Vapaus, September 25, 1965

              Latlsi-Saksan vaalitulokset
Bonn. — TftmSn hetkisten virallisten tietojen inukaan Länsi-Saksan
sunnuntaina pidettyjen UittopSiväinvabUen tulokset ovat sieuraavat
' ' ; 1966 1961
pros. pros.\
Kijstillisdetnokraatit j a kristilUssosiäaUnen l U t ^ 1S.S92.97S 47.6 45.3
SösiaUdemokraatit ^ lä.711,726 39,3 36,2
vapaat demokraatit . 3,062,948 9,5 12,8
Muut 1,178.788 3,6 , 5,5
Äänioikeutettuja o l i 38,132,852 vuonna 1965 ja äänestysprosentti o l i
88,9.
. TODENIJJÄKÖINEN P A I K K A J A K A U T U M A:
KtisUUisdemokraaUtjäkristiUissosiaaliiien Uitto - . 243; (v^ 1961 242)
Sosialidemokraatit i 202 (v. 1961 190)
Vapaat 4emokraaUt 49 (v. 1961 67)
Muut O (V. 1961 0)
llriteihia
Myöis Stenius
HelslnU. — Myös pituushyppääjä
Rainer g e n i u s tulee tämän hetkis­ten
tietojen mukaan edustamaan
S d o m e a l l — 1 7 . lokakuussa Meksi­kossa
pidettävissä esikisoissa.
Suomen-^Urheiluliiton puheenjoh
ta ja Jukka Uunila mainitsi maanan­taina,
että - koska Stenhiksen nykyi­nen
oleskelupaikka Kaliforniassa on
vain kahden tunnin lentomatkan
päästsä tulevasta kisakaupungista^
olisi harkitsematonta olla lähettä­mättä
hänt^, kilpailuihin.
— Väikj^a Stemus osallistuu sei
laiseen lajiin, joka ei edellytä pit­källistä
voimansuoritusta, voi pai­kalle
lähetettävä tutkijaryhmä saa­da
erittäin tärkeitä vihjeitä, totesi
Uunila. Onhan niin, että vasta
kilpailupäivän , aattona Meksikoon
saapuva Stenius saattaa tehdä seu
raavana päivänä pidettävässä pituus
kilvassa eriomaisen tuloksen, mut­ta
mahdollisuuksien rajoissa on
että Stenius esimerkiksi viikon oles­kelun
jälkeen ei enää pysty vastaa­vanlaisiin
tuloksiin. Tällöin voisi
Suomi lähettää tällaisiin lajeihin
osallistuvat urheilijansa vasta v ii
me hetkillä olympialaisiin, ja Olym
piakomitea säätäisi nekin varat, jot­ka
jouduttaisiin uhraamaan miesten
totuttamiseksi paikallisiin oloihm.
Juhani Salpa
parana S£:tä
B e l s i n U . — Juhani salpa teki
Oulussa sunnuntaina S V U L : n Poh­j
o i s Pohjanmaan pm-kilpailuissa 200
metrin sekauinnissa Suomen ennä­tyksen
2.20T6^ Tulos alittaa Q,l se"
kunnilla Grennerin nimissä olleen
entisen ennätyksen. Pitkien rato­jen
Suomen .ennätys on 2.20,4 ja
myös Grennerin nimissä.
Väkiluku
lisääntyy
New York. — Maailman väestö
on lisääntynyt kolmanneksella v.
1930—63, ja y l i puolet väestönkas­vusta
on tapahtunut Aasiassa, sano­taan
Y K : n väestötilastoa koskevassa
selostuksessa vuodelta 1964.
Vuonna 1963 maailman asukaslu­ku
oli 3, 160,000,000.
Tämän vuosikymmenen kolmena
ensimmäisenä vuotena maapallon
väkiluku kasvoi 170 miljoonalla.
Kaupunkeja, joiden väkiluku ylittää
3 miljoonaa oli vuonna 1950 kuusi:
Tokio, New York, Shanghai, Mos­kova,
Chicago ja Lontoo. Luette­loon
voidaan nyt lisätä Bombay, Pe­king.
Kairo, Rio de Janeiro, Tien
Tsin, Leningrad, Sao Paulo, Osaka^
Mexico ja Kalkutta.
Seuraavana on Pariisi, jonka kau­punkialueella
asuu 2,790,000 ihmis­tä.
Raionkuitua viedään
myös USAhai
HdsiDki; - T Suomalaisen raion-kuidun
viennille on avautunut
markkinoita Yhdysvalloissa.. Tänä
vuonna arvioidaan viennin nouse­van
jo lähes 4000 tonniin. Amerik­kalaisten
kanssa on käyty neuvotte-hija
hiljattain, j a vienti jatkunee
vielä ensi vuonna samansuuruisena
tai hieman suurempanakin, kerrot­t
i in Säteri Oy:stä.
Aiemmin on tätä selluloosajoh-dannaista
muuntokuitua viety pää­asiassa
itäryhmän maihin. Niinpä
esimerkiksi viime vuoden kokonaisr
viennistä, 17000 tonnista, meni
noin 6300 tonnia Neuvostoliittoon,
3000 Romaniaan ja 2500 tonnia Un­kariin.
Tänä vuonna on Yhdysvaltoihin
viety seitsemän ensi kuukauden ai­kana
jo lähes 2Ö00 tonnia raionkui-tua,
joka on n o in kuudesosa koko­naisviennistä
vastaavana aikana.
Tärkeimpiä ostajaryhmiä Yhdys­valloissa
ovat matto- j a puuvillateh­taat
Nopeasti kasvava ala ovat
myös kertakäyttöön tarkoitetut kui­tukankaat,
kuten teollisuuspyyh-keet,
vauvanvaipat j a lakanat. Use­at
Euroopan maat vievät raionkui-tua
Yhdysvaltoihin, ja Suomi on
tämän vuoden ajan ollut' viennissä
aivan kärkipäässä.
Tsliekkoslovakian
ja NLn tiedonaivto
Moskova. — T Moskovassa käytyjen
neuvostoliittolais^tshekkoslovakia-laisten
neuvottelujen jälkeen anne­tussa
tiedonannossa ilmaistaan huo­lestuneisuus
US A : n hyökkäystoi-mien
laajenemisesta Etelä-Vietna­missa
ja vahvistetaan avunanto
Vietnamin demokraattiselle tasaval­lalle.
Intian ja Pakistanin välisessä
kiistassa toivotaan rauhanomaista
ratkaisua. •
Euroopan suhteen tuomitaan tie­donannossa
suunnitelmat varustaa
Länsi-Saksa ydinaseilla ja pidetään
kiinni Saksan sodanjälkeisistä ra­joista.
Edelleen korostetaan maiden
välistä taloudellisen yhteistyön ja
Comeconin merkitystä.
Toisen maailmansodan
tilinpäätös ja N-liiton
rauhanpolitiikka
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
kaikkialla maailmassa sosialististen
maiden kansat ja armeijat. Niiden
taisteluyhteisö on ratkaiseva tekijä
hillittäessä imperialistisia hyökkää-jiä.-
Maailmassa ei ole voimia^ jotka
voisivat pysäyttää neuvostokansan
voitokkaan killun kohti kommunis­mia.
Niitä, jotka yrittävät sen teh­dä,
odottaa vieläkin häpeällisempJ
kohtalo kuin hitleiiläisiä. Vaiti»
päivätalon katolle 20 vuotta sitten
kohotettu lippu on lujissa käsissä.
— (APN)
Soittakaa meilte kafltlst» vaknataspiilmlttonn» — —: Memä on yli 20.
vakniltiisyfaUöti^ jöttdt kanttamme pahreleTat Teit& — — Me vakna-tammeiTeUle
ksikeii mfaikä voi vakmittam —• —
O. IL JOHNSON & ASSOCUTES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 äav St., Toronto 2-B, Ont. Tolmistopnh. EM. 6-8586
O.NimmOiES HELEN mBVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA S-4378
Valitettavasti olen pakoitettu tiedoittamaan asiamiehil-lemrae
ja tilaajillemme, että kustannusten jatkuvasti nous­tua
on-
SUOMEN KUVAIEHI>ET
ollut pakoitettu korottamaan muutamien
tilaushintoja. Uudet tilaushinnat syysk. 20
ovat seuraavat:
USA dolL
julkaisujensa
p. 1965 lukien
l/l
SUOMEN KUVALEHTI .... 14^
SEUBA 13»—
HOPEAPEILI 11^
KOTIVESI 8^
SUOMALAINEN SUOMI 7^
NAKKE 7^
KAUNIS KOTI 5.50
TERVEYDENHOITOLEHTI . 5.50
MUOTI — SORJA 5—
PARNASSO 5.—
KÄYTÄNNÖN MAAMIES . 5^
URHEILUN KUVA-AITTA ... 4Ä>
TUUWLASI («utolehtl):....... 4 ^
OMIN KASIN 3.-r-
KOTIKOKKI 3.—
7.50
7.—
6.—
4.—
Kanad.
1/1
15.40
14.30
12.10
8.80
7.70
7.70
6.05
6 ^
5.50
5.50
5.50
4.95
4.40
3.30
3.30
doll.
%
8.25
7.70
6.60
4.40
Muutamista koroituksista huolimatta on tämä halvin yh­teys.
Suomeen ja parhain joululahja itsellenne ja omaisil­lenne.^
Kääntykää asiamiestemme puoleen.
Pääaflamies: H. RAMO. 505 Fifih Ave., N(»w York 17, N. Y.
U n e s c o n i^itelskontatieteelliaea
oaasto, jidca pyrtii omalla alalhuui
edistibnKMn tieteenvilielyB jMsen-maissa
sd(& edestmttamaaa tied»-
miehen kansalnvSiistä ybteistyStit^
on julkaisBat myös torjaa saarta
intomiota herättäneitä tatkhmksia
rMujky^m^tsestä; Tätä polttavaa
ajaalkohlalsta «saa Uneseon (ranin*
nasta tarisastdee seuraavassa y h t
Us. Pertti Henranus.
Yhciistyneiden Kansakuntien yleis
kdious hyväksj^ vuonna 1948 ihmisoi­keuksien
julistukseR, jonka mukaan
jokaisen tulte saada julistuksessa
mainitut pikeudet rodusta ym.~erotta*
vista tdcijöistä riippumatta.
Ykn kasvatus-i tiede- ja kulttuuri­järjestön
Unescon perussäännössä
puolestaan todetaan, että toisen maalta
mansodan tdci mahdolliseksi mm. ih­misten
ja rotujen eriarvoisuuden k<^.
rostaminen, tietämättömyyden ja en­nakkoluulojen
käyttäminen hyväksi
propagandassa. Erääksi Unescon pe­rimmäisiä
tehtäviä on katsottu kan­sojen
ja yksilöiden saaminoi tietoisik­si
ihmisoikeuksista ja rotuong^mia
koskevan tiedon levittäminen kiuiluu
siksi itsestään selvänä osana Unescon
ohjelmaan.
Tieto ei ehkä yksinään ratkaise on-kelmiä,
mutta se on välttämätön askel
'kohti ratkaisua. Rotuongelmia on mut­kistanut
ja niiden ratkaisemista viivyt­tänyt
se, että liian monien ihmisten
tiedot rodun koko käsitteestä ovat ol­leet
puutteellisia ja virheellisiä. Unes­co
on edistänyt rodun käsitteeseen
k(riidistuvaa tutkimustyötä ja tdmyt
tämän työn tuloksia yleistajuisessa
muodossa tunnetuksi mm. julkaise­malla
kirjasarjaa rotukysymj^tsestä
nykyaikaisessa tieteessä.
. Erityistä ihmettelemistä ei ole siinä,
että rotukysymyksestä on ollut vallalla
kirjavia ja keskenään ristiriitaisia kä­sityksiä.
Koko rotuun liittyvä problee-maryhmä
ei suinkaan ole olhit helppo
lieteeliisesti selvitettäväksi. Kun Unes­co
cVuonna 1949 kutsui eri maiden tut­kijoita
laatimaan julkilausumaa rotu­erojen
luonteesta ja mericityksestä,
eräät biologit kritikoivat tekstiä siitä,
että se ei riittävän selvästi pitänyt
erillään rotukysymyksen biologista ja
yhteiskunnallista puolta. Nämä puut­teet
korjasi Unescon vuonna 1951, uu­den
konferenssin jälkeen, julkaisema
kirja Rodun käsite (The Race Con-cept).
Yleisesti ottaen voikin sanoa, että
toisen maailmansodan jälkeen tehty:
tutkimustyö on johtanut rodun käsit­teeseen
ja kaikkien siihen liittyvien
ongelmien selkiintymiseen. eikä tie­teellisellä
tasolla enää ole mainittavia
erimielisyyksiä. Moskovassa- pidettiin
viime vuoden elokuussa — välittömäs­ti
kansainvälisen antrc^logi- ja etno-logikongressin
jälkeen — tutkijako­kous,
joka yksimielisesti hyväksyi ro­tukysymystä
koskevan julkilausuman
Ensi vuonna on vuorossa uusi tutkija­kokous,
joka tulee keskittymään rotu­kysymyksen
yhteiskunnalliseen ja eet­tiseen
puoleen.
EI "YLEMPIÄ" E D U
" A L E M P I A " ROTUJA
Onko mahdollista lyhyesti sanoa,
mikä on tieteen "viimeinen sana" ro­tukysymyksen
luonteesta?
Amerikkalainen Marie Jahoda aloitti
Unescon julkaiseman, rotusuhteita ja
Sade aiheuttanut
vahinkoa Smm
seudun farmaireille
Sault Ste. Marie. — Kyllä täällä
Soon ympäristöllä on saatu tuota
vettä oikein ennen kuulumattomal­la
mitalla. Nyt on satanut 6 vuorot-kauta
yhteen kyytiin ja oikein ras
kaasti toisinaan.
Ympäristön farmarien pellot ovat
aivan veden peitossa. Vesilinnut
siellä uiskentelevat ja hakevat ruo­kaansa
veteen lamaantuneesta vil­jasta.
Elonkorjuu tuskin enää tänä
syksynä tulee ollenkaan kysymyk­seen
sillä maat ovat niin vettynei
tä, ettei minkäänlaisilla koneilla
voi pelloilla liikkua. — S-nen.
Sisältörikas ja
hieno julkaisu
"UUSIHAINEr
irtonumeroita «aatavana
kirjakaupastamme seuraavat:
helmi-, maalis-, huhti- ja
toukokuun numerot
Ii^tonumeron himta 55c
Tilatkaa ja tutustukaa
"Uusi Nainen"-jul'fcai8uunl
Vapaus Publishing
Company Limited
BOX 69, SUDBURY. ONT.
mieJenterVayttä ktifikevan id^älutAvSäi
noiliar • ' ' \- ^ . '
. " U u d ^ i k a i s e t . röttu^ftvuubia
koskevat biotogtsM; ja l^köl^giäet
tutkimukset eivfit anhä mitöän tukea
käBityksella; «ttä^töli»» lotu
sia etevämpi syn^^räisten fcdtjöj^
suhteen^^ Rbtubiotofi^A Mimräfit^
ulkoiset tttanusmärkit,rthon.viäi,?jiiiaau
ten väri, hiuMeÄmuoto,,sitmiiBfi^Väfii
nenän j a pääkuareit «tutito jne.,; ovat
rodun leKnk^x^uudiBä jav teorittoiQr-vyn
kannalta y1kletitäk«viä: ' .
- Aniharva tutMja. kiistänet, ^tidt^ton
aryiqn,^jonkik mukaan jofeaisenj^ritb-dun
p i a ^ - ov6t yksilöiden ,l{|bjo}en
ja suoritusten väliset keskimSaritiset^
eroavuudet huomattavasti.! saU)t«Qipia
kuin eri rotujen väliset keskimjili^iset
erot.
Sifman asian esittivät Moskovan -tut-t
kijokohouksen. osanottajat jiUkilausu-'
massaan hieman toisin sanoin. fltidä|t
mukaansa-nykypäivien kansat näyttä*
vät omaavan samat biok>giset mahdirfr
Usuudet minkä tahansa, sivistystason.
savuttamiseenvEri kansojen aaavotUk-sissa
havaitut erot ,on lutsoftava-jrti*:
sinränaan niiden historiallisista eHkois
olosuhteista johtuviksi. Tbi^naan an
pidetty joitakin psyykkisiä piiitätä
erityisesti joillekin kansoilla; t^inäisi*;
na, mutta mitään öäyttöä ei de siftä
että nänS piirteet-johtuisivabperiii^
adliisisti t d d j d i s t 8 ^ ' ' E n e m ^ periä'
Aölliset mahdöUistitidet syieitsen älyk­kyyden
ja kulttuurin k^UtSmi^fyvyn
alalla kuin iyysiset (Mirteäkään dvgt
oikeuta puhumaan 'alemmista'' ja
•ylönmistä' roduista."
On ihmisiä, ji^käytibmöä" koke­muksiin
viitaten ovat valmiit tarju-maantutkijokien
väitteet; Kun iähiem-min
tarkastelee heidän kokemuksiaan,
havaitsee heti että he tekevät (»rust»-
vaa laatua olevan .virheeni adioittavat
toisiinsa perint(^ ja ympärt8tötek|iöi>-
den osuuden. MoiUen r d t u j ^ on seli­tetty
kärsivän alamittaisista synnyn
naisista ominaisuuksista, joiden yyok-si
ne muka eivät ole aineellisen tai
henkisen kulttuurin alalla päässeet sa*
moihin saavutuksiin kuui 'ytonimäf
rodut.
Mutta näin seUtettäessä on jäänyt
havaitsematta, että nuo saavutuksil­laan
heikommat iPCKkit ovat joutuneet
elämään epäsuotuisessa yhteiskunnal­lisessa
ympäristössä. Olisi jätj^vas-taista
odottaa samoja' saavuhiksta
kahdelta rodulta, j i » t i ^ U a o j i olen­naisesti
paremmat taloti^dliset olot ja
kaikki mitä siitä seuraa.' "
Käytännön kokemuksiin vetoaminen
kätkee usein taakseen myös sotkuiset
ja virheelliset käsitykset rodun koko
luonteesta. Unescon kirjan Mikii pn
rotu (What is Race) alussa luetellaan
12 eri nimikettä venäläisistä pohjois­maalaisiin,
jmsta päinvastoin kuin
usein luullaan, vain vajaa puolet tar­koittaa,
todella eri rotuja.. T o i ^ a an
sekoitetaan keskenään 1deU>yhmä ja
rotu — näin tekivät esim. natsit pu
hiiessaän "arjalaisesta" j a "Sörnäi­sestä"
rodusta. Toisinaan sekoitetaan
uskonnollinen ryhmä ja r o t u— esim.
juutalaiset ovat pikemmin aitsiksi kuin
viimeksi mainittu, ja ylimalkaan on
saatettu selittää rodusta johtuviksi
mitä moninaisimmat kansojen ja kan­sanosien
väliset eroavuudet.
Biologisetk synnynnäiset rotuerot se­littävät
tosiasiassa joitakin helposti
havaittavia ulkoisia ' piirteitä, kuten
ihonvärin, mutta on virheellistä viedä
elämäntapojen ja saavutusten erot nii­den
tilille.
ROTU- J A ETURISTIRHDAT
Silloin kun sanaa rotu on käytetty
kaikkein virheeltisimmin, siitä on teh­ty
mystinen käsite jolla asianomaiset
ovat voineet selittää oikeaksi miltei
mitä tahansa oman mielensä mtlkaan.
Kuitenkaan roturistirildat eiv^t poh­jaudu
yksin taikauskoisiin käsitynim.
Roturistiriitoja'kärjistää niiden jrlei-nen
kytkeytyminen yhteen: eturistirii­tojen
kanssa.
Jos esim, jonkin valtakunnan väes­tön
vähemmistö {lelkää toista rotua
olevan enettimistökansanosan anasta­van
kääilnsä kaiken poliittiset) väUaiji,
kiista on paitsi HttU' myös iHUrii^tlriit^
Tällaisia kiistoja.soh pynttäyä Ijte^^en-tämään
eritavoin soVittehiin,' T^tävä
on kuitenkin u^lQ äärtinmäisen^väi^
kea juuri siksi,; että-todfeUi$et^-' tiii
vaikkapa vllStin käsitetytkih -r! rotu­erot
osuvat yksiin yhteiskuhrtalliäten
erojen kanssa, .^dysvaltain neekeri-ongelmassa
ei ole kysymys yksin ihon
väristä, vaan siitä, että tunnnempi-ihoisilla
on huonommat koulutusm^-
dollisuudet, heikompi taloudellinen
NATO-manöö\erit
Välimeiellä
Pariisi. — NATO aloitti maanan
taina kahdet kuusipäiväiset sota­harjoitukset
Turkin luoteisosassa,
Kreikan koillisosassa ja Pohjois-
Italiassa, ilmoitti järjestön edusta­ja.
Tarkoituksena on kokeilla ita­lialaisten,
kreikkalaisten j a turkki­laisten
joukkojen yibteistoimititäa
Yhdysvaltain ilma- ja merivoimien
^anssa kuvitellun maihinnousun uh­kan
torjumiseksi lätelä «Euroopassa.
Harjoituksiin osallistuu myös Y h ­dysvalloista
saapunut laskuvarjopri-kaati.
ja Yhdysvaltain O, laivaston
josastoja Välimereltä.
4sämä jifi. k d t t u ^ h t ty6olOt..O|)Utriis.
iiise«ti^voitoiv^tLettäQsäftityv^ t i ^
^;.käs{(t<iMtfi Väliäte^ litfl^itm
tasoittamaan .tnj^ . p6tuetoil)in
l^ylkQttyyilt .^teiU^nnäUisiä etoja.
thifhlAeii^ # k U i t i i M ^ ole: hiin rati<>-
(|»älii^ oTtittOisettä Hänen toimintaan
^ ^ i k i i t i ykalq t|^< Vointakkaiifimim
«otu^UKtkkolikUltHsiin yksUöihin valisr
t^s, tuskih 'paljiptdtaan vaikuttaa: he
tfOjFfuvattMdoaij^ sotii hekläa piAt-t
y i M t vtiMaäi).'
' $b9iaaI^i>^oJo|^; iyvat useissa tut^
l^imuMtMn todenneet, että rotuen*
^^i^ifl^htulöt eiväf suinkaan d e yksi-
4äiÄ6nflmiÖ,vaan' lie liittyvät
tyya -^eriisaiifenhoitumiseen. Englanti-laiiMn
H. J . Eyiseitek k asenne*
l)itkimUsten osoittaneen esim. että
'ijeiikilöiiä joka on juutalaisvastainen
on myOs tammasta öllä uakomiolUnen
j a ; suhtautua siiopeasti ruumilUseen
kurittakseen ja kuolemanrangaistuk­seen,
omaksua ankaria käsityksiä las­ten
kasvatuksesta ja olla isänmaalli­nen^
S d d vieroksua muita kansoja.
RfAtk^Änfil^tl^ojen l a i ^ j e t ^ yh­teydet
saavat Unescon työn n ä i d ^ ^ -
nakkoluuloiea 0rjuihi6eksi näyttä­mään
sitäkiuv vaikeammalta -r: mattjK,
samalla V tärkeämmältä.
XöMÄntÄÄ, -s^k!^ 2& ^. SÄturday, Sept. 25,1965 Sivu 3
SajgrnM Saigonissa olevat '•mi^r
fikkflJaiset! V9^n»!W^^ ovat esittä­neet
^^tykt^ii^^fi^^^i^^
v i e t n a i ^ M ^ i s i i l e M^
ten välikt»)itauksen. joiH|osta. Tässä
välikoi^^Io»»fa^amerik^a}aineni kone
pomipitti -v«liti^pKssa\ ;et^avietnami-ia^
t^ M^isiaseoiMj, V '
Vimirmtti aitf^fksipyyntö; esitetäM
Etdä-yieKnamin, hallitukseOe sen jäl­keen,
k ^ i tuUtimuksettassä 21> kuolon­uhria
vi^atineiBssä väiikobtauk^essa on
Kbrvaukset, myös tuhoutuneista ko^
deiJstÄvfäakBaaeaji^ Yhdysvaltain
tai Etelä-Vietnaminfaällitus.
Vat nyt selvittää.-mihin yksikköön
kuului täi^ä sfiihltifM^mittaja»' j 0 ^
henkiinjääheet tumilstivat P F F 105-
Thunderdiiefiksh Vlrai^nnaiset sano­vat
koneen (Ajaajao; " e r e h ^ e e n ja
pommittama väbgg, Mt^g^e^'^
Tämä pommitus, joka tapahtui Poh­jois-
ja Etelä-^Vietnamin yhdistävän
Ben Hain silhm etellq[>ää8sä. oli toben
amerikkalaisten ponfimitus demilitari-sokhilla
alueella kahden päivän aika­na.
- •, , ..: •.
Ensimmäisessä hyökkäyksessä kol­me
pdijoisvietnamilaista sai surman­sa
omalla pudellaan Ben Hain siltaa.
VIIRMT RAHAT
^^a^p».'r- CSJ:n, Torontona ösas-ton^^
iökous on maanantaina, loka­kuun
4 päivänä, kello. 8 i l l a l l a.
Toimen, naisten kokous on tiis-ta|
b'a, iokakupn 5 päiväpä kello 3
Syystoiminnan avajaiset sunnun­taina,
lokakuun 17 kello 3 ip.
Toimen naisten järjestämä "rum-mage"
sale. latian^aina, lokakuun 23 v.
ptiäi k0o i q ap. kello 2 i p .
Näyttaipöp kabaretti' perjantaina
lokakuun 29 päivänä. Tarjoilu alkaa
kello 7.30. '
Finlandia kuoro järjestää laa>
Ametildtateiset-Virapiteteiset k ^ sunnuntaina, loka­kuun
31 pnä alkaen tarjoilu kello
li2.30 p.
Puhetilaisuus sunnuntaina, loka­kuun
24 pnä kello 3 i p .
i n U a h Ja PaklätaAin väliseti sotai
sen selkkauksen yhteydessä tunnet­tu
brittUäinen talouslehti "The Eco
homist" tuoreimmassa numei^ssaan
tekee selkoa kuminassakin maassa
olevista ulkOOialsista sijoituksista,
t^iiden painopiste on selvästi Ititian
|>aoIella; Joskin lehti huomauttaa,
että Pakistanissa olevista sijoituk­sista
ei ole käytettävissä kovin tark
köja tietoja. Ihtiassa olevista sijoi­tuksista
esitetään joka tapauksessa
seuraavat tiedot miljoonissa punnis-
Iso Britannia — . 358.1 62.1%
USA 93.9 16.3%
Länsi-Saksa 14.6 2.3%
Sveitsi 9.1 1.6%
Japani - 4.1 0.7%
Muut - . — „ — . 97.118.8%
Britannia on siis sijoittajista yli-voiinafsestl
suurin ja painopiste on
tällöin teeviljelysten suunnalla,
joiden arvoksi.ilmoitetaan 77 m i l j .
plintäa. Kysymyksessä on kuitenkin
pelkkä kirjanpitoarvo ja todellinen
arvo on jopa 225 milj puntaa. Muis­ta
mainittakoon öljy (85), koncra
kennus (110) j a palveluteollisuudet
(65>. Intia on brittiläisten kapita-
AXxnm. kSi: jaili^me
Tokholma. - ^ A f r i k k a l a i s t e n kir­jailijoiden
kokous pidetään Ruot­sissa
syk$yllä 1966 tai vuoden 1967
alussa; Tarkoituksena on kutsua
osanottajiksi 10—15 huomattavaa
afrikkalaista kirjailijaa.
Kokouksen ohjelma suunnitel­laan
5 ^ 7 päiväksi, minkä jälkeen
siirrytään käsittelemään ajankob
taista afrikkalaista kirjallisuutta.
Kokouksen järjestävät yhteistoi­minnassa
Pohjoismaiden Afrikka
iflfitituutU Upfralassa j a Svenska
Institutet.
USA:ii byväiksyttävä
Kiina YKihmi
Lontoo. — Labourin parlamentti
ryhmän puheenjohtaja Emanuel
Shinweil sanoi viime sunnuntaina,
että pä^iflisteri Harold Wilsonin
tuitsi vedota suoraan presidentti
Johnsoniin ja pyytää tätä hyväk
syittääh Kiinan pääsy YK:hon.
/ P^bMess^an sosialististen nuorten
kokouksessa It^t^poolissa ShinweII
sanoi: — l i ^ i i n a l a i s e t ovat .uhka,
luulta .vielä suurempi uhka on se,
e l ^ Ylicb^svallat kieltäytyy tunnus­tamasta
KUnän I^nsantasiavaltaa ja
pällstän^ta. K i i n a VK:hon.
MosltbvJU"—- Kiinan kansan va- fautusarmeijan Suuri kuoro on
loittanat puolitoista kuukautta kes­tävän
vierailunsa Neuvostoliitossa.
$e pitää konsertteja Volgogradissa,
lieningradissa, Riiassa, Kievissä ja
Moskovassa. Neuvostoarmeijan kuo­lio
tekee lähiaikoina vastavierailun
piinaan.
Kuorojen vaihto: e i ole kuiten^
kaanilniausta näiden kahden maan
Nuhteiden oleellisesta paranemises­ta.
Se on toimonpide, jota maiden
Välillä vuoden alussa allekirjoitettu
kulttuurin vail^tosopimns edellyttää,
liluussa suhteessa ei muutoksia ole
havaittavissa. Kiinan johto o n viime
l^äivihä jälleen vastustanut voimak-
Itaasti Neuvostoliiton osallistumista
afro-aasii^lfiiseon konferenssiin eikä
Sjsn Intian Ja Pakistanin kiistassa
Ottama asenne Intian yksipuoli­nen
syyttely — myöskään ole omi-listien
ulkomaisista sijoituskohteis­ta
viidennellä sijalla' Canadan, Aus:
tralianv U6Ä:n j a Etelä-Afrikan jäl­keen.
Viimeisen kolmen vuoden ai­kana
brittiläiset sijoitukset Intiaan
ovat kasvaneet 7 %, mutta samassa
ajassa länsisaksalaiset ovat kaksin
kertaistuneet, japanilaiset nousseet
80 % ja amerikkalaiset ja sveitsi­läiset
30 %.
Pakistanissa brittiläiset sijoituk­set
ovat "The Economistin" mukaan
noin 65 miljoonaa puntaa, mutta
ky.symyksessä on jälleen kirjanpito
^ r v o j a todellisen arvojen sanotaan
olevan vaikeasti pääteltävissä. Puo­let
tästä summasta on sijoitettu
Länsi-Pakistanin öljyteollisuuteen
ja sen keskuspaikka on muuten tais
telujen uhkaamassa Rawalpindissa.
Br.tiiläiset yhtymät pumppaavat
viidenneksen Pakistanin tarvitse­masta
öljystä.
"The Economist" ei heijasta mi­tään
levottomuutta näiden sijoitta
j i en vuoksi Ja toteaa vain. että ai­noastaan
eräät teeplantaashien
omistajat ovat suunnitelleet omai
suutensa myymistä, koska kuljetuk
set voivat sotatoimien vuoksi viljel­mille
vaikeutua. Kun kuitenkin
myös tällaisia lukuja vedetään tässä
tilanteessa esiin, niin se osoittaa,
että Intian j a Pakistanin välisessä
sodassa on myös "vieras lehmä ojas­sa"
ja ulkopuolisetkin tapahtumiin
vaikuttamassa.
Samassa yhteydessä todetaan,
että niin Intian k u i n Pakistaninkin
ulkomaankaupan tase on- ollut jat
kuvasti laskusuunnassa. Pakistan on
tosin hieman paremmissa asemissa,
mutta runsaat aseostot jo viinae vuo­den
alkupuolelta lähtien ovat am
mentaniassa tyhjiin kummanklA va­luuttavarantoja.
" " N i i d ^ mainitaan
tällä hetkellä riittävän enää peittä
män kolmen kuukauden tuonnin
normaalitason inukaan mitattuna.
— OL. -
Uusi kuukartta
Moskoya. — Moskovassa on juuri
saatu julkaisukuntoon uusi kuukartta
Kartta on värillinen ja halkaisijaltaan
68 sm, kuun näkyvä puoli <HI esitetty
siinä mittasuhteessa 5:500,000. Kartal­la
ovat kaildd kuun " m e r e t " ^lahdet"
ja vuorijonot sekä y l i 500 kra/atteri- ja
rengasvuorta. Siihen on meridtty
myös neuvostoliittolaisen "Luna-2" ja
amerikkalaisen "Ranger" kuuase­maan
laskeutumispaikat.
Karttaan liittyy lehtinen, jossa on
kuvattu kuun pinnan eri alueet ja jos­sa
on valokuvia kuun pimeältä j a nä­l
j ä l t ä puolelta, myös neuvostoliitto­laisen
"Zond-3" aseman äskettäin ot­tamia
kuvia.
Mukavin
suora laivavuoro
liPENHAMINAAN
loistavilla jatkoyhteyksillä
eri puolille Suomea.
TUTTU
^BATORY
Syksyn
kulkuvuorot
MONTREAUSTA
Lokak. 18
Marraskuun 11
Käykää paikallisessa
matkatoimistossanne tai
Gdynia America Line
POLISH O C E A N L I N ES
159 Bay St., Toronto 1, Ont.
Qiimihus-kir jojen kolme suurteosta
MAUPASSANTIN-PARHAAT
30^ SIVUA - HINTA SID. $4,50
B|aapassaatlu parhaai sisältää kaksikynunentäkaksi novellia. Jot­ka
kuuluvat mestarin parhaimmistoon: Huviretki, ystävykset, seikr
k a ^ Pariisissa, pednui. neiti iPifl. Marroca, hullu, palvelustytön
tanna. merkki» pierroti kevät, rouva Pärise. Rosalle E^rudent, tuo
sikamainen Marin. Martinin tyttö, anteeksianto. Simonln isä, ovi.
Imiamerkkli vttokiaemäntä. Andren vaiva, halko, sijainen; kär-aen,
rouva fiussonin ruusupoika, isä Amabtei satama ja sateen-tjo.
MKAMm MESTARMERTQJIA
618 SIVUA HINTA SID. $4.50
. Ruotsin Akatemian vuosittain jakamasta Nobelin kirjallisuuspal-
" klnnosta on muodostunut eräänlainen kirjallisuuden korkein mitta-
- ptiilL Valitsijoiden tehtävä on epäUemättä vaikea ja epäkUtollinen.
_:Nilden 1'ettiaaan kuud^ viiosikynunenen aikana, jolloin tätä tun-
. nustuspalkUitctt oA'jä&ttQ. öttklh syystft tai toisesta useita aikamme
merkittäviä kirjailijoita unohdettu tai Jätetty ByrJ&än.^^1^ Om-nibus-
sarjaan on valittu kaksikymmentä mestarikertojaa. Joiden
kirjalimen elämäntyö — varmasti paremmin kuin monien palkit­tujen
— olisi tämän tunnustuksen ansainnut. KirJaiUjat ^ntyvät
valikoimassa kuolinvuotensa mukaisessa: Järjestyksessä: Zola, Tse-
- hov, Tslstol. Twain, Strlnberff. James. Proust. Mansfield, Conrad.
Kafka. Lawrence, Oorki, Joyce. Woolf, IHOSU, Dreiser, Andersen-
Nexö, Brecht, Kazantzakin Ja Blixen. -
KAtKKlEN AMOJEN RAKlKAUS
322 SIVUA HINTA SID. $4.50
on perin epäsovinnainen rakkauskertomusten vahkoima. Sen kir­joittajat
ovat tutkineet rakkauden arvoitusta eri aikoina jnerllai-sisjsa
elämänympäristöissä. Kirjoittajien joukossa on sellaisia rak­kauden
itt^tarlkuväajla kuin Guy de Maupassant, Colette, Anton
Tsehov. D. H. Lawrence, Thomas Mann. WoIfgaiig Borchert, Hall-dor
LäJcncs Ja Mika Waltarl. Tässä valikoimassa avautuu vivah­teikkaita
näkymiä rakkauden aina uuteen Ja elävään maailmaan.
' Tilatkaa osoitteella:
Vajpaus Publishing Go. Limited
100 Elm St. We8t O. Box 69, Sudbury. Ont.