Vapaus, October 26, 1968

              Sivu 2 Lamanttai, lofcak. 26 p; Satuirday, Oct. 26,1968
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
<LIBERTY) Eatabllshed Nav. 6, 1917
EDITORt W . EKLUND, MANAQ^R: jB. 9MKfll
T E L E P H O N E : O m C E A N D E D I T O R I A L 674^4264
PuIJUsbliig Co. Limited, 100-102 Elm St. West; Sudbufy, Ontario, Canada.
S^lling address: Box 69
Adlertlsing-rates upon appUcatioo, translatlpn tree of iäaaxfgp.
Autborized as-second class mail by: ti^ie Fy>6t Office Department. Ottawa,
«nd for payment of postage in caäa.
- CiVNADrANiaÄNGUAGE- PRESS; 'iC:t:u,R||
TILAUSqUINAT:
Oanadaaaa I vlt: »10J)0. 6lEk.$5^ USA:»: .
<^ SUL SjOO Suomeim:
i T k . «11.09.8 kk. $6.76
i v k . UJO. (i^
T-SLOVAKIAN ULICOPOimiKKA
Viime kesän dramaattiset ta­pahtumat
saattoivat joIusUdn air
ik«a varjoon Tshekkoalovaldan
plkopolitiiftan peroppyr^tnoifKm
Sellainen pieni valtio kuten Tsheft-koslovakfa,
jojka on maiuittef««Pr
sesti helpoÄtJi haavoittuva^ ,voi
säilyä j a kehittyä menestykselli-sestt
vain sUnä t9]pinikiBe£s«; ettii
vakaan kehityksen' edeUytykflet, on
turvattu nihi sisäpolitiikassa kuin
ttlospäiukln. Tshekkien ja sU>vdk- '
klen historia el osoita ainoastaan
niiden oman aseman moraalis-poliittista
arkuutta vaan mytis lä­himmin
sekä laajemman ympäris»
tSn, toisin sanoen Keski^Enroopan
ja yleensä Euroopan reaktioherfc-kyyttä
Tsh^oslovafctan sisäiseen
tilanteeseen j a sen naapuruussuh­teisiin
nähden.
Tshekkien ja Tshefckoslovaikian
kansallisia etuja vastuuntuntoisesti
edustavien yhteiskunnallisten voi­mien
jokaisen järkevän aikomuksen
on tästä syystä aina pyrittävä liit­tämään
va'Uionsa .sen mahdollisuuk­sia
ja edellytyksiä vastaavasti jo^'
ilonkin Jiittojärjestelmään, joka
parhaiten suojaisi Tsheldcoslovakian
valtiollista, ja kansallista turvalli-cuutta;
sitä peorinteellisesti vaaralli­sinta
tihkaa vastaan, jonka muodos­taa
Saksan laajentumishalu kulloi­sessakin
historiallLsti^sa muodossaan
k€s;kiaikaisen- feodaalijärjestel
män painostuicsesta nykypäivien im­perialismiin
saakka. Saksan laajen­tumishalun
taipumus kohdistua
erityisesti Tshekkoslovakian aluee­seen
on ilmeinen myös nykyisin,
vailckakin sen intensiivisyys ja muo­dot
ovat muuttuneet.
Minkä tahansa teshekkoslovakia-
Isisen valtiomahdin, joka tämän n i ­men
ansaitsee, on tästä syystä pak­ko
olla- kiinnostunut sellaisesta liit­toutumasta,
joka lupaa parhaan suo­jan
saksalaista imperialismia vas­taan.
Hyvin pian /tshekkien j a slovak­kien
valtion muodostamisen jälkeen
vuonna 1918 kävi selväksi, ettei
Versaillesin rauhansopimukselle pe­rustuva
järjestelmä — toisaalta im-
•1
Cltreon Fiatille
-Pusut'* taitavat vähentyä
I^anssinMnisteri E._J^ on
äiheuittanut kirpeiätä arvostelua Ikautta Gaimadain j a eirikoisesti
työläis- ja faamäriipexihedsslä, eikä siankaan siMXllta, sillä se on
y lM fcau^ ''oikeoiitötun y!htleddnunnain'V^^^^t^ kuin
oh yö päivästä; Kiertäanätön tojsjatsia niimttälii om, että Ben-äoÄtn
budjötista saamme tumtuivasti lisäveroa ja mikä paliin-ta,
nätaiä lisäverot oin kylmästi laskelnifOiden taodkoiitus sätlyltitää
valtaosalta pildkoulhmisten maksefttavaltsi
ma tässä boidjötissa on se, eittä pieni osa lisäveirodsta määrdltel-lään
nyt vdoiiiltusyhtiöiden ffcanmiöttaviaksi, ulottamalla yihitiö-vero
myös näihin suuriin finanssilaitoiksiiin, jotika ovat täMn
miennessa olleet miltei verovapaita ja ovat vleläildini Beinsanin
budjetin jälkeen, suuresti etuoikeutbetussa lasieanassa.
Verokorottusteini perusitaina oin mr. Bemsonin seliltyiksen mu-käiMifcabne
seikkaa: •'odottamattldman suuri" tappio kuluivan
talousvuoden aikana; se kun ei ole voitu ponnistfehiislta , vä­hentää
hallitiöaseai menoja, ja se, kun on taisteltava ensisijtassa
inflaaitiovaaran 1;orjumiseksi.
MScäSn näistä väitöksistä «d <fle toritenkaBn vedenpitävä.
Kiun muistetaan, että liberaalit ovat oUeet hallituspuikilla usei­ta
Vuiosi^ai niin kiiluvan tilivuoden tappio ei varmaankaan tul-lult
^yllätyksenä" hallitusministereflle. Jos se öli ihleille "yllä­tys",
siUoin Ubeiraalipuolueen mdaristeirit oivat fcerraissaan ky-keaemättömiä
talousmieshiä. Tosijeia on, että keväällä oli
vaalien vuoksi saatava finairissielämän "auringonpaistetta" (hal­litukselle
ja siitä jdhtuiu (ijos ei ole kysymys ministerien tie-tämätttömyydestä
ja tehtäväänsä pystymättömyydestä) aina
Mn osittain se, että menoarvio oli niin paijkan todellisuutta
pienempi.
Suorastaan valheellsena voidaan pitää vädltöstä, että hal­litus
ö muka Olle "voinut sen enempää vähentää menojalan"
kun muistetaan, että varustelutarfcoiftukseen !käytetään tämän
talousvuoden aikana:$1,740; nailjoonaa. Siitä summasta voitai-Ä
ketään loukkaamatta hyväpalkkaisia kenraaleilta ja hei­dän
virkakumppaneitaan lukuunottamatta — vähentää toinen
puoU. SiUäsumanaUa ifcarvattadsiin sekä nyt €^
elttä tulossaoleva medicaren menot kenenkään veroja nosta­matta!
J a tämä on vaiii yksi räikein esimerfdd siitä, mitä to­dellisia
säästöjä voitaisiin tehdä, jos kerran säästämisen halua
dlisi
Mitä taas tulee taisteluun inflaatiovaaraa vastaan, niin
tässä mr. Benäionin budjetti sivuuttaa kokonaan sen tosiasian,
. että inflaation ensisijaisena aiheuttajana 'on suuret, kohltuutto-main
suuret varusitekimenfoit ja monopoliyhtiöiden sanelema
hinitapolitiikka.
Bensonin budjettipuheen sisäitönä, vaikka sitä ei suoraan
löin sanotakaan, on sie, että hallituksen vallittavana oli vain
kaksi mahdollisuutta: joko vastustaa inflaatiovaaraa tai ryh­tyä
taisteluun työttömyystilamteten korjaamiseksi. Hallitus on
tässä asiassa paiHJult rahakysymyksen inhimillisten' ongelmien
yläpuolelle. Täri?feintä on toiminta inflaatioa vastaan eikä työt­tömyyden
lieventämiseksi, sanotaian asiallisesti puhuen tässä
budjettipuheessa Kim työttömien määrä laskee kolmeen pro­senttiin
koko työvoima määrästä, seUttää Canadan talousneu­vosto,
se aiheuttaa 5--6 prosenttisen hintojen nousun. Nyt
on omaksuttu tämän budjeitn perustaksi se, että työttö­mien
määrä pidetään 5 parosenttän paikkeilla koko työvolima-määrästä,
minkä perusteelta hintoj«*i nousu voidaan — niin
toivoltaan — pitää 2—3% paikbeiUa! Kun pidetään mielessä se,
että inflaation todeUiaena aiheuttajana on suuret varustelu­menot
ja monopofliyhtiöiden sanelemat hinnat, niin silloin näh­dään,
että Bensonin budjetissa on hyväfcsytty "Väärät lääk­keet",
miitikä eivät paranna, vaan pahentavaft inflaatiotilainanet-ta
siitäkin huoilimiatta, vaikka työttömien ja alipalMttujen työ-täteöcevien
asema jäteltääai tarkoitufcöelliseäti korjaamaltta.
Oikeassa ovat mieleistämme Canadan anunaittiyhdisitysliik-kefen
ja työväenliikkeen muiden oäfenpuhemieihet selittäes­sään,
että Canadan talouselämä ei haipraia "hidastuttamista" aivan tarpeetltomda menoja vä-
(mitä yksitjrisverojen lisääminen asialliseslti tarkoölttaa) vitan hentää, Trudeaun hallittÖcsella
"vilkastuniialta" (mitä väestön tulojen korottaminen aiheuttai- olisi ollut mahdollisuus ottaa
si) niin* että saataisiin työtä työttöonille ja paremmiat tulot vä- täytäntöön esim. n.s. "lisäänty-
Bryssel — Ranskan hallituksella e<
ele oikeutta kieltää Citroenin autoteJr
taan osakeenemmistön siirtjmnistä ui-kamaisiin
käsiin, osoittaa Eurooppa-komission
virkamiesten suorittama
tutkimus.
Ranskan hallitus ilmoitti äsketräin,
ettei se voi hyväksyä italialaisen Fiat
yhtymän ja ranskalaisen Michslin-yh-tymän
sopimusta, jonka nojalla Mic
helinin omistaman Citroen-itditaan osa­ke-
enemmistö siirtyy Fiatille. Länsi
Saksan parlamentaarikot pj^sivät tä­män
Jälkeen Eurooppa-komisiota tut­kimaan
asiaa. Tutkimuksessa ilmeni,
että sopimuksen kieltäminen olisi ris­tiriidassa
niiden velvoitteiden kanssa,
jotka Ranskalla on E E C : n jäsenenä.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Manda Hill, Long Lake, Ont. täyt­tää
tiistaina, lokakuun 29 pnÄ 75
vuotta.
Arvi Koski, Kapuskasing, Ont.
täyttää torstaina, lokakuun 31 pnä.
72 vuotta.
Nick Kiviharju^ Vancouver, B. G.
täytti tiistaina lokakuun 15 pnä 89
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotulisiin.
peri^temin sisäisten ristii*iitojep
ViiQMi toisaalta sen NeuvostoUittoa
Hohtaap osoittäm»© vi^ami^Jsyyd^
vuoksi — kyeimyt tehobksasli takaa­maan
yhdeaijkään siihen osallisen
valtion turvallisuutta Tsbekkosloiva-kiasta
puhumattakaan. Tshekkoslo-vakien
ulkopolitiikka suuntautui
tästä syystä vähitellen yhä voimak­kaammin
ajatukseen yleiseurooppa-kisesta
turvallisuudesta, jossa myös
Neuvostoliitto olisi mukana.
Tämän suunnitelman ai-voa ei vä­hennä
edes sen toteuttamisen täy­dellinen
epäonnistuminen Mynche-nin
kriittisinä päivinä. Imperialis­min
ja Tshekkoslovakian porvarisi
ton luokkaedut olivat nimenomaise­na
syynä mm. Euroopan silloisen
tunvallisuusjärjestelmän heikkouk-^
siin, jotka sitten.: johtivat sen täy­delliseen
romahtamiseen.
Traagiset-kokemukset Mynchenin
sopimuksesta j a länsivaltojen •kiel-täytyminen
tukemasta tehokkaasti
Tshekkoslovakian valtion «heyden
palauttamista saivat jo t r i ; Bene-ehin
porvarillisen pakolaishallituk­sen
muuttamaan ulkopolitiikkansa
painopisteen länsivalloista Neuvos­toliiton
suuntaan. Kylmä sota, sak­salaisen
impeiialismin elpyminen
Länsi-Saksassa ja -revanshivoimien
tukeminen länsivaltojen taholta to­distivat
Tshekkoslovakian uuden
liittolaispolitiikan periaatteellisesti
oikeaksi. Tämän politiikan oikeu­tusta
korostaa vclä se 'tosiasia, että
Tshekkoslovakian kuuluminen E u ­roopan
sosialististen valtioiden yh­teisöön
on Euroopan suhteellisen
voimapoliittisen status quon korvaa­maton
osa. Se on Tshekkoslovakian
turvallisuuden ja Euroopan rauhan
paras tae niin kauan kuin sitä ei
korvata paremmalla yleiseurooppa­laisella
turvallisuusjärjestelmällä,
jonka puitteissa myös kahden Sak­san
valtion välinen ristiriita voi­daan
ratkaista ja Saksan militaris­tisen
ja revanshistisen imperialis­min
aktivoitumisen vaara lopulli­sesti
poistaa.
Sosialististen valtioiden yhteisön
muodostaminen Eurooppaan, niiden
«sopimusjärjestelmä, Varsovan sopi­mus,
niiden taloudellinen yhteistyö­järjestö
Comecon .sekä niiden vä­lillä,
solmitut lukuisat kaksipuoliset
•-opimukset ovat ratkaisseet myös
erään toisen Tshekkoslovakian ul­kopolitiikan
tehtävcn: ystävällisten
suhteiden lujittamisen naapurimai­hin,
joiden kanssa Tshekkoslovakial­l
a vuosien 1918 ja 1938 välisenä ai­kana
oli vaarallisia erimielisyyksiä.
Perusta hyvien j a listiriidatlomien
naapurisuhteiden luomiselle myös
itävaltaan on laskettu. .
Tshekkoslovakian ulkopolitiikan
t;trategisena päämääränä on pakosta
sellainen yleiseurooppalainen tur­vallisuusjärjestelmä,
joka sisältää
molempien olemassa olevien yhteis-kunjärjestelmien
keskinäisen kun­nioittamisen
ja molempien- Saksan
valtioiden välisten .suhteiden täyden
normalisoinnin ehrlottoman tasaver­taisuuden
j a molemminpuolisen tun­nustamisen
pohjalta.
Tällaista ratkaisua silmällä pitä­en
Tshekkoslovakia on kiinnostunut
Euroopan sQsiallstidten valtioiden
yhteistto lujittanusasta pbjliittisessa,
taloiudeUisessa j«t sotQaallisessa mjie'
lessä^samoin kuin jännityksen lie-vencnvisestä
Euroopassa, asteittai­sesta
aseriisunnasta, yileiseuroog^pa-laisesta
taloudellisesta ja kulttuuri­yhteistyöstä
rauhanomaisen rinnak-kainolan
ebdoiUa ja kaikkien edis­tyksellisten
voimien iukemlsesta: Se
tapahtuuko edistystä mainittuun
suuntaan, määrää myös Tshekko­slovakian
mahdollisuudet kehitys­maiden
tukemiseen.
Yleisen kanainväUsen edun mu­kaista
on, että Tshekkoslovakian ny­kyinen
monimutkainen tilanne nor­malisoidaan
mitä pikemmin ja mitä
1 aaj immassa mielessä. Tilanen ei ole
seurausta TSheldcöslovakian »i«H-
•ai ulkopolitiikan virheellisestä
suuntauksesta, vtaan se on seuraus­ta
virheistä, erehdyksistä ja väärin­käsityksistä
poliittisen linjan to­teuttamisessa
ja soveltamisessa. Ul­kopolitiikassa
on edellä käsitelty
linja ainoa mahdollinen, sillä kaik­ki
muut suuntaukset olisivat vaarak­si
yleiselle turvallisuudelle ja rau­halle.
On selvää, että vain rakenta­van
ulkopolitiikan its^enäinen ja
aloitteellinen toteuttaminen Tshek­koslovakian
taholta voi vaikuttaa
myönteisesti sosialismin yleisesti
tunnustetun strategian ja rauhan
mielessä.—• Egon Busch.
ASEPAJA KRUPP NOUSSUT
TUHKASTA KUIN IBIS-LINTU
M e l k d n nelijäoiDesyuosisads^ Sakp
«ah valtakuanaÄ^^eaftimshälsen i a toi>
sen' maailmansodan aikainen ase-;
se|»päfirmQ Fried. Krupp vakuutti
rauhanralckaujttaan. Kun firman vii­meinen
päämies A l f r i ed Kruspp v on
Bohlen und Hallbash ituomlttiin
Nurabergissä sot&rikoUisena, hän
vannoi, että firma e i tuota enää kos­kaan
aseita. Njrt vuosi viimeisen kon
semiherran kuolemasta Kruppin Es­senin
tehtaat ovat jälleen heittäneet
koline rengastaan (firman tunnus
kolme toisiinsa kietoutunutta ren­gasta,
kuten olympiarenkaat konsa­naan)
Länsi-Saksan armeijan, ilma­voimien
ja merivoimien käyttöön,
ISnsisäksalainen Eter Spiegel-lehti
keittoo äsken ilmestyneessä nume­rossaan.
Viime heitiälcuussaKruppin firma,
josta viime vuonna muodostettiin
suurpankkien hallitsema säätiö, esit­ti
Länsi-Saksan parlamentin puolus­tusvaliokunnalle
kirjelmän, jossa se
tarjoutui osallistumaan Bundesweh-r
i n varusteluihin. Yksityiskohtaises­ta
tarjouksesfta ilmeni mm,, että
Kruppin tehtaat ovat valmiit toimit­tamaan
mm:
1) Panssareita, panssarien erikois­terästä
2) sotalaiv(yja, picoiiä sukellusve­neitä,
torped(H>utkia, veden­alaisia
ohjuslaitleita
USAn TALOUTTA
UHKAA INFLAATIO
:Washington. —^ Inflaation vaara
uhkaa edelleenkin Yhdysvaltain
taloutta, jota rasittavat valtavat
sotilasmenot. Yhdysvaltain 20 suu­rinta
yhtymää edustavien talous­miesten
r>'hmä on ennustanut, et­tä
inflaatio Iiasvaa ensi vuonna ja
johtaa vuonna 1970 teolliseen la­maan.
Vaikutusvaltaisen työnanta-janeuvoston
talousrylunä on esit­tänyt
selonteossaan samanlaisia
synkkiä ennustul(sia. Siinä tode­taan,
että lamakausi voidaan estää
vain tiukkojen finanssitoimenpl-teiden
avulla^ milu johtaisi huo.
mättävään työttömyyden lisäänty­miseen.
Virallisten tietojen mukaan 3,6
prosenttia Ylhdysvaltain väestöstä on
vailla työtä..Liikepiirien äänenkan-nattaja
Wall Street Journal varoitti
hiljattain, että työttömyys lisään­tyy
tulevana vuonna. Jatkuvan inf­laation
menkkinä on elinkustannus­ten
ikohoaminen.
Maan finanssivaikeuksien ratkai-
.seniiseksi on esitetty monia vaihto­ehtoja;
Baltimore SuTvlehti toteaa,
että hallitus aikoo vastakin vailvoa
ulkomailla tehtäviä pääomasijoituk­sia
estääikseen dollarien virtaamisen
ra'jojen ulkopuolelle. Edustajaflca-marin
budjettrvaliolkunnan puheen,
johtaja. M i l l s p n Jo: kehoittanut jst-kamaan
lO-prosenttista ILsätuloveroa
joka haUitutksen lupauksen mukaan
lakkaa ensi vuoden kesäkuussa.
Tunnetut ameriäckalaiset talousmie.
het J . Perry sekä W, Heller ovat
kuitenkin sitä mieltä, että on ole­massa
myös toinen tie — valtavien
sotilasmenojen supistaminen varsin­k
i n Kaaflokois-Aasiaasa,
Äskettäin julkaistussa selonte­ossa
he toteavat, että mikäli Viet­namin
Mta loppuu lähitulevaisuu­dessa,
valtio saa vuonna 1970 15
miljardin ja vuonna 1973 40 mii.
jardin dollarin lisätulot. Ne voi­taisiin
käyttää maan sisäisiin tar­peisiin
sekä verokuormituksen
helpottamiseen.
hätuiloisille.
Mutta siinäkin tapauksessa, vaäfcka hallituksen omaksu­ma
talouselämän "hidastuttamisohjcflma" (inflaatiopaineen
huojentamiseksi, kuten sanotaan) oKsi tilanteen vaatimiuaten
mukainen, mitä se ei meidän käsittä^csemane ole, kokonaan
tu'aniittavaa on se, että valtaosa uusista verbistä sälytetään taan sen käsityskannan mu-sekä
välittömästi eittä' välillisesti piklfcuilhmisten kannettavalo- kaan, eltltä "dolari on dollari
•si.v • ' ••. -.-.v •
Mr. Bensonin budjetin mukaan.hallituksen menot nouse-valt
tulevan ta!lousvu!oden aikana $890 .miljoonalla (josta medi-oaiieen
$335 milj.) Siifta summasta peritään välittömästi uuden
vien pääomien" verotus milkä
tairicoittaa sitä, eittä dimadsuuk-.
sien, osakkeiden jms. kaupoista
saatavat voitot määriteltäisiin
myös "tuloiksi", joita verote-huolimaitta
miten se hanki-taan".
Tämä -Carterin kuminkaalli-sen
klomjssionin ehdotus —• li-vferon
— sosiaalisen-kehiltysveton avulla $440 miljoaniaa, ja syynityvien pääomien verotiCä;-
miseksi — ei suinkaan ole mi­kään
"vallankuimoulksellinen"
esitys, sillä sellaiset veromene-telmät
ovat käytänössä miltei
kaikissa Länsi-Eurdopan mais-toppiDosa
muista lähteistä, mukaanlukien $40 miljioonaa suu­rilta
vakuiutusyhtiöiltä, jotka sälyttävät veromenonsa asiako
kalittensa maksötftavsksi ja'$225'milj. dollaria siten, että "no-peiatetaan"
yhtiöiden tuloverojen maksufa — ts. vähennetäöti
niiden maflcsuajan pituxBtta.
Kaiken lisäksi Bensonin budjetissa määritellään nimen- sa ja myös Yhdysvalloissa,
omiaan, «rtitä tätä sosiaalista fcehitysveiroa peritään ^kiorkeintaan Mulllta kuten tiedetään, väki-
$120kutakin v«ranmalksajaakohti. Toisinsanoen h e ^ sin metsään viety koira ei
ansaitsee noin $7,000 vuodessa, isaa myt lisäveroa $120 vusodes^^' hauku O r a v a a— eikä Trudeiaun
sa ja henkilö joka kahmii tulok^efen $700,000 vuodessa, maksaa hallitus näytä liioin haluavan
iSttä somaa veroa myös $120. Jos missään niin tässä on kysy- mitenkään loukata "suyren ra-my
» '*jä(ras4ievos-Uhapul^ r— yksi jänis han tunteita". Tässä on perus-yhtä
hevosta teolhti. syy, miksi lisäverot aöotaan sä-
Kaikesta tästtS huolinaatta. budjettipuheen yhteydessä oli lyttää vaJtaosassa pieneläjien
lau5amtoa"tasapu<)aisuudesta"verajeai maksamisen y^^
Sa ja muuta sellaista hölynpölyä. Trudeauiji, hallitukselta ön il-
I. Meille sanottaneen, että mr.Befnsomolla ja pääministeri meise^sti odotettavissa jatkoa
Trud(e«am halHtukseUä d ollult Itlö^ vaiheessa muuta mah- tähän ohjelmaan, mäkä voi en-doUisuutta
ikuin veli^ottaa vähävfen-aisia j>a verottaa heitä.miah- nemmdn tai myöhemmin vä-doUisimn^
an paljon. Tosiasiassa vaikka' ei halutllaisikaan eräitä i hentää "isuutelojon" mäörää.
KIRJOITUKSIA «JOULUUN"
Kuten ennenkin, Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten
yhteisesti valmistama " J O U L U " julkaisu ilmestyy siksi hyvissä
ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin lukijain
käsiin jouluksi.
Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakseen kertomuk­sia,
lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mie­lenkiintoisia
suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana)
sekä runoja j a niiden yhteyteen sopivia kuvia jne.
. Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempi mitä pikem­min
aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla jul­kaisun
toimitukselle viimeistään marraskuun 1 päivään men­nessä.
Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä.
" J O U L U N " ainchisto tulisi lähettää osoitteella:
Joulu, Box 69
Sudbury, Ontario
YK on rauhan
välikappale,
sosialistimaat.
Moskova. — Sosialistiset maat
pitävät YK:ta kansainvälisen rau.
han ja turvallisuuden välikappa­leena,
vallckaYKrn toiminnassa
onkin selviä epäkohtia, lurjolttaa
Pravdan New Yorkin kirjeenvaih­taja
B. Orehov lehdessä maanan­taina.
Siksi ne pyrkivätkin tekemään
tämän kansainvälisen järjestön
työstä mahdollisinunan hedelmäl­lisen
sekä maapallomme väestön
enemmistön pyrkimyksiä ja toi-velta
vastaavan, toteaa* Orehov.
Yleiskokouksessa käyty keskuste­lu
osoittaa sen, miten vastuuntun­toisina
Neuivostoliitto j a muut sosi­alistiset
maat puolustavat kansojen
rauhan ja turvallisuuden etuja. So­sialistiset
maat ovat tuominneet
päättävästi Yhdysvailtain aggression
Vietnamiin sekä ilmaisseet tukensa
sankarilliselle Vietnamin kansalle.
Ne ovat tuominneet Israelin ikannan
sekä myös Israelin anastuspolitiik-kaa
tulkevien kannan ja ilmaisseet
tukevansa Afrikan kansojen taiste­lua
siirtomaavaltaa vastaan/ kirjoit­taa
Orehov.
Käytännön esimerkkinä Neuvos­toliiton
kiinnostuksesta kansainvä­lisen
jänmityfcsen lieventämiseen on
maan hallituksen yleiskafcouksen is­tunnolle
esittäimä muistio eräistä
kiireellisistä toimenpiteistä asekil-pavarustelun
lopettamiseksi ja aseis­tariisunnan
aikaansaamiseksi, tote­aa
OrehOY.
3) tutkalaitteita , <', ' ^
Kruppin firman taholta on äsken
paljastettu, että sen tehtaat ovat
osallistuneet ' vaiHiseluhanskintoihin
jo useamman vuoden ajan. Vuonna
1961 Krupip ryhtyi osallistumaan.
Länsi-Saksassa lisenssillä valmistet-tafvien
Starfighter-hävittäjäpommit-tajieni
tuotantoon. Kolme vuotta
myöhemmin ryhdyttiin Kruppin At­las-
telakalla Bremenissä valmista­maan
pieniä sukellusveneitä. Tämän
jälkeen K r u p p i n tuotanto-ohjelmaan
on liitetty torpedoputket/ panssarit
ym.
Kruppin firma on selittänyt, että;
kysymyksessä ei ole suinkaan asei­den
valmistus, vaan ainoastaan "asei-^
den kantovälineiden" tuotanto* N i i n ­pä
firmanJKielissä sijaitsevilla Mak-tehitailla
tuotettavat panssarit - on
suunniteltu käytettäväksi eräänlaisi­na
"pelasuspanssareina", ts. panssa­rit
hinaamaan niitä taistelunäyttä-möltä
pois remonttiin! ;
Pitkäkö matka tästä on "oikeitten
panssarien" tuotantoon j a koko va^
rusteluskaalaan osallistumiseen? on
syytä kysyä,. K u n A l f r i ed Krupp o l i
länsiliittoutuneiden armahtamana
pääsyt Landsbergin vankilasta vuon­na
1951, pysyi hän taustalla ikään
kuin disponibiliteetissa. " Kruppin
pä£iva:ui'lteWa!ki5i *v^\xtu Berthold ;
Beitz y l i t t i kaikin tavoin puleerata
firman veriniskeaa mainetta niin
jiyvin lännessä kuin idässäkin. Krup-pilla
ja Beitzillä voitti rahanhimo.
Heidän ainoana perustelunaan^- i l ­menee
luotetavista lähteistä'— oli
pyrkimys päästä osalliselisi Länsi-
Saiksan jälleenvarustamisen tarjoa­mista
voitoista; Mutta tällöin astui­vat
kuvaan myös Länsi^aksan m i l i ­taristit
ja revanshistit. Kruppin ör-ma
oli ollut Saksan sytyttämän kah­den
maailmansodan pääaseseppä.;
Miksi ei käyttää sen kokemusta ja
kapasiteettia myös kohnannen maa­ilmansodan
valmisteluihin? Bonnin •
militaristit tuumivat. ^ .;
J a nyt ollaan tosiasioiden edessä.
Liittoutuneiden teikemän sopimuk­sen
muikaisesti piti koko Kruppin
firma purkaa j a nimenomaan sen
asetehtaat hajottaa maan tasaille.
Kinippin .tehtaat edustivat kuitenkin
n i in suurta omaisuutta, että kukaan
ei pystynyt niitä ostamaam. J a sifcsi
oli hajottaminen myymällä tehtaat
mahdotonta, USA:n, Englannin ja
Ranskan viranomaiset selittivät.
Niinpä Kruppin asepaja on noussut
kuin ibis-lintu tuhkasta. Jo yksin
Kruppin muuttuminen jälleen, suur-asepajaksi
antaisi Neuvostoliitolle
oikeuden puuttua Länsi-Saksan va- .
rustautumiseen tarvitsematta turvan
tua Y K : n peruskirjan 53. j a 107.
entisiä vihollismaita koskeviin artik­loihin,
jotka koskevat nimenomaan
Länsi-Saksaa ja jotka' ovat voimassa
ennen kaikkia muita Y K : n peruskir­jan
artikloita. . .
E-Vietnamista
vetoomus USAHe
Hanoi. — Etelävietnamilainen
Yhdysvaltain kansan solidaari­suuskomitea
on lähettänyt perus­tamisensa
ensimmäisenä vi|Osipäi-vänä
kirjeen Yhdysvaltain kansal­le,
ilmoittaa uutistoimisto Via.
Yhdysvaltivn hallitus ei käy kan­saamme
vastaan pelkästään rikol­lista,
epäoikeudenmulkaistä ja lai­tonta
sotaa, vaan myös sotaa, jossa
re ei pysty saavuttamaan voittoa.
Paras keino suojella amerikkalaisten
sotilaiden elämää, on kutsua heidät
takaisin kotiin, sanotaan kirjeessä.
Yhdysvaltain hallituksella e i ole
oikeutta pjiikottaa amerikkalaisia
nuorukaisia uhrautumaan sotamo-nopolien
itsekkäiden etujen vuoksi
sodassa, jonka kdko ihmiskunta tuo­mitsee,
todetaan kirjeessä. ,
Toivomme,' että yhä useammat
amerikkalaiset sotilaat toimisivat
päättäväisesti omantuntonsa mirtcai-sesti
kieltäytymällä osallistumasta
aggressiiviseen solaan Vietnamissa,
sanotaan kii^jeessä. .
PÄIVÄN PAKINA
AMERIKKALAISET
Jatkona torstaiseen juttuumme
lainaamme Kansan Uutiset lehdes­tä
tunnetun nimimerkin, "Juor­kunan
\Iussin" -pakinan, missä
hän käsittelee mielenikiintoisella
tavailla sekä KcnnedyrOnassis rpa-riskunnan
aviöliittokysymystä että
Mexicosta kotiin ajettujen tummi­en
ameriiklkalalsuriieilijain esiinty.
mistä. Hän ikinjoittaa:
Tulipas niinkuin kirjoittelomjs-ta
ikaikcn maailman lehdille kun
presidentin leski päätti ottaa up­porikkaan
laivanvarustajan. Sii­nä
on kaikkea mistä köyhä piru-paiika
harmaassa ai'jessa«m unek­s
i i : rahaa, kuuluisuutta j a seksiä
-7^ tai ainakin seksistä puhutaan,
liekö häntä sitten todellisuudessa
kovin p?iljon, sillä pappa Onassis
läihentelee .sentään jo seitsemdä-ikymmentään.
. Mössäilotnmo nyt öitten kaikki
mieliikuivituiksesisamme ostereilla
ja samppantjalla aurinikoifiella saa­rella
Välimeren ikimalluksen kes-kollii,
huvipursi kelluu • Ijrfidolla;
Ateenan sotilasjuntan lentokoneet
vartioivat kihlaparin rauhaa.
Onassis on erinomaiffeh yrittä­jän
vapauden symBöli: köyhä pai­menpoika
joka saa ensin öljylaiva-va'ltakunnan
ja sitten leskäcunin-gattaren.
Keinoista j o i l l a hän k a i ­ken
on saanut ei paljon puhuta.
Jo-sain vilaihtaa r i v i että hän r i -
ikastui kovasti öljykuljetuiksilla
Hitlerille tai hänen laivansa pur­jehtivat
Panaman lipuilla ikierläen
voroua ja merimiesten ammatillis­ten
järjestöjen sääntöjä.'
JacqueliniUe ei ehdi tulla ikävä
vaikka sulhanen onkin i^äs, jos
Onassis seuraa Tuihannen ja yhden
yön Sheherazaden esimerkkiä, hu­vittaa
häntä tarinoilla, joita hä­nellä
täj#y olla aivan loppumat­tomasti
pitkän elämänsä varrelta,
Talkuulla hauskemipaa Jacqueli-nelle
kuin ikävystyminen Yhdys­valtojen
tai Englannin korkeissa
seuu-apiireissjj, joihin, amerikkalai­set
halusivat ihanteensa. naittaa,
tullaan nyt ikaunn aikaa selost.i-maan-
yksityiskohtaisesti lehdissä
jotka haluaivat tarjota lulkijoille
helppoa ja hei^ioja kutkuttavaa
telkstiä. Näin makeaa sensaatiota
ne haTvoin saavat, siitä varmasti
imetään'kaiJdki möhu.
Hiukaisevimmam uteliaisuutensa
j a romantiikan kaipuunsa tyydy-tettyäSn
jokuixen lukija kenties
vähän miettii, miten mielettömä.s-sä
ylellisyydessä jobkut elävät
maailmassa jossa miljoonat ikuole-vat
nälkään; miten Yihdysvaltojen
ihaillun presidentin Jeski o n k i i n ­nostuneempi
omasta huvistaan
kuin oman kotunaansa vaikeista
ongelmasta; minkälaisten ihmisten
käsissä on summaton valta, jota
suunnattomat omaisuudet merkit­sevät.
Jos jokunen lukija erehtyy täl­laista
miettimään, niin aviopari
Onassis saattaa menettää paljon­k
i n (Säteilystään, ruveta lopulta
näyttämään jopa hieman inhotta-valta.
Jos lukija joutuu nijin pitkälle,
häneltä saattaa riittää kiinnostus­ta
eräitä muita amerikkalaisia
kohlaan: Tommie Smlbhlfi ja John
Carlosia. He eivät ole ix)<nanttisla
inutta sen sl;iarm rohikeita. Olym.
piinlaisvoltio olisi voinut tuoda l i o i l ­le
henkilökohtaisia etuja, mutta he
pitivät täilkeämpänä kiinnittää
maailman; huomiota Yhdysvailtain
neekeriväestön asemaan.
Heidän mielenosoituksensa oli
tehokas.' Valkoisen presidentin les­ken
tc/ko tehostaa sitä yhä enem­män.
Jiicqueline Kennedyllä olisi
ollut mahdollisuuksia antaa tuntu­vaa
apua maansa neokemlle, mut­ta
hän ci-piittaa, Smithillä ja Car­losilla
ei ole mahdollisuuksia, mut­ta
he piittaavat.
Omituista: kaksi: tuntematonta
köyhää neekeriä ihea-ättää kaikki­alla
maailmassa Jämmintä myötä­tuntoa
Amerikan kansaa kohtaan,
. sen sijaan rikas valkoinen amerik­kalainen
onnisituu itokemään oman
yihteiskuntaluotokansa entistSkJn
vastenmielisemmäiksi.
Multa ehkä tämä on vain minun
käsitykseni. Ehkä jostakusta toi­sesta
Jacqueline on viehättävä ja
Smith ja Carios inhottavia mella­koi
tsijoLta.
Tokisi mieli liittää VEsfeon"lail
la oman puumenkin ylläölevaan
ainakin toteamalla, että ei "Juor­kunan
Jussi" sentään ole.aivan
yk-iin niissä, loppumietclmLsRäJjn-;
kään.—^ KänsUfcoura:"