Vapaus, January 12, 1960

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Sivu 2 Tiistaina.Uammik. 12 p. — Tuesday, Jan. 12, 1960
mi
te
. (LffiERTT) — Independent Labor
'Organ of Finnish Canadians. Es--
tablished Nov.';6. :i917.' Authorized
as second dass'! m a i l ' by! the. Post
OÖice" Department., Ottawa. Pub-l
e d l t l i r i c e ^veekly:. Tuesdays,;
Thm'Sdays;vand;Saturdaysby'VapauS''
Publishing Ckmpanylitd;; at 100--102
Elin St. W^:•;» ^idbui7; .Ont;ii^Ganadai
telephones: Bus. Office OS^4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265, Manager
E. Suksi, Edftor7W^klund. l^Iailing
address: Box 69, Sudbufy. Ontario.
Advertising rates upon 'application.
Translation free of char^e.
TILAUSHINNAT:; - •
Cänadässa: \ 1 iVk. 8.00'6-ik.'4.25
•'i, 3 kkr'250''
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9:o6,6*k^. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6,kk. 555
1^
9'^
lv ~
. N.
Iken myöiiteitien ohjelmapuhe
' Ylidysvaltain presidentti Eisenhower piti maansa senaa­tin
ja' edustajahuoneen yhteisessä, istunnossa kongressissa
viime torstaina vuotuisen ohjelmapuheensa, mikä oli samalla
hänen viinieinen_^ohjelmapuheensa, sillä vuoden alussa alkoi
hänen' viimeinen virkavuotensa Yhdysvaltain presidenttinä. '
TMjän toisen presidenttikautensa päätyttyä mf. Eisenhower~
astuu ^syr^ään jajiänen tilalleen valitaan ensi marra,skuussa
uusi presidentti — joka republikaani-jtai demokraattipuor,
lufiesta. ' ^ > ~
Kuten tavallista, suuren naapurimaan^ presidentin vuo­tuinen
ohjelmapuhe — "State of the Union" puhe — sai tääl­lä
Canadassakin suurta huomiota osakseen ja me puolestam-
^ me puolestamme myönnämme avoimesti, että 'se oli meidän
mielestämme' hänen kaikkia edellisiä ohjelmapuheitaan pa­rempi
ja miellyttävämpi.
Totta, ettei presidentti Esenhowerin ohjelmapuhetta
voida rinnastaa edesmenneen presidentti Rooseveltin par-
, haisiin ohjelmapuheisiin. Totta on sekin, että Eisenhowerin
' toirstaisessa ohjelmapuhej^ssa oli'vissejä epämiellyttäviä jät­teitä
siitä hyisestä kylmän sodan voimapolitiikasta, minkä
luonteenomaisena piirteenä oli sapelinkalistelu ja seikkailu
"sodan partaalla". Mutta kaikesta huolimatta hänen pu­heensa
yleisvaikutelmana oli tietoinen halu auttaa kansain­välisen
jänntiystilanteen huojentamista^, kylmän sodan edel­leen
lauhtumista, kansainvälisten: suhteiden parantumista
rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen muTcaisesti ja koko ih­miskuntaa
nyt uhkaavan varustelukilvan lopettamista aseis-tariisumissbpimuksen
avulla.
Heti puheensa alussa mr. Eisenhower korosti, että'hänen
ohjelmansa keskeisimpänä tavoitteena on-rauhan tavoittelu;.
Hän esitti omalla tavallaan ja tietenkin omalta näkökannain
tään toivomuksen,-"että tammikuun 12' päivänä. Genevessä: ko-;
kööntuVassa konferenssissa, saataisiin myönteisiäv^;.!^^^^
ydinaseiden-kokeilujen lopettamiseksi.:
mitään Berliinin ongelmasta ja Saksan yhdistämiskysymyk-sestä,
presidentti Eisenhower korosti kuitenkm sitä, e t t ^ .
tään• on aseistariisUmiskysymyksestä: entistä/^-:
l'
k
toiveita neuvoteltaesa Neuvostoliiton kanssa.
Erikoisen mielenkiintoinen ja ajankohtainen oli presi­dentin
arvio karisainvälisenjännitystilanteen.huojenemisesta:
i y l e n s ä j ä sen merkityksestä erikoisesti. Hän sanoi Neuvosto-
:liitort viimeaikaisen esiintymisen osoittavan ;'^että "edessä ^ o
ehkä vähemmän jännittyneen tilanteen mahdollisuus" idän
ja lännen välisissä suhteissa, jajiän varoittvilmeisesti niitä
piirejä, jotka eivät halua puhuakaan jännitystilanteen lie­ventämisestä,
ydinaseiden käytön kieltämisestä j^
• sumisestä: "Meidän täytyy murta» -toivottomuuksien ja: krii-,
sien-hirveät-ympyrät;;jötkay jos:saavat:'jatkua esteettömästi,
voivat kehittyä vydinase-onnettomuudeksiS;järjett^^
huipuksi", sanoi hän.' ' , ^
• Presidentti Eisenhowerin puhe, tai paremminkin sen joh­dosta
julkaistut laitaoikeiston mielenpurkaukset palautta­vat
tavallaan mieleen'NLrn pääministeri Hfushtshevin lau­sunnon,
että hänellä (Hrushtshevilla) on vähemmän opposi­tiota
rauhantavoitteissa: kuin presidentti^^: E
V Vissit erittäin vaikutusvaltaiset yhdysvaltalaispiirit, JOIT
den leipätyönä ei ole'vain poliittinen: k
V ä ä n myös sotatarveteollisuuden käynnissäpitäminen, ovat
suhtautuneet hyvin nyrpein ja hurisevin mielin presidentti
esimerl^iksi Rockefeller veljesten rahaston, John Hopkins
-yliop^ton: ja^.^^^
•mu^n ja niiden raporttien perusteellavkiirehdittiinamerik-
«kalaisille selostamaan, että presidentti'Eisenh^
. ohjelma vie maata päin mäntyä — että aseistariisumisen ja
kansainvälisen:yhteistyön.asemesta:on pantava entistä enem-.;
.män painoa varustautumiseen ja.yhä; vain varu^
Näiden sapelinkalistelijain mielestä ei rittänyt lähestul­koonkaan
^ presidentti: Eisenhowerin^ siitä, että
Yhdysvallat on aseellisesti voimakas, ja että Yhdysvaltain
Atlas-ohjuskin on saatu jo viisitoista kertaa osumaan maa­liinsa.
Enemmän on saatava aseita, ohjuksia ja muita sel-
• laisia sotavälineitä ,^ m
tumaisen suuria voitto^osinkoja,vataivat yhdysvaltalaiset sa­pelinkalistelijat
yhdestä suusta ja vakuuttavat, että näin ei
'voi jatkua ainakaan sitten enää kun Eisenhowerin hilalle
tulee toinen presidentti. « ^ " ^
Toisella puolen on kuitenkin Yhdysvaltain varsinainen
kansa — joka on lukemattomin tavoin osoittanut,' että se
;>"^^
lun lopettamista, ihmiskuntaa uhkaavien ydinaseiden tuhoa­mista
kansainvälisen sopimuksen perusteella ja kaikkien
. kansainvälisten kiitaskysymysten ratkaisua rauhanomaisin
keinoin. Niin voimakas on Yhdysvaltain tavallisen -kansan
&räuhanvaatimus;ja rt^
-joskin rikas ja poliittisesti~ySelä vaikutusvaltainen sapelin­kalistelijain-
ryhmä joutuu<^^ ä ä i ^ kuuglelerfitan.
Mutta,tämä ^tavallisen-kansan ja" näiden vaikutusvaltais­ten
kylmän sodan ^ahkarien^välinerf väkikapulan veto sel­vitti^
"osittain-myös sen, miksi "presidentti ELsenhowerin oh-
-f-jelmäpuhe olf paikoin voimakas ja hiyönteinen ja toisin pai­koin
hapa^oivarj^kielteinenkin. ' -
m
te
N-liitoiOimmiatti-yhdisfysvalluds-
1(untä Suomeen I. •
Helsinki. — Viime torstai-iltana
saapui>Seutulan:Ientokentälle Mos­kovasta
erikoiskone tuoden Neu­vostoliiton
i ammattiyhjlistysvaltuus-kunnan
Helsingissäciperjantaina :al-:
kaneeseen rv: suonialaisrneuvostoliit-
^olaisen ammattiyhdsitysKomissio-:
hin-'kokoukseen. Edellinen ' kokous
pj^jettjjin Moskovassa viime huhti­kuussa
Ennakkotietojen mukaan nyt
Helsingissä pidetyssä kokouksessa
t u l i ' esille Neuvostoliiton ja Suo­men
'ammattiliitfojen yhteistoimin­nan
kehittäminen. S A K on pyytä­nyt
jäsenliitoiltaan tktä-varten esi­tyksiä
: i ^ h t e i s t o i m i M a j v ^ k e h i t t ä m i?
sestä liittojen - puitteissa-Mainitta: telma vaikeuttaa
kooTT, että päättyTifeen vuoden ai- ^ tavoin hänen oniaä" elämäänsä.
kahdet kasvot
ikana on suomalais-neuvostoliittolai^;
nen yhteistoiminta merkinnyt val­tuuskuntien
vaihtoai; keskinäisiä m-formaatioita.-
luennoitsijain: vaihtoa
jne.
^ _
Ilman muuta on selvää, että
jos jäiset kadut ja tiet pidetään
suolaamattominai niin ;se. lisäisi:
palgon a u to-onnettomuuksien
mää rää ja tekis i;, t a 1 vi a j on: m e i r
dä n ; oloissa m me - suorastaa n
mahdottomaksi.
Mutta vasta viime viikolla
lulr sudren yleisön tietoon yk­sinkertainen
ja tosiasissa halpa-esitys:
siitäy mi ten:aut(5j«ii ruos-::
tumista voidaan nykyi.s|el^
kin paljon vähentää,yjos on
vain siiheli halua. '
Toronton ammattiyhdistys­ten
kaupunkineuvosto ehdotti
hankkimiensa tietojeni ^perus­teella,
että JOS kaduille ja teille
talvella pantavaan suolaan se-,
kotettaisiin pauna ; fosfaattia;
:sa t aa s u oi a p a un aa:: k oh t i, n i i n
sillä - vähennettäisiin 95-pro-senttisesti
autojen ruostumista.
Mutta sen sijain, että olisi ter­vehditty
^täi^ rakentavaa eh­dotusta,
- asianomaiset viran- j
omaiset
mään"
"Rahalehdistö? Mitä tuo pu;
he jostakin erikoisesta '4iahaleh-distöstä"
oikein tarkoittaa? Eihän
lehdistöä voi olla kahta lajia. Pu-
' heet "rahalehdistöstä" ovat pelk­kää
kommunistien keksimää' hä-^
mäystä!" — Näinhän porvarillisel-la
taholla väitetään päivästä toi­seen.
• Neuvostoliittolaiset satijrikot
Ilja Ilf 'ja Jevgeni Petrov antavat
teoksessaan "Kultainen v a ^ k a"
hirtehisen Iconnasankarinsa Ostap
Benderin huudahtaa: — Kehitty­neen:
kapitalismin oloissa miljo­nääri
on kansanomainen hahmo! ;
\ . • ' Todellakin: kansanomainen
hahmo: Mutta miten hänestä voi
sellainen tulla? Eihän "tavallinen
kadun mies voi mitenkään näh"Hä4
'-"luonnostaan" - kansanomaisena
feliahmona, l o n k a edustama"^järjes-
Siis suurkapitalismi on' t e h t ä-v
ä kansanomaiseksi. E n t ä — k u ­ka
moiseen puuhaan viitsii ryh­tyä?
Vastaus:; Juuri rahafehdistöi
, • Miten rahalehdistQj^menette-le^^?
OttakaamlAe esimerkki: A l ­fred
Krupp: von BohlenundvHal-bash.
Miltä, hänen kuvansa näyt­tää
toisaalta rahalehdistössä, toi­saalta
rehellisessä., lehdistössä?
Esitämme seur.aa\?assa vuorotellen
näytteitä s i i t ä , ' m i t e n muuan Uni­ted-
Press Internationalin uutinen
__ jonka Suomen lehtikunmgas
Erkko kiiruhti välittämään SU07
malaisjlle lukijoilleen — Kruppia
kuvaa, ..vu
joista Kruppm todellinen luonne
paljastuu. A^ertajlu osoitlaa, "mika
ero 011 rahalehdistoUä ja demo­kraattisella
lehdistöllä.
' S O R A J A N JA K R U P P N POS­K
E T EIVÄT KOSKETTANEET
T O I S I A A N • ^ S t . Moritz. (Ul»I) —
Saksalainen teollisuusmies Alfred
Kijupp von Bohlen und ^ Halbach
tanssi unkarilaisen^, czardas-soolon
Persian entisen kuningattaren So-rajan
hänelle ja 14 muulle vieraal­le
järjestämässä jul;ilassa . . .
' ::•: ::v:-:'^:'^:::':'':':v f-^' •: '.^^^-i '•::':•::••^^ £^n::^v^:: ^^'.^^^^:':
, • Huhtikuun 11 päivänä vuon­na
1945 everstiluutnantti Claren­ce
Samgoen, mukanaan joukkue
amerikkalaista jalkaväkeä tunkeu-
: tui Essensisäi loisteliaan .Kukkula:
palatsin 100 jaUm 'pUuiseen .vas­taanottohalliin
ja kysyi, oliko
isäntä tavattavissa;. Palveluskunta
seisoi mykkänä ja peloissaan, rai­vostunut-
upseeri oli juuri tähtää-
' mässä pistoolillaan seiniä" koris-
_tavia-illohenzolleinrsuvun kuvia;
- ^ u n . liukas.T-kalpea olento-'solahti
=^portaitaalas-ja'^ tiedusteli., virheet­tömällä
englannmkieleltä:
— Mitä voin tehdä hyväksenne,
hyvät herrat?
— Oletteko te Kiupp? kysyi
muuan jalkaväen miehistä,.ja kun
olento, nyökkäsi, : tokaisi eversti­luutnantti
Sagmoen -historialliset
sanansa:
— Te,.p—iäiset aloititte tämän
sodan, ja nyt me näytämme teille,
kuka .sen lopettaa!
. \ . Seurue siirtyi . . . historial­lisesta
Chesa Vigilian majatalost;i,
Palace-hotellin baariin ilman odo­tettua
ilmoitusta siitä, että vihreä­silmäinen
Soraja ja kookas; komea
Krupp aikoisivat m<>nna naimi-t
i i n . .
kuollut 1.. maailmansodassa" kau^
kana 'rintamalta, Pariisissa, Pit­kän
Bertan (o.s.' Krupp) kauko-kranaattiin;
^ ' todennäköisemmin
hän kuitenkin ajatteli niitä ^poruk­k
a n s a p o i k i a , jotka' .oVi ^aalittu
Etelän puuvillakentiltä, ' Califor-nian
puutarhoista, Texasin öljyn­porauksilta
ja New Yorkin Ala-kaupunifsta,
jotta'he löysivät ra-paisen
kuolinkuoppansa Arden-neilla
'Euroopassa — sivistyksen
kehdossa — Kruppin laatuaseiden
-repiminä.v M u t t a . h ä n k ä ä n ei ollut
:v v i e l ä : n ä h n y t niitä luurankomaisia:
kummituksia.f joiden vanginpukua;
koristi juuatlaisten Daayidin ^tähti
— n i i t ä tuhansia orjatyöläisiä,
jotka "olivat vielä hengissä amerik­kalaisten
_saapuessa_Kruppin teh­taille.
Hengissä siitäkin huolimat-
"^tar etteivät" he saaneet poistua ko­rneillensa
luota edes helvetillisem-mässäkään
ilmapommituksessa . . .
: Ehkäpä everstiluutnantti Sag­moen
muisteli isäänsä, joka oii
. . . Krupp istui Sorajan oikealla
ja /Liechtensteinin cruhtinas Gons-t
a n t i n r hänen: vasemmalla puolel­laan
kynttilänvalcssa pidetyillä päi­vällisillä
. . .
• Niin, istuminen on kyllä tut­tua
herra Kruppille. Nurnbergis-sä
koko sivistynyt: maailma^hät-:
k a h t i ; tämän Tykkien Kruunun­prinssin
sotarikosten :laajuutta ja
:monimiisuulta; mutta kuoleman-langaistuksen
hän vältti. Hänet
luoinitliin pitkäaikaiseen van­keuteen
Landsbergiin monien
muiden kanssa, jotkd olivat voi­miensa
mukaan yrittäneet saada
loista maailmansota leimahta-iiTaan
— ja onnistuneetkin siinä
Mutta herra Krupp oli sivistynyt
TOIVEITA INTIAN JA KIINAN
RAJAKIISTAN RATKAISEMISESTA
Peking. /— Täällä olevat monet
u 1 köniM ala isät • asioiden • seu r aa j at
ovat - Sitä mieltä, että Kiinan pää-m
i n i s l o r i G h o u E n - l a i n . ehdotus hä­nen
ja: lutiaii; pääministeri iNehrun
tapaamisesta: tulee;. pysymään X?it-tämättömänä
huolimatta siitä,::että
Nchril heti kieltäytyi' kohtaamasta
Choir En-lait:i joulukuun 26 pnä.
, .. , , , He huomioiyat, etla Nehiu ei pe-k
u r e h t i v a t selitta-; ,.,.,^.,^^,^3^., k.eitänyt kahden pää-"
h e t i , e t t ä se on " l i i a n 1 n„„j^,te, ^ kohtaamisen tarpeelli-j
kallista hommaa".
S:. Mistä: sitten.,on •rahallisesti
kysymys? Yleisten arvioiden
mukana katujen suolaamisseta
johtuva 'autojen ; \ruostuminen'
aiheuttaa torontolaisille $10,-
000.000 menot vuodessa. Fos-
Maantiesuola ja autojen ruostuminen
*' Alitoilijat tietävät yleensä, että heidän maksettavakseen
tulee suria autonkorjausmaksuja — joko uuden auton osto
tai suojakaarien uusimisen muodossa -— nimenomaan siksi
kun talvisilla maanteillämme joudutaan käyttäjään paljon.^;-
- suolaa. • .
, Yleisesti myös tiedetaan, että jos jättilaiskokoiset auto-
' y,^^iöt panisivat edes senkin verran varoja ruostumisen eh-
> ','^käiseniisen| tutkimiseen ja ruostUhnista vastustavan autopel-lih
kehittämiseen, mitä ne käyttävät "dollarihymyjensä"
?'; matta' parempi. 'Mj
.suutl.i
Ne, jotka ovat seuranneet moni­mutkaisia
kehitysvaiheita rajakysy-riiyksessa:
ovat-havainneet, e t t ä ' k i F -
jeenvaihto kahden pääministerin
välillä on muuttunut eräänlaiseksi
neuvötteluluontoiseksi: ja tilantees:
sa on tapahtunut kääntymistä pa-a
a t i n ' m a r k k i n a h i n t a on 15 tempaan suuntaan. Chöu En-lai sa-s
^ n U * ä , : a u n a . . J a k u n Torontos-,
s a k ä y t e t ä ä n Vuosittain katu­jen
suolaamiseen 160,000 ton­nia
suolaa, niin se tarkoittaa,
että siihen tarvittava fosfaatti
tulisi maksamaan vain puoli­sen
miljoonaa dollaria.
Puolen miljoonan dollarin
fosfaattiostoll» voitaisiin siis
ylläesitetyn mukaan säästää
autoilijoille kymmenen miljoo-.
naa dollaria! Sen parempaa
rahasijoitusta kansan taloudelli­sesti
ei löj^dy *mistädn muual­ta?
Mutta voidaan kysyä, estää­kö
suolaan seattu fosfaatti to­della
autojen ruostumisen? Il­man
muuta on selvää, että am­mattiyhdistysten
torontol?.'nen
neuvosto ei olisi tällaista ehdo­tusta
tehnyt, ellei se uskoisi
asian 'niin olevan.Toisaalla:
Ontarion: maakuntahallituksen
viranomaiset myöntävät, että
laboratoriokokeissa k.o. määrä
fosfaattia estää 95-prosentii-sesti
metallin ruostumisen,
mutta arvelevat, että käytäp,-
nössä voisi kuitenkin käydä
niin, että se estäisi ruostumis­ta
"vain" 50-prosenttisesti.
Mutta tälläkin perusteella
saataisiin , fosfaatin käytön
avulla suria säästöjä autoili­joille.
^- -j-
"Yleinen niielipide -sai täkä­läiset
suuret autoyhtiöt" pakoi-tetuksi"
pikktsMtojen tuotan­toon,
vaikl^fcw^ulistiyat,;ettel
niitä koskaan tällä mantereella-tuoteta.
Aktiivinen ^ yleisen
mieliprteen painostus voi myös
saada aikaan sen, että autojen
korit' valmistetaan ruostumis­ta
vastustavasta aineesta; tai
että mäantiesuolaan seataan
ruostumista ehkäisevä ainetta.
Jotakin on tässä suhteessa
joka tapauksessa tehtävä sillä
autosta ön nopeasti tulbssai niin
kallis "mööpeli',' '.ettei tavalli­sen
työläisen ja farmarin kan­nata
sitä enä4 pitää — tai jos
olosuhteet siihen pakottaa,
sitten on syötävä useasti hal­paa
. makkaraa silloinkin ' kun
tekee mieli, hyvää kinkkua! •
noo, kirjeessään, etta tosiasiassa
'•periaatteessa; nykyinen lilanne;;ra-jdlia
on jaanyt ennalleen * senjal-
Kirj. Sydiie^Gordoii / r i i b e t i n ' vapautuksen intialaiset
ijoukot ovat: tunkeutuneet tälle alu-k
i i r i ä ' joka käsittää noin 50,000 ne-
I ho m a 1 i 1 a ? s. La n s 1 raj a
suuriinkin, :on ystävällinen
on "työläisten sosialistinen maa,
jos.sa riisläjäluokka ja i m p e n a l i s t i - ' " « ' ' « l " " " '''"»^«tin ja Smkiang-Ui-set
voimat, jotka ovat pjrkmeet ' « " ^ « " « ' " ' ^ ^ n alueen, noin 18-
..luevaltauk.siin ja aiheuttaneet toi- J^eliomailia Tämän alueen lapi kul-slin
maihin ;^kohdistuneita.provok:i-;
toorisia lekoja, o\'at .unuaksr syr­jäytetty-'-.'."-"
•.•••..,.:"••.;..•,:•:.-.:..-.•>-...:•.'•,
Kiina hylkää "suu.valtain k i i h k o - ' ' ^ " ' " " '^"J«U eteläpuolisella alueel-isanmaallisen
suhtcuUimisen toiMin "^^'^1'' k^hoittaa
maihin Koska puolet maasta on l^"n^'l<.<SM poistumaan länsiosassa.
halvaan asuttua, mm "olisi äarim-j J«>^'''' ^^""»"""^
' lian hallintaan.
4) Vieläpä v. 1952 kaikissa In-
;liaiy :yiV<illisissa -kai^^
käsittää ai-;
koe: Sinkiangiii^/^^^etiiv .valtatie.
; ; 3 : ) ; . lnlKi'haluaa pysyä perinteelli-
.sfstl K11 naiFe kuu 1 uvai 1 a ns. McMa^
j a miellyttävä vanki — J a sitä­paitsi
Krupg^yhtymän ehdoton pe­rillinen.
J a niinpä saivat. amerik-
^ kalaiset entiset jalkaVäkimiehet ^ja
- everstiluutnantti Sagmoen hSm-
'^mästyksekseen lukea'piankin leh­distä,
e t t ä ensin krupp~armahdet-t
i in j a vähän myöhemmin häii sai
yhtymänsä jälleen johtoonsa ja
omistukseensa. — (Kahdentoista
vuoden tuomiostaan hän istui
kolme).
. . . Krupp oli ensimmäinen, jo­ka
vei Sorajan tanssilattialle juh­lan
aikana. Illan edistyessä j ä i So-raja
v kuitenkin taka-alalle, kun
Kr,upp>! pyysi ;^mustalaisorkesteria
soittamaan ja ryhtjri tanssimaan
czardasia, ensiii-yk^inäah- ja^sitten
muiden v i ^ a i d e n kanssa . . .
• Olipa onni, että löytyi vielä
' mustalaisorkesteri-- my
herra Kruppin tanssia! .Mustalai-set
olivat: nimittäin Kolmannessa
Valtakunnassa "hyödytöntä ro­tua^-
samoin kuin- juutalaisetkin.
Myös' mustalaisia työskenteli or­jatyöläisin.
:kruppin; tehtaissa, jo­ten
hän ja orkesteri olivat ikään-
• kuin vanhoja^-tuttuja; Soita mus­talainen,
sinä määräät tahdin ja
Krupp tanssii. Aikaisemmin oli
päinvastoin.
. . Soraja ja Krupp ovat suo­rittaneet:
useita: yhteisiä : kävelyret­kiä;:
syöneet ::päivällistäryhdessä: ja
viettäneet yhteisen jouluaattoil­lan
. . .
: 1^ , Myös. Kruppin orjatyöläiset
tunsivat yhteiset kävelyretket pa­rakeilta
tehdashalleihin ja teh­dashalleilta
parakeille. He myös-
.::kin.."söivät päivällistä yhdessä'' ja
toivoivat; etä: natsien kuuluisasta
keskilysleiritunnuksesta "Työ te--
—keer^vapaaksi!" tulisi -lopultakin
totta. Ja tulihan siitä — niille,
jotka selvisivät hengissä "leikin
loppuun"; Kruppin perinteet elä­vät
edelleenkin hänen entisten
orjatyöläistensä muistissa. —
maisen naurettavaa ajatella; eitä se
yrittäisi aiheuttaa - häiriöitä jonkin
naapurimaansa harvaanasutulla ra­j
a l l a"
Nehrun esittämiin eri^oiiikysy-myksiin-
Chou: vastasi seuraavasti: :.
Irit.iaii: rajaa ei oltu merkattu,:;Nyt
liliUia haluaa Kiinan suostuvan sel-laiseen
- li n j aan; j osta ei. ole. sovittu
1 j a ' j o t a ei ole koskaan ollutkaan.
- 1 U i n t i a .pyytää Kimaa vetämään ^ j<^,„i;i p', hyvhksy tällaista katsan-joukkonsa.:
pois .Longjun. rajatuki^^^
kohdasta. Jos läta todellakin pide-, 5) Yamim lisäksi Chou ehdottaa,
keon kun kiueen\aihto paaminis- ^^an Intian puolelta taikeana mm j etta molemmin puolin peiaytettäi-lerien
välillä on ollut käynnissä. ' suostuu siihen silla ehdolla,; joukot 12 mailia nii.stä asemis-
Ei voida myöskään kieltää ~ ^ ä «^^^ J"^'''' ^»"ostuu samaan pcriaal-, t;,, joissa ne nykyään,, ovat ja ha-tosiasiaa,
ettei viime aikoina^ole.olr
lut rajakahakoita. Chou sanoo
myöskin\ .että nykyinen mielipide-vaihto
ei'ratkaise asiaa j a - e t t ä ' k a h ­den
maan: edustajien on neuvolelta-.:
'Va;:5;>':t:Ti:K^
• .Ehdottaessaan neuvottelupäiväk­si
joulukuun-26 päivää, han ilmoit­ti
:että voidaan.sopia jostakin myus-ta
päivästä, joka olisi Sopivampi In­tian:
pääministerille :ja: Nehru;to­teaa
kirjeessään, ettei hän periaat­teessa
vastusta neuvottelua.
Nehiun suorittama Choun ehdo-tiik.
sen; neuvottelupäivän hyl^äämir
nen ei tee tyhjäksi sitä tosiasiaa,
e t t ä kummankin päämiehen välistä
neuvottelua ci voida loppumatto­miin
lykätä. Nehrun parlamentissa
antama lausunto'Choun rajakiistaa
koskevasta kirjeestä tekee välttä-mättömäksr
selvittää sen sisältöä. ,
Choun kirjeessä käytetään säy-seätä
sanontaa ja osoitetaan, että
on halua parantaa ilmapiiriä mo­lempien
maiden välillä. Siinä kan­natetaan
Kiinan—Intian ystävyyttä
ja luvataan, että Kiina noudattaa
Pancha Shilaa ja takaa kaikkien
toisten maiden (kuten Burman, Ne­palin,
Laosin ja Vietnamin kansan­tasavallan)
rajat eikä Kiina pyri
yksipuolisesti rajojen muuttami­seen'vlincka
ne,: eivät, olisikaan sei'
västi määriteltyjä; Tällaisen vakuu­tuksen
tarkoituksena oh laimentaa
Intiassa kiinalaisvastaista propa-on
jo' aiheuttanut protesteja J^epa-lissa,
tarkoituksena on nostattaa
jälleenXijjakysymys ja ;:siten; hävit-:
tää Kiinan—Intian yst3yyys,=1{iin-
•nittää^Intia -imperialististen .valto­jen
linjaan ja lujittaa-taantumuk­sellisia
voimia "maan sisällä.
Choun kirjeessä kosketellaan mo­lempien
puolien väitteitä rajalin­jasta.
Hän korosta^t kahta puolta
asiassa, että jos neuvotteluja tul­taisiin
käymään rauhallisen rin-nakkaisolon
periaatteen pohjalla
niin ei ole olemassa minkäänlaisia
^syitä vastakkaisten, yaatimustcn so-vittelun
tiellä. -
Siinä' ehdotetaan-joulukuun 26
päivänä aloitettavaa' rlcuvottelua
koska nyt on "vaara, että konkreel-:
tinen keskustelu rajalinjasta* voi
päättyä hedelmättömään, molem­minpuoliseen
väittelyyn". Siinä
osoitetaan, että Kiinan kanta naa-purimaihin.
sa, niin . ' p i e n i in ftuin
leeseen ja veläa joukkonsa 10 koh-, ii,.,isj suostuvan siihen,
.dasta Kiinan alueelta, jotka inlia-i Q,OI, korostaa kirjeessään,^ että
laiset joukot ov.it miehitlhneet,. „a,ta kahdenlaisia väitteitä ei voi-mutta
jmi,ta Inti.i oi mainitse sa-1 d-, enempää lykätä ja niistä on tar-
"''llakaan. j pecUista neuvotella.
2) Intia ehdottaa, etlä länsirajnl-; Kirjeen loppuosassa sanotaan
la ' kiinalai.setijouköl peräännytet­täisiin
sen rajan- taakse,; jota Intia
pitäa alueittensa rajana Ja . e t tä In­tian
joukot vedettäisiin sen rajan
taak.se jota Kiina pitää ra lanaan,
on selväsi "kohtuuton ja
askel".
. M i k s i - joukkojen perääntymisen
pitäisi tapahtua ainoastaan länsira­jalla,
jossa Tiibetin ja Sinkiangin
lajat koskettavat Intian Kashmi
riin.? Miksi^ci noudateta samanlais-:
ta menetelmää itäisellä alueella ja
ns.: McMahonin • 1 injal 1 a; jo^sa sitten
seuraavasti-
"Samalla • kun : meidän kahden
luaa n.: i h misla : 1 n nostaa se, .että ti-;
lanne on kehittynyt, rauhaa kohti,
niin. maailmassa on: vielä vaikutusr
taka- \altaisia ryhmiä, jotka vastustavat
sitä. Tällä hetkellä ne tekevät kaik­kensa
kylvääkscen epäsopua Kiinan
j a . I n t i an -välille, Tässä tilanteessa,
olisi kahden pääministerin :neuvo-^
teltava .-mahdollisimman: pikaisesti
sillä me emme ole vastuussa vain
kansoi llemme, vaan - ::vieläpä,;, koko
maailmalle."
. . . Mutta kun shamppanjalasit
kohotettiin •: päivällisen . jälkeen,
vaihtoivat Soraja ja Krupp vain
pitkän katseen; Krupp tanssi useita
tansseja Sorajan kanssa, mutta hei­dän
poskensa eivät kertaakaan kos­kettaneet
toisiaan . . ,
I * Shamppanjalasien kohotta­minen
on vanhastaan tuttua
^ K r u p p i e n dynastiassa; - O n n i s t u ­neet
- k a u p a t - p ä ä t e t t i i n ainav juh-^.
l i i n ; joissa kohotettiin lasit mo­lemminpuoliseksi
- menestykseksi
— isoisän isä Alfred möi tykkejä
;: Bismarckille, isä- .Gustav keisari
Vilhelm II:lle, äiti Hertha ja poi­ka
Alfred Hitlerille. Sittemmin
vaihtoivat liittokansleri Adenauer
ja :Ki-upp pitkän katseen', Krupp
ilmoitti "tukevansa rajoituksitta"
: Liittotasavallan -hallitusta ja niin
alettiin rakentaa uudelleen. Länsi-
Saksan sotavoimia. Ehkäpä tätä­kin:
päätöstä juhlistettiin shamp-panjalasein.
Mutta miksi vihreäsilmäinen
Soraja valttikaan hipaisemasta
Alfredin poskea? "Ehkäpä Krup­pin
lukemattomien ihmisuhrien
:;ajatteleminen vaikuttaa luotaanr
t y ö n t ä v ä s t i . ; Mutta vetovoimaakin
sentään on: Kruppin nykyinen
•omaisuus kohoaa; y l i kolmenkym­menen
tuhannpn miljoonan Suo­men
markan.
. . Keskiyöllä siirtyi seurue Pa-laceThotellin
baariin, lumituiskun
vallitlssa Jatkaakseen tanssimista:
ia ilonpitoa . . .
• Työn jälkeen on mukava ren­toutua.
Alfred Kruppin viimeinen
työponnistus ,ennen :kristikunnan
i i i i i i H p i i m i i i m i i i i i m i H i m i . .
l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l V V im.Vl>-ii<'>:-^'f'~€^'
TARMOKAS mmm
— Teidän p i t ä i s i . tuntea itsenne
hyvin imarrellu^i;^ sillä olen heit- ' '
tänyt tänään kyminenen kaupuste­lijaa
ulos, mutta Teidät päästin si- -fil
sään. - '''.*T
- i - T i e d ä n kyllä, sillä j u u r i minä-pyrin
nyt yhdettätoista kertaa si­sään.
YKSLMIELISIA
j — Olette lannoittanut maan..
huonosti, sanoi maanviljelysneuyo-ja.
Pitäisin ihmeenä, jos saisitte "
siitä kymmenen tonnin edestä veh­nää
syksyllä. _ - , . \
— Niin ^pitäisin minäkin, sillä
olen kylvänyt-siihen perunaa.-.
- V
000 000000000:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
PPgggPPPgQflQO PO O OAPftft-P P
Vie Järvis, Toronto, Ont., täyttää .
perjantaina, tammikuun .15 päivänä -V
75 vuotta. Hän joutuu viettämään
merkkipäiväänsä sairaalassa; reisin v:
luun murtuman johdosta. " ^
' Sylvia Löppönen, Toronto, Ont.,
täyttää perjantaina, tammikuun 15 '
päivänä 75 vuotta.
Hilda Aho, Sudbury, Ont., täyt­tää,
- tänään, tammikuun- 12 pnä 79
vuotta.
V^hdymme sukulaisten -ja t u t t ä *^
vain onnentoivotuksiin.
N
NL saanut aikaan
enemmän kuin USA
myöntää Newell
New York. Eräs Yhdysvaltojen
avaruusvirkamies on sanonut, että
yenälaisten "selvä johtoasema" ra-kettialalla.
t«kee sille mahdolliseksi
päästä .yhä 'enemmän Yhdysvaltojen
edeUe ulomman.:avaruuden tutki-'
muksessa. Tämän ennaktooafvioin-nin
on: tehnyt Homer E; Newell, kän-
.sallisen;ilmapurjehdus- ja avaruus­asiain
viraston avaruustieteiden
öäaÄt^n "apulaisjohtaja.
T Newsllm mukaan nämä kaksi maa­ta-
kilpailevat; lähiavaruuden- tieteel-:
lisessä . tutkimuksessa; mutta "Ulom
man avaruuden tutkimustyössä Neu-'
vostoliitto on ottanut ehdottoman
johtoaseman".
Ne vellin mielipiteen .mukaan Neu­vostoliitto
on saanut aikaan^varuu-dessa
suoritetuilla eläinkokeilla pal­jon
enemmän kuin Yhdysvallat. Ve­näläiset
ovat etevämpiä rakettjvoi-man,
tieteellisten laitteidensa koort"
ja niiden ohjauksen suhteen. Newell
sanoi, etta Yhdysvaltojen kuuntutki-mus
on vasta alkamassa, kun taas
neuvostoliittolaiset ovat jo saaneet
merkittäviä, tuloksia tällä alalla.
rauhanjuhlaa oli^ miettiä, mitä
hän vjoisi tehdä alaistensa hyväk-;
si. Kunnon - työnahtajan on muis­tettava
uskollisia työntekijöitään,
tavallisesti rahalahjalla. Ja kuin­ka
ollakaan. Hänen mieleensä
muistuivat myös ne orjatyönteki-j
ä t , jokia viisitoi.<:«a vuotta sitten
"erosivat" hänen palveluksestaan.
Paljonhan heitä tosin ei enää ol­lut
hengissä, mutta Krupp hyvitti
kaiken antamalla edelleen elossa-oleville
5,000 länsimarkan suurui­sen
— lahjan.
Ehkäpä tapaus Krupp on
omiaan selvittämään, mitä t a r k o i - -
tetaan rahalehdistoUä — ja aut­taa
itsekutakin vetämään tästä
myös käytännölliset johtopäätök­set.
— AJR.
Inhimillistä rääkkäystä"
Viime viikon'torstaina kerrottiin
meidänkin: lehtemme uutisosastolla
siitä, että suuri ja vaikutusvaltai­nen
ranskalaislehti L e M o n de
oli saanut.-"jotenkiijT:käsiinsä Kan­s
a i n v ä l i s e n ' P u n a i s e n ' R i s t i n suoritr
laman tutkimuksen: salaisen rapor-gandaa.
Tämän: TpYopagandan,.jokjHjm
vessa pahoitelleet sitä, että heidän
salainen raporttinsa pääsi päivän­v
a l o o n k . o , ranskalaisen suurlch-den
kauha. Mutta kukaan vastuun^
alainen Punaisen Ristin edustaja
ei ole" y r i t t ä n y t k ä ä n kieltää, ettei-köv^
tässä' salaisessa -raportissa' esi­tetä-^
kylmiä totuuksia armottomas­ta
ihmisrääkkäykspslä. ^ , :
Punaisen Ristin tutkijat vieraili-;
vat Algeriassa 43:11a pidätysleirillä,
inissä on vangittuna .ia kuulustolta-
,vlma algerialaisia, j o l l a ' cpäilliian
misesta Algeriassa; _^
Ranskalaiset " komnuiiustit-^ ja
muutvJsänmaanystävät ovat: pitkän
aik^a; letnfanneej^lanskan vimperi
listisen sodan"Algerian kansan va-pausliikkeen:
fiikahdutlanTiseksi^^i"
kaiseksi sodaksi", mutta milloin­kaan
aikaisemmin se ei ole tullut
n i i n r ä i k e ä s t i todistetuksi, kuin .nyt.:
; Punaisen!::?;Ristiu^^^^> k
päämajan, puhemicliet ovlit G e i ^ T i a ! Ja miki.i? Siksi,' että algeria-maansa
kansalliseen vapauslai.ste-luun
osiillistuniisosta. Raportissa
sanotaan:
" M i i t c i kaikkialla, mis.<iä he
:.(Punaiscrt Ristin edustajat), sai­vat
tilaisuuden yksinään Jtcskus-;
. telia ' vankien JkanssaTTpidätetyt
^valittivat, GttärheUä oli kidutettu,
tai cttii^licitä oli u h k a i l t u ' s ä h k ö -
ja'?vesikillutuksc^a:kuuIustclujcn-aikana".
' ' ' —
Raportissa" myönnetään 'kamalla,
jotta aivan liian usein tapahtuu,
että: vankeja ammutaan.: kuoliaaksi
"karkaami.syrityksecn" vetoamalla.
V: Ihmisrääkkäystä: ,on lisiis v tapahtu­nut
43:na pidätysleirillä Algerias-laiset
i s ä n m a a n y s t ä v ä t vaativat
maalleen itsemääräämisoikeutta ja
taistelevat jämän heille ehdotto-masli
kuuluvanoikeuden puolcstal
Siltä \ a r a l t a Jos-meille sanotaan;;
että nämä ihmisrääkkäykset aiheu­tuvat
joidenkin' kenraalien epäinhi­millisistä,,
ja yhfäkkisislä päähän-:
pistoista, meillä on syytä palauttaa;
mieleen, lettä "likaisia sotaa" on
aina käytävä'likaisin menetelmin.'
Tässä yhteydessä on syytä pala­ta
erään ranskalaisen rescrviup.sec-;
r i n paljastukseen -siitä, miten- rans­kalaisia
sotilaita opetetaan harjoit­tamaani
oikein t i e t e e l l i s t ä rääkkäysr
tä "tunnustusten" saamiseksi alge­rialaisilta
sotavangeilta. Tämän
paljastuksen tekijä on siviilillä
inässä pappi; Aikaisemmin hän toir
mi sotapappina Algeriassa.
' Uän^ sanoo ottaneensa muistiin­panoja
"kapteeni L : n " luennosta
vuonna 1958 Joan of Arc nimisel­tä
sotilasleiriltä Phillipevillesta, A l ­g
e r i a s t a . T ä m ä n papin kertoman
mukaan "kapteeni L " antoi viisi
:;inääriteltää'i-^::ijanskalaisen^kidutus-mcnetelm^
perustaksi:
1. Sen täytyy olla puhdasta.
. 2.JSeI ei-^saa- täpajitua :Tiuorien;sd-lihndennäsnäoUessa.
- ,
' 3 . Se öh suoritettava'^upseerin
tai jonkun vastuunalaisen henkilön
läsnäollessa.
1
• 4. Se ei saa tapahtua sadistien
(julnuiuksista:nauttivien ''henkilöi
den) läsnäollessa.
5. Sen täytyy olla inhimillistä,
ts,, sen; täyt yy päättyä heti «kun mies:
puhuu (tunnustaa) . . . ja ennen
kaikkea, rsc e i ' saa jättää ,mitään
jälkiä.
'Nämä, seikat huomioonttaen, se­litti
"kapteeni L " oppilailleen "teil;
lä on oikeus käyttää, sähköä j a vet-tä".
> '/
, ,Tämä rääkkäysresepti julkaistiin
joulun edellä Temoignage Chretien
nimisessä viikkolehdessä, mutta
Ranskan hallitus kielsi jyrkästi, et­tei
mitään tällaista ole tapahtunut
eikä mitään tällaisia ohjeita rans-kalafeille
rääkkääjille opeteta.
Mutta nyt tuli kuitenkin Kansain- .
välisen . Punaisen Ristin paikan'
päällä suorittaman tutkimuksen sa­lainen
raportti, missä todetaan, et­tä
algerialaisia poliittisia sotavan-.
keja on rääkätty 43:11a pidätyslei­rillä,
jä että tässä rääkkäyksessä
käytetään sekä sähkö- e t t ä vesikuu-ria,
kuten edelläkerrottu ranska-laispappi,
entinen sotapappi, joulun ^
edellä julkaisemassaan paljastuk­sessa
sanoi ranskalaisille . ^ e t e t t a - ^ -
yan ranslcalaisella .sotaleirillä"^ Ah^
g^riassa,— -
Eräät porvaripropagandistit ovat
ihmettelevillään sitä, miksi A f r i k a n"
suuri kansanliike kansallisen vapau­den
ja itsemääräämisoikeuden puo­lesta';
on sattnut läpeensä länsivalto­ja
vastaan kohdistuvan imperialis-ininvastaisen
leiman ja olemuksen.
Vastaus siihen löytyy tietysti tällai­sista
Algerian rääkkäysmenetel-mistä
ja Ranska ei ole tiettävästi
s i i n ä ' m u i t a siirtomaaherroja pa- ;
hempi. ' ' .®
Selvää tietenkin on, ettei tällai­silla
rääkkäysmenetelmillä ole voi­tu
koskauii estä^ historian eteen-päinmenoa
— eikä voida nytkään -
Mutta' turhaa on tämän j ä l k e e n,
ranskalaisten siirtomaaVoutien t it­keä
ja valittaa, jos algerialaiset tu- \
Icvat' lopullisen • tilinteon < päivänä
"vastaamaan kirjeet 'kirjeillä -ja/
kuvat kuvilla". — Känsäkoura.