Vapaus, January 16, 1968

              Sivu 2 Tiistai, talmmiik. 16 p. - - Tuesday, Jan. 16^ 1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T U A B O R O R O AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
X L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR:^ W . EkLUND MANAOER: E. B U ^ S I
T E L E P H O N E : O F F I C E AND.EDITORIÄ^^ ~~—
PubUahfä thrlöe 'wtekly: i^iesda Thttrsday» iind Saturdays by V i l a u s
Publl&lÄg t!6. LMltfed; 100-102 JEllh St. Weist,Budbury, Ontario, Canftdä;
Mailing address: Box 69
AdliJTtlslng rates upön appllcatlon, translatlon free of chargv.
Authorized as second cläss maU -by the Posl Office Department, OttaWB,
_ . and for payment of postage in cash. ( j r
CANADIAN tANGUÄGE:PRESS
TILAUSHINNAN:
danadaasa: 1 vk: $10.00, 6 kk. «5.25 USA:h:
3 kk. 3.00 Suomeen:
i v k . 111.00,8 kk. $5.75
1 vk. 11.60, 6kk. 6.25
Presidentti Kokkonen:
otdmme eivät olleet tarpeellbia
eivatka välttämättömiä
Julkaisemme seuraavassa tasaval­lan
presidentin puheen hieman ly­hennettynä.
Kun Paasikivi marraskuussa 1944
tuli pääministeriksi ja joutui vas­taamaan
Suomen tilkopolitlikasita
menetetyn sodan jälkeen, hän saat­toi
lähteä samoista pyrkimyksiltä,
jotka olivat olleet suuntaa määrää­viä
hänen vanhasuomalaisena kau­tenaan
. Suomen ulkopolitiikassa on
kaikkea hallitsevana suhde Neuvos-
Akateemista "vapautta"
Viibon lopulla saapui Watea:*loosta, Ontariosta tieto, että
Waterlöon Lutherilainen yliopisto on päätltänyt- erottaa pal-
VBloiksesitaian erään nuoren professorin sen vuolksi kun ihän
oin 1) tukienoDt ärabilaisia Israelin hyökkäyspolitiikdcaa vas­taan^
ja 2) vastustanut Yhdysvaltain laista' 1^^^^
pienitä Vietnaimin kansaa vastaan. ,
^ M 'länsimaiden aka'-
teemisesita vapaudesta" yleensä ja eriiboisesti Canadan olppi-ladtostojen
oikeudesta tutkia asibita ilman mitään ulkopuo­lista
painiostusta.
Mutta nyt riitftää professorin erottamisen perustalksd po­liittinen
väittä'mä^ että häneUä oin anuba "vääriä aijatuksia",
joidiai vuoksi hänet heitetään pois toimipaikastaan lainkaan
välitläinättä siitä kuinka kykenevä mies hän .on muuten toi­meensa?
UutiStietöjeni mukaan mainitun yliopit li­nnoittanut
tri George Haggarille, että hänen työehtosopdlmus-taan
ei uusita ensi touikokuussa sfksi, kuten mainitun yliopds-tofn
vt; presidentti tri Henry Endress sanoo, -liän ei ole asi­oista
samaa mieltä meidän kanssamme ,eilkä siitä mitä ine
teemme."
, Kuten ylläolevasta näkyy, (kysymys on yksinikertaisesti
vain siitä, että,tri Haggar omaa vissejä "vääriä ajatuksia", joi­ta
Waterloon luterilainen yliopiston johto ei hyväksy, eikä
suvaitse, >
Samalla ; kertaa tiedoitettiin, I että opiskelunsa jäBöeen
mainitussa, yliopistossa ollut 22-vucrtias Gray Taylor on jou­tunut
tri Haggarin kohtalotoveriksi sen vuoksi kun hänellä­kin
on "vääriä" eli yhdysvaltälaisvastaisia ajatuksia Vietna­min
sodasta. Mainitulle mr Taylorille ilmoitettiin, että hänel­tä
myöskin loppuu työ mainitun 'Vjpinaihjon" seinien sisällä
missä hän on ollut osa^aikaisena psykologian luennoitsijana..
WasMntgtonin silmin katseltuna- 32-vuotiaalla tri Hagga-rilla
onkin pitkä ja raskauttava "rikosluettelo".
Julkaisturjen tietojen mitoan arabialaissyntyinen tri
Hafggar on Ontarion kolmeatuhatta arabilaista^ edustavan jär-j-
estÖn johtaja ja siinä ominaisuudessaan hän on tuominnut
Israelin kuusipäiväis'ein hyökkäyssodan arabeja vastaan viime
kesäkuussa, ja vaatinut Israelin joukkoja vetäytymään ta­kaisin
arabimaiden alueilta.
EiSiintyessään televisiossa ja sariolmalehtien edustarjien
haastatitelutilaisuuksissa hän on tuominnut Israelin keski-idän
rauhan häiritsijäksi, ja vaatinut Canadan liiljtohailitusta
hapettamaan Israelin hyökkäysohjelmalle antamansa taktilli­sen
tuen, buten hän selittää..
Sen lisäksi tri Haggar joultui kansallisesti taantumus-vodmien
painostukseh kohteeksi osallistuessaan ulkoministe^
r i Paul Martinin vastustajana Waterioon lutherilais^sa yli­opistossa
viime keväänä järjestettyyn väittelyyn Vietnamin
sotakysymyksestä, joUoin hän vastusti jyrfcästi liittohallituk­sen
ja. ennenkaiklctea mr Martinin Vietnam vastaista ohjelmaav
Kaiken tämän .johdosta' ryhdyttiin Waterloon luterilai­sessa
.yliopistossa toteuttamaan "akateemista vapautta" siten,
että tri Haggar päätettiin eroUtaa toimeltaan? Lausunn^cxssa,
missä tiedoitetaan tri Haggarin erottamisesta, yUopiston vt.
presidentti tri Endress sanoio tuntuvan "viisaalta teolta" hä­nen
omien ja myös yliopistojen etujen kannalta katsoen sitä,
että tri Haggar etsii toimipaikkaa jostakin muualta.
Kysyttäessä, että onko tässä tapauksessa kysymys erötuk-si
tulleen professorin poliittisista katsomuksista, tri. Bndres-sin
kerrotaan sanoneen: "ihän ei ole (asioista) saimaa mieltä
meidän kanssamme, eikä siitä, mitä me teemme."
Kaiken tämän peruslteella näyttää siis siltä, että se pal­jon
yMstettycaniadalaisten "akateeminen vapaus" koskee väin-pennin'nakkia.
Yliopistojen professorit ja opiskelijat voivat
tämän katsontakannanj perusteella olla ,"eri mie'ltä" esim sii­tä,
pitäisikö luentojen alkaman kello 9 aamulla^ kuten yli­opiston
joihto haluaa, tai keUo 8.45 'kuten mahdollisesti opis­kelijat
ja professorit haluaisivat. Sellaisista asioista voidaan
väitellä ja puhua raljattomasti, joitta voidaan puhua "akatee­misesta
vapaudesta." Samasta kaupasta ja salmana
Mutta jos joku professori on eri .mieltä jostalkin perustavaa päivänä tarkastajat löysivät
laaltua olevasta kysymyksestä, kuten esimerkiksi suhtautumi- neljännestonnia omenia, joissa
sesta Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäyssotaan, silloin loppuu oli "fancy grade" laatumerkki,
"akateeminen vapaus" alkuunsa! . . mutta ne olivatkin kuitenkin
Mainittakoon, että uutistietajen mulkaan mainitun ylio- laatuomenalajia huonompia.,
piston opiskelijat sanovat olevansa erittäin tyytyväisiä niihin Hallituksen... tarkastajat to-lueritoihin,
mitä tri Haggar on heille pitänyt ja ovat uhanneet distivat, että Itämä, oli enisim-boikottaa
luentotunteja,. jos tri Haggarin erottaminen kailkes- mainen syytös mainitttia kaup-ta
huolimatta toteutetaan. V paa vastaan, mutta tointen syy-
Itse^M Haggar santoo, että'kysymys ei "ole siiltä,onko'1hä-^i^^ asianomaista yhtiötä vas-nellä
vääriä ajat/uksia" tai ei, vaan canadalaisten oppilaitos- taan. Tarkastajat huomioivat
tojen aikiateemisesta vapaudesta. Tässä mielessä tri Haggar on .^pikeudessa myös sen, dttä hal-vedonnuit
asiasta Canadan yliopistojen opettajain yhdistyk-litukisen maatalousministeriö
seen (Canadian Associaltion of University. Teachers) jonka
errfcoiskotmitea tulee tutkimaan tätä asiaa, —
Me puolestamme yhdymme niihin hyvää tarkoittaviin
canadalaisiin, jotka toivovat ja vaativat, että Canadan oppilai­tosten
akateemisen vapauden tulee olla jotakin syvällisempää
kuin varjokuvaleikkiä ja etitä tri Haggarin eroittamismäärä-ys
peruutetaan samalla ifcun mainitun päätöksen tökiijöille
annetaan asiartomaiset njuhteet fasistisista ajatuksen kontrol­lia
lähenltelevistä katsannoistaan.
Helsinki. >^ Puhuessaan Hämeehlinnassa järjestetyssä hansalaisjuh-liissa:
tasavaUan itrräidenHi Uilib- Kokkonen kiihnitti huomiota kahteen
tSrk^fin dngelmaan: kysymykseen Suomen neljännesvuosisata sitten käy­mien
sotien väistämättömyydestä ja välttämättömyydestä sekä kysymyk­seen
hänen kolmann^ta pk^identtiehdokkuudestaan; ja demokraattisuu­desta
suomalaisessa yhteisknhnassa. . i :
ArVbsteil^saan sotien edebstä ulkopolitiikkaamme Paasikivi o l i
sitä mmm, ^tta otamme eivät olleet tarpeellisia eivätkä sodan uhrit.
Olen Paasikiven kannalla, lausui presidentti Kekkonen^ edellisestä kysy-mykSdstS.
• • r ''C-, ,
j^^^Demokrktiaa on yhä pakko pUbiusJa^ valppaasti... Olen J^aiukaä^'
presidiiiittlffS^käynifiSn puolustustaistelua, tahdon empimälTa' tiirKata ja~
lisätä niiden laajojen kansankerrostbn: polJHtlsta ja yhteiskunnallista
oSailisnUliaj jotka ovat oileei 'verrattain' osattomia sosiaalisesta turvasta
j a slvMyksen antimista, totesi presidentti Kekkonen jälkimmäisestä on­gelmasta.
UUDENVUODEN TERVEHDYS ;
On taas juhlittu joulu j a kaikki
siihen ikuuluvat pyhät. Iloa ja rie­mua
on olluit yltäkylläisesti. Onhan
s e . luonnollista,, että ihminen, ja
valiartkin sellaiset, j o i l l a e i ole va­raa
juhlia useammin, juhlivat jou­luna
sitä peiaisteellisemmin. Onhan
j äkäisellä oikeus unohtaa puutteet
ja raskaat velvollisuudetkin: ken-an
vuodessa 'ja elää muutaman päivän
huolettomasti, tuntea 'kerran vuo­dessa
olevansa ihminen ihmisten
joulkos^sa.
Uusi vuosi on taas alussa ja siltä
toivomme kaikkea hyvää osaksem­me.
Toivomme, että sodat loppui­sivat
ja että saisinnmc rauhassa teh­dä
työtä tämän n»aailman eteenpäin
viemiseksi j a ikehittämiseksi; Olisi­han
se kauniimpi katsella ehjänä
ja hyvin järjestettynä, kuin murs­kattuna
ja hävitettynä. Miksi tap­paa
siviili-ihmisiä j a lapsia sodassa?
Lapsethan ovat maailman tulevai-suois.
Eivätlhän lapset ole- loukan­neet-
ketään. '
Rauhan työ on siis täi^kein tänä­kin
vuonna ja niin kauan kunnes
rauha palauluu koko maailmaan; Sit-ten'
ikun sodat j a .riidat loppuisivat
niin ihminen kohtaisi ihmisen ys­tävänä
ja toverina, eikä pyssy-kä­dessä
tähtäysasennossa tiellä vas­taan
tullessa. Kun katselee tuota
"ioUotinta" n i i n sellaista tapahtuu
kuvissa ja myös elämässä, vaikka
ei sotia ja jou'kikomui"hia ota huo­mioonkaan.
Uusi vuosi on alkanut kauniina.
Täällä "robin" räkätteli j o joulu­aamuna
pihapuissa. Maa on valkoi­nen
tänä aamuna mutta aurinko
paistaa kirkkaasti. On ihana talvi-
•aamu.. .
Nyt koputtaa joku ovelle. Aukai­sen
oven, siellä seisoo mies ja pik­kupoika.
He keräävät rahaa jolle­kin
lasten yhdistykselle. Täytän hei­dän
pyyntönsä, he Mittavat kauniis­ti
ja lähtevät, mies pikkupoikaa ta­luttaen,
poika kantaen pulloa mis­sä
keräykset olivat.
Toivon onnellista uutta vuiabtä
kaikille.
B l l i Maria,
Nanatmo, B.C.
toITittodr^Ulkopolftiikka kulkee sisä
politiikan edellä. Meidän täytyy saa­da
Neuvostoliitto vakuutetuiksi koko
Suomen kansan vilpittömästä pyrki­myksestä
pysyväisiin ystävällisiin
suhteisiin sekä luottamukselliseen,
rauhalliseen yhteistyöhän maittem­me
välillä..
Kun olen selaiJlul Paasikiven pu­hekokoelmaa,
on huomioni kiintynyt
hänen puheeseensa sanomalehdistön
tiedotus-tilalsuudes.sa 11. 2. 1946.
PaasOkivi sanoo havainneensa maan
yleisen mielipiteen jatkuvasti ole­van
sillä kannalla, etitä sodanaikai­nen
politiikkamme on ollut oikea,
ainoa mahdollinen, icikä mitään ereh
dyksiä ole politiikassa tehty. Tähän
vastaa Paasikivi: '
'Tämä väite ja kanta on minun
mielestäni jotenkin,rohkea sen jäl­keen
kun on.nähty,'mihin maa on
joutunut. Ja historiassa tuskin ta-paasellaista,
että erinomaisen vai­keiden
monimutkaisten ja järkyt­tävien
tapahtumien jälkeen, jois­ta
tulos on oi|iit-|)Uono, poliitti­nen
johto voi ^anoa: ei ole mis­sään
kohdin erehdytty, kaikki on
ollut oikein ja hyvin."
KYSVMYS SOTIEMME
VÄLTT.\MÄTTÖ]MYYDESTÄ
Tällä Paasikiven mielipiteellä on
yllättävää fijanikohlaisuulta tänään,
kun ä'äiioikciston taholta on jatku­vasti
fs-tetly nriclifiiteitä, et'ä so­tamme
ovat olleet väistämstlömiä.
i^ä'llä väitio llähän kokoomuspuoUie
katsoi tarkoituksenmukaiseksi aloit­taa
presidentinvaalitaistelun kesällä
1967. Kokoomuspuolueen entinen
puheenjohtaja Paasikivi: o l i nämä
väitteet vuonna 1946 torjunut. \
Tarkastelkaamme aluksi sotiem­me
välttämättömyyttä. ' Puhees-;
saan 11. helmikuuta 1946 Paasiki­vi
esitti käsityksenään, että talvi-sotaihttie
ei olljiit vjiistämätöni
olisi voitu ja se olisi j)itänyt väjlt-tää.
Meidän olisi pitänyt syksyUä
1939 myöntyä tiettyihin Neuvosto-jJiUon.^:
vaatimuksiin, isdnl Ptfaäiki-vi
ja' jatkoi: "Se olisi ollut valtio-viisautta,
iniit ä sitk meillä ei ol­lut
eikä^( sitä ollut myöskään' mi­nulla.
Mina sen vuoksi nöyrästi
tannustän; että olen ollat mokana
näissä poliittisissa virheissä; Joika
osoittivat kaukonäköisyyden puu­tetta.
Ulkopolitiikka ei ole hUn-kään.
helppo taito."
Tämä oli Paasikiven kanta. P j.
Virkkusenvkanita taas on: että talvi­sota
o l i v,äis.tämätön. Siinä ovat Paa­sikivi
ja Virkkunen vastakkain. Olen
sanonut, etitä minä en tiedä', kumpi
he;stä: on oikeassa, mutta en silti
väitä, että pj. Virkkunen on vää­rässä;
Tämä siis koskee sotieanme
väisitämättömyyttä. ,
Mutta jäljelle jää vielä pj Virk-
: ku.sen käsitys, että sotamme ovat
olleet a) tarpeelliset Ja b) väit-tämätömät.
Olen ilmoittanut ole­vani
toista mieltä pj. Virkkusen
kanssa. Näillä toisistaan jyrkästi
poikkeavilla kannanotoilla on tä­nään
ajankohtaista merkitystä. .
Sota on n i in kauhistuttava asia,
että sellaiseen filosofiaan, joka pitää
'otaa tarpaellisena, vain harvoin nä­kee
yhdyttävän. Yhtä vähän sotam­me
ovat olleet välttämättömiä, siis
sellai.sia, että kansamme olisi ollut
jotakin vailla, jollei sotia olisi ollut.
V I R K K U N E N EI T A R K I S T A N UT
K A N T A A N SA
Messuhallin puheessani»oletin, et­tä
pj. Virkkuselle oli tapahtunut
erehdys, lapsus, kun hän on esittä­nyt
mielipiteenään, että sotamme
ovat olleet tarpeellisia ja välttämät­tömiä:
Tarjosin hänelle tilaisuuden
tarkis'aa käsityksiään. Koetin osoit­taa
hänelle, että hän ei ollut voinut
ajatcilla ajatusitaan loppuun, sillä sen
joka pitää sotiamme tarpeellisina
(Jatkuu 3 sivulb)
PUNAISEN MULLAN MAA
Neuvostoliiton aluksen pommittaminen
Hafi^hongissa oli hai^kittu teko
Lain '^puolu^ttomuutta''
Torontolaisessa poliisioikeudessa havaittiin viiime viikol­la
ruokatavarain kdtjukauppa KJnob Hill Farms Linaited syyl-listyheöksi
painiojen ja laatu lajittelun vääristelyyn.
Maakunnalliset tairkasta|j at olivat löytänöet^liilkkeesitä)
200 perunasäkkiä, joissa kaikissa oli "10 paunaa nettopaino",
n^ifltintä mutta ne diivat kuitenldn viisi unssia alapainoisia.
oli lähettänyt tälle yhtiölle kir­jeen,
missä mainittiin mädän­näisyyden
määrä yhtiön joiden
kin tuotteiden joukossa.
Näistä rikkomuksista Knob
Hill Farms Limited sai $35.00
sakon.
Samana päivänä viiden lap­sen
äiti, leskirouva 'Ellen
Collins tunnusti syyllistyneen-
,sä veikkauksien vastaanottoon
puhelimitse. Poliisit blivat löy­täneet
.muiisrtiinpan|papereita
jotka osoittivat* että nainen oli
ditanut sinä, päivänä vastaan
$26,00 arvosta veikauksi;fi.
I Tästä rikkanmksesta mrs
Collins sai kaikkiato $100.00
sakoin. • I
H a n o i . — Neuvostoliittolaista
kauppa-alusta 'PereSlavlj-Zalesskiä'
va s taa n H a iphongb >a t amm i ku u n 4
päivänä kohdistettu hyökkäys oli
harkittu ja liuolellisesti valmistettu
teko, sanotaan erityisen tutkijalau-taikunnan
antamassa selonteossa,
joka jaettiin lehdistölle Hanoissa
eilen. Amen-iikkaiai.^et koneet suorit­tivat
paikalle useita tiedustelulento-ja
ennen hyökkäyt-eeu ryhtymistä.
Hyökkäyksiä tapahtui usealta suun­nalta,
ja kun otetaan huomioon kir­kas
sää on mahdoton ta olettaa, että
kyseessä olisi erehtyminen kohtees­ta.
Lausunnossa todetaan edelleen,
että hyökkäys 'Percslavlj-Zalesskia'
vastaan kuTFltra" osana suunniteK
maan, jonka tavoitteena on .sotkea
Vietnamin demakiaatlBen tasaval­l
an ja muiden maiden väliset kau-paiikäyntUn
liittyvjit merenkulkuyh-teydet.
Ilaiphongin tiheään asuttujen
kivupunginoäien; pommitukset ja
hyökikäys neuvostoliittolaisen aluk^
sen kimppuun liittyvät Vietnamin
sodan eskalaatioon ja merkitsevät
myös haastetta maailman yleiselle
mielipiteelle, joka tuomitsee voi-mjdokaasti
USA:n Vietnamia vastaan
harjoittaman hyökkäystoiminnan,
sanotaan lausunnossa, jossa vaadi­taan
Vietnamin demokraattisen ta^
savaltaan kohdistuvien pommitusten
ja koko Vietnamin sodan l<q>etta-mi-
sta, USA:n ja sen liittolaisten
poistamista Etelä-Vietnamista sekä
Vietnamin itsemääpäämisoikeuden
kunnioittamista.
Niagaran ptr^okätöista puhutaan
päljori; mutta, pixK^iit^Ai-gentiiUb^
sijaitsevat meSkeiä ( ^ i ikertaisuu:
remmat. Kiitä ympäröivä värikäs
luonto on vaikuittaVa: punainen mul­ta
ja melkein myrkynviMireä rehevä
kasvisto; Vesiiputouiksistsa veden vä­r
i vaHiteleemefflkeir» tunti tunnilta.
Mutta ennen kuin Olemme päässeet
näin pttkätjäe ölfemime taivaltaneet
1200 Jkilometriä Biienös Airesista
lentoikoneelila jia bussilla halki vii­dakon,
^ Misiones o i Ärg«nUinan trooppi­sin:
bsävaltii^iJonäcaö^^
slvartifena" työriiyy Paragusö^ii Ja
Brasilian väliin.. Lentokoneella pää­see
alueen pääkaupunkiin Posada-siln,^
.joifi;ka puista lentoasemiaä ym­päröivät
banaanipuut, kiuuiluisa pu­nainen
miilua; heh^fuu voimakkaan
vihreän vastalkoQitana j a vain muu'-
taman metrin pääsisä alkaa aamio-metsä.
TanJcöittiksetmme - ^ a . j a t k a?
6'i&ilila j?ö^ Eldorado-nimi­seen
käuipiinlkiih, jölka sijaitsee käy­tännöllisesti
katsoen viidakossa, ja
hieltä edeUe^eh ikiolmen valtakunnaT;
•ajalla sijaitseville Iguazun vesipu
touiksille.
Sankka kasvillisuus kuin sein£
reunustaa aarniometsään raivattu?
tietä. Palmut ja puUit ovat 20 ja 3f.
•metrin korkuisia ja tniitä peittävät
tiheänä köynnökset ja muu alakas-villisun^.
Viidakkoon voi nääidä kor­keintaan
metrin päähän.
SAN IGNACION RAUNIOT
Hyvä paMlystetty tie loppuu pie-nöen
San Igriacion kylään, jossa
on parituhatta asulkasta. Tämä on
kultenlkin historiailinen paikka^ s i l ­lä
aarniometsän keskellä ovat van­han
San Ignacion luosfarin rauniot
Jesuiittapapit tulivat näille seuduil­le
400 vuotta sitten ja onnistuivat
saamaan valtaansa, paikalliset gua-rani-
intiaanit perustaen heidän kes-^
ikuuteensa veljeskunnan, Joka työs­kenteli
yerba mate nimisen kasvin
tuotannossa Veljeskunnasta on
muistona vain rauniot. Valtavista
kivijäiikäleistä o l i rakennettu luos­tarit,
pihat, kinkbt sekä jesuiittor
j en ja intiaanien kammiot. Viidak­ko
valtaa raunioita yhä enemmän
raiväustyö-tä huolimatta.
Jesuiittojen kerrotaan saaneen
intiaanit valtaansa pelon avulla. He
käyttivät taikatemppuga ja muita
maagisia esityksiä. Vieläkin o n jät
jellä onttoja patsaita, joihin munk­ki
piiloutui puhumaan intiaaneille
alkuasukkaiden kielellä. Jesuiitto­jen
onnistui alistaa intiaanit siinä
määrin, että he soittamalla eri ta­valla
kelloja saivat intiaanit nou-r-
emaan aamulla, menemään työ­hön,
hartauteen jne.
Nykyään rauniot ovat turistikoh­teena,
ja sinne: johtavan polun var­rella
o n kiosiki, jossa myydään—-
coca-^colaa. Näiden raunioiden lisäk­si
löytyy muitakin samalta aikakau­della,
mutta ne ovat unohtuneet
viidakon sisään..
VIIDAKKOTIE
Multatie kiemurtelee viidakon
halki. Silloin tällöin tapaa pieniä
kyliä, joiden kirkkailla väreillä
maalatut puutalot ovat pölyttyneet
punaisesta muHastav Kaikki nämä
kylät ovat eurooppalaisten siirtolais­ten
perustamia. Siellä tapaa myös
suomalaisen yhteisön, vajaat kaksi­kymmentä
perhettä viidakon kät­kössä
erillään muista. Tummien in­tiaanien
parissa on hämästyttävää
nähdä peHavaipäitä ja sinisilmiä.
Tuhansien tropiikin lintujen ään­tely
kantautuu korviimme auton
pysälhdyttyä. Tien varrella kulkee
jalan yerba-viljelyksillä työskentele­viä,
joilla on selkäpuolella vyön
alle pistettynä paljaana loistava
"machete" — valtava litteä viidak-knveUsi.
Melkein k a i U k i o v a i t i n t ir
äänien j a espanjalaisit«i, sekoitusta.
He tuntevat hyvift SÄÄmii; iÄ^^ heiv
dän työnsä vaaitiiViidakllooon tun­keutumista.
Nämä miehet tietävät,
mistä saa vettä, samoin he tunte­vat
myrkylliset kasvit j a pedon as-keileista
onflco kyseessä, puuma vai
t i i k e r i . '
ELDORADO — Y H D E N . . t
K A D U N K A U P U N KI
Punainen aurinko laskee^ ''näillä;
alueilla nopeasti ja meJfceinpä s i l -
mänräpäykseBsä on musta ' y ö . A t i -
tön lyhdyt leitokaavat valoildUäri. p i ­meyteen,
j a aarniometsä b h t ^ t y -
nyt pienistä v a l o p i t a i s t a tropii­k
in valohyönteisistä. .
Tie nousee, laskeeja ikieimirtiBlee
pimeydessä j a yhtäkkiä).'>iai3VUtäarn
caupjBikiin, jossa on asfalttikatu,
caasuiyhdyt ja kirkkaasti''vailaistut
läytejlktkunat. Tämä o n . E I ^ a d o,
?0,000 asukkaan kaupunki, joissa on
/ain yksi katu mutta ^ .^tempi
- 45 kilometriä. Asunnot sijaitse^
'at kadinnmo-Iemimin puolin, ösoi-enumeroita
ei ole. Jos tiedusteJet;
iclkuvat eatteri Cine Eldoradoa, sa-lotaan,
että se sijaitsee t<)i?ella k i - ,
ometrillä.
Tarina kctoo erään saksalaisen
perustaneen kaupungin ',; vuonna
1919. Argentiinan löytämisen j a
Valtaamisen aikoina espartjalaisiet ja
portugalilaiset nimittivät" Eldora­doiksi
erästä inkojen kullasta ra­kentamaa
kaupunkia. Espanjalaiset
etsivät tarukaupumkia, mutta eivät
löytäneet. Tarinan muistoksi annet­t
i in tälle kauDungiHe liimi Eldora-'
do.- ,
IGUAZON PUTOUKSET ^ ;
Vielä on edessä 115 kilometriä
aarniometsää ennen kuin pfiäsemme
määrän päähän Iguazun'vesipu­touksille,
joita nimitetään erääksi
mailamme taipaleella. Ihmiskätten
Maisema on nyt villimpi, viidakko;
suljetumpi kuin aikaisemmin kulke-r
mallame taipaleella. Ihmiskätteh
työtä ei juuri näy. Virrat täytyy
ylittää heikkoja puusiltoja pitkin.
Kuumuus tulee yhä rasittavammakr
_ s i . Ilma on suorastaan sakeana kah-den
kämmenen kokoisia värikkäitä
perhosia. Niitä on miljoonittain ja
niitä murskautuu automme tuuli-^
l a s i a vasten. Yhtenään täytyy pysäh­tyä
j a puhdiPtaa tuulilasi niiden jät­teistä.
Aubon äänen hiljennettyä
k o r v a aistii viidakon äänet, huumaa,
van l i n t u j e n laulun ja uteäiaitten
pikku apinoitten melun;ja mekas­tuksen.
Iguazin kansallispuisto eroaa
muurta viidakosta vain siinä, että
siellä täällä o n metsänvantijain mök­kejä.
Erään edustalla malkaa tiBceri
rauhallisena. Iguazun satamassa käy
vuosittain paljon kansainvälisiä tu­risteja.
Hotelli on keidas paahta-.
van matkan jälkeen. SuiskussJa; huo­maa,
ettei vain muita ole; tääUä
punaista vaan vesikin.
(Jatkuu sivulla 3) "
Maria Rauhala, Watens Township,
Ont.; täyttää keskiviikkona^ tammi­kuun
17 päivänä 79 vuotta. -
Nick Grundsten, "Pikku-Penage"
(Whitefish), Ont., täyttää keskiviik­kona,
tammikuun 17 pnä 77 vuotta,
ta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIÄ LASARETISTA
T o i s i n kuin naiset, ainakin van­hemman
polven miehet ovat miltei
'poi'kkeuk.setta jo.sikus saaneet ha­vaita,
miltä tuntuu se k u n on pai­seita
tai joitakin muita pahempia-
'näppylöitä kehossa"; Ja yhteistä
ikaikille tällaLsilie tapauksille on
se, että olkoon paise tai "näppylä"
sääres^nenän päässä tai jossakin
siinä välimaissa, niin aina tulee
mieleen että kun "sen p i t i k in tulla
•_ j uu r i tuohon pa jtkk^n".
Pyhä Pietari häntä vastaanotta­massa;
Ensimmäiseksi työkseen o l i
Pietari ikysynyt naapuriltamme,
että "mitä kansallisuutta sinä
olet?"
:Saatuaan uudelta tulokkaalta
hieman omaöiyväisyyttä heijasta­neen
vaslauiksen, että "suomalai­nenpa
ti6tenlkin",Pietai-i puisti su.
rullisesti päätään j a sanoi: " E i tän­ne
kannata yflitä miestä varten sau­naa
ralkentaa. Mene vaan sinne
Samoin_irnyös__tiraäl täkäläiset —missä ovat-toisetkin suomalaiset?'
sairaalapoITlaat valittivat vuoden - ToLsena esimerkkinä, voidaan
väiihiteessa "että kun pitikin sairas- mainita "uuden vuoden juhlan"
tua juuri joulu->: ja uiidcnvuodcir^järjestely sairaalassa.
pyhien ajaksi."
Mikäli taas. ön puhti allekirjoit­taneesta,;-
iniini:«airaU'Stapaus oli
aina pahasta",'mutta .vuio<lenvaihT
teen pyhien aika on sentään jou-tavinta
aikaa lakanain välissä loi-koilomisech.
. V a r s i n a i n e n "juhlatunnelma' oi
siis Ollut potilaiden kohdalta py­h
i e n aikana kehuttavan korkealla.
Mutta ihminen on cliikä kaikkein
miulkaiituivaisin eläin tällä Planee­talla.
Hän löytää pienitä ilon j . i
piristyksen aihetta väike im missä­k
i n olotsuhteissa.
Niinpä eräs naapurimme kertoi
sairaalassa ollessaan nähneenpä
unen, että hän kouli. Järjestyneenä
työläisenä seikä''lehtemme Vapau­den
lukijana hän lensi luonnolli-se.<>
tl kuolemansa jälkeen suoraan
taivaan poi-tllk', nvl.^ä oli il.se
Itse "näyttämölle asetus" oli
mainio.-"Yhtäällä sieviä, kauniita
ja näppäriä sairaanhoitajattaria ja
toisaalhr ^koko "lösasto keski-iän
ylittäneitä sydän- tai hengityselin,
potrlaila.
Suurin osa potilaista oli vuo.
teen omana, kuten oli allekirjoit
tanuitikin, mutta osa ' o l i j o jal.
koilla, "harjoittelemassa kävelyä
kotiin pääi-yä varten", kuten he
selittivät.
Juuri nämä miespuoliset toipi­laat
olivat vailmiina uudenvuoden
aattoJuOilan järjestämiseen. Pu­heista
.pää,Uäen illan "pääohjel­mana"
olisi tyttöjen (salraanhoi-tajattan-
ien) "tanssiesitys", mihin
kuului esityksiä minihameissa, hu-laihameissa
j a eihkä ilmankin ha­meita.
. Miitt,a ikiin i c a l k k l oli valmiina"
ja ilta saapui, n i in sairaalan johto
lasiki mahidollistmman paljon työ-läisiään
lomalle niin, että loput
sairaanhoitajattaret saivat tehdä
lyötä juioksujalassa. Siihen siis
päättyi se paljon puihuttu " u u d e n ­vuoden
tanssi juihla".
Mahdollisesti joku sanoo nyt,
että se o l i turhaa huulenheittoa
niiltä toipilasuifcoilta. Allekirjoit­tanut
on kuitenkin vähän e r i miel­tä.
"Jä-njestäessään" sitä hienoa
uudenvuoden juhlaa, näillä . toipi­lailla
oli mielenkiintoista keskus­telun
aihetta j a niin meni heiltä
iltapäivä fhausjkasiti jutellen ja sel­lainen
piristää sairasta.
N y t ' v o i joku kysyä, että miksi
oli lehdessä -aluksi mmj-Jlmoitus,
että allekirjoittanut "ei voi ottaa
vastaan vieraita?" '
Vastaus tähän on kaiketi annet­tava
vähän kiertoteitse. Allekir­joittaneen
yhtenä huvina on • ta­pa
näriä puusta, jonkinlaisia veh­keitä
ja vekobtiimia'" ja eräällä hy­vällä
puumies^ystävällä on tapa­na
sanoa jonkun uuden närityn
vekottimemme nähtyään, että
"ikyllä se toimittajan tekemäksi
kelpaa".
. N i i n laitaa olla myös sairauden
kanssa, että toimittajapoloineh on
siinäkin vähän poikkeusasemassa?
VaikaivastI puhuen on tieduste­luihin
vastattava mäin yleisesti kun
yksityiskirjeiden lähetys varmaan
\aas myöhästyy, _elt8 alKnkirjoitta-nocn
kimippuun hyökkäsi yhteisin
voimin selcä " i n i s i " flunssa että
vanha astma, e l i hengenahdistus.
E n s i n m a l n l t t u p lH kolmisen vuo­rokautta
kuumetta 105 aslCKtöa ja
siitäkin yli jälkimmäinen huoleh­tiessa
siitä, ettei makaamisesta tul-lut
mitään, nukkumisesta puhumat- '
takaan.
Tässä tilanteessa lehtipa^amme.
hyvät ihmiset katsoivat, että paras,
ta on antaa ukkorähöälle tkaikki
mahdollinen lepo ja siksi tuli se
"visiittikielto".
Muuten on sanottu, että:lääkä.
r i l ja saii"aanhoitajattaretv pitivät
allekirjoittaneesta erinomaisen hy­vän,
huolen. Pyhienkin aikana, joi- -
loin sairaanhoitajia oli vähän ja
heillä paljon työtä, heiltä tuli aina
taiivittaessa atpua ja sitä aptk tar- .
v i t t i i n k in silloin melkOj^usein.
Juokaamme siis ennenkaikkea=^
hyvien sairaanhoitajattarieh: mal- *
ja.
Lopuiksi on kaiketi m<eidän yh-teisesti
esitettävä Biiuji'"kiltos Ed- ;
vvinille, Matille, Irjalle Rauhalle , L ..
ja LyyliUe siitä, että he hyvin v
vaikeissa olosuhteissa huolehtivat
Vapauden jatkuvasta ilmestymi­sestä
tämän kolmen viikon aikana. .'.
Ja mitä taas allekirioittaneeseen '
tulee, niin terveys on nyt taas tyy- i
dyttävässä kunnossa. M i l t e i kukko-pojan
tavoin olemme valmiina
kohtamaan vaikkei koko maailman.
Multa toisin kuin nuori kukko- •
poika, olemme ihmisienä tietoinen
yksilön vähäpätöisyydestä koko­naisuuteen
verrattuna, ja siitä, että :
yliteistoiminnassa on voimamme
pemsta, toimittaessa hyvien ta­voitteiden
saavuttamiseksi — l u - ;
iceutuen siihen, Vapaus-lehden lu-jittamlnen
j a edistäminen.
Täs.qä mielessä, terveisiä la.virc
tLsta. — Kätisäkoui-a—