Vapaus, May 9, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 9 p. — Saturday, m*J*9,1953
Cttnu» of Fianläi canagian». Es-
«•Siiibed ffor. fi, 1917. AtaHMzed
» BteooA d a » tt«U 1^ tbe Post
€Utiet'V^munt, Otiam, Pub-
U i ^ : ttab» vedtlfi Tuesdaya
'Zbttistfajv MutSatnrdajni bjr Viapaua
f>DUIaimjg Co»paD7 ttd.^ at 100-102
Bm Bt^^H BtObaxtr» Oni, Canada.
Telepbones: Buäness OfUce 4 - 4^
Editoriäi Office 4-4285. Manager
E. Suksi. £ditorW. sadnniL Mailing
aMxeea: Box 69, Sudbury, Ontario.
AOvenuOos rstea t ^ n appJicatlaa.
TranUation free of cbasse.
m A U S B I N N A T ;
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 3.75
TbdFaralloiasa: 1 vfc. djOO 6 tfc. 4;30
Suomessa l vfe, 8.S0 0 kk. 4.75
Verenvuodatus täytyy lopettaa
' Tällä viikolta Koreasta tulleet uutiset tietävät kertoa, että viikon
aikana Koreassa käydyissä taisteluissa on entisten lisäksi 20
tä^^ poikaa menettänyt elämänsä/ kymmenen joutunut Icadok'
siin ja 32 liaavoittunut
^ioteollenkaan ihmeteltävää, että monet canadalalset — puhu-iiiatlakaan
kaataneiden ja haavoittuneiden omaisista —- huudahtavat
Kaikille meille on tunnettu tosiasia, että korealaiset ja kiinalai­set
olisivat.vahniit lopettamaan verenvuodatuksen ja ovat yhtyneet
ä XDOiSipan Jti^^ esitykseen, että ammunta lopetettaisiin
liptai^liaii ja sen jälkeen sovittaisiin neuvotteluissa vankien palaut-
: mikä on ainoa huomattavampi ratkaisematon ky-
[:} yiixat torstaina lennätettiin maailmalle myöskin tieto, että lu-h^
a^ jauhan pyrkimystensä ja hyvän tahtonsa osoitusten
l^kst^ealaiset ja kiinalaiset välirauhan neuvottelijat ovat Pan-tlltittjqpmissa.
Omoittaneet hyväksjrvänsä sen että hetikohfaisestakoti-
^laayitsa- palauttamisesta kieltäytyvät sotavangit voidaan jättää yh-ei^^
mukaisesti Koreaan, jossa heidät asete
1 ^ maiden edustajien valvonnan alaisuuteen mää-
, ratytcsi ajaksi/ Näiksi puolueettomiksi maiksi Kiinan ja Korean edus­tajat
ilmoittavat hyväksyvänsä yhdysvaltalaisten esittämät Sveitsin
ja Rti'dtsin ja näiden lisäksi Tshekkoslovakian, Puolan ja Intian.
yksikään oikeamielinen ihminen voi puhtaalla omallatun-ifo^^
ehdotukseen sisälly vilpitön pyrkimys löytää ta-ratkaisu
riidanalaiselle asialle. Tä-
^ : ja korealaisten viimeinen njyönnytys peräytyiili-itfen^-
vaatiittUksestä lähettää palauttamista vastustavat vangit puo-
:]ui^tto|naaii maalian —-on riistänyt viimeisen näennäisenkin oikeu­den
kifihäytirä sopimuksesta.
' : . .Canadalaisten rauhanystävien, niiden joideii pojat oVat Kcireas-
2^. kuolemaa- 0^ ja tuottaakseen sitä toisille ja kaikkien ^
'm Jotka:.jo ovat tulleet havaitsemaan sodan olevan hyödytöntä
vafti kuolemaa ja surua, kärsimyksiä ja köyhyyttä, tulee
il^ve^f^^ äänekkäämmin vaatimaan pikaista aseleVön solmimis­ta
ja^heiikohtaistaanlmunnan lopettamista. Toimien yhdessä kaikkien
V jotka entistä päättävämminovat-
I^|tteet vaatimaan käynnissäolevän teurastuksen lopettamista ja vas-iiist?
uÄa(att utiteöri suurempaan sotaan valmistumista^ on pikainen
^ 1^^^ Maailman ihmisten järkkyihättömän ja päät-iSmni^
liuhan tahdon edessä on amerikkalaisten sotakapitalistien ja
toimivien kenraalien pakko perääntyä taktiikas-iaä|
i;|o11a tekosyihin nojaten on. pitkitetty välirauhan solmimista ja
k^Ötäidjrity^ammunnan^to^ Tämä viivytys on hyödyttö-fnä^
ii^a tatpeöttbniääti vaatinut kymmertleri tuhansien nuorien niies-
^n-iAi^iaäXi \k vielä suuremman joukon tieryeyden ja i ^
l^ttiijelli^ii elämään. , Puhumattakaan korean kansan rajattomista
kärdfl&yksista ja leikille siihen osallistuneille maille koituneista ai-ne^
lfyätd tappioista.
vt^eitnviiödatus oh lopetettava hetll korealaisten ja k
, ^ ' t t l t o ojennettu käsi otettava vastaan! Se tulee nyt oila kaikkien
canadaU^^^ kaikkien oikeamielisten m^ilman ihmisten vaati-ikiuksäiä.
Soddeitiit koetukse
V' oikeistososialistien internationaalin pääneuvoston kokouksessa
fix^Ä^hn Ki^äksyity päätöksiä, joista tiäkyy, että työvkeniiik-
•feefeii^häjtrt Yhdysvaltain ulkopolitiikan välikappaleeiia
o]ni:-inime aikoina käynyt erittäin vaikeaksi, sanoi helsinkiläinen Työ-känäm
Sanomat kirjoittaessaan asiasta huhtik. 16 pnä. Xchti toteaa
e d e l l e , että Yhdysvaltain sotapolitiikka on nostattanut niin Euroo-'
J»atn' kuin' Aasiankin katsat vastarintaan, joten oikeistososialististen
> johtajien on pakko esiintyä sen puolesta kaksinaamaisina, suorittaa
eiitistä suurempia manööverejä.
V Niinpä Edtoopan rauhaa koskevissa kysymyksissä oikeistososia­listien
internationaalin pääneuvosto on amerikkalaista hyökkäyspoli-tiikkaa
puolustaessaan ottanut kasvoilleen rauhan naamion. STT:n
välittämän uutisen mukaan mainittu pääneuvosto on asettanut Neu­vostoliiton
''koetukselle" saadakseen tietää, onko sen rauhankaropan-ja
vilpitön! Neuvostoliiton vilpittömyys saadaan pääneuvoston tie­toon,
kertoo; STT: "tutkimalla, ovatko Neuvostoliiton johtajat ha­lukkaita
1>. saamaan Korean sodan loppumaan, 2) allekirjoittamaan
Itävallan rauhansopimuksen ja 3) mallimaan Saksan yhdistämisen va-j
ö l ^ vaalien pohjalla".
„. 'Niinkuin näkyy, asiat on siis käännetty perin pahasti päälael­le^;
KtilUneitten vuosien' tapahtumathan osoittavat, että Neuvosto­liiton
joirtajat^o^^ 1> tehneet useita esityksiä Korean sodan lopetta­miani/,
2) ehdottanjiet Itävallan rauhansopimuksen laatimista sel-taijseksi^^
eitä k a i^ liittoutuneet voisivat allekirjoittaa sen loukkaa­matta^
toistensa tai Itävallan etuja ja 3) toistaneet jatkuvasti ehdotuk­siaan
jSaksan-yhdbtämiseksi demokraattisella pohjalla. Amerikan
VlidyfivaSEpjeh halHtus^ on kuitenkin englantilaisten ja ranskalaisten
; innikerialis tuketnana ajanut kaikki neuvostolaiset ehdotukset ka-
^ i^ill<i!ja juuriert.ttiaiden oikeistososialisti^^ johtajat ovat olleet en-
VJMintijarona tukemassa ^^t amerikkalaista sotapolitiikkaa,, vastus-jtJU^
ileb Korean sodan lopettamista ja Euroopan rauhan
Eiigfennm laboristihallitus ja Ranskaii sosialistit
v)^Uu'kses^ ollessaan olisivat luopuneet Amerikan talutusnuorasta ja
än|UM9et kannatuksensa Neuvostoliiton ehdotuksille YK :ssa, olisi
Yhdysvallojen ollut pakko taipua ja Korean sota olisi tuskin alkanut-
Icaan, Itävallan ja Saksan kysymykset olisi jo ratkaistu ja rauha tur­vattu
niin Euroopassa kuin Aasiassakin.
V ; Oikistososidi^^ vaikea asema näkyy yhtä sel­västi,
päätöksessä, jonka he ovat hyväksyneet Kiinan kysymyksessä.
•Heidän päätöslauselmassaan sanotaan, että "Kiinan hallitus on tun- ;
niistettävä ja niaanä^^^^
••-^lätna; vaatimus on luonnollisesti oikea, ja jos se olisi tehty vil-pittSmässa
mielessä, voitaisiin sitä tervehtiä. Mutta on muistetta­va;
että Englannin ja Ranskan oikeistososialistiset johtajat antoivat
il^aisenunin tässäkin kysymyksessä kannatuksensa Yhdysvaltojen
>|^til]tali^ joka tunnusti Chiang-kaishckin "maanpakolaishallituk-scn"
ja ryhtyi Korean kautta sotaan Kiinaa vastaan sekä riisti Kiinalta
^%fijBfdis^ Jos oikeistososialistien internationaalin pääneuvos-iQ^
Oft toddlaki^ tukemasta Amerikan Yhdysvaltoja Kiinan
f^ymykse&säy on sillä mahdollisuus osoittaa se myös käytännössä.
Toaif mla^ enää Englannin ja Ranskan halli-itiSlb^
'YK:s3a, mutta Norjassa J a
JBkVbbissa oikelstososialidemokraateilU on hallussaan ulkoministerin^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ainia laOtUaeo, CiiinKt Clltl.OixU
täytti^ 75 vuotta toukokuun JO p n ä .
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
f m h .iT r. » l i I . . - Il -ir . Mitä muut sanovat
IJ»A:N py&KISltKSEt
" I m p e r i a l i s m i on epplmatoh Ja l i ­kainen
sana käytettäväksi omista
laajennuspyrkim:^k8istämme Afrikas­sa,
mutta amerikkalaisten'iEtuunnitel-mien
listo osoittaa, iettä EnsEinnin«
Ranskan, Belgiaa Ja Portugalin 19-
Yubsisadän imperialismi oU väin laa^
ten l e i k k i ä . . . " -r Chicago DaUy
News. ; . ' ,
Sen avulla sutiltnitellaan nittodostaa tliiiinn
alueelle Pobjois-Atlantin 'Uiton asepaja
J I E i L HITLER!
DEMOKRATIAA
New York Times kirjoitti äskettäin
Malanin ^vaalivoiton'' Johdosta: ,
"Yleinen ajatus on. e t t ä -Malanin
voitto oli ratkaiseva... znääräämättö-mSksi
ajaksi." '
Assocated Press tiedpitti aikoinaan
' M a l a n i n seuraajat tojoittivat «vas­tustajain
kokouksia *Heil Hitler'-
huudoin."
mm
Ws. hUU- Ja tcräsySitymä. Joka k a hi
taa myös Schuman-suunhitelQian n i ­meä,
on t ä l l ä hetkellä ajankohtainen
Useastakin eri syystä. Yhtymän puit­teissa
kaavaillaan j ^ r a i l l a a n ^ l i k a n -
sallista' hallitusta koko iLänsi-Euroo-
{ialle Ja se o n 08a s i t ä ' ' E u r o o p a n -^
k e t t ä ' , Jota osuvammin Töitalsiih n i . ;
m i t t ä ä "Amerikka-liikkeeksi". Yhty­män
muodon keksi Ja l o i Ranskan
ent, ulkoniinisteri fiChuman. ;
Yhtymän hikentaniJsta ovat erityi­sesti
ameriklädaiset fflonopoliybtynist
painostaneet ja Comiscon (oikeisto-sosialidemokraattien
kansainrvälisen
Järjestön) konfereiississa K ö t ^ i i li
minassa vuoden 1950 kesäkuussa hy-
-räk^yissä päätökäbssä pidetään
Schuman-suunniteloäaa ''emröoppa-laisten.
ja siten myöäiSäär-ongelmien
positiivisen ratkaisemisen It^tökoh*-
tana".
Amerikkalaisten mon<q;>olien tarkoi­tusperät
ns. h i i l i - Ja teräayhtymää
Ottawa^ Senaattori Wr Rupert
Dayies (libei^aali Kingstonist^x l u ­pasi
senaatissa taistella Jokaista ea-nadalalsen
kirjallisuuden seiöuroin-tiyritystä
vastaan.
antaisimme hallituksen käsiin
voimakkaaii aseen", häii JBanoi ylä­huoneessa,
"Ja siltä olisi vain lyhyt
a£.'3l poliittisen kirjalilsuuderi, ai­kakausjulkaisujen
j a lopulta sano-imalehtien
sensurointiin".
senaattori Davies, Joka on Kings-tonisSa
ja Pet^rborossa ilmfcstyvlen-ipäivälehtien
kustantaja,: sanoi ettei
senaätlUa ole ötkeutt^ säätää mitä
Canadan kansa s a ä lukea. Häti 0.^1-
listul senaatläBa tapahtiin^^^
kusteluiih seri^ komitean läiisiinhba
johdosta mikä ön käsitellyt irstasta
Ja sopimatonta kirjallisuutta.
> l ä ä n keholtti kustantajia pidät­t
y m ä ä n seksuaalisten kuvien pane­elisesta
:VrjoJen kansiin koska kan­sikuvilla
pitäisi "oila yhteys .kirjan
sisältöön. Sej^attori sanoi, e t t ä ei ole
p l e m a ^ kahta seiaista hentdlöä,
jotka saattaisivat olla yksimielisiä
siitä mikä on hyvää t a i pahaa ihmis­ten
luettavaksi. "Jos ihmiset saavat
tjrydykettä seksuaalisten novellien
lukemisesta, voihko minä sanoa heil­le
ei?" kysyi senaattori.
"•Meidän ei kannata otaksua, ettS
koululaisemme voitaisiin suojella
visseiltä kirjoilta. He kykenevät itse
seulomaan Jyvät akanoista".
Yhdysvallat ei hyväksy,
onian edustajansa
ehdottamia julistfiks^
Glineve. - ^ T ä ä l l ä ilmolt6ttliri huh­tikuussa
pidetyssä Y K : n ihmisoikeuk­sia
käsitteleväh valiokunnan kokouk­sessa,
e t t ä Ylids^svältate valtiosihtee­ri
I3ulles ön ilmoittanut senaatin l a ­kiasiain
vai ;okunnan jaostossa, että
Yhdysvallat ei tule allekirjoittamaan
YK:n julistusta ihmisoikeuksista e i ­kä
julistusta naisten poliittisista o i ­keuksista.
Dullesin lausunto herätti
t ä ä l l ä suurta huomiota j ä hämmäs­t
y s t ä koska molemmat julistukset vei
Y K : s s a lävitse XJ,SA:iv Edustajana
toiminut mrs. Roosevelt. Njrt kim
hänen tilallaan on toinen Yhdysval­tain
edustaja, aijotaan julistukset ko­konaan
hyljätä. Y K : n hlötoriassa 61
muisteta toista samanlaatuista ta­pausta,
joka o n aiheuttanut arvoste­lua
nnn. Intian. £gyptin. Chilen ja
Uruguayn edtistajain taliolta.
Kehoittavat kutsumaan
viiden suurvallan
konferenssin
£oiitoo; tiontöon rauhanneuvosto
on kehoittanut Britannian hallitusta
kutsumaan viiden suurvallan kokouk­sen
koolle. Slf Johnv Pratt, entinen
idän asiain neuvonantaja sanoi, e t tä
jos rauha palautetaan itään, n i i n iBri-taimilän
tulee .pmaksua itsenäinen oh­jelma.
— Intiassa avattiin
postikonttoria v. 1952.
42,000 uutta
luotaessa eivät ole Jääneet salaisuu­deksi,
Varustautumisen kannalta
tärkeimpien euroo|ppaialsten teolli-suushaarojen
(hiili- j a teräs-teoill-suiiden;
yhdistäminen siten, että
Ruhflsta tulee llittjanän keskusalue;
Oli ihöiiopolinöinlstajien mielestä mu­kava
keino LänSi-Saksan vetämiseksi
li^ökkäysluontolseen Pohjois-UVtlan-t
in liittooh. tte laskivat, e t t ä RUh-rista
tulisi liiton asepaja.
Yhdysvaltain avoimesta painostuk­sesta
huolimatta Schiunan-suunni-teiman
(— h i i l i - Ja teräsyhtymän)
toteuttaminen pitkittyi niin, e t t ä so-lilmiis
astui voimaan .vasta viime vuo­den
heinäkuun 25 päivänä eU (yli kak­si-
vuotta iStihumanln ehdotuksen Jäl­keen.
Yhtjrmän käytännöllinen toi­minta
supistui vain johtavien elin­ten
perustamiseen, viivytys ei suin­kaan
Joihtunut sattumasta.
On selvästi havaittavissa, että i -
merikan imperialistien, toimesta ko­koonkyhättyä
!hyökkä.ysluonteista
Pohjois-Atlantin liittoa repivät US-An
ja sen länsieurooppalaisten satelr
Ulttlen välUlä valUtsevät y h ä jyrkke-neyät
ristiriidat.
A M E R I K A N TARXOITVSi^ERAir f
Yhdysvaltain politiikka tähtää
iiänsi-Saksan imperialismin henkilR
herättämiseen ja sen käyttämiseen
tärkeimpänä taioudeUisena j a soti­laallisena
voimana Atlantlh liitossa.
Mutta tämä johtaa samalla siihen,
e t t ä l J S A n ja «niiden länsi-Eiirooii>an
maiden väliset ristiriidat, ennen­kaikkea
USAn ja Ranskan väliset
ristiriidat, yhä kärjistyvät.
Asiaa käsiteilessään oli amerikka­laisen
aikakauslehden "Business
-V/eek" pakko myöntää, e t t ä ''XJSAn
suhteet länsl-Eurooppaan tulevat lä­hikuukausina
olemaan kireät".
« i i i i - j a teräsyhtymän toteuttamis­ta
•yllvyttävät myös sen välittömien
jäsenten keskeiset ristirUdat, Erityi­sen
voimakkaita ristiriitoja esiintyy
Länsi-Saksan ja Ranskan monopo­l
i en Välillä. <^Kun ranskalaiset mono­polit
antoivat tukensa yhtymäa^Jatuk-selle,
he uskoivat saavansa siinä Joh­tavan
aseman, jota voisivat käyttää
omia etujaan ajaaL'öeen. Ranskalai­set
monopolit toivoivat saavansa Län­si'^
Saksan talouselämän valvontaan­sa
"Schuman-suunnibelman'.' avulla
j a siten varmistavansa tarvitsevansa
Ruhrin hiilen j a koksin estettömän
saannin. Länsi-Saksan mbnopoliher-rat
puolestaan pitivät Schuman-suunnitelmaa
lyhimpänä tienä ras­kasta
j a ennenkaikkea vanistusteolli-suutta
ehkäisevien michitysrajoltus-ten
poistamiseen.
RANSKAN J A L A N S I - S A K S AN
E B t M l E t l S Y Y b E t
Erityisen voimakkaita erimiclfsyyk-siä
'Ranskan ja (Länsi-Saksan välillä
esiintyi Saärln-kysymyksessä, koska
pääasiassa juuri se ratkaisee kuka tu­lee
saamaan suurimman vaikutusval­lan
perustettavassii äourkonsernissa
ja kuka tulee olemaan amerikkalais­ten
monopolien yi liaupanholtajana
Euroopan taloudessa. Erään Schu-manin
selitiyksen mukaan, kohottaa
Saarin alueen kontrolli Ranskan o-suuden
h.iU- ja teräsyhtyaaässä 34
•prosenttHn Jolloin Länsi-Saksan hal­lintaan
Jäisi 33 prosenttia. JoS Saa­r
in valvonta siirtyisi Länsi-Saksalle,
nbussl sen osuus 42 prosenttiin, kun
taas Ranskan osuus laskisi 27 pro­senttiin.
BVHRIN H n i £ N MYTNTI^
VALVONTA
Eräs ilmaus Ranskan Ja Länsi-
Saksan välisistä vastakohtaisuuksista
on myös taistelu R u h r i n l i i l l e n mjryn-n
i n kontrollista Jiiili- Ja teräsFhty-män
puitteissa.
Nykyään huolehtii kaiken Äiihrin
hiilen myynnistä yksi ainoa elm, ns.
Saksan billenmyyntijärjestö. TSmän
hiilen suuri k i d u i t a j a e ^ jRanska.
Noin kolmannes Rankkaan tuodusta
hiilestä on peräisin Länsi-Saksasta'.
Tällaisen.asiantilan v&Uii&fsa. on h i i -
lenmyynnin mon(^lisoiminen Thden
anoan elimen iialtuiineiit0n mu­kava
keino länslsaksalaisille monopo­leille
nlidcin taistellessa ranskalaisia
kilpailijoita vastaan. Sen tähden
(Ranskan parlamentti. Joka pyrkii
heikentäinään: saksalaisten asemia,
antoi suostuinidcsensa. "Sohuman-suunnitelman"
ratifioimiseen vain
sillä ehdolla; e t t ä Saksaa -hiiienmyyh»
tijärjestö sitä ennen hajoitetaan.;
(Ruhrin suurkapitalistit eivät kui­tenkaan
aio lu<q;>ua äseinistaan. Ame-rikKalaisten
mlehit^viranomaisten
tukemina he aikaansaivat päätöksen,
että myyntljärjestö Jatkaa toimin­taansa
-toistaiseksi maaliskuuhun
1953 saakka, j a he taistelevat kaikin
keinoin pitääkseen tämän Järjestön
edelleenkin pystyssä.
TEftASTtJOTANNON
KONTRÖIXOlNTI
Yhtä kärkevää taistelua käydään
näiden maiden rautateollisuuden ke­hittämisestä.
H i i l i - Ja teräsyhtymää
koskevan sopiihuksen voimaanastUes-sa
kumottiin kaikki Länsi-Saksan
terästuotantoa rajoittavat määräyk­set.
R t ^ i n suurkapitalistit aikova/t
lähiaikoina kpHottaa Länsi-Saksan
terästuotantoa kalvdella miljoonalla
tonnilla. Näin nopeaa: Länsi-Saksan
metalliteollisuuden kehittämistä vas­tustavat
kuitenkin ränskalaiiset mo­nopolit,
jotka pelkäävät kilpailun kas­vamista.
S u n Xänsl-Saksan sulattl-moiden
laajentamista koskevia suun­nitelmia
pohdittiin ns. "Soroopän y h -
telstyöjäfjestdssä" viime vuoden l i u h^
tikuussa, äänesti Ranska yhdessä
Englannin kanssa tärkeimpiä pää­töksiä
vastaan. Se y r i t t i siten estää
Länsi-'Saksan tuotannon kasvun.
Ranskalaisten niontqraUt. Jöäcsy^^
rittäyät ehkäistä Ruhrin monopolien
jatkitvan va'hvistum'8en, törmäävät
yhä kiivaampaan vasbuintaan, Joii-ka
järjestäjinä. länä^ksalaisten^^^i^
päilljain ohella on amerikluilaisia mo­nopoleja.
Vilmäksiinaliilttit tukcnrat
yhä avoimemmin WaU Streetin p ä ä -
tuklköhdaksl Euroopan mantereella
muuttuvan Rtdirln sutnrkapltallstejai
Ensimmäiset 400 miljoonaa dollaria,
jotka h i i l i - ja teräsyhtymän Johto saa
"kansainvälisenä", ts. amerikkalaise­na
l a l n ^ , - ött luvattu £ ä i ä l - S i a t ^ t«
le. Odotettatrissä 6i€^t Stmänlktbs-'
laisten rafonc^^ yKdl^li^t kfinfd-tykset
tia^Hi iämöiitx virtaamaaä
L ä n s i - s a k s a n teoil&uuteen. Aiksr-k&
miehii-mumm ii^eek" kfrjdittträ:
.'Ranskalaiset ovat ^ytymättömiä.
Jos pääomansljc^tdcsissa suosikaan:
saksalaisi^ yrityksiä. <Mittta ivostt
min on y l e e ^ Käyvä.- koska Rttinr on
parempi Sijoitus dmörikkalaisiUe mo-nopoleiUfe."
'
PlENE^KtMJr
P I J B I S l t l t ö £ ä SA
HUH- Ja ierSdyliiyman muiden Jä­senten
kgskeöet ristiriidat kaj^vät
myös yhä selveäimiksi. Marrasträun
1 päivänä io&Z Lontoossa iimestsrvä
aikakadsiehti 'Economist" ilmoitti,
e t t ä yhienä.'sten hiUlmarkklnain luo­minen.
Joka oli suunniteltu lielml-kuuksl
1953. lykätään eipämääräiseksl
ajaksi. £räs t ä h ä n vaikuttava 83^. on
•Belgian vastarinta. Kuten tunnettua
edeUyttäa hitti- Ja. teräsyhtymää kos­keva,
sopimus, että Belgia supistaa
hiJentUotantoaan vuosittain n. kol­mella
pfrosentilla. Se merkitsee viit-
Suoinalauien eloloiva
palkittu Cannesin
filmifestivaalissa
Ite&infti. (66) Soomalalsto
äi^ati» Talfcolneii peataf* m
CiBBtAn filmUobUlift vaOltii par-baassl
taniblD perasfnvfen ebdm-vfen
luokassa. VteHaitäatt Grand
i M - p a l k f n n o t nfeniväi Bsnakaan.
«Talkolnto pintn" o n £ r l k Blom­bergin
filmaama ja sen i ^ o s a s sa
csUnt:^ MUrJami Knosmaneli. Mö-on
säveltänyt Einar Eng­lund.
t ä miljoonaa tonnia lähimpien viiden
vuoden aikana. Sitävastoin Länsi-
Saksan hiilentoutanto tulee l i s ^ t ^ -
mään huomattiayastL J ö tällä-faet-kem
öh selvää, kuinka turmiollista
Belgian talouselämälle on sopimuk­sen
toteuttaminen .
iMyÖs Italiassa "Schuman-suunni-telma"
on kohdannut voimakkainta
vastarintaa, eikä v a i n edistyiusellisten
piirien taholta, vaan myös suurteolli­suuden
piirissä. Tämä on yminärret-täyää.
Him- j a teräsyhtymää koskeva
sopimus velvoittiaa .Italian älenfa-maaÄ
väliitelien teräkscft tuontitullia
Ja poistamaan sen kokonaan tietyn
.••ylimenovaiheen" Jälkeen. Tämä pa­kottaa
Italian sulattimo- J a koksite-ölQsuuden
supistamaan tuotantoa as­teittain
j a t ä m ä n teollisuudeidiaaran
työläijset — kroonllliseen työttömyy­teen.
i N G ^ T I OBOTTELEE
i A KATSELEE
Its^ "^Schiunan^^ o-sanpttajien
Aulisten erimielisyyksien
lisäksi on vielä erimielisyVks-ä Eng­lannin
kanssa. Englantihan on, U S A n
pamostukscsta huolimatta, viimeiseen
astr kieltäytynyt liittymästä hiUi- ja
teräsyhtymään.
Sikäli kuin yhtymä alkaa saada
näennäisesti reaalisia muotoja, kas­vavat
myös ristiriidat imperiahstises-sa
leirissä.
' H i i l i - ja terästyhtymä-sopimusta
vastustava Like saa y h ä suuremman
kantavuuden. Laajat väesti^errokset
Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja
muissa maissa torjuvat tämän sopi­muksen,
joka on täysin ristiriidassa
niiden kansallisia etuja vastaan,- kos­ka
se tuo heille vain työttömyyttä ja
sotaa.
SITÄ
— JA —
TÄTÄ
^ Mielosen- t y t ä r o n mennyt nai.
niisiin.
— Kuka on se t e e l l i n e n?
— Isä Mielonen.
N i l N K I N VOI SATTUA
Opettaja selitti oppilailleen:
— Tavallinen hiUushäkä on niin
myrkyllistä, että moni. joija on huo-limattcmasti
illalla hoitanut lammi-tykisen
ja, suSenut pellit liian aikai-sin.
on aamulla herännyt vuotees­saan
kuolleena.
SuöMi^h töinen ^Vädministeii^
Äskettäin hekumoivat kaiken
maailman kapitalistiset ..sanoma­lehdet
yhdessä äineribkaiaiCTiieli-
^, sen, , NenvoatolUtolIe,
' ö i a u i ä i i l e ' ^ a r o viKanili^-
lisensOTdem-lehdlstött kanssa Suo­men
sosdemokraattlsen sosiaalimir
nisteri ^ i n ö Leskisen Neuvostolii­ton-
Suomen välistä kauppaa hos-keVilla
vaiheilla. Kun vaUieet (Joi­ta
täkäläinen; Vapaa Sana riemui­ten
tyrbytU iukiJoiUeen) oUvat
Ulan ilmeisiä Ja törkeitä, jootni
esim.; Suomen "Sostalidemokraatti"
tekemään "selityksiä'', joilla ei
kuitenkaan Lesldstä voita puhdisr
taa. Kun ministeri Lcsidsen lau­sunnon
alkttpieiä Jä se kninica i a u -
suhto saatettiin jnftlstiateen^ei ole
. ItiMjäimme, tiedossa, julkaiseinme
seUKMvassa Helsingin vVapaa Sa­nan
hohtiknml 11 fKUvän nnme-rosäa
julkaistun toithituskirjoitak-sen.
Jossa mainittaa kysymystä
tarkistellaan.
-Kahdesta peruutuksestaan huoli­matta
sosiaaliministeri Väinä Leski­nen
on siis kirjoittanut Fopulairen
artikkelit. Tämä käy selville Suomen
Sosialidemokraatin eilisestä, neljälle
palstalle otsikoidusta etusivun jutus­ta.
Tosta kysjrmyksessä ei ole artik­keli
eikä haastattelu, vaan Sosialisti­selle
Intemationaalllle"^(Comiscolle)
helmikuun 7 pnä lähetetty raportti,
Jonka allekirjoittaja on — Välinä Les­kinen.
Raportti lähetetään tavaUi-sesti
nimettömänä aineistona käytet­täväksi,
mutta nähtävästi huomioon­ottaen
allekirjoittajan .korkean, ase­man
Suomen, b a i l i t u ^ s^
Popiilaire on k ä s i t ä n ^ ' tltelsuu^^ hy­väkseen
ja julkaissut • sen väpäänjpi
käännöksenä jä ^ allekirjoittajan ni-,
mellä varustettuna. • ' , :
Raportissa on myös kalkeliai setyj^-
dellä esitetty meidän ksiupiankäyh-tinune
Neiivosteiätön katissa tep^^
llseksl: " k ä u p p a n m a e ' l d ä n ; ^ ' n ä^
tappiollista — sitä emme voi eikä mei­dän
tarvitse kieltää"^ ^ sanoo ndnistoti
iesklnen f^piilali^essa. (S^^^ kMfmökV
sen mukaan) Jä säma;n lelideh tijedön
mukaan alkuperäisessä asiakirjassa:
"Itäkauppa ö h meille tappiota tuot­tava,
sitä el voida kieltää, eikä tulia
kieltämään." SS koettaa- ministeri
Leskistä pelastaakseen kiinnittää seh-satiojutttssaan
huomion n ä i h i n kään-nöseroavaisuuksiiii.
Tosiasia ön, että
mimsteri Leskisen käyttämä sana­muoto
joko Vastaa Populalren sana­muotoa
tai, esim. viljan kauttakidku-kauppaa.
koskevassa kohdassa on ollut
tahallaan valheellisesti kaksimielinen:
"Viime vuonna meni ajolttam noUi
50% tästä viljasta Läiisi-äaksaan". —
todellisuudessa n. 6%, j a kuusi kertaa
vähemmän kuin mitä kapitalistimais­ta
tuotlih viljäal Mut^^ i>öpuiaire
on käsittänyt salaraJätUkseri: " V i i m e
vuonna lähgtimme siltä 50% Länsi-
Saksaan". • %'^""'
Ministeri Leskinen valkenee tieten­k
i n siitä tosiasiasta, e t t ä niin viime
ktUn, telakin vuonna Suomi on omien
äinpatDsteti^ vuoksi i^rytäriyt
NeUyostbiiitölta S^ Viljänaää-rää;
k i l in mitä Neuvostoliitto ön tar-jbnniät
j a m i t ä itse pystymme kulutta­maan.
, Aiäöa tödeiiinen virhe ministeri
Lesikläeh raportin s^iostöisi^a oh
ollut maininta, että idänkauppamme
aiheuttaisi työttöniyyttä. i ä r b ä virhe
Oli United Pressin tekemä -2. 4;, ja
miäihlttu ämerikkalaihen tietotoimisto
oh firatdemä lähettänyt sUtä lehdille
oikaisun hieman myöhään 9. 4*. M u t ta
Suomen Sosialidemokraatti koettaa
taaS^ mihiäierl Leskistä pelastaakseen
"syyttää vääristelyistä kommuhisfe j a !
Tietääksemme kommunisteilia j ä Uni­ted
Pressillä ei ole mitään suhteita.
Mielenkiintoinen sensijaan on Atlan­t
in propagandan valhemekanismin
toiminta: Ensin ministeri Lesikineh
julkaisee Populairessa valheellisen r a ­portin,
ja sen jälkeen United Rress
levittää siitä y l i maailman referaaitin,
joissa valheita on vielä lisätty! - .
Asian vakavin puoli on siinä, että
Suomen hallituksen jäsen lähettää
Jollekin kahsainväliseUe toimistolle
omalla allekirjoituksellaan varustet­tuja,
tosiasioiden j a hallituksen poli­tiikan
vastaisia raportteja. Asiaa ei
suinkaan pärahnä,väahpikemmirik^
Näyttelijäih vuoro
on tällut oUa
tättton kohteena
Frovidence. Piirioikeuden tuo-tnari
Luigi Depasquale havaitsi New
Yoiftista tkotoisih- olevan Edward
Gouldin syylliseksi' "epäsiveellisen"
häyteiinah ; esittämiseen. Näytelmä
ön "Tobacco -Road", jota parin vuo­sikymmenen
ajan ön Jiäytelty maam­me
suuremmiiia j a pienemmillä näyt-tämÖUlä
j a jot'a, on herättänyt/kaut­ta
.maailman huomiota yhtenä maail-meakirjalUsuuden
. parhaimmista
tuotteista.
' - Näytelmän lavastajalle langetet­t
i in 100 dollarin sakko j a kulut. Hän
vetosi ' tuomiosta. American Civil
Liberties Union, joka edusti Couldia
oikeudessa, sanoo kysymyksessä ole­van
taistelun puhe- ja kokoontumis­vapaudesta;
" .,
Kanavaa kaivetaan
yhdisfäii^än öljy-kexität
mereen
Caracas, Venezuela; — Venezuela
ön aloittanut mutraustyöt mai^^i-boh
raaitäsärkällä alotteena syvän
veden- kanavan riakehfamiseksl, joka
yhdistää Maräcaibo järvialueen suu­ret
öljykentät Venezuela-Ialiden
kanssa, 'Caribbean meressä, tiedottaa
Pan American Union.
,Neljä yhdysvaltalaista yhtiötä, joi-dfai
eribjisaiana On mutraus ja kana­vien
rakentamineni osallistuu projek-tliri.;
A^aracaibon rantasärkkä estää iai-vojen,
jbOia uivat syvemmällä kuin
13 jalkaa, uimasta 'läpi. RantaSar-kän
ovat luoneet ainaiset tuulet ja
aallokko.
pahentaa se; että, raportti mahdolli­sesti
öh tarkoitettu "salaiseksi" tai
''ameistona käytettäväksi", joten, mi-,
nisteri^tt ahtamat "tiedot" leviävät U-man,
että h ä h edes itse voi kontrol­loida,
millä tavalla j a missä muodossa.
Sosialiriiintsferi Leskisen raportti
saattaa h ä u r u n ja epäilyksenalaiseksi,
paitsi fokbhäliitusta, erikoisesti maan
ulkopolitiikasta vastaavat hallitusmie­het,
tasavallan presidentin, pääminis­terin,
joka hoitaa toista ulkoministe­rin
salkkua, j a toisen ulkoministerin.
Se vahvistaa sitä käsitystä, jonka
kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi
keskiviikkona eduskunnassa esitti, et­t
ä maassa ori kaksi hallitusta, joilla
on täyisin erilaineri ulkopolitiikka. Vi­rallisen
hallituksen varjossa toimii
aseVelihalUtiM, j ä Sen värjopääminis-teri
Vähiö Leskinen istuu myös viral­lisen
hallitukseh sosiaaliministerinä.
Maalaisliltöri jä sosialidemokraattien
alituisilla hankauksilla näyttää olevan
'enemmän merkityistä kuin hailitus-kumppanusten
tavanomaisella kah­nauksella.
Kun ministeri Leskdnen on
ruvermut myöskin ulospäin esiinty­mään
toisena pääministerinä, on ti­lanne
kestämätön. Maan oikea halli­tus
voi palauttaa auktoriteettinsa vain
tekemällä lopun salaisesta varjqhallir
tuksesta ja poistamalla sen jäsenet
omasta keskuudestaan.
salkku. Sellaisista asemista on helppo esittää YK:ssa ehdotus Kii­nan
h>-väks>'misestä YK:n jäseneksi, vaatia Korean sodan lopettamis­ta
ja muutenkin vaikuttaa rauhan hyväksi. Ilman sellaista käytän­nöllistä
toimintaa oikeistososialidemokraattien Pariisissa tekemää pää­töstä
ei voida pitää vilpittömänä.
Enemmänkin, jos mainittu päätös olisi vilpitön, täytyisi oikeis-tososialidemokraattisten
johtajien kaikissa maissa, m.m. meillä Suo­messa,
muuttaa ulkopoliittista asennoitumistaan, lopettaa Amerikan
imperialismin puolesta Neuvostoliittoa, Kiinaa ja jEuroopan kansan­demokratioita
vastaan käymänsä kylmä sota ja antaa tukensa kan­sainväliselle
rauhanpuolustajain liikkeelle. Jos oikeistososialidemok-raatttsten
johtajien politiikka ei muutu käytännössäkin tähän suun­taan,
on heidän Pariisissa tekemänsä päätös vain yritys pettää omia
kannattajiaan, ja silloin se on ajan mittaan paljastuva petokseksi.
'Koetuksella ei ole siis Neu\'ostoliitto, joka on puolustanut ja
puolustaa rauhaa. Koetuksella on olkeistososialidemokraattisen in­ternationaalin
pääneuvosto, joka on vakituisesti puolustanut Amerikan
Yhdys\'altojen sotaista ulkopolitiikkaa.
• Vaikka työväen unioita on monen-i
a l ä ä , huonompliä j a parempia, hiin
smirin piirtein puhuen, n i i h i n kan­nattaa
kuulua Ja niiden jäsenmaksui­h
i n sijoitetut rahat antavat monin­kertaiset
tuhdcset. Työmies el Oikeas­taan
saa mistään rahalleen n i i n hy­vää
Ja moninkcxials& yästlnetth kuin
oh' asianlaita uniön Jäsenmaksnlliln
nähden. Meidän mielessämme oli
myt^kin se Cooperin metsämiesten
uidö>, ioltä teki viime vuonna työehto­sopimuksen
missä ei oliut mitään
^ mainintaa palkai^orotuksei3ta. Mutta
n i i n h ä n sitä sanotaan, e t t ä palkkeuk-set
vahvistavat säännön — j a Coop^
r i n unib on sellainen surullinen poik­keus.
Nämä ajatukset tulivat mie­leemme
tutkiessamme äskettäin liitto­valtion
työministeriön suorittaman
tutkimuksen tuloksia siihen nähden
ndssä määrin viime vuoden aikana
solmituissa työehtosopimuksissa saa­t
i in palkankorotuksia. Tiiman tutki­muksen
tulokset, on Julkaistu The
Labour Gazetten huhtiki niunerossa
sivuilla 54S-551.
, käsiin, oli joutunut
viime vuonna kaikkiaan 2,244 työehto­sopimusta,
mutta niistä oli 449 sel­laista.
Joista ei ollut mahdoUisUi pääs­t
ä selville miten palkat olivat muut-tuieet,
Joa lainkaan. Siitä syystä tut-
3dmus koskee ainoastaan 1.795 sopi­musta.
" ;
Uskoluia tai ei mutta viime vuonna
älkfkirjottettiin myöskin sellainen työ­ehtosopimus
n ä s ^ m ä ä r ä t t i i n palkiat
eiennettavaksl.' t ä r i i ä ~ oiihettoihmis
kohtasi tosin ainoastaan kuutta työ-'
Iäistä. • ; :.,;
kaikkiaan 81 sopimusta öli sellaisia,:
e t t ä niissä ei tehty m i t ä ä n muutoksia-,
palkkoihin ja ne koskivat 3t,276 työ^
Iäistä.-
Yhteensä 1,713 sopimusta • edellytti
palkkojen ,korOtts(mista:. Niiden p ^
rusteella sai kaikkiaan 407.0^ työ­läistä
yhden palkankorotuksen Ja 75,-
038 kaksi palkankorotusta koska n ä i s ­t
ä sopimuksista oU 168 sellaisia mitkä
edellyttivät kahta tai i ^ a m p a a korio^
tusta sbiftiimiks^ voimassaoloaikana.
Palkankorotukset vaihtelivat aina
25 senttim saakka,-mutta 106 sopi­musta
oli sellaisia, e t t ä ne edellyttivät
palkkoja korotettavan 25 sentillä tai
enemmän tuntia kohden. Tutkimuk­sessa
todettiin, e t t ä edellisenä vuonna,
siis 1951. olivat suuremmat palkanko­rotukset
yleisempiä kuin viime vuon­na.
•.:
Saman. Julkaisun sivulla 601 oli
myöskin Canadan tilastollisen toimis­ton
valmistama taulukko, missä tah­dottiin.
osoittaa, e t t ä elinkustannuk­set
olivat laskeneet viime vuoden a i ­kana.
Sen mukaan olisivat elinkus­tannukset
laskeneet entisen i n d e k^
mukaan Icalkkiaan 7Jt pisteellä eli
1913 pisteestä tammikuussa 184.5 pis­teeseen
Joulukuussa. Uuden kulut­ta
Jatri hhitaindeksin mukaan dll h i n -
tain laskeminen ainoastaan 2.4 pis­tettä.-
Olipa eUnkustanriusten laske-miheh
pienempi tai suurempi luiii
käike^ä p ä ä t t ä e n ne ovat hiukan las­keneet;
n i i n ainakin hallituksen tilas-
•öt osÖltiäVat. Sihä syystä on tar­peellista
paima merkille,- e t t ä kaikes­sa
huöiiitriätta työpalkkoihin saatiin
vUödeh aikana korotuksia. Mikä to­distaa
kaksi eri asiaa. Erisinnäkin
'seh,-että%öp8lkkoJa voida
ditäfidn htlOlimatta, että eHnkustan-nttkset,
eivät ole enää kohoamissuun-nasJsa
j a toisek^ sen, e t t ä juuri 'siltä
^j^yystä palkkoja ti pitäisi kytkrä elm-köJBtanhttsl^^
T ä m ä nlainen
piaKkOjeh eUnkustahhusindeksiin kyt-keihlnen
pn Jo aiheuttanut palkkojen
saentsimisla tuhaiuälle työlälsUle sa-maan
aikaan kiiih monien muideh
alojen työläiset ovat saaneet palkan­korotuksia.
Monet unioiden johtajat, jotka jpel-käävät
työiälsteh liikehthnlsäi. ovat
halukkaat kiertämään t y ö l a s t e n tais­telua
siten, e t t ä palkkojen kohdami-aen
tai laskeminen määlltellääh riip­puvaksi
ellnkustannusindeksta heilah-telemisestd.
Moinen politiikka on
turmiollista työväeUe koska palkkojen
alentamtoen ei saa m^ggfiSn tapauk­sessa
tulla kysymykseenkään nykyisen
alituisesti Jatkuvan rahan ostokyvyn
huononemisen Johdosta. Tosiasia on,
e t t ä työläisten palkat ovat yleensä
pahastt jälestS hlntain kohoamisesta
j a siitä syystä oikea poUtllkka on
taistella palkkojen korottamisen puo­lesta,
eikä m i s s ä ä n tapauksessa pidä
sallia niiden alentttmlsta.
Saman Julkaistm sivulla 616 on tau­lukko.
Jossa esitetään viralliset luvut
työttömistä sitten vuoden 1947. Sen
mukaäh ei Cänadassa ole sen jälkeen
ollut niin' paljon tytötömiä kuin oli
tämän vuoden maaliskuussa, jolloin
National Enployment Servicen kir-jöihm
oli merkitty kaikkiaan 403,683
työtöntä henkilöä, joista 72,065 oU nai­sia.
Koska työttömyysvakuutus
koski viime vuoden joulukuussa
kaikkiaan 3,268,000 henkilöä ja koska
työttömiksi rekisteröidyt ovat valta­osaltaan
työttömyysvakuutuksen alai­sia,
voidaan häiden seikkojen perus­teella
todeta, että yli 12 prosenttia
Canadan palkkatyöläidstä ÖU työttö­minä
viime maaliskuussa.. Se on su­rullinen
kuva , siitä^ kttrjastä - työlli­syystilanteesta
mikä maäsamme vai- ,
lltsee sotatuotaimosta huolimatta.
Vaikka viime tammikuussa oli
maassa 315,561 työtöntä työläistä ei
työttömyysvakuiitusta maksettu kuin
165.488 henkilöUe vaikka työttömyys-vakuutusrahastosas
öli sainaän aikaan
kaikkiaiah y i i W 8 miljoonaa dollaria.
Näöiä todasiat todistavat, että työt­tömyysvakuutus
ei ole vielä oikealla
pohjalla v^aan e t t ä s i t ä olisi parannet­tava
ja laajennettava koska työläiset
kärsivät työttömyydestö j a koska kel-rah
ori riittävästi varoja sitä varten.
Esimerkiksi vHihe Vuonna perittiin
työläisUtä, työnantajilta ja hallituk­selta
sekä saatiin korkotuloina tähän
rahastoon kaikkiaan lähes 204 miljoo­naa
dollaria Ja työttömyyden johdosta
maksettiin työläislUe vain hiukan yli
00 miljoonaa dollaria.
Työläisten tuUsl unlolssa vaatia
työttömyysvakuutuksäi parantamista
Ja laajentamista. Ennen kaikkea olisi
tarpeellista, että työttömyyden joh­dosta
maksettavia viikkokorvauksia
korotettaisiin Ja e t t ä kaikenlaatuiset
rajoitukset poistettaisiin.
— Kane Terä.