Vapaus, March 13, 1962

              Sivu 2 ' Tiistaina, m«alisk. 13 p. ~ Tuesday, }^^£h 13, 1962
VAPAUS
led MoT. 6. mi: Aathorlsed
<M seeoQd' cUus jnaU the Post
Cftl6e OeparUneiit. Ottevrtk. Pub-iShed'
^ r l M weekly: Tuesdays..
fhundays fiaturdayB by Vapana
Publishing Cmnpäny Lfd.^ at lOO-lOS
ShQ St. W., Sudbury, Önt.» Canada;
Telephones: Bua. Qfflce OS. i-tfM;
BdtloriäV Oltice OBi 4-4265. Mimager
E. Suksl.«(9ältor W.J«litr!d:!Mamn8
address; Btnc 6». Sudbiu:;^^^
Advjertlsing' ra'te8 dp^^ <f)p^lM^o^r
Translfttlon treft of cBarge.
Öanädassä:^ ^ 1 vK. SX/dfi k i . ' '
YhdysvailolsM: l
Suomessa: 1 Tk. 9X0 O
Vapauden levittämisestä
VapaudeUaoH asiamiehiä miltei kaikissa suuremmissa
suomalaiskeskuksissa Canadassa, mutta :levitysryntäykse'n
aikana voivat lehden kaikki tilaajat ja lukijat olla ;väliai-kaisina
"asiamiehinä" tai "-naisina". Juuri sen vuoksij että
lehden levitystyöhön "voisi osallistua mahdollisimman suu­ret
joukot, joiden kollektiivinen puhemies Vapaus on, järr
jestetään näitä erikoisia levitysryntäyksiä. ;
Kuten aina ennenkin, levityskuukauden aikaria on tar­koitus
liusia kaikki katkeamassa olevat tilaukset ja sen li­säksi
hankkia-Vapaudelle vähintäin 115 uutta tilausta. Vaik­ka
liikijat voivat osallistua myös katkeamassa olevien tilaus­ten
uusimistyöhöri, niin päätehtävänä on kuitenkin uusien
tilausten hankinnan alalla, sillä .Vapauden asiamiehet ja
-naiset saavat aina suhteellisen helposti uusituksi vanhat ti­laukset.
Uusien tilausten hankinta on sen sijaan paljon vaa­tivampaa
työtä siksi kun uudelle tilaaj alle on puhuttava
asiasta joskus ehkä useita kertoja, annettava heille^ harkin­nan
^ikaa välillä ja osoitettava,.että Vapaus-lehteä kannat­taa
tilata aluksi vaikka vain koetarkoituksessa, jotta uudet
tilaajat voivat henkilökohtaisesti seurata Vapauden uutis­palvelua
ja kannanottoja, sekä verrata niitä muihin luke­miinsa
lehtiin — ennenkaikkea omiin ja naapuriensa todel­lisiin
etuihin.
Tämän vuoksi maaliskuun 15 pnä alkavassa ja huhti­kuun
15 pnä päättyvässä Vapauden levitysryntäyksessä kiin­nitetään
erikoishuomio uusien-tilausten hankintaan. Ja että
tulokset saataisiin mahdollisimman hyviksi, lehtemme pyy­tää
kaikkia tilaajia ja lukijoita osallistumaanv henkilökohtai­sesti
Vapauden levitystyöhön, sillä vain siten voidaan toimia
todella laajalla rintamalla ja lähestyä mahdollisimman mon­ta
sellaista kansalaistamme, joka ei lukeudu vielä Vapauden
vakituiseen lukijakuntaan.
PALKINNOISTA
Ryntäyksen aikana maksetaan kaikille uusien tilausten
hankkijoille 15 prosentin palkkio ji? sen lisäksi on järjestetty
kolmessa eri sarjassa hyvin arvokkata palkinnot niille, jotka
selviävät sarjojensa voittajina. Ensimmäisessä eli A-sarjassa,
joiden uusien tilausten tavoitteena on 6 tai enemmän, on
- voittajan palkintona $56.50 arvoinen Waltham 'Waterchief"
miehen tai naisen rannekello. B-sarjassa^ 3^5 tilausta, on
- palkintoa $21.95 arvoinen Kodak Brownie Super Outfit valo-kuvauskone
ja C-sarjassa,l-7-2 tilausta, $18.95 arvoinen Proc-tor
Deluxe höyry- ja kuivasilitysrauta. Liikkeemme toivo­mus
luonnollisesti on, että nämä hyvät palkinnot, yhdistet-
•tynä hyvään-asiaan, antaisivat entistä suurempaa innostusta
Vapauden levitystyön edistämiseksi.
^Kuten on aikaisemmip,, jfiedoitettu, kilpailu ratkaistaan
pis^tulosten perusteella siten, etlä jokaisessa sarjassa an-netän
yksi palkinto eniten pisteitä saaneelle uusien tilausten
hankkijalle. Ja "pisteitä" sa yhden jokaista tilauskuukautta
kohti. Palkinnolle pääsyn ehtona on vain se, että paikkakun­nan
"hankintaosuus" on tullut täytetyksi.
• "Kuten huomataan, palkintojen suhteen on^ tällä kertaa
tehty melkoinen uudistus ja parannus edellisten ryntäysten
palkintoihin- verraten. Kokemus tulee tietenkin osoittamaan,
onko nyt voimaan otettu palkintomuoto paras mahdollinen,
vai tuleeko seuraavalla kerralla kokeilla jotakin muuta muo­toa.
Kaikesta huolimatta on- kuitenkin selvää, että näitä, nyt
saatayäna olevia erikoispalkintoja vaikkei niitä voidakaan
suurlehtien palkintoihin verrata, kannattaa tavoitella kai­kissa
sarjoissa. ; '
TYÖVÄENLEHDEN TARPEELLISUUS
Vuoden alussa pidetyn Vapauden yhtiökokouksen edellä
käydyssä poikkeuksellisen laai&ssa keskustelussa, johon
osallistui satoja Vapaöden lukijoita eri puolilta maata, koros­tettiin
monella eri tavalla sitä, 'että Vapaus, kuten työ­väenlehdet
yleensä, on nyt tärkeämpi kuin milloinkaan
eniten. Vapautta odotetaan ja kaivataan, ei yksinomaan "kie­livaikeuksien"
voittamiseksi, mutta myös siksi, että nyky­aikana
ei enää kunnolla, voida seurata maailman kehitystä
ilman työväenlehteä.
•Me luonnollisesti tiedämme, että Vapaus, kuten siir-tolaisryhmien
lehdet yleensä, on pieni, vaatimaton ja mones­sa
teknillisessä suhteessa puutteellinenkin lehti. Mutta toi­sin-
kuin Suuren Rahan kontrolloimat lehdet, jotka näkevät
ainoastaan oikealla silmällään, Vapaus julkaisee tosiperäisiä
tietoja niin lännestä kuin idästäkin. Vapaus pyrkii välittä­mään
täkäläisille kansalaisillemme mahdollisimman objek-tii^
sen kuvan oman maar^me tapahtumista ja asioista. Vaik­ka
"Vapaus on Canadan suoifialaisten perustama ja ylläpitä­mä'itsenäinen
työväenlehti, niin se pyrkii antamaan tieto­ja
kaikkien täkäläisten kansalaisrenune elämää koskevista
tapahtumista eri ryhmien mielipiteistä huolimatfa. Vapaus
edistää kansallisten kulttuuriperin teidemme vaalimista ja"
varaa jatkuvasti uutisia mielenkiintoisimmista urheilutapah­tumista
Canadasta, Suomesta, Neuvostoliitosta, Yhdysvallois­ta
.'ja muista maista. Erikoispiirre Vapauden toiinituspoli-tiikassa
on se, että se, kertoo totuudenmukaisesti myös
monista sellaisista asioista, joista Suuren Rahan kontrol­loimat
lehdet joko vaikenevat tykkänään tai antavat tietoi­sesti
valheellisen kuvan. .
"Tällaisena suhteellisen vaatimattomana, mutta silti tär­keinä
ja suorastaan välttämättömänä sanasaättajana ja kes-kir^
isenä yhdyssiteenä me tarjoamme nyt alkavan levitys-ryntäyksen
aikana Vapautta niille, jotka eivät ole vielä leh­temme
lukijoita.
Ofik KOE PARAS
j" Mie sanomme lehtemme tilausta kaupatessa, että nyky-
"aifönä ei riitä enää se, mitä jotkut muut ovat mahdollisesti
Vapaudesta sanoneet tai puhuneet; Parempi on tutustua it-sekohtaisesti
Vapauden ohjelmaan, uutispalveluun ja kan-nai^
ottoihin yleensä. Me olepime aivan vakuuttuneita sii­tä,
;että: lukemalla hetken aiKaa lehteämme, uudet tilaajat
tulevat' saamaan Vapaudesta vallan toisenlaisen käsityksen
kuin se mitä siitä yrittävät antaa jotkut poliittiset kilpaili-
Otto Johnson, Vancouver, S.C,
tSyttSä. Iceskiviikkjbna, maaliskuun
14 pMivfinS 1Q vuotta.
Hibna Salo, Porcupine, Ont., täyt­tää
keskiviikkona, maaliskuun j 14
«äivänä 78 vuotta.
Leonard Salo,' Porcupine, Ont.,
käyttää torstaina, maaliskuun 15
päivänä 79 vuotta.
Mrii; J. E. Ko^i, Emo. Ont., täytti
maaliskuun 6 pnä 71 vuotta. \
• Ybdynurte sukulaisten Ja^ tuta vain
onilentoltDtuksIln.
YLEISÖN
kiitJE
KnTTÄX MERIN JA
USKON KIRJOITUKSISTA
Kaunis kiitos Vapaudelle sen jul­kaisemisesta
Ja Meri Tohmolle "Syö­päleikkauksesta"-
Ijlrjoituksesta.
Ss oli hyvä ja rohkaiseva kirjoitus
monille samp taudin uhreille'. Itse
menm leukasyöpäleikkauksen läpi 25
vuotta sitten Ja voin vakuuttaa, et­tei
ollut helpointa aloittaa elämää
uudestaan puolikkaalla naamalla,
mutta parhaan lääkkeen löysin silta,
etten koskaan päästänyt itsesääliä
valloilleen; enkä myöskään ole anta­nut
kenenkään muunkan surkutella
Itsefeni. Ja elämäni onkin ollut täy­sinäistä
Ja kiintoisaa. Olenpa otta­nut
osa näyttämötyöhönkin Juuri sa-mom
kuin ennen leikkaustakin. Siis­pä
sanonkin Meri Tohmon tavalla,
että rohkeus Ja hyvä usko parane­miseen
ovat parasta jälkihoitoa Ja
jos epäilette Jotakin olevan vinossa,
menkää HETI ottamaan täysi sel­vyys'
Sita nopeampi on > silloin tay-de'Unen
paraneminen. '
Kiitos myös "Focus ori Finland"
artikkeleista. Se on oikein erinomai­sen
h.vvln kirjoitettu ja selvittää mo­nia
asioita, joista ainakin minulla
on ollut hyvin hatara käsitys. Talle­tan
sen "kielisiä" ystäviäni varten Ja
olen varma, että monessa perheessä
on nuorta väkeä jotka vasta sen kh*-
joituksen avulla tutustuvat sukunsa
synnyinmaahan ja elämään siellä.
Kiittäen,
Mrs. Elsle Piilo.
Silver Mrjt, Ont.
J.K. — "Lukijan sana" ollsl minus­ta
sopivin nimi talle osastolle.
— Sama.
r^IELIPITEITÄ
Yksinkertaisin ja paras nimi täl­le
"Ylei.sön kirjeitten" osastolle on
"Mielipiteitä".
Sellaisen otsikon alia voidaan to­della
vaihtaa vapaasti mielipiteitä
ia esittää mielipiteitä monenlaisis­sa
asioista. — Vapauden kannattaja,
Lockerby, Ont.
EHDOTAN "YLEISÖLTÄ"
TILALLE "TARINAPALSTA"
Saax-uttaakseen lukijainsa suosion
sanomalehden on otettava huomioon
eräitä seikkoja siinä mielessä, etta
se kuvastaisi myös lukijain mielipi­teita,
sillä jokapäiväinen arkielämä
Ja huolet mukaanlukien tarjoavat
puolestaan vakavaa ajattelemisen ai­hetta
elämän eteenpäin viemiseksi.
Silmlmplstäväa on työväenlehdlssä
se, että otetan asiat lilan vakavalta
kannalta, vahälsemmatkin, ja se te­kee
lehden sisällön ikäväksi, kuten
ainainen uskontunnustuksen lukemi­nen.
Se on yhtä ikävää luettavaa
kuin on toisten parjaaminen Ja hei­dän
varpailleen astuminen.
Tolsinaan asiat kuitenkin vaativat
lukijan huomiota osakseen. Jospa
antaisimme tilaa "Tarinapalastalle",
mistä ilmenisi kansan ajatus Ja luon
teenlaatu sanoiksi puettuna. Sillä
saattaisi olla suuri vaikutus myös
' Kaikki \ii^tiM& olevan nyt sel­viä
Algerianaan lopettamj^k-si.
Ranskan'ItaUliqsltm IhVväi^-
nyt Sveitsissä erittäin salaisissa
nettvotteli|jis$a balunlotellmL §ovin-ioesityl^
stiii, ia S«A ^äJDkeeil Al­gerian
- kapinallisten, kansallinen
uenvosto antoi Tripolissa/ käy»,
iyjen,. neuvottelujen . päätteeksi
hallitukselleen tehtäväksi saattaa
asia päätökseen. Rauhansopimuk­sen
allekirjoittamistilaisuus voi
siten olla käsillä jo aivan lähi­päivien
kuluessa^ Ennakkotieto-
' jen mukaan siihen sisältyy koi­pien,
vuoden ylimei^aika, Jolloin
Ranskan armeija on edelleen AK
geriassa. Tämän jälkeen hallitus-tehtävät
siirtyvät algeria^isiile,
joskin Ranska saa edelleen osuu-.
tensa Saharan öljystä Ja oikeuden
pitää ainakin seuraavat 15 vuotta
eräitä sotilastukikohtia.' Algerias­sa
olevan ranskalaisen väestön
on kolmen vuoden kuluessa rat­kaistava
kansalaisuutensa ja mi­käli
se Jää Algeriaan, sille taa­taan
sen voimasuhteita vastaava
osuus maan hallinnossa. — Seu­raava
kronikka kertoo tiivistetys­ti
Algerian vapaussodan historii­kin.
1939
jat ja vastustajat.
Tässä mielessä voimme siis
suositella lehteämme vaikkapa
väin koetustarkoituksessa
aluksi ja tässä -koemielessä
lehteämme tilaaville me?pyy­dämme
esittää seuraavaa: Mi­käli
havaitsette joitakin hyviä
puolia lehdestämme, ilmoitta­kaa
niistä naapureille ja työ­tovereillenne.
Mikäli havait­sette
sellaisia virheitä, heik­kouksia
ja puutteellisuuksia,
mitkä ovat pikkulehden kor­jattavissa,
niin ilmoittakaa
peittelemätön mielipiteenne
ja korjausehdotuksenne leh-teme
toimitukselle.
Vapaus on nimittäin siitä
erikoinen lehti, kuten työväen^-
lehdet yleensä, että sillä ei ole
ei saa eikä voi olla mitään sel­laisia
pyyteitä, tai tavoitteita,
jotka olisivat vahingollisia työ­läisille,
pikkufarmareille. tai
muille työstään eläville kan­salaisillemme.
Hankkikaamme siis Vapau­delle
maaliskuun 15 pnä al­kavan
ryntäyskuukauden aika-:
na vähintäin 115 uutta tilaus­ta!
Sodanjulistuksen, jälkeen Algerian
kansallinen pirolue hajotettiin ja sc
meni maan alle.
1843
Ferhat Abbas julkaisi julistuk­sen,
jossa puolustettiin "autonomi-
»en Algerian tasavallan" periaattei­ta.
1945
\ Ferhat Abbas pidätettiin ja Al­gerian
kansallinen puolue julistet­tiin
laittomaksi Setifissä ja pohjois-
Constantinen alueella sattuneiden
veristen tapahtumien jälkeen. Me.s;-
saliHadj karkotettiin maasta.
1954
Algerian kansallisessa puolueessa
tapahtui hajaannusta kongressissa,
Joka pidettiin Hornussa, Belgiassa:
rämu kongressi vaikutti' huomatta­vasti
uuden "messalistisen" järjes­tön
syntyyn.
Hajaannuksen seurauksena perus­tettiin
myös "valiankumouksellinen
yhtenäisyys- ja toimintakonutea",
jOka päätti panna toimeen kapinan
Algeriassa.
Marraskuun 1. pnä kapina puh­kesi
Algeriassa. Terroristit hyökkä-
.sivät kaikkialla maassa, erityisesti
Aures-vuoriston alueella.
1955
Tammikuun 20. pnä perustettiin
kansallinen vapautusrintama .{Fln^,
N) ja kansallinen vapausarmeija
(SLN). FLN kokosi joukkoonsa no­peasti
kaikki Algerian kansalliset
johtajat Messali Hadjia lukuunot­tamatta,
joka perusti Algerian kan­sallisen
liikkeen (MNA), vaikka
hän olikin internoituna Ranskassa
iahan aikaan.
Tammikuun 26. pnä Jacques
Soustellesta tuli Algerian käskyn-iiallija
ja hänelle anneUiin lisäval­tuudet
kapinan lopettamiseksi.
1956
Tammikoun 26. pnä Ranskan
pääministeri Guy Mollet nimitti
Kenraali Georges Catrouxin Alge­rian
päävaltuutetuksi. Mielenosoi­tuksia
panUin Algeriassa toimeen
Guy Molletin vierailun johdosta.
Pääministeri päätti nimittää Robert
Lacosten Algerian päävaltuutetuksi
Catrouxin tilalle. Q
Lokakuun 22. pnä Ranskan sota­voimat
Kaappasivat koneen, jossa
FLNn johtajat, mm. varapääminis­teri
Ben Bella lensivät Marokosta
Tunisiaan. FLN-johtajat internoi­tiin
Pariisiin FLNn ryhtyessä laa­jaan
toimintaan Algeriassa saadak-feen
kaupungin valvontaansa.
1958
Helmikuussa Tunisian ja Rans-
':an välit kiristyivät suuresti kun
ranskalaiset koneet pommittivat
Tunisian puolella sijaitsevaa Sakiet-sidi-
Jussefin kylää.
Toukokuussa tapahtui Algeriassa
lasku varjokenraali Jacques Massun
johtan^a kapinaliike,'jdkä; nosti vai-taan
Charles de Gaullen, ;de Gaulle
sanoi ' ymmäffäv^nsä" kapinallisia
Ja ylisti Ranskan armeijaa., Valta
keskitettiin de Gaullen käsiin. .
Syyskuussa FLN perusti Algerian
tasavallan väliaikaisen hallituksen
(GRPA). — de ^Gaullen esittämä
Hanskan uusi .'perustuslaki sai
enemmistön taakseen suoritetussa
kansanäänestyksessä.
Lokakuussa de Gaulle 'tarjosi
FLN:lle rauhansopimusta; 'mutta
asetti ehdoksi: tulen lopettamisen
ja aseiden laskemisen. Tarjous hy­lättiin,
koska sitä pidettiin ohdot-tomana
antautumisena.
1959
Tammikuussa de Gaulle valittiin
Ranskan, presidentiksi ja hän ni­mitti
pääministerikseen Michel De-b
r e n . ' . . —.
Syyskuussa de Gaulle liahmotteji
uuden Algerian ohjelmansa kolmi­ne
vaihtoehtoineen (ero Ranskasta;
liitto Algerian ja Ranskan välillä
tai kuuluminen Ranskaan). FLN
hyväksyi neuvotteluperiaatteet, joi­den
pohjana oli Algerian kansan
itsemääräämisoikeus.
Marraskuun 10. pnä de Gaulle se­losti
kantaansa Algerian kysymyk­sessä
Pariisissa pidetyssä, lehdistö­konferenssissa.
FLN nimitti Rans­kassa
internoituina olevat johtajan­sa
neiivotteJijoikseen, mutta presi­dentti
de Gaulle ei hyväksynyt tätä
valintaa.
1960
Tammikuun 24. pnä 26 henkilöä
.sai surmansa ja 139 haavoittui Al-gerin
eurooppalaisten asuikkaitten
ryhtyessä laajaan ns. barrikadika-pinaan.
Surmansa saaneiden jou­kossa
oli 14 ranskalaisten turvalli-suusjoukkojsn
jäsentä. Ranskalai­set
viranomaiset jlilistivat piiritys^
tilan.
Helmikuun 1. pnä Pierre Lagail-larden
johtamat Algerin kapinalli­set
saarrettiin ja he antautuivat.
KesäkuusSfi Ranskan hallituksen
ja FLNn edustajat kävivät Melu*-
mssa tuloksettomia neuvotteluja.
Syksyllä Algerin eurooppalaiset
•isukkaat panivat toimeen mielen­osoituksia
ja lakkoja esittäen tä­ten:
vastalauseenpa Pariisin cikeu-denkäyntiä
vastaan, jossa barrikaa-dikapih,
an johtajat olivat vastaa­massa.
Joulukuun 9. pnä de Gaulle; vie­raili
jälleen Algeriassa,: jossa ta­pahtui
eurooppalaisten ja mpha,-.
mettilaisten yhteenottoja. Näissä
kahakoissa menetti henkensä kaik­kiaan
100 ihmistä ja useita haavoit-,
tui. Kahakat kestivät kolme päivää.
1961
Tammikuun 6. pnä järjestettiin
Ranskassa ja Algeriassa de Gaullen
Algerian politiikkaa koskeva kan-
.sanäänestys, jota muhamettilainen
väestö boikotoi.
~ Huhtikuun 21. pnä ranskalaiset
Kenraalit Raoul Salan, Maurice
Challe, Edmond Jouhaud ja Andre
Marie^eller panivat toimeen soti­lasvallankaappauksen
Algeriassa.
Kaappaus epäonnistui ja kenraalit
Challe ja Zeller antautuivat rans­kalaisille
viranomaisille.
Toukokuun 8. pnä de Gaulle esit­ti
FLNrlle kutsun jatkaa neuvotte­luja.
Touko—^kesäkuussa Ranskan
ja FLNn edustajat epäonnistuivat
Elvianin neuvotteludssa.
Heinäkuun 20 pnä neuvotteluja
jatkettiin Lugrinissa, mutta ne kes­keytettiin
9 päivän kuluttua.
Elokuun 27 pnä Ben Khedda ni­mitettiin
Ferhat Abbasin tilalle Al­gerian
väliaikaisen hallituksen pää­ministeriksi.
Ranskassa olevat muhamettilaiset
poliittiset vangit aloittivat Ben Bel­lan
johdolla nälkälakon.
Samaan aikaan Pariisissa ja muu-
<jlla Ranskassa järjestettiin mielen-f)
soituiksia salaista armeijajärjestöä
OAS:ää vastaan, tämän järjestön
.niuovipommiräjähdysten johdosta.
Joulukuun 29 pnä de Gaulle hah­motteli
uudelleen itsenäisen Alge-iian
politiikkansa suuntaviivat.
1962
Algerian kansalliset johtajat ta­pasivat
Marokon hallituksen edus­tajia,
mm. Marokon kuninkaan Has-
.san II. Samaan aikaan alkoi liikkua
huhuja Ranskan ja FLNn välisistä
salaisista neuvotteluista. Huhut tu­livat
yhä itsepintaisemmiksi.
Helmikuun 2: pnä, GBRAn pää-
0mEIST0
• KdSpenhan&fiia; -^^f^kan
vuoden 1962 kunnallisvaalit, jois-,
sa äänestysprosentti-^ ,iiMU)|eeIli-sesta
vaalisaastä filuoiimaiia oli
hiukanj. alhaisen^LJkidn vuoden
1958 vaaleissa, osoittivat "kallis­tunut
.vasempaan. päin'' sosialide-mokraattien^
ja sosialistisen * kan­sanpuolueen
saavuttaessa suurta
menestystä äänimäärään ja edosta-
NKDL tervehti
naisia kautta '
maailman
Naisten Kansainvälinen Demo­kraattinen
Liitto tervehtii maalis­kuun
8 pnä kansainvälisenä naisten
päivänä sydämellisesti n*aisia kaut­ta
maailman.. Tervehdyksen allekir­joittajana
oli Eugcnie Cotton, NK
DLn puheenjohtaja. Tervehdykses­sä
toivottiin menestystä kaikelle
sille' toiminnalle, jota naiset suorit­tavat
tämän päivän merkeissä pa­remman
elämän puolesta perheil­leen,
työolojen, parantamiseksi. las­ten
terveyden ja kasvatuksen puo­lesta
sekä maittensa itsenäisen ke­hityksen
ja rauhan puolesta.
Naisten päivänä järjestetyt mie^
icnosoitukset monissa maissa tuke­vat
puolestaan kansainvälisiä ko-
!:ouksia, joissa vaaditaan aseistarii­sunnan
toteutta^nista, sanotaan ter­vehdyksessä.
Näitäv kansainvälisiä
kokouksia, ovat mm. Naisten kan­sainvälisen
rauhan ja vapauden lii-icn
kongressi Amerikassa, Naisten
kansainvälinen - kokous aseistarii­sunnan
puolesta maaliskuun 23—25
päivinä Wienissä sekä Rauhanliik­keen
maailmankpngressi heinäkuus­sa
Moskovassa.
tl.tl•l,^'fp
Myös konservatiivinen kansan-pupliiö
lisäsi ^^^staiapaik]Ebjaani'''V
mutta tämä tapahtui toisen 8uuren<^^; -^^
ForWilIisen bs^iifxispiuiUie&i^
streh r kustannuksella; vAaidlkaalr^^ ;
vläa simremmässie mSSHn äkeus^ ' ' , f!
liitto kärsivät- sucria menetyksi^"^*^,;^'^
Viibieksiniainit^ puoluciPrsV ^^'^'^^ " ;
suui^emman takaiskun kuin viimaa- ' 1'
si pidetyi^ä kän8ankMräJä\raal6^
Riippumaton oikeistopuolue ei s ^ - / ^ ' j
nut, edustajiaan'kaupunginvalttA»-'^"^''"
tdq^ tai maäkäräjfin. ^ , . , ^''*'""j
.Köjui maan klsi^vät ä ä n i ^^
liflokset: Sosialidemokraatit 839391 .^0
-^"39,0 pros.. Radikaalit 129,906,.^•"•-^^^
6,0 pros., Konservatiivinen~kansiail-?r!ii7';
,puolue 490,525 j , ^ ^ 22^5. pros;, Ven»
^tre 46(5,192 - i - 22.0 pros., O i k e u f , ,
liitto 26.665 — 1,3 pros.. Sosialisti-; '
nen kansanpuoilue 109,865 r— 5 , 0 ' ' ' ^^
pros.. Kommunistipuolue 21,931 — "
1^ pros.. Riippumattomat 14,906 —. ' -'t
0,7 pros:, $lesvig.puolue 6^15 ' - -
0,3 pros., muut 47,320 .-^ 2,2 pros. - -
Vastaavat luvut vuoden .1958 kun- ' ' ' ';
nalli^vaaleissa:; Sosialidemokraatit „!;
810976 — 38,91 pros^;. Radikaalit •:);
151,460 —- 7.^7 pros.. Konservatiivi- '
nen kansanpuolue 429598 20,16''-**'-
pros., Venstre 513583 — 24.63 prö^- '
Oikeusliitto 50.195 — 2,41 progc^ 1
Sosialistinen kansanpuolue 6,090—^ ^ /i
0,29 pros.. Kommunistipuolue 62,872 A
— 3.02 pros.. Riippumattomat 8 240 >
— 0,40 pros, Slesvig-puolue 8,582 |
— 0.41 pros., muut 42v791 ^ 2.05 .
pros. '
Maaliskuun^17 päivä on pyhän Patrickin päivä, jolloin irlan­tilaiset
Canadassa ja kaikkialla maailmassa koritele\at
kauppalansa ja kylänsä vihreillä- shamrock (apilanlehti)
maalauksilla. Myöskin harppu on Irlannin kansallinen sym-booli,
yhtä perinteellinen kuin Marlene Hanvardin hymy,
kun hän esittellee harppua ja shamrockkimppua.
ministeri Ben Khedda palasi Tu­nisiin.
Helmikuun 5.~>pnä presidentti de
Gaulle ilmoitti kansalle pitämäs­sään
radio- ja tv-puheessai että
•rauha oli lähellä".
Helmikuun 8. pnä valtavissa
OASn vastaisissa mielenosoituksis­sa
Pariisissa 8 henkilöä kuoli ja lu­kuisia
ihmisiä haavoittui: kun po­lusi
hyökkäsi hallituksen puolesta
::siintyncitä väkijoukkoja vastaan.
Helmikuun 11. pnä Ranskan ja
KLNn edustajat kokoontuivat vii-neiseen
salaiseen neuvottelukier-okseen
jossakin Ranskan ja Sveit­sin
rajalla. .
Helmikuun 19. pnä ilmoitettiin,
että neuvottelut: olivat päättyneet
jopimuRseen. Ennen sopimuksen
. ulkaisemista Ranskan hallituksen
;a . Algerian kansallisen vallanku-noLrjneuvoston
oli se hyväksyttävä,
.iiikä on tapahtunut.
SKDLn lakialoite
samapalkka-asiasta
Helsinki., — SKDLn eduskunta­ryhmän
jäsenet jättivät torstaina.
Kansainvälisenä n a i s te n päivänä
eduskunnan kansliaan lakiesityksen
hallitusmuodon muuttamisesta si­ten,
että siihen otettaisiin myös
määräys naisten ja miesten sama­palkkaisuuden
toteuttamisesta.
Lakiesityksen mukaan hallitus­muodon
6. pykälään lisättäisiin seu­raava
uusi momentti.•
"Kansalaisten työvoima on valta­kunnan
erikoisessa suojeluksessa.
Työntekijöinä ovat kansalaiset su­kupuolesta
riippumatta, yhdenver­taiset
ja oikeutetut saamaan samas­ta
työstä saman palkan." M J .
Lakiesityksen ensimmäisenä alle­kirjoittajana
on kansaned. Irma
Torvi;
EEChen lirHyihi-sesta
varoitetaan
myös Tanskassa
Kööpenhamina.' —- Tanskalla on
kaikki reaaliset perusteet olla Uit-tymättä
yhteismarkkiiioilun, - sa*
noi maan ammattitaidottomien
työläisten liiton pnheenjlohtaja
Alfred Peterseui , nuian suurim-man
ammattiliiton j o b e j a ; JPeter*
sen esitti pseita' haittoja, |oita
liittyminen yhteismarkkinoihin
aiheuttaa Tanskalle.
Jos Tansakaan alkaa tulvia ulko­maisia
työläisiä, mitä Rooman sopi-^
mus edellyttää. Tanskan erSill^ te>':
oUisuudcn aloilla syntyy tyÖttS-myyttä,
mikä taas alentaa työpaik­koja,
sanoi Petersen' Ulkomaisten
pääomien sijoitukset Tanskassa
hyödyttävät kansainvälistä monopcK
lipääomaa. On hyvin mahdollista,
että ulkomainen pääoma tulee suo­rastaan
ostamaan tanskalaisia tuo­tantolaitoksia,
jotta nämä eivät hait*
taisi kilpailijoina.
Yhteismarkkinoilla on myös po­liittinen
ja sotilaallinen luonne, jat­koi
Petersen. Poliittisesti Rooman
sopimus sisältää erittäin suturen
vaaran ^ rauhalle koko maailmassa..
Ottaen huomioon kaiken tämän P ^
lersen ehdottaa, että Tanskassa suo­ritettaisiin
kansanäänestys Tanskan .
liittymisestä yhteismarkkinoihin.
VÄSYTTÄVÄÄ
Kuuluisaa näyttelijää Laurence
Oliveria haastateltiin ja kyseltiin
hänen talvisUunnitehniaan.
-—Niin, se on varmasti taas Sha­kespearea,
kuten tavallisesti, sanoi
Oliver ja huokasi raskaasti.
•— Minkä vuoksi se panee teidät
noin huokaamaan?
—^No jos ei saa kuninkaan roolia
niinon tuskin mahdollisuutta istah­taa
hetkiseksikään.
lehden menestymiselle.
"Tarinapalsta" edellyttää rentou­tumista,
eli huolettomaksi heittäy-tymi2tä
esiintulevlin asioihin näh­den—
ne voidaan kääntää päinvas­taisiksikin
niin, että ne tulevat hu­vittaviksikin,
sellaisiksi,, että niille
voi nauraa Ja olo tuntuisi helpom­malta.:
.
"Tarlnapalstaa" ei sovi käyttää
pelkkää lörpöttely^ varten, vaan on
asiat kerrottava totuudenmukalses-
Mutta kun pistää rivien väliin
'!oniaanfsa", se tekee kirjoituksen
huvittavaksi. -
Ainahan sitä sattuu näkemään ku­kin
sellaista jota kukaan muu el ole
koskaan ennen nähnyt ja "ihmeitä
kuunnellaan mielenkiinnolla" —
pyydetäänpiä jatkoakin.
Esimerkiksi, sanot käyneesi Kuus­sa,
Jossa ennen sinua ei ole kukaan
käynyt; Ja kerrot nähneesi Ihmeitä.
No mitä? Keskeytetään. Sinä kerrot
Ja saat mainetta kertojana.
Mitä arvelevat toiset lukijat ehdo­tuksestani?
Antakaa kuulua. Minun
ohjeenani olisi Tarlnapalstan sään­nöksi
seuraava: Kirjoitetaan aalalll-sestl
asioista — Ja sitten voita, lei­välle,
että se maistuisi. El tappelu-tannerta
tarvita sillä olemmeha^j
rauhaa rakastavia ihimlslä. Odot­taen,
— Annie Ruissalo, Fort Fran­ces,
Ontario,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pääministerin "voimakassanainen"
vastaus
Tulevissa llittovaaleissa — ja ne
järjestetään tässä parhaassa mah­dollisessa
-demokraattisessa jrhtelsr
kun:ia.ssamme silloin kun "itse"
pääministeri otaksuu, etta torypuo-lueella
on nyt parhaat voiton mah­dollisuudet,
mitä voltanee oikeute­tusti
sanoa- "yksllöpalvonnan" hui­pun
nupik.sl sietää canadalalsten
naisten pitää mielessään millä ko-vanaamalsuudella
päamlnLsterl Dle-fenbaker
ja hänen hallituksensa
kohteli kansainvälisen naistenpäivän
aattona Montrealin naisten suurta
valtuuskuntaa.
"Naisten ryhmä ei saanut päämi­nisteriä
puolelleen", julisti henkeen
ja vereen asti torypuolueen suurim­pia
tyhmyyksiäkin puolustava to-rontolalnCn
aamulehti kahden pals­tan
kokoisessa uutisotsikossa, jonka
alla kerrottiin m.m. seuraavaa:
"Pääministeri John Dlefenbaker Ja
hallituksen jäsenet' vastaanottivat
l^nään • (maalisk, 7 pnä) "Volce of
Woinen" (Naisten ääni) Järjes­tön
' Quebecin osaston yli 400 naista,
Jollia toisilla oli vauvat sylissä, se­kä
lastenvaunut ja mlchensäkln mu­kana
. . .
(Voice of the Women on ns. kes-kiluokkalaisnaisten
muodostama» ja
Johtama kansallinen rauhanliike,
JokäT^tolmli itsenäisesti muista rau­hanjärjestöistä
vaatien, ettei yhdys­valtalaisia
-ydinaseita saa sijoittaa
Canadaan,- ja että' Canadan tulisi
kalkin mahdollisin keinoin edistää
ffseistarllsuntaneuvotteluja. — K)-"
Välittömästi ylläesitetyn jatkoksi
Ott.iwan uutlstledossa sanottiin:
vMutta pääministeri ja hänen
kolleegansa seisoivat lujina tämän
patnastusryhmän vaatimuksia vas­taan.'
Näin urhea pääministeri on meil­lä.
Kun naiset matkustavat lapsi­neen
satapäisenä Joukkona Mont-realJ.
sla asti. Otta'waan vaatimaan
toimenpiteita kansainvälisen rauhan
hyväksi, niin pääministeri mlniste-relneen
"seisoo lujana painostusryh-mä!
i vaatimuksia vastaan".
Ja mitä nämä rauhanlisla puolus­tavat
kesklluokkalalsnaiset sitten
esittivät?
Mainitun uutistledon mukaan
Voicc of .Womcn Quebecin Jaos­ton
valtuusto kehoittimr. Diefenba-kern
esittämään Yhdysvaltain halli­tukselle,
etta se harkitsisi imdelleen
päätöstä ydinasekokeiden uudelleen
aloittamisesta atmosfäärissä. Toisek­si
tamanaisvaltuuskunta ehdotti, et­ta
Canada osallistuisi täysin voimin
Ruotsin ehdottamaan ydinaseetto
mien maiden klubin toimintaan.
Mutta vaikka pääministeri Diefen-baker
piti tulta ja tulikiven käryä
leimuavia puheita ydinasekokeita
vastaan silloin kun Neuvostoliitto
katsoi itsensä pakotetuksi suoritta­maan
sarjan ydinasekokeita, niin
nyt oli aani muuttunut kellossa ko­konaan!
Mainitussa uutlstledossa sanotaan
pääministeri Diefenbakerin "seiso­neen
lujana" rauhan asian edistämi­nen
hyväksi tarkoitettuja esityksiä
vastaan ja antaneen "voimakassa-nalsen
vastauksen" naisten esityk­selle.
Han oli puolustanut yhdysval-talaisydlnasekokelta
suosivaa kan­taansa
silläkin, että hallituksen
"va.stuunalalsuutena on maan tur-vallisirus.
Halhtus ei voi painaa pää­tään
hiekkaan; maanpuolustusta on
suojattava."
Hän ei kylläkään, el ainakaan ko:
uutistledon mukaan, yrittänytkään
sehttäa sita, miten Yhdysvaltain
ydinkokeet "suojaavat maamme
puolustusta" --^ eika tietysti voinut­kaan
selittää sitä, sillä mitä klih-kcmmäksi
kay varustelukilpailu ja
Juuri siitä on "kysymys, sitä lähem­mäksi
tulee sodan vaara. Juurii
maamme turvallisuuden takia yhä
kasvava osa cahadalaisista vaatii
hallitustamme tohnhnaan ydhiase-kokeiden
lopettamiseksi; ydhiasei-den
mereen upottamisen sekä ylöt^
sen Ja täydellisen aselstariisunnah
puolesta.
Sen jälkeen kun pääministeri Die-fenbaker
oli esittänyt • "voimakassa-naisen
vastauksfensa" naisten riju-hanvaathnuicsia
vastaan; ulkominis­teri
Howard Greenin sanotaan jää­neen
vielä naisten puheille. Edellä-,
mainitun uutistledon mid:aan_^ ulko­ministeri
Green oli hieman "diplo­maattisempi"
ja antoi naisille ker­rassaan
ihmeellisen vastauksen .—
sekä Yhdysvaltain ydinaseiden ko­keilun
puolesta että niitä^astaan.
Mr. Green sanoi Canadan vastus-
'tavan kaiketi periaatteessa —
ydinaseita yleensä, mutta sitten hän
lisäsi: "Mutta on pidettävä mielessä
iNeuvostoliiton edesottamida silloin
kun . puhutaan Yhdysvaltain asen- ;
teestä."»
XJlkomhiisterl Green ei soutanut
eikä huovannut sillohi kun oU puhe
Neuvostoliiton ydinasekokeista. Ne
olivat vkaikkl pahasta ja sUlä sUÄti; ^
Mutta^'kim on puhe yhdysvaltalai­sista
ydhiasekokeista. nihi ne voh
daaii "bikeuttaa" joko sen tai tä­män:
verukkefn perusteella!
Minkälaista kaksinaamaisuutta tän^
nfiä Ön?—Känsäkoura.
«
1