Vapaus, February 4, 1965

              Sivu 2 Torstaina, helmik. 4 p. — Thursday, Feb. 4, 1965
VAPAUS ( L I B E R T Y »
EDITOR; W . E K L U ND
• . TELEPHONE:
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. G, 1917 .
MANAGER: E. S U K S I
O F F I C E A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlihed thrice weekly: Tuesdnys, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Hiiblishiug Co; Limited, 100-102 Elm St. Wesl, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing Addre.ss: Box 69 •
AdvertLsing rate-s upon application. translation trse of charge.
AuUiorizfid as second clä.ss mail by the Post. Of f ice Department, Ottawa,
and Ibr |)ayment of posiaga m cash.
'Mcmbur of ih 'CANADiAN'lANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canada.ssa: l vk. $9.00. C kk. $4.75 U3A:;.sa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00. C kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Malesian taustatekijät
Valtion apu ja sanavapaus
Louskuteilen layanmukaista-nuottiäTar^seiiraten isoisten
puolesta Suomen,aatteellisen lehdistön lukemisehdotusta vas­taan
ja siis monimiljonääri ErkoFlfehdistönerikoisöiT:euksien
puolesta, Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana esitti tiistaina,
•'ikänkuin kail<kein va.staväittäjien maahan lyömiseksi Sup-
. rrieh kokoomusta edustavan Aamulehden lausunnon:
- "Kaikkein mahdottominta tässä vasemmiston aloitteessa
on-se, että veronmaksajat pakoitettaisiin tukemaan sellaista
•pUbluepropagandaarjota he eivät hyväksy, ja että yhteiskun-nart
varoilla pidettäisiin^ylläkommunistilehtiä, jotka pyrki­vät
. - 7 . • -
Tähän lisää lehti vielä omasta puolestaan "hyvin sanottu"
- •>. Menemättä tässä nyt merta edemmäksi kalaan, eli "kau­kaisen
Suomen" lehtiasioita penkomaan, me voimme täällä
•kailpalli«en sanomalehdistön luvatussa maailmanosassa tode-ta;;
että jos ylläoleva on "hyvin sanottu", niin se pätee luul­tavasti
myös täällä Canadassa. Eihän Vapaa Sana voi olettaa,
että Suoniessa pitäisi käyttää erilaista mittapuuta, mitä käy­tetään
täällä Canadassa?
Ja tosiasia on, että täällä Canadassa ''pakoitetaan veron­maksajat"
yleensä tukemaan sellaista lehtipropagandaa mitä
he eivät hyväk.sy: Sanomalehdet (ja tässä maassa ovat. kau­palliset
lehdet valttia) nauttivat halvennetuista postimak­suista
(mistä saavat pienet työväenlehdetkin tosin muruja),
mutta mikä tärkeintä, veronmaksajat joutuvat maksamaan
ne kalliit ilmoitukset, mitä hallituselimet antavat sellaisille
leiidille, joiden propa^ijandaa he eivät monestikaan hyväksy
iiamallä kun hallituselimet kieltävät samanlaiset ilmoitukset
monilta niiltä työväenlehdiltä, joiden ohjelman monet v%i-^
ronmaksajat hyväksyvät. Eikä tässä kaikki. Pullat ovat uu­nissa
siten, että kaupalliset lehdet saavat täällä miltei 100-
prosenttisesti sen hyödyn, mikä tulee kustantajille siitä, kun
ilmoittaja-liikkeet voivat verotettavista tuloistaan: vähentää
iirrioitusmenonsa. Tosiasiassa valtio antaa täten verohelpo-
~ tusten muodossa tosin välillistä, mutta silti erittäin tehokasta
valtionavustusta valtalehdille.
• Kaupallinen lehdistö saa siis joukkomitassa valtion ja
siten myös veronmaksajain yleistä avustusta täällä Ganadas- :
sa. Sama pätee vissiin rajaan saakka myös Suomen kaupalli­seen
lehdistöön.
:: r: .-Kysymys ei siis ole enää valtion avustuksesta sellaise­naan,
vaan siitä minkä hyväksi tätä valtion avustusta sano-malehdille
annetaan.
Päästäksemme vieläkin lähemmäksi "kotoisia asioita"
voidaan sanoa, että esim. meidän lehtemme on tilaisuuden
tullen aina valmiina julkaisemaan valtiovallan eri elimien
'ilmoituksia ja siten osaltaan vastaanottamaan "veronmaksa-
'jäin tukea": Mutta Vapaus pitää kunnialtaan ja demokraatti­sista
katsantokannoistaan kiinni niin lujasti, että se ei tule
j.rpilloinkaan hyväksymään poliittisia lahjailmoituksia "kiltin
.lehden" ohjelman toteuttamisen palkkioksi, eikä voi liioin
ymmärtää sellaisia lehtiä, jotka tämäntapaisia poliittisilla
"ehdoilla annettavia" ilmoituksia julkaisevat. ,
Malesian luonne läntisenä tuki­kohtana
ja maan rakenteellinen
luonnottomuus, keinotekoisuus,
myönnetään nykyisin laajalti maa­ilmassa.
Sehän on merkillinen ma-laijilainen
saareke keskellä malai-jienasuma-
aluetta, joka ulottuu Fi­lippiineillä
Malakan niemimaan
kautta jopa Madagascarille asti.
Pitkälle kärjistäen voitaisiin sanoa,
että Suomessa olisi vastaava tilan­ne,
jos palanen Keski-Suomesta lei­kattaisiin
erilliseksi "Suomilian"
I H L O M I O T A H E R Ä T T Ä VÄ
T A P A U S FORT W I L L I A S I U J SA
Meidän najiiyifrikaupunyilie tar­jottiin
Dululhin kaupungin porme.s-arin
toimesta kahta leijonan pen
iua. A.siasui on nyt keskusteltu
kaupunginvaltuuston useammissa
kokouksissa ja lapset ovat kerän
.icet nimiä, jotka e.sitetään valtuus
olle. Joko kehitys on mennyt niin
pitkälle, että lapset rupeavat mää
•ääniään kaupungin asioi.ssa? Noi
den pentujen suoja aitaus ja ruok
kiminen tulisi maksamaan kaupun­gin
veronmaksajille kymmeniä tu­hansia
dollareita ja nii.stä ei tuli.si
valtioksi, joka olisi sotilasliittosuh-teessa
Englantiin.
Mutta miten on mahdollista, että
vahvasti kansallishenkisessä Aasias­sa
saatettiin Malesia ilman suurem­pia
vastalauseliikkeitä perustaa?
Selitykseksi ei riitä pelkästään län­sivaltojen
• uuskolonialistinen ove­luus
vaan sillä, on myös historialli-
.set juuren.sa, todetaan Lontoossa il­mestyvän
"Eastern • World"-lehdcn
julkaisema.s.sa artikkelissa, jonka on
kirjoittanut Hashim Bin Ambia.
Ambia vie lähtökohdan jo löytö­retkien
aikoihin, jolloin portugali­laiset,
britit, espanjalaiset ja hol­lantilaiset
alkoivat juuttua Kaak-koi.
s-Aasiaan ja Itä-Intian saarille
Ennen varsinaisen imperialistisen
kauden alkua tämä liike päättyi
1824 Lontoon sopinuik.seenj_ jolla
hollantilai.set ja englantilaiset ja­koivat
"malaijilai.sendunanin"(du-rian
on eräs suosittu hedelmä) tun-gettuaan
sitä ennen portugalilaiset
.syrjään. Sopimuk.sen mukaan bri-,
leillc jäi Malakan niemimaa ympä­ristöineen
ja hollantilaisille Itärln-lian
.saaristo (espanjalaiset jäivät
GUTIERREZ MANOYON
TUNNUSTUKSET
Paljastavat naapurimaiden panoksen
taistelussa Castroa vastaan
Havanna. — Muutamia päiviä
sitten Kuuban itäisi.ssä osissa pidä­telty
vasta vallankumouksellinen
EUiy Gutierrez Manoyo on kuulus­teluissa
' kertonut va.stavallanku-moukscllisten
suunnitelmista Kuu-i>
an suhteen. Hän on mm. tannus-
(unut USAn, Dominikaanisen ta.sa-vallun
ja Puerto Ricon avustaneen
vastavallankumouk-seilLsten ryhmien
t<.:minUia Fidel Castron hallitusta
va>t:ian. Myös CIAn osuus vastaval-iankumouk.
sellistcn puuhis-sa pal-
Ja-sTui"" IVIanoyon tunnu.stukse.ssa.
Eioy Gutlerroz Manoyo, joxa pidit-lelLiiu
Bara'co:ui 'alu'jella kolmen
liuun.v.lijlli.satiirntln kaii.s-:a,_yahvls-laa
Uinnusiuk.se.s-aan _ryhman l ä l j t ^ , ;'
n •en Dom:iiiKaani.sen lii.savallan alu-edlii
Man/.iiiiillo-liiiTlucn luiikculu.
val.a Pr.'.Sid:jiitiii nitmoliji, joka .si-bri-'
jaii cc ,mirani.liui.<-io.sa.s-ia,. Halun ra­jalla.
Manoyo tunnusti, ctla vastavallan-u:
nou.c.sulliset jiirj-j..töt olivat lo-vielä
tuossa vaiheesJi. Filippiineil-i '^''''''^'^ rikoksia Kuubaa
le; jotka USA valloitti 1898). i-^a^^aan BalKima-samiin kuuluvalta
.,\ViIliam nimiseltä luodolta käsin, m.
Britlica ja hollantilaisien tavas- j .-n:'IjyökJcäyksen^englähtilaista':aMta
sa kohdella alkuasukkaita .oli kui-j New Lanca vastaan v, 1902 •Dominl-tenkin
huomattava erp.; Britit ra-1 caanison tasavallan; viranomaisten
kensivat alusta pitäen suhteensa I luvalla ja avuUa Manoyo oli oraani-paikallisiin
malaijiruhtinaihin. he ainii; Pre idcnlln niemelle harjoi-u;
li'irin, jota oli.si käyti-tty pönnah-
;iu;'Iant:ina\ Kuubaan tjhtävia ,SD1U-Kaiken
lisäksi meillä oli joulun ruhtirtaiden "jiouvonantajina" ja { u.synty.tsia v.irttn. Pal.Kka.sotunen
(lellä "kiehumassa" kerjuupadat ! 'palvelijoina",-^ja tämän ruhtinaat | tulla .snine Floridasta Puerto Ri-
I .:on kautta peräkkäisinä ryhminä.
liyötymään ketkään muut kuin ne i eivät murskanneet olemassa ollutta
henkilöt, jotka niitä ruokkivat. feodaalikomenton. vaan esiintyivät
luavat suojelusta ilmasta tai merestä
.<hsin, i-.ta voidaan antaa.
Yhteenvetona tiedottaa Vallanku-mouksellhten
a.?evoimien ministeritt,
stt.htapauk.5Jt todi-stavat kJistämalto-mäili
Domuiikaauisen tasavallan ja
i^uerto Ricon' hallitusten yhteisen
jsallisuudon agies-siivisiin suunniteN
.iiiin Kuubaa vastaan, ja vahvistavat
'Kuuban YK-valtuuskunnan esiUa-
.nän .syytölc^an- todenperäisyyden- Ui-
.cikolitlen (;lema.siaolosla, joi.sta käs;n
iuoiitetaan menroivohyöitkhyksiä va-k.-)
Uljolden, tlluiLyöutekijölden ja vas-
.avallnnkumouks-jllLVten joiikjtiolde?i
,oluttaULumi,'sX}i vartcTTTja joista lUo-
Jaan a.sella ja ammuk.Ua Kuuban
lueelle. Menoyon lau.sunno.staK.avj
ilmi, -etlä tiyokkayk.sen espanjalaisia
laivaa Suirra Aranzuzua va.staan oli
i K i r i i t a n u l Manuel Artimi-n Joh:am.i
yhma. joka toimii välittömästi CIAn
ilaLsena ja CIAn eri pifteisiln peru.5-
amiäta tukikohdista kasin.
Kuuban haUllus huomauttaa vjelä
lermiis.itä"Vastuusta, jonka naiden
M i t ä muut ssuiifiiiVat
itiRiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittttiiiitiiiiiiniiniiiiiitiinin
ÄILLÄ RAHALLA PÄÄSTÄISIIN PITKÄLLE
'iflll
7-
' Vuonna 1964 käytettiin maailmanlaajuisesti ivarustelutarkoitukseen
noin $120,000 miljoonaa. Sillä rahamäärällä saatuiin: 10 miljoon/ia 3
huoneen apartmentti-asuntoa; 2 miljoonaa omakoHfäloa; 20,000 kymmen-luokkahuoneista
koulua; 10,000 200 vuodepaikkaa^ käsittävää sairaalaa;
10 miljoonaa näköradioa; 10 miljoonaa pesukonetta.
— Maailman Hauhaneiivoston buUetiini, elokuussa 1064.
VIEVÄT MILTEI PAIDANKIN PÄÄLTÄ j
Te muistatte vari^aan _Press Associationin uutistiedon eräästä Lan-eashiren
insinööriltä, joka tuli raahatuksi yhdestä päästä koneeseen,
minkä toisesta päästä hän tuli pois loukkaantumattomana— mutta alas­tomana.
Emme' voi' olla ajattelematta, että miltei samoin käy joka kerta
kun Jöymmc viikottaisia ruokatarpeita ostamassa. ~ -
-^J»eople.s'Voice, Uusi Seeliinti, jouluk. 2 p. 1961. .
V A I H T U N E E T O S AT
Länsimaiden uskonnollisia ryhmiä halveksitaan lisääntyvässä mää­rässä
Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, missä pidetään
imperialismin lippua Raamatun kumppanina.
"Eräs afrikkalainen heimopäällikkö sanoi kerran: "Silloin kun te
maiden hallitu-c.set ovat ottanvjet kan- \^^,y^^^f, Afrikkaan, teillä oli raamattu ja meillä maata. Nyt oh meillä raa-aak.
seen luovuUac.vaan «lueitaan i j^j„g ^^^^^ „
ri:kik.ihdiksi Kuubaan järjestettäviä I-isueliuia
hyok/cayksia varten. — Canadan Rauhankongressin Peaceletler, tammik: 1965.
Siirtolaisien nlmienkeräys kunniakysymys i ^ f ^
Helsinki. —^ Suomi-Seuran loi i teellisiin tietoihin. Nimikeräyksen •^l S Y N T Y M Ä -
mesta tapahtuva siirtolaisuudessa 'perusteella ei nimittäin voida suo
elävän Suomen heimon mahdolli- | rittaa mitään siiriolaistemme osoi
riiniman täydellinen kirjaaminen Itekortittamisla, koska kaavakkeisija
Tinaisten liikkeiden cdu.stoilla köy j puolestaan hyväksyivät, koska siitä
hien lasten avi.stami.seki. Niin ci l oli heille hyötyä. Sitä va.sloin hoi-S^o.ooniumi.sen Ja a-sei-tautumiiL-n oh la.vdellinen kirjaa.Tiinen , tekortittamisla, koska kaavakkeissa
Köhän olisi viisaampaa, että käy ! lantilai.set murskasivat csit^i. .Jaa- .la.ira tapatiiua P.e-.dcntin niemellä ; ;';|'0'"t"i^^V^^^^^
tetläisiin ne leijonan pentu rahat jva.s.sa olleen paikalli.sen rcodaalijär-| JO:^i''«o:i.si myohm ""
näiden köyhien lasten avustami- i Jestelmän knkonnan ja kohtelivat
ieen. — 1. S,, l'ort Arthur, Ont. kaikkia malaijeja : kuin karjaa' tai ;
orjia; Ei ole vailla merkitystä, että '
hollantilaisia vastaan esiintyi pai-1
julkaisujen talnudclli.slcn vni-jop onommän kapinoita kuin brit-1
keuksien helpoittami.stk.si . . . j lojä vastaan: On myös muistettava.!
Asia vietiin harhateille väittä-! että .Malakan m.nlaijit tai.stelivat^toi-;
mällä valtion sanavapauden pc-; maailmansodan aikana maahan
riaaitccn kanssa; Näinhän ci lie tunkeutuvia japanilaisia vastaan
I (mm. ulkoministeri Tiin.AluiulRa-lystikään
olo. Päinvastoin de-1 j,,, ^,^^,j...j„,,^,.„,^^,^
mokratia ja sanavapaus cdol- j done.sialai.set olivat japanilaisten
. y t t ä v ä t , että erilaisia mieiipi-1 kan.ssa yhteistoiniinassa. Muistella:
dcsuuntia eduslavil.a lehdillä | koon vielä .sekin, etta toistaiseksi
j n riittävät ilmeslvmi.scn mah , "«emimaa tarjoaa ainoan
, . . j " - . esimerkin, jossa itsenäisyyden pito-dollisuudct
nuden joutumalta ^^^^.^.^^ p^.^,^^,,,,,
.ukehlumaan kaupalh-sella poh , ^^-^^^ maailmansodan jälkeen lyo
j a l l a eslottomasli toimivien loh ! mään maahan. Tosin kenraali Sir
l i cn ja julkaisujen rikkaruo- (lerald Templer teki sen äärim­mäistä
karkeutta osoittaen ja Mala­kan
niemimaan alueen pienuus' te-nosioon
. . . Pääministeri Viro­lainen
on mielestämme oikeas­sa
todetessaan eduskunnassa.
; . K i n . Manoyo lus-r^-i, että Yhdy.sval-
.ji.ila .saiidut aseet olisi .samoin tuotu ;
liemen kautta. i
ICn.MmmaiiR-n 29 palkka.-.nluria kä - i
u.avii ryhina «Il valmiina.lahtenuui;i i
-Cuubaa kalul nvljan mielien Tyhtni.s-j
.1. mutia j;) 'iiii^liiiinaincii lyiiina. !
joiiria johclo.ssa M.moyo oli, saatua
Kiinni; Seuraavat, ryhrniit.. joiden pili ,
.ai)i;a- taniini.tuun . lOrnn ja 20:na j
,);iiv.na, ovat' ka^.sonjfet paihaak.sceii i
olla tulematta.
Niilla 25 paikka.soturllla. jotka ovat
ia;kuv.i-iti Doniinikaanises.^a taraval-la.
s.sa, on hallussaan run.saasti Yhdy.s-
.•:ii.oi>.a .saatuja a.seita ja rajähdy.s-l
u r i i a . D;;niinlkaani.'on ta.-^avallan |
lailitii.s on luovuttanut heille 400 kä-
-i.-:ranaa:tia, FAL-mer.^lci.ion teles-
•.ooppiuihtaimclla varustvtun crikois-
.<ivaanii ja l.^.OOO kpl P.AL-merkkKsia
/tuuba. Heillä on myös kätköjä Puerto
Rico-ssii. mm. Palaya Joyuda.ssa on 28
gisih säilytettäväksi päiisi alkamaan
eri puolille Yhdysvaltoja ja Kana
flaa sen verran myöhään viime vuo
den puolella, et;ä varsinainen kcnt
läty()n vauhtiinsaattaminen jäi jou
liikiirtMden alle. Nyt, kun pyhistä
on päästy ja eletääh keskellä "sei-
PÄIVIÄ
VViUiam Lammi, R.R. 2, Wahna-pi.
ae, Ont.; > täytti tainmikuun"28
pnä 60 vuotta.
vain osavaltiota tai maakuntaa, jos-sa
nykyään asuu.
Koska, kaavakkeissa ori tilaa kaik
kiaan 64 riviä kussakin, voi sen täy
teen saaminen tulla ylivoimaiseksi
monille. Tämän vuoksi on suositel i
lavaa, että saman kaavakkeen anne-iAniiaVälpär Mikkola, North C^^^
käviikkoja". on sopiva aika oltaai taan kiertää ii.seamman henkilön j'>alt- Ont., täyttää sunnuntaina, hel-kaavakkeet
esiin ja ryhtyä toimiin, mukana siten, että se vaihtaa kerää-' mikuun 7 päivänä 97 vuotta.
jää aina kun yksi henkilö on saanut | g^^fj^, Grondahlt, Toronto, Onl.,
loman tuttavapiirinsä tai naapurus | ^^^^^ ^j-^^^j^^ helmikuun 9 pnä
tonsa suomensukuiset käytyä lapl.i^Q ^^iQ^jj^^-.-
Kaavakkeen alareunaan "asiamie!
hen" kohdalle voi silloin merkitä | Uuno Harju, St. Catharinesistä;*
useampia nimiä tai jättää sen aivan { Ont., täyttää 'perjantaina, helmi-tyhjäksi,
ku on vain haluatte. Myös jkuun 12 pnä. 65 vuotta,
ei ole välttämätöntä merkitä kaa-! , , . .
vakkeen oikeaan alanurkkaan vara
I vain onnentoivotuksiin.
ki olosuhteet briteille suotui.sam-l PAL-merkkistä kivääriä. -
MISTÄ ON SITTEN KYSYMYS SUOMESSA?
Vapaa Sana antaa tii.staisessa numerossaaji ymmärtää,
että kysymys on Suomen vasemmiston, ja miltei yhtä "pa­han''
maalaisliiton jostakin katalasta salavehkeilyslä sana­vapautta
vastaan.
Tämä meriselitys on luonnollisesti niin kaukana totuu­desta
kuin on yö päivästä tai Etelänapa maapallomme Poh­joisnavasta.
' Tosiasia on, että varsinai.sen aloitteen aatteelli.sen lehdi.s-tön"
avustamisesta valtion varoilla teki Suomen sosialidemo­kraattinen
puolue. Tätä ehdotusta on kannattanut, tai oi­keammin,
sen puolesta on antanut myönteisiä lausuntoja
SKDL ja maajaisliitto, mitkä kolme ryhmää sivumennen sa-noen
edustavat valtavan suurta enemmistöä Suomen kan­sasta
— siis tältä pohjalta katsoen Suomen kansan demo­kraattista
tahtoa ja toivomusta.
^ • Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin syytä kii-
- re;|itiä sanomaan, että ,tänään vasemmiston ehdottaman ja
maalaisliiton myötäilemän ehdotuksen tarkoituksena ei ole
••.se',"että vain työväenlehdet saisivat valtion avustusta. Päin­vastoin
ehdotukseen sisältyy valtion avun antaminen kaikille
puöluelehdille siis myös porvaripuolueiden lehdille — jä val-tipn
avun ulkopuolelle jäisivät vain kaupalliset lehdet, kuten
HeSa jne.
'EHDOTUKSEN PERUSTELUJA
• Mutta puhukaamme nyt suilla suuremmilla, eli Suomen
maksi kuin.mui.s.sa maissa oli asian
'ttä asia on tärkeä, ja e t t ä s i i - , ^^tta sittenkin . .
hen on syytä paneutua ennak- „ i , t „ , , , „ , , ^ „ , yhteenvetona pää-
:rtliiulDltoma.sti. Se seikka, etta | (,y,ään kuitenkin siihen, että vaik-xlo^
te on lähtöisin, snsiali- ka molempien imperialististen val-
•lomokraat-tisen ryhmän tahol-a
ci toki ole riittävä syy aja-uk.
scn hautaamiseen suin päin
S.mto Domingon hallUuks^en viiMJ-incn
edu-taja palkkasoturien kes-
.cuutles^a on cv.nsti Juan Folch, joka
iLSQin .Vieraili leirillä. Joulukuun 22
ina-ig,';-» eversti Folch o!l ilmestynyt
leiiilL' ilmoittaen Manoyollc. että
äanto DrjininKon presidentti oli ant-a-ut
luvan ret.vikuntien lähdölle Kuu-oaan
vja ilmoittanut. Clta jo.s he ha-kansari
suurta enemmistöä edustavien puoluelehtien lausun­noilla:
—
Sucmen Sosialidemokraatti kirjoitti, tammikuun lopulla '
tästä asiasta mm. seuraavaa:^ •
"Kansanvaltaisen yhteiskunnan kannaltahan merkityk-V
sellistä, sitä eriäviä mielipiteitä sallitaan ja niitä voidaan
eittää. Sanomalehden kustantaminen on kuitenkin meillä,
samoinkuin monessa muussakin maassa,'muodostunut liian
yksipuolisesti liikeyritykseksi. Sanomattakin on selvää, että
tämä suuntaus ei voi olla ainoa oikea, vaan päinvastoin ori
ehdottomasti vahingollista, jos sanavapauden käyttö tällä ta-
VöTn muuttuu vain yoittoa tavoittelevaksi liikeyritykseksi.
Ei voida mitenkään esittää, että vain kaupallisesti kannatta­vat
mielipiteet olisivat oikeita, ja että sellaisten mielipiteit-wvl
«»:e olisi mistään merkityksestä, jotka ei­vät
kannata kaupallisesti . ; ."
Maalaisliiton Maakansa kiinnitää huomiota siihen "fari-sealaiseeri
hälyyn" mikä nostatettiin visseissä oikeistöpiireis-sä
siitä kun "pääministeri on ilmoittanut pitävänsä tutkimuk-alpitetta
aatteellisella pöhjaUa toimivien sanomalehtien ja
sen arvoisena sosialidemokraattisen ryhmän taholta tehtyä
SKDLn Kansan Uutiset to­teaa,
että "tässä on kysymys
erittäin merkittävä.stä asiasta,
joka ei liity vain sanavapauden
puolustamiseen ja lujitlami-xon
maa.ssamme, vaan koko
demokratiamme kehitysongel­miin"
ja lehti kirjoittaa edel­leen
mm. seuraavaa:
"Sanavapaus ei saa olla vain
ilmaistu periaate, on luotava
myös edellytykset sen toteulu-miselle
käytänttö.s.sä . . ; Sen
sijaan (virkavallan aikaisem­man
painostuksen asemesta)
caloudellinen paine nimen­omaan
aatteellista lehdistöä
vastaan, joka on juuri .sanava-oaudcn
runko, on käynyt yhä
ankarammaksi . . . Kaupallisen
lehdistön yhä lujittunut mono-ooliasema
on johtanut siihen,
?ltä .se on .syömässä pohjan al­ta
aatteelliselta lehdistöltä Ja
lukkeaa näiden Jcehityksen
eteenpäin. ; Sanomalchtikuole-na
on tällä hetkellä erittäin
iiiolesluttava ilmiö Länsi-Eu-
•()()pa.s.sa ja myös meillä. Se on
lamalla sanavapauden ja demo
.latian kuolemaa . . . . „•
J__-"On .selvää, etrtS-oikcisto suh-
; tautuu kiukkuisena ehdolukr_
•een valtiovallan tuesta sano-nalehdistöUe.
Oikeisto on-aina
pyrkinyt sanavapauden tukah-luttamiseen.
Tämä on estettä-r'd
niiden taholta, jotka edusta-
Mt kan.sanvaltaista enemmi.s-öä
eduskunnassa. On myös
:yytä muistaa, että valtioval-
'an taloudellinen tuki lehdis­tölle
ei suinkaan ole mikään
uusi ilniiö Länsi-Euroopassa-
Sen mekin käsitämme, miksi
Suomen oikeisto kiukkuilee eh-
/loluksesta sanävapaiiden läa-ientamiseksi,
mutta miksi .sii-heh|
ärhentelyyn liittyvät to-
"ohtolaiset kollegamme, sitä on
•nelko vaikea ymmärtää.
tioiden. Englannin ja : Hollannin i
päämäärät olivat täysin samat,, niin |
keinot olivat erilaiset ja sillä on;
vaikutuksensa vielä tänä päivänä.'
Ambian mukaan eurooppalaisia vas-;
taan suuntautunut liike ei nykyiscs- , Muistomerkki 3,
.sä Malesiassa ole likimainkaan yh^ i Lenlng^radill saarron
tä voimakas kuin Indonesia.ssa. jos-i naliastcttu
sa yhä hyvin muistetaan hollanti-;
laisten säälimättömyys ja rinnasto- j Moskova. — Keskiviikkona lam
taan hollantilai.set kaikkiin euroop- j '"'k. 27 pnä tuli kuluneeksi 21 vuot-palaisijn.
Kim taas Malcsias.sa r u h - 1 P ä i v a s l ä . jolloin Leningradin
I tulle riville "järjestö" mitään, jos
niin ei halua. Rivi on siellä vain
niitä varten, jotka haluavat edusta
: mansa yhdLstyksen nimen säilyvän
i jälkipolville tässä muodos.sa kaavak
keen yhteydessä. Sitä ja tätä
•Toiminnanjohtaja Aaltio kertoo
edelleen lehdellemme; saaneensa
siirtolaisten keskuudesta useita k i r
T A U R I A A L T IO
; .Toiniinnanjohtaja, Tauri .Aaltio
\ kertoo .lehdellemme Helsingistä
; saaneon.sa eri puolilta mannerta hy-
: via tietoja eri paikallisten elinten
I miiodo.stami.scsla New Yorkiin, To-
; ronloon, Ppit Arthiiriln j a Vancou
- •. . i . . . . , f « < , i II- i veriin. Näiden komiteoiden toimes-tinasluokan
veljeily brittien k a n s - O ' e n g .s ^lat.m opulKsesti ; „ ^ kaavakkeita postitettu niin,
.sa heijastuu myös ala.späin-ja ^^-'^^ ' ' ^ ^ ^ ' ^ ^ ''«^"'.'^ että ni.tä pitäisi olla kaikilla paik-
Iesia.ssa e. päävastustajaasi Py^^^^ if^";^'''^''^ juhlallise.sti mtns kakunnilla; missä vain suomalaisia
esittämään eurooppalaisia tai ame- j i on. Kaavakkeet on lähetetty seura
i kiintien ja yhdistysten o.soitteilla.
Muistomerkki, joka sijaitsee Scra i joten asiasta kiinnostuneet" voivat
rimskon hautausmaalla on karun j niitä; tiediistella lähinnä näistä pai
yksinkertainen. Se on rakennettu ^ koista.; hisäkaayakkeita saa m.m:
harmaasta graniitista ja siinä on ku j Canadan Suomaiai.sen Järjestön kes-vatlu
keskei.s.ellä paikalla, naishah j kuksesta.Of)? Hrödvievv Ave- toion
S I I R T O L A I S T E N P A T S AS
Vaimo on ' ostanut huutokaupasta
suuren kaapplkelion ja Jähiettt nlle-
{ hernä jioutamaan sitä. -Mies •• oli oUut'
jeitä. joi.ssa kiitetään kotimaan aloi-1 ^ijT""'": PäiväUislllä ja Juhlap^u
tetta oman patjaan pystyttämiseksi f ' ^ " ^ ^ ^fl^""*^!' ^*^f*
suomalaisille siirtolaisille. Hän ha ' »"d"»*- Vi^^Y^n vaSlaanJtUl
luaa erikoisesti korostaa sitä, että ! » ^ ^ ' « 1 " ^ " ' "^^ystl teSrmäsl hk,
käytännöllisistä .syistä nämä kaksi; " ^ " j ' " ^ " ^ ^ ^ ^
suurta keräystä hoidetaan rinnan. 1 ^ * '
multa vapaaehtoisten lahjoitusten' -Katsokaa hemmetissä mipne
siirtolaisten patsasta varten ei pi ' '^"^J""*'
rikkalaisia uuskolonialistcja vaan
Kiina ja kiinalai.set. joita Malesias­sa
on run.saasti jotka edustavat rik­kainta
kauppiasluokkaa ja joiden
kans.sa malaijeilla on ollut vanha.s-taan
tiettyä jännitystä.
Tämä historiallinen pohja on
luonriolli.sesti vain nykyi.sen selkka-uk.
scn osatekijä, mutta toisaalta .se
o.soittaa, että päällisin puolin var­sin
yksinkerlai.seen asetelmaan liit­tyy
myös aineksia, jotka ovat omi­aan
lisäämään pulman monimutkai-
.suuita ja sitä uu.skolonialislit luon­nollisesti
käytläviit herkästi hyväk-
.seen. — OL
nio. joka ilmentää surua tuhoutunei
den johdosta ja samalla uskoa elä
mään. Hänen ohellaan muisfomer
kissa on vanhan työläisen, kesken­kasvuisen,
sotilaan ja mtiinliehen
hahmot. Muistomerkin luonnoksen
on laatinut arkkitehti .1. Lukin ja
•ion on valmistanut ryhmä Vera Mu-hinan
nimelle omistetun taideteolli-
.sen oppilaitok.scn oppilaita.
to, Ont.
Amerikan ja Kanadan suomalais­ten
lehtien yleisön osastoissa olleis­ta
kirjoit uksista päätellen tunne­taan
siirtolaistemme parissa suurta
mielenkiintoa tätä kysymystä koh­taan.
Niistä' kirjoituksista, joita on
allekirjoittaneelle asti joutunut, ön
vain yhdessä arvosteltu nimikeräys­tä,
ja sekin arvostelu perustui puut-täisi
millään tavoin päästä vaikeut­tamaan
nimikeräystä. Me tiedäm­me,
että monet siirtolaisetkin halua­vat
osallistua patsaan pystyttämi­seen.
Ei toki ole kysymys vain
"patsaan pystyttämisestä itselleen"
vaan niiden satoihin tuhansiin nou­sevien
maanmiestemme elämäntyön
kunnioittaminen, jotka ovat olleet
todellisia pioneereja; matkustaes
saan alkeellisissa oloissa ja alkaes
saan elämänsä raivaamalla ikipuj-den
aarniometsästä itselleen vilje­lysmaan
Uii kauhoessaan tunnelien
pimeyde.ssä ja vaaranalaisessa ym
päristö.ssä metalleja, jotta heidän
lapsillaan olisi parempi tulevaisuus.
Työnsä lisäksi he perustivat seura­kuntia
ja yhdistyksiä, rakensivat
kirkkoja ja seurataloja luoden pe­rustan,
niille uuden mantereen suo-inalaisalueille,
joille viime vuosi­nakin
saapueita siirtolaisiamme on
suurin joukoin asettautunut.
Pääasia on, että saamme nimike­räyksen
muodos.sa , suurenmoisen
Humalainen ravisteli päätään <tlr
listyneenä, katsoi juhlapukuifita
miestä ja>.l»iappikelloa. ravisti tiaa$
päätään ja mutisi vastaan:
— Mikshette: te käytä rrhanneki?]-
loa nim kuin khaikki' mhuutkln?
-—Sano että rakastat minua! Sa»
no se, sano .se! . .
— Se.
kädenojennuksen Atlantin yli ja et'
tä saamme myös suomalaisille äiir-tolaisille
omistetun patsaan koti­maan
rantaan, sanoo Tauri Aaltio
lopuksi. Viidenkymmenen ja sa
dan vuoden kuluttua ei tässä vai­heessa
ehkä esiintyvistä mielipide-eroavaisuuksista
tiedetäkään, mut­ta
patsas tulee muistuttamaan jälki­polviamme
niistä heimomme jäse­nistä,
jotka uskalsivat ottaa kannet­tavakseen
oman sukunsa tulevaisuu­den
siirtämisen uudelle mantereel­le.
PÄIVÄN PAKINA
JOUTUUKO TAYLOR YLÄKERTAAN?
Oikeammin oli tarkoitus otsi-kossa_
kysyä- että tuleeko Etclä-
Vietnami.ssa nyt^" Washingtonin.
suurlähettiläänä oleva' kenraali
Ma.\well D. Tavlor potkituksi ylä­kertaan?
Ainakin viikon vaihteessa
Washingtonista tulleissa uutisTie-doi.
ssa kerrottiin, että vaikka pre­sidentti
John.son on esittänyt sy-dänjuuria
hellyttäviä ja läpecn.sä
kauniita puheita mainitusta suur­lähettiläästään
kenraali Taylor
potkittanee nykyise.stä toimestaan
yläkertaan — erään arvelun mu­kaan
peräti USAn kcsku.svakoilu-laitokscn
— Central Intelltgcnce
Agencyn johtajaksi;
Sellaista on maailhian meno — •
cli, kuten sanotaäri, "ken kuuseen
kurkottaa, hän katajaan kapsah­taa",
myös äärioikei'stolai.sc.s.sä po­litiikanteossa;
,
Muuten sivumennen sanoen ta­vat
vaihtelevat paikan ja olosuh­teiden
mukaan.
Britanniassa palkitaan valtaluo-kan
hyväksi toimineita poliitikko­ja
—_.oikeistolaiset työväen johta­jat
mukaanlukien — erinäisillä
arvonimillä ja titteleillä. Palvel­tuaan
uskollisesti maan_mahtimie-
_hiä^i{uTen palveli aikoinaan-'Jaa-kob
Raakelin tähden", brittipolii­tikoista
tulee vanhoilla päivillään
parooneja, lordeja, "sirejä" ja
ties mitä.
Meillä täällä Canadassa heistä
leivotaan u.seimmiten "vanhem­pia
valtiomichiä", eli- maailman
hienoimman vanhainkodin, senaa­tin
elinikiiisia jäseniä, joiden koh­dalta
tptcutetaan. suomalaisen työ­miehen
iänikuista unelmaa, mitä
ttilkitaän sanonnalla "hyvä palk­ka
ja työ pois".
Lapsuus- ja nuoruusajan siyiiti-leltuaan,
eli sen jiilkeen kun sini-
' sllmälsen haaveihni asemesta ru­vetaan
näkemään maailma sellai­sena
kuin se todellisuudessa bn,
lavallinen työläinen voi nykyolöis-
Taylorin ja hänen edustariiarisa
Yhdysvaltain hallituksen tappio.
Se oli AVashingtpnih-ohjelman
häviö nimenomaan siksi kun USA
pitää tällaista siviilihallitusesilii-
.sa haaveilla tulevaisuuden "nou- naa siinä mielessä, että sen ni-suaan"
osapuilleen vain samoin— missä ja avulla voitaisiin parem-tavoin
kuin se entinen porilainen, —min sotia Elelä-Vietnamin kan-joka
sanoi, että "kuka tietää, vaik- sanjoukköjcn__ vapaustaistelijoita
ka tässä vielä poliisina kuoltai­siin".
. :
Mutta- suurten ^silmäntckevien
kohdaTta^: on ilmeisesti Yhdysval-
. loissa asia siten, että Thitä perus­teellisemmin
joku oikeistolainen
poliliikarttckijä epäonnistuu ku­ten
on nyt epäonnistunut kenraa­li
Taylor, sitä varmempaa on, et­tä
hänet voidaan todellakin pot­kia
pois nykyisestä toimestaan jo­honkin
yläkerran pyhättöön, vaik.
kilpa keskusväkoiliijärjestön joh­tajaksi^
, •
Ja ky.symys On täs.sä tapaukscs-
.sa- "epäonnistumisesta'' tuleva
palkkio, rillä jos kukaan on suur-lähetfiläänä
epäonnistunut, niin
hän oh juuri kenraali Taylor;
Tosiasia nimittäin on, että Ete­lä-
Vietnamissa viimeksi .«{lioritettu
vallankaappaus on my^s^ kenraali
eli Viet- Kong sis.sejä vastaan.
Asia__: on sitäkin katkerampi
USAn--kannalta kat.soen — näin
kerrotaan uutistiedoissa — kun"
nyt uuden vallankaappauksen suo­rittanut
kenraali Nguycn Khanh
oli suorittanut tekosensa aikana,
jolloin kenraali Taylor oli "'vierai-lumatkalla".
Mikäli uutistietoihin voidaan
luottaa, kenraali Khanh "oli lu­vannut",
että hän ei ryhdy mi­hinkään
toimcnFiteisiin sillä ai­kaa
kun kenraali_Taylör on vie-
' railulla Thaimaassa.
Toisin kuitenkin tapahtui — jo­ko
tarkoituksellisesti tai tarkoit­tamatta,
se on samantekevää.
Uutistiedoissa kerrotaan, että
kenraali Taylor lopetti äkkiä vie-railumatkansa
ja lähti viikko sit­ten
tiistaina lentoteitse takaisin
Etelä-Vietnamiin — • missä', hän
joutui ."tapahtuneen tosiasian
eteen" ja sai kuulla, että poliitti­sesti
voimakas budhalaisjohtaja
Thich Tn Quang vaatii Washing-tonia
kutsumaan kenraali Tay­lorin
kimpsuineen ja kampsui-kcen
pois Etelä-Vietnamista,-:
-Washlngtonilla "ei näytä tässä
yhteydessä olevan paljoakaan va­linnan
varaa. Mutta kun herroja
suuruuksia on palkittava^ epäon­nistumisestakin
' niin tästä johtu­nee,
kuten sanottu, että kenraali
Taylor potkitaan yläkertaan.
Toivotaan nyt kuitenkin ettei
tästä tiistaina naputetusta jutus­ta
tule "vanhentunutta" sellaista
torstaihin mennessä.
Vaikka eipä sekään mikään ih­me
piisi, sillä ovathan esim. ase­voimien
kaikkein uudenaikaisiin-matkin
> vekottiniet nykyaikana
"vahhanaikaistuhcita" pian "pii-rustuspöytävaiheesta"
selviytytfti-scnsä
jälkeen ja jokatapauksessa
ennen kuin niitä saadaan aivfln
"riittiiyää märrää" asevoimien
käyttöön. Niin nopeata on maail­man
kehitys kautta linjan. -
— KänsäkO[ura,