Vapaus, July 3, 1928

              •mi
MA
. f ' •
I
•mm
III
I i i i
I ^ ^'
19 '
iLiayrvsBxswT VAPAUDESSA:
HMimtOmotaktm KMO kot*, «240 fcaU karut. — AviaUittoiMBnalhaotskae* SOe. p * b r«tmM. ->
n M U B a s t t o O s o t a k M t SOe. kem, « l i » S kenu. — SratriBäUisotSCct CTU» k o u . t 3M S k«t4«, —
4 f i a M a a » t B k M t « 2 A k«m, floo kOii koua. — Kiitoiiliaereliirt tl40 kca».V^lir "
Mt ^ b l kad*. SOe. tMU«kn kiiuAnmclu ui m^titminrUi. — tfi>«tiiBfie<fat ja
« U » kelaa kartaa. — TTttrJBTirteoaaliaa Ja OfaotcaKasttosrica oo, nti:trum», UkatactävS
ataVi>ati. — Ti1t«Whi. Jaäs d aa«taa taka. ai taUa JhttfiaiiH, paini aiitmtfcn. }aCQa
TajlUSHLN3«AT!
1 1 ^ •4JSflk « kk. « 2 ^ S Uc n.» ia 1 kk. 1140. — TbdrmUoikia Ja Saea ^•••Wn 1 ^ «MO, • kk. «3J0. 5 kk. «2JW Ja 1 kk. n4a aakl anaaOr
lektecB aiotot ilaotokiet pitäi oHa koaUortMa kello 4 ij>. iltDatfmifSUtia tielilteni ajkipZitiai.
• i V n ^ M t a i a n i Ukanr B « a 4 i a c O Lana Straat. Pakatta SS6V.
TuiiJii tattarit tOtaRy BoiUuv. 25 toma St. PskaUa U30. PaitiMotai Bot 6». Sadbair. Oat.
* *if M l aavatda&g M d & a aauog A IlsaUb Paofjb ia Cuaia.
Pm m» aiOMa kbja
abuSAt J. y . KANRASTO. UäkaaakaitaJa.
kbjooakaa mrniOiam iriTrtiaafcaltaJia
Neljäsataa vuotta vankeutta
International Press Correspon»
dencessa' kirjottaa Giulio Aquilia
Italian kommunistisen puolueen joh-tajain
kuulusteluista ja heille mät­kityistä
vankila- ja sakkorangais­tuksista
seuraavaa:
Kesäk. 5 p. julisti fascistinen e-rikoisoikeus
tuomion (minkä halli­tus
oli määrännyt jo paljoa ennen
kuulusteluiden alkamista) Italian
kommunistisen puolueen korkeim
mille toimitsijoille, toimeenpanevan
keskuskomitean jäsenille, ammatilli­sen
liikkeen toimitsijoille, edusta­jille
ja sanomalehtimiehille, jotka
kaikki oli vangittu marraskuun 8
päivänä 1926.
Tässä ovat heille annetut tuomiot:
X
vuotta
]BOrjn • • • • • • • a a * « a » * a a a a * * * » » * « a » * a a a a a « « » w a a « * * a 27
Af &ftihlOre a a a a * a * a a a « * a a « « « a » a * * a « a a * a B « « » a a » « 27
Flecchia 25
TTettflHflan> « • a « a « « a a * a a a a « * a a « a a * * a a « a a a a « * ' « « 25
D l 1 • • a a a a * « a a a « « * a « a « » a * * « a « a a a a a a « » * * a « « ;' 26
Ferrari 25
Gldoni a a * * « a a * * ^ a a « a « a * « « a a « « a a * « a « « « a a * 25
Stefanini 26
^flCOla • • • • • • a « a a « « a « a a a a a a a a a « » * * a « a « a a a a « a » a a « « 25
Terradni • « • • a a a « a « a a a « « a « » a « a « a a a a a a « a * a « « a aa
Gramcsi 20
Boveda ......y..... 20
Scoccimarro 20
• ^JlbolOttO ' • • • • ' • • • • a * a a « « « a « a « « a 4 a a a a a » a a « « « a 4 a * 18
Biboldi .. • • a a a a » » « a a a a a « a a a a a » a a a * a « a » , a a a « » a a a a 17
Ferragni 16
Pusterla Anita ....................v 9
Fabrucci ••»•«**a»»fc«»aaaa«a»a»* 9'
Yhteensä .... a a « a a « « a « a a « i a a a a a B ^ « « a a « 383 v;
kk.
4
4
4
4
4
• 4
4
4
4
9
4
4
4 '
4
4
4
8
10
päivää
5
5
5
6
5
6
5
5
6
6
. 5
5
5
5
6
5
20
15
liraa
6,200
6,200
6,200
6,200
6,200
6,200
6,200
6,200
6,200
11,200
6,200
6,200
6,200
11.200
6,200
11,000
4,000
1,000
6 kk. 25 p. 119.000 Ir.
Näiden raskaiden tuomioiden l i -
' 1 saksi on r ~ ikäänkuin häväistylöenä
— kaikki ajirtetyt tuomittu menettä­mään
kansalaisoikeutenäa ainiaaksi
ja ^'tuomionsa suoritettua'* olemaan
kolnie vuotta poliisivalvonn^ alai­sena.
Tuomituista tovereista monet
kuuluvat ei vain Italian kon&munis-tisen
puolueen parhaihin voimiin,
vaan ovat he samalla vallankumouk­sellisen
proletariaatin kyvykkäimpiä
johtohenkilöitä kansainvälisessä itiit-takaävassa.
Heille langetetut tuomiot
tietävät sitä, että heidät, kuten kuu­situhatta
mtiuta vankityrmissä viru­vaa
porelaärjlsta taistelijaa^ saate­taan
pelastaa ja saatta jälleen aktii­viseen
vallankumoustyöhön vain si­ten,
jos -italialainen ja kansainväli­nen
proletariaatti onnistuu kukista­maan
italialaisen suurpääoman fas-cistlsen
hirltphallituksen, ennenkuin
ehtivät kuolla foscietivankilain
ja karkoituspaikkojen kurjuudessa.
Kuulustelun suhtqen ei tarvinne
tuhlata enää montaa sanaa.; Porva-rlliinen
luokkaoikeus näet niin hä­vyttömästi
sivuutti viimeisetkin jät­teet
tekopyhästä "objektiivisesta
oikeudestaan". Kaikki syytetyt ovat
olleet pi'dätettyinä marraskuun 8
päivästä, 1926, muutamat pitemmän­kin
aikaa. Heidän pidättämisensä
tapahtui siis päivää ennen kun- kom­munistiselta
puolueelta ja sen sano­malehdistöltä
kiellettiin toiminta-ja
ilmestymisoikeudet. Siitä huoli­malla
fascistinen "erikoisoikeus",
joka ,^ön perusteltu jälkeen marras­kuun
9 päivän 1926, langetti heille
hirveitä tuomioita, vielä/myöhem­min
säädeltyjen poikkeuslakien pe­rusteella.
Eikä siinä vielä kaikki.
Nämä raakalaismaiset tuomiot lan­getettiin
sen takia, että syytetyt to­verimme
olivat vuodesta 1923 vuo­teen
1926 toimineet kansanedustaji­na,"
ammatillisen liikkeen johtajina
ja sanomalehtimiehinä, siis aikana,
jolloin moista toimintaa ei oltu
kielletty minkäänlaisilla f aseisti-laeilla
ja mikä toiminta niin ollen
oli täysin "laillista" silloin vallin­neiden
f ascistilakienkin mukaan.
Mutta vielä tämäkään ei riittänyt
Sillä fascistinen "Corriere della
Serra"-lehti, raporteeratessaan kuu­lustelusta
kirjotti kesäkuun 5 päi-
, •vana:. •
' Sotilaallinen syyttäjä Isgro
huomautti oikeudelle kiihottavin
sanoin niistä kommunistien väki­vallan
töistä, joita he olivat teh­neet
ennen kun fascismi oli saa­vuttanut
voiton, pyys^»^f^*®* f*
rikoisöikeiis unhottaisi' näitä vä-
Idvallantekoja^^ k^^
lM)nunumstisen puolueen tunnet-
Yksi vaarallisimpia osuustoiminnas­sa
ilmeneviä pikkuixjrvarillisla virta­uksia
on se. että osuusliike ei saa
tuottaa voittoa..tai Jos voittoa syntyy,
on se tavalla tai toisella Jaettava, " r a -
män seikan merkillepano on erittäin
tärkeä niille, jotka harrastavat osuus­liikkeiden
edistystä. Liikevoiton Jaka­misen
pohjana on yksilöllisen hyvin­voinnin
luomisen ideologia määrätyn
rajaviivan sisällä. Joka johtaa nurk­kakuntaisuuteen.
MUEäli osuuskunnat
varallis«»ti edistät ön niiden pyrit­tävä
laajentamaan toimlntapiirlään.
Tässä yrityksessä useinldn- tulee tar­peelliseksi
Pääoman Hsäys." Voiton
siirtäminen pääomaan on kivuton toi-mitus,
josta,elkuk«an<|cärsL Kukaan
ei my&kään bucmiäisi siiumnmastt
hyötyneensä vaikka saisivatkin osansa
voitoista. Työläisten rikastumisen i -
hanne pjvjy suloisempana, kuin antaa
tuollaiset pUcku onnenpotkut mennä
sivu, eivät ne muutkaan rikastumis-mahddlUsuudet
juuri kohden aja.
Pääoman ll^ämiskeinona ei silti
pidä ottaa yksistään voiton sihlämistä
pääoinaan: Jos osuuskunnan laajene­minen
on tarpeellinen ja sitä'^ pyri­tään
laajentamaan, niin silloin on o-tettava
huMnloon uusien ainesten
liittäminen osuuskuntaan, jossa myOs-kln
kysytään uusilta tulokkailta uhra­uksia.
Tässä tilanteessa täytyy pyrkiä
mahdollisLmman voimakkaasti osotta-maan
että uhraukset suiurten työläis­joukkojen'
elintason kohottamiseksi e i ­vät
kuulu ainoastaan Joillekin pienil­le
ryhmille.
Jos osuuskunta on päässyt jonkin­laiseen
vakavaraikuuteen, tuntee sen
Jäsenistö itsensä jonkinlaiseksi onnel­listen
tyhmäksi, jonka tehtävä on
päättynyt Ja uusien pyrkimysten e-teendsä
asettaminen alkaa tuntumaan
tuja johtajia> jotka uhkaavat kan­sakunnan
olemassaoloa.
Italian kommunistisen puolueen
toimitsijoita vastaan julistettu tuo­mio
on siis Italian 'porvariston ja
sen fascististen palkkarenkien kos-totoimenpide
Italian proletariaatin
valiankumoukselliselle liikkeelle tä­män'
edesoltamisista ^ * ensimäisinä
maailmansodan jälkeisinä vuosina|^
metallityöläisten toimeenpanemis­ta
tehtaiden valtauksista; suurten ti-lanherrain
tilusten valtaamisesta,
minkä 4aIopojat toimeenpanivat y.m.
Mutta tässäkin on esitettynä vasta
eräs osa. Kuulustelu ei'' koskenut
vain menueisyyttä; se koski pääasi­assa
nykyisyyttä ja vieläpä tulevai­suuttakin.
Kuulustelu ei kohdistu­nut
vain tuomittuihin tovereihin,
vaan koko kommunistiseen puoluee­seen
jä näin ollen koko-Italian pro-letariaatliih.
Tämä kuulustelu kohdistui Italian
kommunistisen puolueen nykyisiä
toimintaa vastaan sen takia, kun tä*
puolue Mussolinin kielloista
vastenmieliseltä; koska, ei ole tullut
laajennettua ajatusmaailmaansa huo­maamaan
sitä, että monia muita teh­täviä
on vielä suorittamatta. Bycldmyk-semme
muodostamaan osuusliikkeet
todellisiksi työläisten talsteluliikkeiksi
edellyttää, että i osuusliikkeiden J & e -
nistö omaksuu myöskin käsitteet työ­läisten
muista taistelumuoddsta k a ­pitalismia
vastaan! käytävässä taiste-lussa:
Tämä edelleen merkitsee sitä,
että on pyrittävä eri taistelmnuodot
(rhtehälstyttämään asettamalla toinen
toistaan tukemaan, tarpeen mukaan.
Jos osuuskunnan syhnsrttäjänä on
ammatillisen l i i k k ^ n jäsenistö, niin
perin talkeiksi tekijöiksi ammattiyh­distysten
lakkotalstelulssa. Siksi Juu­r
i mpidän on pyrittävä vetämään am­matti-
ja teolllsuusjärjestöt osuUsliik-keldea
yhteyteen, tukemaan niitä, et­tä
ne viiorostaan tarpeen vaatiessa o-listvat
kykeneviä avustamaan muita
työläisten taisteluille tarpeellisia pyr­kimyksiä.
Osuuskuntain täytj^ tuottaa suh­teellista
voittoa turvatakseen ensikä­dessä
Olemassaolonsa, sillä edistylcsen
tie ei aina ole aivan siloinen. Jos o-suusUIkkeissä
pyritään» pitämään yllä
tasakauppaa. ei liikkeellä ole mitään
menestjnnisen mahdollisuutta; sillä
perin pienet vastoinkäymiset voivat
ajaa ^«Ilaisen lUkkeen kumoon. Liike­voiton
oikealla tavalla käyttämiseen
on monia eri mahdollisuuksia. Voi­daan
avustaa liikkeen laajentamista.
haaralllkkeiden perustamista, kasvatus­työtä,
ammatti- ja teollisuusliittojen
pyrkimyksiä, sekä monia muita työ­läisten
luokkataistelulle tarpeellisia
yhdistyksiä. Mutta Jos osuuskunnissa
päästetään pikkuporyartUIset virtauk­set
valloilleen, niin kohtaa- näiden
tehtäväin suoritus vakavia vastuksia
Ja vaarantaa koko luokkaluonteisek
ftsiii^frf/YftninnaHlBPn liikkeen edistymi­sen
mahdollisuutta.
P^^Idmys tositaisteluun kapitalismia
vastaiem täytyy olla osuustoiminnalli­senkin
liikkeen päätarkoitus. EtutilaUe
on aina asetettava luokka- eikä r y h -
mäedut. Porvaristo osaa käyttää Icaik-kl
aseet työväenluokkaa vastaan.
Meillä el ole mitään syytä luovuttaa
osuustolmlntaia porvariston aseeksi
Tämän sarjan enslmäisessä artik­kelissa
mainitsimme hintakilpailun.
Sanoimme siinä, että hintakilpailu ei
ma
huolimatta ei kadonnut näyttämöltä
marraskuun 9 päivän jälkeen 1926,
vaan on sen sijaan pystynyt laajem-tamaan
ja lujittamaan järjeslöjään,
perustamalla laajakantoisen sallisen
lehdistön ja järjestämällä kaupun­kien
ja maaseutujen työläiset taiste­luun
fascismia ja porvaristoa vas­taan.
Kommunistinen puolue ön ai­noa
proletaarinen puolue, minkä l i ­pun
alle koko Italian proletariaatti
alkaa järjestäytymään. Antamallaan
tuomiolla pyrkii fascistinen tuomio­istuin
' lukahuttamaan kommunisti­sen
puolueen kehityksen, tai ainakin
hidastuttamaan tätä kehitystä, tel-keämällä
tyrmään Italian proletari­aatin
parhaat pojat ja johtajat sekä
pelottamalla työläisiä ja talonpoi­kia
järjestäytymästä kommunistisen
puolueen lipun alle.
Mutta Mussolini ja suurporvaristo
eivät tuon häpeällisen tuomionsa
kautta tule sen paremmin saavutla
maan 'päämäärälbisä, kuin mitä he
ovat saavuttaneet tuhansien muiden
proletaarien järjestelmällisellä ki­dutuksella
ja murhaamisella poliisi­vankiloissaan.
Päinvastoin tänunöi-nen
fascistihallitsijain raivoisa ter­rori
paljastaa vain heidän hallituk­sensa
heikkouden. Siitä tulee lähim­pänä
seurauksena olemaan Italian
vallankumouksellisen proletariaatin
entistään varmempi rivieiisä ^ sUlke-ei
riitä, että vain osa jäsenistöstä a -
settuu irtonaisesti tukemaan yritystä.
On pyrittävä saamaan koko ammatti­osasto,
tai useammat e i i tunmattio-sastot.
osai^ina asettumaan osuus­kunnan
tueksL Suhde'on sama kaik­kiin
muihin työläisten JäJrjestöihln
nähden. Järjestöissä voidaan pyrkiä
velvoittamaan Jäseniä ottamaan mää­rättyjä
askeleita taistelun edistämi­seksi.
Myöskin on psnrtttäva kokonai-eet
järjestöt johtamaan tarpeellisille
taistelulinjoille huolimatta siitä, kuin­ka
viastahakoista ainesta ne sisältävät.
Niissä järjestöissä, joissa ei näitä pyr­kimyksiä
ole. Jäävät ne nukku^^si.
mitään merkitsemättömiksi nurlcka-kunnlksl.
Me tiedämme, että useissa tapauk­sissa
ovat osuuskunnat muodostimeet
voi olla rehellistä Ja sen t ä y ^ tapah­tua
laadun kustannuksella. Osuusliik­keiden
on ehdottomasti pidettävä
kiinni laadusta. Kuitenkin on hlntaln
normaalin^ laskemihien vakavaraisel­le
osuusliUckeelie mahdollinen hy­vän
järjestelyn kautta. Tässä on kui­tenkin
tarkasti otettava huomioon
liikkeen laajenemismahdollisuudet.
Liikkeen täjrtyy olla kykenevä käsitte­lemään
sen mahdollisen, llikeyaihdon
lisäyksen, minkä tämä tilanne voi syn­nyttää.
Osuustoiminnassakin mukana ole­villa
porvareilla on mlelipyrklmykse-nä
taistelun asettaminen hintoihin;
sillä osuustoiminnan todelliset peri­aatteet
jäävät pikkuporvarilta tutki­matta
Ja ymmärtämättä.
Normaalisenkaan hiiitain alennuk­seen,
joka voi olla mahdollista hsrväl-lä
Järjestelyllä, ei saa ahtaantua Ilman
etukäteen tehtyä perinpohjaista val­mistelua.
Missään tapauksessa ei
saa tilannetta kehittää siihen, että
loppukädessä joudutaan kenenkään
armoille. Silloin kun iskemään pyri­tään
on Isku valmistettava ja tähdät­tävä
oikeaan paikkaan. Joskus isku
Joudutaan suorittamaan tilapäisellä
tappiollaldn. •. mutta Jatlaivialla tappi­olla
^ sitä el saa P3rrkiä suorittamaan.
Osuusliikkeiden varoja ei saa kuluttaa
Joutavanlaiseen tiunailuun; sillä n i i l ­le
löytyy mpnia muita edullisempia
tehtäviä. Suinpäin ei saa pyrkiä teke­mään
mitään mullistuksia! Asian har­kinta
ennen kaikkea!
British Columbian maakuntahalli-taksen
työdepartementti on juuri
julkaissut selostuksensa viime vuo­delta.
• Selostuksesta ilmenee, että
maakunnassa sijaitsevien teollisuus­laitosten
j a niissä työskentelevien
työläisten lukumäärä kohosi jonkun-verran
viime vuoden ailsana. Palk­kasuhteissa
tapahtui vuoden aikana
hyvin väliän muutoksia. Neljässä­toista
tapauicsessa mainitaan pallean
hieman kohonneen, mutta yhdessä-toista
tapauicsessa taasen laskeneen.
Keskimääräiseksi palkalcsi miehille
mainitaan $28.28 viikolta. Mutta
tässä on otettava huomioon, että
täliän sisältyvät kaikki teollisuus­laitosten
palveluksessa olevat vir­kailijatkin,
liikkeenhoitajat ja työn­johtajat
joiden' palkat ovat verrat­tain
korkeat, joten varsinaisten
työntekijäin keskimääräinen palklca-taso
dn huomattavasti alempana e-detlämainittua
summaa. Jonkinlai­sen
käsityksen todellisesta palkkata­sosta-
saa kun ottaa huomioon, että
viime vuoden aikana työskenteli
maakunnan teollisuuslaitoksissa 4408
täysi-ikäistä miestä jotica saivat
palkkaa vähemmän kun 40 senttiä
tunnilta. Tämä kehuttu, hyvinvoin­ti,
josta porvarilehdet pitävät niin
suticta melua, ei siis tunnu hyvin­kään
ihanteelliselta työläisen näkö­kannalta
katsottuna.
Maakunnan johtavat porvarilehdet
selostuksissaan sivuuttavatkin palk­kakysymyksen
mahdollisimman vä­hällä,
j a sen sijaan koettavat tehdä
aasialaisen työvoiman vähenemises­tä
suuren numeron. Koettaen ilah­duttaa
lukijoitaan selittämällä, että
kuinka maakunnan teollisuuslaitok- ken taitonsa estääkseen tämän
se^ "hitaasti mutta varmasti"' ovat
salle" tehneet j a kaikki "pahat työt
merldtään vastapuolneen kontolle.
Koetetaan tälläkin tavalla vaikuttaa
äänestäjiin. Mitään uutta ei täl­lainen
menettely ole, mutta täkäläi­set
liberaalit näkyvät kuitenkin saa­vuttaneen
uuden ennätyksen tällä
itsensäkehumisen alalla. He kun
aivan vakavalla naamalla koettavat
uskottaa työläisOle että kaikki ne
parannukset mitä metsätyöläiset sai­vat
aikaan kämppäoloissa vuosina
1919 ja 1920, on nykyisen liberaa­lisen
pääministerin MacLean'in an­siota.
Tämä herra toimi näihin a i ­koihin
maakunnan terveysasiain m i ­nisterinä.
Ja nyt koittavat liberaa­lit
uskottaa, että hän tässä toimessa
ollessaan pakoitti työnantajat kor­jaamaan
kämppäoloja. Mutta kyl­lä
asia on sillälailla, että mitä pa­rannuksia
silloii saatiin aikaan
kämppä- y.m. oloissa, niin ne saa­vutettiin
itsensä metsätyöläisten jär-jestjmeen
voiman avulla, eikä ne saa­vutukset
kuulu enempää liberaalien
kun konservatiivienkaan tilille. Toi­vottavasti
työläiset osaavat antaa
tällaisille jutuille oman arvonsa.
Työläisten rintama näissä vaaleis­sa
tulee olemaan hajanainen, seura­uksena
hiljan tapahtuneesta hajaan­nuksesta
Canadian Labor Partyn tä­käläisessä
jaostossa. Tämän hajaan­nuksen
saivat aikaan ainekset jotka
muodostavat Independent Labor
Partyn ja ovat kaiken aikaa sabo-teeranneet
C. L P . toimintaa. Jo
Suomen valkoterrorin uhrien puolesta
YHDYSVALTAIN S. T. JÄRJESTÖN PROTESTI SUOMEN
HALLITUKSELLE
minen.
Suomalaisen Työväen Järjestön toi­meenpaneva
komitea hyväksyi seuraa-,
van protestilausunnon Suomessa toi­meenpantujen
. vangitsemisten joh­dosta.
;
Suomen tasavallan pääministeri,
J . E. Sunila, Helsinld, Suomi.
Herra pääministeri: '/ •
Koska Suomesta tulevat tiedot kerr
tovat, että' maassa jonka hallitxiksen
esimiehenä Te olette, on viimeisten
kuukausien kuluessa vangittu lukuisa
joukko työväenluokan jäseniä, kansan­edustajia,
ammattiyhdistysten virkai­lijoita
ja työväenliikkeen aktiivisia
toimitsijoita ja
Koska me käsitämme että nämä
vangitsemiset on toimitettu poliittisi-ta
syistä. Suomen luokkasotaa seuran­neen
valkoisen terrorin osana ja kan­sainvälisen
fascismih suomalaisena
Ilmauksena ja
Koska Teidän, hallitsemassanne
maassa ylläpidetään painovapauden
sortoa ja lakkautetaan sanomalehtiä
niissä ilmaistujen poliittisten mielipi­teiden
johdosta j a niiden kostotoimen-piteenä,
joista viimeisimpinä ovat
"Työväenjärjestöjen Tiedonantajan"
ja "Pohjan Voiman" lakkauttaminen
Ja Hiiden lehtien toimittajien vankeu­teen
telkeäminen ja
Koska näitä tyrmään teljettyjä p i ­detään
vangittuina, tuomatta heidän
asiaansa julkisesti porvarillisen luök-kulkeutumassa
siihen, että niissä
käjrtetään yksinomaan valkoista työ­voimaa.
Aasialaisen työvoiman käyt­tö
näyttää kyllä vähän laskeneen,
mutta mitä siitä on työläisille hyö­tyä.
E i mitään. Elää niiden täy­tyy
aasialaistenkin j a kun niitä on
tänne kerran tuotu niin heilläkin
täytyy olla ansaitsemismahdollisuus.
Turhaa ön työläisten kuvitella, et­tä
hieidän asemansa paranee sillä
kun aasialaiset pannaan pois työpai­koilta
j a valkoiset pääsevät tilalle
—- jos niin joskus tapahtuisikin. A i ­noa
keino työläisille asemansa k o r ­jaamiseksi
on, että rotuun y.m'. e-roavaisuuksiin
katsomatta järjesty­neenä
yhtenäiseksi joukkovoimal^i
pakoittavat työnantajat myöntä­mään
parannuksia olosuhteisiinsa.
Mutta tällaista joukkovoimaa iei
meillä,^ikävä kyllä, toistaiseksi ole.
Mikäli tällä rannikolla työläisillä on
järjestettyä toimintaa niin se r a ­joittuu
yksinomaan joihinkin liike-ceskuksiin
kuten Vancouveriin. y.m.
ja niissäkin' ainoastaan sellaisille, a-loille
jotka ovat maakunnan talou­delliselle
elämälle toisarvoisia tai
ainakin vähemmän tärkeitä, kuten
rakennus- t.m. ammattialoille. Var­sinaisissa
perusteollisuuksissa kuten
puutavara-, kaivos-, massa- ja pa-i
periteollisuudessa ei työläisillä ole
minkäänlaista järjestöä, paitsi h i i -
enkaivajien keskuudessa on ' järjes-tämistyö
käynnissä. Ja. siinä sitä
onkin urakka tämän rannikon luok-katietoisille
työläisille ja samalla yk­si
heidän ensimmäisiä ja tärkeimpiä
tehtäviään, että järjestää tämä val­taa
Netv Bedfordin huibmaiäkossa
oa ottelut tiumimmillaan.
Sieliä poliisit; rikkuritirhellasiaa
heitä työläisten laviutldn kauhisL
siksi pieksävät IzapuUtHlaan.
Reformistiset "työväenjohtajat"
apajalle nyt nuottansa vetää.
Kun "vihreän kansainvälisen',
mikä liitto on, talonpoikien,
he aikovat saaliiksi kiertää.
Jo Känänkin armeijat huomannee
mik' on hyöty, kun petturu voUiai
Monet joukot nyt nousevat kapinaan
ja liiUyvät työläisarmeijaan,
siitä vapaus köyhien koUtaa.
Bela Kun sai kolmisen kuukautta
"täysihoitoa valtiolta".
Häntä kynsikin Unkarin pyövelien
ei johtanut päätös tuomarien,
vaikka tuntui se uhkaavalta.
Des Moinesissa, IOUHUU,
ruokatähtehet kaupunki myöttäis
Sata köyhää pyynnön sielV kirjoitti^
niitä jäUeitä ravinnokseen aneli,
joilla herrat vaan sikoja syöttäis.
"^idi Ruotsista saakka porhoja,
^. — .,^,1°^^^ katsovat kaatamispaikkaa.
snioFn " k u n " kommunistien taholta iMinne viitisenkyriimentä tuhatta
herätettiin kysymys C. L . P- täkä-j 5t;e«r-mamma voisi työtöntä viskata
omat nurkat kun täytehen tuppaa.
Saapi "korkeita vieraita" Canada,
näin porvarilehdet jo kertoo.
MacDonald kun ei ole punainen,
vihamies hän on myöskin bolsujeny
siksi riistäjät kemuihin vartoo
MAGNUS RAElis.
Iäisen jaoston muodostamisesta, pa­nivat
nämä ainekset liikkeelle kai-äi-keen
toteutumasta. Heidät tunnet­tiin
siihen aikaan Federated Labor
Pairtyn nimellä. He ovat sen jäl­keen
ottaneet uuden nimen, joten
heidät nyt tunnetaan i.I.p:läisinä.
Mutta kun työläiset kaikesta huo­limatta
kannattivat yhteisen rinta­man
muodostamista jä C. L. P.
kaikesta heidän vastustuksestaan
huolimatta aloitti toimintansa, niin
täytyi heidän tulla mukaan, vaikka
se olikin vastenmielistä.' He ovat
kuitenkin kaiken aikaa etsineet syy­tä
jota voisivat käyttää keppihevo­senaan
hajoitustyössään. Ja nyt he
luulivat sen löytäneensäkin, itämaa-laisten
äähioikeusvaatimuksesta. C.
L. P. ohjelmassa kun on vaatimus
äänioikeuden myöntämisestä kaikille
Canadassa ssmtjrneille j a kansalliste­tuille
itämaalaisille. Vanhoillisim-mat
ainekset ammattiunioissa vas­tustivat
kyllä tätä vaatimusta, mut­ta
se hyväksyttiin suurella eneni»
mistöllä.
• Tätä vanhoillisten ainesten epä­luuloisuutta
alkoi L L . P. nyt käyt­tämään
hyväkseen saadakseen a i ­kaan
hajaannuksen työläisten val­tiollisessa
yhteisrintamassa. Vetään-tyi
pois C. L . P:stä, asetti omia eh­dokkaitaan
eri taholla ja käy nyt
vaalitaistelua omiin nimiinsä. Täl­lainen
menettely hajoittaa työläis­ten
voimia, eikä näinollen voida toi­voa
saavutettavan niitä tuloksia mi­tä
yhteisvoimin mahdollisesti olisi
saavutettu.
Mitään valittamisen aihetta tässä
ei kuitertkaan ole, sen vaan tulee
kannustaa luokkatietoisia aineksia
nihi vastaavat he JärjestehnäUisesti.
työläisten joukossa entistä tarmok-työläisjoukkT^
yMeVi"'^^^^^^^ ."^fä^ä on
taistelurintamaksi kapitalismin mah- ^ j ^ '^ järjestöjä jotka eivät
Kansainvälisen proletariaatin on
solidaarisuudellaan avustettava an-karaa
taistelua käypää Italian työ­väenluokkaa.
kaöikeuden eteen ja vieläpä estetään
puolustuslakimies Branting vangittu­ja
tapaamasta u l in
Amerikan Yhdysvaltain Suomalaisen
Työväen 4ärjestön toimeenpaneva ko­mitea
protesteeraa tuomittujen van­gitsemisien
johdosta Ja vaatii näiden
henkilöiden pikaista ja ehdotonta va­pauttamista.
Edelleen me vaadimme
työv^enlehdine täydellistä painovapa­utta
j a työväen poliittisille puolueflle
julkista j a tunnustettua toimintaoike-utta.
Kun teidän herra pääministerin
hallitseman maan laitokset kutsuvat
täällä olevia suomalaisia vierailemaan
vanhassa kotimaassa, niin meitä tyr»
mistyttää sellainen terrori, kosto ja
oikeudettomuus, minkä ialaisena Suo­men
työväenluokka elää ja toimii.
Me lausumme Amerikan järjesty-neitten
suomalaisten työläisten nimes^
sä tervehdyksemme jä ihailumme Suo­men
kovia kokeneelle työväenluokal­le
ja vankeuteen teljetyille esitaisteli­joille,
jotka porvariston sorrosta, vai­nosta
ja terrorista huolimatta edusta­vat
työväen vapaustaistelun kallista
asiaa ja näissä tavattoman. vaikeissa
olosuhteissa johtavat työtätekevien va­paustaistelua.
Olkaa rohkeita toverit!
Me voitamme vielä «erran. Meitä i -
lahduttaa ja innoittaa tieto siitä, että
teidän unioittenne jäsemnäärä jatku­vasti
kasvaa ja että teidän poliittinen
vaikutuksenne jatkuvasti laajenee.
Näin yhdistetyin voimin te voitte puo­lustaa
taistelunne sankareita.
Me havaitsemme Suomessa saman­laisen
Ilmiön kuin täällä pääoman i -
säntävallan johtavassa maassa Ame­rikassakin,
nimittäin sen. että por­varisto
lahjoo j a voittaa puolelleen
yksityisiä työväenluokkalaisia. työ­väestön
osia ja —puolueitakin j a on
tässä onnistunutkin kanunitsoimaan
Suomen Sosialidemokraattista puolu­etta
aina sisällissodan päivistä lähtien
tyrkyttäen sille ministerin virkoja
ptdkkioksi luokkataistdun harhaan­johtamisesta,
mutta me olemme v a ­kuutettuja,
että kovia kokenut työ­väenluokka
tulee voittamaan vastuk­set,
vainot ja kalkki porvariston es­teet,
raivaamaan itselleen tietä, vmt-tamaan
porvariston j a pystjrttämään
maahan työväenluokan yhvallan. -
Chicago, HL, kesäk. 16 p. 1928.
Suomalaisen Työväenjärjestön
Tolmeehpanevakomitea
tia vastaan.
Valtiollinen tilanne on täällä nyr
kyään kiehumapisteessä. Maakunta­vaalit
toimitetaan heinäkuun 18:sta
päivä j a äänien kalastus alkaa jo
olla täydessä käynnissä. Konserva­tiivit
lupaavat kaikkea mahdollista
hyvää jos pääsevät muodostamaan
uuden hallituksen ja liberaalit l u ­paavat
vielä paljon parempaa. Niin
että lupauksia ei puutu, mutta jo
edeltäpäin voi olla varma, että ne
jäävät molemmilta täyttämättä. Huo­mattavampana
näennäisenä riitaka-pulana
näillä "valtapuoleilla" on
näissä vaaleissa, kuten monasti en­nenkin,
Pacific Great Eastern rauta­tie.
Tämä samainen rautatie, jota kon-ser\-
atiivit aikoinaan alkoivat raken­tamaan
ja jota liberaalit sen jäl­keen
ovat koettaneet jatkaa sekä
pitää käynnissä ja josta on kiistel­ty
maakunnan kaikissa vaaleissa sit­ten
vuoden 1912 ja vaalien välillä­kin,
on muuten kummallinen rustin-ki.
Se oli alkujaan suunniteltu kul­kevaksi
Vancouverista Fort Geor­geen
ja rakennuskustannukset oli
arvioitu 35,000 dollariksi maililta.
Tähän mennessä on tien rakentami­seen
kuitenkin jo käytetty niin pal­jon
maakunnan varoja, että sen al­kuperäisen
kustannusarvion mukaan
pitäisi olla paljon pitempi kuin mik­si
sen pituus alkujaan suunnitel­tiin.
Mutta todellisuudessa tuo tie
ei vielä ala mistään eikä pääty min­nekään.
Keskellä siinä Iq^llä on jo
kappale liikennekunnossa j a on sii­nä
viime vuosina pidetty liikennettä
yllä. Mutta tämä liikenne on tuot­tanut
tappiota jatkuvasti. Sitä on
jatkuvasti yritetty myydä, mutta ei
ole löytynyt ostajaa. Nyt onkin siis
kysymyksenä, että mitenkä päästä
siitä eroon kun siitä ei näy kukaan
huolivan ilmaiseksikaan, vaikka myö­täjäisinä
saisi kokonaisen valtakun­nan
aluetta joka käsittää miljoonia
eekkereitä British, Columbian paras­t
a viljelysmaata, metsiä y.m. Inon-nonrikkanksia.
Niin, että onhan sii­nä
aihetta vaalikamppailulle.
On luonnollista, että näin vaalien,
aikana porvaripuolueet koettavat pa-ennen
kuuluneet C. L. P. yh­teyteen,
ne on saatava mukaan. Ja
kuten tämän jutustelun alkuosassa
jo mainittiin niin suuret työläisjou­kot
ovat vielä kokonaan järjestä­mättä.
Ne on saatava järjestettyä
ensin taloudellisiin järjestöihin ja
sitä tietä saatava mukaan myöskin
poliittiseen yhteisrintamaan. Siinä
on tehtävä joka ei ole vailla vai­keuksia,
tehtävä joka vaatii työtä
ja toimintaa. Mutta samalla se on
tehtävä jota ei voida kiertää.
S—t.
Kämppäkirje pohjois-
Ontariosta
Kuulumisia Anton Laineen kämpältä
- Koska kämppäkoköus valitsi alle­kirjoittaneen
kirjeenvaihtajaksi ^käm­pältämme
Vapaudelle, niin ajattelin
sus taj^tää tehtäväni sen voinnin mu­kaan
Mikä minulla on käytettävissäni.
että kyllä heMn maksavat — jos vain
toisetkin maksavat. Tohxen muka o-dottaa
toistaan. Näyttää siis siltä kuin
he tahtoisivat polkea meidän taiste­luilla
saavutetut palkat yhä alemmak­si,
vaikka ne Jo ennen vihneistäkin
alennusta oUvat lilankin alhaalla.
Suurta katkeruutta Ja tyytymättö­myyttä
se tuottikin, tämä viimeinen
palkan alennus tämänkin komppanian
alueilla olevien työläisten keskuudessa
ja yleensä koko tämän perukan työ­läisten
keskuudessa. Eri kämpillä on
pidetty kokouksia alennuksen johdos­ta,
joissa on käsitelty mihin toimen­piteisiin
olisi ryhdyttävä alennuksia
estääkseen.
Tämän asian suhteen oli myöskin
meillä käinppäkokous kesäkuun 8 pnä,
jossa ensimäiseksl valittiin kämppäkö-mitea
ja sitten päätimme yksimieli­sesti,
että valmistamme työmme val­miiksi
24 :teen päivään kesäkuuta,'jolr
loin vaadimme mitan.
Seuraava kokous oli 17 pnä, jossa
valittiin edustaja yhteiseen metsä­miesten
kokoukseen Cbchraneen, ja
jossa päätettiin vaatia $4.50 koortilta
neljän jalan mittaisista kuorituista
paperipuista, emmekä ala töihin en-neukuin
kaikilla tämän komppanian
kämpillä maksetaan sama palkka. Vie­lä
päätimme, että h.s. roffin katkai-sukaudella
vaadimme $3.00 neljän ja­lan
roffeilta koortilta. Myöskin päätet­tiin
vaatia 8-tunnin työpäivää ja yh­den
koortin limettiä päivää kohden^
Pidettiin myöskin jäsenkorttien tar­kastus,
joka osoitti, että kämpällämme
on täyslnmaksanelta L.W.I.U:n kaksi-,
kymmentä neljä, rästiin jääneitä viisi
ja kaksi I.W.W:hen kuuluvaa.
Vielä toivottiin, että jos lakko syn­tyy,
että saataisiin avustuskeskus
South Porcupineen lakkolaisille. —
Jätkä.
Eri
Nakina, Ont.
TOIMINNASTAMME
Nyt ne juhaimushumutkin qn sit­ten
olleet ja menneet ja ne onnistui­vatkin
melko hyvin. Aamulla näj1;ti
niin kurjalta kun vettä satoi ja oli
Koetan sus seuraavassa antaa muuta­mia
kuvauksia tämän kämpän työ­läisten
toiminnasta.
Kämppämme sijaitsee noin" viisi
maiha South Porcupinesta, Pbrcuphie-joen
varrella. Tällä kämpällä muuten
on aivan suomalainen systeemi, sillä
katkaisijat ovat kaikki suomalaisia
Ruoka kyllä on tyydyttävän hyvää ja
kämpätkin ovat siksi kunnolliset, että
missä voi tyydyttävästi asua. Paperi­puun
katkaisijoita on tällä kämpällä
kolmekymmentä neljä miestä. Katkai­semme
neljän jalan mittaisia paperi­puita.
Aloitimme katkaisun 25 pnä
toukokuuta. Cijimme katkaisseet parin
viikon ajan kun saimme kämpän isän-nistoltä
tiedon, että tämän kesän kat-kaisutaksaa
on alennettu kahdellakym­menellä
viidellä sentillä vihne kesän
taksoihin verraten, siis neljästä ja
puolesta dollarista neljään ja kah­teenkymmeneen
viiteen koortilta.
Näyttää, että komppaniat ja jäppa-nt
ovat yhteisessä renkaassa palkko-kovin
kylmä ilma, vaan sitten illaksi
tuli oikein kaunis ilma, joten yleisöä
tuU aivan, lavan täydeltä. Ohjelmaa
oli näytöskappale "Syntinen enkeli
naimisissa" ja pioneereilta oli laulu­leikkejä,
jotka näyttlMn kauniille kat­sella,
kun ne" oli kaikki sievissä yh-dennäköisissä
pukimissa. Siis toivomme
vaan heille jatkuvaa innostusta. Se on
joukko joka työtämme jatkaa jos se
meUtä kesken jää.
Sitten tanssimme lopussa klo 3 aa­mulla
hyvällä soitolla ja poistuimme
jokainen väsyneenä kotiin.
MUDTTANEITA
Täältä muuttivat pois Matti ja Ida
savi perhehieen Sudbuiyyn, joten
heissä menethnme kaksi uhrautuvaa
Ja osaaottavaa jäsentä j a samoin pio­neerit
menettivät yhden Innokkaimpia
jäseniään, nim. Aune Kiven. Toivom­me
heiUe menestystä j a yhä jatkuvaa
innostusta yhteisen asiamme eteen.
Vihneisessä kuukausikokouksessa
saimme yhden uuden jäsenen nimit­täin
Tyyxie Södermanin. Tervetuloa!
TYÖHOMMAT HUONOT
Työn saamisesta ei-.täälläkään ole
kehumista. siHä raUtatientyö on tä­män
k y l ^ pääelinkeino ja siinäkin
No. 137 — 1 ^ I ! No. JS
M(» f^abfipKta
on tietääkseni "täysi käsi", joten on
turhaa työttömien tulla täältä sitä ha­kemaana
— K . M :