1957-09-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, syyslniun 5 p.— lliureday, Sept 5,1957
lUepfaoncs: Boa. Onior 0(9.4-W:,
EOiUiriai OfUce O0.«^«8». lAmager
e. BaksL miUtr W. EUtmd. MaUing
address: B0x 09, Bodbttry. Ontario.
tildlibea » m 0, 1917. Aotborized
:«s ceeood ida» maa IQF the Fost
Office 1>9»rtme&t. Ottawa. Vtäir
lUbedttake iKt^Ogi lIvoBCzya.
'Ttmndft» and Saturda]* by Vapatu
SbD S t W., Sudbiu^, O&t, Canada.
Kdvertising rstes i9on appUcatlon.
TranalatSon firee of äuuge.
ISUiVIEnSIIfNAT: 7
Sanartaasa: J i1t «iB9 6 kk.
2 kk. 225
fbdyavaOolflu: 1 vk.«jOO 6 kk. 4 ^
iuomesu: 1 He «JSO 6 kk. 4.75
Tätä kiijoittaessa (keskiw^ näjrttäa siltä^ että
^; m J^^y?^^*^'"' NeiivostoUiton, Wtanniän/
' : f JRj^ aseista-alivaliökuhJlän;
Lontpon r konferenssi • voi
A; i.^H löjpF^a hyvin laihöiii tiiloksin. l/te ^tietenkin ioivbisomme,
että bli^ttime olleet tässä asiassa väärässä, mutta tälläkin
• ^''^yj^jpiabtäli^ Momipitu he "taivaarimerkif',
' ' Joika: nieiciän käsittääksemme bvat ennustaneet Lontoon aseis-
^^^^^^^^^^^•^ t^^ uutta epaönn^
• palstoilla onkin annettu hiyvln ''toivorikkaita'*
kiivauksia näistä mahidöiiisuuksistä. karisäinvälistä
rauhaa toivovana työväenl.ehtenä me toivomme vieläkin, että •^•^^i0).[Tmi^ kuuntelisivat yhteisesti m
oyj^aen^i^^ enisimniäiset askeleet
.yleista aseistariisuntaa kohtaan.
' Mutta "kiiten sanottu, tätä kirjoittaeÄa on perin vähän
^iyeiia yleiseen aseistariisumiseen tähtäävästä sopimuksesta.
Tämä ei tiejienkään. tarkoita sitä, että Lontoon neuvottelijain.
^'''ty^Ö; olisi mennyt kokonaan hukkaan. JPäinvastoln on hyvinkin,
mahdollista, että näiden neuvottelujen avulla oh selvennetty
ihmiskunnan yleistä mielipidettä, ja siten lähennetty
Zliltä päivää, jolloih voidaan siirtyä puheista tekoihin, jä jryhr
tyä vapauttamaan aseistuksen kiiorhian alla huokaavia kansoja
seka fipdan pelosta että siitä taloustaakasta, mikä on niiden
kamnettäyaksi sälyytetty. Tässä mielessä Yhdysvaltain
päävaltuutettu Harold Stassen'voi olla hyvinkin oikeassa kun
t-liiäh Viikon vaihteessa amerikkalaisille lehtimiehille antamasr
sÄanlätistmhossa selitti, että ja Neuvostoliitto
-^öyät nyt lähempänä aseistariisumissopimusta kuin milloin-
..kaan ennen viimeksikuluneen 12 vuoden aikana.
^"'i|iiliv'i ^kb.ehdotukset" tai ^ei mitään4.>4&ÄdyaMaii». Jol-.'^
% r, 5 JIjoesta.i§itett kohtg^^ käsi^ävä..es|tys himeri-i'
Mutta jälelläolevat kiistakysymykset ovat ilmeisesti
myös hyvin visaisia.
h> Niin mielellämme kuin näkisimmekm,etta "meidän puoli",
tahtoo, sanoa länsivallat, olisivat Lontoon konferenssissa
esittäneet "parempia" ehdotuksia yarustelukilp^ilun lopeita-'
;XQjseIcsi^,ineiolän;t^^
ton.tahplta ei ole meidän tietääksemme esitetty, mitaan uhka-.
yaaiÖmuKMa iiitä^ että
| | i | m ^ i t ä ä h ; ^ ^ a | y i i u^
'^^a^hdysvaltain "köikki täi ei'mitään^' asenne on ijcoko-.
jfl^^aniaton. Vain heitoo^njmil^^ j^jlyö^ilt^'vastuita-;
^^'aÄtaan "kaikki tai ei initään" ultimaattumeit^ Ta^a-j^
61se«fbsapuolet seriSijaah =tJBlce>^^^
; taa jai antaa" periaatteen mukaisesti. f
, V Tämä Yhdysvaltain asenne olisi vielä jotenkin käsite^ä-yissä,
jos sen ehdotukseen ei liittyisi mitään kiistanalaisia
ieikköja. Me tietysti toivomme Canadan etujen kannalta
•-j^^ hyvää ja edullista aseistariisumissopimusta.
MutVa kukaan rehellinen rauhanpuolustaja ei voi vaatia toista
I ' osapuolta jiyväksymään sellaisia ehtojn, joita "meidän puo-
§ lemme" ei itse hyväksyisi. Tässä tulee mieleen erikoisesti
... ilmatärkkailu, minkä alaiseksi esim. pääministeri Diefenljaker
l lupasi koko Canadan alueen — sellaisenaan hyvin merkille-i
„;jpahtava esitys. Yhdysvaltain toimesta on vaadittu tätä ilma-r
-tarkkailua nimenomaan "yllätyshyökkäysten välttämiseksi"
I ,. rr mikä myös on hyväksyttävä periaate. Mutta mitejD voidaan
J olettaa, että Neuvostoliitto antaisi länsivalloille oikeuden
l , j a r k ^ koko maataan sen vastineeksi että se voi järjestää
'l Härkkailuft arktiikan alueella, Canadassa ja Yhdysvaltain vis-s
seissä osissa, mutta, ei esim. Tuj^kissa ja Kdsjti-Idan maissa:
I .. jttiissä Yhdysvalloilla on atomiaseilla varustetut strategiset il-l
,1. :i»aypimansa? Olettakaamme, että me olisimme Neuvöstolii-
• V-lpn asemassa ja meille esitettäisiin tällaista ilmatarkkailuä?
l ' T a i olettakaamme, että Neuvostoliitolla olisi strategisia ilmani
--»j^pihiia eri puolilla Pohjois-Amerikain mannerta olevilla säa-
• ;v;xÖla ~ vaatisi hiiden jättämistä ilmatark-
• kaUusppim Eikö meille olisi silloin syytä
I '~ Säitioä, että Neufpstoliitto voisi niistä oletetuista lentotuki-l
asemistaan järjestää "yllätyshyökkäyksen" meitä vastaan?
jj Kuten sanottu, varotoimenpiteet "yllätyshyökkäysten"
<. järjestähiistä vastaan ovat hyviä ja kannatettavia. Mutta jos
J .!^!tbdella halutaan tehdä Sellainen sopnnus, ettei mitään yllä-
\ ':".tyshyökkäyksiä voida järjestää — silloin se on tehtävä tasa-
• ,:,:puolisesti puolin ja toisin. , Mikään ptopagandamäärä ei voi
» ;« «nuuttaa toiseksi sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltain ehdotus
• xmtuu molemmilla jaloillaan juuri tältä kohdalta.
>• Mitä sitten tulee aseistariisumissopimuksen "ehtoihin"
yleensä'niin siinä on asia, josta voidaan olla eri mieltä, sillä.
kansallinen turvallisuuden kannalta olisi meidän mielestämme
pideltävä tiukasti kiinni ainakin siitä ehdosta, eUä aseis-^
.,tariisuii»ksöpimusta valvotaan tarkalsti ja teliokkaasti kaljussa
mkissa.
Mutta asia on vallan toinen silloin kun •puhutaan ydinaseiden
kpkeiliujeh lopettamisesta ja siihen liittyvistä ehdois- •
ta. Täs§ä yhteydessä on muistettava, että ydinaseidiaa kokeilut
uhl^äy^ti^^^^^^^ tänään eläviä ihmisiä, vdan
myös vikstasyntyviä sukupolvia. Ja vaikka tiedemiehetkin
ovat asikslia vielä «pävarmoja,^ monet merldt viittaavat
siihen, eitä yäin jatkaminen oin nyt jo turmiol-ifeta
k b i » | i l Ä ^^
VyeUnaseiden kokeilua ei voida suorittaa "isalaisosli*' hiin sel-
*VSä on, Jeta haÄa, I^^^^ ViiVyttielemättä ja
äman mihkäs^Iaisia ehtoja.
Aseita jyb^^^ yaltoistaa ja varastoida säuriöa' maissa
melko salaisesti—-^ten. Hitlerih Saksan aseistaillihen meille
;^pettL Mutta j o s , ^ k ä t ah kokeilee.ydim^eilla, se
:::(Y>idaan. heti todeta'muualla maailmassa — ja täzEtän^ totea-
^muisMi perusteeila/psoittaa, että setai tuo; maa jto iikkoöut
sopimusta ydinaseiden kokeiden kiätäniiseksL r Ja' huUoin
tatosajo^^^^
••imu •
^ i^jA^ihuotd siellä ^vallitsee
fr-' '
Neiivosfoliiffolaisia
aseifa loimitetaan
Afghanstaniin
Kabol, Af^nttfab. — Afgbanis-fanin
varapääministeri ja ulkoministeri
MofaanuhedNaim tiedoitti viikon
vaihteessa, että hänen maansa
on tehnyt aseita koskevan sopimuk-
8^ Neuvostoliiton kanssa, koska
Yhdysvallat ja muut maat eivät tarjonneet
yhtä edullisia ehtoja.
Sbi^mus allekirjoitettiin joku aika
sitten, mutta.nyt ensi kerran ilmaistiin,
että,.-sen nojalla toimitetaan
Afshanistaniin, ^,000,000 ar-
.yösta aseita. . Vahvistamattomien
tietojen rmukaan Neuvostoliitto, on
jo toimittanut .perille «tykistöä, ^0
tankkia ja 12 suihkumoottoreilla
varustettua taistelulentokonetta.
Naim on selostanut, että sopimuksen
mukaan Afghanistan maksaa
lainansa toimittamalla NetivöSr
toliittoon raaka-aineita.
Länsimaat' ovat huolissaan tästä
Neuvostoliiton avusta, koska Afghanistan
sijaitsee Pakistanin ja Iranin
välillä. Naira on kuitenkin vakuuttanut,
että Afghanistan tulee säilyttämään
itsenäisen ja neutralisen
asemansa. \ • '
Sähköhallmtian laldcolai-set
lupasivat huolehtia
. Toronto. — Scarbpron yleishyödyllisten
laitosten komission 42 lakossa
olevaa llnjamiestä, mittarien liikijaa
Ja korjausmiestä on luvannut, että
he tulpat varaamaan sähköpalvelun
välttämättömyyden sattuessa, jos esimerkiksi
sairaaloiden * sähkölaitteet
menevät epäkuntoon y.m.s.. sanoi komission
puheenjohtaja Arthur Leslie
viikon lopulla.
Miehet ovat lupautäneet raivaamaan
pois kaduilta sellaiset pudonneet
sähköjohdot, Jotka uhkaisivat
yleistä turvallisuutta.
Itä-Salcsa voitti sdvm
numeroin Norjan
;lena<—- itä-Saksallä ei ollut suuria
vaikeuksia kukistaessaan Norjan
täällä suoritetussa maaottelussa,
joka päättyi elokuun 31 pnä. Kilpailuja
haittasi jatkuva sade, jonka
johdosta tuloksetkaan 'eivät nous-^
seefkovin ^hyviksi. :> Saksa voitti pestein
:,i^--4lOS,s<.;i:!i;^ '••••y
Parhaista ajoista mainittakoon: • •
800. m. — Boysen,.N. 1.49,01 5,000
m.;-r- JJanke, s; 14.30(0; Keihäs
Frosti Si 75.78i i Moukari v«-^^Strah-dli,
N. 59,65. 100 m ; ^ Nielseii/N:
10,5..; Seiväs— JPreusser, S». 4.35..;-
Lontoo, clokoossa). — <^lisi
lobdutUvaa, Jos voitaldin tiibdä
jotain symbolista siinä tosiasiassa,
että kun frangi devalvoitila äs-keltäin.
iniin samanaikiaJsiyi \ta^
tyl Pariisin Koomillineii Ooiipera
sulkea- lakon vuoksi", kitjtrittaa
englantilainen The limes lehti
Hanskan dramattisia ialonddlisla
asioita käsitellessään. Todella
koomillisen oopperan ttmnelna
vallitsee, kun hallitus antaa lakeja,
jolka de facto merkitsevät
frangin devalvoimista, vaikka. Julkisivua,
yritetäänkin pitää edelleen
yllä nilhknui ei mitäaii olisi,
tapahtunut. — The Times.on osunut
ironiassaan todennäköisesti
villakoiran ytimeen. Frangin devalvointi
sinänsä ei tullut minään
yllätyksenä tuskin kenellel^än.
Mutta toimenpiteen seluiya vastaanotto
eri puolilla osoittaa, että
Bourg^-Maunonryn hallitus rahaministeri
Gaillardin johdolla on
ottanut askieleen tuntemattomaan,
_ jonka laskupaikan, pehmeyttä tai.
koyuntta el vielä tnjoineta. Kaiken
tbderäiäköisyyden äiiikaän. se tulee,
olemaan erittäiii kov^ .Tätä
todistavat ankarat taloudelliset tosiasiat,
vidkka Randcälle: talvehtiikin
onnitteluja deyalyoii^iiprö-sessin
johdosia:. Tilaqine Banskas-sa
muistuttaa tällä hetkellä eräs-,
tä maailman sotkuisinta, reittiä,
jonka lyö laudalta tuskin inim
kuin USAn tulUtarlffiiärj(»steImä.
Kaikki odottavat, mutta tärkeitä
Hiljoja oh jo todettavissa. j
MITÄ RANSKASSA^ : j
TAPAHTUI? , . 'V:!
Äskettäin saapui Ranskasta sangen
epäselvästi määritellyin Sanamuodoin
uutisia, joiden mtifeaan
Ranskan frangin devalvointi oh nyt
tapahtunut tosiasia. Tämä kumottiin
ja ilmoitettiin,' että .mistään
frangin 4evaIvoimisestai ei ole ky-symyskä^.
Ainoastaan Ranskaan
matkustaville turisteille myydääii
frangeja entistä halvemmalla eli al-
Je 20 prosenttia virallisen kiirssin
ja vastavasti ranskalaisten qh'mak-t
sättava'20 prosenttia enemmäi; frangeja-
^ saadakseeri • ulkomaideii; va-,
luuttoja matkatarkoituksiin.'. •' :
»Juttk J tämä': "turistikinra^^
tui •; toiseksi, > kun Rahskam: hialiittls'
päätti samanaikaisesti : asettaa
tuonhille 20 prosentin suuruisen vfrt
ron<'tosin > tuohtiveron i uikoon?-,
lelte jäi' eoOpro&ehttiä ikoko:::tuon^^
h f s t a v : j a . ' maksaa viejille,ftikT-'
..i .•• .-i _•..'•••! • ...11 , . - i j t l i . . ; .
patkkioifa 20 prosenttia.
Banslcan hältitus päatU säilyttää
näistä. toimenpiteistä huolimatta
virallisen kurssin muuttumattomana.
Matta piran tuli ulkomailta vastaveto;
Kaikki länsimaat ^ Eng-lanti;
irärjes^ pää^vät muuttaa
valuiittojensa vaihtosuhteita fran
giin. USAn dollariin muuttui vaihtosuhde
* aikaisemmasta . virallisesta
kurasta 350 friangisfa 420 frangiini
Ja inunt länsimaat ovat seuranneet
mukpna samassa suhteessa. Frangin
devälypihti 20 prosentilla on nyt ta-pahttinht
tosiasia, minkä tunnustamista;
B;anska ei; pysty kauaakaan
vitkasteliemaän.' Ktin Ranskan frangin
devalvointia -koskeva • kysymys
joutuu ensi i^yskitussa. pidettävän
kansainvälisen valuuttarahaston ko-,
kbuksen käsiteltäväksi yöi olla inäh-dollistä,'
että frangia devalvoidaan
vielä enemmän. Ei yoi välttyä siltä
vaikutelmalta, että rahaministeri
Gaillard on suunnitellut kovan hoitokuurin.,
antamista annoksittain,
jotta^lääkkeiden, nauUimmen mais-twM
tla^skalai karvaalta
kuin . koko,.deyalyointikalkin
kaiiädne lisäyrtteln^^^ — tyhjen-tämihen
yhdellä kei^
fitÄ'^NE. ENJ^N,';- ;
»feyALyoiNTiA ^ , . '
RaäsVaii fafbtideilisten Vaikeuic-sien
suurin ja tärkein kohde on ollut
jo puolitoista vuotta yhtämittaa
huonontunut kauppatase ja valutit
tavarojen hupeneminen.. Vuonna
1955 Ransican • kauppatase, osoitti
kuukausittain keskimäärin 5.1 mrd.
frangin vientiylijaämää. Viime vuosi
päättyi sen sijaan 29,5 miljardin
frangin tuontivoittoisuuteen. Kuluvan
vuoden ensimmäisellä- puoliskolla'
vajaus .oli noussut, jo yli 43
miljardiin frangiin kuukaudessa;
Jo.viime maaliskuussa Mollet-in
hallitus ryhtyi supistamaan tuontia.
Tämä ei tehönnutj sillä kesäkuussa
tuonti; pääsi yhä kasvamaan viennin
lisääntymättä läheskään vastaavasti.
; Niinpä, tuohtilisenssitalletus-maksuja
korotettiin,, aikaisemmasta
^25^prpi^^fi^ta 5^^^^^^ mikä.
iher^tsi .Jsuuneleist'^», tuonnin f li
berälisöimfMelinieii^Nm
ija ttitillhii^irajoifösta; -M tämä
käähiE^ riktäihjH,-^
,vut- pliyatf^d^lleenkin: peldttavab'
vajauksellisia. Bourg^s Maunouryn
hallitjijit^^ö;^^
viime vukorir vaihteen, iyirkäti töi-.
toäi^etjtäbhnin^^äefeÄ
Dortmiihd. —• Saksan valtakunnallisen
yleisurheiluliiton puheenjohtaja
Willy Dätime on lähettänyt
Saksan sisäministerille, tri Schröderille
kirjeen, jossa hän valittaa
Bonnin ulkbmihisteriön toiminnan
estävän urheilusuhteitteh syntymisen
Länsi S^san ja sosialististen
maitten välille. Daume jatkaa, että
valtakunnanliitto sekä kaikki sen jäsenliitot
aikovat vastustaa: Bonnin
antamia määräyksiä, jotka sisältävät
"yleiset suuntaviivat itävaltioi-den
kanssa tapahtuvaa urheilukos-
...........
ketusta varten." : •; f
Hän muistuttaa kirjeessään, että
ennen Unkarin tapahtumia määrätyt
piirit ulkoministeriössä vakavissaan
yrittivät saada länsisaksälaiset
urheilumiehet jäämään pois olympiakisoista.
Joitakin päiviä sitten kieltäytyi
Bonnin ulkoministeriö myöntämästä
maahantulolupaa eräälle venäläiselle
ja kahdelle unkarilaiselle urheilujoukkueelle,
mikä toimenpide
sai osakseen ankaraa arvostelua
myös poliittisissa piireissä.
USA ei äntanuf viisumia eestiläisille
lfitii|is|itl(it^^
Eestiläiset eivät suostuneet rilcollisteii
lailla sAynnenjäliden kuvien ottoon
Moskova. (SIB) -f- Izvestija selostaa
syytä, Joka esti Eestin evan-kelis-
IuierilaJsen kirkon .edus-iajaa
matkustamasta luterilaiseen
3. maailmankonventtiin Minnear
potisirii USAhan. Lehti lainaa
seuraavat kohdat Eestin arkkipiispa
Jaan Kliviön asiasta antamasta
tiedonannosta:
Saimme bsanottokutsun; pääsihteeri
herra K. Lundqvistilta
sia rikkoen, se joutuisi hetikoh-taisesti
niin voimakkaan- yleisen
mielipiteen painostuksen
kohteeksi, että sen täytyisi joko
taipua tai taittua. .
Kuten sanottu, meistä tuntuu,
että Lontoon äseistariisu-miskönferenssi
päättyy odotettua
pienempiin tulok^^ Siksi
on välttämätöntä ennakkdluu-lottomasti
tukistella niitä seik-.
koja, miksi ei sopimukseen ole
pääs^, vaikka maailman yleinen
hfiielipide vaatii hetikoh-taista
varustelukilpailun. aiheuttaman
talouskuorman ke-ventäniiistä.
Selvää myös on,
ettäjvalyeuttmut yleineninielir'
pide tulee maiulmismlaajui^
eristämään jyvät akanoista ja
tekemään asialliset johtofKiä-tökset,
ei vain epäonnisttumsien
^jdstä, Vaian myös -siitä, mit^
nämä Jälelläolevat kiista^^r
myfcsöt :Ö1I' ioi>iiilä~rätklä^ "
(Ruotsi) hyvissä ajoin. Vaikkakaan
Eiestin evankelis4uterilaihen kirkko
ei kuulu maailmankonventtiin,
otimme kutsun ilolla vastaan. Eestin
evankelisluterilainen kirkko halusi
ahtaa panoksensa tapahtumaan,
joka edistää protestanttisten
kirkkokuntien yhteistoimintaa ja
niiden samoin kuin maailman kaikkien
kansojen yhteisymmärrystä.
Eestin luterilaisen kirkon edustajina,
maaUmslnkonventtiin aikovat
matkustaa konsistorin asessori, rö/
vasti J ; Voolaid, Tallinnan Kaarlen
seurakunnan ku-kkoherra K. Räät-sep
j a arkkipiispa Jaan Kiivit
Kun kaikki matkaan liittyvät
muodollisuudet oU jo hoidettu,
mtiUe Umoifettiin USAn valtioh-departmehtin
vaativan meiltä Amerikan
inaahantuloi^ännön mukia-sesti
sormenjälkiä. Meidän vastalauseemme
tämän loukkaavan menettelyn
soyeitamisesta Eestin
evahkelis luterilaisen kirkon edustajiin
yhtyi myä$ konventin p ^
sihteeri hra K; JUnidqvist. Siksi
meidän oli pakko Ilmoittaa konven-tin
järjesfeiytoiiaaik|D^ että pidämme
sormtehjäKieh ottamista mr-yqa
ialehtayana nieiäettelynä, eilcä
ainoastaan meitä kohtaan henkilökohtaisesti^
vaaä kSko luterilaista
idurkkda 1^^^ torjuihme
jyrkästi selläisen^y^ rääi
matkaamme USÄhan ^ oli malidö-ton^
tayasti jpää^^
niai^e^
;yi^fcädys^m^^
kohyehtille menestystä, "siunaiisila
iniseksa.;jNämä' töilrri^äpiteet
kuitenki9.iumgen'pahäiti rlstirihlas:
,: jGa^lardin suuj^
~m'e~n p'i*te i'i miikäah 'Ranskan tubri;
nin pitäisi supistua 100 miljardiin
frangiin kuukaudessa,, kun se esimerkiksi
viime toukokuussa oli yli
200 miljardia frangia. Vastaavasti
pitäisi viennin arvon nousta. Miitta
ranskalaiset Jtuotta^at kysyvät, mi-tdn
ajanoloon tuotantoa.: voidaan
kohottaa, jos tuontia supistetaan?
Englantilamen;: The- Times, huomauttaa
ivallisesti, että olisi kovin
mukavaa, jos Gaillardin pelkät sanat
voitaisiin muuttaa kovaksi rahaksi..
Näin ei Ole asianlaita. Tuontirajoitusten
ulkopuolelle on-jätetty
elintärkeät tuontitavarat, mutta
näitä ei saadakaan hintaan 1 dollari
= 350 frangia, vaan dbllarista
on maksettava 420 frangia nykyvaiheessa.
Mitkään vientipalkkiöt eivät
voi tehdä tyhjäksi raaka-aineiden
tuontihintojen ja sen mukana
sekä kotimaisten että vientihintojen
nousua. Lontoon rahamaailman
keskusta Cityä ei hämätä sanoilla.
Tämä käy selvästi ilmi Englannin
kannanotoista.
VELKOJA VELKOJEN PÄÄLLE
^ Rahiskan ainoat: vaikeudet eivät
pysähdy alijäämäiseen kaiippata-s^
eseen.. Maan 'valutittavarat ovat
supistuneet puolentoista vuoden aikoma
.50 prosentill^. Ranskalla oli
kultaa ja valuuttoja vuoden alussa
yhteensä 1.210 miljoonan dollarin"
arvosta. Ne' supistuivat vuoden alkupuoliskolla
yli kolmanneksella.
• Tässä yhteydessä on huomattava,
että Ranska on ihyös: liostanut ja
käyttänyt 263 jniljoonaa dollaria
Kansainvälisestä,! Valuuttarahastosta.'
Lisäksi Ranskalla on onneton
asema Euroopan ihaksuliitossa
(EPU). ' Maa on suurin velallinen
kyseisessä liitossa j ^ kun veloista
on maksettava kullassa noin 5 prosenttia,
on Ranskan ollut tartuttava
tämänkin johdosta kultavaroihinsa.
PESUA PINNALTA : / ;
Gaillardin aikaisemmat vakautta-mistöimenpiteet
käsittivät valtion
menojen supistamisen vähän yli 10
prosentilla. Hän saikin puserrettua
5.00 miljardin frangin suuruiset m|?-
not-5;iq0' franilih sitehj että julki-,
sia< investqintimenoja - ja: kotiniaan
puoltistusmenoja:. supistetaan, Miit--
taj,iJlanskan suuri^nma^. Önn^^^^
.rautid^n,. Algerian ; ,sotiläsmehoj^.
nieleniät mammuttimaiset menot TTT-yli
miljardi frangia päiväsiä' —j jä^-.
vät kbskeraättai''
on aivan jpniä
erSSm JieapaivIlKL Kun ashdjo
sisälle kbime huonetta käsittää
puhtautta uhkuvaan huoheistoi
auttoi meiö rapautumaan pääQ
takeistamme reipas täti ihminen. -
ka oli kyllin vanha ollakseen i
^tfflä ja fcyn<n vanttera öltikse
isöisant Biistiuduimme isäotj
iÖBSaa; ja siörrj^mme makaaja
sehta^mäh huöneesieen, joka-n»
pesuhuop«5lta. Ktin asetuin pitK
«feiu eräafe p 5 y ^ saapui luo
isem vanhahko niaineh. joka pesi
. liänasi minut puhtaaksi kiirces
nä tapauksessa suohi|laiset v^at kantapäähän lukuonoftamati
vairsin merkillisessä .ase?^^""" — *"*' •^Ta;,*i=a — -
ovat sekä juriialienj
liiton naapur^.
fensl kuuluisan miesfen
uiren" edustaja repor-
Eurooppaan New
Yorkista käyttäen^ Scandinavian Airlines
Systemin Atlantin konetta, ja
näin ollen hän päätyi Kööpenhaminaan.
Itoska hän ei ollut käynyt
kertaakaan aikaisemmin Suohlessa,
päätti häh pistäytyä myos_ siegä.^
Laihaamme seuraavassa käähnBk-sessa
hänen kokemuksiaan suoina-laisesta
saunasta: A,^^
Jos puhtaus ja jumalallisuus oyät
missään suhteessa toislihsa:-:tiiin sii-
. koska
he • ilman muj^i^mät maaUpjUitf
puhtainta kahsäi^"-lPuhtautta 3a siiis-'
tcjrttä härrajrtetiaäh Suomessa ikäänkuin
uskontona, jä samalla se oh in-.
töhimOjjä^ eräänlainen urheilu. Suö-majaidp^
kylpy eli sauna oh yhdis-tetftg^^
ylaratos,"
kd^Si^iffispaikka jä lepokoti. '
SauiKt ei öle mikään hoyrykylpy,
ei turkkilainen kylpy eikä steain
bath;
na;^i
laisel
tä
hiuksiahi: Näyttää sUtä, että Sui
saunassa on ruin kuivaa, et-voisi
]^uiyäta;j>eki^afiluta;
Kiui olin' ^ife^mutiaii
tu[%M--frai^pnöliiieny'^
meille sauhan ^' hhootterUfiii ' PPaaliaarcäe^'jsRssaa
JEIINTkVYÖRYSTÄ ' i / ' ' ' • ' •!
PAilKkX^AläTELUI^iN - .
?tälla Metkefll^ ei vbiciä'liidda^ m^'-
täänti ipäte#iä- numeroihin v. perustuvaa
kokonaiskuvaa Ranskan koti^*
maisen .iuj^fatasön .tulevasta kehi--
tyksestä i eikä. ,ed^s. tämän hetköh
Iin.
hIntätaÄa, Jö eiihen • ^aniärdih
vliiiielsiAlpiä toimenpiteitä nousivat
tupäfkan, bensiinin, postimerkkien,
viinin, kaasun, valaistuksen; elokuvalippujen
ja useiden valmiiden tavaroiden
hinnat sekä kt^jetUsmak-sut
^a^^räatx kuphäiUs^ maksut.
ParMMan oh käsiteltävänä ranskalaisille,
kuluttajille tärkeän vehnän
lilhnän korotus. Sangen ristiriitaiselta
vaikuttavat Ranskan hai-litiiksönfpäätökset
ryhtyä karjata-
Ibuitiiötrteideh voimakitaaseien vien-tip
»enslfviih, vaikka ranskalaisilla
ei-bie iisfeUäänkään näitä ruttävästi
Kiitf; hihnat pääsevät vaikutta-taäätt
'^^linkustahnusihdeksiih, saa!-
Ranskan frahgin devalvointi ja maassa vallitseva kriisi
uhkaa koko Ranskan taloutta. Maassa oh 'ryhdytty hirita-säähnostelyyn,'
mutta joillakin tahoilla ollaan sitä mieltä,
että frahgin arvon alenemisen johdosta hintasäärinöstely
ei^ule menestymään. Kuvassamme ranskalainen per-heeheniäntä
ostoksilla. ' ^
korotuksen. Mu{Ö^'näiäb*h''t^lä^
teiP itfkäittääi-ä ''oH' Vhih 'SOaOtid.
Niinpä Ranskatf'^rl'^ ättmätflliitot
-iJi^riitäueÄVÄt si^ysltouSsa aiöitettäi
v^aiif'-äUur^en^^pälkkatyikÄfa.
KpiEKEJjA. iPAJDAN!YMPÄR]»<LÄi;
1 .Sekä An lettä iLäastSal^ah leh-
<distö>^öhj>akiiruhtauut ohhitteleni^
/jvapaaa maailma?"!, pjii^ta* j us-
*Astantoiuluu;t;i;9h5^^^^
toimehpiteet iftyaj^ijpSatt^vi^
keiti9*ii) Jos i«»e).ai^iitwyJit, tasapaii-noittun-
iRanskftn; uiköi«aankaiippa
jjai firariBihvkuEssitiBSlautuyatimah-,
dollisesti etntiseen viralliseen tasooni^
>aiärifli;Sakaaa;.-pQCVBrilline*n-lehdistöf
osoittaa pnhittelujeh Ollella
o kfeinrkepillä, että ranskalaisten pi-'
tää'syödä vähemmän ja tuottaa paljon
Enemmän. Kun palkat pidetään
kiinsies} tasoittuu hintataso vapaan
kilp^ltfn -puitteissa Ranskan talouselämää
vakauttavaksi! ' ,
. nV- .'Atit: . . . vV !
E L ^ D Q N VAPAAKAUPPA,
VAPAAKAUPPA oSr kuoLtut
>Tu^|nyB
tu^0^1i,!saän.ut hädällä, ja voimalla
Rajalan, parlamentissa läpiviedyksi
L^iiEiKroop£in y^paa^auppa-aluct-taj^
lvill^u^
•iseii^qraUl^li^
tbd^,i<^ttä suina haUitu$'<c>h viikon
vaahpiÖ^; :•. foimenpiteiilä^h anta aut
tyrpiäysiskun koko yhteismarkkiha-aj^
tlM^elle.. Kun Ranskaa!onnjtel-
.laanopiiiii- samalla :Siiä syytetään yä-pa^^
uppasopirauksenhylkäämises-
.tä^-{ kansainvälisen valuuttarahaston
sääii^jep rikköira^estp jä koko kah-sainväli^
n kaupan.. di|ki'iminoimi
sesta. Englantilainen Financial
Tiimesrlehti. sanookin suoraan; että
frangin 7' devalvoinnista. saata^yien
"siunsiHätcn" tuloi^ bn päinvastai-nen.
kiiini on: kuviteltu. Tasapafaiol-suttdeniasemesta,
tasapainottbmutis
Ranskana ulkomaankaupassa yhä
syvskieiia laajenee. .
lPiHö?S^||Äi?^ heiveti
p-äl^sefeh vsaioiUeeh, kun tuo m
kbnen hyökkäsi kimppaimi kate
ne harjoineeh, saippuoineen, pyjh,
liinpiheen, ja valtavine kämmen
z^een.
Lbpi|)uihah sekin vihdoin ja vi
meih ja hoipertelin puolikuoIIeQ
suiBkuh ane; jbssa pesin tukkani j
sittbn hieman virkistyneenä päää
vai^inaisen saunan puolelle. SatQ
oU heVöhinuotbiheh^^ suunnilleen
—8 jalkaa sivu, ja kahdet hyllj
reuhnötiyat kaftta semää, Kolmai
nella seinällä ioli ovi, josta olin ai
tuhut si^än taliäh laitokseen, jaa
hä oli ikkunaluukku —• arvatenkj
sitä vanliäa eukkoa varten, jotta U
olisi siitä voiniA pitää silmällä, mi
loin paistit pyat kypsyneet, Ja ne
jännellä seinällä oli esine, jok
näytti lähinnä kiUtävältä kromlselt
lämpöpatterilta.
kun astuu tällaiseen huoneeseet
qn se aiyan samaa. kiiin olisi kävä
lyt pbikki konettaan lattmiittävä
suihkuhävittäjän tulisen hikett
pyrstön. Sulloin kielem takaisii
suuhun ja Idipesm lavitsalle ma :
kaarnaan-ja olin aivan hiljaa.
Suunnilleen- silloin tuli säomäa •
nen ystäväni sisälle, niusunponaisi
ha ja hohtavana bteltuaan nelise
kiivasta erää tuon vanhan enko .
kanssa. Hän kiipesi toiselle laveri
le jä kurkisti lämpöMttariin;^
90 astetta", hän totesi pettyneeni
^En ollut uskoa korviani. ^
i Samassa miilulle selveni, että hi :
puhäi-' Celshiksen asteista ja ett >
tuossa' pienessä, huoneessa vallifi
sUulinllieen200Fährehheitinastee :
Ifiiiipö: Hitto vieköön, olimme 1 .
'HMlä kiehuihäpistettä. J
• ~ 'Häh teki hoitatemppujaan lampi >;
• patt^iii kanssa ja ilma kävi •
kuiiiÄemmäksi.' TäTkastbltuaan.tn v.
delleeh - lä^pMittariä hän tofes
ilahtuneena: "Hieman yli sadan jo' •••
ja niin lensimme läpi kiehuinantos -
Iin.'/^: i^-^^'' rv^'''> ^ • Sitten suomaiden ystäy^^^ to
t(iä"hiemaniybttä|pat% ?'
helvetinkone lienee kysymyksess
.pllift,- jg ;Sai; aikaan hieman hqyrjÄ
Sitterj hän veti esille kimpun lehte ;
•viävkoiWnblKiäi: vesisangostaan
alkoi hutkia sUlä, itseään, päälän
selkään, olkapäille, takapupleei r
vatsaan, rintaan ja jalkoihin.. Min
• kin yritin varovaisesti matkia hi '
tä, ja ihme ja kumma — ei sepafc •
ta tuntunutkaan vaikka mypnfi
täytyy että hauska oli lopettaalda
Sitten välillä kävimme tpises
huoneessa hieman jäähdyttelenä
sä.ja tbistimme tämän saman spre
monian muutaman kerrM. > K*
lysti hiaksoi 250 markkaa scM 0 r- i
le. siihen-pesij^muorin palkkio, eJ -
kä ole .eläissäni ollut niin puhda ]
ennen enkä jälkeen. - i
Kaikesta päätellen Esquire tunh . •
olleen .loppujen lopuksi ihastmn ; j
suomalaiseen saunaan, vaikka.jpb • < t
selie ensikertalaiselle se onkin jo j
sain. suhteessa peloittava elänu -n-
Ennenkuin Esiqfuire-lehden cdasta .j,
palasi takaisin tälle mantereen
SAS:n vuorokoneella, tutustuit
vieläkin shoihalaisecn ruöloail
— suomalaisiin tyttöihin, inuttake
romme hänen kokemuksistaan tas
siihteessa seuraavalla kerralla,-'
-n
-Si
tl
o
• w
ai
ta
—. Venäjä myi Alaskan
vaUbiUe vuonna 1867 ja hinta « V
$7;2i[M),000 eU n. 2 senttiä ccklei >^
.'K
' Vanhan ja kokemuksistaan viisastuneen
intiäahin kerrotaan "ennus-taheehkbyia
pakkasia, koska vialkoir
nen mies "kantaa paljon 'kävihiiltä
'keUäriin*V;.^;.;(--;^.;:'v;':-
Samaa ajatussuunnan . syvältib-tausta
seuraten saimme mekin suruksemme
tuntea keskiviikkoaamuna.
ettS £Qrk^ on tullut tänne nik-keilalueelleldn,
koäsa piiiakoivusta
pii jo vaiissift toinen puoli lehdistä.
Kauniit laulut eivät ole koskaan
pitkiä" — eikä kesän kamieus liioin
ole pituudeUa pilattii täällä pphjoi-
V^ikka. työnpäiyän yiikon-
.loppo^oU
ja lämmin tietysti i^otojen haltijan
panos työyäenlUkkeen hyväksi
— niin eiQra jä^yiime yöni p i^
jo l^lmä jpohjoj^ mailin
funthibpeudeUa ja s i t ä^
Tämä syksyn tunneiiha ei kuiteh-kaah
tullut kenellekään: odottamatta,
sillä yarpittayia nierkkejä-ke^^
^päättyndsesta. jait s y l i i ^ lul'östa on
jo ollut hayaittayissa kaikkialla'ym^
päniläinmff.- >ännuttui'^'
viat jo elbkiiän lopulla niin monivärisiksi,
ettämikään taidemaalari ei
voi sellaista kuvata—ja jos hänellä
,on rohkeutta käyttää nim päljbn jä
jyrkästi toisistaan .eroavia\ värejä,
mitä pohjolan. siekametsissä tähän
vuoden aikaan on^ kaikki tietävät
taidearvostelijat, leimaavat sellaisen
taiteilijan hulluksi ja sanovat, ettei
tuollaista varikokoelmaa yoi pilakin!;'
Eika.sit^ siis yoi.löytää mistään:tao^
luista.; Mutta tämän pohjolaa ;set
kametsista löytyy kerrassaain ihania, ki
ivänfcplM«lfe
- .-.Tämä:; metaemmem^^^ -
huomattavin varoitus ^ ^ y n tulosta.
• • v .
Mutt^ hyvään alkuun päästyään
] s y k ^ f e leäe äp^lai n}-Äits: i t s Ö ^ ' t Ä t ^
;. ?iJpijg|Hy^
kuin kesäkauden ja ^bimihnän' his-jbifaKii^'
nbikkeuksia luku
^'^li!^'^^^^^^^'^^^ ;pito, kbsälei.
ää' i»e6 ^on^äiv|n tulee
sellainen'af^^sm variha syöksyn merk-ki,
.ionka vSXk^^
—Tfi^^^i. menevät kpidnun! Siilbin
ei Järvitie eiää'epäillä.; Syksy on
tassa r vaiheessa' beriulvät
isaaneet miehet
ja ll^pimia vaatteita. Näin vetää
sy]^^ v^stustamattoinalla voimalla
puole$^ meitä aikuisia laipsi^
J ^ ^ i i i t t c n paito yiikoh
9( että. jpiA%;ra^ jir?
veh täi snbalueraliaie^^ öin
nähty-sbrsapoiktie tiime''^tä3,
ainakin-kak^.,jtertaa :3rhtä^«tiuri
jbtka haluavat saada pussiinsa
vän/^nsimmäiiseh Malisihaärän,
ten mShömabäiset porvarit täyro
ieväi enunmäisvoittoja tyolaistff
nahasta.. , , • •
: ; iiiutta iimiinen tarvitsee ruomiB
että;syksyn tullen ruvetaan I ^
, tamaan j^öväentalojen ; JafJ
roumiitteiemaan näytehniä j a^
tilaisuuMia. /joiste sitten mm
yhteisesti nauttia. ^ r , ,
r "k^äiJaitumelta. neljän seof
sian" iJiirtyminen ei U e t e n p^
p^du aivan itsestään. s i lM
liittyy monta mutkaa ja kaa^
M u t t a i Ä i c e ^ ,
alkuun, f niin kidttuuritoim^' in 1
anitä^ stttenkin kaikketo p»»? lon
kiutiaviptä ajanvietettä Ca h
pimeidenw?nItbJehajaksLi^^ _ frie
Kuten sanottu, ILnassa on 3 ^
Ä s j r k ^ i n ^ ^ ,
nauttineina meille fcaikHte . his
sl, jos saamme kaikkisisältä^ K in 1
kuorot, «oittokunnat,: W ^ jask
jbättOek . jms.. niahdbnisi*^
yilkl^asee^; klijrirt^ n"
•m
pu
an
dJ!
pii
tai
loi
abi
th(
thi
• thi
•yoi
yoi
V
fro
• ric<
•for
;He
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 5, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-09-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus570905 |
Description
| Title | 1957-09-05-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Torstaina, syyslniun 5 p.— lliureday, Sept 5,1957
lUepfaoncs: Boa. Onior 0(9.4-W:,
EOiUiriai OfUce O0.«^«8». lAmager
e. BaksL miUtr W. EUtmd. MaUing
address: B0x 09, Bodbttry. Ontario.
tildlibea » m 0, 1917. Aotborized
:«s ceeood ida» maa IQF the Fost
Office 1>9»rtme&t. Ottawa. Vtäir
lUbedttake iKt^Ogi lIvoBCzya.
'Ttmndft» and Saturda]* by Vapatu
SbD S t W., Sudbiu^, O&t, Canada.
Kdvertising rstes i9on appUcatlon.
TranalatSon firee of äuuge.
ISUiVIEnSIIfNAT: 7
Sanartaasa: J i1t «iB9 6 kk.
2 kk. 225
fbdyavaOolflu: 1 vk.«jOO 6 kk. 4 ^
iuomesu: 1 He «JSO 6 kk. 4.75
Tätä kiijoittaessa (keskiw^ näjrttäa siltä^ että
^; m J^^y?^^*^'"' NeiivostoUiton, Wtanniän/
' : f JRj^ aseista-alivaliökuhJlän;
Lontpon r konferenssi • voi
A; i.^H löjpF^a hyvin laihöiii tiiloksin. l/te ^tietenkin ioivbisomme,
että bli^ttime olleet tässä asiassa väärässä, mutta tälläkin
• ^''^yj^jpiabtäli^ Momipitu he "taivaarimerkif',
' ' Joika: nieiciän käsittääksemme bvat ennustaneet Lontoon aseis-
^^^^^^^^^^^•^ t^^ uutta epaönn^
• palstoilla onkin annettu hiyvln ''toivorikkaita'*
kiivauksia näistä mahidöiiisuuksistä. karisäinvälistä
rauhaa toivovana työväenl.ehtenä me toivomme vieläkin, että •^•^^i0).[Tmi^ kuuntelisivat yhteisesti m
oyj^aen^i^^ enisimniäiset askeleet
.yleista aseistariisuntaa kohtaan.
' Mutta "kiiten sanottu, tätä kirjoittaeÄa on perin vähän
^iyeiia yleiseen aseistariisumiseen tähtäävästä sopimuksesta.
Tämä ei tiejienkään. tarkoita sitä, että Lontoon neuvottelijain.
^'''ty^Ö; olisi mennyt kokonaan hukkaan. JPäinvastoln on hyvinkin,
mahdollista, että näiden neuvottelujen avulla oh selvennetty
ihmiskunnan yleistä mielipidettä, ja siten lähennetty
Zliltä päivää, jolloih voidaan siirtyä puheista tekoihin, jä jryhr
tyä vapauttamaan aseistuksen kiiorhian alla huokaavia kansoja
seka fipdan pelosta että siitä taloustaakasta, mikä on niiden
kamnettäyaksi sälyytetty. Tässä mielessä Yhdysvaltain
päävaltuutettu Harold Stassen'voi olla hyvinkin oikeassa kun
t-liiäh Viikon vaihteessa amerikkalaisille lehtimiehille antamasr
sÄanlätistmhossa selitti, että ja Neuvostoliitto
-^öyät nyt lähempänä aseistariisumissopimusta kuin milloin-
..kaan ennen viimeksikuluneen 12 vuoden aikana.
^"'i|iiliv'i ^kb.ehdotukset" tai ^ei mitään4.>4&ÄdyaMaii». Jol-.'^
% r, 5 JIjoesta.i§itett kohtg^^ käsi^ävä..es|tys himeri-i'
Mutta jälelläolevat kiistakysymykset ovat ilmeisesti
myös hyvin visaisia.
h> Niin mielellämme kuin näkisimmekm,etta "meidän puoli",
tahtoo, sanoa länsivallat, olisivat Lontoon konferenssissa
esittäneet "parempia" ehdotuksia yarustelukilp^ilun lopeita-'
;XQjseIcsi^,ineiolän;t^^
ton.tahplta ei ole meidän tietääksemme esitetty, mitaan uhka-.
yaaiÖmuKMa iiitä^ että
| | i | m ^ i t ä ä h ; ^ ^ a | y i i u^
'^^a^hdysvaltain "köikki täi ei'mitään^' asenne on ijcoko-.
jfl^^aniaton. Vain heitoo^njmil^^ j^jlyö^ilt^'vastuita-;
^^'aÄtaan "kaikki tai ei initään" ultimaattumeit^ Ta^a-j^
61se«fbsapuolet seriSijaah =tJBlce>^^^
; taa jai antaa" periaatteen mukaisesti. f
, V Tämä Yhdysvaltain asenne olisi vielä jotenkin käsite^ä-yissä,
jos sen ehdotukseen ei liittyisi mitään kiistanalaisia
ieikköja. Me tietysti toivomme Canadan etujen kannalta
•-j^^ hyvää ja edullista aseistariisumissopimusta.
MutVa kukaan rehellinen rauhanpuolustaja ei voi vaatia toista
I ' osapuolta jiyväksymään sellaisia ehtojn, joita "meidän puo-
§ lemme" ei itse hyväksyisi. Tässä tulee mieleen erikoisesti
... ilmatärkkailu, minkä alaiseksi esim. pääministeri Diefenljaker
l lupasi koko Canadan alueen — sellaisenaan hyvin merkille-i
„;jpahtava esitys. Yhdysvaltain toimesta on vaadittu tätä ilma-r
-tarkkailua nimenomaan "yllätyshyökkäysten välttämiseksi"
I ,. rr mikä myös on hyväksyttävä periaate. Mutta mitejD voidaan
J olettaa, että Neuvostoliitto antaisi länsivalloille oikeuden
l , j a r k ^ koko maataan sen vastineeksi että se voi järjestää
'l Härkkailuft arktiikan alueella, Canadassa ja Yhdysvaltain vis-s
seissä osissa, mutta, ei esim. Tuj^kissa ja Kdsjti-Idan maissa:
I .. jttiissä Yhdysvalloilla on atomiaseilla varustetut strategiset il-l
,1. :i»aypimansa? Olettakaamme, että me olisimme Neuvöstolii-
• V-lpn asemassa ja meille esitettäisiin tällaista ilmatarkkailuä?
l ' T a i olettakaamme, että Neuvostoliitolla olisi strategisia ilmani
--»j^pihiia eri puolilla Pohjois-Amerikain mannerta olevilla säa-
• ;v;xÖla ~ vaatisi hiiden jättämistä ilmatark-
• kaUusppim Eikö meille olisi silloin syytä
I '~ Säitioä, että Neufpstoliitto voisi niistä oletetuista lentotuki-l
asemistaan järjestää "yllätyshyökkäyksen" meitä vastaan?
jj Kuten sanottu, varotoimenpiteet "yllätyshyökkäysten"
<. järjestähiistä vastaan ovat hyviä ja kannatettavia. Mutta jos
J .!^!tbdella halutaan tehdä Sellainen sopnnus, ettei mitään yllä-
\ ':".tyshyökkäyksiä voida järjestää — silloin se on tehtävä tasa-
• ,:,:puolisesti puolin ja toisin. , Mikään ptopagandamäärä ei voi
» ;« «nuuttaa toiseksi sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltain ehdotus
• xmtuu molemmilla jaloillaan juuri tältä kohdalta.
>• Mitä sitten tulee aseistariisumissopimuksen "ehtoihin"
yleensä'niin siinä on asia, josta voidaan olla eri mieltä, sillä.
kansallinen turvallisuuden kannalta olisi meidän mielestämme
pideltävä tiukasti kiinni ainakin siitä ehdosta, eUä aseis-^
.,tariisuii»ksöpimusta valvotaan tarkalsti ja teliokkaasti kaljussa
mkissa.
Mutta asia on vallan toinen silloin kun •puhutaan ydinaseiden
kpkeiliujeh lopettamisesta ja siihen liittyvistä ehdois- •
ta. Täs§ä yhteydessä on muistettava, että ydinaseidiaa kokeilut
uhl^äy^ti^^^^^^^ tänään eläviä ihmisiä, vdan
myös vikstasyntyviä sukupolvia. Ja vaikka tiedemiehetkin
ovat asikslia vielä «pävarmoja,^ monet merldt viittaavat
siihen, eitä yäin jatkaminen oin nyt jo turmiol-ifeta
k b i » | i l Ä ^^
VyeUnaseiden kokeilua ei voida suorittaa "isalaisosli*' hiin sel-
*VSä on, Jeta haÄa, I^^^^ ViiVyttielemättä ja
äman mihkäs^Iaisia ehtoja.
Aseita jyb^^^ yaltoistaa ja varastoida säuriöa' maissa
melko salaisesti—-^ten. Hitlerih Saksan aseistaillihen meille
;^pettL Mutta j o s , ^ k ä t ah kokeilee.ydim^eilla, se
:::(Y>idaan. heti todeta'muualla maailmassa — ja täzEtän^ totea-
^muisMi perusteeila/psoittaa, että setai tuo; maa jto iikkoöut
sopimusta ydinaseiden kokeiden kiätäniiseksL r Ja' huUoin
tatosajo^^^^
••imu •
^ i^jA^ihuotd siellä ^vallitsee
fr-' '
Neiivosfoliiffolaisia
aseifa loimitetaan
Afghanstaniin
Kabol, Af^nttfab. — Afgbanis-fanin
varapääministeri ja ulkoministeri
MofaanuhedNaim tiedoitti viikon
vaihteessa, että hänen maansa
on tehnyt aseita koskevan sopimuk-
8^ Neuvostoliiton kanssa, koska
Yhdysvallat ja muut maat eivät tarjonneet
yhtä edullisia ehtoja.
Sbi^mus allekirjoitettiin joku aika
sitten, mutta.nyt ensi kerran ilmaistiin,
että,.-sen nojalla toimitetaan
Afshanistaniin, ^,000,000 ar-
.yösta aseita. . Vahvistamattomien
tietojen rmukaan Neuvostoliitto, on
jo toimittanut .perille «tykistöä, ^0
tankkia ja 12 suihkumoottoreilla
varustettua taistelulentokonetta.
Naim on selostanut, että sopimuksen
mukaan Afghanistan maksaa
lainansa toimittamalla NetivöSr
toliittoon raaka-aineita.
Länsimaat' ovat huolissaan tästä
Neuvostoliiton avusta, koska Afghanistan
sijaitsee Pakistanin ja Iranin
välillä. Naira on kuitenkin vakuuttanut,
että Afghanistan tulee säilyttämään
itsenäisen ja neutralisen
asemansa. \ • '
Sähköhallmtian laldcolai-set
lupasivat huolehtia
. Toronto. — Scarbpron yleishyödyllisten
laitosten komission 42 lakossa
olevaa llnjamiestä, mittarien liikijaa
Ja korjausmiestä on luvannut, että
he tulpat varaamaan sähköpalvelun
välttämättömyyden sattuessa, jos esimerkiksi
sairaaloiden * sähkölaitteet
menevät epäkuntoon y.m.s.. sanoi komission
puheenjohtaja Arthur Leslie
viikon lopulla.
Miehet ovat lupautäneet raivaamaan
pois kaduilta sellaiset pudonneet
sähköjohdot, Jotka uhkaisivat
yleistä turvallisuutta.
Itä-Salcsa voitti sdvm
numeroin Norjan
;lena<—- itä-Saksallä ei ollut suuria
vaikeuksia kukistaessaan Norjan
täällä suoritetussa maaottelussa,
joka päättyi elokuun 31 pnä. Kilpailuja
haittasi jatkuva sade, jonka
johdosta tuloksetkaan 'eivät nous-^
seefkovin ^hyviksi. :> Saksa voitti pestein
:,i^--4lOS,s<.;i:!i;^ '••••y
Parhaista ajoista mainittakoon: • •
800. m. — Boysen,.N. 1.49,01 5,000
m.;-r- JJanke, s; 14.30(0; Keihäs
Frosti Si 75.78i i Moukari v«-^^Strah-dli,
N. 59,65. 100 m ; ^ Nielseii/N:
10,5..; Seiväs— JPreusser, S». 4.35..;-
Lontoo, clokoossa). — <^lisi
lobdutUvaa, Jos voitaldin tiibdä
jotain symbolista siinä tosiasiassa,
että kun frangi devalvoitila äs-keltäin.
iniin samanaikiaJsiyi \ta^
tyl Pariisin Koomillineii Ooiipera
sulkea- lakon vuoksi", kitjtrittaa
englantilainen The limes lehti
Hanskan dramattisia ialonddlisla
asioita käsitellessään. Todella
koomillisen oopperan ttmnelna
vallitsee, kun hallitus antaa lakeja,
jolka de facto merkitsevät
frangin devalvoimista, vaikka. Julkisivua,
yritetäänkin pitää edelleen
yllä nilhknui ei mitäaii olisi,
tapahtunut. — The Times.on osunut
ironiassaan todennäköisesti
villakoiran ytimeen. Frangin devalvointi
sinänsä ei tullut minään
yllätyksenä tuskin kenellel^än.
Mutta toimenpiteen seluiya vastaanotto
eri puolilla osoittaa, että
Bourg^-Maunonryn hallitus rahaministeri
Gaillardin johdolla on
ottanut askieleen tuntemattomaan,
_ jonka laskupaikan, pehmeyttä tai.
koyuntta el vielä tnjoineta. Kaiken
tbderäiäköisyyden äiiikaän. se tulee,
olemaan erittäiii kov^ .Tätä
todistavat ankarat taloudelliset tosiasiat,
vidkka Randcälle: talvehtiikin
onnitteluja deyalyoii^iiprö-sessin
johdosia:. Tilaqine Banskas-sa
muistuttaa tällä hetkellä eräs-,
tä maailman sotkuisinta, reittiä,
jonka lyö laudalta tuskin inim
kuin USAn tulUtarlffiiärj(»steImä.
Kaikki odottavat, mutta tärkeitä
Hiljoja oh jo todettavissa. j
MITÄ RANSKASSA^ : j
TAPAHTUI? , . 'V:!
Äskettäin saapui Ranskasta sangen
epäselvästi määritellyin Sanamuodoin
uutisia, joiden mtifeaan
Ranskan frangin devalvointi oh nyt
tapahtunut tosiasia. Tämä kumottiin
ja ilmoitettiin,' että .mistään
frangin 4evaIvoimisestai ei ole ky-symyskä^.
Ainoastaan Ranskaan
matkustaville turisteille myydääii
frangeja entistä halvemmalla eli al-
Je 20 prosenttia virallisen kiirssin
ja vastavasti ranskalaisten qh'mak-t
sättava'20 prosenttia enemmäi; frangeja-
^ saadakseeri • ulkomaideii; va-,
luuttoja matkatarkoituksiin.'. •' :
»Juttk J tämä': "turistikinra^^
tui •; toiseksi, > kun Rahskam: hialiittls'
päätti samanaikaisesti : asettaa
tuonhille 20 prosentin suuruisen vfrt
ron<'tosin > tuohtiveron i uikoon?-,
lelte jäi' eoOpro&ehttiä ikoko:::tuon^^
h f s t a v : j a . ' maksaa viejille,ftikT-'
..i .•• .-i _•..'•••! • ...11 , . - i j t l i . . ; .
patkkioifa 20 prosenttia.
Banslcan hältitus päatU säilyttää
näistä. toimenpiteistä huolimatta
virallisen kurssin muuttumattomana.
Matta piran tuli ulkomailta vastaveto;
Kaikki länsimaat ^ Eng-lanti;
irärjes^ pää^vät muuttaa
valuiittojensa vaihtosuhteita fran
giin. USAn dollariin muuttui vaihtosuhde
* aikaisemmasta . virallisesta
kurasta 350 friangisfa 420 frangiini
Ja inunt länsimaat ovat seuranneet
mukpna samassa suhteessa. Frangin
devälypihti 20 prosentilla on nyt ta-pahttinht
tosiasia, minkä tunnustamista;
B;anska ei; pysty kauaakaan
vitkasteliemaän.' Ktin Ranskan frangin
devalvointia -koskeva • kysymys
joutuu ensi i^yskitussa. pidettävän
kansainvälisen valuuttarahaston ko-,
kbuksen käsiteltäväksi yöi olla inäh-dollistä,'
että frangia devalvoidaan
vielä enemmän. Ei yoi välttyä siltä
vaikutelmalta, että rahaministeri
Gaillard on suunnitellut kovan hoitokuurin.,
antamista annoksittain,
jotta^lääkkeiden, nauUimmen mais-twM
tla^skalai karvaalta
kuin . koko,.deyalyointikalkin
kaiiädne lisäyrtteln^^^ — tyhjen-tämihen
yhdellä kei^
fitÄ'^NE. ENJ^N,';- ;
»feyALyoiNTiA ^ , . '
RaäsVaii fafbtideilisten Vaikeuic-sien
suurin ja tärkein kohde on ollut
jo puolitoista vuotta yhtämittaa
huonontunut kauppatase ja valutit
tavarojen hupeneminen.. Vuonna
1955 Ransican • kauppatase, osoitti
kuukausittain keskimäärin 5.1 mrd.
frangin vientiylijaämää. Viime vuosi
päättyi sen sijaan 29,5 miljardin
frangin tuontivoittoisuuteen. Kuluvan
vuoden ensimmäisellä- puoliskolla'
vajaus .oli noussut, jo yli 43
miljardiin frangiin kuukaudessa;
Jo.viime maaliskuussa Mollet-in
hallitus ryhtyi supistamaan tuontia.
Tämä ei tehönnutj sillä kesäkuussa
tuonti; pääsi yhä kasvamaan viennin
lisääntymättä läheskään vastaavasti.
; Niinpä, tuohtilisenssitalletus-maksuja
korotettiin,, aikaisemmasta
^25^prpi^^fi^ta 5^^^^^^ mikä.
iher^tsi .Jsuuneleist'^», tuonnin f li
berälisöimfMelinieii^Nm
ija ttitillhii^irajoifösta; -M tämä
käähiE^ riktäihjH,-^
,vut- pliyatf^d^lleenkin: peldttavab'
vajauksellisia. Bourg^s Maunouryn
hallitjijit^^ö;^^
viime vukorir vaihteen, iyirkäti töi-.
toäi^etjtäbhnin^^äefeÄ
Dortmiihd. —• Saksan valtakunnallisen
yleisurheiluliiton puheenjohtaja
Willy Dätime on lähettänyt
Saksan sisäministerille, tri Schröderille
kirjeen, jossa hän valittaa
Bonnin ulkbmihisteriön toiminnan
estävän urheilusuhteitteh syntymisen
Länsi S^san ja sosialististen
maitten välille. Daume jatkaa, että
valtakunnanliitto sekä kaikki sen jäsenliitot
aikovat vastustaa: Bonnin
antamia määräyksiä, jotka sisältävät
"yleiset suuntaviivat itävaltioi-den
kanssa tapahtuvaa urheilukos-
...........
ketusta varten." : •; f
Hän muistuttaa kirjeessään, että
ennen Unkarin tapahtumia määrätyt
piirit ulkoministeriössä vakavissaan
yrittivät saada länsisaksälaiset
urheilumiehet jäämään pois olympiakisoista.
Joitakin päiviä sitten kieltäytyi
Bonnin ulkoministeriö myöntämästä
maahantulolupaa eräälle venäläiselle
ja kahdelle unkarilaiselle urheilujoukkueelle,
mikä toimenpide
sai osakseen ankaraa arvostelua
myös poliittisissa piireissä.
USA ei äntanuf viisumia eestiläisille
lfitii|is|itl(it^^
Eestiläiset eivät suostuneet rilcollisteii
lailla sAynnenjäliden kuvien ottoon
Moskova. (SIB) -f- Izvestija selostaa
syytä, Joka esti Eestin evan-kelis-
IuierilaJsen kirkon .edus-iajaa
matkustamasta luterilaiseen
3. maailmankonventtiin Minnear
potisirii USAhan. Lehti lainaa
seuraavat kohdat Eestin arkkipiispa
Jaan Kliviön asiasta antamasta
tiedonannosta:
Saimme bsanottokutsun; pääsihteeri
herra K. Lundqvistilta
sia rikkoen, se joutuisi hetikoh-taisesti
niin voimakkaan- yleisen
mielipiteen painostuksen
kohteeksi, että sen täytyisi joko
taipua tai taittua. .
Kuten sanottu, meistä tuntuu,
että Lontoon äseistariisu-miskönferenssi
päättyy odotettua
pienempiin tulok^^ Siksi
on välttämätöntä ennakkdluu-lottomasti
tukistella niitä seik-.
koja, miksi ei sopimukseen ole
pääs^, vaikka maailman yleinen
hfiielipide vaatii hetikoh-taista
varustelukilpailun. aiheuttaman
talouskuorman ke-ventäniiistä.
Selvää myös on,
ettäjvalyeuttmut yleineninielir'
pide tulee maiulmismlaajui^
eristämään jyvät akanoista ja
tekemään asialliset johtofKiä-tökset,
ei vain epäonnisttumsien
^jdstä, Vaian myös -siitä, mit^
nämä Jälelläolevat kiista^^r
myfcsöt :Ö1I' ioi>iiilä~rätklä^ "
(Ruotsi) hyvissä ajoin. Vaikkakaan
Eiestin evankelis4uterilaihen kirkko
ei kuulu maailmankonventtiin,
otimme kutsun ilolla vastaan. Eestin
evankelisluterilainen kirkko halusi
ahtaa panoksensa tapahtumaan,
joka edistää protestanttisten
kirkkokuntien yhteistoimintaa ja
niiden samoin kuin maailman kaikkien
kansojen yhteisymmärrystä.
Eestin luterilaisen kirkon edustajina,
maaUmslnkonventtiin aikovat
matkustaa konsistorin asessori, rö/
vasti J ; Voolaid, Tallinnan Kaarlen
seurakunnan ku-kkoherra K. Räät-sep
j a arkkipiispa Jaan Kiivit
Kun kaikki matkaan liittyvät
muodollisuudet oU jo hoidettu,
mtiUe Umoifettiin USAn valtioh-departmehtin
vaativan meiltä Amerikan
inaahantuloi^ännön mukia-sesti
sormenjälkiä. Meidän vastalauseemme
tämän loukkaavan menettelyn
soyeitamisesta Eestin
evahkelis luterilaisen kirkon edustajiin
yhtyi myä$ konventin p ^
sihteeri hra K; JUnidqvist. Siksi
meidän oli pakko Ilmoittaa konven-tin
järjesfeiytoiiaaik|D^ että pidämme
sormtehjäKieh ottamista mr-yqa
ialehtayana nieiäettelynä, eilcä
ainoastaan meitä kohtaan henkilökohtaisesti^
vaaä kSko luterilaista
idurkkda 1^^^ torjuihme
jyrkästi selläisen^y^ rääi
matkaamme USÄhan ^ oli malidö-ton^
tayasti jpää^^
niai^e^
;yi^fcädys^m^^
kohyehtille menestystä, "siunaiisila
iniseksa.;jNämä' töilrri^äpiteet
kuitenki9.iumgen'pahäiti rlstirihlas:
,: jGa^lardin suuj^
~m'e~n p'i*te i'i miikäah 'Ranskan tubri;
nin pitäisi supistua 100 miljardiin
frangiin kuukaudessa,, kun se esimerkiksi
viime toukokuussa oli yli
200 miljardia frangia. Vastaavasti
pitäisi viennin arvon nousta. Miitta
ranskalaiset Jtuotta^at kysyvät, mi-tdn
ajanoloon tuotantoa.: voidaan
kohottaa, jos tuontia supistetaan?
Englantilamen;: The- Times, huomauttaa
ivallisesti, että olisi kovin
mukavaa, jos Gaillardin pelkät sanat
voitaisiin muuttaa kovaksi rahaksi..
Näin ei Ole asianlaita. Tuontirajoitusten
ulkopuolelle on-jätetty
elintärkeät tuontitavarat, mutta
näitä ei saadakaan hintaan 1 dollari
= 350 frangia, vaan dbllarista
on maksettava 420 frangia nykyvaiheessa.
Mitkään vientipalkkiöt eivät
voi tehdä tyhjäksi raaka-aineiden
tuontihintojen ja sen mukana
sekä kotimaisten että vientihintojen
nousua. Lontoon rahamaailman
keskusta Cityä ei hämätä sanoilla.
Tämä käy selvästi ilmi Englannin
kannanotoista.
VELKOJA VELKOJEN PÄÄLLE
^ Rahiskan ainoat: vaikeudet eivät
pysähdy alijäämäiseen kaiippata-s^
eseen.. Maan 'valutittavarat ovat
supistuneet puolentoista vuoden aikoma
.50 prosentill^. Ranskalla oli
kultaa ja valuuttoja vuoden alussa
yhteensä 1.210 miljoonan dollarin"
arvosta. Ne' supistuivat vuoden alkupuoliskolla
yli kolmanneksella.
• Tässä yhteydessä on huomattava,
että Ranska on ihyös: liostanut ja
käyttänyt 263 jniljoonaa dollaria
Kansainvälisestä,! Valuuttarahastosta.'
Lisäksi Ranskalla on onneton
asema Euroopan ihaksuliitossa
(EPU). ' Maa on suurin velallinen
kyseisessä liitossa j ^ kun veloista
on maksettava kullassa noin 5 prosenttia,
on Ranskan ollut tartuttava
tämänkin johdosta kultavaroihinsa.
PESUA PINNALTA : / ;
Gaillardin aikaisemmat vakautta-mistöimenpiteet
käsittivät valtion
menojen supistamisen vähän yli 10
prosentilla. Hän saikin puserrettua
5.00 miljardin frangin suuruiset m|?-
not-5;iq0' franilih sitehj että julki-,
sia< investqintimenoja - ja: kotiniaan
puoltistusmenoja:. supistetaan, Miit--
taj,iJlanskan suuri^nma^. Önn^^^^
.rautid^n,. Algerian ; ,sotiläsmehoj^.
nieleniät mammuttimaiset menot TTT-yli
miljardi frangia päiväsiä' —j jä^-.
vät kbskeraättai''
on aivan jpniä
erSSm JieapaivIlKL Kun ashdjo
sisälle kbime huonetta käsittää
puhtautta uhkuvaan huoheistoi
auttoi meiö rapautumaan pääQ
takeistamme reipas täti ihminen. -
ka oli kyllin vanha ollakseen i
^tfflä ja fcyn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-05-02
