Vapaus, July 31, 1951

              Si'vU'2 Tiistaina, heinälaiun 31 p, Tuesday, July 31,1951 f
r
^OUQBEBTSI Xndepmdentltfbor
f ^ B M f c i i 1' • i i y TMbiäl f • ! • Oli ! • II T II 11 •
Tclepbones: Business Office
Edltortal Office 4-4265. Blanacer
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mttiling
ftddress Box flo; Sudbuiy, Ontario,
Oflloe Department, Ottawa. Pub*
Usbea tlirfaie weekfy: TUesdajrs,
Ttamdayai « ad Saturdays by Vapaus
PubUabing C»jmt»Dy X M : , at 100-103
Elm 8l,:W^ SuiUnuy, ODt., Canada.
Adrertlslng rates opon »pplkatton.
TtanslatloD firee of duutge.
TILAUäUIMNAT:
Canadaesa:' | vk. 7JOO6 kk. 3.1S
Ybdjrsvallolssa; 1 irk. 8 i » 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9iH> 0 k k . 4.75
HoOingeriii lakkolaisia tuettava
(Terästyöiäistenunfon taantumuksellisen johdon p u n a t a liet­sonnasta
huolimatta Gttollingerin kaivosyhtiön lakossa
tariatsevat kaikkiko oikeamielisten ihmisten jnoraalisen Ja aineellisen
tuep.
Terästyöläisten union canadalainen johtaja, mr, C . H . MUIard
< sanoi Tinunhtsissä viikon vaihteessa pidetyssä 'kokouksessa, että ''pie­ni
ryhmä Kaivos- Ja f inanssimaaibnan voimakkaita piirejä*' on vastuus-*
y HoHing^r^
rahamjehet kuin Jf, P. Bickell, J . Y . Murdoch, Balmer Neilly ja Jules
vTimmins, jotka kieltävät kaikki sovintoon j ^ ^
jingerin lakon yhteydessä; Mr. Millard meni tässä yhteydessä niin­k
in pitkälle, että syytti näitä miehiä siitä, jotta he ovat estäneet H o i -
lingerin johdon tekemästä sopimusta työläistensä kanssa. Valitetta-
'vasi(i mr. 3ilillard e
^'Srcqniakkaat kaivosr ja finanssipiirit'' ovat muodos
/taonanl^öllingörin lakkolaisia vastaan, niin työläisten veW^^
"muodostaa vieläkin voimakkaampi yhteisrintama näitä öykkärimäisiä
finanssi- j a kaivospiirejä vastaan. Mutta vaikka mr. Millafd ja kump-
-panit heikentävätkin työläisen rivejä punakauhun lietsonnallaan ja pa-
'heellisella hajoittispdlitiikallaan, nim se ei kuitenkaan^ saa estää RIVI­JÄSENTEN
YHTENÄISYYTTÄ HOLILINGBRIN L A K K O L A I S ­I
E N O I K E U T E T T U J E N V A A T I M U S T E N PUOLESTA.
Tässä yhteydessä on korostettava vielä erästä toistakin seikkaa.
Kaivosmiesten keskuudessa on arvosteltu sitä kun terästyöläisten union
johto pitää "tärkeimpänä kysyn^yksenä" sitä että union jäsenmaksut
perittäisiin yhtiön toimesta, ja että palkkakysymys on jäänyt ikään­kuin
taka-alalle, vaikka kullankaivajain palkat ovat vissinlaisen ohjel-
V man seurauksesta jääneet syviin kuoppiin; Kaivosmiehet ovat -epäi­lemättä
oikeassa sanoessaan, että palkkakysymys on tärkein, ja että
union nykyinen palkankorotusvaatimuskin on aivan liian pieni. Mut-
;ta,^nykyisellään ollessa asia on siten, ettei terästyöläisten union joh-
•dplta täimän suurempia parannuksia voida odottaa ja 13 sentin palkan­korotus
tunnilta on alin raja mihin kaivosmiejiet voivat suostu ja
että sekin auttaisi heidän asemaansa jossakin määrin. Kysymys on
siitä, että saavatko Hollingerin kaivosmiehet edes tämän vaatimatto-
.map palkankorotuksen nyt, vai lyödäänkö heidän oikeutetut vaati­muksensa
alas. Kaivosmisten asema olisi tietysti paljon parempi, jos
'heidän lakkonsa johdossa olisi Mine-.Mill unio — tai he olisivat voit­taneet
nämä vaatimattomat vaatimuksensa ilman lakkoa kaivosmies-
'itett union johdolla, mutta kun tässä on se "jos", niin nyt on voitetta­va
sen ^mion avulla, mikä on lakkolaisten käytettävissä. On muistet­tava
että "ratsua ei sovi koskaan vaihtaa keskivirrassa".
.' Mitä taas tulee lakkolaisten moraaliseen asemaan, niin tässä suh­teessa
ovat kaikki tosiasiat työläisten puolella. On turhaa väittää, et­tei
Hollinger voi maksaa säädyllisiä palkkoja kullan nykyisten hinto­jen
perusteella. Tosiasiassa tällaista väitöstä ei olekaan esitetty Hol­lingerin
kohdalta — sillä Hollingerin.vuosivoltot kumoaisivat ne —
vaan sikäli, että jotkut "köyhemmät" kaivokset eivät muka voisi mak­saa
parempia palkkoja. ^
. 1,.. Tunnustettu tosiasia on, että Hollinger "kykenee" maksamaan
union vaatimat palkat työläisilleen. Myös on tunnustettu, että kullan­kaivajat
eivät voi mitenkään tulla toimeen nykyisillä palkoilla. K a i -
yostyöon kovaa työtä, missä tarvitaan hyvää j a ravitsevaa ruokaa ja
sen lisäksi k^ilumisen vuoksi paljon enemmän työvaatteita j a -jalkinei­ta
kuin monilla muilla työmailla.. Se tosiasia kun Timminsin kauppa­lan
kunnallisverot olivat lakon alkaessa noin neljännesmiljoonaa dol­laria
fälessä on riittävä todistus siitä, että kaivosmiesten taloudellinen
hätätilanne on vakavaa laatua.
V r Näiden taloudellisten realiteettien lisäksi on muistettava, että l a ­kon
puhkeamisesta on vastuussa yhtiö, eikä unio. Terästyöläisten
unio olisi hyväksynyt hallituksen nimittämän sovittelulautakunnan eh­dotuksen
Hollingerin työläisten ja yhtiön johdon välistä työehtosopi­musta
varten jonka mukaan työläiset olisivat saaneet vaatimattoman
palkankorotuksenpa sen lisäksi vapaaehtoisen, jäsenmaksujen pertmi-sch
yhtiön toimesta. Se oli yhtiö, joka kieltäytyi hyväksymästä sovit­telulautakunnan
ehdotusta ja siis yhtiö yksmään on vastuussa lakon
syttymisestä.
Tämän lisäksi Ontarion maakuntahallituksen työministeri Charles
«Daley teki viime viikolla uuden kompromissiehdotuksen, mutta Hol­linger
hylkäsi senkin. Työministeri Daleyn ehdotti nyt, että yhtiön
j a union välillä jatkettaisiin neuvotteluja 13 sentin palkankorotuksesta,
• j a että kahden kuukauden kuluttua (60 päivän kuluttua) siitä kun
kaikki palkkakysymykset on sovittu, Ontarion maakuntahallituksen
työdepartmentin johdolla järjestetään Hollingerin kaivosmiesten kes­kuudessa
yleisäänestys .siitä, että haluavatko kaivosmiehet union jä­senmaksujen
perimistä yhtiön toimesta tai eivätkö halua. Edelleen
'ministeri Daley ehdotti — ja kuten huomataan, hänen ehdotuksensa
on hyvin suosiollinen yhtiölle joka vastustaa tiukasti tätä jäsenmak­sujen
perimistä — että jos 60 pr^bsenttia Hollingerin työläisistä kan­nattaa
jäsenmaksujen perimistä yhtiön toimesta, niin silloin yhtiön
-tulee suostua siihen.
Kuten sanottu tämä viimeksi tehty kompromissiehdotus oli mo-
. nella tavalla epäedullinen esitys union kannalta katsoen, onutta tosi-
ASi* on, että terästyöläisten unio HY\'ÄKSYI S E N samalla kun Hol-linger-
yhtiö HYLKÄSI S E N .
KaikistanätStä tosiasioista huolimatta Torontossa ilmestyvä kai-voskapitalistien
omistama Globe and Mail-lehti, joka sivumennen sa­noen
vaatii johtavassa toimitiiskirjoituksessaan maanantaina korea­laisten
ja kiinalaisten veristä päätä, esitti saman numeronsa toisessa
toimituskirjoituksessa sellaisen häpeämättömän väitteen, että lakkolai­set
uhkaavat muka koko Timminsin kuntaa ja että "yksinkertaisesti
sän(}en,Timmins uhrataan joidenkin uniojohtajain ahneuden vuoksi".
Eikä Globe and Mail pysäKdy tähänkään. Se jo miltei leimaa mr. M i i -
lardinkin union "subvcrsiiviscksi" ja vihjailee, että hallituksen tulisi
"sjjf^yä ajatusten kontrollissa niin pitkälle, että unioliikekin pantaisiin
'{Äkkopaitaan sanoi Globe and M a i l maanantaisen toimituskirjoituk-sensa
lopussa:
i ^'Tämänmalliset lakot — jotka aloitetaan hurjamielisesti, käydään
armottomasti joidenkin kunnianhimoisten miesten itsekkäiden etujen
hyväksi "-^aiheuttavat kiertämättömiä seuraamuksia. Ne pakoitta-vaf
hallitukset,' yhdyskunnan etujen vuoksi, uudelleen harkitsemaan
kantaansa unioliikkcen voiman Ja etujen suhteen."
' K a i k k i tämä —^vissien piirien vihjailu, että kaivbsmiefsteh pitäisi
muka lähteä pois paikkakunnalta — viittaa siihen että Hollingerin
. kaivostyöläisten edessä on vieläkin tiukkoja taistelujen päiviä. Tä­män
vuoksi ja huomioonottaen sen, että kaikki taloudelliset jd moraa­liset
seikat oyat lakkolaisten puolella, Hollingerin lakkolaisille tulee
antaa kaikki mahdollinen apu ja tuki. - ;
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J i r f i Sotttb PMneopincsta
täjrtoa tänään, beinäk. 31 pnä 50
vuotta.
7 Yhdymme onnltteliiUUn;
muut sanovat
"Jälkeenjääneet maat" ja
SUOMEN VAALEISTA
Eielä-Suoml-nimlnen "suomalai­suuden
Ja kansanvaltaisuuden äänen­kannattajaksi"
itseään mainostava
kotkalainen kokoomu^uolueen fasis-t
i l ^ t i on ilahduttanut lukijoinsa Jou­kossa
mahdollisesti Idytisrviäiiuumo-r
i n ystäviä ibteamalla vaaleja kasit-televässä
pääkiijoituluessaan, että
rrkommunistitkaän eivät . ole; kärsi­neet
mitään katastrofia; vaan säilyt­täneet
asemansa eduskunnassa enti­sellään'^.
Muut kokoomuksen sano.-
malebdet eivät ole (mtautuneet yhtä
railiskkaaseen leikinlaskuun, vaan
esimerkiksi Uusi Suomi; on ilmoitta­nut
^kokoomuspuolueen kärsineen k a -
tastrofimaisen tappion Ja myös maa­laisliiton
Ja sosialidemokraattien Jää­neen
bäviö puolelle. Sen vastapai­noksi
kokoomuksen päälehti myäntää
kansandemokraattien saavuttaneen
kiistattoman voiton kaikista vastusta­jistaan.
— Työkansan Sanomat, Hel­sinki.
-as-
USA ostaa terästä
nyt Euroopasta
; New Yoifc — Länsi-Euroopan i l ­moitetaan
saaneen terästeollisuutensa
Jo sellaiseen kuntoon, että siellä ei
enää tarvita amerikkalaista terästä.
Joissakin Länsi-Euroopan maissa val­mistetaan
terästä Jo n i in paljon että
sitä voidaan lähettää ulkomaille. Y h ­tenä
ostajamaana esiintyy Ybdysval-lat,
mistä teräksellä vaihdetaan nyt
dollareita.
Jo vuonna 1050 osti Yhnysvallat te­rästä
ulkomaUta 1,075,700 tonnia Ja
pienemmän määrän <harikkorautaa.
Tämän vuoden ensimmäisen '4 kk. a i ­kana
olivat USA :n. teräsostot melkein
yhtä suuret kuin koko viime vuoden
aikana.
Syynä siihen, että maailman suu­rimpaan
terästuottajamaaban oste­taan
terästä ulkomailta on se. että so­tavarustelu
nielee sitä summattomat
määrät.
VeJJesIefatenuiie TfAniec-EteeDpiln
fciriolttas:
Newi Y o r k i n Uutisista saamme l u ­kea
seuraavan^viisauden:
'^Neuvostoliiton Ja Yhdysvaltain u l ­kopolitiikat
eroavat toisistaan n t i m
sibiä. että Neuvostoliiton alituisesti
väittäessä olevansa maailman köyhien
Ja kovaosaisten kansojen ystävä, mut­t
a 'barvom tehdessä - mitään i niiden
puolesta, Yhdysvallat sensijaan e i a -
Utulsesti puhu ystävyydestään, nuitta
toimii sitä enemmän köyhien> kova­osaisten
hyväksi. , - - . *
' h i i d e n avustamiseksi on Ytidysval-tain
hallitus, kuten tunnetttui laatinut
erityisen ohjelman Ja käyttää sen toi­meenpanemiseen
miljaardeja ' doUa-rela
rahaa. Näin pyritään kohotta­maan.
mainittujen maiden yhteiskun­nallisia
Ja taloudellisia olosuht^tai
nostamaan väestön elintasoa Ja; l i ­säämään
sen terveyttä sekä edistä­mään
sen sivistyselämää". "
Sen Jälkeen väitetään Neuvostolii­ton
tekevto päinvastaista — Järjestä­vän
vain "kapmoita Ja vallankumouk­s
i a " maihin. Joiden kansoja nämä A -
merikan pankkiirit, sotavoittollijat Ja
hallitus muka niin kovasti avustavat.
;Emme tiedä, minkälaisessa säkissä
tuollaisten Juttujen kirjoittaja on
päätään pitänyt. Mutta kovin tietä­mättömäksi
3iän on Jäänyt maailman­tapahtumista
Ja erikoisemmin Mars­hall
suunnitelman alaisuudessa anne­tusta
ulkomaiden "avustuksesta": ^
Kaunis Ja hyväksyttävä olisi se
kaikldi mistä mies kertoo, mutta pa­haksi
onneksi se el pidä kutiaan.
(Marshall apu ei ole 'tuonut kansoille
sitä siimausta, Jonka suomenkielinen
lehti väittää sen tuoneen.
Voisimme mainita todistuksia siitä
vaikka kumka paljon. Parhain lienee
CIO:n tutkijakomitean lausunto', Joka
syntyi tmionistien. komitean Europan
Ja Aasian matkan tuloksena. Siinä
sanottiin suoraan: "Marshall apu ei
ole millään tavalla auttanut.tavalli­sen
kansan elämää". Rahat ovat men­neet
harvojen hyväksi. Esimerkiksi
Riinaan menneet miljoonat on pieni
klikki käyttänyt omaksi hyväkseen.
Kreikan kansa elää suuressa kurjuu­dessa,
samaan aikaan kun pieni rik­kaiden
luokka rellastelee Ja kerää'Uu­sia
rikkauksia Mr£/hall apua hyväk­seen
käyttäen. ^'
, ,. ,. ^ ..,
CnH3:n miehiä ^ voida .iQfyttää kooik iovikalf ^tmntuak^ lungis.
munlstciksl. He Jorat'varmasti ybtSL
kUvttlta Nettvostomt(»^V^ ^oln
sttomenUeltoea'Ididm toimitäi]a;^
ka lOTuJaan laskettelee ikäänkuin
kaikklihmlset olisivat maitopartalsia
kakaroita.
Mutta ottakaamme vielä lisätodls-tuksia.
Antakaamme imheenvuaro
miehelle. | Joka tulee r suomenkielisen
lehden toimittajan omisti piireistä,
omasta maailmasta Ja Jonka', ei n i i n -
oUeniVoida. sanoa pnhuvanrrryssien
suiiUa";
^ Äskettäin antoi Saksan elämää j a
MaiEhall avim sille tuomaa: tilannet­ta
koskevan selostuksen Jean Cattier,
Joka toimii Marshall avun hallinnon
Johtajana Saksassa Ja samalla Yhdys­valtain
, sotilashallinnon johtaja Jobn
J . McCloyn taloudellisena neuvonan­tajana.
Cattier erosi tehtävästään.
Cattier on kansainvälinen pankkiin
ri,: Joka seikka kai estää suomenkieli­sen
lehden toimittajankaan yrittä­mästä
tehdä hänestä punasihnäistä ra
dikaalia. Tämä mies oli pakoitettu
tuomitsemaan Amerikan ylläpitämää
länsi-Saksan hallitusta siitä, että se
ylläpitää "vapaayritteliäisyys"-ta-loutta.
Jonka alaisuudessa "hyvin
pieni määrä ihmisiä elSä yleUisyydesr-sä
samaan aikaan kun suuret kansan-
^; Sellaista on > hallituksemme oman
miehen larftannhoii unikaan se Y b ^ ^
valtäin ohjelma. Jonka suomenkielisen
lehdäit<äinittajä uskottelee tähtää­vän
"kohottamaan mainittujen mai­den
yhteiskunnallisia J a taloudellisia
ok)snhteita, nostamaan väestön elin
tasoa Ja lisäämään sen terveyttä sekä.
edistämään sen sivistyselämää".
Maamme valtaluokka, Välikadun
rahamiäiet, Joiden kontrollissa , on
täydellisesti TTumanin hallitus, eivät
välitä kansojen toimeentulosta; Niil­lä
on tähtäimessä- omat etunsa; 'Jo­kaisessa
maassa •• maamme avustaa
vain niitä voimia. Jotka ovat valmiit
sitä avustamaan omien kansojensa
kahlitsemisessa Wall-kadun pääo­man
kärryilUn.. Sellainen avustus on
tuonut vain kurjuutta kansoille. Ja
siksi kansat kaikissa maissa pyrkivät
parempaan elämään, itsenäiseen, t a ­l
o u d e l l i s ^ Ja poliittisesti WaU^ka-dun
vaikuta - riippumattomaan elä­mään.
Sitä pyrkimystä kansan vihol­liset
nimittävät"Venäjän vallan l a a -
Jentamis"- Ja "kommunismin leviä-mis"-
UikkeeksL J a sellaiseksi sitä
liikettä kuvaa suomenkielisen lehden
toimittaJaUn; Joko tietämättömyydes-sään
tat tietoisesti.
Nyrkkeilpestari
menetti iiniunun
r Jlskettäin tapahtui Lontoossa var-
.sbi Jiaomattava -tapaus u m u i t t l n y r i t -
keflyn' alalla kun Jresklsarjän maall-manmestari.
31-vuotias nieekeriSugar,
Xiay;' Bobinson menetti .kruununsa
brittiläiselle saman sarjan, mestarille
Bandy Tuipbiille. Ottehi kesti 16
erää Ja Robinsonin tappiosta ei ole
epäilystäkään.
Robinsonilla oli erittäin loistava
nyrkkeUyura sillä 126 ottelusta iiän
ei bävlnnyt vuosien .kuluessa kuin •-,
köran votellessaan Jake^'
kanssä;< Robinson voitti hänet sen Jäl­keen
kuitenkin vUsi e r i k e r t ^ . : ,
Robinson oli yieraillut Euroopassa
Ja otellut kuusiotteluakuudessa v i i ­kossa
Ja tappion sjrynä; arvellaan o l ­leen
liiallisen treenauksen Ja- ottele-^
misen. Hänen kotipakallaan New
Yorkissa Järjestetään todennäköisesti
syyäcuussa toinen ottelu. Jossa' Tutpin
saa puolustaaa uutta mestaruuttaan
entistä mestiuria vastaan. V
rrSITA
AMERIKKALÄII4EN TOIMIHAJA
KERTOO KREIKAN KURJUUDESTA
Timanttikuningas
lienee rikkain
canadalainen
Vanconver, B. C — ^ Entinen mont-realilainen
t r i John Wiiliamson, Joka
omistaa kuuden neliömailin laajuiset
tlmanttivaltaukset Mwaduissa, T a n -
ganikassa, itä-Afrikassa, ei ole vielä
päättänyt mitä hän tekee timanttien-sa
kanssa ensi vuonna. Hänen kai­vannoistaan
saadaan vuosittain t i ­mantteja
monien miljoonien dollarien
arvolta. Jotka myydään Diamond
Trading Companyn kautta. Tällä
sir Ernest Oi^niheimerin Johtamal­la
myyntitrustilla on käytännöllisesti
katsoen monopooli alallaan.
T r i 'Williamsonin sopimiis trustin
kanssa päättyy tämän vuoden lopulla,
eikä hän ole vielä päättänyt uudis­taako
hän tämän sopimuksen. lEllei
hän sitä tee, saattaa se Johtaa k i l ­pailuun
timanttimarkkinoilla.
T r i Williamson on > canadalatoen
geoloogi. Jonka arvellaan.olevan^Ca­nadan
rikkaimman' miehen sillä ihä-
^nelle kerrotaan tarjotun valtauksis­taan
60 miljoonaa dollaria, mutta hän
ei hyväksynyt tarjousta. Hänen ker­rotaan
löytäneen rikaan : timantti-alueen
vuonna 1940 sen Jälkeen kun
hän oli kolmen vuoden ajan tutkinut
alueita Vktoria-Järven eteläpuolella.
Erittäin runsas sato
saadaan Romaniassa
Bukarest. — SadonkorJuutyöt ovat
olleet täydessä käynnissä kaikkialla
Romanian Kansantasavallassa. Rap-sinkorjuu
on suoritettu loppuun Ja
ohra on myöskin melkein kokonaan
korjattu. Vehnänkorjuu on aloitettu
Baraganin suiu-illa tasangoilla sa­moinkuin
muillakin seuduilla.
Rapsin sato 'hehtaaria kohden on
eri alueilla 2—3 kertaa niin suuri
kuin viime vuonna. Muntenian alu­eella
on . ohran satotulos hehtaaria
kohden nobi 4,000 kiloa Ja Oltenlan
alueella noin 3.600 kiloa.
Myöskin vehnän Ja muiden vilja­kasvien
sato on osoittautunut erittäin
hyväksi.
Liberaalit "punaisia"
..Canadan liberaalipuolueen Jäseniä
Ja kannattajia nimitettiin vuoden
1849 jälkeen "punaisiksi"; shiä aikana
kun puolue oli Jakaantunut eri ryh­miin.
Eräs häistä ryhmistä suhtautui
vihamielisesti Ala-Canadan katoli­seen
papistoon. Jonka Johdosta papit
nipesivat nimittämään liberaaleja
"piunaisiksi". heidän iI848 kapUuissa
käyttämänsä liiHin..värin mukaisesti.
Konservatiivit omaksiUvat .sen Jäl­keen
sinisen varikseen. Jonka Johdosta
heltänimltettlUi •?8toislk8l,'»
General Electric ;
käärinyt huimia
liikevoittoja
New York. — (PP) — Oeneral Elec­tric
yhtiön; bruttoliikevoitot kuluvan
vuoden ensimmäiseltä 6. kuukaudelta
olivat 55% korkeammat kuin vastaa­valta
ajalta viime vuonna, Joka Oli
ennätysvuosi. Yhtiön myynnit olivät
34% korkeammat. >•
Ennen verojen maksamista llikevoi-'
tot ' olivat . $212,326,000, verrattuna
$136,945.000 liikevoittoihin vuoden 1950
ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta.
Verot kuitenkin vähensivät G E : n
nettovoitot tämän vuoden ensimmäi­seltä
kuudelta kuukaudelta $70326,-
000:een, verrattuna $77,445,000 saalii­seen
viime vuonna vastaavalta ajalta.
Presidentti J . Cordiner, Joka ^ 1
p u o 1 u 8 tusmobilisoinnin päänjiehen
Charles E; Wilsonin tilalle, mainitsi
että liiallisten liikevoittojen veroa kor-poratlolta
meni 34 miljoonaa dollaria
kuuden kuukauden ajalta. Hänen
esittämänsä finansslraportti osoitti,
että Jättiläismäinen korporatio '^on
valvonut hyvbi etujaan varusteluhu-malan
vallitessa.' Hän ennusti, että
vaikka kulutustavarain tuotanto las­kee
n i i n toiselta puolen "kansalliseen
puolustukseen" tarvittavien tavarain
Ja välineiden tuotanto tulee lisäänty­mään.
Päivää aikaisemmin kuin Mr, Cor­diner
esitti finanssiraporttinsa senaa­t
in pienliikekomitean raportissa pal­jastettiin,
että G B on yksi niistä kym-monefctä
suurimmasta korporatlosta,
^ t k a ovat kahmineet leijonan osuu­den
sotatarveurakoista. joita hallitus
Korean sodan puhkeamisen jälkeen on
antanut a E : n ilmoitettiin saaneen
.HOO miljoonan dollarin edestä puolus-tusur'
»kolta sitten viime vuoden hel-nikuun
1 päivän Jälkeen.
Ateena. (ALN) — ^ e r i k k a l a i s en
sanomalehden toimittaja, Joka äsket­täin
vieraili Kreikassa, paljasti palat­tuaan
tosiseikkoja ' tuon Marshall-suunnitelman
alaisen maan kurjuur
desta. Hän on Clevelandin Pressin
toimittaja Theodore Ardrica.
Andrican raportti on sltäk'n mielcn-kiintolseanpi
sen vuoksi, että hän me­ni
Kreikkaan T^innanin hallituksen Ja
E C A : n innokkaatoa puolustajana^:: \ ^
Kuvailussa <huomiomaansi alhaista
elintasoa Andrica. sanoi, että "tär­keimmät
ruokatarvikkeet ovit K r e i ­kan
työläisen ulottuvaisuuden' ulko­puolella."
Hän sanoi, että Ateenan
keskustori oli tupattuna; lihalla, l e i ­vällä,
vihanneksilla Ja juustolla s a ­manaikaisesti
kuin enemmistö' Atee­nan
yhdestä Ja neljännesmiljoonasta
asukkaasta on nälkäisenä.
.Andrican mukaan ..toinen -puoli
k r e i k a n kansasta elää vähemmällä
kuin yhdellä dollarlUa päivän. "EI ole
: ummistettava silmiä: Julmalle tosiasi­alle,
että. keskbnääräinen - tulo toiselle
puolelle Kreikan. maataloustyöläisistä
on noiti 67/senttiä päivältä."
Hän v e r ^ l näitä alhaisia palkkoja
tärkeimpien ruokatarvikkeiden hin­toihin.
Juusto, Johtava ruokatarvike
kreikkalaisessa perheessä, maksaa 75
senttiä pauna, pihvi maksaa 45 sent­tiä
pauna, pavut 15 senttiä pauna Ja
kahvi.: j d& kreikkalaiset käyttävät
paljon,maksaa; $1.50 pauna. .
Vaatetavaran hinnat ovat kokonaan
Uiati korkeat Kreikan työläisUle; s a ­noo
Andrfc». Miehen paita maksaa
"kuudesta dollarista ylöspäin, halvat
sukat $1 pari, halpa piesysaippua mak­saa
50 senttiä" Jne.
NähtäVästikln tietämättään Andrica
antoi paljon puhuvia kuvia^ terrorista.
Jonka alaisena Kreikan työväestö Jou­tuu
eläöiäCn. Hän kertoi: "Olen var­ma,
että Ateenassa on enemmän polii­seja
neliöjalkaa päälle kuin missään
muussa''ylidyskunnassa maailmassa.
Mahdotonta oh kääntyä ympäri ettei
näkisi yh^'ta( iiseampaäpolllala «edes­sään,"
Bulova ei qle unio­nistien
listalla
Vancouver. — Bulova, yksi kaikkein
enimmän ilmoitetuista kelloista, on
u n i ^ l s t i e n kannalta katsottuna yksi
kaikkein hyljityin, koska Bulova kor-poratsioni
on yksi kaikkein eniten
työläisvihamlelinen työnantaja. Näin
selittää Icultaseppien union Vancou­verin
'osasto No. 59. Osasto kuuluu
A F L :n
I S A 8 E ON
Kaksi pikkutyttöä palasi
koulusta. keskusteUen vakavasu-
— Uskotko stoa, että pim m
massa? kysyi toinen.
— En. vastasi toinen
se on Isä samoin kuin joulu
• 8YYTXVAUTTAA
V a n k i : " T u o m a r i lähetu _
tänne viettämään lopun eläniähL.
Vartija: 'Xtako teillä jotakin*
littamista?" '
Vanki: "On tietenkin, saiä
murskaamtoen lekalla ei ote
ajanviettoa." •
' S Y Y T Ä IHASTUA
Poika tulee pil&ukoulusta-kotiin
kertoo äidilleen:
TT- Minulla on nyt uusi t y t ^ t ll
Ja hänen nimensä on Cecilia:
— Kuinka sinä nyt olet
ihastunut? hämmästelee äiti.
— Katsos, CeciliaUa on kiharai
ka Ja siniset silmät. Sitten _
on niin sieviä vaatteita ja. oh
•hän osaa riippua puolapuissa vä
taan kuin apina.
• • «
EI MUREHTINUT
—. Mitä sinä aiot tehdä sitten,
tulet valituksi? kysji eräs
ehdokkaalta.
— Oh, se ei minua huoleta, mutti
mitä minä teen jos en tule
se minua ajatteluttaa. .
PorcupineJi alueen kullan­kaivajain
lakon johdosta
Vanhuudeneiäkkeiden hakemuslomak­keet
nyt saatavana postikonttorista
Kaikki ikää koskevat todistukset palautetaan
hakijalle takaisin, sanoo eläkevirloulija . ..
Toronto. — Vanhuudeneiäkkeiden
hakulomakkeet ovat liyt saatavana
kaikissa Ontarion postikonttoreissa;
sanoi vanhuudenturvan aluejohtaja
C. F. Jackson täällä tiistaina heinäk.
31 pnä.
Mr. Jackson korosti sltä^eikkaa. etr.
tä vanhuudeneläkettä entuudestaan
.saavien ei tarvitse täyttää uiisia hake­muslomakkeita.
Heidän nimensä Ja
osoitteensa saadaan maakunnan'asia­kirjoista
Ja siirretään liittovaltibn
luetteloihto ilman mitään toimenpitei­tä
heidän teholtaan.- Ontariossa a r ­vellaan
tähän ryhmään "kuuluvan
kaikkiaan noin 91.500 henkilöä. Ne.
Jotka ovat saaneet 40 dollarin eläkkeen
tulevat saamaan--sen. edelleenkin Ja
vähemmän saaneiden eläkkeet korote­taan
40 dollariin.
Canadassa sanotaan
olevan 159 tuotta­vaa
kaivantoa >
- Toronto. — Täällä juuri ilmesty­neessä
kaivantojen luettelossa (Hand-boog.
of Canadian Mlncs) todetaan
danadassa toimivan nykyään kaik­kiaan
159 tuottavaa kaivantoyrltystä
kun hiilikalvannot jätetään lukuun
ottamatta.
Cansulassa sanotaan olevan 0.081
kaivantoyhtlötä eli enemmän kuin;
koskaan ennen. Näistä kaivannoista
maimtaan 865 olevan aktUvisiä J a l o ­put
8,216 yhtiötä ovat passiivisia. Jois-i
sa ei harjoiteta mitään tutkimustöi-^
täkään. Aktiivisten kaivantojen Jou­kossa
todetaan olevan 159 tuottavaa,
kaivantoa, joista ,82 on kultakaivanr'>^
toja. 45 tuottaa muita metalleja Ja
loput erilaatuisia mineraaleja. Tuot­tavien
kaivantojen luktunäärä on vUO-1
den kuluessa ILsääntynyt kymmenellä-'
- ^ O r j u u s poistettUn Ontariossa
1792 Ja Quebecissa 1803.
Ontariossa lasketaan olevan 179.000
—180,000 y l i 70 vuoden ikäistä henki­löä,
jotka eivät nyt vielä saa eläkettä,
.entisten 'säädösten mukaisesti, sanoi
mr Jackson. On välttämätöntä/että
nämä henkilöt lähettävät hakemuk-setlsa
mahdollisimman pian. että hei­dän
Ikäänsä Ja Canadassa oloaikaansa
koskevat tiedot voidaan tarkistaa n i in
pian^ kuto-;^niahdollista. jotta kaikki
Järjestelytrollsi valmUna ensimmäisten
eläkeshekkien' lähettämistä varten
ensi tammikuun lopulla.
ViiV3rttely hakemuksen lähettämi­sessä
saattaa merkitä sitä. että hake­musta
ei^kyetä/lopullisesti ^taridsta-maan
J a hyväksymään ensi tanmii-kutm
loppuun mennessä. Mitä kauem­min
vllvyttelette sitä vähemmän on
mahdollIs\iuksia, että hakemuksenne
Tfnunlns,Ont.-^ Täällä Porcupiden nan poliisivoimiakaan, •ftristmfcb
kulta-alueella o n tilanne kehittymässä Johtajat ovat tämän tästä julistauit
sellaiseksi, että tulee mieleen Hamle- radiossa ja sanomalehdessä, että lik.
tto sanat: ^.'Ollako vai eikö o l l a l f-a^r- koiaiset eivät tarvitse Mine-Jiffl-Ä
koitan tällä sitä, että fiunistcn pitäi- on, metsämiesten eikä kommunlstlö'
si ottaa kohdaltaan kysymys: Kalve- apua ja tukea. He'eivät hyväksy
taanko kultaa vai eikö kaiveta? Aina- saman HolUnger-yhtlön sahan i
kaan tähän mennessä el tämä i k y ^ - varatyöläisten tukea ja turvaa. '
mys ol^tullut selväksi ihmisiUe. Sen Näyttää siltä kuin teräsunlon johti]
käsittely on vasta alkuvaiheessaan. j^t eivät käsittäisi tämän lakon mer^
Elämä on kaikkialla tällä alueella kjtystä tai haluaisivat myydä työläin
Jokseenkin samallaista. Liikemiehet ten edut työnantajille polkuhintaa'
vauttevat liike-elämän lamaantuvan, gutä syystä he haluavat "luimrt
Ihmiset kyselevät toisUtaan: Miten on tämän tärkeän lakon omaan laskBiHl.'
lakon laita, jne. Lakko el ole muodos- ga j a kieltäytyvät kaikesta tarj
tunut kansanomaiseksi toiminnaksi avusta. Mitä vähemmän
siUä toiset kaivannot o vM vielä käyn- apua ja tukea sitä parempi H
nissä.vaikka lakko on kestänyt Jo k o i - rln j a terästyöunion herroille.
" ; ! J f ' ' * ' K « « ' ' ° * ' ^ ^ f f HolUngedn osakkaat eivät m
että äe päättyy piakkoin - Jollakin j ^ ^ ^ ^ n tästä lakosta lainkaan M
nimeen tavalla. . , osakkeiden hinnat ovat ennallaaaSe
. K u n kidkce Homngerln kaivannon johtuu sUtä, että HoUlngcr-yhtiaJläfl»
Ohi »Iin näkee sleUä lakkovartton teit- ^
* vartiossa vuoro. ^ ^.
teUen eikä vartiossa tarvita kovinkaan ^^^^ kaivamiosta.
paljon miehiä kodca seudun ihmiset häistä syistä pitäisi kaikkien P«.
ovat myötämielisiä eikä kukaan h a - ^^^^ i^^i^t^^
lua mennä rikkuriksi. E n tiedä mistä jasti lakkolaisten puolelle Ja saada ti-
Johtuu, että paikalla el näy maakun- ^ ^^^^^^ onnelliseen loppuun. Lit-koiiaisten
25' sentin vaatimus ei de
sUurI sillä hintaln kohoainiseeii vis-lattuxia
se o n pälhyastoin varsin^
h l . Koska taistelu on kehittynyt.U-koksi
on saatettava kaikkien lylrteM-lä
ponnistuksilla onnelliseen
seeh. i&aikkien tämän seudtm asui-kaiden
j a kidlankaivajain jöteisetfr
dut vaativat sitä.
Täällä näyttää sUtä kuin tcrästjj.
union herrat pitäisivät kovin tärl^
nä -iBsianä Jäsenmaksujen pallid*
yälhentämistä Ja olisivat valmiit ng^
inään työläisten pklkankorotuksoj *
tulee käsitellyksi hyvissä ajoin.
Hakijoiden. on todistettava ikänsä
Ja lähetettävä siitä todistus hakemuk-distukset
ovat parhaita todistuksia,
sen ipatkassa. Syntymä- Jä kasteto-
Muui kysymykseen tulevat todistukset
ovat kirkkoreklsterlln tehdyt merkin­nät,
aviolllttoasiakh-Jat, rlppitodls-tukset,
passit, perheraamattudh teh­dyt
merkinnöt Ja henkivakuutusyh­tiöiden
antamat todistukset.
" E l e t t e voi lähettää edellämainitun-laisia
todistuksia, lähettäkää muita
mahdollisia todistuksia ikänne todis­tamista
varten", sanoi mr: Jackson.
"Nämä todistukset lähetetään tieten-khi
teille takaisin. EUelteUlä ole ker­rassaan
mitään ikänne todistamista
varten niin lähettäkää kuitenkin h a ­kemus
mainiten samalla, että teillä ei
ole mitään todistuksia ikänne todista­mista
varten. Teille ilmoitetaan sit­ten
mitä teidän on tehtävä Ikänne
todistamiseksi."
hän myönnytykseen vaikka voin j»
leivän hankkiminen on työläisille jf
heidän perheilleen kalkkein tärteä
asia. Mmusta tuntuu siltä kuten Uii^
laatijakunnan Jäsen J , B, SaIsW
sanoi tääUä puhuessaan, että l i ^
tuksen pitäisi saada aikaan selkM
laki. Joka määräisi työnantajan ti^
mlttenaaan tämän vähennyksen j *
työläisten enemmistö sitä vaatii tat
PÄIVÄN PAKINA
Lännellä ovat vain oikeudet
Jos haluatte olla oikea kunnollinen
länsimaalainen Ihminen, n i i n teidän
myöskin täytyy silloih uskoa, että
kaikki mitä "vapaat lännen kansakun­nat"
(hallitukset) tekevät on hyvää j a
kaikki mikä tulee läästä on pahaa. ,
Amoskin tulee muistaa, että kalkki
sellaiset ajatukset kuin että rauha on
hyvä Ja sota)paha, että työläisten t u - '
lisl saada [ enemmän voita leii^Uisä
pääUe J a sojppaa kuppiinsa Ja että
kaikilla kansakunnilla tulee- olla' o i -
k e ^ päättääomah m a a n s a asioista.
o\'at synnillisiä Ja pahasta Idästä t u l ­leita
ajatuksia.
Että asia on näin kun sanotaan Ja
painetussa sanassa on kirjoitettu, siitä
ovat kaikkein U r k k a l i i l p i n a ' ^ l t u k s l -
n a > sellaiset veden pitävät totuudet,
.^^ä lännen ^ p a i s t i n kansakuntiin"
ovat hyvin sopeuttmeet Turkin Ja
Kreikan kuuluisat rdemokrattet*',
Synginan Rbeen koreiaalneti riännen
hallitus" J a että; sUhen paxtialllaan
kytketään sekä Francon ''demokra-;
t i a a " että Hlrohlton Japanilaista po-'
;rukkaa.-':..
Eikä tämän asian suhteen passaa
Jäädä ällistelemään eikä myöskään
Jitplsta• v a s t a a n . , •
''•Lfinnen vapaiden ^^kansojen" .'Isän­tämaan
isännät Ja heidän käskyläi­sensä
eivät siedä sellaista *^pauden
loukkausta" ett& heMAn mäiztyksUUMa
vastaan^ pullikoidaan.
Katsokaa Koreaa, miten 'siellä kävi.
Korkalaiset aikoivat noin vain omin
päinsä Jäirjestellä asioitaan, lisätä
leipä- Ja t soppa-annoksia Ja muuten­k
i n tehdä siivousta talossaan.. Tieten­kään
se e i sopinut "vapaitten > kansa­kuntien"'
ohjelmaan ja n i in tapahtui
kuteh o n tapahtunut. Toista «niljoo-naa
korealaista j a sadattuhannet län­nen
pojat ovat saaneefmaksaa ainoal­laan
sellaisen itäisen tymyyden. .
Nyt ovat Jouttmjassa liemeen, tar­koittaa
lännen ."vapaiden kansakun­tien"
kuritettaviksi Iranilaiset.
I r an eli Persia, sijaitsee Intian v a l -
tainerestä pistävän pitkän Persianlah­den
Ja Kaspianmeren välisellä alueel­la.
nJc. läheisessä idässä.
Se bh 'yksi maailman rikkaimmista
Oljjnnaistä.' dUyn Ja öljylaltokset on
omistanut brittiläiset Öljykapitalistit,
maksamatta sUtä käytänuÖlUBesti s a ­noen
'mitään.' ^
Vaikka' maassa on tuotettu Ja sieltä
lähetetty Britanniaan kalkki sen tär-
•vitsenui Öljy Ja paljon enemmän, on
Iranilaisien työtätekievlen Ounilsten
ruokapöytä i^ysynyt ^erln kepUllna.
Josklti ^ IHJymonopolisteJa' palvdevlen
balfitnshermtn ymi pöydillä onkin o l ­lut
vahvasU höystettä.
Nyt tapahtui sitten n i i n , että Ira­nin,
kansa..ruiiesi pullikobnaan. K un
tuo pullikoiminen oli n i in yksimielistä
että siinä oli mukana melkein koko
kansa, joutuivat hallitus j a parlament­ti,
vaikka olivatkin vahvasti 'tlänte-läisen
ajattelun" kannalla. Julista­maanmaan
öljyn Ja öljylaltokset kan­salliseksi,
omaisuineksi.
Sellainen länsimaisten vapauskäsit-teiden
loukkaus nostatti tietenkin kor-:
vat pystyyn lännessä, varsinkbi B r i ­tannian
öljypllrien keskuudessa.
BrittUäisiä sotavoimia pantUn liike­kannalle
Ja saatettiin taisteluval-miiksi.
Sotalaivat seilasivat tykit
valmiina aivan Iranin rannikolle uha­ten,
että saattaa tulla-mitä kuuluu J a
kuka' käski, ellei" Ihoista "vapauden
loukkaamista" peruuteta.
• Amerlkkalabien New Republlc, joka
ylpelllen kantaa liberaalisen lehden
nbneä. kirjoitti voimakkaasti: " V a ­paat
kansat eivät voi sietää vallan-kiunousta
Iranissa." Ja taas: "Länsi
ei voi kestää Iranin nienfetystä . . •"
Eipä tietenkään, eihän "vapaitten
kansojen" ohjelmaan sovi minän sel­lainen
kurittomuus, että kansa. jossa­k
i n sellaisessa maassa, missä on suu­r
i a - ^ p a l l l e maille" arvokkaita rik­kauksia,
ryhtybd itse pitämään Järjes­tystä
kotollaan Ja hallltseinaan maan-sa
omaisuuksia.
Sellaisen syntisen käsl^lcsen täh­den
kannattaa Julistaa vaikka lUita.
koska sellaiset päähänpistot ovat
lähtöisin Idästä.
Niinpä Isäntämaan valtiosihteeri
Acdieson sanoikin MacArtUurin kUu-.
lu.itelus.sa: "Me udromme että Iranin
tilanne voi Johtaa vakaviin seurauk­siin,
se voi belposti Johtaa tilantee­seen
jostaseuraa sota . . . "
K u n sitten näytti toivottomi^
saada (Irani järkiinsä pett#
melkeinpä jo hampaattoman
nian. leijonan murinalla, lähete^
isäntämaasta erlkoislähettl. A»»
Harriman, hieroskelemaan .»jg
haUtsiJolta j a pumppaamaan bg
rohkeutta vastustaa ''vapaille m
soille" vaarallista Iranin kanssatt
pausllikettä.
Seuraukset alkavatkin jo JÄI»
J i i u r i tätä kirjoittaessa kifclntea^
radiossa, että Iranin pääkao]
Teheranin kaduille on k »
tankkeja Ja sotaväkeä. ta^^^S
l a estää "kommunistien" ja
'harhaoppisten iranllaist<^ ojg
inasta mieltään Harrimanln «OT^
vastaan ja öljyn kansalllstaffliseiij
Pulliseen päätökseen viemisen
leste. •• • ' • ^
. J a että asiassa ei ole mlkäWj
kl kysymyksessä, vaan oikea
maan määräysten nJuJ^°.'S
den kansakuntien" tahdon
nen osoitettlto Jo ' j " * *^
joUota Joukko mielenosoltujls
tettiin tästä syntisestä marita-»
sotilaiden J a poUIsien t«lU«fflJ: ^
Mutta niin surkeata, synnffl»»,'
Mhaa kuin se onkin, niin « « « ^
on Sittenkin, että kariäojen^
talsta pyrUmystä vapautua «««
riistosta Jä kurjuudesta, « « ^ ^
määrilämään omista B s i o W s^
vokla enää väklvallallakssn^
eitä el ole voitu murtsa
eikä sitä voida tehdä » « o » * *
Yhteisrintamassa tulevat^
kansat kulkemaan ^ ^ ^ ^ ^
j a «Uhan olotibm o n n d ^
tulendsuutta kohti — J " * * ^ 4