sitä kautta maailmanrauha on vaka­vasti
vaarassa: Pommitukset vie:
dään yhä lähemmä.ksi Hanoita ja
myös harkitaan Laosin vetämistä
mukaan yleisten sotatoimien piiriin.
Niin kauan kuin amerikkalaisia so
tilalta on maassamme, emme voi las-'
kea aseita, hän totesi.
VIETNAMIN
VAATIMUKSET
Dinh Ba Thi viittasi kansallisen
vapautusrintaman 22. 3. hyväksy
mään julistukseen Ja Pohjois-V4et
namin hallituksen viime huhtikuus
sa julkaisemaan 4 kohdan ohjel­maan.
Jotka sisältävät Vietnamin
kansan vaatimukset. Niissä vaadi­taan
Vietnamin kansalle perusoi­keuksia:
rauhaa, riippumattomuut
ta ja suvereenisuutta. Se edellyt
tää USA:n sotavoimien vetämistä
pois Vietnamista, sen tukikohtien
poistamista, hyökkäysten lopetta
mistä niin Etelä- kuin. Pohjois-Viet-nnmiakin
vastaan ja Geneven vuo
den 1954 sopimuksen noudattamista.
Edelleen vietnamilaiset vaativat
kaiken Vietnamin sisäisiin asioihin
sekaantumisen lopettamista ja maan
yhdistämistä neuvotteluteitsei Näi
den lausumien .hyväksyminen on ai:
noa ulospääsy USA:lle. Jos se kui­tenkin
haluaa jatkaa sotaa, on tap­pio
oleva nöyryyttävä.
Puhuja kiitti sitten Vietnamin ai
neellisestr ja moraalisesti avustanei­ta
kansoja mainiten erikseen sosia­listiset
maat ja Afrikan ja Aasian
kansat.
Hän kiitU yksityisiä ja järjestöjä,
jotka olivat mielenosoituksin ja boi
kotein tUkeneet^Vietnamia. — Eri
tyisesti haluan kiittää niitä älymys­tön
edustajia, naisia ja miehiä, jot
ka Yhdysvalloissa käyvät sankaril­lista
taistelua USA:n sotapolitiik­kaa
vastaan, hän sanoi. Hän mai­nitsi
mm: Helga Hertzin, joka polt­toitsemurhalla
oli halunnut pysäyt­tää
oman maansa sotapolitiikan. Täl­lä
kohdin puhujalle, jonka e«'itys oli
keskeytynyt aikaisemminkin, osoi­tettiin
aivan erityistä suosiota.
. . . SODASTA TOISEEN
Vietnamin r.iuhankomitean edus­taja
Le Dinh Tham Pohjois-Vietna­mista,
totesi Vietnamin kansan siir­tyneen
sodasta toiseen, toisen maa­ilmansodan
alkamisen jälkeen se ei
ole nähnyt rauhan päivää, mutta sii­tä
huolimatta se on vannonut valan:
"Älkäämmt pelätkö uhreja, jotta
emme eläisi orjina".
Hän arvosteli Johnsonin rauhan­tarjousta
erittäin kärkevästi ja to­tesi
USAn lentokoneiden erotukset­ta
pommittaneen siviiliväestöä, sai­raaloita
jne. US.A ryöstää, tappaa ja
murhaa Etelä-Vietnamissa yhteis­työssä
itse asettamansa hallituksen
kanssa, joka ei pysyisi pystyssä päi­vääkään
ilman USA:n tukea — ja
on näinkin kaatunut jo viisi kertaa.
Johnson puhuu neuvotteluista ''eh­doitta"
ajatellen, että koska USA jo
on Etelä-Vietnamissa kuin kotonaan
se myös jää sinne. Tällaisiin ehdo­tuksiin
ei ole muuta vastausta kuin
USAn heittäminen ulos. Herra
Tham, joka puheenvuorossaan nou­datteli
paljossa samoja linjoja kuin
edellinenkin puhuja, sanoi Etelä-
Vietnamin sissien taistelevan aseil­la,
jotka he ovat itse vallanneet a-merikkalaisilta.
Sissit ovat viime aikoina valloitta­neet
erittäin huomattavia tukikohtia
ja lisänneet vapautetun alueen alaa.
Kuta päättäväisemmin kansa Vietna­missa
taistelee amerikkalaista hyök­käystä
vastaan, sitä suuremman tu­en
saavat muut kansat,. mukaanlu­kien
Amerikan oma kansa; herra
Tham sanoi. Myös hän kiitti Viet­namia
auttaneita kansoja ja esitteli
Vietnamin demokraattisen tasaval­lan
julistusehtoja.
Puhemiehistö ei vielä julistanut
päätöstään kiinalaisten ym. tekemis­tä
ehdotuksista, joiden mukaan kaik­kien
valtuuskuntien johtajien olisi
saatava puhua täysistunnossa.
PÄIVÄN PAKINA
MUUTOKSIEN AIKAA
Ajat muuttuvat ja me ajan mu­kana,
opettaa vanha suomalainen
sananparsi.
Kukaan ei väittäne tätä kansan-viisausta
vastaan, vaikka onkin
totta, että muutoksiin on. toisinaan
vaikea mukautua, että joskus
huomaamme muutokset hieman
myöhästyneenä tai tunnemme Joi­takin
"jääräpäitä", jotka katsovat
että muutokset eivät muka koske
heihin^
Nämä jääräpäät Ovat tietenkin
piskuruisena vähemmistönä, sillä
onhan ilmeistä, ett.ä kiljuvien tal­vipakkasten
aikana puetaan paljon
lämpimämmin kuin pukeudutaan
hellekauden vallitessa uimaran­nalla
j.n.e.
Ilman muuta on selvää, että esi­merkiksi
maailman poliittinen
kartta on nyt vallan toisenlainen^
mitä se oli vielä sanokaaAhiä en­simmäisen
maailmansodan aikana.
Silloin oli esimerkiksi yhtääUä
kruunupäitä kuka määrän tietää,
ja toisaalla loputtomia miljoonia
alaspaihetussa, sorretussa Ja täy­sin
oikeudettomassa asemassa siir­tomaissa.
Nyt on kruunupäitä enää vain
muutamia ja suurin osa siirtomais­ta
jo saavuttanut kansallisen va­pautensa.
Viisikymmentä vuotta sittetl oli
sosialismi vain ihanteena ja teori­ana
tai aatteena; nyt on jo ihmis­kunnan
kolmasosa sosialismin tiel­lä
j.n.e.
Ja vaikka vielä kuullaan toisi­naan
väiteltävän, että onko kehi­tys
kulkenut muutosten kautta pa­rempaan
tai huonompaan suun­taan,
niin selvää on kuitenkin, et­tä
edistyksen tietä on ihmiskunta
kulkenut,, niin kivistä j a mutkaista
kuin tämä edistyksen polku toisi­naan
onkin.
Muutoksista puheenollen on täl­lä
kertaa erikoisesti mielessämme
Helsingissä viime lauantaina alka­nut
Maailman rauhankongressi.
Tällaisia rauhankokouksia on
tietenkin pidetty ennenkin, varsin­kin
toisen maailmansodan päätty­misen
ja "kylmän sodan" alkami­sen
Jälkeen.
Mutta kuka olisi uskonut vielä
kymmenkunta vuotta sitten^ tU&
Suomen tasavallan presidentti Ur­ho
Kekkonen kunnioittaa osallis­tumisellaan
nyt kokoontunutta
rauhankongressia, että silfi terveh­tii
Suomen kansan Ja valtiovallan
puolesta puhemies K-A Fagerholm
että siellä puhuu •— Ja puhuu rau­hanpuolustajain
kannalta hyvin —
pääministeri Ahti Karjalainen. :
Kaikkea tätä me tervehdimme
lämpimästi ja niiden: lukumäärä
on legio, jotka katsovat, että juuri
näin pitääkin olla, sillä rauhana­sia
on kaikkien hyvää tarkoittavien
ihmisten oma ja läheinen asia huo­limatta
siitä, minkälaisissa yhteis­kuntaoloissa
ht elävät, mihin po­liittisiin
puolueryhmiin he kuulu­vat,
minkälaisia uskonnollisia kat­somuksia
heillä on, minkälainen
on heidän ihonsa väri jne.
Mutta näin ei ole tietenkään ol­lut
aina Helsingissäkään, sillä ku­ten
muistetaan, esim. vielä V. 1962
nuorisofestivaalin aikana oli SUOT~
men valtiov^ta melko vaisusti si­vusta
katsojana kun eräät äärioi-keistopiirit
häpäisivät itseään liet­tävien
rieku jäisten järjestämisellä
festivaalia vastaan.
Suomessa tapahtunutta suurta
edistystä, muutosta pareinpaan,
kuvaa tässä yhteydessä sekin to­siasia,
että Suomen kaikkien edus­kuntaryhmien
edustajat ovat ol­leet
yhdessä toivottamassa Helsin­gissä
nyt kokoontuneen Rauhan-kongressin
tervetulleeksi.
Mainittakoon fnidlihyvih myös
se tosiasia, että pitkän aikaa rau­hantyöhön
kylmäkiskoisesti ja
suorastaan ennakkoluuloisesti suh­tautunut
Suomen. Sosialidemok-raatti-
lehtikin liittyi nyt Suomen
muihin rauhanpuolustajiin ja toi­votti
maailman "raUhankongressil-le
. . . menestystä".
Sostalidemokraatti toteaa kirjoi­tuksessaan
m.m. seuraavaa; ."Ko­konaisuutena
ottaen rauhanliik­keen
merkityksestä käydään jat­kuvasti
kiivasta keskustelua.: Ne
jotka odottavat rauhanliikkeeltä
puolueettomuutta, korostavat sel­västi
tärkeätä asiaa.. Puolueetto­muus
ei saa kuitenkaan tehdä rau­han
liikettä toimintakyvyttö­mäksi
....." • • ci:]-
Ja Suomen Sosialidemokraatti­sen
puolueen oppositioryhmän leh­ti
Päivän Sanomat kirjoitti puoles-taan:
• -
"Maailman poliittisten johtajien
on yhä enemmän otettava huomi­oon
tämän kasvavan ihmisryhmän
mielipiteet . . sillä osanottajat
ovat joko laajojen kansalaisjäi^es-töjen
johtajia tai sitten edustavat
sellaisia ammattiryhmiä kuin tie­demiehiä,
taiteilijoita ja sanoma­lehtiä,
Joilla on suuri merkitys
kansojen mielipiteen muodostuk­sessa
. . . rauhanaate on käsitettä­vä
eri poliittisia käsityskantoja yh­distäväksi
aatteeksi." .
Rauhantoiminnan kohdalta ovat
siis monet muuttaneet käsityskan-tojaan
ja toimintamuotojaan ja tä­mä
hmutos koskee myös meiti pi­temmän
aikaa rauhantoiminlaan
osallistuneita. Olosuhteiden mu­kaisesti
mekin olemme muuttaneet
kantaamme monessa asiassa, vaik­ka
päämäärä, rauhan vakiinnutta­minen
Ja säilyttäminen pysyykin
muuttumattomana.
Tässä muuttuvassa maailmassa
voidaan siis ilomielin todeta se
että kehitys ei olis pysähtynyt eikä
saakaan pysähtyä. Känsäkoura.