Vapaus, July 6, 1971

              S i v u 2 Tiistai, hemäk. 6 p. — Tuesday, July 6, 1971 \
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) aBtatollshedNovi6vl917
Bdltxxr: W. EKLUND Mhnagor: E SUBBT
Telephoae: Office aoid mtoorlal 6^^^
Pubaished twloe veeidy: Toesdaya and 'Riunsd&ii^ by Vapaus PubMilas
Cto. Umlted, 100-102 EOm St. We9t>Sudtoury,
IiSalilliig address: iBoK 68.
Advertlstng rates upon appUcatkm, tiunslatlon free of chaige.
SeooQd caass MäU reglataraitton Number 1078
MliiiGWNWi]^^^l'ÄNGUAGE.eRfSS^g^M
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n: 1 vk. $11.00, 8 kk. $5.75
3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk. $11^6 kk. $6.25
Töiden saanti tärkeintä
Saatujen ennakkotietojen mukaan Canadan eri maakuntien ja
l i i t t o v a l t i on finanssiministerien yhteinen konferen.ssi pidetHän noin
v i i k o n kuluttua, eli heinäkuun 11—12 pnäT Keskustelun aiheena
on ennenkaikkea maan talousasema j a Umltavasti myös yleistä
huolestuneisuutta aiheuttanut työttömyystilanne.
Meidän mielestämme hetken tärkein tehtävä tässä yhteydessä;
on se, että saadaan työtä sadoilletuhansille työttömille, j o i l l a p i ­täisi
ilman muuta olla oikeus työhön.
" Työttömien määräi -ns. salassa-oleviar-ty&ttömiä lukuuno! t a -
matta, on n y t 6.3 prosenttia koko työvoimamäärästä. P a h i n t a tässä
tilanteessa on se, että hallituksen ohjelmat eivät ole auttaneet, e i ­vätkä
ilmeisesti ilman lisäsysäykscn antoa aiitakaan nykyisen
talouslaman poistamista, t o i s a a l t a on huolestuttavaa kuui)a j a l u ­kea
lausuntoja, jotka viittaavat siihen, että hallitus pitää ''nor­maalina",
jatkuvana j a loppukädessä "täystyöHisyyden" olosuh­teena
sitäi jos 5 prosenttia koko työvoimamäärästä on työttö­mien
riveissä niin, että suuret monopolit voivat työttömyyden
a v u l l a yläpitää alhaista palkkatasoa j a vastustaa työolosuhteiden,
t a r v i t t a v i a parannuksia. '
Tässä tilanteessa t a m t a a n todella päättäviä j a kauaskantoi­s
i a toimenpiteitä luovien työpaikkojen hai^kkimiseksi k a i k i l le
työtä haluaville — j a heitä ori paljon. Tässä ei tieteinkään ole
mitään helppoa ulospääsytietä. Siinä on ensinnäkin todettava, että
talouselämän suurimpaha vaarana ei ole, kuten Ottawa on harha­luuloissaan
selittänyt, inflaation, vaan työttömyystilanteen j a t k u ­minen.
Tosiasiassa hallituksen talousohjelma ei ole voinut, lieven­tää
inflaatiokierrettä vaikka, se on pahentanut paljon työttömyys­tilannetta.
Tärkein tehtävä siis tällä hetkellä on. kuten on sanottu,
tuhansien uusien työpaikkojen varaaminen mm: siten, että raken­netaan
250,000 halpavuokraista asuntoa joka vuosi kunnes k a i k i l la
canadalaisilla on säädyllinen asunto; lyhennetään tuntuvasti työ­v
i i k k o a k o t i i n tuotavaa palkkaa alentamatta." myönnetään työttö­myysvakuutuksena
80-prosenttinenviikkopalkkakorvaus koko työt-tömyysajaksi;
korotetaan alinpalkkataksa $2.50 t u n n i l t a ; koro­tetaan
eläkkeitä hiin, että yksinäiset henkilöt saisivat taatusti
Nämä, j a muiit samantapaiset toimenpiteet, sisältyon niihin
C a r t e r i n kuninkaallisen komissionin ehdotukset verotusjärjestel­män
.uusimiseksi niin, että työtätekevien verotaakkaa pienennet­täisiin
lisäämällä veroja niille, j o t k a talousseikkojen vuoksi ovat
maksukykyisiä, auttaisivat nopeasti kaikenlaisten hyödykkeiden
j a palvelujen kysyntää; elvyttäisivät ekonomiaa yleensä j a a n t a i ­sivat
siten työtä sadoilletuhansille työttömille.
Tällaista ohjelm?a pitäisi nyt selvästi j a kui'.kiva.st: vaatia
yllämainitulta finanssiministerien konferenssilta — sillä sen vä­hempi
ei nykyoloissa riitä, eikä heillä ole siihen kahsa!:uhtana
varaakaan: Mikäli on. puhe ta,ryittävistavarpi.sta, niin muistetta­koon
fihahssiministereille siitä tosiasiasta, että toi.'5eh maailman­sodan
puhjettua löytyi riittävästi varoja jättiläismäisien ponnis­t
e l u i h in fasismirulon hävittämiseksi Saksasta j a muualtakin. Sa­massa
mielessä toimien löytyy varmasti, jos n i i n halutaan, riittä­västi
varoja myös työttömyyden j a köyhyyden poistamiseksi tästä
luonnonresursseista rikkaas.sa maassa mi&sä on korkeasti am­mattitaitoinen
j a samalla myös työhaluinen kansa.
Heikko vaalilupaus
Vastustettuaan kynsin hampain yleisen mielipiteen vaatimaa
maakunnallisesti kontrolloitua autovakuutusta, mikä. antaisi kovan
talouspainostuksen alla oleville autoilijoille halvemman vakuutiik-,
sen ja t a k a i s i s i l t i nykyistä paremman vakuutusturvan tapatur­man
sattuessa, Ontarion konservatiivinen hallitus ilmoitti miltei
yllättäeh, että se on päättänyt ottaa ainakin nimellisen peräänty-misaskeleen
maakunnan väestön toivomusten täyttämiseksi tällä
kohdin. A s i a n takana on luonnollisesti lähestyvät maakuntavaalit
j a siis v a l i t s i j a i n luottamuksen hankkiminen.
Esittäessään Ontarion lainlaatijakunnan käsiteltäväksi "syy­suhteista
vapaan" autovakuutuslupnnoksen, koskien kuolemanta­pauksia
j a työkyvyn menetystä, mutta ei omaisuusvahinkoja eikä
suurempia eli k a l l i i m p i a tapaturmia, maakunnan finanssi- j a kaup-pa-
asiain ministeri A r t h u r Wishart antoi mielikuvituksensa lentää
ja kielensä vapaasti laulaa puhumalla "tämän mantereen par­haasta"
autovakuutussuunnitelmasta. Tosiasia tietenkin on, että
tämä on s u u r t a l i i o i t t e l u a yksinomaan siksi kun n y t Ontarion
lainlaatijakunnalle esitetyn lakiluonnoksen perusteella saataisiin
pienemmät korvauk.set, mitä saadaan esim. Manitobasaa, mis.sä on
N D P : n hallituksen aloitteesta laadittu ehdottomasti parempi "syy­suhteista
vapaa" autovakuutuslaki, mikä korvaa ihmisten kuole­mantapaukset
j a loukkaantumiset .sekä li.säksi omaisuusvahingot
—• antaen silti 15—20-^proBenttisen vakuutushintojen yleisalen-nuksen
autoilijoille;
K u i n k a suuria etuisuuksia saataisiin autoilijoille jos autova­kuutukset
otettaisiin Ontariossa pois jättiläissuurten vakuutus­yhtiöiden
käsistä, se näkyy mm. seuraavasta: Vuosien 1946—61
välillä Saskatchewanin maakuntahallituksen ylläpitämän (ensim­mäinen
maakunnallistcttu autovakuutus Canadassa) autovakuu­tuksen
menot vähenivät puolella yksity{somi8tuk.seBsä olleiden v a -
kiiutusten menoihin verrattuna, huolimatta siitä, v a i k k a siellä mak­s
e t t i in ainakin 2'/^ kertaa vakuutu.sdollaria kohti enemmän (pa­rempia)
korvauksia mitä maksettiin yksityisyhtiöiden huölehtiesr
sa autovakuutuksista.
Ontarion hallituksen ''syysuhteista" vapaan autovakuutus-luonnoksen
esittäminen o n n i e r k k i siitä, että yleisen mielipiteen
vaikutus tiintuu j o maakunnan korkeimmis.saportai.ssa. Mutta
selvää on, että mr W i s h a r t i n ehdotus edustaa liian vähän j a l i i an
myöhäistä menettelyä. Sillä' ei ainakaan yksinään vaaleja nyt
voiteta sillä tällainen syysuhteista vapaa autovakuutus on vapaa­ehtoisuuden
perujsteella jo 70-prosenttisesti Ontarion a u t o i l i j o i l l a.
Parhaassakin tapauksessa mr \Vishartin ehdotus koskee siis vain
30 prosenttia Ontarion autoilijoista — j a antaisi kalliista vakuu­tusmaksuista
huoHraatta l i i a n pieniä koryaqksia tapaturmien u h ­reille
sekä suuria lisätuloja upporikkaille vakuutusyhtiöille.
! Aseeilineoi selkikaiis Afrikaa kaor
sojeq J8 koiloniaMsmin j a rasiamin
voimreiji väliDlä oa jo ylittämyt pit-
Icäille^ "paiballiisen konflifetän!' piilt-teet,
silitä on muodofitjinut eräisi kär-jistynieistä
kansairivälisästä ongel­mista,
kirjpjitti N«i]pvo)^Qliitotn. tiede­akatemian
kirjeeOTäihtia[jajäis^ V.
Sotodavinikav .viime viikoJia Prav­dassa
artdilck«3issa^ M
vehkeilyistä Afrifcaissa.
Kclomalismi j a Apartheid eivät
oCe Portugaln j a Etelä-^Aö-ikan " s i ­säinen
asiia",. niin kuin -aiiiden val­lanpitäjät
yrittävät esittää. Kcdo-nialismi
j a rasismi ovat vaaraltocin
setien j a kansainvälisen jämnifyksen
lähde ja nlidem olemassaolo on h aas-te
kC'ko itsenäiseJle Afrikalle, koko
edistykselliselle ihmräkunnaiKe. Tais­telussa
tämän pahan hävittämisekBi
ei voi olla puolueettonvia maita,
Afrikassa imperialismi perustaa
laskeimansa pääasiassa jäljellä ole­vien
kolonialisiisten ja rasististen
hallitustcT läjittämiseen pitäen niitä
Ijnnaikkeena .-ia sillanpäänä taiste­lussa
kansallisia vapautusliikkeitä
vastaan.
Vhdysvaltain ja Englannin haili-tukset
ovat lopullisesti hsittäneet
Afrikan kansojen ''suosijoiden" .iiaa;
mion jajne ovat alkaneet-avoimesti
harjoittaa kolonialististen ja rasis­tisten
hallitusten tukemista. Toi-mies-
aan läheisessä liitossa Etelä-
Afrikan rotusortajien kanssa ja saa­den
mTOiipuolista tukea kansainväH-settä
imperialismilta koloniialismi
nostaa päätään jä uhkaa kdiö maan
osan kansoja, kirjoittaa Solodovni-koy:
Yhdysvaltain, Englannin ja
muiden imperialististen NATO-SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
K a l l e kujanpää. Toronto, Orit.
täyttää maanantaina, heinäkuun
12 pnä 74 v u o t t a ..
Matilda Lindström. L o n g Lako,
Oht. täyttää maanantaina, heinä­kuun
12 pnä 81 vuotta.
W i l l i am J a k k u , Kenogami, Ont.
täyttää maanantaina, heinäkuun
12 pnä 75 vuotta.
Wm. Heinonen, Sicamous, B. C.
täyttää keskiviikkona, heinäkuun
14 pnä 70 vuotta.
Helvi VVäyrynen, Thunder Bay,
' P ' , Ont. täyttää torstaina, heinä­kuun
15 pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a t u t t a -
vain onnento.ivotuk.siin.
Afrikkalaispappi
vfideksi vuodeksi
kotiarestiin
Johannesburg. — Etelä-.^frikan
erään tummaihoisten kylän alkeelli­sista
oloista kirjan kirjoittanut .35-
viiotias Rev- Cosmos De.smond sai
alkuviikoHa 5-vuotisen karkoitus- ja
kctiarestimääräyksen.
Hänen kh^ansa nimi on " T h e Dis-carded
People", eh "Hyljätyt ihmi­set".
Etelä-Afrikan rotusyrjintälakJon
perusteella tämän papin lausuntoja
ei ole lupa karkoitusmääräyksen
jälkeen lamata. Hänen on pakko olla
kotonaan auringonnoususta -laskuun
asti kaikkina muina päivinä ja koko
vuorokauden lauajitama ja sunnun­taina,
m i k ä fcarkoittaaj että tämä
pappi on eristetty myös kirkostaan.
Hänen täytyy ihnoiittautuä poliiseil­le
joka maanantai.
Palkkasoturit
uhkaavat Guineaa
, Dakar. — Guinean presidentti
Ahmed Sekou Toure sanoi viime
v i i k o l l a , että Guineaan on p a l ­kattu
kahden tuhannen miehen
vahvuinen palkkasoturijoukko
suorittamaan uusi maihinnousu.
) Presidentti esitti syytök.seriaä
vallankumouksellisen a f r i k k a l a i s -
nuori.son kansalliskongressin avä
jäisissä Conakryssä. Hänen p u ­heensa
lähetettiin Guinean r a ­diossa.
Töure sanoi, että palkatun mie­hitysjoukon
jäsenet ovat guinea­laisia,
jotka aikoinaan kuuluivat
Ranskan siiftomaa-armeijaan ja
j o t k a maan itsenäistymisen jäl­keen
ovat saaneet Senegalin, N o r
sunluurannikon ja Ranskan kan­salaisuuden.
Heidät on palkannut
Länsi-Sakfia, Ranska, Portugali
j a kaksi nimettä mainitsematonta
a f r i k k a l a i s t a maata, sanoi Toure,
Touren mukaan laskuvarjojää-luireiden
tukemat joukot on .sijoi­tettu
Guinean rajoille odottamaan
määräyksiä miehittää maa j a
aloittaa niten pitkäaikainen sota.
Presidentti kehotti puheessaan
Guinean vallassa olevan demo­kraattisen
puolueen nuorisojärjes
töä radikalisoimaan vallanku­mouksen,
puhdistamaan puolueen
j a valtiokoneiston, pyyhkimään
pois johtoasemista kaikki tnan-tumuksclliact
ainekset j a osoitta­maan
lujuutta kansan vihollisia
vastuun, kertoi uutistoimisto. |
maiden kieiltäytyminan täytilämästä
Y K : n päätötedä taloudeKs'.cn ja
kiaupaiMisiten pakotteiden soveJiiami-se^
tla koiloniailistisiin. ja rasistisiän
HaöHbksiin J a niiden jatkuva - tiiki
näille halilitulfcsiHe ovat vetäneet
P:••'vgaiVin ja Bfsilä-Afrikäin imperia-l
i ' • £':'2i'egian e t u l i i^
I.:. ?-: .•.•;az;M Portugaliin siirtcmoiaa
ri; ja v:':ä-53ään siltä yJrä sy-
V3 m ma Jle aseelliseen selkkaukseen
imperiailisnii pyrkii luomaan es­teen
Afrtikan kansojen baiisiaiTisiaiHe
vapaL-tuiliikkeelie jä estämään seji
voimistumisen ^ i k a n eiteläasassa.
ToisafaJta kijittaesfaan Etelä-A^
rikan scitilaallg^eoillista po'tentaa'Ua
ja luovu'itiaen sille hyöJdcäysaseifca
imiieriailisnu antaa tämän maan
fasijtisicite jqhtohlikille nykyisessä
vaiheessa "Troijan hevosen" roolin
taistelussa vapautusliikeitä vastaan.
Länsiva;Itoj;6ri esimerkin mukjaisesti
Etelä^Afpikän hallitsevat purit, käyt­täen
hyväksi eräiden vapautuneiden
maiden välisiä erimieilisyyksiä ja
niiden taloudellisia vaikeuksia, har-jo:
t:avat aktiivista uuskotonialisbis-tä
suuntausta käyttäen kaikkia sille
ominaisia menetelmiä -—. ns. "apua"
lainoja ja erilaisia kosketuksia.
Käyttöön on otettu jopa "rauhan­omaisen
dvalogin" politiikkaa, jonka
tarkoituksena muka on •iuokkarau-
Päämääränä yleisen mieliptieen koköattiincn
Brysselissä oli v i i m e kuun l o ­p
u l l a belgialaisen Eui;oopan t u r -
vailisuuskomitean aloitteesta
koollekutsuttu neuvottelukokous
käsittelemässä Euroopaa turval­lisuuden
j a yhteistoiminnan edis­tämistä.
Kokoukseen osallistui
eri mielipidesuuntien jä järjestö­jen
edustajia sekä yksityisiä hen
kilöitä •useimmista Euroopan
maista. Suomalaisesta Euroopan
turvallisuustoimikunnasta kokö-u'kseen
osallistuivat toimikunnan
puheenjohtaja pääjohtaja R. H ,
han" aikaaiuaiminen Afrikkaan.
Kaasainvälisen tmperialisnun tär­kein
»traOsgijien tehitävä oa, säilyt­tää
E-Afpikkaan kapötaliistisen maa­ilman
piirissä ei vain strategisena
siMasRpääaseniana, joka on suunnat­tu
itsenäistä Afrikkaa vastaan, vaan
rnyö5 . arvokkaiden raaika-ajneiden
— kullan, timanttien, platinan ja
muiden mineraalien toimittajana.
Siirtomaa-alueiden ja rasististen
valticiden säilyttäminsn, jonka alu­een
ai!kuasukasväestö on noin 30
miljöcnaa henkeä vaikeuitaa tilan­neita
koko Afrikassa ja luo poten­tiaalisen
uhkan rauhalle.
Oittinen, tuomari Martti Järven­ranta,,
t r i V i l l e Koiranen, A m -
mättiyhdistysväen rauhantoimi­kunnan
puheenjohtaja Uuno Syr­jä,
kansanedustajat Hertta Kuu­sinen
j a Mttojam Vire-Tuominen
sekä tutkimussihteeri Paavo L i p ­ponen.
Kokous päätti ryhtyä toimen­piteisiin
laajemman Euroopan
yleisen mielipiteen edustajain ko­kouksen
valmiBteLemiöeköi,
Brysselin neuvottelukpkouksen
tiedonannossa mainitaan, että ko
kouksesaa vaihdettiin mielipiteitä
Euroopan turavUisuuttä j a y h -
teistoimintaa käsittelevän koko-u'ksen
järjestämisen hyödyllisyy­destä
.kokouksen, johon osallis­tuisi
huomattavia yksityisiä hen­kilöitä
sekä poliittisten j a yhteis­kunnallisten
järjestöjen edusta­j
i a , j o t k a ilmentävät yleistä mie­lipidettä
kaikissa Euroopan
maissa.
Tällaisen aloitteen tarkojtultse-na
olisi saattaa nämä ajankoh­taiset
ongelmat yleisen mielipi­teen
pohdittavaksi, mahdollistaa
niiden laaja käsittely j a edistää
keskinäistä yhteisymmärr^ystä ja
kalkcnlalHta vaihtoa; Euroopan
kftniKiJen kesken. Se myötävaikut
tttlHi kaikille asiasta k i i n n o s t u ­neille
valtioille avoimen Euroo­pan
turvallJHUUH- j a y h t e i s t o i m i n -
t a k o n f e r e n s s i p e r i a a t t e e n ja s en
totfiuttamisen tukemi.seen parhaa
na m a h d o l l i s e n a a j a n k o h t a n a.
: Osanottajat ilmaisivat m i e l i h y ­vän.
sä useista hyvin myönteisistä
muutoksLsta, j o i t a on t a p a h t u n ut
Euroopan valtioiden j a idän ja
lännen välisissä suhteissa. M u t ta
samalla he totesivat, että rat­kaisemattomat
ongelmat j a v a i ­keudet
v a a t i v a t kaikkien Euroo­pan
k a n s o j e n a l i t i i v i s t a osallistu­mista
n i i d e n selvittämiseen.
Näin ollen neuvottelukokouk­sen
osanottajat ilmaisivat myön­t
e i s en kantansa suunnitelmaan
ylei.sen mielipiteen edustajien
kokouksesta, joka voisi r o h k a i s ta
k a i k k i e n p o l i i t t i s t e n , t a l o u d e l l i s ­ten
j a y h t e i s k u n n a l l i s t e n voimien
yhteistyön j a toiminhan yhtenäi­s
y y d e n uutta nousua Euroopan
r a u h a n o m a i s u u d e n j a d e m o k r a a t ­t
i s en tulevaisuuden puolesta. He
p ä ä t t i v ä t jatkaa yhteyksien p i ­t
o a ; j a toimenpiteitä perustaak­seen
m a h d o l l i s i m m a n pian seu­r
a a v a s s a neuvottelukokouksessa
kansainvälisen elimen, joka on
pätevä tekemään k a i k k i päätök­set
sellaisen kokouksen koollekut
s u m i s e k s i ;
r u -
70'
K A I K K I T I E T J O H T A V A T SimBlIRVSSÄ j A V V A N U P I S S A PIDETTÄVÄÄN S U U R J U H L A A N ! , Yllä on kuvattuna kartta
tämän kesän Suurjuhlan eri tiläisuuk«ien helpommin löytämiseksi. F i n n i s h haaliJla, joka sijaitsee Sudburyn kaupungin kes-
. ja Pohjois-Ontariosta joht£._
Suurjuhlapaikalle n o . M 4 maantie. Siis kuten karta.sta käy s e l v i l l e k a i k k i tiet johtavat tänä kesänä Sudburyssa j a Wanupissa
pidettävään C S J : n j a S C A U L : n yhteiseen Suurjuhlaan. (Leikatkaa tämä k a r t t a i r t i voidaksenne käyttää sitä oppaana.)
PÄIVÄN PAKINA
Mistäpä "suu puhuisi ellei s y ­dämen
kylläisyydestä", j a mei­tä
kaiklcia lähinnä on tietenkin
kuukauden kuluttua täällä Sud-duryn
ympäristössä pidettävä
Suomalais-canadalaisen amatöö-riurheiluliitori
jä G S J : n yhtei­nen
suurjuhla, missä saadaan
nähdä innoittavia u r h e i l u k i l p a i ­l
u j a , kauniita voimistelunäjrtök-siä,
k u u l l a hienoa kuoromusiik­k
i a j a muuta hyvin valmistel­tua
ohjelmaa, seurata ensiluok­kaisen
hyvää laulunäjHtelmän
esitystä, osallistua moniin- tans­seihin,
sekä tavata tuttavia ja
tuttavan tuttavia kuka määrän
tietää.
E i siis ole lainkaan ihme
v a i k k a nyt puhutaankin, että
" k a i k k i tiet johtavat Sudbu-i"
yyn", j a että Sudburyn Suur­juhlassa
on .sekä nähtävää että
kuultavaa koko rahan edestä.
Käydyn keskustelun yhtey­dessä
on kiinnitetty myös huo­miota
niihin voiikeuksiin j a on­gelmiin,
mitä tällai.sten suurti-laisuuksien
jäi'jestämisessä on,
mutta perusseikkana on sitten­k
i n suuren yleisön etujen ja
mahdollisuuksien huomioonotta­minen
.Ilman suurta j a myötä­vaikutusta
antavaa juhlayleisöä
ei mitään suurjuhlia voida jär­jestää
j a siksi on p y r i t t y , j a
pyritään edelieen suuren yleisön
etujen j a tavoitteiden e t u t i l a l la
pitämiseen.
Tttmä riittäköön nyt Suur­juhlasta.
Mutta loisin kuin "vieraa-pnikkakuntalai.
sct", jofka^ mo­nessa
tapauksessa järjestävät
lomansa Suurjuhlan yhteydessä
pidettäyäk.si. meillä omapaik-k
a i s i l l a on tietenkin hinku kor­peen
joko ennen tai jälkeen j uh
lien sillä juhlissa tarvitaan mei­tä
k a i k k i a -— terveyden kan­nalta
heikkojakin.
N i i n on myös tämän k i r j o i t ­t
a j a . saanut luyan j a t i l a i s u u ­den
mennä "kesälaitumelle" h y ­vissä
ajoissa ennen Suurjuhlaa
— siis j d ennen näiden rivien
ilmestymistä. Se on monestakin
syystä tervetullut seikka j a e r i ­koisesti
siksi, että pääsemme
t a k a i s i n " v a r t i o p a i k a l l e " joi p a ­r
i v i i k k o a ennen Suurjuhlaa.
J a loman edellä op vanhalla
ukkorähjälläkin mpnenlarisia
haaveita — varsinkin niistä s y ­vyyksien
hirmuista.
A h d i n antimista puhuen k i i n - ,
t y i huomiiomme sunnuntaikalas-tukseen
yleensä.
Tämän k i r j o i t t a j a on saanut
siinä jalossa hommassa opetuk­sen
j a ohjauksen edesmenneeltä
isoisältään, joka tiesi kyllä m i ­ten
rysiä paikataan, miten nii­tä
käytetään j a miten suuria
lahnoja j a m u i t a körrtiyniskoja
ongella narrataan. Hän o l i muu­ten
sitä mieltä, että "pohjois-tuule'lla
ei kannata mennä lain­kaan
kalaan", j a että ' ' k o i l l i s ­tuuli
vie kalan vielä pannusta­k
i n . "
T o i s in kuin täällä Canadas­sa,
missä emäntäväki osallistuu
>iitä ahkerasti sunnuntai kalas­tukseen
kuin mie'hetkln saaden
usein parempia s a a l i i t a kuin me
punaveriset ukot, Suomesfla
näyttää ainakin osittain vielä­k
i n sellainen tapa, että " m e r i ­miehen
muija j a kalastajan koi-^
r a rannalle . jäävät ruikutta­maan''.
Tähän v i i t t a a mm. h e l s i n k i -
läislehdessä äskettäin j u l k a i s tu
k i r j o i t u s missä sanotaan, että
"suomalainen kalamies käy k a ­lassa
keskimäärin 47 päivänä
vuodessa. Näistä neljännes on
talvikalastuspäiviä. Tavallisem­min
hän onkii koho-öngella,
heittää virveliä j a laskee verk­koja.
Saaliikseen ; hän toivoo
saavansa taimenia, (Lake trout
— - K ) , mutta saakin vain ahve­nia,
haukia, särkiä j a kiiskiä.
" V a i m o n kalamies jättää vie­läkin
mieluiten kotiin, vaikka
tuskin enää uakotaankaan nai­sen
tuovan huonoa kalaonnea.
Mieluiten hän k u i t e n k i n - k a l a s -
taa hyvän kalakaverin kanssa
. . . Jos perhe omistaa auton
j a vettä on-hyvin todennäköis- .
tä, että moni perheenjäsen har­rastaa
k a l a s t u s t a . . ."
Sellaista on siis Suomessa.
Nämä kanadalaistavat ovat.
k a i k k i e n tiedossa. Mutta entäs
sosialistisissa maissa, sano­kaamme
Neuvostoliitossa?
Sieltä tuskin löytyy työpaik­kaa,
joista perjantai-iltaisin t a i
lauantaiaamuisin ei lähtisi
metsästyksen, kalastuksen ja
sienestyksen ystäviä kuljettavia
linja-autoja, selitti Suomen
eräs araniattiyhdistyslehti v a p -
punumerossaan.
M i l t e i k a i k i l l a suurilla työ­p
a i k o i l l a toimivat metsästys- j a '
kalastuskerhot. Koko maassa
niitä on 6,000 j a n i i h in kuuluu
2,5 miljoonaa urheilukalastajaa
j a metsästäjää . . . Liittymällä
keHioon, jonka jäsenmaksu on
Ö ruplan ($6.60) vuodessa voi •
suuremmitta kuluitta taata i t ­selleen
mahdollisuuden vapaa-ajan
viettoon mieliharrasteen
parissa. Metsästysseuralta saa
50 kopekan (55 sentin) .päivä­maksusta
metsästysluvan ,joka
oikeuttaa yöpymiseen metsäs­tysmajassa,
rhoottori- tai sou­tuveneen
vuokraamiseen, hou-kutuskuvien
ym välineistön l a i ­naamiseen.
Useimmilla työpai­k
o i l l a ammattiyhdistys maksaa
myös nämä vähäiset kulut . . .
Useimmat ulkomaiset turistit
hämmästelevät metsästys- ja
kalastusvarusteiden halpuutta
N e u v o s t o l i i t o s s a . . . "
Me emme "hämmästy", mut­t
a kokemuksesta tiedämme, että
täällä Canadassa saa höpeaon-gella
eli r a h a l l a ostaen halvem­paa
k a l a a j a metsänriistaa, mitä
yleisesti puhuen (poikkeuksia­k
i n tapahtuu) saadaan metsäs­tämässä
j a kalastamassa käy­den.
Yhteiskuntaseikat ovat s i i ­näkin
tietenkin tekijänä. M u t ta
myöntää täytyy, että "itse han­k
i t u n kaiah j a metsänriistan
makua on vaikea lyödä pois
laudalta, huolimatta siitä mak­saako
se vähän tai paljon.
Eipä nyt sitten muuta. Seu­raavan
kahden viikon aikana
voi kalaii hinta laskea romah-dusniaisesti,
mutta se voi o l la
laskemattakin. Jokatapauksessa
on jälleen tullut se ihana aika,
j o l l o in saamme "misuksen"
kanssa, lähteä "särpimen h a ­k
u u n " ei'äistä tunnetuista ja ,
tuntemattomista jarvipoukamis-t
a . ; '
Suurjuhlien aikana voimme
sitten kertoa, ken k u u l l a halu­aa,
miten siinä hommassa ukon
j a " m i s u k s e n " kävi.
— Känsäkoura.