Vapaus, April 5, 1951

              $ivu2 Torstaina, huhtikuun 5 p, — Thursday, April 5,1951
iVlBKBTVJ — Independent Labor
Oxgaxi of Finnish Canadlam. E s -
t«t)Usbed Kov. 6», 1917. Authorized
as second class mail Igr tbe Post
CMlIce. Depattinent/ Ottava. Pub-lished
thrice «eekly: Tuesdays.
IXbuzadajrs and Saturdajrsby Vapaus
Publishing Company Utd.; at I00rl02
tam S t . W^ Sudburjr. Ont., Canada.
Telephones: Busine» Office 4'4281.
Editoria) OlfSce 4-4289. Mtmstger
E. SulBsi. Editor W. Eklund, l l a i l i ng
addrexs Box C9, Sadbury, Ontario.
AdvertlsJns; rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
CanadasKs: 1 vk. 7j00 C k k , 3.75
3 kk. Z25
YhärJialloiBSn: 1 vjc 8JOO 6 kk. 4.30
SuamtfJia: ' 1 vk. 830 6 kk. 4«7S
ISuomen '^kunnokkaat" hodcet
. ' , Suomen Sosialidemokraattinen puolueen oikeistojohtajat ovat taas
,Itunnostautuneet! Näiden ' k u n n o k k a i d e n " noskepamppujen kufjerte-
'' lu ^'ktmnottoman" Kekkosen kanssa onkin taas entista fulisempi
syvän r^dikauden sykkiessä n]aalaii>litttolai.s{)ankkiirien ja kartanon-f
omistajien vällyjen allal
'.Kutea mulstettanee, <>osi'a]idemokraatticn oikeistojohtajaa olivat
' aikanaan niin hurjana "kunnottonum" KeTikf)stn hallituksslle, että
mustamaalasivat sita tänne asiti.'Mutta U S ; n i.-nperialismi antoi määrä
' yksen, että Hitlerin kanssa aikaisemmin "aieveljeydessä" olleiden
Suomen oikeistososialiemokraattien täytyy mennä Kekkosen hallituk­seen
— "pitääkseen kommunistit jKiis v a i l a i t a " , kuten Reutersin hel-
'^urikiläisessä uuttstiedossa hapeämättömästi selitettiin huhtikuun 2
pnä — niin noskep3n}ppujen keskuudessa kehittyi sellainen hallitus-kipeys,
että hammas- ja Icorviisärky on lasten leikkiä siihen verraten.
Ja iun yhdysvaltalainen isäntä, ynnä rusthollarien j a pankiirien
muodostama Jcdkoomusmamma kerran sitä tahtoi, n i in Suomen kansan
Icannettavaksi pantiin vielä tämä synnissä-siinnyt j a syntynyt Kekko­sen
Iceltals^h-harmaa kokoomushallituskin, missä sosialidemokraattien
. oikeistojohtajilla on erikoistehtävänä auttaa "kommunistien pitämistä
pois fiallittlkscsta", kuten ylempänä on tode<tu.
Tällainen remontti ilahdutti ikihyvästi hallituskipeydestä kuolin-tautia
sairastanutta sosialidemokraattien oikeistojohtoa, joka kansan
keskuiHlessa tunnetaan asevelljuntan nimellä. Kaikki näytti todella
lupaavalta, kuten vastanaineiden 5ilmis.sä konsanaan. Tehtiin yötä
Ja päivää suunnitelmia ja siirtoja sen hyväksi, että" kansanjoukkojen
jatktrvasti paheneva tilanne saataisiin iiäyitäniään sellaiselta jumalan
" . rangaistukselta, jolle e i voida tehdä mitään. Annettiin siunaus kohoa-
^ villeliinnoille ja alinomaa kasvavalIe>x'rotaakane j a kansalle lyötiin
että työläisten j i i Tak)npoikain täytyy tyytyä huono-
Dcvaan elintasoonsa.
K a i k e n tämän jälkeen Sosialidemokraattien oikeistojohtajat luulivat
suuren
raban hyväksi mutta heille annettiin vielä yksi ' pikkutehtävä".
> Kiinteimistökapitalistit vaativat, ei mitään viiden tai kymmenen
f prosentin vuokrankorotusta, viiari 4.J prosentjn vuokrankorotuksen
. hetikohtaista täytäntöönpanna.
^ > Tästä t^li sosialidemokraattien oikelstrrjvhtajille okainen pala niel-tavaksi
Näillä asevelisosialisteilla el tietystikään ole onitään sitä
vastaan että vuokria korotetaan 43;lla prosentilla. ' Heidän mieles-
* tään tämä on vam oikeus j a kohtuus kiinteimistök^italisteille. Jos
f työläiset vaativat pientä palkankorotusta tai vastustavat palk
^-aJehtamista, kuten tapahtui Kemissä, niin sitä eivät aseve/ijunttaan
; .kmiluvät sosialidemokraattien oikeistojohtajat salli. Työläisten palk-i
katalstelut on murretlava, jos ci. muuten, n i i n poliisien j a sotaväen
; voimalla j a työFäisiä tappamalla, kuien tapahtui Kemissä. Mutta
kiinteimistökapitalistlen-vaatima 43: n prosentin vuokrankorotus on
ymmärrettävä j a hyväksyttävä asia, mikäli on puhe Suomen sosiali-
> demokraattien oikeistcgohtnjista.
/- ^Ainoa, mikä sosialidemokraattien oikeistojohtajia tässä yhteydessä
'. huolestutti, oli se, että mitä sanoo tällaisesta vuokrien korotuksesta
kansa? Ja sitten he muistivat päätehtävänsä —- "kommunistien pitä-
I; misen pois hallituksesta'!.r-- sekä ensi hsiijiäkuussa tulevat valtiolliset
• vaalit. Mämä seikat aiheuttivat painajaisunia ".Amerikan ääntä"
kuunteleville suomalaisille työväenpcttureille ja niinpä he sitten eh-s
dottivatkin kiinteimistökapitaiiisteine .seuraavanlaista ''kompromissia":
[v^Me (tarkoittaa asevelijuntan miehiä) ymmärrämme kiinteimistö-
[ Itapitalistien tukalan aseman j a kannatanmie täydellisesti sitä, että
j v t i o k r i a korotetaan ainakin 43: Ila prosentilla; Mutta älkää rakkaat
* 'porvariveljet hätäilkö liikaa. P tuo vuokrien korotus voimaan
«vasta vaalien jälkeen> eli elokuun paikkeilla, sillä jos vuokria korole-v
b enmie enää voi taata, voimmeko me pitää
( kommnistit pois hallituksesta'."'
I ' Ylläoleva oli varmaan syvästi Suomen jK»rvarin taskuihin vaikutta-
,.nut väite — sillä porvarilla on aina kiire rkastumiseen. Niinpä näh-
- oikeistojohtajat j a Kekkosen maalaisliittolaiset suurtilalliset kuherte-
'levät, löi eduskunnassa nyrkkiä pöytään Ja sanoi, että kiinteimislö-f
porvareille on annettava 43 prosentin vuokrien korotus heli ^— ja .
J sosialidemokraattien oikeistojohtajain täytyy Inytää siitä huolimatta
joku keino, miten voivat pitää työläis- ja lalonpoikaisäänestäjäin
rivit hajanaisina vaaleissa.
' - Juuri tässä vaihecssji Jcehittyi viineksi ollut Suomen hallituskriisi
^ mikä nyt o n , jumalalle kiitos, ;onnelli.sesli" ratkaistu siten, että k i i n -
^ saavat " a s l e e i t a i n " vaatimansa oikeuden vuokrien
korottamiseksi 43 prosentilla j a sosiaiienu>kraattlset oikeistojohtajat
jäävät hallitukseen "{H'lastamaan"' Su«Ji«en porvareita työväen vaali­voitolta
tulevissa valtiollisis.s;ivaald5.>a.
Hallituskriisin synty ja sen ratkaisu k u l k i nhnittäin seuraavaan
V tapaan: Kun kokoomusmamma j a muut porvarit löivät eduskunnassa
nyrkkiä pöytään ja sanoivat, että kiinitrimistökapilallsteille on annet-
, tava mikä heille kuuluu, ja vuokralaisilta on oteltava pois entisiä enem­män,
niin sosialidemokraattien oikeistojohtajat o:iiaksuivat sotaisen
muodon ja peloiltavan taistelukaiman, sek:» julistavat: " T ä m ä edus-
; kunnan porvarien tekemä päätti-; ci meitä tyydytä, sillä se auttaa
jcommunistien vaallVoitto;i tulevissa valtiolllsissii vaaleissa." Siksi
j so^älidemokraattien oikeistolaiset |)etlurijolitajat poistuvat Kekkosen
ikeit^ kun porvareilla
<^ kun he tiesivät, että sosialldemo-
^ V oikeistojohtajiin voidaan tällaisissa asioi.ssa huoletta luottata,
(•tÄun he pysyivät jär^
Ätähailitu^^ "syveni*' j a ' ' ^ l u t k i s t u i * ' p i n n a l l i s e s t i , n i u t t a kulissien
5^'?ttekana hierottiin edelleen "lehmäkauppoja'' siitä miten voitaisiin
^W etteivät susiali«iiokraatlien ^oikeistojohtajat
^^ f w t ^ Tässii tilanteessa, kuteiv lehiemnw uutisosastoilta nyt
: viisaudessa oikein Salomonin päätös joka kuuluu:
kuten porvarit vaativat 43 prosentilla, mutta
siten, eitä JcM viidan kuukauden aHiäna.
;Trästä •Suömal^set työv:^^ aseveljinä tunnetut noskejohtä-
Jat, ihastuit ja ilmoittivat, että k a i k k i ori taas hyvui ja
ii nikaas ennallaan, sillä n)'t he A-oivat sittenkin jäädä Kekkosen
Olivathan he tehneet joitakin A-arjönyrkkeijilä|n eleitä
isaarieet ' S b i t t i s e e n ' ' s e n vuokria koroteta koko summalla
??*iMien V ^ — vaan että ne kohotetaan asteettain siinä toivossa, että
^kommunistit voitaisiin pitää pois hallituksesta" — jotenkin.
Mitä muut saiiovat
OAixmrsKiirisi JA
VVOKBAKTSVaiTS
Saamen SodalldenolaaatU: "Brl-tyiatn
cehrasti opposition kiero asen­ne
on ilmennyt siinä, ettft «e itse on
syyllistynyt kaikkeen, mistä se on
sttvainnuts]ryttää4iatUtu8ta. J u u r i se
on jtiOnyt kiihkeästi kiinni siitä,
että sen edustamien ijfiimien etu ei
Jcärsisi tilanteen , va^eauttamisesta.
vaan että kostanriukset kytemi­siin
toisaalle j i J c u t e n J ^^
^Vapaus). Vuokrien' korottamista
koskevakysr/mys on tästä tyypilli­nen
näyte. Hallitus p i t i Ja pitää edel­leen
välttämättdmänä, että vuoScrain
korottamiset siirretään, niin että
kaikkein arin vaihe (vaalialk»—Va­paus)
voidaan sivuttaa ilman niitä.
Oppositio puolestaan piti välttämät'
>£dmänä, että sen edustaman suhteel­lisen
vähäisen ryhmän etu tulee v a l -
/otuksi, olivatpa seuraukset koko
naan kannalta mitkä, tahansa. Tur
'oksena — jos siihen päädytään —
m tähänastisten vakauttamispyrkl-oiysten
ajautuminen karille Ja hal-
.ituksen ero. - ilman että ' o]HH)sitioUä
m mitäänmahdollisuuksia hoidella
isioita Järjellisesti eteenpäin. Tällä
hetkellä näyttää siltä, että oikeLsto-
^ppositlo sittenkin haluaisi tarkem­min
miettiä menettelynsä todellisia
euraamuksia."
* * *
Maakansa (Maalaisliitto): "Selvää
mi että, Ulisi esitys -vuokrien koro-:
uksesta Jätetään eduskunnalle vain
siinä tapauksessa, että se johtaa t i ­lanteen
selviämiseen. Eri ryhmien
suhtautumisesta ^ asiaan täytynee s i ­ten
saada ennakolta selvyys <lehmä-kaupan
hierontaa mistä, lehtemme
tölmituspalstalla: puhutaan Va­paus;/
Kysymys ei tällöin . voi olla
vain sosialidemokraateista, vaan myös.
niistä piireistä^ jotka kriisin aiheut­tivat.
Luulisi, että kokoomuspuolue,
joka oli harkitsemattomalla menet­telyllään
saattaa maan erittäin vai­keaan
asemaan, osaa jo parenunin
arvioida toimenpiteittensä seurauk-
.sia. Tarpeellisia neuvoja Ja aiheel­lista
ripitystä kokoomukselle on an­nettu
sekä vieraiden että omien t a ­holta.
Otaksuisi myös : ruotsalaisten
j a edistyksen edusdcuntaryhmien tark­kaan
ottavan huomioon, että ne ovat
osallisina hallitusvastuussa. Näin o l ­len
näyttää olevan aihetta odottaa,
että syntynyt hallituspula saataisiin
torjutuksi.'*
Sodan valmistelqaln
politiikka Suomessa
Suomen oikeistososialidemokraatit toimivat
kansainvälisen taantumuksen luottamusmiehina ^
. S K P : n piiheenjohtaja Aimo Aal- mizmme suhteet Neuvostoliittoon ar-
. tonen esitti kiinnostavan tilanne- veluttavalla tavalla. Oikeistososiali-liatsaaluen
Helsingissä maalistt. 3 demokraattinen hallitus tosin lupasi
pnä fcokoontoneeUe pntdneneiiTos- chjelmassaan' noudattaa neuvostoys-
' ' ton fcokonkseile, jossa luonnehdi- tavallista. politiikkaa, mutta: sen töi­tään
Snomen polUltinen tHanne minnassa ei voida osoittaa ainoata-r
^ erittäin selvällä i a v a l l x ' Koo:>k3 kaan tekoa,^ei edes snritystä; j o ka olisi
se varmaankin kiinnostaa/ monia ollut tarkoitettu .parantamaan Suo-laUjoitamme
julkaisemme' tässä men j a Neuvostcdliton välisiä suEhtei-tämän
selostufccen alkiiosali seu- ta; Sensijaan voidaan todeta h a l l i ­tuksen.
, pyrkineen määiätietpisesti
Vapaa Sana (SKDL): "Täydelli­sen
paniiklcimielialan vallassa nyt
etsitään keinoja selvitä umpikujas­ta,
johon on jouduttu: joko nykyi­sen
hallitukseh paikoilleen jäämistä
'toinfltusministerlöxiiä^ j a vuokrt^cysy-myksen
kiireellistä uudestikäslttelyä
'vahingosta viisastuneina' (kuten t a ­pahtui
-—Vapaus) tai salakokoomus-laisen
virkamieshallituksen asetta­mista
juoksevia asioita hoitamaan
sen poliittisen ja talouspoliittisen
myrskyn aikana, mikä vaalien edel­lisinä
kuukausina on puhkeava. Tär­kein
on nyt kuitenkin toteamus, etta
ne kolme hallitusyritystä. jotka on
tehty sitten kesän 1948 suunnanmuu­toksen,
ovat jok'lkinen päättiyneet
vararikitoon ja että se täydellinen se­kasorto,
joka nyt on uhkaamassa, on
näiden kolmen hallituksen yhteinen
akkaansaannos. — Suomi-Seuran va-litscmat
lainaukset.
nUvuiti:
Vucden 1918 poliittista, suunnan-muutcsta
seuranneet tapahtumat ovat
kouriintuntuvalla tavalla osoittaneet
työtätekevälle kansalle kuinka ollceas-ss
kommunistit ovat olleet arvioides­saan
maamme poliittisen ja taloudel­lisen
kehityssuunnan taantumusko-mennon
vallitessa.
Osoitimme työtätekevälle ikansalle.
että taantumuspiirien pyrkimyksenä
on luopua siitä rauhan j a ystävyyden
politiikasta, jota Pekkalan hallitus
noudatti-Neuvostollittcon ja Icäantää
Suomen politiikka englantilais-ame-rikkalaisen
agressilviien imperialismin
vanaveteen Ja sitä tietä palata Jälleen
vanhan turmiollisen sotapolitiikan
raiteille.
FAGEHHOLMIN HALLITUKSEN
AVOIN AMERIKKALAIS-P
O L I T I I K KA
•Kokemus on vahvistanut arviomme
täysin paikkansa pitäväksi. Fagerhol­min
hallituskaudella huononivat
syrji-yttämään'' r a a h a t i sopimuksen
asettamia velvcituksia' j a - poikkea­maan
ystävyys-, yhteistyö- j a avun­antosopimuksessa
sovitulta linjalta.
Fagerholmin hallitus, pyrki johdonmu­kaisesti
supistamaan Suomen ja Neu­vostoliiton
välistä tavaranvaihtoa joh­taen
lopulta asiat siflien. että; kau­pankäynti
uhkasi kokonaan tyrehtyä,
maittemme välillä. Samanaikaisesti
hallitus llEliitteli ^ avoimesti anglo­amerikkalaisia
sodanvalmistelijoita ja
seimi niiden kanssamaallemme epä­edullisia
luotto- j a tavaranyaihtosopi-muksia,
jotka Johtivat mm. siihen, et­tä
ulkomaiset kapitalistit määräsivät
v. 1949 syksyllä Suomen alentamaan
markan ostoarvoa.
Tunnettua on, että hallituspuolueen
budjetissa nämä operatlot näkyivät
tuntuvana tulopuolen lisäyksenä; mut­ta
laajat kansanjoukot eivät hyväksy­neet
hallituksen politilkikaa, joka k u ­vastui
sosdem-puolueen romahdus­maisessa
-täalitappiossa vuoden 1950
.presidentin valitsijamiesvaaleissa,
K E K K O S E N PEITETVlddPI
P O L I T I I K KA
jB^klmsen ensimmäinen parvarilli-n
e n ^ l U t u s poikkesi edeltäjänsä nou­dattamasta
ulkppoUtilkasta lähinnä
siinä; että se* ei asettunut avoimesti
neuvostovastaisille linjoille j a että se
abiakin kaupan a l a l la pyrki ylläpitä­mään
silhteita Neuvostoliittoon. Vaik­ka
cnkta myönnettävä,''että Kekkosen
ensimmäisen hallituksen aikana
maamme suhteet Neuvostoliittoon
Jonkin verran paranivat, n i in tästä ei
ole tehtävä sitä johtopäätöstä, että
hallitus olisi idkapolitiikassaan nsu-dattanUthnperialisteista
täysin riip­pumatonta
suuntausta. Tarvitsee vain
palauttaa muistun Kekkosen hallituk­sen
aikana solmittu nk. Gatt-sopimus,
Joka käytännössä merkitsee Suomen
sitomista entistä kihiteämmin amerik­kalaisen
dcllaripääoman määräysval­lan
"alaisuuteen. Samohi on muistet­tava,
että hallitus ei ollut erikoisem­min
kiinnostunut nk. takuupykälän
poistamista Ahvenanmaan itsehallin­tolaista,
vaikka sen soveltumattomuus
rauhansopimuksen puitteisiin oli h a l ­lituksen
tiedossa. Sietää myös tulla
mainituksi, että eräät hallituksen m i ­nisterit
ahkeroivat sellaisissa armeir
Jan uudelleen organisoimis- Ja kansan:
militarisoimispuuhissa. jotka käytän­töön
sovellettuina rikkoisivat ratihan-sDpimuksen
määräyksiä.
Intiaanit eivät halua
pakollista palvelusta
vVaneoDrer. Andrew Paul Quoit^
chetapl, North Vancouverista, Poh­jois-
Amerikan intiaanien veljesliiton
mresldentti. sanoi että intiaanit eivät
kannata 'pakollista asevelvollisuutta.
Hän sanoi esittävänsä intiaanien vas­tustavan
mielipiteen intiaanion asiain
ministerille.
O K E I S T O S O S I A L I D E M O K S A A T IT
TAANTUMUKSEN LUOTTAMUS-^
MIEHINX
Näistä j a erinäisistä muista Kekko­sen
ensimmäisen hallitulksen toimen­piteistä
huolimatta -kotimaiset j a u l ­komaiset
taantumuspiirit eivät; olleet
täysin vakuuttuneita hallituksen ky-keneväisyydestä
hoitamaan maan u l ­kopolitiikkaa
heidän ^vaatimallaan t a ­valla.
Lähimaa-tästä .syystä taantur
musplirit kehittivät voimakkaan
Karjalan metsissä työ
suoritetaan koneilla
lllcaragttalla. suurin keski Ame-
•iiuua valtioista, on' 200 mailla r a n -
Tyynenmeren kuin K a -
irabian merenkln puolella.
—- Sanotealehdet väliltivii tfe-toja
maailman iapahtumlala,
Saadakitenn» luotettavat tiedot,
tilatkaa V A P A U S .
Neuvostobiidjetti
rauhan ja hyvin­voinnin
budjetti
Moskova. — K u n valtiovarainmi­nisteri
Sverev esitti äskettäin Neu­vostoliiton
budjetin korkeitnman neu­voston
istunnossa, sanoi hän mm.,
Qttä 179 miljardia ruplaa eli noin
10: pros. kokonaismenoista on varat-
'.u elinkeinoeliimän hyväksi. Raken­nussuunnitelmiin
kuuluvat mm: Vol­gan
Ja Dnjeprin voUnalaitosten r a ­kentaminen
sekä Krimin. Ukrainan
ia keski-Aasian uudet kanavat; Met-ja
maatalousmenot ovat 39 m i l ­jardia
ja sosiaalihuollon menot y l i
120 miljardia ruplaa. Sverev sanoi
budjetin olevan rauhan budjetin, jon­ka
tarkoituksena on kohottaa elin­tasoa^
Puolustusmenot ovat vain 21.3
proff.'kokonaismenolst^eli 96 miljar­dia
ruplaa vastaavan prosenttiluvun
oltua viime vuonna 185 ja vuonna
1940.i2. :; . .*.;,•„
Edellän Sverev mainitsi, että so­danjälkeinen
viisivuotissuunnitelma
on toteutettu. Suunnitelmiin kuului
kohottaa teollisuuden tuotsauito 48
pros. korkeammaksi kuin oli vuoden
1910 taso. mutta se on huomattavasti
ylitetty., Vllslvuotlssuuhnltelman yli-,
meisenä vuoiuia y l i t ti tuotanto vuo­den
1940 tason 73 prosentilla.
Maataloustuotanto on melkoisesti
suurempi kuin ennen sotaa- j a laa­jojen
kansankerrosten elin- j a slvis-t}'
staso oh simresti kohonnut., K a n -
salllstulo on paljon Suurempi kuin
ennen sotaa, mikä ilmenee kaupan
huomattavasta laajenemisesta. K u ­lutustavaroiden
hintoja on voitu jat­kuvasti
alentaa, ministeri sanoi.
Lopuksi Sverev arvosteli kapitalis­tisia
malta j a niiden sodanvalmiste-lua
malnltien. että Yhdysvaltojen
"puolustusmenof ovat SO kertaa suu­remmat
kuin ennen sotaa.TIUnä maa
on samalla pakottanut Ranskan ja
Englannin lisäämään 'puolustusme­nojaan**;
Neuvostohallitus kiinnittää
huomiota oman maan puolustusky­kyyn
j a ryhtory tehokkaisiin toimen-
Karjala: on "vihreän kullan": maa.
Sen humisevat metsät ulottuvat Laa­tokan
kalllorantamllta aina Vienan­meren
ptrfijolsllle jäätiköille saakka.
Metsää on noin kymmenen miljoonaa
hehtaaria, pääasiassa - mäntyä ja
kuusta.
Karjalals-Suomalaisen S N T : n puu-tavarateolllsuus
on suure.sti kehitty­nyt
stalinilaisen sodanjälkeisen viisi­vuotissuunnitelman
aikana. Tasaval-.
lassa on verrattain ^ y e s s ä ajassa
kunnostettu j a rakennettu monen
monia metsatyökeskuksia, j o i l la käy­tetään
^ uudenaikalsmta tekniikkaa.
Sinne on myös rakennettu satoja k i ­lometrejä
normaalia j a kapearaJitels-ta
rautatietä; Mets-aJyöläisten yhdys­kunnissa
on kunnostettu perusteel­lisesti
tai rakennettu aivan uudestaan
satoja tuhansia nehcaietrejä asuin­pinta-
alaa. Metsätyömaat toimivat
mykyään teknillisesti aivan uudella
pohtjalla. ; -
Sodanjälkeisessä viislvuotissuuimi-telmassa
määriteltiin että "puutava­ran
hakkuut ja kuljetus on muutet­tava
lihastyötä pääasiallisesti käyt­tävästä
alasta; kehittyneeksi koneis­tetuksi
teollisuudeksi, jolla on vaki­tuinen
ja ammattitaitoinen työvoi­ma".
Sensijaan, että aikaLsemmin
mctsätyöläiset olivat pääosaltaan
kausityölälsiä, niin nykyään on jo
olemassa paljon ammattitaitoisia
metsätyolälsiä, jotka suorittavat suu­rimman
osan hakkuista. ,
Vartavasten: perustetut tieteelliset
tutkimuslaitokset, laboratoriot, suun­nittelutoimistot;
metsäalan korkea­koulut,
tiedemiehet, insinöörit ja
stahanovilaistyölälset tekevät väsy­mättä
työtä uusien koneiden raken­tamiseksi
j a työntuottavalsuuden ko^
hottamiseksl hakkuissa, juontaukses-sa,
ajoissa, kuormauksessa ja uitos­sa.
Tehtailla valmistetaan sarjatuo­tantoa
kymmeniä uusia konemalleja.
Kaukana Puutosin metsätiheiköis-sä.
ikivanhalla Vieljärvcllä ja-Vienan-meren
rantamilla. - Pain, Malenkin.
Viitanan ja kymmenillä muilla met­sätyömailla
viheltävät tukkilasteja
kuljettavat veturit. Kaikkialla, m h i -
ne i.klnd katsookin, näkee metsässä
siirrettäviä voima-ascmia ja kevyitä,
käteviä ja suuritehoisia, kotimaista
rakennetta olevia sähkösahoja, maa­ilman
ensimmäisiä tehokkaita, neu­vostoliittolaisia
juontaustraktoreita
ja erUalsla kuormauslaltteita, suuria
kuon-na-autoja seka paljon muuta.
Kun puutavara ennen kuormattiin
pääasiassa käsin, hiin nyt on; mel­kein
mahdotonta löytaa nietsätsiö-lohkoa;
missä käytettälsUn vielä tuo­ta
työmuotoa. Lihastyön on erinmhal-sestl
korvannut karjalainen autonös-.
turl. joka lastaa puutavaran autoi­hin
ja rautatievaunuihin. Ratapölk-kj-
saha. joka Valmistaa vuorossa 300-
400 pölkkyä, on korvannut 50-(M mie­hen,
työn.,' ••••.V., v:.-:----^.
Karjalassa metsätyö on muuttunut
aivan toiseksi sen jälkeen i u n ^ otet­tiin
käytäritöön suurjaksöineh säh-kösaha.
jonka tiedemiehet Ja i n s i ­nöörit
ovat suunnitelleet yhdessä
neuvostomaan parhaiden St;ilin-päi-klnnon
saaneiden sähkösahaajlen.
Aleksei Gotshljevin Ja Nikolai Örivt-sovln
kanssa. Entinen sähkösaha pai­noi
19-20 kiloa ja oli raskas käyttää.
Uusi kokonaan neuvostoliittolaista
rakennetta oleva saha painaa vain
9 kiloa. Pienitiäiolsct seitise.-näh k l -
lowatin tehoiset volma-ascmat. Jot­ka
ennen käj-tti^-ät vain kahta säh-kösahaa.
korvattiin v. 1948 12 Ja 15
kllowatln asemilla, jotka käyttävät
Kirj. Gennedi Fish
samanaikaisesti kuutta-kahdeksaa
sahaa. Uudella sahalla työskennel­lessään
stahanovilainen Aleksei Got-shijev.
ja hänen oppilaansa ovat saa­vuttaneet
ennätystuloksia, kaataen
hakkuiLkaudeh.aikana,25.000 kuutio-tukhikaatajlen
työ muuttuu myös s a ­doiksi
miljooniksi sanomalehdlksi,
kirjoiksi j a Julkaisuiksi, jotka saat­tavat
kansoille mahtavaa totuuden
j a raithan sanaa.
40—60 :kilowatto voimalaitokset an­tavat
voimavirran. uudenmallisille
kolmen rullan juontausvinttmfeille.
metriä puutavaraa j a ansaiten: kes- Vtatturit hfaiaavat köysillä puutava-kimäärin
5,000—6.000 ruplaa kuussa.
Mainiona esimerkkinä uuden, k o ­neistamisen
.nopeasta käytäntöönot-tamJsesta
on (puutavaran juontaus.
Upeat, kevyet j a samalla jättlläis-tehciset
juontaustraktorit, jotka on
rakennettu, Leningradissa,; mainehik­kaalla
Kirovin tehtaauä, ovat. tulleet
metsätyöläisten avuksi. Sellaisten
kuljettajien kuin Lisitsinin, Shetini-nin
ja Uttalan kokeneissa käsissä
traktori korvaa kymmeniä miehiä, ja
kuljettaa valtatien varteen työvuo­rossa
70—80 j a jopa toista sataa" kuu­tiometriä
puutavaraa.
Kalkissa yhdyskunnissa on alkeis­koulut.
Varttuneempia - lapsia var­ten
on s u u r i s ^ yhdyskunnissa 7-
vuotiset koulut, joissa on täyshoito-lat.
Karjalan metsistä, el enää Jöydy
luku- j a kirjoitustaidotonta ihmistä!
Sen johdosta, että neuvostohalli­tus
kiinnittää huomiota metsätöiden
koneistamiseen j a työläisten kulttuu­r
i ja elinoloihin, Karjalais-Suoma-lalsessa
tasavallassa tuotetaan vuo­s
i vuodelta yhä enemmän puutava­raa
ja työntuottavaisuuS •< lisääntyy
jatkuvasti.
Karjalan puutavara .kulkee rauta­teitä
j a uittoväyliä pitkin Kuibyshe-viin.
Stalingradiin, : Kahovkaan ja
Turkmeniaan — kommunismin' v a l ­taville
rakennustyömaille. Kaijalan
ran :autoteiden varteen. Kuikin mai­nitunlainen
-voimalaitos hoitaa sa­manaikaisesti
5-6 sähkösahaa. 1-2
sähkövintturia j a lastausnosturia.
.Karjalan metsissä ei enää nylqrään
juuri kuule sanaa "hakkuumies''. Tä­män
sanan tilalle ovat tulleet muut
nimitykset, kuten koheenkjyttä jä,
sähkösahaaja, nosturinhoitaja, vint-turimies
. . .
Metsien jä järvien ympäröimille
uusille työmaille ovat kohonneet
metsätyöläisten j a heidän perheit­tensä
ajanmukaiset yhdyskunnat.
K a i k i l l a työläisillä on oikeus j a mah­dollisuus
ostaa Itselleen 10 ivuoden
maiksuajalla kahden tai kolmen' huo­neen
j a keittiön, talo. Jokaisen tuol­laisen
talon ympärillä on laaja tont­t
i m a a . • •
Metsätoröm^illa on ruokalat, myy­mälät,
saunat, toimitalot, koulut, am-bulatorlot
(lääkäreiden vastaanotto-lat)
ja kirjastot. Työaikana kaato-paikoUIe.
kuljetetaan päivällhien ter-mossäiliöissä.
Leipää paistetaan jo­ka
päivä, joten työläiset saavat sen
aina tuoreena.
Yhdyskuntien toimitaloilla osite­taan
valkokankaan uutuuksia, pide­tään
esitelmiä sekä selostuksia s i ­säisestä
ija kansainvälisestä elämäs­tä.
Yhdyskunnissa on "^sähkövalo ja
radiovälitysasemat. ^
kamppailun sellaisen kokoomushalU-tuksen
muodostamiseksi, jossa oikeis-;
tososialidemokraatit olisivat vahvasti
edustettuina. Sekä kotimaiset että ul­komaiset
sodänvalmistelijat luottavat:
tässä suhteessa enemmän oikeistoso-sialidemokraatteihin
kuin moniin
edellisen hallituksen porvarillisiin jä­seniin.
Osoituksena ulkopolilttisteh
tekijöiden vaikutuksesta hallitusvalh-dossa"
mainlttakocn, että sosdem-eduskuntaryhmässä
J a jopa puolue-neuvostossaikm
enemmistö-vastusti ko-};
koomushallituksen menoa ennen vaa­leja,
mutta oiXeistojunttä ajoi tah­tonsa
lävitse vedoten ulkopoliittisten
syiden ratkaisevaan merkitykseen.
SOTAPROPAGANDAN LISÄÄN­T
Y M I N E N J A SUORANAISET
SODAN VALMISTELUT^
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö
amerikkalaissuuntauksen vahvistami­nen-
hallituksessa vaarantaisi vaka­vasti
Suomen rauhaa Ja tuottamuk­sellisia
suhteita Suomen j a Neuvosto­liiton
välillä. Kysymys Suomen rau­hasta
ja turvallisuudesta on muo­dostunut
erittäin ajankohtaiseksi län-si-
Saiksan uudelleenaseisfamisen yh­teydessä,
joka luo uhkan myös Suo­men
rauhalle. Sotapolitiikan kannat­tajat
niin hallituksessa kuin sen u l -
kopuoleUakin eivät tule kaihtamaan
mitään keinoja lietscakseen kansam­me
keskuudessa Neuvostoliiton vas­taista
revarshflienkeä, lisätäkseen
sotavarusteluja j a johtaakseen maam­me
anglo-amerikkalalseen sodanlei-r
i l n .
Neuvostoliittoa vastaan tähdätyn
sotapropagandan lisääntyminen yleis­radion
ohjelmistossa jo porvarillis­ten
sekä sosialidemokraattisen lehdis­tön
palstoilla on pUut viime aikoina
n i in rälkeätä, että pääministerikin on
katsonut asiakseen puuttua siihen j a
tasavallan presidentti. on ilmoittanut
esittävänsä asian hallituksen pohdit-:
tavaksi. - Mitä asevarusteluun tules,
n i i n ei voida ummistaa silmiä siltä
tosiasiasta, että maassamme on jö p i ­temmän
ajan kuluessa suoritettu eräi­tä
valmistelutöitä, joiden tarkoituk--
sesta ei voida erehtyä. Mainitsen niis­tä
vain muutamia. . .
Uusi asevelvollisuuslaki sisältää joUr
kon säännöksiä, ' joidan perusteella
voidaan kiertää rauhansopimurx£>3n
määräyksiä j a jotka antavat mahdol­lisuuden
ilman , erikoislainsäädäntöä
laajentaa armeijaa ja käyttää asevel­vollisia
erilaisiin porvarillisen luok-kakomennon
pönkittämiseen tarkoi­tettuihin
tehtäviin, kuten esim. lak­kojen
murtamiseen ja työlkisteh
luokkaesilntymlsten t u k a hduttaml-seen.
Yleisesti on tunnettua, että vii-r
me aikoina on suoritettu valmistelu­j
a laajojen kansanjoukkojen milita­risoimiseksi
väestönsuojelim varjol­l
a . Eräitä tähän liittyviä ohjeita Ja
määräyksiä on jo tiettävästi aimettu
mm. kimnallisille elimille. : Edelleen
on timnettua, että asianomaisessa m i -
r-srrz:
:TÄTX.
' SEURAUS
Opettaja: "Jos äiU ostaa yijden]
markan Ja yhden 60' markan.'
säcä 500 markan arvoisen
luksen, n i i n mitä siltä tiilee?"
Oppilas: " T a p p e lu Isän
SYTTÄ O L I A VAROVAOiBrJ
Pikku-Julle: "Kuulehan isäl ^
nontieteessä sanotaan, että esääi^
met vaihtavat tinitklnsa jola
Mitenkä se tapahtuu?'^'.
Isä: "'Hyss! Puhu hiljempaa.
on viereisessä huoneessa ja
vielä kuulla."
TAHTOI PÄDiTVAgTOIN
Rouva: VMinun mieheni
unissaan."
lÄäkäri: "Iifinä azman hauelle j
takin. Joka panee liänet olemaaiit
Jempaa."
Rouva: ' E i , e i ! Päinvastoin
kaa hänelle Jotakin jotta hän [
kuuluvammin, sillä minun oa-saada
selvää hänen puheestaan.* ^
• • •
PITI PYSTYÄ
Mies: — Pahuus soikoon, mutijj
hän tämä partaveitsi pysty nyt(
kaan.
Vaimo: —Mitä sinä puhut,
on melkein; liiaksikin terävä,
oli vielä äsken, kun leikkasin
poikki lattiamattoja.
nisterlössä valmistellaan kiire
järjestyksessä: suunnitelmia
uudelleen: organisoimiseksi
maassa on hallituksen toimesta i
dytty varastoimaan erinäisiä
gisla tarvikkeita j a raaka-
Mielenkiintoisena y k s i t:
mahiittakoon, että tällaista va
mistä suoritetaan Suomen
laskuun myösr ulkomailla, kuten i
Ruotsissa, jot» herra Fagerholm i
hallituksen erikolslähettiläänä iiji
siellä järjestämässä.
Minkäänlaista:, virallista i
siihen, mihtokä tällaiset va
toimenpiteet perustuvat, ei ole i
mennessä annettu. Kansan
dessa sodanvalmistelijat le
huhua; että Neuvostoliitto olisi'
nut hallitusta ryhtymään edeU
nitunlalsiin toimenpiteisiin
kein kiihkeimmät sodanlietsojat (
salaa sitä, että kysymys on va
lumisesta Neuvostoliittoa vastaa |
K A N S A L L I N E N . RAUHANRINTJl
SODAN V A L M I S T E L U J A VASli
,^Toveri J . V. S t a l i n in lausunto i
han sälliyttämlsen ja lujit
mMidolllsuuksista pätee täysi
Suomcn^fköhdälta^; T ^
sodahvalmlstelljat yrittivät
kietoa kansanjoukot valheen;
koon, pettää niitä j a vetää he i
neuvostovastaiseen sotaan,;
päävaarana ovat agrresslivisen i
Utiikan kannattajat. Niitä
niiden suunnitelmien . toteuti
estämiseksi ^on muodostettava.
vbimakkaanq}! j a entistä laajen
le pohjalle rakentuva kansallinen i
hanrintama; Maamme työtäb
kansa ei kannata sotapolitiils
ta osoituksena on lähes miljoooaj
lekirjoitusta Tukholman vet
seen j a rauhan liikkeen kannaö
lisääntyminen maassamme,
kevä kansantme vaatii hyvien
tamuksellisten suhteiden ylläp
tä Neuvostoliitoon, koska vain i
taa takeen kansallisen turva
me:ja riippumattomuutemme i
sestä. . Neuvostovastaisen
politiikan harjoittajat, jotka
vät luomaan pchjaa maamme
leenvarustamlseksi avunant
(Jatkuu 4. siVulla)
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Zombeja" ei ole, "syntipukki" on
piteisiin suojatakseen maata Impe-rialUUen
salaliitolta.
S i l ta varalta, etteivät aivan kaikki
tiedä minkälainen "elukka" se "Zom-bie"
on — jota "ei enää ole", kuten
nykjinen työministeri ja "enthien"
ammattisotilas Greg* sanoi viime
lauantaina, meidän sallittaneen se­littää
asiaa: "'
"Zombie" on fyysilllseltä olemuk­seltaan
vähän allemerkinnyttä muis­tuttava
— leveähköt hartiat, matala
otsa j a liikunta hltaanlaista. Henki­sestikin
meillä taitaa olla sukulai­suussuhteita,
sillä "Zombie" el kä­sitä
• mitään, ei tunne mitään, eikä
kykene ilmaisemaan tai tuntemaan
mitään korkeampia ihanteita. Sanal­la
sanoen-Zombia" ön ELÄVÄ R U U ­MIS,
joka Uikkuu j a hengittää; Mut-:
ta hänellä ei ole mitään niitä kyky­jä,
tunteita ja. avuja, mitä tavalli­silla
Ihmisillä pitäisi oUa.
"Zombie'' onkiri: siis sopiva *iem-pinimi",
jolla karahteerattlin viime
sodassa kaikkia niitä canadalalsla
sotilaita, jotka otettiin pakko-otolla
armeijaan. " ,
Oikeita kunniallisia sotilaita Ja
kansalaisvelvollisuutensa täyttäneitä
canadalalsla nuorukaisia olivat vain
ne meistä, jotka liittyivät vapaaeh­toisena
asevoimiin. Halveksuttavia Ja
pllkanalalsla "Zxtmb^a." olivat ne
"kurjat oliot", jotka vietiin pakko-otolla
armeijaan. _^ •
J a kun tätä ylcvähenkistä ajatusta
olkehi pauhattiin ja paasattiin ih­misten
miellinPnlin sattuipa niinkin,
kuten Toronton Globe and Mäil toi-mituspahtallaan
selitti, että Cana-dan
'^vapaaehtoiset" sotilaat ja ne
kurjat "Zombie"-nahjukset tappeli­vat
keskenään, sen sijaan^ että oli­sivat
tapelleet vihollista vastaan.
Merkillepantavaa myös* on. että
vaikka osa "Zombeista" vietUn lo­puksi
meren yli. missä he osallistui­vat
"oikeitten" sotamiesten lailla tais­teluihin
hitlerilälsiä murhalaumoja
vastaan, n i in heitä ei sittenkään hy-väksjtty
esim. veteraanien Järjestön
(Legionan) jäsenyyteen. Veteraanien
järjestö ei halunnut. tahria itseään
siUä. että sen -jäsenyyteen otetaan
pakko-ottolalsia eli "Zonobeja^ Vas­ta
noin vuosi sitten — jollohi ame­rikkalaiset
kenraalipänkkiirit nqiesi-mt
vaatimaan pakko-oton käjrtän-töän
panoa täs^Lkln maassa. Legiona
muutti kantansa j a päätti antaa a n ­teeksi
yilmie .sodan. pakko-öttolalsllle
ia hyväksyä "Zombie"-naJijuksiakin
jäsenyyteensä. ^.'V'.
Tällalneji on lyhyesti kertoen "Zom-
•Jien" liistoria viime maailmansodan
»Jalta j a sitä edeltäneen sodan k a u -
i e l t a . '
Mutta nyt näitä khottuja ."Zom-
•jeja" el enää ole. sanoo työmlnistAri
Gregg.'/ •
Jämiksi ei? Siltä yksinkertaisesta
yystä kun 'meistä fcafldsta voi t u l la
•Zombeja" jos amerikkalaiset pank-cUrlkcnraallt
saavat f sotansa sytty-määti.
T^yömlnlsterl Gregg nimittäin
tä tästä yleisestä ' pakko-otosta on
asevoimissa palveleminen vain yU^
osa., • •
Toisinsanoen hän vihjasi, että
tämä sotaviliitys saattaa johtaa ko­ko
työtätekevän kansan pakko-ot­toon.
Yhdet määrätään asevoimiin,
toiset tehtaisiin, kaivoksiin Jne —
ja kaikille armeijan komento sekä
armeijan palldia..
Näinmuodoin tulee niin paljon
-'Zombeja" ettei heitä voida enää
pilkata j a painostaa. J a kuten ma­terialistinen
tiede selostaa, "määrä
muuttuu laaduksi": kun vettä kuu­mennetaan
riittävästi, se muuttuu
höyryksi ja kun "Zombien" luku­määrä
lisääntyy siihen pisteeseen as­t
i , että kaikki työläiset, farmarit Ja
keskiluokkalaiset ovat pakkorpttolai-sia.
e l i , "Zombeja", niin heistä tulee
silloin taas "kunniallisia" kansalaisia
niille, jotka rikastuvat sodista.
•Näin. siis päättyy "Zombien" suuri
ja surkuteltava suku!
Mutta "syntipukkien" tarve näyt­tää
tulevan yhä suuremmaksi.
K u n C S J : n Soon osaston näytteli­jät
esittivät "Syntipukki"-nlmisen
näytelmän — minkä he sivumennen
sanoen tekivät mainiosti — n i i n h e l l ­iä
el varmaankaan ollut täyttä käsi­tystä
näyteta^nsä merkityksestä.
Ko. "Syntipukin" sisältö oli lyhy-antoi
ymmärtää, että yleisen pakko-o^
on täytänt^nponosta on halUtus-piirelssä
tehty jo teoreettinen päätös
j a hän kiirehti lisäämään siihen, et-vät
ttenraah MacArtburhi Joukot
ylitä 33:tta leveysastetta
Toiselta puolen.. yhd
imperlalisUt vaativat suuremp»»
taa, j a enemmän verenvu
iMiitta kun maaliman yleinö*
esti kertoen seuraava: Crään suur- lipide on niin -voimakkaasti
liikkeen palvelukseen otettiin mies
kavammissa" tapauksissa
k i " joutui "erotettavaiisi" monta 1
taa päivässä.
Tällaisen "Syntipukin" roolini
tää nyt saaneen kenraali ÄlacAH
Yljdysvaltahi sotaiset halUt:
vat muka pahoillaan siitä, koni
raali MacArthur toimii vastoin'
lltuksen ohjeita". Puhutaanpa,
täkin, että TVashingtonissa onJ
hiä. Jotka- haluaisivat erottaa >
nykyaikaisen "Syntipukm" —
poliittisten syiden vuoksi he
kuulemma uskalla tehdä mitäinlj
poleonia, matkivan kenraalinsa i
teen.
J a mitä enemmän tulee
protesteja kenraali (MacArthurioj
tasuunnitelmlen j a -toimien
sitä enemmän hänen
käyttävät tätä "syntipi:
pitkätukkaisten jymäyttämiseksl|
(Konkreettisesti puhuen tilan*]
nyt jotakuinkin seuraava:
Koko maailma, aina Brit
Canadan ulkoo^lnistereihin asti'
luäa Korean s o d ^ lopettami^
kä heuvottetuJeh" alkamista B?"
kanssa. Ja ennehkaikkea siti.«
nimenomaan siinä mielessä, että hän­tä
voidaan haukkua mielinmäärln
kaikesta siitä mistä asiakkaat esit­tivät
valituksia. K u n asiakas tuli esit­tämään
valituksia, n i in "Syntipukki"
kutsuttiin tuomiolle. Jos asla o U ^ ^ -
vempää" laatua, n i i n "Syntipukilta"
liaukuttiln sUmät Ja korvat tukkoon.
Vähän ."vakavammassa" tapauksessa'
••Syntipukille"- annettihi Joko ensim­mäinen
tai viimeinen varoitus. " V a ­han
puolesta j a sotaseikkailaJ»J
taan. ] n i i n Yhdysvaltainkin
on olevinaan vähän nct;
kannalla — j a pahoittelee
pukkinsa'' sotaisista ede
~ kuitenkaan häntä todellisesi*
tamatta. sillä "synUpukkia"
taan.
Saa nyt nähdä Jmlhka katJtfJ
tää tätä "syhttpukln"
mihin se lopulta johtaa? —-
k o u r a . ^ ' ' " _