1965-09-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina^syysk. 25p/-^SaturdayvSq)t.-25, 1965 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O P F I N N I S H G A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) Establiähed NOT: 6. 1917 EoiTo^: W. E K L U N D MANAQER.- & Suksi - T E L E P H O N E ^ : OFFICE AND EOITQRIAV 074^4964 , \ . Published thrlce weeldy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury,'Ontario, Canada. Mailing Addtefls:^Box «9 Advertiaing tates upon applicatlon. trtmslattaB faee o| charg». Authorlzed asi second class mail by the Fost Olfice Department, Ottawa, ' And itor payment of postagt in oaKh. ^ -CANADrÄNlL^^NCUÄimSRHtSS CänadassaM yk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa ' l vk. $104)0, 8 kk. $8iB 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. lOA). 6 kk. 5.75 YKm Yleiskokouksen alkaessa Vaikka kansainvälinen ilmapiiri on entisestlSir pahentunut, johtuen se Vietnamin sodan eskalaatiosta eli laajentamisesta jä Qomini-kaanisen tasavallan »sisäisiin asioihin sekaantumisesta — kiitos molemmista USAn hyökkäävälle ulkopolitiikalle --^ sekä juuri päätty- - misvaiheessa olevasta Pakistanin ja Intian vakavasta rejakahakasta Kashmirin kysymyksen tiimoilta, viime tiistaina kokooiituneett YK:n yleiskokouksen 20 istunnossa ilmeni eräitä myönteisiä piirteitä. Ilahduttavimpana seikkana voidaan pitää YK:n turvallisuusneuvoston yksimielistä esiintymistä Intian ja Pakistanin välisen sodan lopettamiseksi; mikä näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää onnistuneen ainakin sikäU, että aseet ovat lakanneet "puhumasta". Myönteisenä seikkana on pidettävä myös sitä, että tiistaina alkaneen YK:n Yleiskokouksen 20:nnen istunnon puheenjohtajan, italialaisen Amintore^ Fanfanin valinta tapahtui asiallisesti puhuen yksimielisen päStSksen perusteella, kuten valittiin Unkarin YK:n valtuutettu Karoly Csator-day Yleiskokouksen tärkeimmän elimen, poliittisen komitean puheen-johtajpksi. Ilmeistä myös on, että Yhdysvallat on^ kuten etukäteen povailtiin, lopettanut YK:n toiminnan häiritsemistaktiikkansa htopu» maila kampanjasta 19. artiklan sovelluttamiseksi Neuvostoliittoa, Rankkaa ja eräitä muita vastaan, jotka ovat kieltäytyneet lainvaatai* sesti, kuten ne selittävät, Kongosta ja Lähi-Idästä hankittujen velkojen maksamisesta. Kuten sanottu, ylläesitetyt tosiasiat antavat hieman aihetta odottaa aikaa parempaa. Mutta valitettava tosiasia on, että kansainvälistä ilmapiiriä on nyt myrkyttämässä monta seikkaa, jotka Voivat johtaa tilanteen edelleen pahenemiseen, ellei ryhdytä päättävästi puolin ja toisin jännitystilannetta purkamaan. I ' : ' -V:: ' YKm pääsihteeri U Thant on mielestämme ehdottomasti oikeassa korostaessaan sitä seikkaa, että jos nykyisten ydinasevaltojen suostumuksesta ei päästä pian kansainväliseen sopimukseen ydinasekokeiden lopettamiseksi, nykyinen varustelukilpa voi johtaa siihen, että kymmenkunnan vuoden päästä on kymmenen, viisitoista tai useampikin ydinasemaa ja yleisesti puhuen sellainen tilanne, että ydinsodan puhkeamista ei voida ehkä estää. Ydinasekokeiden kielto sekä alustavat toimenpiteet yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa kohti ovat välttämättömiä tehtäviä, jos mielitään muuttaa nykyinen ajautuminen sotatilannetta kohti. Nyt kokoontuneella YK:n yleiskokouksen 20:11a istunnolla on tässä suuri ja vastuunalainen tehtävä. Toisena päivänpolttavana seikkana pääsihteeri U lliant mainitsi ohjelmapuheessaan Vietnamin sodan. Vaikka hän ei tässä yhteydessä sanonutkaan yötä yöksi ja päivää päiväksi, U Thant antoi kuitenkin selvästi ymmärtää, että hän pahoittelee sen johdosta kun USA on laajentanut sota toimiaan Vietnamissa, ja hän ilmaisi harkittuna kantanaan, että Vietnamin kriisiä ei ratkaista sotimalla, vaan neuvottelupöydän ääressä, sillä hän, U Thant, "on edelleen täysin vakuuttunut, että kumpikaan puoli ei voi Vietnamissa saavuttaa täyttä voittoa, eikä kumpikaan puoli voi hyväksyä täyttä häviötä". Tässä yhteydessä pääsihteeri U Thant puhui mielestämme voimakkaammin kuin koskaan ennen sen puolesta, että Kiinan kansantasavalta pitäisi hyväksyä ilman muuta YK:n jäseneksi. U Thant ilmaisi toivomuksen, että tiistaina kokoontunut YK: n Yleiskokous kutsui maailmanlaajuisen aseistariisuntakonferenssin, mihin tulisivat kaikki johtavimmat maat. Kiinan kansantasavalta mukaanluettuna. Kuten tiedetään Yhdysvallat on "äänestyskoneistonsa" avulla onnistunut viimeksikuluneet 15 vuotta estämään Kiinan saamasta sille kuuluvaa oikeutettua paikkaa YK:n jäsenyydessä. Selvää tietenkin on, että YK ei voi täyttää "yleismaaUmallisen" rauhanjärjestön ase* maa niin kauan kuin neljännes koko ihmiskunnasta, Kiinan 700-miljoo-nainen kansa, pidetään mielivaltaisesti sen jäsenyyden ulkopuolella. Huomioiden sekä edelläsanotun seikan että myös ehdottamansa maailmanlaajuisen aseistariisuntakonferenssin onnistumisen mahdollisuudet; pääsihteeri U Thant ehdotti tiistaina, että YK:sta olisi vihdoin viimeinkin saatava perustajiensa tarkoituksen mukainen yleismaailmallinen järjestö, missä ovat edustettuna maailman kaikki kansat Pinnallisesti katsoen näyttää Kiinan oikeuksien tunnustaminen melko helpolta kysymykseltä. Yksinomaan YK:n Turvallisuusneuvoston neljästä johtavasta maasta, joilla on vetOH)ikeus, on kolme, nimittäin Neuvostoliitto, Britannia ja Ranska antanut diplomaattisen tunnustuksen Kiinan kansantasavallalle. Vain Yhdysvallat ja sen uskollisena sätkynukkena toimiva Formosan "Kiina" ovat kieläytyneet Kiinan tunnustamisesta; Mutta Yhdysvallat on kuitenkin voinut "äänestyskoneistonsa" avulla tähän mennessä estää Kiinan jäsenoikeuk-sien tunnustamisen YK:ssa. Helppoa se ei ole tiettävästi enää ollut Yhdysvalloille ja mitä suuremmaksi muodostuu YK:n jäsenmäärä, sitä vaikeammaksi tulee Washingtonille ponnistelu Kiinan pitämiseksi YK:n jäsenyyden ulkopuolella. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Yleiskokouksen. istunnossa 1963 töhtiin Kiina-vastainen päätös äänin 57-^1, kahdentoista maan pidättyessä äänestämästä. Tämä sellaisenaan heijastaa ensi- Icädessä Yhdysvaltain taloudellisen ja poliittisen painostuksen vaikuttavuutta. Mutta YK:n aseistariisuntakomissid, johon viime keväänä osallistui YK:n 114 jäsenmaata, äänestivät 89:n maan edustajat sen puolesta, että Kiina kutsuttaisiin maailman aseistariisuntakonferenssUn,'mistä ylempänä on tässäkin yhteydessä mainittu. Tämä sellaisenaan on m9a-ilman kansojen ja myös hallitusten yleinen mielipide, ja se tekee, kuten sän.ottu, USA:lle entistä vaikeammaksi pitää Kiinaa YK:n Jä-senyydeh ulkopuolella. Tässä yhteydessä on erikoisesti toivottavaa, että Canadan edustajat YK:ssa äänestäisivät sekä Kiinan jäsenoikeukBien puolesta YK:ssa että U Thantin ehdotuksen hyväksi, jotta Kiina kutsuttaisiin yleismaailmalliseen aseistariisuntiakohferenssiin. Meidän oman maamme, Canadan asenne on tässä yhteydessä ollut kerraeaaan kestämätön. Liittohallituksen arvovaltaiset jäsenet ovat moneen kertaan selittäneet, että he kannattavat Kiinan jäsen-oikeuksien tunnustamista YK:ssa. Viimeksi ulkoministeri Paul Martin Vuodet kuluyai uudet sukö^vOf astuvat itykyiseti tilaUe. Mutta aiiui tulee säUymään muisto vapautta'rä-ka^ tavi^^ kAittoy[en Saksan, 'fasismia, ta saavuttamalta suuresta, voitosta kaksi Vuosikymqjieiltä sitten.- Toimen ttiaailmailsodäh kahjS^b ensimmäiften vuoden aikana saltiifl nähdä, niiten fasististen, valtioldöii Uittoutuma suoritti hyökkäyitsert toisensa jälkeen iSIiirqopan ja-^^' sian eri valtioita vastaaä>VuosieQ 1^^1941 sotatoimissa kykeni Hit: lerin arme^a helposti, jopa mujuiti ma^sa päivässä nujertamaan Puolan; Belgian, HoUaionia, tanskan, Norjan, Ranskan, Jugoslavian ja. Krei. kan asevoimat sdcä miebittämMSii miltei koko Länsi-Euroopaa ja Bal kantin. Saksalaisten imperialistien, tiellä kohti näaaiimanhenruutta oU Neuvostoliitto, jonne Saksa sopimuksen rikkoen hyökkäsi, kesäkuun 22. päivänä vuonna 1941. Sodan alkukuukausina neuvostoarmeija useista syistä .j9ului perään tymään syyaUe sehist^. Keskitet-tyään hyvissä ajoin Neuvostoliiton rajoille valtaisenarmeijan - r ISO divisioonaa, yli 47i000 tykkiä ja kranaatinheitintä, yli 3,700 panssarivaunua ja noin- 5,000 lentokonettar sekä huumaantuneena helloista voitoista Länsi-Euroopassa .natsi- Saksa uskoi muutamassa vUlDdtea nujertavansa neuvostoarmeijani pe^. rusvoimat. Sodan .ensimmäisten kuukausien äärettömiä vaikeasta tilanteöMa huolimatta neuvostoarmeija kiivaissa puolustustaisteluissa uuvutti ja heikensi, saksalaisia Joukkoja ja vihdoin pysäytettyään niiden etenemi sen antoi niille useita voimakkaita vastaiskuja. Vuoden 1043 kesästä lähtien neuvostoarmeija suoritti . jatkuvasti hyökkäyksiä ja ryhtyi useihin - perättäisiin, mittasuhteiltaan valuviin strategisiin operaatiioihin. Näil-ä operaatioilla nujerrettiin kaikki saksalaisten strattegiset ryhmittymät Neuvostoliiton—Saksan rintamalle ja Neuvostoliiton alue vapautettiin äydelleen miehittäjistä. Neuvosto-iiton asevoimat ryhtyivät vapauttamaan Euroopan kansoja fasismista. Talvella ja keväällä 1945 neuvos toarmeija aloitti laajuudeltaan ja tuloksiltaan mahtavat operaatiot Weikselin — Oderin, Itä-Preussin, Itä-Pommerin Budapestin, Wienin ja Bra tila van—Brnon operaatiot. Näissä murskattiin vihollisjoukkojen perusryhmittymät. Neuvosto joukot saapuivat Oderille ja Neis-selle. ,. •. • • • ^ • • Neuvostoarmeijan voitot muutti vat jyrkästi tilannetta myös Länsi Euroopan rintamalla. Epäonnistu misen jälkeen uudelleen voimansa koonneet englantilals-amerikkalai-set joukot aloittivat jälleen maaliskuussa 1945 hyökkäyksen valloit taen heikosti puolustetun Ruhrin ja eräät muut Länsi-Saksan alueet. Kun länsi-valli, ns. Siegried-linja oli kukistunut ja Ruhr menetetty saksalaisten länsirintama tosiaslassf. hajosi. Hitlerin sodanjohto päät/ siirtää lähes kaikki taistelukykyiset joukkonsa itään neuvostoarmeijaa vastaan. Huhtikuun puolivälissä 1945 neu vostoarmeija antoi ratkaisevat musertavat iskunsa, murskasi Saksan armeijan ja vaUoitti rynnäk^M Berliinin toukokuun 2. päivänä. Toukokuun 8. päivänä natsi-Saksan armeijan korkeimman johdon edustajat allekirjoittivat vallatussa Ber liinissa ehdottoman antautumissopimuksen, ja muutaman päivän kuluttua neuvostojoukot löivät lopul-he joukjirt, jotka vielä jatkoi vat taisteluaan . Tshekkoslovakian alueella.; On atlfeellistateikisteUa numerotietoja jotta:; 0s<^tettaisiin Neuvos lol|iton asevoimien ratkaiseva^osuus voiton saävuttfuttisessav -uatsi-Sak-sästa.' N6uvjkst!^liiton^aksan rintamalla tutiottiib^sö^ä otettiin Vangiksi' tai hiotettiin yhteensä 507- sä^; salaista divisioonaa sekä Hitler-Sak-san sateliiijttivaltioiden sata • divi sioonaa- Liittolaisemme-taistelussa fasismia' vastaan löivät Länsi Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa vain 176 vihoUisdivisioonaai Natsi-Saksan kärsimästä yli koi men miljoonan miehen kokonaisme netyksestä ' sen - tappiot Neuvostoliiton—$ aksan rintamalla merkitsivät, miljoonaa kaatunutta, haa voittunutta tai vangiksi joutunutta. . Voitostaan: joutui neuvostokansa maksamaan kalliin hinnan; Se menetti yli. kaksikymmentä miljoonaa parhaassa iässä olevaa' kansalais taan. Suuren isänmaallisen sodan voittoisa loppu merkitsi imperialistien ko'imaamme vastaan kohdista man toisen sotilaallisen hyökkäyk sen epäonnistumista, se osoitti neu vöstovallan järkkymättömän lujuu den» sen sosialistisen järjestelmän paremmuuden. verrattuna aikansa eläneeseen: kapitalistiseen järjestelmään.. Kansamme, joka joutui antamaan raskaimmat uhrit toisen maailmansodan vitosina^ haluaa kestävää rau haa ja on ryhtynyt toimenpiteisiin uuden maailmansodan syttymisen estämiseksi. Kommunistinen puolue on 22. puoluekokouksensa asiakirjoissa erityisen voimakkaasti koros tanut, että leninläinen periaate rauhanomaisesta rinnakkainelosta yh teiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden kesken on ollut ja pysyy Neuvostoliiton ulkopolitiikan järk kymättömänä perustana. Neuvosto liallitus on sodanjälkeisinä vuosina kyennyt saatnaon useat tärkeät rauhan lujittamiseen tähtäävät ongel mal ratkaisuun. Mutta imperialististen., valtioiden mm. Yhdysvaltain aggressiivisim-mät piirit vastustavat itsepintaisesti kansainvälisen jännityksen lie ventymistä ja turvautuvat epätoivoisiin yrityksiin pysäyttääksi;.en. sosialismin ja demokratiap voimien jat kuvan kasvun, estääkseen siirtomaa-anpolitiikka järjestelmän lopullisen hajoamisen ja palauttaakseen imperialistien ase mat niissä maissa, jotka ovat vapautuneet- siirtomaa asemastaan ja astuneet itsenäisen kansallisen kehityksen tielle. US An rinnalla kulke^ vat 'LänsirSaksan imperialistit, joi den asevoimien kiivas. paisuttaminen on erityisen vaarallista rauhan asialle. Luotuaan jättiläismäisen sotakoneiston USA on suorittanut joukon rauhalle vaarallisia provokaatioita Karibian meren tapahtumat saivat miljoonat ihmiset hätkähtämään, heidän: nähdessään' uuden maail mansodan kuilun. .V Eikö myös USAn militaristien aikaansaamassa ' anastussodassa Viet namia vastaan piile maailmanlaajui seksi ydinsodaksi kasvamisen vaara?. Viime aikojen tapahtumat osoitta vat, että USA on ottanut suunnak-seen sotatoimien jatkuvan laajenta: misen Indokiinassa. Aseellisen intervention voimistuminen Etelä-. Vietnamissa, uusien amerikkalais ten joukkojen ja aseiden siirtäminen sinne ja Vietnamin demokraat tisen tasavallan alueen haikailema tön pommittaminen ovat hyökkäys-toimia, jotka vaarantavat yleisen rauhan' ja kansojen turvallisuuden. Maailma elää jälleen kansainvälisen tilanteen jyrkän kärjistymisen kautta. Näissä olosuhteissa sosialistiset maat ovat erittäin valppaina, lujittavat kaikin tavoin välttämät tömiä toimenpiteitä, voidakseen ajoissa torjua imperialismin sotilaalliset seikkailut Asevoimiemme harteilla on suuria tehtäviä, mutta huolimatta impe-n. alistien luomasta -vaarasta mc olemme rauhallisia ja tunnemme voimamme — meillä on millä vas tata heidän provokaatiotekoihinsa ja vastata tehokkaasti. Neuvostoliiton teollisuuden kas vaneiden mahdollisuuksien ja kotimaisten tieteen ja tekniikan merkittävien saavutusten ansiosta maamme armeija ja laivasto ovat viime vuosina ottaneet uuden suu ren askeleen aseistuksessaan voi-mistettuaan ja lujitettuaan entisestään sosialistisen leir>n sotilaallis teknistä paremmuutta imperiali» tisten valtioiden sotilasliittoutu maan verrattuna. Rinnan neuvostokansan ja sen asevoimien kanssa vartioivat rauhaa ja turvallisuutta (Jatkuu seuraavalla sivulla) m Tiedoittaen syyskuun 8 pnä siitä valitettavasta seikasta, että lehti on kasvavien talousvaikeiiksieh vuoksi jouduttu^ pienentämään syysk^ 14 päivästä lukien:vain 2 kertaa viikossa ilmestyväksi Industrialisti selittää asiaa,] mm., sa^raavasti: K^nlndustHali&tiii, painatuskustannukset ovat jakuvasti kohonneet^ ja tflaajain luku, hyvin'ymmärrettävistä syistä, on viime vuosien aikana edelleen vähentynyt, johtokunta äskeisessä kokouksessaan käsitti saavutun siihen tilanteieseen, jossa lehden muuttaminen, kahdesti viikossa-11* ; mestyväksi on käsitettävä tarpeelliseksi, jos ei ehkä aivah vielä svufes^'^ taan välttämättömäksi. Niinpä johtokunta päätti että syyskuun 14'päivästä alkaen Industrialisti tulee ilmestymään kahdesti viikossa, jtiistaisln^ ja perjantaisin . • \ Nyt jol^tokuiita käsittää;: että vakava velkaantuminen on edessä;' jos: ei jotain; väikuttiäVaa tehdä asian suhteen; Kuluneen kesän: ajalla 'kannattajajoukko on. toiminut kiitettävillä tuloksilla lehtensä tukemiseksi; mutta kun varsinaiset liiketulot ovat vähentyneet ja kustannukset lisään- ^neet, eivät runsaatkaan'lahjoitukset ole voineet pitää lehtemme taious-asemaa, tasaI>ainossa. Siksi johtokunta käsittää olevan~~välttämätöntä lehden ilmestymisen räjoittamisenr kahteen kertaan viikossa. ; i ')v Samalla kun :VUQsikokou3 jätti johtokunnalle valtuudet harventaa lehden ilmestymistä, se päätti että tilausmaksut on pidettävä samoina ^ kuin ne nykyään ovat. Tämä päätös tehtiin tarkoituksella, että ilmestymisen harvenemisesta olisi tarkoitettu rahallinen tulos, joka takaisi lehden edelleen ilmestymisen. Jos tilausmaksuja alennettaisiin suhteellisesti ilmestymispäivien vähentämisen kanssa, ei muutoksesta olisi 'n&i-' tään hyötyä, pikemmin päinvastoin, koska on vissejä menoeriä joita ei' voida alentaa . . . On myös odotettavissa että jotkut toisetkin suomalaiset lehdet joutuvat läheisessä tulevaisuudessa harventamaan ilmestymistään— mutta ^ se ei ole meidän asiamme. Me hoidamme oman lehtemme asioita ja annamme toisten hoitaa omiaan . . . • Jäämme luottamaan äiihen, että tämän lehden uskollinen kannattajajoukko ymmärtää lehtensä aseman ja tulee huolehtimaan sen kus-' tannusten maksamisesta niin kauan kuin sen julkaiseminen pidetääh tarpeellisena. ' LÄNSI-SAKSÄSSAKIN MÄKSUTASEPULMIA SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Betty Salonen, Kirkland i^ake Ont., täytti syyskuun 17 päivänä 81 vuotta. :\^L,i ' .n .Yhdymme- aukuleistcn ja tutta-vain onnentoivotuksiin. sanoi TV-haastattelunsa yhteydessä alkuviikolla, että Canada kannattaa YK:n "yleismaailmallisuutta", siis myös Kiinan jäsenj^ttä. Mutta tiukan tullen Canadan edustajat ovat YK:ssa äänestäneet kerta toisen perään Setä ^Samulin vaatimusten mukaisesti Kiinan jäsenoikeuksia vastaan. Viimeksi mr. Martin vihjasi, että vielä nytkin riippuu mu* ka olosuhteista äänestääkö Canada oman, harkintansa mukaan Kiinan puolesta taV USA:n vaatimuksesta Kiinaa vastaan? Äänestäköön Canadan edustajisto nyt YK:n "yleis-mJEiailmalli^ Uuden" puolesta, ulkoministeri Martinin sanoja käyttääk- -.semma/'.. — Ja sallikaa minun muistuttaa teitä, että te olette yliopistossa pääasiallisesti siinä mielessä, että saatte hyvän opetuksen — ja viimeinen tentti suoritetaan viimeisessä jalkapallo-ottelussa; Vain aktiivinen kaiq>pBtase voi turvata taloudellisen nousun jatkumisen ja hyvinvoinli samoin kuin täystyöili- ^ s riippuu vientiylijäämästä. Liittotasavalta tarvitsee aktiivisen kauppataseen voidakseen peittää maksuta seen useita passiivisia kohtia. Tällaisen toteamuksen esitti äsken Länsi- Saksan -teollisuusliiton johtaja Fritz Berg. Länsi-Saksa.on kyllä pitänytkin huolen maksutaseestaan. Vuodesta toiseen se on vienyt tuntuvasti enemmän kuin tuonut. Ja tässä eräs tärkeä Länsi Saksan "tatousihmeen" avain. Kun tämän pefkistää, niin itse asiassa Länsi-Saksa on paisunut taloudellisesti muitten kustannuksella. Luonnollisesti osa ulkomaankaupasta saadusta voitosta oft. käytetty, sijoituksiin ja osa maksutaseen tasapainottamiseen, mutta samanaikaisesti Länsi-Saksan valuuttavarantoon pysynyt huikeassa 30 miljardissa D-markassa. Suomi kuuluu myös niihin maihin, jotka suurella tuonnillaan ovat lisänneet Länsi-Saksan vientituloja ja pai suttaneet sen valuuttavaroja. Kyllä Suomessakin ulkomaankaupan ja teollisuuden johtajat hyvin tietävät, että tatouden jatkuvalle kasvulle, täystyöllisyydelle ja hyvhrvoinnille aktiivinen kauppatase ja vientiylijäämä ovat yhtä välttämättömiä kuin Länsi Saksalle. Molemmat maat ovat ulkomaankaupasta ratkaisevasti riippuvaisia maita. Mutta Suomessa ei ole oltu tietääk-seenkään. miksi Suomelle on kertynyt vientiylijäämän sijasta vajausta. On pyritty salaamaan sitä tosiasiaa, että nimenomaan Läitsi-Saksasta vuosikausia jatkunut suunnaton tuontiylijäämä on kauniataseen vajauksen pahin aiheuttaja. Länsi-Saksankin kaupan taivas on synkkenemässä. Johtaja Berg varoitti samassa puheessaan siitä, että Länsi- Saksan ulkomaankaupan kehitykseen tämän vuoden alusta lukien voitaisiin suhtautua kevyesti. Optimismin oli aihetta heinäkuussa, jonka luvut osoittivat kesäkuun yllättävän vajauksen jälkeen lievää ylijäämää. On syytä palauttaa mieleen, että vielä viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla Länsi-Saksan kauppatase osoitti 4,6 miljardin: Dmarkan arvosta vientiyli-: jäämää. Mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla se (4i supistunut vain 1 miljardiin D-markkaan. Vuoden loppukuukaudet voivat viedä tämänkm ylijäämän nollaan. Lännen korkeasuhdanteista on päässyt hyötymään eniten Länsi-Saksa, mutta kauppataseen epäedullisen kehi-: tyksen vaikutus ilmenee nyt muillakin sektoreilla. Valuuttavaranto, vaikka se on vieläkin suuri, osoittaa supistumista. Tammi—heinäkuussa maksutaseen vajaus bn kaksinkertaistunut viime vuodesta eli noussut 1.89 miljardista 3.96 miljardiin D-markkaan. Huomattava osa tästä vajauksesta tosin johtuu^ päjäoman viennistä sekä suurista ulkomaisista aseostoista ja ennakko-; maksuista. Mutta maksutaseen passii-visuutta Länsi-Saksa ei pysty peittämään aktiivisella kauj^taseellaan enää yhtä helposti kuin tähän asti. Omista maksutase- ja valuuttaväikeuk ; sistaan johtuen monet Länsi Saksan kauppakumppanit eivät ole enää joko pystyneet tai halunneet lisätä tuontiaan Länsi-Saksasta. Ainoan poikkeuksen muodostaa Suomi, joka on tänäkin vuonna tuonut "Länsi Saksasta ' enemmän kuin koskaan aikaisemmui ja vastaavasti tämän johdosta oma kauppataseen vajaus on noussut ennätyssummiin. .— Libra. Länsi-Saksan monimutkainen vaalitapa Bonn. — Useimmat Länsi Saksan vaaleihin sunnuntaina osallistuvista 38,500,000: sta äänestäjästä eivät olleet, selvillä maan monimutkaisesta äänestystavasta, todetaan äskettäin julkaistussa mielipidetiedustelussa. Kullakin äänestäjällä on kaksi ääntä mutta vain harvat tietävät, että jälkimmäinen ääni ratkaisee puolueiden voimasuhteet liittopäivillä. Bonnin yaai likeskuksessa lasketaan nämä äänet yhteen ja liittqsäivien 496 paikkaa jakaantuvat puolueiden äänimäärien, mu kaan. Äänestäjän ensimmäinen ääni., nimeää sen edustajan* jonka hän hav luaa edustamaan omaa vaalipiiriään, mutta tällä äänellä ei ole käytännössä uuri lainkaan merkitystä vaalien lop> putulokseen. PÄIVÄN PAKINA ENEMMISTÖJÄLUTUKSESTÄ Puhuessaan viime lauantaina Al-goma East vaalipiirin valitsijoille Espanolassa, missä hän aloitti oman-henkilökohtaisen vaalikam-i panjansa, pääministeri Lestei* B. Pearson veivasi jo. Vanhentuneelta tuntua poliittista virttä sano-mallb:- • . •• "Kysymys on tästä: Enemmistöhallitus pitääksemme Canadan voimakkaana ja yhtenäisehä . . . Me haluamme voimakkaan keskushallituksen puhumaan Canadan nimissä . . ." Mikäli siis voidaan pääministeri Pearsonin puheisiin luottaa, hänen mielestään on tärkeintä se, että liberaalipuolue saisi encm-mistö- jallituksen. Ja Juuri "Jallitukscsta" on tässä yhteydessä kysymys. Itse pääministeri on vakuuttanut meille vakuuttamasta päästyään, että h8il«n johtamansa vähemmistöhallitus on saanut miltei ihmeuä aikaan: että tuotantohiitosten rat' tnat pyörivät nyt vähän paremmin kuin tpryhellituksen aikana, että sosiaalihuollon alalla on laadittu yleisesti tei^ehditty työsuhde- eläkelaki, että hallitus 'on antanut joitakin epämääräisiä lupauksia kansallisen sairashuolto-palvelun järjestämiseksi, ja että Neuvostoliitto ynnä muiden sosia listiroaidcn kanssa on tehty suuria ja hyviä viljakauppoja. Näissä väitöksissä vähemmistöhallituksen suhteellisista hyvyyksistä on perää ainakin siteeksi. Mutta sitä suurempi syy on kysyä, että miksi meidän pitäisi vaihtaa tämä "hyvä vähemmistö-halilitus" cncmmisböt-jallituksecn;, joka voisi olla yhtä kuuro ja tunnoton kansakunnan tarpeitten tiimoilta kuin niin monet aikaisemmatkin enemmistöhallitukset ovat olleet sekä liberaali- että konservatiivipuolueen johdolla? Tässä yhteydessä me liitymme Uuden demokraattisen puolueen parlamentaaristen kysymysten Nestoriin^ eli erUcoisasiantuntlS jaan, Stanley Knowlesiin, joka uutta yähemmistöhallitusta povaillen selitti syyskuun 14 päivänä, että "paras lopputulos marraskuun 8:iihcn päivän liittovnaleista olisi pe, että valituksi tulisi taas vä-: hemmistöhallitus, sillä vähemmistöhallituksen on kuunneltava voimakkaan oppositioji^ vaatimuksia. "Jos me saisimme sellaisen enemmistörhallituksen, mikä meil^ lä oli vuosien 1958—62 välillä", sanoi nu.Knowles, "silloin ovat seuraavat neljä vuotta-hukkaan meneviä vuosia," Samoin on Uuden demokraattisen puolueen kansallinen johtaja Tommy Dougl:rr^ sanonut, että pahin mitä tulevi!|i;a vaaleissa voisi tapahtua, olisi se, että jompi kumpi vanha puolue saisi muodostetuksi enemmistöhallituksen. Kommunistisen puolueen kansallinen johtaja William Kashtan on puhunut voimakkaasti enemmistöhallitusta vastaan selittäen, että nykyoloissa saataisiin parhaita tuloksia vähemmistöhallituksen kautta; jonka olisi pakko kuunnella kansanjoukkojen vaatimuksia ja toivomuksia. Monet ammattiyhdistysliikkeen johtohenkilöt ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajat ovat ilmaisseet samanlaisia ajatuksia: , Tunnettu tosiasia nkyös on, että Vapaus on alusta pitäeuvomaksu-nut näissä vaaleissa sellaisen kannan, että Canada tarvitsee enemmistöhallitusta osapuilleen yht? paljon kuin kuluttaja tarvitsee, kolmen dollarin seteliä, sillä niil-lä kummallakaan ei ole mitään käyttöarvoa. Ja parhain mahdollinen vähemv mistöhallitus oli se, jota vastassa olisi mahdoHisimman ~^voimakas työväenliikkeen edustajista koostuva oppositio. Toisin sanoen meidän canada-laisten omakohtainen ja yhteinen sekä kansallinen etu puhuu voimakkaasti Uuden demokraattisen puolueen ja muiden työväen ehdokkaiden valinnan puolesta. Molemmilla vanhoilla puolueilla ja niiden lievejärjestölle, Social Creditille annettu ääni menee varmasti hukkaan siinäkin tapauk-^ sessa, vaikka ko. ehdokas tulisi va^ lltuksi. Mutta oikein ja tulokselU-sesti käytetty ääni on se, mikä annetaan työväenehdokkaalle. " Torjukaamme siis päättävästi kaikki puheet_ enemmistö-hallifufc-sen tarpeellisuudesta ja työsken-nelkäämme työväen edustajiston lisäämisen ja voimistuttaminen puolesta kautta maan.—-Känsäkoura. - \.':.;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 25, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-09-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650925 |
Description
Title | 1965-09-25-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina^syysk. 25p/-^SaturdayvSq)t.-25, 1965 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O P F I N N I S H G A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) Establiähed NOT: 6. 1917 EoiTo^: W. E K L U N D MANAQER.- & Suksi - T E L E P H O N E ^ : OFFICE AND EOITQRIAV 074^4964 , \ . Published thrlce weeldy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury,'Ontario, Canada. Mailing Addtefls:^Box «9 Advertiaing tates upon applicatlon. trtmslattaB faee o| charg». Authorlzed asi second class mail by the Fost Olfice Department, Ottawa, ' And itor payment of postagt in oaKh. ^ -CANADrÄNlL^^NCUÄimSRHtSS CänadassaM yk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa ' l vk. $104)0, 8 kk. $8iB 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. lOA). 6 kk. 5.75 YKm Yleiskokouksen alkaessa Vaikka kansainvälinen ilmapiiri on entisestlSir pahentunut, johtuen se Vietnamin sodan eskalaatiosta eli laajentamisesta jä Qomini-kaanisen tasavallan »sisäisiin asioihin sekaantumisesta — kiitos molemmista USAn hyökkäävälle ulkopolitiikalle --^ sekä juuri päätty- - misvaiheessa olevasta Pakistanin ja Intian vakavasta rejakahakasta Kashmirin kysymyksen tiimoilta, viime tiistaina kokooiituneett YK:n yleiskokouksen 20 istunnossa ilmeni eräitä myönteisiä piirteitä. Ilahduttavimpana seikkana voidaan pitää YK:n turvallisuusneuvoston yksimielistä esiintymistä Intian ja Pakistanin välisen sodan lopettamiseksi; mikä näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää onnistuneen ainakin sikäU, että aseet ovat lakanneet "puhumasta". Myönteisenä seikkana on pidettävä myös sitä, että tiistaina alkaneen YK:n Yleiskokouksen 20:nnen istunnon puheenjohtajan, italialaisen Amintore^ Fanfanin valinta tapahtui asiallisesti puhuen yksimielisen päStSksen perusteella, kuten valittiin Unkarin YK:n valtuutettu Karoly Csator-day Yleiskokouksen tärkeimmän elimen, poliittisen komitean puheen-johtajpksi. Ilmeistä myös on, että Yhdysvallat on^ kuten etukäteen povailtiin, lopettanut YK:n toiminnan häiritsemistaktiikkansa htopu» maila kampanjasta 19. artiklan sovelluttamiseksi Neuvostoliittoa, Rankkaa ja eräitä muita vastaan, jotka ovat kieltäytyneet lainvaatai* sesti, kuten ne selittävät, Kongosta ja Lähi-Idästä hankittujen velkojen maksamisesta. Kuten sanottu, ylläesitetyt tosiasiat antavat hieman aihetta odottaa aikaa parempaa. Mutta valitettava tosiasia on, että kansainvälistä ilmapiiriä on nyt myrkyttämässä monta seikkaa, jotka Voivat johtaa tilanteen edelleen pahenemiseen, ellei ryhdytä päättävästi puolin ja toisin jännitystilannetta purkamaan. I ' : ' -V:: ' YKm pääsihteeri U Thant on mielestämme ehdottomasti oikeassa korostaessaan sitä seikkaa, että jos nykyisten ydinasevaltojen suostumuksesta ei päästä pian kansainväliseen sopimukseen ydinasekokeiden lopettamiseksi, nykyinen varustelukilpa voi johtaa siihen, että kymmenkunnan vuoden päästä on kymmenen, viisitoista tai useampikin ydinasemaa ja yleisesti puhuen sellainen tilanne, että ydinsodan puhkeamista ei voida ehkä estää. Ydinasekokeiden kielto sekä alustavat toimenpiteet yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa kohti ovat välttämättömiä tehtäviä, jos mielitään muuttaa nykyinen ajautuminen sotatilannetta kohti. Nyt kokoontuneella YK:n yleiskokouksen 20:11a istunnolla on tässä suuri ja vastuunalainen tehtävä. Toisena päivänpolttavana seikkana pääsihteeri U lliant mainitsi ohjelmapuheessaan Vietnamin sodan. Vaikka hän ei tässä yhteydessä sanonutkaan yötä yöksi ja päivää päiväksi, U Thant antoi kuitenkin selvästi ymmärtää, että hän pahoittelee sen johdosta kun USA on laajentanut sota toimiaan Vietnamissa, ja hän ilmaisi harkittuna kantanaan, että Vietnamin kriisiä ei ratkaista sotimalla, vaan neuvottelupöydän ääressä, sillä hän, U Thant, "on edelleen täysin vakuuttunut, että kumpikaan puoli ei voi Vietnamissa saavuttaa täyttä voittoa, eikä kumpikaan puoli voi hyväksyä täyttä häviötä". Tässä yhteydessä pääsihteeri U Thant puhui mielestämme voimakkaammin kuin koskaan ennen sen puolesta, että Kiinan kansantasavalta pitäisi hyväksyä ilman muuta YK:n jäseneksi. U Thant ilmaisi toivomuksen, että tiistaina kokoontunut YK: n Yleiskokous kutsui maailmanlaajuisen aseistariisuntakonferenssin, mihin tulisivat kaikki johtavimmat maat. Kiinan kansantasavalta mukaanluettuna. Kuten tiedetään Yhdysvallat on "äänestyskoneistonsa" avulla onnistunut viimeksikuluneet 15 vuotta estämään Kiinan saamasta sille kuuluvaa oikeutettua paikkaa YK:n jäsenyydessä. Selvää tietenkin on, että YK ei voi täyttää "yleismaaUmallisen" rauhanjärjestön ase* maa niin kauan kuin neljännes koko ihmiskunnasta, Kiinan 700-miljoo-nainen kansa, pidetään mielivaltaisesti sen jäsenyyden ulkopuolella. Huomioiden sekä edelläsanotun seikan että myös ehdottamansa maailmanlaajuisen aseistariisuntakonferenssin onnistumisen mahdollisuudet; pääsihteeri U Thant ehdotti tiistaina, että YK:sta olisi vihdoin viimeinkin saatava perustajiensa tarkoituksen mukainen yleismaailmallinen järjestö, missä ovat edustettuna maailman kaikki kansat Pinnallisesti katsoen näyttää Kiinan oikeuksien tunnustaminen melko helpolta kysymykseltä. Yksinomaan YK:n Turvallisuusneuvoston neljästä johtavasta maasta, joilla on vetOH)ikeus, on kolme, nimittäin Neuvostoliitto, Britannia ja Ranska antanut diplomaattisen tunnustuksen Kiinan kansantasavallalle. Vain Yhdysvallat ja sen uskollisena sätkynukkena toimiva Formosan "Kiina" ovat kieläytyneet Kiinan tunnustamisesta; Mutta Yhdysvallat on kuitenkin voinut "äänestyskoneistonsa" avulla tähän mennessä estää Kiinan jäsenoikeuk-sien tunnustamisen YK:ssa. Helppoa se ei ole tiettävästi enää ollut Yhdysvalloille ja mitä suuremmaksi muodostuu YK:n jäsenmäärä, sitä vaikeammaksi tulee Washingtonille ponnistelu Kiinan pitämiseksi YK:n jäsenyyden ulkopuolella. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Yleiskokouksen. istunnossa 1963 töhtiin Kiina-vastainen päätös äänin 57-^1, kahdentoista maan pidättyessä äänestämästä. Tämä sellaisenaan heijastaa ensi- Icädessä Yhdysvaltain taloudellisen ja poliittisen painostuksen vaikuttavuutta. Mutta YK:n aseistariisuntakomissid, johon viime keväänä osallistui YK:n 114 jäsenmaata, äänestivät 89:n maan edustajat sen puolesta, että Kiina kutsuttaisiin maailman aseistariisuntakonferenssUn,'mistä ylempänä on tässäkin yhteydessä mainittu. Tämä sellaisenaan on m9a-ilman kansojen ja myös hallitusten yleinen mielipide, ja se tekee, kuten sän.ottu, USA:lle entistä vaikeammaksi pitää Kiinaa YK:n Jä-senyydeh ulkopuolella. Tässä yhteydessä on erikoisesti toivottavaa, että Canadan edustajat YK:ssa äänestäisivät sekä Kiinan jäsenoikeukBien puolesta YK:ssa että U Thantin ehdotuksen hyväksi, jotta Kiina kutsuttaisiin yleismaailmalliseen aseistariisuntiakohferenssiin. Meidän oman maamme, Canadan asenne on tässä yhteydessä ollut kerraeaaan kestämätön. Liittohallituksen arvovaltaiset jäsenet ovat moneen kertaan selittäneet, että he kannattavat Kiinan jäsen-oikeuksien tunnustamista YK:ssa. Viimeksi ulkoministeri Paul Martin Vuodet kuluyai uudet sukö^vOf astuvat itykyiseti tilaUe. Mutta aiiui tulee säUymään muisto vapautta'rä-ka^ tavi^^ kAittoy[en Saksan, 'fasismia, ta saavuttamalta suuresta, voitosta kaksi Vuosikymqjieiltä sitten.- Toimen ttiaailmailsodäh kahjS^b ensimmäiften vuoden aikana saltiifl nähdä, niiten fasististen, valtioldöii Uittoutuma suoritti hyökkäyitsert toisensa jälkeen iSIiirqopan ja-^^' sian eri valtioita vastaaä>VuosieQ 1^^1941 sotatoimissa kykeni Hit: lerin arme^a helposti, jopa mujuiti ma^sa päivässä nujertamaan Puolan; Belgian, HoUaionia, tanskan, Norjan, Ranskan, Jugoslavian ja. Krei. kan asevoimat sdcä miebittämMSii miltei koko Länsi-Euroopaa ja Bal kantin. Saksalaisten imperialistien, tiellä kohti näaaiimanhenruutta oU Neuvostoliitto, jonne Saksa sopimuksen rikkoen hyökkäsi, kesäkuun 22. päivänä vuonna 1941. Sodan alkukuukausina neuvostoarmeija useista syistä .j9ului perään tymään syyaUe sehist^. Keskitet-tyään hyvissä ajoin Neuvostoliiton rajoille valtaisenarmeijan - r ISO divisioonaa, yli 47i000 tykkiä ja kranaatinheitintä, yli 3,700 panssarivaunua ja noin- 5,000 lentokonettar sekä huumaantuneena helloista voitoista Länsi-Euroopassa .natsi- Saksa uskoi muutamassa vUlDdtea nujertavansa neuvostoarmeijani pe^. rusvoimat. Sodan .ensimmäisten kuukausien äärettömiä vaikeasta tilanteöMa huolimatta neuvostoarmeija kiivaissa puolustustaisteluissa uuvutti ja heikensi, saksalaisia Joukkoja ja vihdoin pysäytettyään niiden etenemi sen antoi niille useita voimakkaita vastaiskuja. Vuoden 1043 kesästä lähtien neuvostoarmeija suoritti . jatkuvasti hyökkäyksiä ja ryhtyi useihin - perättäisiin, mittasuhteiltaan valuviin strategisiin operaatiioihin. Näil-ä operaatioilla nujerrettiin kaikki saksalaisten strattegiset ryhmittymät Neuvostoliiton—Saksan rintamalle ja Neuvostoliiton alue vapautettiin äydelleen miehittäjistä. Neuvosto-iiton asevoimat ryhtyivät vapauttamaan Euroopan kansoja fasismista. Talvella ja keväällä 1945 neuvos toarmeija aloitti laajuudeltaan ja tuloksiltaan mahtavat operaatiot Weikselin — Oderin, Itä-Preussin, Itä-Pommerin Budapestin, Wienin ja Bra tila van—Brnon operaatiot. Näissä murskattiin vihollisjoukkojen perusryhmittymät. Neuvosto joukot saapuivat Oderille ja Neis-selle. ,. •. • • • ^ • • Neuvostoarmeijan voitot muutti vat jyrkästi tilannetta myös Länsi Euroopan rintamalla. Epäonnistu misen jälkeen uudelleen voimansa koonneet englantilals-amerikkalai-set joukot aloittivat jälleen maaliskuussa 1945 hyökkäyksen valloit taen heikosti puolustetun Ruhrin ja eräät muut Länsi-Saksan alueet. Kun länsi-valli, ns. Siegried-linja oli kukistunut ja Ruhr menetetty saksalaisten länsirintama tosiaslassf. hajosi. Hitlerin sodanjohto päät/ siirtää lähes kaikki taistelukykyiset joukkonsa itään neuvostoarmeijaa vastaan. Huhtikuun puolivälissä 1945 neu vostoarmeija antoi ratkaisevat musertavat iskunsa, murskasi Saksan armeijan ja vaUoitti rynnäk^M Berliinin toukokuun 2. päivänä. Toukokuun 8. päivänä natsi-Saksan armeijan korkeimman johdon edustajat allekirjoittivat vallatussa Ber liinissa ehdottoman antautumissopimuksen, ja muutaman päivän kuluttua neuvostojoukot löivät lopul-he joukjirt, jotka vielä jatkoi vat taisteluaan . Tshekkoslovakian alueella.; On atlfeellistateikisteUa numerotietoja jotta:; 0s<^tettaisiin Neuvos lol|iton asevoimien ratkaiseva^osuus voiton saävuttfuttisessav -uatsi-Sak-sästa.' N6uvjkst!^liiton^aksan rintamalla tutiottiib^sö^ä otettiin Vangiksi' tai hiotettiin yhteensä 507- sä^; salaista divisioonaa sekä Hitler-Sak-san sateliiijttivaltioiden sata • divi sioonaa- Liittolaisemme-taistelussa fasismia' vastaan löivät Länsi Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa vain 176 vihoUisdivisioonaai Natsi-Saksan kärsimästä yli koi men miljoonan miehen kokonaisme netyksestä ' sen - tappiot Neuvostoliiton—$ aksan rintamalla merkitsivät, miljoonaa kaatunutta, haa voittunutta tai vangiksi joutunutta. . Voitostaan: joutui neuvostokansa maksamaan kalliin hinnan; Se menetti yli. kaksikymmentä miljoonaa parhaassa iässä olevaa' kansalais taan. Suuren isänmaallisen sodan voittoisa loppu merkitsi imperialistien ko'imaamme vastaan kohdista man toisen sotilaallisen hyökkäyk sen epäonnistumista, se osoitti neu vöstovallan järkkymättömän lujuu den» sen sosialistisen järjestelmän paremmuuden. verrattuna aikansa eläneeseen: kapitalistiseen järjestelmään.. Kansamme, joka joutui antamaan raskaimmat uhrit toisen maailmansodan vitosina^ haluaa kestävää rau haa ja on ryhtynyt toimenpiteisiin uuden maailmansodan syttymisen estämiseksi. Kommunistinen puolue on 22. puoluekokouksensa asiakirjoissa erityisen voimakkaasti koros tanut, että leninläinen periaate rauhanomaisesta rinnakkainelosta yh teiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden kesken on ollut ja pysyy Neuvostoliiton ulkopolitiikan järk kymättömänä perustana. Neuvosto liallitus on sodanjälkeisinä vuosina kyennyt saatnaon useat tärkeät rauhan lujittamiseen tähtäävät ongel mal ratkaisuun. Mutta imperialististen., valtioiden mm. Yhdysvaltain aggressiivisim-mät piirit vastustavat itsepintaisesti kansainvälisen jännityksen lie ventymistä ja turvautuvat epätoivoisiin yrityksiin pysäyttääksi;.en. sosialismin ja demokratiap voimien jat kuvan kasvun, estääkseen siirtomaa-anpolitiikka järjestelmän lopullisen hajoamisen ja palauttaakseen imperialistien ase mat niissä maissa, jotka ovat vapautuneet- siirtomaa asemastaan ja astuneet itsenäisen kansallisen kehityksen tielle. US An rinnalla kulke^ vat 'LänsirSaksan imperialistit, joi den asevoimien kiivas. paisuttaminen on erityisen vaarallista rauhan asialle. Luotuaan jättiläismäisen sotakoneiston USA on suorittanut joukon rauhalle vaarallisia provokaatioita Karibian meren tapahtumat saivat miljoonat ihmiset hätkähtämään, heidän: nähdessään' uuden maail mansodan kuilun. .V Eikö myös USAn militaristien aikaansaamassa ' anastussodassa Viet namia vastaan piile maailmanlaajui seksi ydinsodaksi kasvamisen vaara?. Viime aikojen tapahtumat osoitta vat, että USA on ottanut suunnak-seen sotatoimien jatkuvan laajenta: misen Indokiinassa. Aseellisen intervention voimistuminen Etelä-. Vietnamissa, uusien amerikkalais ten joukkojen ja aseiden siirtäminen sinne ja Vietnamin demokraat tisen tasavallan alueen haikailema tön pommittaminen ovat hyökkäys-toimia, jotka vaarantavat yleisen rauhan' ja kansojen turvallisuuden. Maailma elää jälleen kansainvälisen tilanteen jyrkän kärjistymisen kautta. Näissä olosuhteissa sosialistiset maat ovat erittäin valppaina, lujittavat kaikin tavoin välttämät tömiä toimenpiteitä, voidakseen ajoissa torjua imperialismin sotilaalliset seikkailut Asevoimiemme harteilla on suuria tehtäviä, mutta huolimatta impe-n. alistien luomasta -vaarasta mc olemme rauhallisia ja tunnemme voimamme — meillä on millä vas tata heidän provokaatiotekoihinsa ja vastata tehokkaasti. Neuvostoliiton teollisuuden kas vaneiden mahdollisuuksien ja kotimaisten tieteen ja tekniikan merkittävien saavutusten ansiosta maamme armeija ja laivasto ovat viime vuosina ottaneet uuden suu ren askeleen aseistuksessaan voi-mistettuaan ja lujitettuaan entisestään sosialistisen leir>n sotilaallis teknistä paremmuutta imperiali» tisten valtioiden sotilasliittoutu maan verrattuna. Rinnan neuvostokansan ja sen asevoimien kanssa vartioivat rauhaa ja turvallisuutta (Jatkuu seuraavalla sivulla) m Tiedoittaen syyskuun 8 pnä siitä valitettavasta seikasta, että lehti on kasvavien talousvaikeiiksieh vuoksi jouduttu^ pienentämään syysk^ 14 päivästä lukien:vain 2 kertaa viikossa ilmestyväksi Industrialisti selittää asiaa,] mm., sa^raavasti: K^nlndustHali&tiii, painatuskustannukset ovat jakuvasti kohonneet^ ja tflaajain luku, hyvin'ymmärrettävistä syistä, on viime vuosien aikana edelleen vähentynyt, johtokunta äskeisessä kokouksessaan käsitti saavutun siihen tilanteieseen, jossa lehden muuttaminen, kahdesti viikossa-11* ; mestyväksi on käsitettävä tarpeelliseksi, jos ei ehkä aivah vielä svufes^'^ taan välttämättömäksi. Niinpä johtokunta päätti että syyskuun 14'päivästä alkaen Industrialisti tulee ilmestymään kahdesti viikossa, jtiistaisln^ ja perjantaisin . • \ Nyt jol^tokuiita käsittää;: että vakava velkaantuminen on edessä;' jos: ei jotain; väikuttiäVaa tehdä asian suhteen; Kuluneen kesän: ajalla 'kannattajajoukko on. toiminut kiitettävillä tuloksilla lehtensä tukemiseksi; mutta kun varsinaiset liiketulot ovat vähentyneet ja kustannukset lisään- ^neet, eivät runsaatkaan'lahjoitukset ole voineet pitää lehtemme taious-asemaa, tasaI>ainossa. Siksi johtokunta käsittää olevan~~välttämätöntä lehden ilmestymisen räjoittamisenr kahteen kertaan viikossa. ; i ')v Samalla kun :VUQsikokou3 jätti johtokunnalle valtuudet harventaa lehden ilmestymistä, se päätti että tilausmaksut on pidettävä samoina ^ kuin ne nykyään ovat. Tämä päätös tehtiin tarkoituksella, että ilmestymisen harvenemisesta olisi tarkoitettu rahallinen tulos, joka takaisi lehden edelleen ilmestymisen. Jos tilausmaksuja alennettaisiin suhteellisesti ilmestymispäivien vähentämisen kanssa, ei muutoksesta olisi 'n&i-' tään hyötyä, pikemmin päinvastoin, koska on vissejä menoeriä joita ei' voida alentaa . . . On myös odotettavissa että jotkut toisetkin suomalaiset lehdet joutuvat läheisessä tulevaisuudessa harventamaan ilmestymistään— mutta ^ se ei ole meidän asiamme. Me hoidamme oman lehtemme asioita ja annamme toisten hoitaa omiaan . . . • Jäämme luottamaan äiihen, että tämän lehden uskollinen kannattajajoukko ymmärtää lehtensä aseman ja tulee huolehtimaan sen kus-' tannusten maksamisesta niin kauan kuin sen julkaiseminen pidetääh tarpeellisena. ' LÄNSI-SAKSÄSSAKIN MÄKSUTASEPULMIA SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Betty Salonen, Kirkland i^ake Ont., täytti syyskuun 17 päivänä 81 vuotta. :\^L,i ' .n .Yhdymme- aukuleistcn ja tutta-vain onnentoivotuksiin. sanoi TV-haastattelunsa yhteydessä alkuviikolla, että Canada kannattaa YK:n "yleismaailmallisuutta", siis myös Kiinan jäsenj^ttä. Mutta tiukan tullen Canadan edustajat ovat YK:ssa äänestäneet kerta toisen perään Setä ^Samulin vaatimusten mukaisesti Kiinan jäsenoikeuksia vastaan. Viimeksi mr. Martin vihjasi, että vielä nytkin riippuu mu* ka olosuhteista äänestääkö Canada oman, harkintansa mukaan Kiinan puolesta taV USA:n vaatimuksesta Kiinaa vastaan? Äänestäköön Canadan edustajisto nyt YK:n "yleis-mJEiailmalli^ Uuden" puolesta, ulkoministeri Martinin sanoja käyttääk- -.semma/'.. — Ja sallikaa minun muistuttaa teitä, että te olette yliopistossa pääasiallisesti siinä mielessä, että saatte hyvän opetuksen — ja viimeinen tentti suoritetaan viimeisessä jalkapallo-ottelussa; Vain aktiivinen kaiq>pBtase voi turvata taloudellisen nousun jatkumisen ja hyvinvoinli samoin kuin täystyöili- ^ s riippuu vientiylijäämästä. Liittotasavalta tarvitsee aktiivisen kauppataseen voidakseen peittää maksuta seen useita passiivisia kohtia. Tällaisen toteamuksen esitti äsken Länsi- Saksan -teollisuusliiton johtaja Fritz Berg. Länsi-Saksa.on kyllä pitänytkin huolen maksutaseestaan. Vuodesta toiseen se on vienyt tuntuvasti enemmän kuin tuonut. Ja tässä eräs tärkeä Länsi Saksan "tatousihmeen" avain. Kun tämän pefkistää, niin itse asiassa Länsi-Saksa on paisunut taloudellisesti muitten kustannuksella. Luonnollisesti osa ulkomaankaupasta saadusta voitosta oft. käytetty, sijoituksiin ja osa maksutaseen tasapainottamiseen, mutta samanaikaisesti Länsi-Saksan valuuttavarantoon pysynyt huikeassa 30 miljardissa D-markassa. Suomi kuuluu myös niihin maihin, jotka suurella tuonnillaan ovat lisänneet Länsi-Saksan vientituloja ja pai suttaneet sen valuuttavaroja. Kyllä Suomessakin ulkomaankaupan ja teollisuuden johtajat hyvin tietävät, että tatouden jatkuvalle kasvulle, täystyöllisyydelle ja hyvhrvoinnille aktiivinen kauppatase ja vientiylijäämä ovat yhtä välttämättömiä kuin Länsi Saksalle. Molemmat maat ovat ulkomaankaupasta ratkaisevasti riippuvaisia maita. Mutta Suomessa ei ole oltu tietääk-seenkään. miksi Suomelle on kertynyt vientiylijäämän sijasta vajausta. On pyritty salaamaan sitä tosiasiaa, että nimenomaan Läitsi-Saksasta vuosikausia jatkunut suunnaton tuontiylijäämä on kauniataseen vajauksen pahin aiheuttaja. Länsi-Saksankin kaupan taivas on synkkenemässä. Johtaja Berg varoitti samassa puheessaan siitä, että Länsi- Saksan ulkomaankaupan kehitykseen tämän vuoden alusta lukien voitaisiin suhtautua kevyesti. Optimismin oli aihetta heinäkuussa, jonka luvut osoittivat kesäkuun yllättävän vajauksen jälkeen lievää ylijäämää. On syytä palauttaa mieleen, että vielä viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla Länsi-Saksan kauppatase osoitti 4,6 miljardin: Dmarkan arvosta vientiyli-: jäämää. Mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla se (4i supistunut vain 1 miljardiin D-markkaan. Vuoden loppukuukaudet voivat viedä tämänkm ylijäämän nollaan. Lännen korkeasuhdanteista on päässyt hyötymään eniten Länsi-Saksa, mutta kauppataseen epäedullisen kehi-: tyksen vaikutus ilmenee nyt muillakin sektoreilla. Valuuttavaranto, vaikka se on vieläkin suuri, osoittaa supistumista. Tammi—heinäkuussa maksutaseen vajaus bn kaksinkertaistunut viime vuodesta eli noussut 1.89 miljardista 3.96 miljardiin D-markkaan. Huomattava osa tästä vajauksesta tosin johtuu^ päjäoman viennistä sekä suurista ulkomaisista aseostoista ja ennakko-; maksuista. Mutta maksutaseen passii-visuutta Länsi-Saksa ei pysty peittämään aktiivisella kauj^taseellaan enää yhtä helposti kuin tähän asti. Omista maksutase- ja valuuttaväikeuk ; sistaan johtuen monet Länsi Saksan kauppakumppanit eivät ole enää joko pystyneet tai halunneet lisätä tuontiaan Länsi-Saksasta. Ainoan poikkeuksen muodostaa Suomi, joka on tänäkin vuonna tuonut "Länsi Saksasta ' enemmän kuin koskaan aikaisemmui ja vastaavasti tämän johdosta oma kauppataseen vajaus on noussut ennätyssummiin. .— Libra. Länsi-Saksan monimutkainen vaalitapa Bonn. — Useimmat Länsi Saksan vaaleihin sunnuntaina osallistuvista 38,500,000: sta äänestäjästä eivät olleet, selvillä maan monimutkaisesta äänestystavasta, todetaan äskettäin julkaistussa mielipidetiedustelussa. Kullakin äänestäjällä on kaksi ääntä mutta vain harvat tietävät, että jälkimmäinen ääni ratkaisee puolueiden voimasuhteet liittopäivillä. Bonnin yaai likeskuksessa lasketaan nämä äänet yhteen ja liittqsäivien 496 paikkaa jakaantuvat puolueiden äänimäärien, mu kaan. Äänestäjän ensimmäinen ääni., nimeää sen edustajan* jonka hän hav luaa edustamaan omaa vaalipiiriään, mutta tällä äänellä ei ole käytännössä uuri lainkaan merkitystä vaalien lop> putulokseen. PÄIVÄN PAKINA ENEMMISTÖJÄLUTUKSESTÄ Puhuessaan viime lauantaina Al-goma East vaalipiirin valitsijoille Espanolassa, missä hän aloitti oman-henkilökohtaisen vaalikam-i panjansa, pääministeri Lestei* B. Pearson veivasi jo. Vanhentuneelta tuntua poliittista virttä sano-mallb:- • . •• "Kysymys on tästä: Enemmistöhallitus pitääksemme Canadan voimakkaana ja yhtenäisehä . . . Me haluamme voimakkaan keskushallituksen puhumaan Canadan nimissä . . ." Mikäli siis voidaan pääministeri Pearsonin puheisiin luottaa, hänen mielestään on tärkeintä se, että liberaalipuolue saisi encm-mistö- jallituksen. Ja Juuri "Jallitukscsta" on tässä yhteydessä kysymys. Itse pääministeri on vakuuttanut meille vakuuttamasta päästyään, että h8il«n johtamansa vähemmistöhallitus on saanut miltei ihmeuä aikaan: että tuotantohiitosten rat' tnat pyörivät nyt vähän paremmin kuin tpryhellituksen aikana, että sosiaalihuollon alalla on laadittu yleisesti tei^ehditty työsuhde- eläkelaki, että hallitus 'on antanut joitakin epämääräisiä lupauksia kansallisen sairashuolto-palvelun järjestämiseksi, ja että Neuvostoliitto ynnä muiden sosia listiroaidcn kanssa on tehty suuria ja hyviä viljakauppoja. Näissä väitöksissä vähemmistöhallituksen suhteellisista hyvyyksistä on perää ainakin siteeksi. Mutta sitä suurempi syy on kysyä, että miksi meidän pitäisi vaihtaa tämä "hyvä vähemmistö-halilitus" cncmmisböt-jallituksecn;, joka voisi olla yhtä kuuro ja tunnoton kansakunnan tarpeitten tiimoilta kuin niin monet aikaisemmatkin enemmistöhallitukset ovat olleet sekä liberaali- että konservatiivipuolueen johdolla? Tässä yhteydessä me liitymme Uuden demokraattisen puolueen parlamentaaristen kysymysten Nestoriin^ eli erUcoisasiantuntlS jaan, Stanley Knowlesiin, joka uutta yähemmistöhallitusta povaillen selitti syyskuun 14 päivänä, että "paras lopputulos marraskuun 8:iihcn päivän liittovnaleista olisi pe, että valituksi tulisi taas vä-: hemmistöhallitus, sillä vähemmistöhallituksen on kuunneltava voimakkaan oppositioji^ vaatimuksia. "Jos me saisimme sellaisen enemmistörhallituksen, mikä meil^ lä oli vuosien 1958—62 välillä", sanoi nu.Knowles, "silloin ovat seuraavat neljä vuotta-hukkaan meneviä vuosia," Samoin on Uuden demokraattisen puolueen kansallinen johtaja Tommy Dougl:rr^ sanonut, että pahin mitä tulevi!|i;a vaaleissa voisi tapahtua, olisi se, että jompi kumpi vanha puolue saisi muodostetuksi enemmistöhallituksen. Kommunistisen puolueen kansallinen johtaja William Kashtan on puhunut voimakkaasti enemmistöhallitusta vastaan selittäen, että nykyoloissa saataisiin parhaita tuloksia vähemmistöhallituksen kautta; jonka olisi pakko kuunnella kansanjoukkojen vaatimuksia ja toivomuksia. Monet ammattiyhdistysliikkeen johtohenkilöt ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajat ovat ilmaisseet samanlaisia ajatuksia: , Tunnettu tosiasia nkyös on, että Vapaus on alusta pitäeuvomaksu-nut näissä vaaleissa sellaisen kannan, että Canada tarvitsee enemmistöhallitusta osapuilleen yht? paljon kuin kuluttaja tarvitsee, kolmen dollarin seteliä, sillä niil-lä kummallakaan ei ole mitään käyttöarvoa. Ja parhain mahdollinen vähemv mistöhallitus oli se, jota vastassa olisi mahdoHisimman ~^voimakas työväenliikkeen edustajista koostuva oppositio. Toisin sanoen meidän canada-laisten omakohtainen ja yhteinen sekä kansallinen etu puhuu voimakkaasti Uuden demokraattisen puolueen ja muiden työväen ehdokkaiden valinnan puolesta. Molemmilla vanhoilla puolueilla ja niiden lievejärjestölle, Social Creditille annettu ääni menee varmasti hukkaan siinäkin tapauk-^ sessa, vaikka ko. ehdokas tulisi va^ lltuksi. Mutta oikein ja tulokselU-sesti käytetty ääni on se, mikä annetaan työväenehdokkaalle. " Torjukaamme siis päättävästi kaikki puheet_ enemmistö-hallifufc-sen tarpeellisuudesta ja työsken-nelkäämme työväen edustajiston lisäämisen ja voimistuttaminen puolesta kautta maan.—-Känsäkoura. - \.':.; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-09-25-02