Vapaus, September 5, 1925

              Sl¥e2 o p# — Sat.,
jsiasia kasittäSisän ja vakuutetuiksi työväen ll&en&l&en
'**T' T r * ' j r r poliittisen toimJnnan larpeeJlisuudesta.
^ ^ ^ f f l c y S T o n t . , joto tiistai, torstai ja lacÄOtai. | Työväen itsenäisen poliittisen toiminnan alalla
T o i m i t t a j f t t :
S. G. NEIL. AEVO VAASA-VAPAUS
(liberty)
The only organ of Finnish Worke» in Canada. Pub-llsbed
in Sadbury, Ont, every Tucsday, Thursday and
^ ^ ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
ea seeond ctass mattet. ' ' '
General advertiäng rates 75c per coL^mch. Mi-nimom
charge for single inserUon 76c. The Vapaos
fa the best advertising medium among the FmmEö
People in Canada.
. imOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimailmotukEet $;.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuoma.
Nimenmuutosamotukset 50c kerta, f1.00 3 kertaa.
Syntymäamotnkset ?1.00 kerta, $2.00 3_ kertaa.
Ävioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuolemanUmotukser $2.00 kerta, $50c lisämaksu
«iftoalanseelta tai muistoväresyltä. _
Etalataantiedot ja osoteilmotnkset 50c kert^, $1.00
kolmekerlaa. .
Tilapäisilmottaiien ja Umotnäakenttunnen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnsbinta etukäteen.
ei to-jSii?
vielä ole päästy niin piikäJie Canadassa, kuin mo­nessa
muussa maassa. Multa sitä suurempi syy meillä
on toimia sen edistämiseksi. Tähän työhön on puolu.
eemme jokaisen yksikön velvollisuus ryhtyä- Ja se
voidaan kaikkialla tehdä Canadan työväenpuolueen
kautta, jolla on jaostoja melkein jokaisessa maakun-nassa.
Missä siihen vielä ei kuuluta, on liityttävä. On­tarion
maakuntajaoston puheenjohtajan lausunnon mu­kaan
tullaan Canadan työväenpuolueen toimesta eri
osissa maata asettamaan kailduaan lähes viisikymmentä
\ ehdokasta tulevia Dominion parlamenttivaaleja varten.
Alku siis on hyvä.
Otettakoon asia esille puolueemme jokaisessa osas­tossa,
hai^ittakooh, millä keinoilla työväenpuolue^
vaalitaistelua kullakin paikkakunnalla voidaan parhai­ten
avustaa j a sitten toimeen tunnuksella: Työläisten
ja talonpoi^kain käsiin hallitusvalta!
iCois«BS»ti«eaMlsteri»tio&Blea ja Peaaisen Taibsdelluca iBtersatso»
eales toixseeDpsnevaa ^miteao kirje Ybiycvaltaia
Wo7&ers PartjrHa
ios ette milMn tahansa saa vastausta cnsimaiaeen
Mrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen . Uikkeenhoitaja.i
©ersoonallisella mn.eMä." . .
J, V. KANff^STO- Liikkeenhoitaja.
— Maanantaina olevan laillisen juhlapäivän takia jää
lehUmme tiistain numero ilmestymättä-
Tov. Yrjö Mäkelinin muisto
Osotuksena siitä, miten suuresti poHjoisrSuomen val­lankumouksellinen
työväestö arvostaa lähes kaksi vuot­ta
sitten manalle menneen tov. Yrjö Mäkelinin Suo­men
työväenliikkeen esitaistelijana suorittamaa väsy­mätöntä
ja pitkäaikaista työtä, voidaan m. m. pitää.sitä,
että Pohjolan Ammatillisen Piirijärjestön viime helmi­kuussa
pidetyssä vuosikokouksessa päätettiin, että Yrjö
Mäkelinin kuolinpäivää IShinnä oleva sunnuntai omis­tetaan:
vainajan ; muistolle, järjestämällä mainittuna
päivänä ympäri piiriä muisto- j a valistustilaisuuksia,
joista tilaisuuksista kertyneet varat luovutetaan piiri­järjestölle
muistomerkin pystyttämisiä varten vainajan
haudalle. . .
Nyt ilmottaa piii'ijärjestön toimeenpaneva valiokun­ta
päättäntensä, että Mäkelinin 2-^uotiskuolinpäivää
vietetään juhlallisuuksiin syyskuun 20 päivänä, j a ke­hottaa
paikallisia järjestöjä kautta piirin, mikäli mah­dollista;
järjestämään runsasohjelmaisia muistojuhla­tilaisuuksia
ja lähettämään niistä kertyneet varat p i i r i ­toimistoon.
Piirijärjestön toimeenpanevan valiokun­nan
asian johdosta julkasema vetoomus päättyy seu­raaviin
'koruttpmiin, mutta vakuuttaviin lauseihin:
«Kun; Pohjolan työväestö tuntee kaipausta rakastet­tua'opNsttäjaansa
kohtaan j a pitää hänen muistoaan py­hänä,
niin on selvää,'että edessä olevat juhlat järjes-t^
ään vainajan työtä j a muistoa vastaavalla tavalla;
Ja, kun rotetaan huomioon, että ne toimenpiteet, mihin
vainajan muiston ikuistuttamiseksi .'on päätetty rjdityäj
ovat velvottavia, niin. ei yksikään työväenjärjestö lyöne
laimin juhlan jäljestämistä.»
Tov. Yrjö Mäkelin on kuollut, mutta se rfate, jolle
hän elämänsä uhrasi, elää!
Bonaiiijoii parlamenttivaalit
Viinjfeisen kuukauden kuluessa on porvarilehdissä,-
varsinkin konservatiivisissa, puhuttu paljon Dominion
parlamenttivaaleista. / Siitä, milloin ne tullaan toimit­tamaan,
on suuta soitettu lavallista enemmän. Konser­vatiivien
johtomies Artfiiir Meighen on puheissaan se­littänyt,
että Mackenzie Kingin hallitdkselle tulisi käy­mään
samaten, kuin ädcettäin Nova Scotiassa ja New
Bifunsiviökissia toimitetuissa maakuntavaaleissa kävi l i -
berMlisille hallituksille, jos se esittää kenraalikuver­nöörille
parlamentin hajottamidta j a yleiset vaalit toi­mitetaan
tänä vuonna.
SuojelustuUit, verotus, siirtolaisuus, markkinoiden
hankkiminen maanviljelijäin tuotteille, y. m. kysymyk­set
ovat konservatiivien mielestä sellaisia kysymyksiä,
joissiä Canadan kansa ei tule hyväksymään nykyisen
hallituksen politiikkaii. Ja juuri siksi väittävät he Kin­gin
pelkäävän yleisiä vaaleja yhtä paljon, kqjn seu­raavan
istuntokauden alottamista ilman n i i ^ .
Kmgin hallituksella Ijiittoparlamentissa on tänään,
nelivuotisen hallituskauden ja neljänkyramenenyhden
täytevaalin toimittamisen jälkeen, puhemiestä lukuun­ottamatta,
sama yhden enemmistö, kuin sillä oli alkaes­saan.
«Tämä», sanoo Kingi »«ei millään tavalla osota,
että valitsijat eivät kannattaisi hänen hallitustaan ja
että vaalien toimittaminen olisi tarpeellista ennen seu­raavaa
istuntokautta».
-Huolimatta siitä, että K i n g näin sanoo,ja että hänen
hallituskautensa lain mukaan loppuu vasta tamniikuus-sä
1927, ön kummankin porvaripuolueen'taholta err
osissa maata jo ryhdytty valmisteluihin siltä varalta,
että vaalit toimitettaisiin tänä syksynä, ja viimeisim­mässä,
Toronto D a i l y Star-lehdelle, Ottawasta saapu­neessa
tiedossa vakuutetaan; että vaalit tulevat tänä
syksynä toimitdtavakii j a mainitaan niiden mahdolli­seksi
toimittamispäiväksi lokakuun 26 päivä.
Kuten sanottu, on molempien porvaripuolueiden vaa­likoneistoja
ruvettu kiireen kaupalla rasvaamaan. Val­lassa
olevat liberaalit koettavat parhaansa mukaan
puolustaa hallituspolitiikkaansa ja' valtaan pyrkivät
konservatiivit tuomita sitä. Ja molemmilla on sama
tarkotus r - - saada vaaleissa mahdollisimman , pai j on^
ääniä j a päästä valtaan. Vaalitaistelujen aikana valit­sijoille
tehdyt kauniit lupaukset ovat jääneet ja vasta­kin
jäävät täyttämättä, niin liberaaleilta kuin konser^a-tiiveiltakin^
^
-Mutta- tämä• tosiasia ei ole vielä selvinnyt muuta
koin hyvin. pieötelle osalle niistä;^ jotka tulevissakin
vaaleisäa-^tilevat' äänestamäänl' Ja ^ a n seikkaan täy­tyy
meidän kiinnittää'huonoiota.' Meidäii on toimit­tava
niin, että yhä suuremmat jotdcol saadaan tämä to-
Köyhälistön ysdtiollisten ja talou­dellisten
järjestöjen suhde
Puhuessaan Moskovassa köyhälistön valtiollisten ja
taloudellisten järjestöjen suhteista lausui Stalin m.m.
seuraavaa:
Ammattijärjestöt ja puolueet eivät Lännen maissa
ole samaa kuin meillä. Meillä syntyivät ammattiliitot
proletariaatin puolueen ympärille. Oli aika, jolloin
puolueen järjestöt johtivat taloudellistakin taistella
pienempiin lakkoihin saakka. Siitä johtui puolueemme
auktoriteetti työväen keskuudessa. Ammattiliitot' syn
tyivät varsinaisesti «^asta helmikuun vallankumouksen
jälkeen. Ennen lokakuun vallankumousta oli meillä
jo Jiittoja, jotka nauttivat työväen keskuudessa täyttä
auktoriteettia. Lenin sanoi jo silloin^ että ilman sitä
on proletariaatin diktatuurin saavuttaminen ja säilyttä
minen mahdoton. Voimakkaimmin ovat liitot kehitty
neet vallan valtauksen jälkeen, erittäin nepin (liuden
talouspolitiikan) aikana, muodostaen nyt proletariaa
tin diktatuurin päätuen ollen ystävyydessä puolueen
kanssa. -
' Tyyten toisenlaisessa tilanteessa kehittyivät ammatti
liitot Länsi-Europassa. Ne "Syntyivät ja lujittuivat
paljoa aikaisemmin kuin työväenpuolueet. Eivätkä ne
kehittyneet puolueen ympärille, "'vaan ovat työväen
luokan .puolueet lähtöisin ammattiliitoista. Kun ta­loudellisen
taistelun ala, joka on työväenluokalle lähei­sin,
oli näin ammaltiliittojien hallussa, täytyi puolueiden
rajottua pääasiassa poliittiseen edus^kuntataisteluun, jo­ka
ei voinut olla vaikuttamatta niiden ominaispainoon
työväen silmissä. Näin muodostivat ammattiliitot pro­letariaatin
p^älinnotuksen ja puolueet jäivät taka-alalle.
Jos siis kommunistipuolueet tahtovat tulla todella jouk­kovoimaksi,
on niiden nojauduttava ammattiliittoihin.
Jollei tätä oteta Lännessä huomioon, tietää se kommu­nistisen
liikkeen tuhoa. Mutta siellä on yhä sellaisia
«kommunisteja», jökta eivät tahdo tätä erikoisuutta ym
märtää, vaaii^ ajavat vallankumöusvastaista tunnuslau­setta
«eroon ammattiliitoista». Mikään ei voi Lännes­sä
vahingoittaa kommunistista liikettä niin kuin tällaiset
«kommunistit». Niille sanoo työväen rivimies: tah­dotte
tuhota sen työn, jonka vuosikymmenien kulues­sa
olen suorittanut. Ammatilliset linnotukseni ovat
johtaneet minua taisteluun, puolustaneet minua — hy
vin tai huonosti — kapitalismin hyökkäyksiä vastaan.
Lakatkaa hyökkäämästä linnotukseni kimppuun, liitty­kää
mukaan lujittamaan järjestöjä, jä minä katselen
millaista väkeä te oikein olette. 'V
Kansainvälinen toimintakomitea
sotaa vastaan
Ranskan proletaarinen Toimintakomitea Marokon
sotaa vastaan on osbttanul Espanjan, Itaffan, Englan­nin,
Belgian ja Saksan työväenjärjestöille seuraava-sisältöis^
vetoomuksen: .
Rakkaat toverit:
Sodan jälkeisten rauhan vuosien kuluessa on ollut
useita aseellisia yhteentörmäyksiä, samoin kuin on voi­tu
panna merkille uuden maailmansodan uhka.
Marokosta on tullut ^yvän kilpailun lähde eri im­perialismien
kesken, jotka kiistelevät maailman omis­tuksesta.
Eäp^jan'diktaattorin, Primo Riveran jälkeen, on
tullut Ranskan imperialistisen kartellin vuoro' «kurit­taa
kapinoivia riffejä», joiden rikoksena on, että puo­lustavat
kansallista riippumattomuuttaan.
Marokon sota on luonut ranskalaisille työläisille
sietämättömän tilanteen. Heidän verensä verottaminen
'sadoillatuhansilla ktiolleilla, heidän riistämisensä työ­mailla
ja heidän taakkansa lisäys kalliilla ajalla joh­taa
yhtäkkiä Marokon sotaan.
Mutta ei sillä hyvä. Marokon sota luo puolestaan
maailmansodan vaaran imperialististen etuvastakkai-suuksien
perusteella, vaaran, joka isuureriee suurene­mistaan.
Kaikkien maiden työläiset eivät voi jäädä välinpitä­mättömiksi
tällaisen katastrofin suhteen. . Vuosien
19P1—1918 opetukset, < jotka maksoivat proletariaatille
niin monta miljoonaa kuolleissa ja tuottivat niin pal­jon
hirvittävää kärsimystä, ovat kylliksi. - Ettehän sal­line
uuden imperialistisen maailmansodan irtilaske-mista.
^ • \
Pariisin piirin ja Pohjois-Ranskan piirin työläisten
kongressit, joissa oji ollut edustetttiina kaikki prole­taaristen
mielipiteiden suunnat: järjestymättömät, pu­naiset
amhiattiyhdistysläiset, reformistit, sosialidemo­kraatit
ja kommunistit, ovat valtuuttaneet toimintako-miteansa
osottamaan Ranskan, EspanjaUj Englannin,
Belgian, Italian ja SaksSn työväenjärjestöille vetoo­muksen,
kehottaen niitä muodostamaan kansalliset töi-mintakomiteansa
ja niistä kansainväliseki - toimintjB&o-mitean,'
jonka tehtävänä olisi nostattaa Marokon sotaa
ja miiitä imperialistisia sotia vastaan kaikkien maiden
j ^ kaiUden suuntain proletaarisen yhteisrintaman.
Workers Partyn «lamalle ja voi-miEtumiselle
on välttämätöntä, että.
sen jäsenistö edistä enemmän kä­sittää
unioissa työskentelemisen
merkityksen. Uniot ovat työväes­tön
alkuperäiset jou&kojärjestöt.
Ne taistelevat työnantajia vastaan
yhdellä kaikkein tärkeimmällä luok-kataistelnrintamalla.
Unioiden joh­toaseman
valtaaminen on välttämä­töntä
ei väin "Workers Partyn voi-mistattamiseksi,
-vaan myöskin ko­ko
vallanfcumonkselliselle taistelulle.
Unioiden valtaaminen on meidän en-simäinen
ja tärkeä tehtävämme.
Että Worker8 Party ei kokonai­suudessaan
vielä käsitä unioissa
työskentelyn tärkeyttä, sitä todistaa
se, etfe vain 40 prosenttia puolu­een
jäsenistä kuuluu ammattitinioi-hin
ja näistäkin vain verrattain
harvat ottavat osaa aktiiviseen tyos-"
kentelyyn urrfoissa. Jos uniot ovat
heikkoja ja jos niiden johdossa ovat
taantumukselliset, on kommunistien
velvollisuus toimia unioiden vah-vis-tamiseksi
ja käydä jatkuvaa taiste»
lua taaintumuksellista johtoa ja
taantumuksellisia- menettelytapoja
vastaan. Niillä paikkakunnilla ja
niillä tuotantoaloilla, missä ei ole
ammattiunioita, täytyy kommunis­tien
ryhtyä toimenpiteisiin sellais­ten
perustamiseksi. Meidän ei tule
istua kädet ristissä ja odottaa niin
kanan kuin taantumukselliset tinio-
-virkailijat tulevat perustamaan meil­le
järjestöjä. Suurien työläisjouk­kojen-
järjestäminen ammättiunioi-hin
on kommunistisen liikkeen his­toriallinen
tehtävä Amerikassa.
Puolueen täytyy käyttää kurinpi-totoimenpiteitä'
pakottaakseen jäse­nensä
liittymäah ammattiunioihin ja
toimimaan niissä. Puoluejäsenen
mieleen ^täytyy painaa se seikka, et-'
tei hän sellaisessa teollisuusmaassa
kailija on työmaata ja union jäse­nistöä,
sitä alttiimpi hän on työ­läisten
vaikutukselle. Näiden jou­kossa
on paljon sellaisia, jotka ovat
kyllääntyneet ylempien johtajien
menettelytapoihin. Tämä tyytymät­tömyys,
-vaikkakaan se ei -vielä ole
järjestettyä, merkitsee kuitenkin op-positsioonia
vanhaa johtoa vastaan.
Puolueen tulee antaa kaikkea mah­dollista
apuaan .edistysmielisten tais­telulle
taantumuksellista byrokratiaa
Vastaan. Ammattiuniölden Valistus-liiton
tulee pyrkiä perustamaan yh­teistä
rintamaa edistysmielisten ai­nesten
kanssa~ konkreettisen toimin-
-nan pohjalla.
Puolueen tulee aktiivisesti kan­nattaa
valistusliittoa. sen ohjelman
toteuttamisessa, minkä Punaisen Ta­loudellisen
Kansainvälisen kolmas
kongressi liitolle hyväkiyi. Erikois­ta
huomiota on lainattava seuraa
ville seikoille:
1. Lakot ja palkkataistelat
Puolueen tulee antautua aktiivi­seen,
taisteluun jokaisessa lakossa
ja palkkataisteluliikkeessä. Sen tu­lee
myöskin tehdä voitavansa nos­taakseen
suuria työläisjoukkoja mu­kaan
näihin liikkeisiin. Puolueen
tulee taitavasti osata käyttää näitä
liikkeitä poliittisten ; päämäärien
edistänaiseksi. Sillä tulee olla var­ma
ohjelma jokaista joukkoliikehti-mistä
varten' ja kommunistien tulee
näissä taisteluissa pyrkiä taistelun
johtoon. , Kapitalistien alöttamaa
palkanalennustaistelua tulee vastus­taa
samanlaisella taistelulla lakko­jen
puolesta. -
2. Lupkkaraulia
Puolueen täytyy käydä ankaraa
taistelua kaikkia luokkarauhapyrki-lalminlyödä
käyttää tätä asetta by^
väkseea.
7. Tyoskentelf nsckeriesx het-kssdeses'
Keekerityöläiset tulevat yhä sua-remmaksi
tekijäksi teoUisaudessa.
Työnantajat tekevät kaikkensa käyt­tääkseen
heitä taistelosfa valkoisia
kuin Amerika voi olla todellinen | myksiä vastaan, sellaisia kuin työ-kommunisti
ellei hän työskentele
unioissa; Puolueen täyt3?y ryhtyä
päättäväisiin ' toimenpiteisiin • • pois­taakseen
sen velttouden, nitkä^jäse-nistön
kes:kuudessa on ollut hävaitr
ta-vissa ammattiunioissa työskente­lyyn
nähden. Ammattiunioissa työs­kentelyä
oh pidettävä peinisteena,
jolla" määritellään puolueen onnis­tuminen
melkein kaikilla muillakin
aloilla. «
-Workers Partyn tulee vahtaa kaik­kea
mahdollista apuaan Ammatti-uriioiden
Valistusliitolle. Missä hy­vänsä
puolueella on olemassa osas­to,
tulee sen velvollisuutena olla
järjestää ja pitää yllä Ammattiuni-oiden
Valistusliiton osastoa. Niiden
puoluejäsenten, jotka kuuluvat am­mattiunioihin,
tulee olla aktii-visina
jäseninä myöskin Annnattiunioiden
Valistusliiton paik^lisosastoissa.
Valistusliitossa kokonaisuudessaan
samoin ktiin yksityisissä unioissakin
tulee; puoluejäsenten, muodostua
kommunistisiksi ryhmiksi ja kaikis­sa
kysymyksissä toimia yhtenäisesti
ja yksimielisesti. ,
Workers Partyn tulee tehdä voi­tavansa
estääkseen itsensä eristäy­tymästä
suurista työläisjoukoista.
Sen tulee vastustaa sitä, että Am-mattiunioiden
Valistusliitost^, muo­dostuu
yksinomaan kommunistien
tai heidän sympatise^raajiensa jär­jestö,
huolimatta »litä, tulex-^Vo +äl-laista
painostusta ulkoapäin *ai puo­luejäsenten
keskuudesta; jotka ha­luavat
pitää järjestönsä puhtaana
puolueettomista. Puolueen tulee pyr­kiä
kehittämään Ammattiunioiden
Valistusliitosta voimakkaan vasem-mistoblokin,
johonka kuul-uvat kaik­ki
vallankumoukselliset ja^^edistys-mieliset
ainekset unioissa, ottaen
osaa' taisteluun taantumuksellista
unioiden virkakuntaa vastaan. •
Kommunistien strategiana ammat­tiunioissa
tulee olla yhdistää kaikki
vasemmistoaines i Ammattiunioidien
Valistusliiton kautta taisteluun uni­oiden'
taantumuksellista -virkakuntaa
ja taantumuksellisia menettelytapo­ja
-vastaan. Koko taistelu ja kaikki
jokapäiväinen toiminta tulee olla
suunnattuna tätä päämäärää koh­den.
Yhtenä tärkeänä välineenä
tässä taistelussa tulee iäyttää uni­oiden
paikallis-, piiri- ja kansallis-vaaleja.
N. s. edistysmielisen ai­neksen
pjrrkimyksehä on ^kehittää
Opposits^onia • unioiden virkalconeis-toa
vastaan vaalitaisteluissa ja aset­taa
vaaleihin omat ehdokkaansa. Tä­tä
pyrkimystä tulee puolueen kehit­tää
ja sen kautta saavuttaa jäsenis­tön
luottamus puolueemme työlle.
Kaikissa vaaleis&a, paikallisunion
vaaleissa, piiriunioh • vaaleissa, sa­moin
kuin keskusneuvostoissakin,
sillojn kuri ..kommunistit eirat ole
kylliksi voimakkaita valitakseen
omia edustajiaan'konVentdooheihin
ja -virkäpaikkoihih; tulee heidän
muodostaa yhteinen rintama edlis-tysmielisten
kanssa. : Tulee muistaa,
ettei A J*. of 1^ liiton -virkakunta,
tfh^mpälä läiin käns^^ uni­oiden
virkaiunliatK^'^dttsta^^ yhö
taantumuksellista jäsenistöryhmää.
'Mitä lähempänä ammattinnion vhv
väenpankkeja, vakuutusyhtiöitä,
raltimore & Ohio-suunnitelmaa y.m.
samantapaisia suunnitelmia vastaan,
joita unioiden taantumuksellinen
virkakunta yrittää jäsenistölle tyr­kyttää.
Kaikkea tätä täytyy vas­tustaa
kiinteällä luokkätäisteliipro-pagandalla.
Puolueen täytyy jatku­vasti
paljastaa taantumuksellisen
virkakunnan kyvyttömyys, p^tos ja
haluttomuus. Työväenpankkikysy-myksessä
meidän täytyy vastiistaa
niiden perustamista nykyisellä poh­jalla
ja vaatia, että jo perustetut
pankit muutetaan toimimaan' osuus­toiminnalliselle
pohjalle ja' katkase-vat
kaiken yhteytensä Wall-kadun
rahamiesten kanssa ja" kieltäytyvät
sijottamasta työläisten lakkokassoja
minkäänlaisiin kiinnityksiin. , '
3. Järjettytnättomien jarjestaminjen
Jokaisessa uriiossa puolueen täy­tyy
nostaa kysymys • järjestymättö­mien
\ työläisten järjestämisestä.
Puohieen täytyy . myöskin määrätä
työmaasolunsa järjestämään järjes­tymättömiä,
työläisiä ja pyrkiä kaik­kien
taistelujen johtoon. Missä on
olemassa unioitä, puolueen tule^
pyrkiä niitä vahvistamaan. Siellä,
missä ei ole unioita, Jtulee puolueen
toimesta rylityä niitä perustamaani
4. ' Unioiden yhteenliittäminen
. Ammattiunioiden yhdistämistä te-ollisuusunioiksi
oh voimakkaasti
edistettävä. Mutta yhdistämisliike
täytyy johtaa konkreettisemmalle
pohjalle taantumuksellisten uniön-johtajien
vastustuksen vuoksi. Uni­oiden
yhdistämisliike täytyy sitoa
työläisten jokapäiväisiin taisteluihin
ja vaatimuksiin. Että ^yhdistämis-liikettä
voitaisiin laajentaa ja ulot­taa
mahdollisimman suuria työläis-joukkoja"\
äsittäväksi, on välttämä­töntä,
että saadaan aikaan lähei­sempi
yhteistoiminta erinäisissä te­ollisuuksissa,
toimi-vien unioiden vä­lille.
Samalla kertaa on ryhdyttävä
toimenpiteisiin unioiden yhteenliit-tämiseksi
kansallisessa mittakaa­vassa.
5f. Canadan unioiden itsenäisyys
On ryhdyttävä käytännöllisiin toi­menpiteisiin
kaikkien itsenäisten
unioiden, sellaisten kuin^rautatietyö-läisten
veljesjärjestöjen, Amalgama-ted
€lothing. Workers järjestön
luokkataistelun kannalla olevien uni­oiden
y.m. liittämiseksi AvF. of L.
liittoon. Missä tällainen liittyminen
vaatii unioiden yhteenliittämistä,
on sitä aktiivisesti kannateÖ:ava.
Amerikan unioissa on myöskin ryh-ryttävä
-vaatimaan itsenäisyyttä Ca­nadan
limoille'sen-ohjelman mu­kaan,
minkä'Ainmattiunioid^n Valis-,
tusliitto on •^yyäksjmyt.
. 6. Tyomaakomitealiike
'Puolueen tulee tarmokkaasti aut­taa
eteenpäin työmaakomiteialiiket-tä,
ei järjestymäl^öinissä yhdellä-lailla.
Työmaäkoniitealiike ,;on voi­makas'
äseV\niin järjes^meille kuin
jäxjestyinättoinillekin työläisille, ei­kä
Workers Partyn tule suinkaan
työläisiä vastaan ja siten riistävät
sekä neekereitä että valkoisia. Uni­oiden
taantumuksellinen virkakunta
menee tähän ansaan, asettamalla
kaikellaisia esteitä neekerityöläisten
unioon pääsylle. Tällaista vastaan
täytyy tarmokkaasti taistella. Wor-kers
Partyn täytyy vaatia neekereil­le
oikeutta liittjirä ammattialansa
nnioihin ja katsoa, että he saavat
saman suojeluksen kuin -valkoinen­kin
työläinen. Siinä tapauksessa,
kun unioiden johtajat kieltäytyvät
ottamasta neekerityöläisiä unioihin-sa,
tulee perustaa erifoisia neeke.
reiden unioita määrätyihin teolli­suuksiin.
8. Yhteistoinunta siirtomaiden työ­läisten
kanssa
Ammattiunoiden Valistusliiton
kautta tulee puolueen olla läheises­sä
yhteistoiminnassa siirtomaiden,
sellaisten kuiri IFilippiineiden, Hai-,
tin, Cuban ja muiden Amerikan im­perialismille
kuuluvien maiden uni­oiden
kaRssa. Tällaisen yhteistoi­minnan
tarkotuksena on antaa kaik­kea
mahdollista apua noiden' maiden
työläisille heidän taistelussaan maa­han
turikevia imperialisteja vastaan.
Ksasaljsvilisea y&Jeaiisy y»
Paoliieea talee käydä ik-^^y-^^
toimintaan kar.£aiavElisen
yhtenäisyyden ^vutuxsls^v^^' * j "
kaista uniota tulee painostaa^vaa^-
maan maaaman yht€näi£yj-;io"'r.r
dn pitämistä ja että A.F. of L l i i t^
ottaa .Äeff.-o£aa sen chjeis-an a^.
kaan, mfnkä Punainen Taloadelli.;:,
Kansainvälinen on esittän%-t. L«
tulee myoskir. taistella ka'nnatu'I
€nglanti|ais.venäläisell€ komit*ailP
ensimäisenä askeleena maailman!»'
juisen ammattiunioiden yhtenäisyy­den
saavuttamiseksi, kuin myöskin
vaatia erinäisten V«nsallisten JäHec.
töjen liittämistä asianomai3iin t*ol
lisuus-sihteeristöihin.
Työskentely ammattiunioissa on
äärimmäisen tärkeä TTorkers Partyn
keskittämiseUe. On tehtävä kaikki
mitä voidaan tuon työn onnistumi-seksi.
Tämän kirjeen erinäisiin koh-tiin
täytyy perinpohjin syventyä ja
myöskin sunä annettuja ohjeita so­vittaa
käytäntöön. Jos niin teh-dään,
tulee puolueen vaikutusvalta
joukkojen keskuudessa suuressa
määrässä lisääntymään ja koko puo-lue
vakavammalle pohjalle. Keho­tamme
puolueen jäsenistöä käytän­nössä
toteuttamaan niitä menettely,
tapoja, joita tässä kirjeessä on esi-tetty.
•
Kommunistisella tervehdyksellä,
O. V. Kuusinen, K. I:n sihteeri.
A. Lozovsky, P. T. K:n sihteeri.
Pohjan Voimassa kirjottaa nimini.
"Pouttu" otsikossa mainitusta tär­keästä
kysymyksestä seuraavaa:
Kuulee usein valitettavan sitä
seikkaa^ että työväenliikkeessä val­litsee
meidärikin 'maassamme ha­jaannusta.
On jakaannuttu kahteen
vastakkaiseen leiriin ja näiden vä-
•liliä taistellaan kiihkeästi.
Tämä on tosiaankiri valitettava
ilmiö, mutta se on samalla välttä­mätön
ilmiö. Ja sen merkitys ei ole
vähäksi arvioitava, kun otetaan ky­symykseen
tulevaisuus.
Suunt^riidathan syntyvät siitä,
mitä menettelytapaa on työväestön
noudatettava taistelussa pääoriiaa ja
koko kapitalistista järjestelmää vas­taan.
Kysymys on oikeastaan kie­toutunut
yhden polttopisteen ympä­rille
ja se on kysymys porvarillisesta
demokratiasta ja työväen vallasta.
PikkiHiorvarilliset sosialidemokraair
tiherrat selittävät,- että nykyisen
porvarillisen valhederiiokrätian puit­teissa
voidaan purjehtia, parlament­tia
hyväkseen käyttäen uuteen ta­lousjärjestelmään.
Toiset saman
hengen lapset, jotka eivät ole yhtä
rehellisiä pikkuporvareita; puhuvat
joskus ulkoparlamenttaarisista kei­noistakin,
joihin'voidaan "mahdolli­sesti"
jossakin 'läriiäfässä tuleval^-
suudessä joutUa; Mutta he/jättä-vät
kaiken mahdollisen- tulevaisuu­den
varaan. 'Sensijaan vasemmisto-
Iäiset tunnustavat avoimesti, että
työväen valta on ainoa riiahdollinen
tie uuteen talousjärjestelmään. ^
Ja näistä suurista kysymyksistä
pohjautuvat suuntariidat. Ne eivät
ole suinkaan vähäpätöisiä kinastelu­ja,
vaan kauaskantoisia otteluita,
joista riippuvat suuret historialliset
tapahtumat.
Usein joudutaan tätä taistelua
käymään näköjään vähäpätöisistä
asioista, jolloin näyttää melkein sil­tä,
että njrt ei ole enää asiaa, mistä
kiistellään, vaan että on tehty kär­päsestä
härkänen. Erehtyy samal­la
tavalla kuin Väinö Voionmaa
"Sosialidemokratian vuosisata"-teok-sessaan,
jossa hä6 käsitellessään Ve­näjän
sosialidemokraattisessa puo­lueessa
toistakymmentä vuotta sit­ten
esiintyneitä riitoj.a, lausuu, että
ne olivat kiistoja "paavin parrasta",
vaikka kysymyksessä „oli puolueen,
leniniläisen ryhmän taistelu oppor­tunistista,
pikkuporvarillista morto-vilaista
ryhmää vastaan. Näitä tais­teluja
käytiin -vuoteen 1917 bolshe-vikien
taholta, huolimatta^ ^tä,* että
taistelevien välillä oli joskus, silloin
kun se oli • bolshevikeille edullista,
tilapäisiä kompromlssejakinT Ja nä­mä
taistelut olivat mitä tärkeinipiä
ja kauaskantoisimpia historiallisia
taisteluja. Niiden taistelujen kaut­ta
pidettiin marxilaista suuntaa sel-
•vänä läpi pitkien, raskaitten vaino-
-vuosien ja niiden taistelujen murki-tys
vtJtavan bolshevistisen etujou­kon
luomisessa ei ollut vähäinen.
Mutta taisteluja ei käyty ainoas­taan
pikkuporvareita -vastaan, vaan
myöskin- äärimmäisiä vasemmistolai­sia
vastaan, jotka pyrkivät käsittä­mään
marxilaisuuden dogmaattises­ti,
'sekä myös - anarkisteja vastaan.
Tästä marxilaisuuden notkeasta kä-sittäriiisestä
ja sen'oikeasta sovelliit-tamisesta
elävään elämään, -jota
bolshevikit, niin mestarillisesti hallit­sivat,
johtui myös osaksi, että lljjols-herikit
kasitti-vät historiallisen tilan-teött
paremmin ;kuin-m^
kuten Hj. Brahting saiioi v. ' 1917
tapahtumia-.igvostellfessaan: ; -r ;
Kun puhutaan nykyisistä sutinta-riidoista,
niin asia on aivan sama.
Nytkään^ taistella, kuten ehkä hra
Voionmaakin jo käsittää, "paavin
parrasta", vaan taistelu koskee köy­hälistön
vapautumisen peruskysy­myksiä;
Taistelut suunnasta ovat
kauaskantoisia historiallisia taistelu­ja.'
Niistä tulee riippumaan työväen­luokan
kohtalo lähi-vuosina ja vuosi­kymmeninä.
Kun kapitalistinen jär­jestelmä
rappeutuu, työväenluokan
•"elintaso kurjistuu ja ihmiskunnan
yläpuolella leijailee uuden hirveän
maailmansodan enkeli, niin kaikki
nämä kysymykset asettavat työväen­luokan
vapautumista toivovien eteen
suuren tehtävän: työväestön val-riiistamisen
historialliseen tehtävään­sä.
Viime maailmansota tuli voit­toisaksi
ainoastaan Venäjän köyhä­listölle,
hiellä kun oli kylliksi kou­liintunut
ja selvän linjan omaava
puolue, jonka johdolla köyhälistö
sai voittonsa. Mutta muualta se
puuttui ja tästä oli seurauksena se,
että monissa maissa työväestö jou­tui
lähtemään valtaisteluun ibnan
tehtäviensä tasalla olevaa johtoa ja
niin ,tuli tappio.
" Sanotaan joidenkin suurisieluisten,
kaUrtOhenkisten taholta, että ilman
suuntariitojakin asioista selviydy­tään
ajan tullen. Mutta ne ovat
löysiä puheita; jotka johtuvat siitä,
että - ei-ole tarpeeksi opittu viime •
vuosikymmenen historiasta eikä
myös osata .sovelluttaa sen opetuk­sia
nykypäivien tehtäviin. -
i- , . .
On -tuhatkertaa parempi, että pi­dämme^
pienenäkin joukkona suun­nan
selvänä ja taistelemme väsy­mättä
opportunismia vastaan, kuin
että vajoaisimme - opportunismin suo­hon
suuren joukon kanssa. Kun
jaksaimne pitää marxilaisen suun-nah
ja taistelem.ine pohjalla pää­määrämme
puolesta, niin kerran,
ajan kypsyessä me saamme koko
työväenluokan, niin teollisuudesta
kuin maanviljelyksestä elävän työ-
WrilUofcan vapauttavan taistelun
puolelle ja"riie viemme sen voittoon.
Tähän on lisättävä, että koko työ-
•väeriluokän voittaminen todellisen
luokkataistelun puolelle tapahtuu
tietysti joka päivä suoritettavassa
poliittisessa toiminnassa.
Siis työväestön keskuudessa käy-tä-
vät suuntataistelut ovat suunar-voisia
historiallisia tapahtumia, joius­ta
ei riipu enempää eikä vähempää
kuin köyhälistön ja koko ihmiskun­nan
vapaus.
: Referaatti puolueosaston kokouk­sesta
elök.' 30 päivältä: „
Taloudenhoitajaksi hyväksyttun
Sohvi jä Väinö Lehti. ' •.
Järjekysvaliokuntaan valittun
John Hietala ja Oscar SompP- ,
Uusia jäseniäi hyväksyttiin Sofiv^>
ja Nestor^^Mäki,' Rauha Kauppnie»
ja Wemer Ahlberg. . M
Local nffljise^
hiUenkaivajain osastolta tulIutU_K^
läyslistaa ei voitu ottaa hnonn^
syystä, kuin ei siinä ilmennyt
käänlaista leimaa, eikä oUat^
kään piirin liyväksymislausetts,, -
kä-i mitään virallisuutta. . ^
K. P. S. J. toimeenpaneval»
komitealta tuUut
tettim huomioon ja val|ttun
henkinen töimhman komitea
tämSn kokouksia, Utamia y^.^^
laisuuksia metsätyöläisten
hyväcsL Valituksi tuDen^j^
Pyj^kko, Efemr Kutoa^J^^
K, Oscar Somppi JS Augub