Vapaus, April 27, 1971

              Sivu 2 Tiistai, huhtik. 27 p, —.Tuesday, Aprii 27> 1971
VAPAUS
(LIBERTY)
Bditar:W. EKLUND
INDEPENDENT IJ\BOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
BsrtaibUsIied Nov. 6.1917
SDaouigar: JEL SUKSI
EMtbiished imi» yistaäf: TtmiiäacnMr y^fpam PubluSUoK
Cto. Uiuiited, IM-loa Etan S^^^^ Canada. '
MBilBQg eddreea;
Advcrtlatny nvtes npcp appillcatfain^ tran>rtatton free oStfbast^
Beoaai Claas Mali ivglatrtitlfiD JUuaämrim
CANADIAN LANGUACE-PKESS
I^ILAUS'
Caoadassa: 1 vk. $10.00. 6 kk. $ 5^
3 kk. $3^
AT:
USAtn: 1 vk. »11.00. e kk. W.75
l vk. $ȣ0r6 kk. (8.35
Arabimaiden uusi liitto
Noin viikko sitten aaÄpui Kairosta, Egyptin pääkaupungista
tieto, että Yhdistynyt Arabitasavalta, Libya ja Syyria ovat päät­täneet
muodostaa Arabitasavaltojen liitto-nimisen valtioiden väli­sen
yhteenliittymän. Arvovaltainen kairolainen lehti kertoi silloin,
että sopimuksen allokirjoittivat YAT:n presidentti Anwar Sadat,
Syyrian presidentti Hafed Assad ja Libyan vallankumousneuvos­ton
puheenjohtaja Muammar el Gaddafi varhain huhtikuun 17 pn
aamuna libyalaisessa Benghaaän kaupungissa missä mainitut val­tionpäämiehet
pitivät kaksipäiväisen kokouksensa.
Sanomalehti AI Ahram kertoi, että YATin, Syyrian ja Libyan
johtajien neuvotteluissa saavutettiin täydellinen yksimielisyys yh­teistyön
ja yhtenäisyyden syventämisestä näiden maiden välillä
poliittisessa, sotilaallisessa ja taloudellisessa suhteessa. Tavoit­teena
on siis todella laajakantoinen yhteistyö nyt tehdyn perusso­pimuksen
pohjalla.
Kolmen valtionpäämiehen neuvotteluissa oli näiden tietojen
mukaan aiemmin miyös Sudan, mutta tämä maa luopui neuvotte­luista
äskettäin. AI Ahram kertoi kuitenkin kolmen valtionpäämie­hen
olleen jatkuvassa yhteydessä Sudanin presidenttiin Jaafar
El-Nimeiryyn, jolle oli lähetetty tietoja kokouksesta.
Arabitasavaltojen liiton piiriin kuuluu lähes puolet eli 43 mil­joonaa
arabimaailman, asukkaista. Liiton ei uskota vaikuttavan
jäsenvaltioiden - sisäpolitiikan itsenäisyyteen.
Kuten on uutistiedoissa aiemmin kerrottu Arabitasavaltojen
uudelle liitolle tulee yhteinen lippu, yhteinen liitto-pääkaupunki,
sekä yhteinen ulkopoliittinen ohjelma, mutta kaikilla jäsenmailla
on oikeus pitää yksityiset diplomaattiedustajansa muissa maissa
ja oma valtuuskuntansa YK :ssa. Kuten näkyy, tällä liitolla voi
käytäntöön pantuna olla suuri ja myönteinen vaikutus näiden
arabimaiden valtioiden ja kansojen kehityksessä.
Hyvä esimerkki seurattavaksi
Viikon loppupuolella saatiin Charlottetownista, Prince Edward
Islandista tieto, että mainitun saarimaakunnan hallitus on päättä­nyt
peruuttaa pääsiäispyhien aikana suurella kiireellä laatimansa
Public Qrffer-lairi; minkä perusteella maakunnan prokuraattori voi­si
kieltää minkä tahansa kokouksen tai tilaisuuden.
Päämipiäteri Alex Campbell, joka vielä muutama päivä aikai­semmin
väitti, että koko saarimaakunnan väestö on tämän lakite-kejeen
takana, sai kuitenkin muutaman päivän kuluessa tuntea,
että väestön suuri enemmistö, työväenliikkeen piireistä lakimies­yhdistykseen
asti, on eri mieltä hänen kanssaan tässä asiassa, ja
että koko lakitekeleen perustuslakivaätaisuus jätetään joko tavalla
tai toisella maan korkeamman oikeuslaitoksen ratkaistavaksi. Il­moittaessaan
nyt, että lain; peruuttamisehdotus esitetään luulta­vasti
ensi marraskuussa kokoontuvan lainlaatijakunnan istunnon
hyväksyttäväksi, pääministeri Campbell myönsi, että hallitus "on
mennyt ehkä liian pitkälle" kansalaisvapauksien riistämisessä, ja
että se on nostattanut oikeutettua vastarintaa väestön keskuu­dessa.
Pääministeri Campbellilla ja hänen hallituksellaan oli pää-siäisaluspäivinä
hirveän kova kiire saada jyrätyksi läpi lainlaatija-kunnan
istunnossa tämä Public Order laki, jonka muodollisena
tarkoituksena oli kieltää Charlottetovmin esikaupungissa Park-dalella
pidettäväksi aiottu rock-musiikki-juhla. Lakiluonnos hyväk­syttiin
"maailmanennätysvauhdissa". Sen käsittelyyn "haaskattiin"
lainlaatijakunnan kallista aikaa vain SO minuuttia ja se hyväk­syttiin
niin ihailtavan suuressa yhteisymmärryksessä ja yksimieli­syydessä,
että ainoastaan yksi kerettiläinen koko lainlaatijakunnan
jäsenistöstä äänesti sitä vastaan!
Tämä siitäkin huolimatta vaikka ko. lain perusteella voidaan
julistaa kaikki kokoukset ja muut tilaisuudet laittomiksi koko
P.E.I:ssa! Lain välittömänä kohteena oli, kuten sanottu "rock-mu­siikki-
festivaalin kielto. Mutta lain: mukaan maakunnan proku­raattori
voi "kieltää kaikki yleiset tilaisuudet (gatherings) jotka
hänen mielestään (ei siis oikeuslaitoksen) voivat aiheuttaa yleisen
järjestyksen häiriintymisen, tai missä hänen mielestään ei ole
riittävästi lääkintä- tai palo- ja poliisisuojelua, nukkumapaikkoja
tai muita tarvittavia laitoksia".
Yleiseksi tilaisuudeksi (gathering) määritellään lain mukaan
"mikä tahansa kilpailu, peli, tanssi, huvittelunäytös, esitys, festi­vaali,
elokuvanäytöstilaisuus , , , joka sisällä tai ulkoilmassa, mihin
yleisö osallistuu tai voi osallistua ."Kuten nähdään, tämän lain
perusteella voidaan julistaa mikä tahansa kahden tai kolmen hen­kilön
kohtaaminen laittomaksi tilaisuudeksi. Ja lain rikkomisesta
voidaan langettaa $5,000 tai vuoden vankilatuomio tai molemmat.
Ei ole ihme vaikka tällaista kansalaisvapauksien telotualakia
nousi vastustamaan laajat väestökerrokset p.E.I:s8a ja muualla­kin
Canadassa. Hyvä on ja se antaa hyvän esimerkin myös
meille toisille canadalaisille — että tämä yleisen mielipiteen pai­nostus
pakotti sikäläisen hallituksen perääntymään tässä asiassa.
Samoin olisi plkatahdissa meneteltävä liittohallituksen laati­man
Public Order (Temporary. Measures) lain kohdalta, minkä voi­massaoloaika
päättyy huhtikuun 30 pnä — ellei sitä siihen men­nessä
jatketa. Tässä yhteydessä-on kuitenkin muistettava, _£ttä_
vissit taantumusvoimat Quebecissa ja muuallakin yaativat päämi­nisteri
Trudeai^n hallitusta jatkamaian tämän poikkeuslain paheel­lista
elämäiä. Sen.vuoksi pitäisi kansanjoukkojien keskuudessa vaa­tia
entistä kuuluvammin, että tätä Public Order lakia ei saa jat­kaa
eikä sen tilalle pidä laatia mitään uusia säädöksiä jotka ka­ventavat
ja uhkaavat kansalaisvapsiuksia.
Yhä laajempaa kannatusta saavana käsityksenä on, että Tru-deaun
hällitukisella. ei ollut mitM^ perusteita 'WafMea^^^ lain
voimaan julistamiseksi viime lokakuussa. Silloin Quebecissa suo­ritetut
poliittiset kidnappaukset, mihin liittyi, ytelä yleisesti tuo­mittu
murha, ratkaistiin loppukädessä yksinomaan "tfivallisin po-liisimenetelmin".
War Measures lain voimaan julistaminen ei aut­tanut
sen kriisitilanteen ratkaisua vähääkään. Tämä on yleisesti
_ RICHARD NIXON
Amerikkalaiset ovat puolestaan
tehneet ^joitakin myönnytyksiä.
Maaliskuun 15 pnä USA :n ulko­ministeriö
ilmoitti lakkauttavan-sa
aikaisemmat rajoitukset, jotka
koskivat amerikkalaisten kansa­laisten
matkustuslupia Kiinan
kansantasavaltaan, joskin nämä
rajoitukset ovat edelleen voimassa
Kuubaan; Vietnamin demokraat­tiseen
tasavaltaan ja Korean:
kansandemokraattiseen tasaval­taan
nähden, missä ulkoministe­riön
mukaan "vallitsee aivan toi­senlainen
tilanne, joten rajoitus-^
ten lieventäminen ei ole etujem­me
mukaista".; Lisäksi USA:n
hallitus antoi amerikkalaisille
toiminimille luvan myydä Kiinalle
strategisesti merkityksettömiä ta­varoita.
Amerikkalaisilla öljy-yh­tiöillä
on niin ikään lupa myydä
polttoainetta kiinalaisiin satamiin
poikkeaville rahti- ja matkustaja­laivoille.
Korkeimmissa washing-tonilaispiireissä
pohditaan parast­aikaa
mahdollisuutta USA:n po­litiikan
tarkistamisesta Kiinan
YK:n edustuksen suhteen, joka
tähän saakka on evätty Kiinan
kansantasavallalta yksinomaan
Washingtonin vastustavan asen­teen
vuoksi. Lopulta USA:n ulko­ministeriön
lehdistösihteeri Char­les
Bray ilmoitti maaliskuun 15
pnä, että on "turvauduttu epävi­rallisiin
diplomaattikanaviiuv jot­ta
kiinalaisten tietoon saataisiin
USA :n valmius uudistaa suurlä-hettilästasolla
tapahtuvat neuvot­telut
Varsovassa". Samasta asias­ta
kertoi kiinankielisissä lähetyk-sisään
radioasema Amerikan ääni
— Alamme jo havaita merkke­jä,
muutokesta ja Pekingin jousta­vammaksi
tulleesta diplomatiasta,
totesi maaliskuun alussa Marshall
Green USA: n apulaisvaltiosih-teeri
Itä-Aasian ja Tyynenmeren
kysymyksissä.: Samoista oireista
kirjoitti sanomalehti Washington
Post maaliskuun 11 päivänä:
"Yhdysvaltain mielestä kiina-lais-
amerikkalaisissa suhteissa on
alkamassa suojasää". Esimerkiksi
Pekingin ulkoministeriön ame-rikkalaisosaston
johtoon on nimi­tetty
aivan hiljattain ammattidip­lomaatti,
jonka ajatustapa on rea­listisempi
kuin ahdashenkisillä
maolaisuuden kannattajilla. Pää­kaupungissamme
eiätellään toivei
ta, että Washingtonin ystävällis-mielinen
asenne aiheuttaa myön­teisen
vastakaiun."
Tällaisten muutosten merkkinä
on viime aikoina pidetty mm. sitä,
että Kiina tilasi italialaisia kuor­ma-
autoja, joiden moottorit ovat
General Motorsin valmistamia.
Pekingin kaupalliset edustajat
ovat myös ostaneet amerikkalaista
puhelinkalustoa. Niin ikään on
Peking tiedustellut Boeing-707
merkkisten suihkukoneiden osto­mahdollisuuksia
Yhdysvalloista.
Kiinalais-amerikkalaisissn suh­teissa
havaittavat muutokset saat
tavat ensi silmäykseltä vaikuttaa
eräänlaiselta viisaalta esipuheelta
kahden valtion suhteiden normali-soitiuniselle.
Eräs seikka vaikut­taa
kuitenkin epäilyttävältä: sa­malla
kun amerikkalainen porva­rillinen
lehdistö kehottaa tiiviim­pään
kanssakäymiseene Kiinan
kanssa ja kaikkien rajoitusten
ppistamista kaupankäynnistä Pe­kingin
kanssa, se avoimen vahin-hingoniloisesti
riemuitsee Kiinan
nykyisten johtajien poliittisesta
ja ideologisesta välirikosta sosia­listisen
kansainyhteisön kanssa ja
on hyvillään Pekingin ulkomaan-kaupallisesta
Suunnanmuutokses­ta
kohti imperialistista länttä.
SosiJ^liismin vihollisilla onkin syy­tä,
riemuun, sillä viime päivinä
kiinalainen Kansan Päivälehti on
jälleen ryhtynyt julkaisemaan so­taisia
reportaaseja kiinalaisilta
lajavartioasemUta '.'Tien Shinin
nuorten tuntumasta"; Niinpä
flaniarikkalainen aikakausliehti
Time toteaa ilkeämielisesti: "Yh-
USAn JA KriNAN HYMYPOLITirKKA
"Olemme valmiit aloittamaan keskustelut Pekingin kanssa", i nin salmen niahdoUisesta "demi-
\
ilmoitti presidentti Nixon runsas kuukausi sitten Yhdysvaltain kon^
gressille lähettämässään ulkopoliittisessa katsauksessa. Siispä nyt
Washingtonin viraUiset piirit yrittävät amerikkalaisten lehtien ker­toman
mukaan avoimesti parantaa suhteitaan Kiinaan molemmin­puolisen
'^mydiploiiiatlan^VavunairSanomalehtiChrijUan Science
Monitor kirjoittaa asiasta seuraavaa:
'^Nixonin hallituksen virkamiehet otaksuvat Pekingin ryhty­neen
viime kuukajusina osoittamaan ulkopoliittista 'joustavuutta
hymjilemaila kuAalaisittain% Wa8hingtori on ottanut vihjeestä vaä^
rfa .^a. yrinSäpuolestaian aloittaa suhteissaan Manner-Kiinaan niiden
aiicakauden, inlle on tunnusomaista 'hymyily amerikkalaisittairtV
Ynikkn tapahtumien kehitys on toistaiseksi ollut varsin hidasta;,
Wa8hingtonin asiantuntijat väiUÄvät Pekingin reaktiota jo melko
tuntuvaksi.'^^^^^^-^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^ ^^^^^ ' '
dysvaltain ja Kiinan lähentymi­nen
saattaa toimia Neuvostoliiton
mahtia vastaan suunnattuna vi­puna.
Wasbingtonin4Ja Pekingin
lähentyminen saattaa pakottaa
Neuvostoliiton suurempaan varo­vaisuuteen
toimissaan^-
Oireellisilta vaikuttavat myös
amerikkalaisten lehtien kommen­tit
Kiinan kansantasavallan pää­ministeri
Tshou En-laln äskeises­tä
Hanoin vierailusta ja hänen
varoituksistaan amerikkalaisille
sotilaspiireille Indokiinassa. New
York Times ilmoitti 14. pnä maa­liskuuta
Washlngtonln huipputa­son
suhtautuvan raul/allisesti ky­seiseen
tapahtumaari,' sillä lehden
välttämän mukaan "Laosin ja
Pohjols-Vletnamln rajoilla on ai­noastaan
noin 60,000 kiinalaista
sotilasta". Toisen amerikkalais-lehden
Washington Postin väittä*
män mukaan "koko sotatoimien
ajan Washington ja Peking ovat
päässeet Indokiinassa aina salais­ta
tietä yhteisymmärrykseen.
Amerikkalaiset ja kiinalaiset dip^
lomaatlt ovat kosketuksissa keske
nään. He ovat onnistuneet kul-lolsen
kri isin aikana rakenta­maan
siilon maltaan toistaiseksi
erottavan kuilun yli".
Washingtonln ja Pekingin vä­lisiä
kosketuksia ei ylläpidetä yk­sistään
diplomaatti tasolla. Asiois­ta
hyvin perillä oleva New York
Times tiesi maaliskuun 16 pnä
kertoa, että nykyinen "suojasää"
amerikkalals-klinalaislssa suhteis
sa alkoi "äskettäin julkistetusta
tiedonannosta, jossa pääministeri
Tshou En-lal el salannut Pekingin
valmiutta neuvotella Formosan
kriisistä USA:n kanssa''. Tästä
asiasta Kiinan kansantasavallan
pääministeri mainitsi keskusteluls
saan tunnetun amerikkalaisen
lehtimiehen ja Kiinan tuntijan
Ed Snow,n kanssa, joka vieraili
hiljakkoin Kiinassa ja otettiin
siellä korostetun :Vleraanvaraises-tl
vastaan kaikkein korkeimmissa
Instansseissa. Siiown käynti Pe­kingissä
on erityisen mielenkiin­toinen
siksi, että tämä amerikka­lainen
on ystävyyssuhteissa lu­kuisten
kiinalaisten johtomiesten
myös itse Mjio Tse^tunginkanssa.
Mao Tse-tung otti Snown ensi
kerran vastaan vuonna 1923, jol­loin
hän saneli tälle lehtimiehelle
omaelämäkertansa korostaen mm.
henkilökohtaista myötämielisyyt­tään
Yhdysvaltoja kohtaan. Vuon
na 1960 Snow sai ainoana amerik­kalaisena
lehtimiehenä luvan käy­dä
Kiinassa ja keskusteli jälleen
Maon kanssa lähes 9 tunnin ajan.
Vuonna 1965 Snow kävi taas Pe­kingissä
ja sai kunnian aterioida
Maon ruokapöydässä sekä keskus­tella
tämän kanssa asioista, joi­den
aihepiiri Snown sanojen mu­kaan
ulottui "etelän vuorista poh­jolan
meriin"; . Snow tiedusteli
silloin kahdesti Maolta, olisiko
tällä jotain henkilökohtaista
viestiä presidentti Johnsonille.
Snow. oli tuolloin myös klinnostii'
nut! Kiinan asenteesta Neuvosto-!
liittoon ja tunnusteli Pekingin
poliittista asennetta Indokiinan
sotaan. Vastaukseksi Mao sanoi
suoraan, että "kiinalaiset ryhty­vät
sotaan vain siinä tapauksessa
jos USA hyökkää Kiinaan", min­kä
jälkeen hän jyrkästi torjui
mahdollisuuden yhteistoiminnas­ta
Neuvostoliiton kanssa yhteisen
tuen antamiseksi taistelevalle
VietnamiUe.Tasan kolmen viikon
kuluttua näistä selityksistä US-A:
n Ilmavoimat aloittivat Poh­jois-
Vietnamin rauhallisten ky­lien
ja kaupunkien joukkoponjmi-tukset.
Viime kerralla Snow viipyi Kii­nassa
puoli vuotta elokuusta 1970
helmikuuhun 1971. Tänä aikana
hän tapasi useita kertoja Mao
Tse-tungin, joka jopa valokuvaut-tl
Itsensä yhdes.sä Snown ja Lin
Piaon kanssa. Maon kanssa käy-miään
keskusteluja Snow ei kui^
tenkaan ole toistaiseksi julkais­sut.
Sen sijaan hän julkaisi Ita­lialaisessa
Epoca-lehde.sää Kiinan
pääministerin varsin kiinno.sta-van
haastattelun.
Keskuselulssaan amerikkalaisen
lehtimiehen kanssa, sanotaan haas
tattelus.sa, Tshou En-lai ilmaisi
ystävällisen ajatuksensa Ameri­kan
kansasta ja lisäsi: "Ovi neu­votteluihin
on avoinna, kaikki riip
puu siitä, miten vakavasti Yhdys­vallat
aikoo lähestyä Taiwanin
kysymyksen selvittämistä. Kysy­mykseeni
Washingtonin" tunne­tuista
ehdotuksista aloittaa uudel
leen keskustelut pääministeri vas­tasi
hymyillen diplomaatin tavoin
jonka edesmennyt George Mai'-
shall aikoinaan luonnehti taita-vammakd
neuvottelijaksi, jonka
hän ikinä oli tavannut."
Kaikesta päätellen Pekingissä
ollaan nyt täysin selvillä siitä mi­tä
pitäisi tehdä, että Taiwanin ky­symys
saisi asianmukaisen'Vasta­kaiun,
jos, vihjaistaan edullisesta
poliittisesta kaupanteosta; Ame­rikkalainen
aikakauslehti News­week,
julkaisi. 8 pnä helmikuuta
seuraavan uteliaisuutta herättä­vän
tiedonannon: ''Uusimpien tie­tojen
mukaan punainen Kiina suo
rittaa joukkojen siirtoja. On to­dettu
joukkoja siirrettävän var­sin
huomattavasti Taiwanln sal­men
rannikkoalueilta pohjoiseen,
kohti Pekingiä, vaikka tietävästi
18 viime kukauden aikana el ole
ilmennyt mitään uusia tietoja vä­likohtauksista
Neuvostoliiton ra­jalla."
Washingtonissa reagoidaan
csianmukaisella tavalla tällaisiin
tiedonantoihin. Presidentti Nixon
on antanut määräyksen, että ame­rikkalaisten
alusten partiointia
Talwanln salmessa vähennettäi­siin.
Washington Post kirjoitti,
että pääkaupungin poliittisissa
piireissä on ollut puhetta Taiwa-litarisolnnlsta"
j on myös keskus­teltu
mahdollisuudesta vetää ame
rlkkalalset joukot pois Talwanlsr
ta. Mitä taas Tshiang Kai-shekin
kannattajiin tulee jopa heidän ai­koinaan
mahtavat suojelijansa^
Washingtonin ' ääritaantumuksel-liset
piirit eivät näy voivan vas­tustaa
Pekingin ''hymyjä". Joka
tapauksessa Tshiang Kai-shekin
kannattajajoukon Ja shintolaisen
eturyhmän nykyinen johtaja An­na
Cenoti : USA:n; ilmavoi­mien
kenraalin leski, kannattaa
nykyisin "suhteiden solmimista
punaiseen Kiinaan".
Presidentti Nixon, joka miltei
koko - monivuotisen : poliittisen
uransa aikana ei ole pyrkinyt sa­laamaan
vihamielistä suhtautu­mista
Kiinan kansantasavaltaan^
antaa nykyisin New_ York Time­sin
mukaan '.'etumaksuja kommu­nistiselle
IKlnalle". Viimeisim­mässä
ulkopoliittisessa katsauk­sessaan
Nixon käytti ensi kerran
julkisesti virallista nimeä Kiinan
kansantasavalta. Tshiang Kal-she
klä kannattavien piirien hystee­risistä
vastalauseista välittämät­tä
Now York Times tietää lisäksi
kertoa "Nixonin maininneen epä­virallisissa
keskusteluissa halua­vansa
vierailla Kiinassa". Aika­kauslehti
: New3Week täydentää
tämän erittäin mielenkiintoisen
poliittisen muodonmuutoksen ku­vausta
toteamalla: "Amerikkalai­set
virkamiehet presidentistä
alaspäin ovat ryhtyneet tarkoin
tutkimaan Kiinan politiikkaa ja.
miltei kalkki ovat yhtä mieltä
siitä, että Yhdysvaltain tulisi
avata ovet Kiinaan."
Mutta missä tarkoituksessa
nämä ovet avataan? Washington
Post toteaa historiallisia vertai­l
i ^^-»j
MAO TSHE-TUNG
luja suorittaessaan, että "jo ^pre­sidenttikautensa
alkuvuoslttiEif^El-senhoweria
viehätti ajatus ^-Kii­nan
kansantasavallan tunnusta­misesta
osaksi siitä syystä:, että
se saattaisi loitontaa - Kiinan
Neuvostoliltdsta". Vuonna'; 1966
presidentti Johnson härkits'i*vas-taavanlaista
ajatusta tarköi^k-senaan
varmistaa diplomaattises­ti
Kiinan johtajien etääntyminen
kansainvälisestä kommunistisesta
liikkeestä ja sosialistisesta'leiris­tä.
Sama ajatus on jlnieiäfesti
myös Valkoisen talon nykyisen
Isännän mielessä, sillä häneiii' an­tikommunistiset
näkemyksensä
ovat jo kauan ja laajalti tuänetut
Kllnalals-amerlkkalalsteri "suh­teiden
alkava normalisoimista
voitaisiin tervehtiä ilolja, mikäli
edistysmielistä maailman yleistä
mielipidettä ei askarruttaisi^sd il­meinen
tosiasia, että Washington
suorittaa joka kerran hoviniiauk­sia
Pekingille juuri silloin.^'kun
Kiinassa aletaan taas paisuttaa
neuvostovastaista hysteriaäi^Siitä
on osoituksena jokin aika'"sitten
Pekingin julkaisema tiedonanto,
joka sisältää ilkeämielisiä, huo­mautuksia
Neuvostoliitosta..- K
mmm\w KYSYMYKSET OVAT =
TULIEET UUDELLEEN AJANKOHTAISIKSI
Helsinki. — Onko kasvituho-alneiden
käyttäminen jonkun
maan osittaiseksi hävittämi­seksi
ehkä useiden sukupolvien
ajaksi sallittua sen vuoksi, etrl
tä puiden lehdet peittävät, vi­hollisen
tai että voitaisiin tu­hota
vilja, joka häntä ruokkii?
Eikö suurien alueiden pomr
mittaminen ja hävittäminen,
vain sen vuoksi, että alueella
epäillään olevan vihollisen
laitteita, ole kiellettyä? Ovatko
sirpale- ja napalmpommit yli­päänsä
sallittuja aseita?
Puuttuvatko säännöt, jotka
kieltävät sodan aikana sivilli-väcstöön
kohdistetut uhka-, j a;
terroriteot?
Muun muassa näitä Vietnamin
sodan ja muiden viime aikoina
tapahtuneiden selkkausten herät­tämiä
kysymyksiä käsitteli ulko­asiainneuvos
Hans Bllx Ruotsis­ta
International Law Association­in
Suomen osaston vuosikokouk­sessa
15. 4.
Sodan lakien uusiminen on hä­nen
mielestään mitä ajankohtai­sin
kansainvälisoikeudellinen on­gelma.
Kansainvälinen Punainen
Risti on kutsunut koolle asian­tuntijakokouksen
toukokuussa
Geneveen, jonka tuloksia tullaan
käsittelemään YK :ssa syksyllä.
Asiantuntijakokoukseen on kut­suttu
mm. Kiinan kansantasaval­ta.
Myös Suomi, Norja ja Ruotsi
osallistuvat.
Blix mainitsi myös luutnantti
Calleyn tuomitsemisen, jokai on
herättänyt vilkkaan keskustelun
varsinkin Yhdysvalloissa..^Niim-bergln
olkeudenkäjmnln keskeisiä
kysymyksiä asetetaan jälleen:
voiko sitä rangaista,: joka'ajitaa
laittoman käskyn tai sltä-'.;ioka
vain noudattaa tällaista käskyä.
Nyt kysytään myös* onkö'mah­dollista,
?ttä se„ joka kädenliik­keellä,
monen tuhannen metrin
korkeudessa pommein häv^^tää
kylän, on rangaistuksesta vapaa,
kun taas se,: joka käsiasein .^ie-man
tehottomammin suorittaa sa­man
teonja voi saada elinkauti­sen
vapausrangaistuksen." , .
: Voimassaolevat yleissopimuk­set
sisältävät väin rajoitetusti
sääntöjä sisäisistä selkkauksilta,
vaikka nämä ovat tulleet yhä,ylel-semmiksi,
kuten Kongon, - Kyp­roksen,
Biafran, Pakistanin: selk­kaukset
osoittavat. Lisäksi a,iem-mat
sodankäyntiä koskevat sään­nöt
on ensisijaisesti laadittu pe­rinteellistä
säännöllisin joukoin
käytävää sotaa ajatellen. Parti­saani-
ja sissisota on kuitenkin
toisesta maailmansodasta lähtien
muodostanut tärkeän piirteen kal­kissa
niin valtioiden välisissä
kuin sisäisissäkin aseellisissa selk
kaukslssa, Bllx sanoi.
PÄIVÄN PAKINA
TOTUUS ON TARUA KUMMEMPI
tunnustettu tosiasia. Yhtä perus­teeton
ja tuomittava on War
"Measures lain tilalle ja jatkoksi
laadittu Public Order laki, josta
tässä on puhe ja minkä hiljaista
kuolemaa toivotaan kaikissa yh­teiskunnallisia
asioita vähänkin
läheisemmin seuraavissa kansa­laispiireissä.
Maan ja kansan etujen vuoksi
me liitymme niihin canadalalspii-reihin
joiden mielestä Public Or­der
lain pitäisi saada kuolla "luon
holllsella" tavalla huhtikuun 30
pnä, jättämättä jälkeensä min­käänlaista
"perilllBtä", josta ei
voisi tulla muuta.kuin uusi ru­milus,
Eräs torontolalnen ystävämme
kirjoittaa: — Kuulehan kaveri, olen
odotellut vähän, että vastaisit muu­tamalla
sanalla täkäläisen Vapaa
Sanan helmikuun 8 pn numerossa
olleeseen työväenvastaiseen pur^
kaukseen.
Siinä annetaan "liian hyvänah-kalslUe"
hallitusherroille ja meille
"typeriksi" oletetuille työläisille ta
vanmukaisia "me tiedämme-kaik-kl"
-neuvoja mm, seuraavasti:
Rautatieläisten ilakkouMcan rin­nalla
lukuisa määrä kansalaisia
varraaairitin joutui mielessään ih­mettelemään
ja jopa hyvin mb- •
net lausumaan mielipiteensä julki­kin
— että milloin hallitus saa it­selleen
rohkeutta laatia ja panna
voimaan lain, mikä mairittelee,
ettei elintärkeiden laitoksien toimin
nan seisauttamista tulla sallimaan
harvojen Onnisten etujen yuoksi?
Tähän luokkaan kuuluvat sellaiset
kuin vdlihalaitoksen työntekijät,
sairaaloiden henkilökunta, suurten
kaupunfcilceskusten vesi- ja puhtaa­napitolaitosten
työntekijät . . .
"Näille aloille . . . on laadittava
nykyajan tilainnetta ja ajattelua
vastqava. koneisto riidan ratkai­suun
tavalla j ettei työriitojen vuok
si sadat tuhannet ••• 'kolman-^
nen osiqpuolen' ihmiset joudu viat­tomasti
kärsimään . . ^
— Näin puputettiin mainitussa
Vapaa Sanan kirjoit^tsesta, etkö
todellakaan kaveri wskö, että siitä
pitäisi joskus jotakin sanoa?
Kiitos huomautulf^sta Ja eitlen
asiaan. Lainauksessa tehdyt tum­mennukset
ovat allekirjoittaneen.
Tarkoitus on vain siten helpottaa
asian käsittelyä.
Ylläoleva lainaus osoittaa uudel­leen,
että Vapaa Sanan toimitus
ei tiedä työväenliikkeestä sen enem
pää kuin sika tuulimyllystä. Ja
pahinta on se, mikä puetaan sa-nontaan,"
kukaan ei ole niin sokea
kuin hän joka ei halua nähdä".
Vapaa Sanan toimituksella tuntuu
olevan kauhu työväenliikettä vas­taan
yleensä ja loputon hinku isois­ten
liehittelyyn — omien lukiiain-sä
parhaitten etujen kustannuksel-
• A a . ^ ' , ^ . . ...
Meillä on täällä Canadassa bUut,
jä on nytkin todella sellalisia hal­lituksia
joilla on "rohkeutta", ku­ten
lainauksessa sanotaan, laatia
työväenvastaisia lakeja ja toimia
niiden mukaisesti. Tällä kertaa voi­daan
erikoisesti puhua Ross That-.
cherin johtaman liberaalihallituk-sen
tempaisuista. Hän nimittäin
aikoo sitoa koko Saskatehevvanin
ammattiyhidistysliikkeen pakkopa!
taan; nostattaa poliittisen sodan
työläisten ja farmarien yälUle, ja.
siten mepetellen päästä muka "far
marien ystävänä" takaisin hallitus-
• pukille. ' •
Hänen "rohkeuttaan" kuvaa se,
että Saskatehevvanin maiikuntahal-litus
laati lain (Bill 2),. jonka pe­rusteella
voidaan ty(H;iistat "sopia
muuten kuin lakkojen avulla", tai
"määritteiemällä, 'ettei elintärkei­den
'laitoksien toiniinta" saa s^i-sautua,
kuten Vapua Sana auian
esittää. . :
Ja kun Saskatchewanin sairaala-työläiset
eivät vilmekslkäytyjen
neuvottelujen aikana saaneet heitä
tyydyttävää sopimusta, niin he
lakkoutuivat — ja Thatcherin hal­litus
murskasi heidän lakkonsa
huolehtien siltä, että tilanne tuli
sellaiseksi, mikä se nyt, on.
Saskatchewanln kunnallisia, kou
lulautakuntaln ja sairaalain työläi­siä
edustava Canadian Union of
Public Employees — lyhyesti pU-PE
— on nyt aloittanut tulevia
neuvotteluja silmälläpitäen erikoi­sen
kampanjan joka tunnetaan ni
mellä "Bread, Butter and Catch-
Pup, for public employees".
"Catch-up:ia" koskevat seikat
ovat tässä yhteydessä hyvin mle-lenlkilntoisla.
CUPE-r<»oittaa, että
monet sairaalatyölälset elävät k^y
hyystilassa. Alkavan palkka on
$1.65 t. — yleisesti hyväksyttynä
on köyhyysrajana $2.00 tuntipaik-
V; ,1969 maksettiin sän-aaloisga
miesavustajille (orderlies) $17.46
viikossa vääliemmän mikä on Sas-katohevvajiiq
kefikinjcertainen palk­ka.
Vuoteen 1970 jnennessä heille
makiSettiin $23.70 yähemmän.
Saskatci)ewanin sairaalain kes­kinkertainen
palkka nalskokellle
on $337 kuukaudessa (noin $85 vii­kossa
ja.$*,044y, — y.), kokeneil­le
nuesayustajille $401 jota vas­toit)
, oppilamustaJille inaksetäari
ruoikatavarakaupoissa ^463 kuu-kaudcAsa.
.
Näitä tietoja olisi enemmänkin,
mutta ylläolevat jo osoittavat, että
sairaalatyöläisten palkat ovat jää
neet Vapaa Sanan formulan mur
kaan syviin kuoppiin, ja että heidän
uniollaan on todella suuri "Catcfa-up"
tehtävä.
Juuri ylläkuvatunlaiset koke­mukset
ovat aiheuttaneet sen, että
Vapaa Sana el löydä koko Catna­dasta
yhtään ainoaa ammatliyh-distyslilttoa
joka hyväksyisi sen
formulan lakkojen kieltämiseksi.
Työväen ja erikoisesti unloUlkkeen
kannalta Vapaa Sana on tässä yh­teydessä
siinä kyseenalaisessa ase­massa,
että se on "yksinään oi­keassa
ja kaikki muut väärässä".
Syltä tähän on paljon. Rajoite^
tun tilan vuoksi on vain todettava
kaksi perusseikkaa. Työläiset eu
vät lakkoudu "pu-uuttaan" kuten
Vapaa Sana tuntuu olettavan.
Lakko on "kovaa hommaa" ja sii­hen
turvaudutaan vasta viimeisenä
keinona. Mutta työläiset haluavat
säilyttää tämän "viimeisen tur­van"
juuri sen vuoksi, ettei kävisi
siten kuin on käynyt esimerkiksi
Saskatohewanln sairaalatyöläisU^
le. .:
Vapaa Sanan toisena kompastus
kivenä näyttää olevan olettamus
tai uskoteltu olettamus, että ny­kyisen
järjestelmän hallituis on
"luokkien yläpuolella" oleva elin,
sen sijaan, että se bh todeHisuu-dessa
omistavan ja siis työnantaja­puolen
yhteinen valtaelin,: mikä
asettuu kaikissa kriisivaiheissa ku­ten
on tuhannesti nähty, jonkin
tekosyyn varjossa miltei aina työn­antajan
puolelle; " •••-••r:—-'-^--
Toivottavasti Vapaa Sanan'toi­mittajilla
on vappuna tilaisuus
suorittaa pientä itsetutkiskelua
näistä asioista, sillä kuten sanot­tu,
"totuus on tarua kummempi",
—- Känsäko\jra.