Vapaus, March 28, 1961

              S^iii^n jd&kkue iiäidsi 4 x lO kmii viestin
lähes 4 mimiiitilla ^^k^^ ottelun l^—13
iCtiölittt. — VumeViikön tiistaina
suoriiöttilfa Suohien jä -Neuvosto-
Iiltob^ j^otilashiihiöinaaottelun kol­mas
ilaji 4x10 kmn viesti. Tämän
lajin voitti Neuvostoliitto ylivoimai­sesti,
jokaisen hiihtäjän lisätessä
osuudellaan ^tuihätkaa, joka lopiis-sa
oli-ilähes ilfeljä rhintluttia. Kaik­ki
Neuvostoliitoh joukkueen j ä -
senetir saavuttivat -pafemmari ajan
lniini;'parhain suomalainen, joka
oli kävantti Antti Tyrvläinen.
V _,TQi8essa lajissa, sotilaspartiohiih-dosa,-'
joka suoritettiin . edellisenä
' p i i l l ä , oli mukana vain yksi jouk-kiile;:
kummastakin maasta, kun
kaliliiili e«ellisfenä kertana, vuon­na
1957 ja 1958 kumpaakin maata
edusti: kaksi partiota. Suomella oli
Ivytkin mukana kaksi partiota,
mtitta tdineii hiihti kilpailun ulko­puolella.
'Tässä lajissa saavutti voiton
Suomif . ja erikoisesti maailman-mtotari
Kalevi Huuskosen ^ mainigp
aifimunnan aAsiosta. Hän ampui
litfimella laukauksella kolme kiek­koa
kappaleiksi. Kullakin joukku­eella
öli käytettävänä ybdeksänr pa­llasta,
joilla tiili aihpua rikki 180
nietrin päähän sijoitetut viisi muo-
PITER Ä . VESÄ
> '* B. A. L L . B. •
BatristeTi Solicitor, Notary
Z SUOMALAINEN
r : LAKIMIES
PUH. HÖ. 3-3392
10918 DanförthAye^ Toronto
SUOMEN
tniikd" ja kuukausi-
•Ui julkaisuja
SAATAVANA
• KIRJAKAUPASTAMME!
nJlist Nainen'*
Maaliäikuun numero ,
Bi4la4Sc.posUtse lähetettynä 50c
r . Numerot IB .ja 9 : .
.Irtonumeron hinta 25c
: --'Postitse lähetettynä 30c
'hokemista
kaikiUe"
(koko perhe^ julkaisu) ;
Saatavana numerot 41. 42, 4Sf«47,
jä 50
~ Irtonumeron HINTA 25c ynnä
ppstikulnt 10c, kolmesta numeros»
ta postin kautta lähetettynä.
Viikonloppu"
Saatavana numerot 2, 4, 5, 6;
7 Ja 8 ^
(Joulunumero. 40c)
' -''lirtohiuneron. 25c.
... FosUtse lähetettynä 30c.
'Vauhdikasta Ja Jännittävää
(tiristystä antaa Jätmityslukemlsto
. ^Seikkailu­kertomuksia-
.«lukijoilleen Joka viikko.
Saatavana nuoäerot 46, 49, 60. 51,
1, 2. 3, 4. 5. 6, 7 ja 8
Irtonumeron HINTA 25c
'Postitse lähetettynä 30c.
"SEURA"
Koiko perheen lehti
Numero 9
Irtonumeron HINTA 35c
' ' Postitse lähetettynä 40c
"KotiKesi"
Numerot 4 Ja 5
Postitse lähetettynä 40c
" E E V A "
- "Nykyaikaisen naisen'läiCi
Tammikuun numero
Irtonumeron HINTA 50e. :^osUn
kautta lähetettynä 55c:
"Kuvaposti**
• .saatavana numerot 7 Ja 8
• I Irtonumeron HINTA 35c-
.Postitse lähetettynä 40c.
^'Suomen
Kuvalehti"
;e^atavana numerot 4, 5 Ja 7
^ Irtonumen)^
Postitse lähetettynä 40c.
Seuratkaa Ilmoitustamme, sillä
Joka. viikko saapuu uusia irtonu-llpttita
yllätnainltulsta viikkojul­kaisuista.
Lähettäkää irtonumero-ti&
tacsenne osoitteella:
US
P.O. Box 69
lÖO Elm St. We8t SudburY
Ontario
vikiekkoa. Jos pafioksia jäi niistä
kustakin 3 minuutin hyvityksen
hiihtbäikaan, mutta jos kiekkoja
jäi särkemättä, huonosivat ne k u -
kih hiihtoaikaa kahdella minuutilla.
Suomen kilpailupartiolta jäi kak­si
panosta käyttämättä ja se' eai
6 minuutin hyvityksen hiihtoai-kaan.
Neuvostoliiton partiolle jäi
yksi panosta käyttämättä j a se sai
ä mmuutin * hyvityksen hiihtoair.
kaan. Kilpailun ulkopuolella mu­kana
ollut suomalainen partio jätti
yhden kiekon ehjäksi ja sai 2
ihinuUttia lisää liiihtoaikaansa.
Kun Suomen kilpailupartion
hiihtöaikakin oli pari minuuttia
parempi kun Neuvostoliiton partion
öli sen voitto vakuuttava.
Lopulliset ajat ampumisessa saa­tu
hyvitys mukaauotettuna: Suomi
1.24.32, Neuvostoliitto 1.29.00. Suo­nien
toinen partio 1.37.16.
Kun Neuvostoliitto oli voittanut
sunnuntaina suoritetun ampuma­hiihdon
sai se nimiinsä maaottelu­voiton
pistein 13—11.
Neuvostoliitolla 'on nyt kaksi
voittoa j a Suomella yksi. Vuonna
1957 sai Suomi Puijolla ensimmäi­sen
voiton pistein 14—13. Seuraa­vana
vuonna voitti Neuvstoliitto
kukolovissa 18—9, voitettuaan
kaikki lajit.
Roma ja Ruotsi
pelasivat tasan
Rooma. — Ruotsalainen kokeilu-maajoukkue
suoritti tasapelin 1—1*
päättyneen ystävyysottelun > italia­laista
Roma-joukkuetta vastaan F l a -
minion stadionilla keskiviikkona.
Roma johti puoliajalla 1—0. E n ­simmäinen
puoliaika o l i täysin isän­täjoukkueen
hallussa eivätkä ruot­salaiset
saaneet ensimmäiseen puo­leen
tuntiin yhtäkään laukausta
vastustajan maalia kohti,. Toisella
jaksolla osat vaihtuivlit.
Suurjuhlia koskevista asioista
Rauhanajp alkaa
Varsovasta
Varsova. — Rauhanajo, perinteel­linen
kansainvälinen pyöräilykilpai-l
u , alkaa toukokuun: 2 pnä- Varso­vasta.
'Kyseessä on 14:s ajo jä r a ­dan
pituus on tällä kertaa 2,369 km.
Se ajetaan 15:nä päivätaipaleena
reitin kudkiessa Gdanskin, Poznanin,
Szczecin, Berliini, Leipzigin, Karl-
Marx-Stadtin, Karlovy Varyn ja
Brnon kautta Prahaan.
Vuoden kilpailuun odotetaan 120
Huippupyöräilijää 20 maasta. V i r a l ­liset
ilmoittautumiset ovat jo saa­puneet
Ruotsista, Suomesta, Belgi­asta,
Englannista j a Neuvostoliitos­ta.
Nedvostoliitolla on kunniakkaat
perinteet puolustettavanaan tässä a-jossa
— neuvostopyöräilijät ovat
kolme kertaa voittaneet joukkuekil­pailun.
Tänä vuonna ajoon osallis­tuu
hyvin vahva neuvostoliittolais-joukkue,
johon kuuluu mm. olym­piavoittaja
Viktor Kapitanov.
U R H E I L U P A K I N AA
Hiihdot siis tältä on taas men­nyt
muistojen joukkoon. Tämä
talvi onkin hyvä muistaa yhtenä
harvinaisempana mitä hiihtoomme
liittyy, muistona sen vuoksi ettei
ollut lunta j a ettei edes täällä Ma-javajärvelä
voitu tänä talvena pär-jestää
hiihtoja maastossa j a samaa
lumen vähyyttä on kärsitty muual­lakin,
kun taas seuduissa missä
tavallisesti lunta on ollut vähem­män
sitä tänä talvena oli liikaakin.
Talven merkkitapauksena vuotui­sessa
hiihdoissa, tarkoitan hiihto-mestaruuslcilpailumme
Port A r ­thurissa,
olivat onnistuneet j a mu­kana
paljon uutta nuorta voimaa,
j o k a erikoisesti on muistiin merr
kiitävä tulevaisuutta i^jatellen.
Järjestely oli ollut mallikelpoista^
radat ihanteellisessa kunnossa, pal­kinnot
suuremmoisiä : j a ^kohtelu'
erikoista. Kiitos vaan teille järjes­täjät,
tiedämme kyllä kuinka pal­jon
hommaa tällaisten kilpailujen
järjestelyssä oh. Jatkettava näitä
kisoja edelleekin on.
Kun katselemme näitä hiihtotou-huja
vanhassa Euroopassa voimme
helposti havaita, että hiihdon paino?
4>iste on edelleen Ruotsissa, jonka
erinomaiset hiihtäjät ovat jatkaneet
erinomaisella tavalla Mora-Nissen
ja muiden suurtekijöitten perintei­tä.
Keulassa on kolme suurtekijää
Jernberg, Ramgard j a nuori uusi
tulokas Rönnlund, joka kerkesi
voittamaan nämä edellämainitut te­kijät.
Lisäili on Stefanson ja l u ­kuinen
määrä Larssoneja. Hegemo­nia
on siellä. Mutt^ laaksonpoh­jasta
on noussut erikoisesti Norja
jonka hiihtäjät jo viime talvena
osoittivat erikoista kuntoa. Pituus-hiihtäjänä
erikoisesti . loistanut
Stensheim on ollut varma varsin­kin
kotonaan HoImenkoUeilla. E -
rinomaisia tekijöitä on ollut pa­remmin
pikahiihtäjänä tunnettu
Grönninggen j a Ostby. Mutta kun
puhumme vanhasta kotimaasta niin
täytyy sanoa, että sen hiihto oh
menyt alaspäin. Heikosti meni hiih­to
Sveitsin La Brassusissa, samoin
Neuvostoliitossa, Falunissa häviöt
italialaisillekin viestissä j a 8 sijoi­tus
e i mairittele paijon. Valonpilk-kuna
Falunissa o l i kolmoisvoitto
30 kilometrillä ja naisten erino­mainen
hiihto. Mutta J i e i k k q me­nestys
kotona kotona jossa juuri
edellämainitut ruotsalaiset j a nor'
Jalaiset j a myöskin Neuvostoliiton
hiihtäjät onnistuivat j a suomalai­set
saivat kai juoda historiansa
suurimman häviön kalkin juuri
Salpausselällä, jossa kuitenkin koko
maan hilhtokerma j a mäenlasku-kaarti
o l i mukana. Oliko tämä vaan
tilapäinnen heikkous vai jatkuuko
se ensi talven kilpailuissa, se näh­däänkin
aikanaan.
"'Suomalaisten kestävyyshiihdon
kihegemoniaansa. Kuinka kauan se
kestää suurten maiden lukumää-rällistä
ylivoimaa ja taloudellisia
resursseja vastaan se nähdään jo
aikoinaan. Näyttää siltä, että mäki-hegemonia
voi siirtyä Neuvostoliit­toon,
sillä jo aikaisemmin pitkiä
hyppyjä tehneet laskijat, jotka oli­vat
epävarmoja alastulossa ovat
nyt saaneet varmuutta ja sitä tietä
myöskin suuria voittoja.
Mitä taas tulee Neuvostoliiton
hiihtoon viime vuonna-*ja erikoi­sesti
tänä vuonna se on ollut ta­vattoman
heikkoa kansainvälisesti
katsoen. Sen oma johto on .arvos­tellut
ankarasti hiihdon valmenta­j
i a ja erikoisesti harjoitusta ja
muuta. Parannut ' k a i tulee. myös­kin
kunhan havaitut heikkoudet
voidaan korjata. - Voimaa j a osan-
Ehkä olisi liian aikaista selostaa
suuirjuhlien yhteydessä pidettävistä
uintikilpailuista koska uintipaikat
vielä tällä kertaa sopisivat luistelu­paikoiksi.
Näinollen tuommekin esille mitä
meillä on tähtäimessä järjestettä­västä
juhlanäytelmästä Työn Puis­tossa,
siis ulkoilmanäytelmänä sil­loin
lauantai-iltana.
Jo viime näyttämökaudella o li
näyttämömme johdolla mielessään
esitettävistä kappaleista mitä mah-doUisuulcsia
olisi joitain niistä esit­tää
tulevissa suurjuhlissa. Niinpä
onnistuimmekin erittäin hyvin, kir­jailija
Erkki Kivijärven "Talkoo-tanssif-
näytelmällä. Näytelmän
ohjasi Rauha Mäki, jonka hän sai
onnistumaan näjfttämökautemme
parhaaksi esitykseksi, esiripun^ino-
,Iemmin puolin, siis yleisöä salin
täydeltä j a näyttämöllä esitys hy­vää.
Tämän "Talkootanssif-näytelman
tulemmekin esittämään julilanäytel-mänä
erikoisesti siksi, että se on
yksi kauniimpia kan^anni\ytelmiä
kauniine lauluineen "ja tansseineen,
sekä näyttämöllä paljon väkeä, mi-
^kä vaikuttaa hyvältä erikoisesti u l -
koilmaesityksessä. Sitten siinä on
se etUi että koko esitys menee sa­malla
lavastuksella, joten voimme
jo' etukäteen rakentaa koko näytel­män
tapahtumapaikan, siis pihara-kennelman
kaikkine luhtineen ja
muine ulkorakennuksineen. :
Viime kesänä Suomessa näytel­tiin
tätä samaa näytelmää ulkoilma­teatterissa
monella eri paikkakun-'
nilla heti monella viikolla j a erin­omaisella
: yleisömenestyksellä. Me­kin,
olimme tilaisuudessa näkemään
kuvia siitä näytelmän asetuksesta ja
epäilemättä • voimine rakentaa sen
aivan yhtä hyvän kuin sielläkin.
Näin kun saamme nämät suunnitel­mamme
onnistumaan j a ainahan si­tä
onnistuu. jos..on halua ja innos­tusta
niin" on siinä juhlayleisöllä
nauttimista ja vieläpä aika paljon
eväitä kotimatkallekin.
Erikoisesti joillakin henkilöillä
on kappaleen katsomoinen; mitä
suurinta nautintoa, etenkin, niillä,
jotka asuvat sellaisilla paikkakun­nilla,
joissa näyttämötoimintaa ei
ole,. Muistuu mieleeni eräs rouvas­henkilö
Sarniasta- nimeltä Alva
Hän oli täällä kaupungissamme vie- /jestelyä ollut, hammasharja ja toi-railuUa.
j a myös tilaisuudessa näh­dä
näytelmä. Näytelmän jälkeen
keskustelin hänen kanssaan j a hän
sanoi, että tällaiset esitykset, mitä
hän sai nähdä, ovat elämänsä rik­kaimpia
hetkiä. Vielä hän lisäsi,
että ette varmaankaan täällä anna
täyttä arvoa teidän hyville voimil­le,-
sillä teillä' on liian paljon ja
liian usein tätä hyvää tarjottavana.
Aivan hiljakkoin kävi tuttavamme
nirs. Koski Vai d'Orista meitä ter­vehtimässä
(kiitos käynnistäsi) ja
hän pahoitteli kun sattui niin etr
tel tilaisuudessa nähdä kappaletta
ja teillä kun on tuo näyttämökin
niin komea'ja-hyvät voirnat lisäk­si.
Mutta vartokaappasr- kyllä
suurjuhlilla löytyy kullekin makun­sa
mukaan, niin henkisesti kuiin
fyyskulttuuriäkin. ^ '
Tällaiset tapaamiset j a tervehdys­käynnit
tuntuvat erittäin hyvältä,
olivatpa ne sitten persoonallisia tai
juhlayleisön merkeissä, sillä niissä
muistuu mieleen ne omat matka­eväämme,
joita kerran saimme. Se
tapahtuikin siten, kun äidin kanssa
järjestelimme sitä matkareppua
kuntoon, taikka ei siinä suurta jär-set
sukat sinne pantiin^ n i i n 'siinä
sitten kun äidin, kanssa hyvästiksi
pistimime lapaa niin hän pahoitteli
kun ei reppuun ollut enempää pan­tavaa,
mutta sen edestä hän ha­luaa
antaa sellaiset. matkaeväät nyt
kun lähdet omin nokkinesi sitä lei­viskääsi
hoitelemaan, että pidä ai­na
naapurisi kanssa hyvät välit, sil­lä
hyvät naapuruussuhteet ovat
kuin puoli leipää. — Korpi.
Matkailukausi Suomeen
jä~^ Neuvostoliittoon
aikaa vilkkaana ~ ^
Helsinki. (SS) — Vilkkaana
alkaa puolin ja toisin maantiemat-kailunkausi
tänä_keväänä Suomen
ja Neuvostoliiton välillä. Pitkäper­jantaina
lähtee Helsingistä kuusi
bussillista j a Turusta yksi bussilli­nen
matkailijoita Leningradiin nel-j
än vuorokauden matkalle. Huhti­kuun
puolivälissä taas alkaa Neu­vostoliitosta
saapua turistiseurueita
kymmenen päivän kierrokselle hal­ki
Etelä-Suomen. (,US)
Tiistaina, maalisk. 28 p. — Tuesday, March 28,'1961 Sivu 3.-:
SUURIA TILAISUUKSIA
PIAN ETELÄPÄÄSSÄ
"Miljoonavaillinki"
Torontossa
l^ronto. — W. Eklund Sudbu-rysta
puhiiu Don-haalilla sunnun-
. iaiila, huhtikuun 2 pnä, kello" 2 ' i p.
ottajia kyllä on, sita todistaa^^j^jja^assa yleisessä kokouksessa.
miljoonaa kansanhiihtoon osanotta­jaa
ja varoja myöskin millä mäl-
.'ätiiäni jota puuttuu; esim,^ pikku
3uo;mEita keinomäkien rakentami­sessa
ja muussa joka takaisi jat­kuvan
hegemonian ja tulevat voi­tot
pienistä reserveistä^ Yhdiste­lyn
hiihto kotimaassa on myöskin
heikkoa ja kun Hasun Heikki lo­petti
j a Paavo Korhonen kai myös­kin
lopetti ei nykyinen kaarti tahdo
vielä pärjätä suurissa kansainväli­sissä
koetuksissa! Me puhumme ja
ihmettelemme tänä päivänä Jern-bergin.
Hämäläisen Tiaisen, Sten-sheimin,
Rämgardin, Vaganovin,
Koltshinin, A n i k i n ja monen muun
hiihtosankarin saavutuksia, mutta
emme muista mitä tekivät entiset
tasamaan suurhiihtäjät aikoinaan,
joilla ei ollut nykyajan keveitä sä-iesuksia.
ei ollut kiintosoteitä ja
keveitä hiihtokenkiä eikä varmasti­kaan
niin hyviä voiteitakaan kun
on nyt, jolloin jo kemistit tieteelli­sellä
pohjalla laboratorioissa kai­kissa
maissa tutkivat suksivoiteita
yhtä hartaasti ' k u n tohtorit mik­roskoopeistaan
syöpää y.m. taute­ja.
Ei ollut hiihtoleiriä eikä niissä
tohtorit pilleineen ottamassa veri
y.m. kokeita siitä onko mies juuri
parhaassa iskukunnossa vaiko . jo
mennyt jo ohi j a täytyy nyt tehdä
niin ja niin. Omien töittensä o-hella
suuria perheitään elättäin nä­mä
miehet pitkillä suksillaan (u-sein
omatekoisillaan) talukkaat j a
omatekoiset kippurakärkiset jalois­saan
hiihtelivät j a tekivät ihmeel­lisiä
aikojaan. Onkohan kukaan
nykyisistä suurhiihtäjistä saanut
niin vakuuttavaa voittoa kuin esim.
Koskenkorva joka 1913 Pohjoismai-"
sissa hiihtokisoissa voitti kaikki
li edeiraln lähtenyttä, sivuutti ja
voitti Ruotsin parasta, Lingvallia
26 minuuttia j a Norjan hiihtoku­ningasta
j a moninkertaista H o l -
Eklund puhuu
Don haalilla
huhtikuun 2 pnä
Hänen puheensa aiheena on " U u si
puolue ja suhtautumisemme sii­hen".
Tämä työläisten ja farma­rien
"uusi puolue", jonka ohjel­masta
j a järjestömuodoista on kes­kusteltu
useita - kuukausia Canadan
kaikissa ammattiyhdistyksissä ja
muissa työväenpiireissä sekä far­marien
järjestöissä, tulee perustet­t
a v a k s i . ensi kesänä. .Tervetuloa
keskustelemaan tästä ajankohtai­sesta
kysymyksestä.
Vähän aikaisemmin päivällä tar­joillaan
pääsiäisherkuksi erikoinen
laatikkopäivällinen. Tarjoilu alkaa
jo puolisella. Välilä voidaan juoda
kuppi hyvää kahvia ja kokous alkaa
kello kahdelta.
Artinjuk oli parhain
Humanite-lehden
maastojuoJtsussa
P a r i i s i . — Sunnuntaina maalis­kuun
19 päivänä suoritetuissa vuo­tuisessa
sanomalehti Humaniten
järjestämässä maastojuoksussa 8
kmn matkalla tapahtui sellainen
yllätys, että voittajaehdokas ja 10
kmn Neuvostoliiton ME-mies Peter
Bolotnikov jätettiin kolmanneksi.
Voiton sai NTliiton Artinjuk a-jalla
24.31. Kilpailu oli äärimmäi­sen
ankara, sillä Puolan Zimny hä­v
i s i A r t i n j u k i l l e vain kaksi sekun­nin
kymmenestä. Bolotnikovin aika
oli 24.49.
nienkollehin voittajaa Lauritz Ber-kärjessä
nytkin ovat'vanhat teki- gendahlia sekunnilleen puoli tun-jät,
Hakulinen (jonka piti siirtyä Uia. Iladat olivat suomalaisille ou-lepoon
tänä talvena j a j o l l a har-i «oja, jotka olivat oppineet Oulun
joitus lienee sitä katsoen kesken-! y:in. hiihdoissa painelemaan tasa-eräinen).
Hän siirtyy sivuun kaik-1 tahtia järven jäällä. Ihmeellisiä o l i -
kein aikojen mainehikkampana te- vat Niskan Jussin hiihtämät hir-kijänä,
jonka manttelin perijää ei
näy. Muina tekijöinä on nähty
Räsänen, mailmanmestri ja Suo­menmestari
Kalevi Hämäläinen,
Pelkonen, Eero Kolehmainen, Arto
Tiainen, Simonen, Söyring j a edel­leen
joitakin muita. Pikahiihtäjiä
on ollut nuoria kuten Mäntyranta,
Alatalo, Pesonen, Hiiva, Väisänen,
iiuhtalan veljekset jo monet muut.
Näistävtäytyy toivpa uusia tulevai­suuden
tekijöitä myös pituushiitoon
aikanaan. Kun puhumme mäenlas­kusta
täytyy sanoa etta Suomi
pikkuisena maanti edelleekin > puo­lustaa
kuuluisaa viime vuosien jnä-muajat
30 km. 1.34.10., 20 km.
tasan 57 minuuttia jolloin 5 kmn
väliaika oli 13.30. Vielä yhä 40
vuotiaana 1930 hän lykki Haminas­sa
10 km. 25.50. mutta Vakkari oli
sekuntia parempi. Ne olivat har­tiavoimilla
ja loistokeleiilä lykitty­jä
,aikoja. Esim. 30 km. ajasta pu­hutaan
mutta on kai moni j a his;
torioitsijätkin unohtaneet että Jus­si
Ritola 1893 Helsingin edustalla
maaliskuun . hangilla' lykki hirmu-ajan
1.17.38. Se on ollut j o tuulen
huminaa korvissa. Kovaa meni
murtomaalla viime talvena Arto
Tiainen 50 km. 2.38.39. Laskckaapa
huviksenne kuinka paljon tulee
keskiaikaa aina peninkulmaa koh­den
niin huomaatte että lujaa on
menty. Nyt joku voi kysyä että;
saavuttaa^moja aikoja kun nämä
entisajan tasamaghiihtäjät silloi­silla
välineillään ja^kunnollaan.
Uskon vakavasti että jos tämän het­ken
maailman suurhiihtäjät voisi­vat
kokoontua yhteen samaan kil­pailuun
tasamaalla lentokelillä ku­ten
Niskat ja Koskenkorvat ja
muut hirmut aikoinaan, nämä ny­kyiset
hiihtäjät nykyisellä tieteelli­sellä
valmennuksella j a paremmilla
voiteillaan ja välineillään kyllä
hiihtäisivät vielä parempia aikoja
j a varmaa myöskin olisi että ta-samaanmenijät
jos olisivat nyt t i ­laisuudessa
pääsemään samanlaisel­la
valmennuksella ja nykyisillä vä­lineillä
sekä voiteilla hiihtämään
hiihtäisivät varmastikin . parempia
aikoja, joita aikoinaaQ hiihtivät
loistbkeieillä tehdessään satumai­silta
tuntuvat tuloksensa omalla
ajallaan, j a välineillään.
Hauskaa kevättä kaikille j a suur­juhlissa,
tavataan jos hengissä vie­lä
ollaan. — Tekonimus. - ..j .
Toronto, — Tässä nyt ei kuiten­kaan
ole^ tosi vaillinki kysymyk­sessä,
vaan vaillinki tapahtui Dou:
haalin näyttämöllä täkäläisten
näyttelijäiden esittämk'nä. Tämän
komedian on kirjoittanut akatee-miko
Mika Waltari. Näytelmän juo­ni
keskittyy Uy. Imupainepuristi-men,
tai oliko se Imupainepuristin
Oy:n johtajan yksityiselämässään
tuhlaavasti käyttämiin- liikkeen ra-hoihm.
Lukuisat naisystävättären-sä
ja »heille ostetut kalliit lahjat
saivat pian muutaman miljoonan
vajauksen tehtaan tileihin j a t i l i n ­tarkastajat
olivat tulossa. Konttori­päällikkö
kuitenkin pelastaa tilan­teen
hetkeksi, mutta vaillinki on
kuitenkin olemassa ja ennenkum
esitys on loppuratkaisussaan on eh­tinyt
tapahtua paljon kaikenlaista,
mutta kuitenkaan lopussa ei ke­tään
hirtetäkään.
Tusinan verran näyttelijöitämme
vei^ tämän komedian tyydyttävästi
läpi muutamat jopa loistoavasti.
Pientä muistamattomuutta tosin
alussa huomasi, mutta huomioita­koon,
se alkuhermostuneisuudeksi.
Yleisvaikutelma oli hyvä ja salin-:
täytemen yleisöön: se jätti miellyt­tävän
vaikutuksen ja tätä edelsi
jo monin paikoin illan kuluessa
edelsi annetut, suosionosoitukset
kesken parhaimpia "makupaloja";
Lavastus oli kylläkin asiallinenj
näinkin suuren yhtiön johdon huo­neet
saisivat olla hieman ylelli-sempia
ja nykyaikaisempia. Tämä­hän
olisi kyllä korjattavissa ja ha­lua
siitä kulissimestareilta puuttui­si,
mutta syy': lienee liian pienessä
"määrärahoissa". Näyttelijöistä
seuraavaa:.
Konttoripäällikkönä näimme
Henry Huhtasen. Tässä oli tosiaan
sellainen suoritus, joita harvoin
haalillamme nähdään. Hänen osan­sa
kuului olla aivan pikkutarkan
täsmällinen, jopa naapurit täsmä­sivät
kellonsa hänen tulonsa ja
menonsa mukaan. Liikkeen menes­tys
oli ensimmäinen ehto hänen
elämässään ja sitten vasta voi. aja­tella
omaa elämäänsä ja.vaimoaan,
joka kärsi miehensä pikkumaisesta
tarkkuudesta j a jopa kelloon kat­somisesta
.aviovuoteessakin. Hen­ryllä
oli tosiaan voitokas iltansa.
Äänenkäyttö hyvä, maskeeraus sa­maten,
j a koko ilta meni häneltä
kuin nastaan. Mielellämme annnam-me
hänelle kolme tähteä.
Tuhlaavaista johtajaa esitti Aarto
Latvala. Pienen alkuhermostunei-suuden
jälkeen, josta johtui pieni
muistamattomuuskin^ alkoi häneltä
mennä kaikki tyydyttävästi. H i e ­man
leväperäinen johtaja naisseik-kailuineen
j a tuhlailuineen, mutta
hätä hänellekin tuli käteen; kun
liike oli menossa konkurssiin^:Kont­toripäällikkö
kuitenkin hänet usein
pelasti ja meinasipa vielä uhrautua-kin,
ei niinkään johtajan, kun'"ra­kastamansa
liikkeeTT puolesta. Aar­nolla
oli hyvä naamiointi ja ääni­kin
hyvä, mutta ehkä hitaampi
puhetyyli toisi selvemmin vuoro­sanat
ulos. Kiitos Aarto. Kaksi täh­teä.
•, • •• •• •. -••
Laskuttajaneitosena esiintyi ter­hakkaana
Nency Rasmus. Hänellä
ja lähetti-Timolla oli monta her­kullista
kohtausta, sekä pientä juo­nittelua
koko ajan. Ressukka r a ­kastui
vielä konttoripäällikköönsä^
•kin, kun tämä "hummeriaikainen"
vie hänet muutaman kerran ulos.
Vakavampaa se ei kuitenkaan ole
ja siipiänsä polttamatta hän tästä
selviytyy; Kahden tähden esitys.
Vanhana liikkeen palvelijana,
kassanhoitajana, oli Matti Rasmus.
Melkeinpä isällisenä hän suhtautui
nuorempaan konttoripäällikköönsä
ja antoipa hienokseltaan neuvoja­kin
esimiehilleen ja konttorin pito-lellakin
hän oli yksi liikkeen tuki­pylväistä.
Lyhyempi osa, mutta
Matti vei sen läpi tunnetulla var­muudellaan.
Kaksi tähteä.
Sitten eräs illan suurista, lähetti-tullut..
Timo. Nuori Henry Tarviainen löi
itsensä läpi tässä kappaleessa ja
osassaan Teini-ikäinen juonikas ja
omia etujaan tarkoin katsova hel­sinkiläinen
juoksu-poika. Siinä on
yhdistelmä juonta, röyhkeyttä ja
tarpeen vaatiessa esimiehelleen
nöyristä nöyrin. Monet hauskuu­det
hän yleisölle järjestikin. Puhe
sujui nyt niinkuin "vanhanmaalai-seita"
ainakin ja koko esitys aii-
-toi lupauksen tulevaisuudesta näyt­tämöllä.
Isäänsä on poika
Kolme tähteä.
Johtajan ystävä, varatuomari
Heittona; esiinntyi Hugo Elimen.
Tämän pienen osan hän vei tunne­tulla
rutiinillaan* j a toivoisimme
näkevämme hänet toisten pitem-missäkin
osissa. Kiitos Hugo.
Vanda, johtajan ystävätär — E l ­sa
Romanoffilla on kyllä tempera­menttia
vaikka minkälaatuiseksi
vampiksi. Nyt hän johtajan rakas-tajarettana
esiintyen auttoi loista­vasti
liikettä menemään perikatoon.
Monen "korut j a tui'kikset, . joita
johtaja hänelle lahjoitti, eivät ol­leet
pikkueriä siitä vaillingista.
Hyvä suoritus ja kaksi tähteä.
Rouva Ryhtilänä, konttoripääli-kön
rouvana esiintyi pitkästä air
kaan Anette Hewlett. Hänellä o li
ehkä vaikein osa tässä kappalees­sa.
Tarkkuudestaan 'tunnettu avio­miehensä
rinnalla hän rupesi epä-.
röimään rakkauttaan tähän j a näin­ollen
etsimään ymmärtämystä muu-altai
löytäen sitä muka eräästä
taiteilijasta. Tämä kuitenkin o l i
oman sydämensä pettämistä ja
lopulta hän itsekin sen huomasi
päätyen lopulta oman aviomiehen­sä
syliin j a silloin ei tämäkään
enää katsonut kelloa. Oikein hyv,ä
esitys ja toivoisimme samoin nä­kevämme
Anetten useimmin näyt­tämöllä.
Kiitos j a kolme tähteä.
Kuvioteräksen johtajana ja kap­paleen
jännityksen laukaisijana
oli Sulho Perälä. Vaikeuksiin jou­tunut
liikemies, joka ei voikaan Or
saitaan täyttää sopimusta Oy. I-mupainepuristimen
kanssa ja
näinollen pelastaa johtajan jou­tumasta
käpälälautaan tekemänsä
vailingin takia — sekä pelastaa
koko liikkeen. Pieni, mutta tyydyt­tävä
suoritus.
A. Kettunen ja O. Tyyskä esit­tivät
työläisten vaatimuksen teh­taan
puolelta ja taiteilija Aapolan
osan vei kappaleen ohjaaja Eino
Tarvainen. Tämä taiteilijan osa oH
pieni, mutta Eino vei sen tuunne-tulla
taidollaan esiintyen siinä mu­ka
viettelijänä yrittäen saada kont­toripäällikön
rouvaa kelkkaansa.
Arkaluotoisena hän kuitenkin pel­kää
ottaa riskiä j a näinollen kyko
juttu tuomittu epäonnistumaan.
Ohjaajana Eino myöskin onnistui
täydellisesti. Tämä näkyi kaiketi
parhaiten nuorempien esityksistä.
Moifemat Henryt olivat tästä hy^
vänä esimerkkinä^ja varsinkin isän
työ näkyi nuoremman Henryn suo­menkielessä.
Kiitos Eino, hyvästä
ohjauksesta ja anamme Sinulle
mielellämme kolnie tähteä.
Näytännön päätyttyä j a väliver­hon
sulkeuduttua olimme salin
puolella nähneet taas hyvän esi­tyksen.
Ollenkaan unohtamatta si­tä
tosiseikkaa etta kaikki näytte­lijät
ovat työnsä ohessa käyneet
monissa harjoituksissa ja uhran­neet
monikin pienei^ vapaVaikansa
meidän kaikkien katsojien iloksi
ja nautinnoksi. : Kiitokset kaikille
meidän katsojien puolesta, jotka
osallistuitte tämän esityksen onnis­tumiseen.
Tämä kappale tulaan esittä­mään
vierailunäytäntönä Sud-buryssä
tulevana huhtikuun 9:nä
päivänä keilo 2. Täyttäkaäpä sil­loin
sikäläiset teatteriysiävahnihe
haalinne tupaten täyteen. Lu­paan
ettette tule pettymään,
ettekä ainakaan — itkemään.
South Porcupine. — Keväinen
tervehdys täältä kulta-alueelta. A u ­rinko
on alkanut lämmittää säteil­lään
näitäkin ylämaan asukkaita ja
nuo vähäiset lumet, joita tänä tal­vena
tuli, ovat alkaneet sulanaaan,
että kaikesta päättäen pian alam­me
kuulla sammakoiden kaunista
laulua noista kevätvesien tekemis­tä
rapakoista.
Mutta ennen kesää on vielä mo­nia
touhuja näillä järjestöihmisil-lä,
sillä kulttuuri-ihminen ei yk­sinomaan
elä leivästä vaan vaatii
jotakin josta' voi joukolla nauttia
noin Tiiinkuin' välipaloiksi; kokoon­tua
keskuselemaan päivän ~kysy-myksistä
ja kuulumisista. Jokai­nen
päivä tuo tullessaan uusia teh­täviä,
joiden nojalla sitten nämä
elämänvuodet vierivät.
Ensi sunnuntaina on sitten ne
mahtavat kalkkunapäivälliset tääl­lä
Eteläpään haalilla. Emäntämme
ovat kovasti touhunne&t tässä asias­sa.
Oh katsottu, että ruokailuväli­neet
olisivat kunnossa j a että ne
kaukaisesta lännestä tuodut linnut
saataisiin' ntahdollisimman muka­vasti
kansan-nautittavaksij sillä on­han
aikakin''•siihen sopiva, koska
on pääsiäis-sunni^tai ja paastoai-kakin
ohitse; vaikka nämä suoma­laiset,
joille etui^ssä tätä päiväin
Iistä laimetaan, eivät juuri lopeta'
lihan sycftnistä rtiinään vuoden ai­kana
mutta silti heillä on vakava
aikomus pääjitä :; osalliseksi siitä
taivaan valtakunnan ilosta, vaikka
eivät osaakaan paastota. Mutta
iloksi muuttuu jokapäiväinen elä­mä
kun saa kunnollisesti purasta.
Ainakin juhla-aikana ja sitä var­tenhan
tämäkin päivällinen on jär-jestettJ^
Päivällisille odotetaan
vieraita aina ulkokyliä myöten ja
syöminen aloitetaan kello 12. Sa­massa
yhteydessä saa ajankuluksi
pelata joitain seurapelejä. Terve­tuloa
näihin iloihin!
Kuoromme kevätkonsertit lähes­tyvät
myöskin. Viimeisen päätök­sen
mukaan niitä tullaan viettä--
mään seuraavasti: HufitikuUn -Ift . -
päivänä Timminsin haalilla ja siÄ;';
seuraavana sunnuntaina, eli huhti*-:
kuun"23 päivänä täällä Etfeläpfiän^
haalilla. Näihin tilaisuuksiin tul­laan
varaamaari hyvin alTokas ja
monipuolinen musiikkiohjelma jä
tätä puolta kun ajattelee, niin kah-nattaa
saapua näihin konserteYÖfn
pitempienkih matkojen takaa.
Täällä kultaperukalla oh jatku»:,.
vasti vietetty {riisikynmienvuo,<|{|};^ _
juhlia ja^niitä tullaan viettämään'
edelleenkin. Edelliskesänä oU jiiHi "
_ l a t _ tässä Eteläpäässä nyt hiljan
vietettiin juhlia MclntyjBC kaivok-'
sella. Ensi kesänä tullaan viettä­mään
Timminsin kauppalan viisir;..
kymmenvuotisjuhlia ja kuten edjMt-^j_
tajakokouksen päätökset kuuluvat,
tullaan viettämään myöskin eHsi-syksynä
CSJn viisikymanenvuotis-juhlaa.
Tässä hiljattain kysyin :
erästä tuttavaani liittytmään ijäi> -
jestömme jäseneksi, m u t t a bän.M
kertoi ajattelevansa suurempia ,^si-oita
kuin mitä järjestönune on.
Olin yllätetty koska järjestönttöAi
on aina ajanut periaatteessa suuria /
ediistysmielisiä asioita joiden tul5k.<>
sena nyt niin monet työläiset 'saa-.;,'
vat nauttia t.vöväen taistelutulqk:.;
isista. Muistan ajan jolloin vaadit­tiin
työttömyysvakuutusta. Monta"
kertaa joutuivat järjestömme ihftii-'
set kirjoittamaan nimensä hiideiiv
kin vaatimusten alle. Samoin ; oli:
kysymys vanhuuden eläkkeestä-ja-.<
Yeteraanimme muistavat ajan., jpl;. v
löin taisteltiin 8-tuntisen työpäivän _
saavuttamiseksi. Ja sen jälkeen'
kovat taistelut tapaturmavakuutnk^'-
sen saamiseksi, joista on nykypäi».:
vien ihmiset saaneet nauttia. Mitkä
ovat sitten "suuria asioita" jos ei--
vät nämä. Kuitenkin kaikissa näis­sä
on järjestömme ollut mukana
vieden siinä loisinaan huomatta­vaakin
osaa. . ' . . . ,1
Mutta ajan kehitys tuopi tulles-. :
Jatkuu 4:llä sivulla
SUDBURY TÄYTTI
REILUSTI OSUUTENSA
Geraldton ja Beaver Lake nousivat myös osuutensa
täyttäneiden listalle; nyt on saatu 69 tilausta
Sudbury —lehtien kotipaikka
oli tänä vuonna suureminista suo­malaiskeskuksista
e n s i m mainen
h a n k i n t a osuutensa täyttäneistä
paikkakunnista. : Samalla .kertaa
nousi osuutensa täyttäneiden paik­kakuntien
listalle' Geraldton ja
Beaver Lake. Hyvää purjctuulta
rapioiden hankinnassa!
Kaiken kaikkiaan.. on Vapaus
saanut tähän mennessä 69 uutta ti­lausta
sillä viikonvaihteen aikana
tuli jälleen 18 uutta tilausta.
Nämä tilaukset saapuivat eri
puolilta maata seuraavasti:
Eino Lehtola 1, sanomalehtiko-mitea
6, Hilda Huhtanen 1 ja sai-rashuoltokomitea
1, yhteensä Sud-burysta
9 uutta tilausta. Sudbu-rysta
on siis tullut jo 24 uutta ti­lausta,
hankintaosuuden ollessa 22.
Emil Hankila, South Porcupine,
2 uutta tilausta.
Juho Nissinen, Toronto, 11 uutta
tilausta, ja hankintaosuudesta (22)
on nyt-toinen puoli jo täytetty.
Annie Heinonen, Geraldton,' .2
uulta tilausta. Hankintaosuus tuli
täytetyksi laOprosentti^sti sillä';
Geräldtonista on tullut 3 uutta ti* -
lausta osuuden ollessa 2. -
N. Grundsten, VVhitefisb 1 uusi
tilaus.
A. Pitkänen,, Port Arthur I ttusl'
tilaus. ••••
Evert Mäenpää 1 uusi tilava ja .
hankintaosuus (2) tuli täytetarksi.
Vaikka levityskampanja jatkttä K
huhtikuun loppuun saakka, niin ai- -
kaa ei ole kuitenkaan hokattavissa
sUIä tavoitteena on 250 uuden ti­lauksen
hankkiminen ja siitä olisi ->
pidettävä kiinni. Koettakaapa liy*
vät lukijat ja tilaajat ayustaa oman
paildcakuntanne asiamiehiä ja -nair
sia hankintaosuuksien täyttämises­sä
ja ylittämisessä. Se on hyödyl­listä
työtä työväenasian ja ' siis -
myös itse kunl^n yksityiseksi hy-'
vaksi. : .
A. K:noi|
KIITOS
Sydämellinen kiitos teille, ystävät, kun kävitte minua tervehti-'
mässä sairaalassa ollsssani. Kiitos' kukkasista, korteista ja lahjois-_,
ta'sekä puhelinsoitoista.
Kiitos Toronton osaston sairaskomitealle vierailuista luonani. -
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
AINO GUSTAFSON
578 Broadway Ave. Toronto 17, Ontario
HULDA LAHTINEN
(O.S. Jääskeläinen)
Nukkui .viime uneen Tort Arthurin St. Josephin sairaalassa
helmikuun 28 pnä 1961, sairastettuaan vuoden ajan. .
: Hän oli syntynyt Suomessa, Orivedellä, syyskuun 12 pnä 1882,-
ollen kuoUessaan 78 v.5_kk ja 16 "päivän ikäinen.
Hulda siirtyi nuorena Suomesta Amerikkaan mistä v. 1914
saapui tänne Järvienpäähän.
Lähinnä kaipaamaan jäi Kerttu Mattila perheineen sekä sisko
ja veli Suomessa,-laaja-ystävä- ja toveripiiri tiiällä Järvienpäässä. •
Sammui sydän mi sykki
rakkautta ihmisyyden.
Tunsi aatteen, jalon toveruuden,
rauhan valon.
Toverit.
Sun työtä elonvainiolla
~«i kuvata voi sanoin,
se'sydämissä kauan säilyy
puhtam, kirkkain valoin.
Helen.
Olit hyvä ihminen,
et unohdu surren. .
Kerttu,
KIITOS
Sydämellinen kiitos tovereille ja ystäville liuomaavaisuudes-tanne
Huldaa kohtaan, saapuessanne nhn; suurilukuisina saatta­maan
häntä viime lepoonsa.
Kiitos Annille ja Ellalle laulusta. A. T. Hiilille muistosanoista,
CSJ:n naisille kahvitarjoilusta haalilla. Kiitos kukkalaitteista, sep­peleistä
ja ösanottpkorteista. Kiitos kantajille, jotka teitte Hul­dalle
viimeisen palveluksen. ; -
Haluan myös kiittää kaikkia, jotka vierailivat Huldan luona"
sairaalassa, lähetrtlvät lahjoja, kukkia ja kortteja hänen pitkän:
ja väsyttävän sairautensa aikana;
Kiiltäen,
HELEN ESPEL.\ND
Port Arthur, Ontiirio