1959-04-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm
;,(Uit»T¥)' - Indeflendent',Labor
-Oiistuii-ot Fiimish. Canadians. ; ES-tablished
Növ: 6. 1917. Authorlzed
as second dass naali -. by.. the Post
• Office y Department", Ottawa. Pub-
S|lÄ^Sthricel|:wee^
Riursdays and' Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
•HmtStijyTr
Telephones:; Bus. Office OS. 4-4264;;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. iaclund. MaUlng.
; , (Ui t T¥) ' address: Box 69, Sudbury, Ontario.
iAdvertlsingirates^uponäappllcatioas
Canadassa:^' < 1 Vk. 8.00'6 kk. 4.25
.3 kk. 2.50
MidysvailbiKätKl Nrkr|9:00T(S?kk
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
fciifiiSiPlllii
p Totuuden etsmta
:|||J|JM|tolsmal^ iptuudesta perille.
immmmm mmmbmmmmmmmi^m
fliostra pröpa tietohin, on
^' totuudesta kiinnipitäminen miltei - mahdotonta.
m.
m:
m
m-l
i i •
K'.
Ottakaamme pari viimeisintä esimerkkiä. "Vasta muutama-
päivä sitten tiedoitettiin rajan eteläpuolella, että Sacco
ja Vattzetti-juttu tulee uudelleen käsiteltäväksi sen syyn
vubksi: kun yleisesti uskotaan, että heidät teloitettiin kolmi-ieiikyni^
vuotta sitten syyttöminä ihmisinä silloin vallinneen
"ulkomaalais vastaisen hysterian ilmapiirissä".
. Mutta kuinka paljon onkaan hyväuskoisia ihmisiä, jotka
todella uskoivat Suuren Rahan kontrolloimien uutistoimistojen
silloisia valheita, että Sacco'jä Vanzetti olivat pahamaineisia
rikollisia? Ainoastaan työväenlehtien lukijat ja kan-naltajat
saivat silloinkin tietää totuuden! Mutta miljoonat
niuut joutuivat tahtomattaan tarkoituksellisten valheitten
harhauttamiksi.
Toisena esimerkkinä voimme ottaa Tiibetin entisen hengellisen
hallitusjohtajan, 23-vuotiaan Dalai Laman tulon Intiaan.
Joidenkin iieille itselleen parhaiten tiettyjen seikkojen
vuoksi Intian suurlehdet myönsivät vasta lauantaina huhtikuun
4 pnä, että Dalai Lama oli juuri "päässyt punaisia vai-noojiaan
pakoon" rajan yli Intiaan. Mutta Pekingin radio tie-doitti
jö kaksi päivää sitä ennen, että Dalai Lama oli tullut
pakolaiskapinallisten mukana Intiaan.
Mikä on totuus? Meillä ei ole siellä ollut omaa silminnäkijää,
mutta Nevv Delhistä, Intiasta, huhtikuun 2 pnä lähetetyssä
AP:n uutistiedossa kerrottiin seuraavaa:
"...Intian ulkoministeriö on nolattuna ja jossakin mää-rfin
horjahtanut" siitä kun Peking sai tiedon tapahtumasta,
i sanoo itsenäinen Indian Express.
" V "Tämä lehti sanoo 'kumoamattomaksi todisteeksi' sitä,
että kiinalaiset ovat voineet päästä selville salakielen avaimesta..."
< ^
Mikäli me voimme käsilläolevien tietojen perusteella
..päätellä, Dalai Lama saapui Intian rajalle maaliskuun 31 pnä.
Jö maaliskuun 29 pnä oli hänen edustajansa tullut rajan yli
' ja anonut poliittista turvapaikkaa Dalai Lamalle. Dalai Lama
' jav kahdeksan henkilön seurue ylitti sitten rajan tiistaina,
maaliskuun 31 pnä. Heitä vastassa oli intialainen viranomainen,
joka oli saapunut paikalle Tavvangista. Myöhemmin
saapui rajalle Laman seurueen pääosa, noin 80 henkeä. Nämä
" tiedot perustuvat Suomen virallisen^ tietotoimiston STT.n ja
myös Reuterin uutistietoihin.
Mutta miljoonat ihmiset Canadassa ja Yhdysvalloissa
-ovat pahaa-aavistamatta joutuneet tässäkin pinnallisesti viat-
; tomalta näyttävässä asiassa Suuren Rahan valheen pauloihin,
r Tämä sellaisenaan korostaa jälleen työväenlehtien tärkeyttä
ja merkitystä itse totuudenkin puolustajana. Se on
^myös yksi tärkeä seikka, miksi meidän tulisi tehdä kaiken
r voitavamme huhtikuun 15 pnä alkavan levityskuukauden ai-
1 kana uusien tilausten hankkimiseksi Vapaudelle.
''Guatemalan" hevoskuuriako?
Tiibetissä tähän asti vallinneen orjuuden, moniavioisuu-
3 den ja muun jälkeenjääneisyyden häviämisen pelossa yö-
: unensa ja sielunrauhansa menettäneet Suuren Rahan lehtien
toimittajat syytävät _^näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina)
: V tulta ja tulikiven käryä pienen Irakin poliittisen pään me-
- noksi vain siksi, kun Washingonin herrat eivät ilmeisesti tyk-
. kää tämän pikkukansan viimeaikaisista edesottamisista.
On se todella kummallista hommaa kun ne Suuren Ra-
• ; han lehdet, jotka vuodattavat krokodiilin kylmiä kyyneleitä
^ "Kiinan hyökkäyksestä" omassa maassaan. Tiibetin kapinan
V si^tukahduttamiseksi, kiihoittavat ja yllyttävät- maailman yleis-
^^^^^^i Irakiin tehtävää ulkomaista!:
h^^ Jos mikään, niin juuri.Irakin tapaus pal-i
jastaa Suuren Rahan lehtien kurjan tekopyhyyden Tiibetin
' "puolustamisessa".
, Washingtonista viime maanantaina lähetetyissä uutistie-;
- doissa kerrottiin, että Yhdysvaltain hallitusviranomaisia
- "huolestuttaa Irakin tilanne enemmän kuin liittolaisten eri-mielisyys
Berliinin kysymyksessä."
Z ' Saman uutistiedon mukaan Yhdysvaltain valtiosihteerin.
; (ulkoministerin) erään apulaisen kerrotaan selittäneen, että
; kysymys on kerta kaikkiaan Irakin sisäisistä asioista. Irakin
tilanteesta Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen sanotaan
* osoittavan, että. Irakin pääministeri "Kassem ei ole vain
* kommunistien välikappale, vaan hän itsekin on hyvin lähellä
] kommunismia" . . -^etta Irakissa voivat komnvCTnistit ottaa
; vallifn milloin tahansa. Kuten -näkyy, kysymys on yksin-
; omaan Irakin sisäisistä asioista. Irakin pääministeri Kasse-
.1 ^inia "syyietään" kommHnistisuudesta ja selitetään, että Ira-
' kin kansa on tekemäisillään poliittisessa mielessä jotakin sel-r"
Iaista, mikä ei sovi Washingtonin herrojen piirustuksiin.
Kaiken tämän vuoksi on mainitiin uutistiedon mukaan
j koko "Länsi-Euroopan öljylähde Kuwate" vaarassa siinä
^.määrin, että amerikkalaisille öljyparooneille annettiin ohje:
"Jos' teillä on yhtään osaketta (nimeltä mainitussa öljy-yhtiössä),
myykää ne." *
* '* *
1 ' ' "Ainoana pelastuksena tässä tilanteessa",- jatketaan ky-
' seisessä uutistiedossa, on "Guatemalan menettelyn hyväksi-'
.käyttö".
; , - "Guatemalan" menettelymuoto on hyvin tunnettu. Kun
- Guatemalan kansa valitsi joitakin vuosia sitten hallituksen,
„ mikä ei miellyttänyt eräitä amerikkalaisia suuryhtiöitä, vii-t,
meksimainitut järjestivät valtiovallan suosiollisella avulla
\ vallankaappauksen Quatemalassa. Tätä samaa "hevoskuuria"
'^1 , ; suositellaan' nyt julkisesti Irakille! •'' " ' ,
'^l;'''Mutta toisin kuin^GuatemalaV Irak ei~ole välittömästi yh- '
1. dysvaltalaisten pys.symiesten käden ulottuvilla. Siksi olisi
^ kuulema saatava likaisen kenttätyön tekijäksi joku ostetta-i"'/;''\|>
y*®5?f?^®^^'' ! ^ ^ " f " H ^ " Ja katso, sellainenkin mahdollisuus
Äy'4?4(??V"*iss^ Mainitussa .,Washingtdn'in-uutistiedossa kaaVäil- -
Viikkoa täysarvoisia .ityöttömyysya-kuutusmerkkejk
viime vuodelta kirjassani..'
Sen perusteella sain; työttöi
myysvakuutiislaltoksen ;sBesonW^
tusta 13 viikkoa' $30.00 viikossa. Sitten
avustus .'lopliul ja haluaisin tietää,
miksi sitä, e i maksettu 22 viikon
äjaita: nilnkuinf emien yllämalriittu-jeii
mei^lckieni perusteella; Mttä on
syyliä tänä talvena k im sitä maksettiin
niin lyliyeltä ajalta Ja, kenen
puplefenTDllsr; ^äktiutjuk-sen
ysaannin iiihtära;.^
kertaa ^ä^äl^lhfen^
sia? -—. "netoa ihäluaya;.
Vastaus: Voimassa olevien säädösten
mukaan työttömällä työläisellä
on oltava kirjassaan vähintäin 15 v a -
kuutusvllkkoa vilibiB vuodrai maaliskuun
.31 päivää edeltäneen lauantain
jälkeen. Tämän perusteella teille
maksetaan työttömyysvakuutusta y h deltä
vUkolta .jokaista kahden viikon
merkkiä kohti,ja vähintäta 10 viikon
ajan.
Ifoisaalta. jos nautitte työttömyysvakuutusmaksuista
viime vuoden
toukokuun 15 päivää seuranneea lauantain
jälkeen, niin teille maksetaan
vakuutusta vähintäin 16 viikon ajan.
Jos ette ole tyytyväinen vakuutus-toftniston^
päätökseen,—niin - tie - voitte
esittää ; vetoomuksenne vakuutustoimiston
kautta, että asia tulisi Board
of Refereesln käsiteltäväksi. Tämä
on tehtävä 30 päivän kulutesa ja päätös
on yleensä sitova, mutta määrätyissä
tapauksissa voi vedota tuomarille.
Sesonkivakuutusta maksetaan tavallisesti
vain huhtikuun 15 päivään
saakka, mutta esimerkiksi viime keväänä
sen maksuaikaa pidennettiin
kuudella viikolla ja oletamme että
samoin tapahtuu (tai pitäisi tapahtua)
tänä vuonna, vaikka sitä el ole
vielä tarkemmin tiedoltettu.
länsivallan - iiikbininisterit ;,alle-,
kirjoittivat- Wasli'ing(onissa ni-(
NATO) pernstamisaslakirjaaa.
itänävpahaenteisenä ja kolkkona
merkiupälyänä julkaiseinme ^: hie-man5
lyhennettynä V; Äi-dätovs-kin
kirjoittamap jä SIBn välittämän
katsauksen/ jossa . tehdään
rUlinipäätä^
vuötiskäudelta.
Atlantilla on
ollut myrskyä
New York. — Atlannilla raivon
neet kovat myrskyt ovat myöhästyttäneet
useita laivoja ja pakottaneet
yhden laivqn palaamaan lähtösata-maansa.
Cunardin yhtiön jättiläisalus on
12 tuntia myöhässä matkallaan New
Yorkiin. Laivassa on useita henkilöitä,'
joiden on määrä olla mukana
Washingtonissa torstaina alkavassa
A-sopimusroaiden kokouksessa.
Heidän joukossaan on järjestön
pääsihteeri Paul-Henri Spaak, Belgian
ulkoministeri Pierre Wigny ja
Luxemburgin ulkoministeri Eugene
Schaus. i
Amerikkalainen matkustaja-alus
Constitution on jo 24 tuntia myö-hässsä
samoin America-niminen a-lus.
Argentiinalaisen 11,300 tonnin v
luksen Rio Tunuyanin oli tultava
maanantaina New Y o r k i i n kärsittyään
kovassa myrskyssä vaurioita.
— Ensimmäisen leikkauksen, jossa
nukutusaineena käytettiin eetteriä,
suoritti tri Crawford W. Long V; 1842
Jeffersonissa, Yhdysvalloissa.
laan näin: "Muille arabimaille
olisi varattava riittävästi lentokoneita
ratkaisevan iskun antamiseksi
Irakille. Koko jupakan
pitää ratketa 72 tunnin
kuluessa.
'•Tämän tehtävän ilmeisenä
ehdokkaana on presidentti Nasser
. . i Luonnollisesti hänen
puoleensa ei ole vielä käännytty,
vaikka uskotaankin, että
hän haluaisi ottaa haltuunsa
Irakin.
"Hintana länsimaille on jä-lellejääneitten
maitten kansallinen
vihamielisyys, mutta se
on maksettava, sanoi tiedoitta-jani.
Hintaan sisältyy myös se,
että annetaan eversti Nasserille
oikeus sulattaa (absorb) Irakin
Öljyrikkaudet — se innoittaisi-
häntä, yritykseen. Turkki,
Irakin toinen naapuri, esittää
siitä vastaväitteitä..."
Tällä tavalla ovat siis pullat
uunissa Washingtonista katsottuna.
Ne eivät'juuri pala eivätkä
paistu — mutta sitä "Guatemalan"
hevoskuuria olisi
kuitenkin annettava Irakille,
jos saadaan lahjuksia luvaten
Nasser suostumaan likaisen
työn tekijäksi, jos luullaan, että
Irak voidaan kukistaa kor-'
keintaan 72:ssa tunnissa,' ja jos
Nasserille voidaan antaa "vain"
sen verran sotilaslentokoneita,
että hän voi kukistaa Irakin
määräajassa, mutta ei muodostu
kuitenkaan vaaraksi sen paremmin
Israelille kuin muillekaan
länsivalloille. Vai sanotaanko
jo Israelillekin, että
"Mauri on työnsä tehnyt, Mauri,
saa nyt mennä?"
Kauniita piirustuksia niiltä,
jotka,ovat niin kovasti itkeneet
Tiibbtislä. . , J ' '
Kymmenen vuotta sitten allekirjoitettiin
Washingtonissa uisi A n ulkoministeriön
juhlasalissa Pohjois-
Atlantin liittoa ; koskeva sopimus.
Tilaisuus oli erittäin juhlallinen.
Ulkoministerit pitivät puheita ja
allekirjoittivat asiakirjan kultaisella
kynällä.
Jokaiselle puheenvuorolle, oli
sitten puhuja US A n tai Luxemburgin
edustaja, oli varattu aikaa v i i si
niinuuttia. Tällä haluttiin korostaa
sopimuksen kaikkien osanottajien
ehdotonta tasa-arvoisuutta j a niiden
yhtä suuresti vaikuttamaan sen
kohtaloon . . .
Puheet olivat kuitenkin monisteita,
joihin kukin puhuja oli tehnyt
vain pieniä tyylillisiä muutoksia.
Niissä sanottiin, että NATOn
perustaminen muodostaa kääiine-köhyän~
historiassa,~että-täntiä järjestö
oin rauhan j a edistyksen välikappale,
että se suojelee ^ansoU
"hyökkäyksiltä".
Jo silloin ihmisten ajatuksissa
syntyi mielekäs historiallinen vertailu.
Solmiessaan huonomaineisen
äntikominternpaktin natsipuolueen
ulkommisteri Joachim Ribbentrop
käytti lähes samoja sanoja: "Tämä
on käännekohta kaikkien kansakuntien
taistelussa niiden halutessa
säilyttää järjestyksen ja sivilisaation
tuhoavia voimia vastaan . . .
Tämä sopimus on rauhan tae koko
maailmalle".
Kuluneet kymmenen vuotia ovat
osoittaneet, miten perusteellisen
oikeassa neuvostohallitus oli sen
varoittaessa vuonna 1949 kansoja
siitä, että Pohjois-Atlantin sopimus
vetää maailman suljettujen sotilas-ryhmittymien
vaaralliselle tielle,
antaa ihmiskunnan kannettavaksi
kilpavarustelun raskaan taakan sekä
synnyttää epäluottamuksen i l mapiiriä
ja kansainvälistä kireyttä.
Kiivitelmat romahtivat toinen toisensa
jälkeen: valheellinen väite
s o p i muksen puolustusluonteesta,
legenda siitä, että se lujittaisi so-^
pimuksen .jäsenmaiden tury^lljr,
suutta, satu uudesta "Atlantin yhtenäisyydestä",
taru NATOn jäsenvaltioiden
tasa-arvoisuudesta . . .
USAn kongressin jäsen, republi-kjTJÖituspäivänä:
Amerikan^^ Y
valoista' tilli^^-v
mi .-- , . '
SAVIJM.OILLA
\ NATO, tämä suuri soUlasliitto,
johon: kuuluu valtava alue Cana- :
:;dästi^.|K^^
jaan, oh rakeiuettit savijaloille, v
Pohjois-Atlantin hyökkäyshenki-nen
vältloryhmittymä rakentui
: peiin pohjin virheeliisillelaskel-
_ mille, että ; Yhdj^vallolUa rdlisl
^ {lelussaan
ja että' 'Voiina-asemansa*' nojalla
USA voisi JsuielliEi ehtonsa Neuvostoliitolle
ja muille sosialistisille
maille.
Jo pitkät ajat ovat kaikki tien:
heet, että tällaiset; suunnitelmat
rakentuivat heikolle perustalle.
Yhdysvallat on nyt huomattavasti
kauempana maailmanherruudesta
kuin 1949. Mitä tulee muihin A t lantin
liiton maihin, n i i n USAn sotilasapua
j a siitä aiheutuvat sitoumukset
ovat kahlinneet niiden oma-aloitteisuuden
sekä pakottaneet ne
laahustamaan USÄn sotaministe-riön
vankkurien perässä.
Nykyisin NATOon kuuluu 15
maata. Amerikkalaisten tilastotie-
Rva
kavalsi jatkuvasti
vuosi
Helsinki. "Ei näin isoa juttua
niin pian selvitellä sanoi rouva Karin
Sauramon kavallusjuttua tutkiva
varatuomari N. Isotupa viimo
perjantaina. Viime lauantaina tuli
myös päätettäväksi se, että julistetaanko
kavaltaja vangituksi vai lasketaanko
hänet vapaalle jallalle. 32
miljoonaa markkaa sotaorpojen varoja
kavaltanut rouva Sauramo on
kolmisen viikkoa kestäneiden kuulustelujen
aikana ollut varsin vaitelias
sillä mitään vihjeitä siitä, mihin
hän on rahat käyttänyt,, e i ole
lipsahtanut hänen huuliltaan. Sen
sijaan hän tunnustaa, auliisti kavalluksen
suorittaneensa* mutta valittaa
"muistamattomuutta" niiden
käytön suhteen.
Jutussa on kuulustelua varten pidätetty
myös rouva Saua-amon veli,
tarkastaja A; Karmavaara Tikkurilasta.
Hänkin on'^ollut perin vaitelias,
mutta myönsi viimein saaneensa
rahoista: sisarensa kautta 230,-
000 markkaa.
S Ä Ä N N Ö L L I N ^ K A V A L T A JA
Suoritettu tarkastus osoittaa SaUr
ramon kavaltaneen vuosittain säännöllisesti
noin 3 miij. markkaa. Vielä
tämän vuoden tammikuussa hän:
kavalsi 800,000 mk^ mutta niidenkin
kohdalta-hänet on vallannuf^^uis-tlnmcnetys".
Hänen -ja miehensä, eversti Lauri
SauramonV yhteisen; pesän :arvoksi
on arvioitui 4—5 milj. mk, joten 32
milj mkn kavallussummaa ci ole
voitu sijoittaa osakkeisiin, autoihin
vtms. Poliisin j a ; kuulu~steltavan
vaietessa valetaan .kannuja ja nyt
on jo kerrottu mahdollisuudesta, että
kavalletut varat löytyisivätkin
jonkun toisen henkilön hallusta. -
:vNiinikään kiinnitetään huomiota
siihen, ettei aviomiestä^ eversti Sau-ramoa
ole kuulusteltu — ei aina-,
kaan siitä ole julkisuudessa kerrottu,
vaan.: aviomies jatkaaotehtäviään
Kuopion sotilaspiirin komentajani.
Kuulusteluja varten pidätetty ka-väliajan
veli, on tiettävästi elänyt
melko vaatimattomasti "sekatyömiehen,
tasolla;^ .Karmavaara tunnetaan:
Helsingin.; maalaiskunnassa.
Jossa hän asuu. kokoomuslaisena,
kuten sisarensakin ja tämän aviomies;:'
Hän; on kokoomuksen edustajan
rominaisuudessa;"Viertolan.:kan-sakoulun
johtokunnan puheenjoh
Sacco- ja Vanzetti-juttu
tutkitaan
uudelleen USAssa
Boston. — Yhdysvaltain osavaltion
Massachusettsin lakia säätävässä
kokouksessa tehtiin torstaina
aloite, että 32 vuotta ^itten
kuolemaan tuomittujen Nicola
Saccon ja Bartolomeo Vanzettin
asia oiettaisiin uudelleen käsiteltäväksi.
Tämä tapaus herätti kaikkialla
maailmassa suurta huomiota vuosien
1920 ja 1927 välisenä aikana.
Kumpaakin syytettiin kahden henkilön
ryöstömurhasta. Sacco toimi
sucdärinä ja Vanzetti yihanneskaup-piaana
eikä kumpikaan ollut Yhdysvaltain
kansalainen. Melko lyhyen
oikeudenkäynnin jälkeen heidät
tuomittiin syyllisinä kuolemaan. He
valittivat päätöksestä, minkä jäi,
keen juttua käsiteltiin kuuden vuo
den ajan eri .oikeusasteiss£i, kunnes
heidät 1927 teloitettiin.
Torstaisen aloitteen teki Alex-andre
J . Cella, joka sanoo olevansa
varma siitä, että ki{mpikin tuomit
tiin vain Ylidysvalloissä niihin aikoihin
vallitsevan ulkomaalaisvihan
takia.
Saccon ja Vanzettin tapaus nostatti
kaikkialla maailmassa vastalauseiden
myrskyn. Yhdysvaltam
Pariisissa olevaan suurlähetystöön
heitettiin pommi. Kerättiin 300,-
000 dollaria — suurin osa Neuvostoliitossa
— oikeudenkäyntikustannusten
maksamiseksi. Yleisenä mielipiteenä
oli, että kumpikin o l i tuomittu
vain sen johdosta, että he olivat
ulkomaalaisia ja että heidän
mielipiteensä olivat radikaalisia.
Massachusettsin kuviernpöri, joka
kuoli muutamia kuukausia sitten,
kieltäytyi loppbun asti myöntämästä
tuomion täytäntöönpanon lykkäystä
j a miehet vietiin sähkötuol
i i n elokuun 22 päivänä 1927.
i Ji^yksist^äiDi-lNÄtÖii;';^
tioideh aineilla USAIla on 400
maa-' ja ilmavoimien tukikohtaa.,
Miicään|näistä 'tuBkohdistä-^^
pelkkä maakaistale, joka'ori'irroi;
tetfu Itaiiäh, Räiiskan täik^^
.vastoin inaan ' parlamentm suostumusta
puHuniättakaan kansan 'suös-tumuksesta;
ffn^^
siekäv äiyitSäii^ " ^ e ^
kalaiset kenraalit sitä haluavat.
Maailmaan on ^hyökkäysliittopoli-tiikka
..tuonut mustan ruton, ja jokainen
amerikkalainen tukikohta
on tämän taudin vaarallinen pesäke.
'~ y ^
500 MILJARDIA DOLLARIA
On laskettu NATOn sotilasmenojen
nousseen kymmenen vuoden
aikana yli 500 miljardiin dollariin.
Näillä rahoilla olisi voitu
muuttaa Saharan eräiiiaa kukoistavaksi
hedelmätarhaksi, poistaa
NATOn jäsenvaltioissa vallitseva
asuntopula ja työttömyys, kohottaa
huomattavasti kansojen elintasoa
.Atlantin Jiiton puitte
Mutta miljardit dollarit, punnat,
liirat ja frangit ovat hyödyttöminä
uponneet kilpavarustelun pohjattomaan
ja täyttymättömään
kuiluun.
Englannin sotilasmenot olivat
varainhoitovuonna 1949—1950 758
miljoonaa puntaa. Vuodeksi 1959
-^1960 niitä varten on määrä varata
1,532 miljoonaa puntaa. Italia
käytti 1949—1950 varusteluun 3Ö1
miljardia liiraa, nyt kymmenen
vuotta myöhemmin ne ovat jo 613
miljardia liii-aa. Tämä merkitsee,
että NATOlle on nykyisin uhrattava
entistä surempia summia niissä
maissa, joiden ministerit ovat
koristaneet nimikirjoituksillaan Atlantin
sopimuksen. >
Menot ovat siis valtavia, mutta
näköalat ovat erittäin synkät. US
A n puolustusministeri McElroy.
mainitsi äskettäin cdustajahuonees-:
sa, että. ne USAn länsieurooppalaiT
.set liittolaiset, joiden alueilla sijaitsee
USAn sotilaallisia tukikohtia
"ovat tavallaan USAn puskurivaltioita,
joiden on Qtetlaya Vas;
taan ensimmäisen iskun paine".
Tällä tavoin huolehtivat Washing-tonin
herrat NATOn sopimuskump-päniensa
tui'vallisuiidesta! He ovat
valmiit puhtain ömintuhnoin uhraamaan
heidät kolmannen maailmansodan
jumalille. '
Mutta Yhdysvallat ei.itsekään si-:
jaitse . missään Mars-planeetalla.
USAn ulkoministeri John Foster
DuUes osui ilmeisesti melko lähelle
totuutta sanoessaan, että Neuvostoliitosta
laukaistu manhertenvälineh
raketti saattaa lentää Amerikkaan
15 minuutissa. Mitä tule NATOn
länsieurooppalaisiin jäsenvaltioihin,
niin tällaisiin laskelmiin ryhdyttäessä
olisi paikallaan käj^tää sekun-tiniiittaria
. . .
Yhä useammat NATOn johtajain
paikoista annetaan Länsi-Saksan re-vanshisteille.
Nämä laskevat, että
Pohjois-Atlantin liitto on erinomainen
välikappale uudessa "Drang
nach Osten"-operaatiossa. Ei ole
sattuma, että entinen Hitlerin kenraali
Helmuth Stoedtke kommentoidessaan
erästä NATOn suunni-
IfNeuyöstb^
maaliskuun 29 pnä 1959 sanotaan,
että NATOn johtajat ovat näiden
/kymmenen, vuoden, aikanaiiaikaan-
.saaneet HyöIckäystQiminnaiU^^ sen,
että kansainvälinen ;tilanne on, nykyisin
paljon kireämpi ja yksikin
. J u u r i tästä ; isyystä-.i
man'; yleinen r mielipide nykyisin
n i i n ; [ voimakkaasti v}^
kilpayarasteliinlop
hoittai^jäi:iciihtyniää^ j a ratkaise-;
maan kiistakysymylcset. neuvottelutietä.
Lähisimäi|(^L|yiraIlinen taho
puhuu Irokoj ajäiffNATÖn puolusr;
tusluönteestä. Mi^si''ne sitten torjuvat
ehdotuksen hyökkäämättömyys-sopimuksen
solmimisesta NATOn
ja Varsovan sopiniuksen välHlä?
NATOn Kymmenvuotispäivä pn
synkkä juhlapäivä. Maailman yleinen
mielipide ei ole aikeissakaan
onnitella Pohjois-Atlantin liiton
johtajia, jotka ovat synkentäneet
kuluneet vuodet. Ihmiset korottavat
äänensä sellaisen rauhan puolesta,
joka on vapaa» hyökkäyslii-toista,
sellaisen rauhan puolesta.
j o k a merkitsisi ystäyyyttäJjL^^^^^^^^
mm
M; - K i n a a roA. ,
f , —^öhkol^lrturi;
: —^^•i^ ' isaiäni c o n : ; /
on •riiin;.Jiionia:|kuMha^
hänen on nu&uttava «pää kassakaapissa.
.'•;"':^';•^^^:^v • • •• ;
RÖYHKEYS
"Mitä isäni sanoi kun pyysit kätr
täni?"
"Hän yritti olla kohtelias", sanoi
Harold. "Hän sanoi minussa olevan
jotakin, jota hän ihailee."
"Sanoiko hän mitä se on?"
"Kyllä — röyhkeyteni."
KOKEMUS OPETTAA
— Isä, mitä tarkoitetaan ihmise<:-
sä asuvalla pedolla?
— istu äitisi uudelle hatulle» n i in
EDWARD JOHN PIRHISEN MUISTOLLE
Toi'onto. — Pääsiäismaanantaina,
maaliskuun 30 päivänä kello 10 a.p.
1959 Edward John Pirttisen hauta-jaistllaisDuteen
Trull:n hautaustoi'
mistolle oli saapunut suuri toveri-joukko
lausumaan vainajalle viimeiset
jäähyväiset ja saattamaan hänet
viimeiselle matkalleen. Hengellisen
toimituksen lisäksi CSJ:n Toronton
osaston pitkäaikainen sihteer
i ja vainajan hyvä yistävä toveri A .
Nummi kauniissa muistopuheessaan
kertoi vainajan elämästä, seuraavaa:
"Meidän hyvä ystävämme E d ward,
joka nyt lepää edessämme
viimeisessä majassaan näiden kauniiden
kukkien ympäröimänä, niin
monbt kerrat tästä lausui niin kauniita
lohdotuksen sanoja omaisille
ja ystäville; vaan nyt täytyy jonkun;
toiisen dttaa se tehtävä. Nyt kun
.olemme sanomassa viimeiset jäähy
väiset meidän ystävällemme ja toverille
Edward John Pirtliselle,
niin Fieh^^e paikallaan luoda lyhyt
kätöäuShaiien eibnsi^p^ Hän
lähti < synnyinmaastaan Suomesta
tänne Canadaan jo nuorena vuonna
1903 samassa toivossa kun niin
monet muut ennen häntä ja myöhemmin,
saada tyydyttävämpi elämä
mitä meidän k^iyhäAneraan vallan
alla oleva kotimaamme voi tarjota.
Tänne matkallaan'hän tapiasi
vaimonsa Marian, jonka kanssa.hän
solmi avioliiton v. 1905 ja perust.i-vat
oman kodin, jpta sitten täydensi
heidän kolme tytärtään Anni, Kerttu,
Eva j a poikansa Arthur, jotka
nyt myöskin ovat sanomassa viimeiset
jäähyväiset rakkaalle isälleen.
"Huoltaissaan j a hoivatessaan yhdessä
vaimonsa kanssa perhettään
j a kasvat laissaan lapsistaan kunnon
kansalaisia ystävämme Edward
John ei'koskaan vaipunut yksilöllisyyteen,
vaan aina hän ymmärsi
työläisten yhteen liittymisen Välttämättömyyden
ja niinpä yhtyikin
kohta ammattialansa unioon ollen
jatkuvasti yhtämittaisena jäsenenä
51 vuotta, niikä on esimerkillinen
saavutus. Myöskin hän ymmärsi valistus
ja kulttuurityön tärkeyden ja
oli meidän Järjestömme jäsen sen
perustamisesta alkaen toimien vuosia
osastomme puheenjohtajana ja
viim-iiset vuodet kunniapuheenjohtajana.
Toimiessaan .Järjestössämme
hän kauniilla ja arvokkaalla
käyttäytymisellään sai meidän kaikkien
kannatuksen j a nautti suurta
luottamusta j a arvon antoa. Siksi
me tunnemmekin suurta surua hänen
poistumisensa johdpsta.
"Me voimme myös hyvin käsittää
hänen vaimonsa ja lastensa surun
menettää puoUso ja elämäntbveri
jonka kanssa on kulkenut elämän
valoisat, kuin myöskin raskaat päivät
54 vuotta. Näin pitkällä elämän
taipaleella on ollut monta raskastakin
hetkeä, siairautta, työttömyyttä
ja siitä johtuvaa puutettakin, vaan
yhteisymmärryksellä ne on voitettu
ja ovat lujemimin sitoneet j a yhdistäneet
heidät. Lapset, nyt täjrsikäs-vuiisina
ymmärtävät antaa täyden .
arvon niille neuvoille j a ohjeille,
joilla isä ohjasi heitä lapsina ollessaan
kohtaamaan elämän varrella
esiintulevia vaaroja, mitkä neuvot
silloin mahdollisesti näyttivät turhilta
ja tarpeettomilta. Heidän surunsa
on suuri, vaan on lohdullista
tietää että aika parantaa suurira-matkin
suorut Suru muuttuu h i l j a i seksi
kaipaukseksi ja muistetaan
isää hellänä huoltajana j a elämän
toverina rakkaudella."
Vainajaa jäi myöskin suremaan
kaksi veljeä j a kolme siskoa j a tyttärien
perheet sekä laaja ystävä- j a . .
tuttavapiiri.
Tilaisuudessa lauloi CSJ:n Toronton
osaston sekakuoro Finlandia,
kauniin hymnin urkujen säestämänä
j a haudalla CSJ:n sihteeri Eino
Laakso lausui viimeiset jäähyväiset-toveri
Pirttiselle järjestön puolesta.-
Lepää rauhassa kumnon toverL-rejl:
PÄIVÄN PÄKINÄ
Aprillipilasta ja asiastakin
"Vapaa Sana".taritsi viimeiauan-'
taina lukijakunnalleen omasta takaa
myöhästynyttä aprillipilaa ja
sen ohella hieman oikeata asiaakin.
"Siltaniemen Santeri" sanoi i h mettelevänsä,
kuten ihmettelevät
muutkin, että mihin ovat menneet
kommunistivastaisen Vapaussäätiön
(pappi Millinin johtama Freedom
Found^ation of Canadan) rahat, m i tä
: pitkätukkaiset kirkonmiehet
ovat, hyvässä: uskossa .sille'; lahjoittaneet?
- - _
/ K u n tälläkin palstalla kosketeltiin
tiistaina:, samaaiasiaa,i:niin' me
tyydymme: tällä, kertaa vain toteamaan,
että oikeata rasiaa ystävämme
"Siltaniemen Santeri"'; nyt i h -
mettelee. * ^
Mutta kun on k e r r a n r"
määnV ruvettu, niin ;miksei,-"Silta-niemen
Santeri" ihmettele saman
tieri; hänen oman lehtensä suhteita
mainittuun ::!'Vapaussäätiöön''?-Mis-.
tä esim. johtuu, että Vapaa: Sanalla
on kirjaimellisesti samanlainen poliittinen,
'("komniunistivastainen")
ohjelma kuin on sillä "Säätiölläkin?"
. Miksi Vapaa Sana on takavuosina
antanut ylenpalttista palstatilaa
ja ylistystä tämän "Vapaus-säätiön"
eräälle näkyvimmälle s i l -
mäntekevälle — professori Kirk-connellille?
Miksi tämä "Vapaus-säätiön"
suuresti, oppinut "teoreetikko",
professori Kirkconnell n i mittäin,
ei ole mustamaalannut Vapaa
Sanaa, vaikka hän on, yrittänyt
vointinsa mukaan panetella j a partajaya^^
Puutarhatienäänestysal^ieen jata Vapautta?<i'
vaalilautakunnan puheenjohtaja.' , .Olisikohan IviimeksimainituUa sei-kalllTinitään
tekemistä sen kanssa,:
että Vapaus alusta pitäen on: kieltäytynyt.:
laulamasta ylistysvirsiä
tälle :kommunismivaslaiselle;''Va-pussäätiöUö",
jonka kerätyt varat
nyt "ihmetyttävät''-Vapaa Sanaakin!
. Mene jä tiedä!
_ Sivumenneii sanoen, sen .lisäksi
mitä* iällä palstalla jo olemme asiasta
kertoneet, Ontarion hallituksen
prokuraattorinviraston edustaja
J . Stewart Smith arvelee pappi
Leslie M i l l i n i l l e annettuja varoja
jaetun siterii' että;jos esim. joku on-tarioiaincn
aiuöi $500, siitä meni
$100 Kiinan lähetystyöhön (?),
$100 Intian lähetystyöhön (?) $100.
'AVapaussäätiölle" ja $200 kultakai-
.voshommaan.
Torontolainen viikkolehti, The
Canadian: Tribune,-syyttää •• puolestaan,
että professori Kirkconnell
oli ilmiannoillaan ^"auttamassa"
erästä puolalaista näyttelijätärtä
mestauspölkylle vuonna .1935.. Mainittu
lehti kertoo, että "lahjakas
puolalainen näyttclijätäi': jav k i r j a i l i -
jatar, Antonina Sökblicz . . . kutsuttiin
(v. 1935) Kirkconnellin
asunnolle, missä hän joutui vastatusten
Puolan konsulin-kanssa, joka
H yhdessä ; Kirkconnellin .^-Jcanssa
kuulustelin häntä 'kommunistitoi-
;minnasta*.s.Palattuaan-Puolaan-hän
joutui - vangiksi ja natsit murhasivat
hänet-1940. Kirkconnell osoitt
i , häntä sormellaan.' Taantumuksellinen
Puolan? hallitus palkitsi hä-net;'
suoritetusta'~palvelusta'."
Me siis pyydämme, esittää k a i -
/losti, että "Siltaniemeu,- Santeri"
vetäisi tapahtumista asianmukaiset
johtopäätökset loppuun saakka : ja
"ihmettelisi" sen kokonaisuuttakin.
Vallan: törkeätä aprillipilaa on
tietenkin "Kiviperärt Pekan" juttu
hänen yrittäessään sekottaa : Kirkv
connellilta oppimaansa punakau-;
hun lietsontaa: Vapauden matkailu-;
toimiston liikeasioihin. •
" P e k k a " on "ihmettelevinään"
sitä kun Vapaus välittää asiakkail-:
leen laivalippuja Suomeen j a esittää
sitten syvällisenä ajatuksenaan:
" N i i n , ei kai siinä muuta ole
k u i n se, etteivät kommunistit usko
ainakaan - seuraavan: sulan .aikana
Suomen mulj ahtavan rautaverhon
taakse . . . heillähän ostavat lippunsa
-vain puolueihmiset, sovietti-tädit
ja sedät . . ."
"Kiviperän . Pekka" tietää ,luonnollisesti
asian olevan toisin. Jo
siihen aikaan kun itse "Pekka" o l i
Vapauden ^toimituksessa, sanoenut-seäänroikein
tulipunaiseksi kommunistiksi^
Vapauden matkailuliike
myi laivalippujahSuomeen: ja
niestatänne.;-Eikä'kenellekään t u l lut
päähän väittää, että Vapaudella
olisi ollut'' tässä liiketoiminnassa
mitäänii!"poliittrsia napanuoria" seri
paremmin ,' Mannerheimiin k
Tanneriinkaan, joita ' Kiviperän
Pekka vielä siihen aikaan haukkua
nalkutti miltei yhtä äreästi kuin
nyt. Vapauttamme.
Vapauden matkailutoimisto on
siis harjoittanut laiva- ja- muiden
lippujen myyntiä Suomeen ' (ja
muuallekin) koskaan kysymättä
minkälainen poliittinen järjestelmä
on asianomaisessa, maassa — tai
mitä poliittisia - katsomuksia;asiak-:
kailla-ehkä on. Tosiasia nimittäin
onkin,'että Vapauden mätkailuliike
voi kilpailla minkä tahansa yksilö-liikkeen
kanssa palveluksen parem-j
muudesta — ja- sen vuoksi se saa
vakiintuneena liikelaitoksena arvoa
ja kannatusta asiakkailtaan.' J a
j u u r i tästä kaiketi Vapaa Sana on
nyt hermostunut.
Samaa maata on "Pekan" joutava
vätystely M-M union täkäläi-;
sen unio-osaston vaaleista. Pau-
1 hattuaan vuosikausia M-M union
"diktatuurikomentoa":-v a s t a a n
Vapaa Sana menetti kokonaan
. mielenraalttinsa • kun osoittautui, t
että "diktatuurin" asemesta M-M
uniossa vallitsee' niin laaja jäsenistön
valta, että koko johtokunta
• voidaan, heittää kerralla pois ja '
tilalle valita toinen.
Tämä laaja demokratia, mitä
M-M unio on aina käytännössä toi
teuttanut' on ollut: yksi syy, miksi
esimerkiksi :meidäh lehtemme Va- '
paus' on kiittänyt sitä. Juuri tämän
saman seikan vuoksi- pidämrae^:;.:;
M-M uniota vieläkin hyvänä esi-merkkinä
monelle muulle ammalti-yhdistyksellemme"
— - j a - j o s - " K i v i - -
perän Pekka" on vihdoin viimeinkin
nähnyt päivän valon näiltä t i i moilta,
;niin terve^ mieheen! Täten
on yksi kiistakysymys saatu pois'
päiväjärjestyksestä. Tosiasia nimittäin
on, että Mine-Mill on vieläkin
sama taisteluvalmis unio nimen-omaan.
sen vuoksi,' kun sen jäsenis- '
tö saa itse päättää omista asioistaan.
Tämä pitää paikkansa myös
sen täkäläiseen paikallisosastoon
nähden'. _^ . | .
Lopuksi lienee pajkallaan sanoa, ^
ettei. Canadan > suomalaisia jymäy-,
tetä sen paremmin aprilli- kuin'
mörköjutuillakaan.; Meillä: on siitä/ '
pienoinen uusi esimerkki. A p r i l l i / ,
päivänä julkaistiin ^ lehdessämme^
sudburylaistenj huviksi pieni ja via- >
ton apriUijutiu. "saunaoluesta" —}. >
nuitat;; ikävä; sanoa, kukaan e i tarttunut"
."syöttiin" sillä a p r i l l i p i l a te-;
hoaa näköään täkäläisten kansalais-^;^
temme keskuudessa vain pikkulas-^
ten kohdalta. — Känsäkoura: -' ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 9, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-04-09 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus590409 |
Description
| Title | 1959-04-09-02 |
| OCR text |
mm
;,(Uit»T¥)' - Indeflendent',Labor
-Oiistuii-ot Fiimish. Canadians. ; ES-tablished
Növ: 6. 1917. Authorlzed
as second dass naali -. by.. the Post
• Office y Department", Ottawa. Pub-
S|lÄ^Sthricel|:wee^
Riursdays and' Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
•HmtStijyTr
Telephones:; Bus. Office OS. 4-4264;;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. iaclund. MaUlng.
; , (Ui t T¥) ' address: Box 69, Sudbury, Ontario.
iAdvertlsingirates^uponäappllcatioas
Canadassa:^' < 1 Vk. 8.00'6 kk. 4.25
.3 kk. 2.50
MidysvailbiKätKl Nrkr|9:00T(S?kk
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
fciifiiSiPlllii
p Totuuden etsmta
:|||J|JM|tolsmal^ iptuudesta perille.
immmmm mmmbmmmmmmmi^m
fliostra pröpa tietohin, on
^' totuudesta kiinnipitäminen miltei - mahdotonta.
m.
m:
m
m-l
i i •
K'.
Ottakaamme pari viimeisintä esimerkkiä. "Vasta muutama-
päivä sitten tiedoitettiin rajan eteläpuolella, että Sacco
ja Vattzetti-juttu tulee uudelleen käsiteltäväksi sen syyn
vubksi: kun yleisesti uskotaan, että heidät teloitettiin kolmi-ieiikyni^
vuotta sitten syyttöminä ihmisinä silloin vallinneen
"ulkomaalais vastaisen hysterian ilmapiirissä".
. Mutta kuinka paljon onkaan hyväuskoisia ihmisiä, jotka
todella uskoivat Suuren Rahan kontrolloimien uutistoimistojen
silloisia valheita, että Sacco'jä Vanzetti olivat pahamaineisia
rikollisia? Ainoastaan työväenlehtien lukijat ja kan-naltajat
saivat silloinkin tietää totuuden! Mutta miljoonat
niuut joutuivat tahtomattaan tarkoituksellisten valheitten
harhauttamiksi.
Toisena esimerkkinä voimme ottaa Tiibetin entisen hengellisen
hallitusjohtajan, 23-vuotiaan Dalai Laman tulon Intiaan.
Joidenkin iieille itselleen parhaiten tiettyjen seikkojen
vuoksi Intian suurlehdet myönsivät vasta lauantaina huhtikuun
4 pnä, että Dalai Lama oli juuri "päässyt punaisia vai-noojiaan
pakoon" rajan yli Intiaan. Mutta Pekingin radio tie-doitti
jö kaksi päivää sitä ennen, että Dalai Lama oli tullut
pakolaiskapinallisten mukana Intiaan.
Mikä on totuus? Meillä ei ole siellä ollut omaa silminnäkijää,
mutta Nevv Delhistä, Intiasta, huhtikuun 2 pnä lähetetyssä
AP:n uutistiedossa kerrottiin seuraavaa:
"...Intian ulkoministeriö on nolattuna ja jossakin mää-rfin
horjahtanut" siitä kun Peking sai tiedon tapahtumasta,
i sanoo itsenäinen Indian Express.
" V "Tämä lehti sanoo 'kumoamattomaksi todisteeksi' sitä,
että kiinalaiset ovat voineet päästä selville salakielen avaimesta..."
< ^
Mikäli me voimme käsilläolevien tietojen perusteella
..päätellä, Dalai Lama saapui Intian rajalle maaliskuun 31 pnä.
Jö maaliskuun 29 pnä oli hänen edustajansa tullut rajan yli
' ja anonut poliittista turvapaikkaa Dalai Lamalle. Dalai Lama
' jav kahdeksan henkilön seurue ylitti sitten rajan tiistaina,
maaliskuun 31 pnä. Heitä vastassa oli intialainen viranomainen,
joka oli saapunut paikalle Tavvangista. Myöhemmin
saapui rajalle Laman seurueen pääosa, noin 80 henkeä. Nämä
" tiedot perustuvat Suomen virallisen^ tietotoimiston STT.n ja
myös Reuterin uutistietoihin.
Mutta miljoonat ihmiset Canadassa ja Yhdysvalloissa
-ovat pahaa-aavistamatta joutuneet tässäkin pinnallisesti viat-
; tomalta näyttävässä asiassa Suuren Rahan valheen pauloihin,
r Tämä sellaisenaan korostaa jälleen työväenlehtien tärkeyttä
ja merkitystä itse totuudenkin puolustajana. Se on
^myös yksi tärkeä seikka, miksi meidän tulisi tehdä kaiken
r voitavamme huhtikuun 15 pnä alkavan levityskuukauden ai-
1 kana uusien tilausten hankkimiseksi Vapaudelle.
''Guatemalan" hevoskuuriako?
Tiibetissä tähän asti vallinneen orjuuden, moniavioisuu-
3 den ja muun jälkeenjääneisyyden häviämisen pelossa yö-
: unensa ja sielunrauhansa menettäneet Suuren Rahan lehtien
toimittajat syytävät _^näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina)
: V tulta ja tulikiven käryä pienen Irakin poliittisen pään me-
- noksi vain siksi, kun Washingonin herrat eivät ilmeisesti tyk-
. kää tämän pikkukansan viimeaikaisista edesottamisista.
On se todella kummallista hommaa kun ne Suuren Ra-
• ; han lehdet, jotka vuodattavat krokodiilin kylmiä kyyneleitä
^ "Kiinan hyökkäyksestä" omassa maassaan. Tiibetin kapinan
V si^tukahduttamiseksi, kiihoittavat ja yllyttävät- maailman yleis-
^^^^^^i Irakiin tehtävää ulkomaista!:
h^^ Jos mikään, niin juuri.Irakin tapaus pal-i
jastaa Suuren Rahan lehtien kurjan tekopyhyyden Tiibetin
' "puolustamisessa".
, Washingtonista viime maanantaina lähetetyissä uutistie-;
- doissa kerrottiin, että Yhdysvaltain hallitusviranomaisia
- "huolestuttaa Irakin tilanne enemmän kuin liittolaisten eri-mielisyys
Berliinin kysymyksessä."
Z ' Saman uutistiedon mukaan Yhdysvaltain valtiosihteerin.
; (ulkoministerin) erään apulaisen kerrotaan selittäneen, että
; kysymys on kerta kaikkiaan Irakin sisäisistä asioista. Irakin
tilanteesta Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen sanotaan
* osoittavan, että. Irakin pääministeri "Kassem ei ole vain
* kommunistien välikappale, vaan hän itsekin on hyvin lähellä
] kommunismia" . . -^etta Irakissa voivat komnvCTnistit ottaa
; vallifn milloin tahansa. Kuten -näkyy, kysymys on yksin-
; omaan Irakin sisäisistä asioista. Irakin pääministeri Kasse-
.1 ^inia "syyietään" kommHnistisuudesta ja selitetään, että Ira-
' kin kansa on tekemäisillään poliittisessa mielessä jotakin sel-r"
Iaista, mikä ei sovi Washingtonin herrojen piirustuksiin.
Kaiken tämän vuoksi on mainitiin uutistiedon mukaan
j koko "Länsi-Euroopan öljylähde Kuwate" vaarassa siinä
^.määrin, että amerikkalaisille öljyparooneille annettiin ohje:
"Jos' teillä on yhtään osaketta (nimeltä mainitussa öljy-yhtiössä),
myykää ne." *
* '* *
1 ' ' "Ainoana pelastuksena tässä tilanteessa",- jatketaan ky-
' seisessä uutistiedossa, on "Guatemalan menettelyn hyväksi-'
.käyttö".
; , - "Guatemalan" menettelymuoto on hyvin tunnettu. Kun
- Guatemalan kansa valitsi joitakin vuosia sitten hallituksen,
„ mikä ei miellyttänyt eräitä amerikkalaisia suuryhtiöitä, vii-t,
meksimainitut järjestivät valtiovallan suosiollisella avulla
\ vallankaappauksen Quatemalassa. Tätä samaa "hevoskuuria"
'^1 , ; suositellaan' nyt julkisesti Irakille! •'' " ' ,
'^l;'''Mutta toisin kuin^GuatemalaV Irak ei~ole välittömästi yh- '
1. dysvaltalaisten pys.symiesten käden ulottuvilla. Siksi olisi
^ kuulema saatava likaisen kenttätyön tekijäksi joku ostetta-i"'/;''\|>
y*®5?f?^®^^'' ! ^ ^ " f " H ^ " Ja katso, sellainenkin mahdollisuus
Äy'4?4(??V"*iss^ Mainitussa .,Washingtdn'in-uutistiedossa kaaVäil- -
Viikkoa täysarvoisia .ityöttömyysya-kuutusmerkkejk
viime vuodelta kirjassani..'
Sen perusteella sain; työttöi
myysvakuutiislaltoksen ;sBesonW^
tusta 13 viikkoa' $30.00 viikossa. Sitten
avustus .'lopliul ja haluaisin tietää,
miksi sitä, e i maksettu 22 viikon
äjaita: nilnkuinf emien yllämalriittu-jeii
mei^lckieni perusteella; Mttä on
syyliä tänä talvena k im sitä maksettiin
niin lyliyeltä ajalta Ja, kenen
puplefenTDllsr; ^äktiutjuk-sen
ysaannin iiihtära;.^
kertaa ^ä^äl^lhfen^
sia? -—. "netoa ihäluaya;.
Vastaus: Voimassa olevien säädösten
mukaan työttömällä työläisellä
on oltava kirjassaan vähintäin 15 v a -
kuutusvllkkoa vilibiB vuodrai maaliskuun
.31 päivää edeltäneen lauantain
jälkeen. Tämän perusteella teille
maksetaan työttömyysvakuutusta y h deltä
vUkolta .jokaista kahden viikon
merkkiä kohti,ja vähintäta 10 viikon
ajan.
Ifoisaalta. jos nautitte työttömyysvakuutusmaksuista
viime vuoden
toukokuun 15 päivää seuranneea lauantain
jälkeen, niin teille maksetaan
vakuutusta vähintäin 16 viikon ajan.
Jos ette ole tyytyväinen vakuutus-toftniston^
päätökseen,—niin - tie - voitte
esittää ; vetoomuksenne vakuutustoimiston
kautta, että asia tulisi Board
of Refereesln käsiteltäväksi. Tämä
on tehtävä 30 päivän kulutesa ja päätös
on yleensä sitova, mutta määrätyissä
tapauksissa voi vedota tuomarille.
Sesonkivakuutusta maksetaan tavallisesti
vain huhtikuun 15 päivään
saakka, mutta esimerkiksi viime keväänä
sen maksuaikaa pidennettiin
kuudella viikolla ja oletamme että
samoin tapahtuu (tai pitäisi tapahtua)
tänä vuonna, vaikka sitä el ole
vielä tarkemmin tiedoltettu.
länsivallan - iiikbininisterit ;,alle-,
kirjoittivat- Wasli'ing(onissa ni-(
NATO) pernstamisaslakirjaaa.
itänävpahaenteisenä ja kolkkona
merkiupälyänä julkaiseinme ^: hie-man5
lyhennettynä V; Äi-dätovs-kin
kirjoittamap jä SIBn välittämän
katsauksen/ jossa . tehdään
rUlinipäätä^
vuötiskäudelta.
Atlantilla on
ollut myrskyä
New York. — Atlannilla raivon
neet kovat myrskyt ovat myöhästyttäneet
useita laivoja ja pakottaneet
yhden laivqn palaamaan lähtösata-maansa.
Cunardin yhtiön jättiläisalus on
12 tuntia myöhässä matkallaan New
Yorkiin. Laivassa on useita henkilöitä,'
joiden on määrä olla mukana
Washingtonissa torstaina alkavassa
A-sopimusroaiden kokouksessa.
Heidän joukossaan on järjestön
pääsihteeri Paul-Henri Spaak, Belgian
ulkoministeri Pierre Wigny ja
Luxemburgin ulkoministeri Eugene
Schaus. i
Amerikkalainen matkustaja-alus
Constitution on jo 24 tuntia myö-hässsä
samoin America-niminen a-lus.
Argentiinalaisen 11,300 tonnin v
luksen Rio Tunuyanin oli tultava
maanantaina New Y o r k i i n kärsittyään
kovassa myrskyssä vaurioita.
— Ensimmäisen leikkauksen, jossa
nukutusaineena käytettiin eetteriä,
suoritti tri Crawford W. Long V; 1842
Jeffersonissa, Yhdysvalloissa.
laan näin: "Muille arabimaille
olisi varattava riittävästi lentokoneita
ratkaisevan iskun antamiseksi
Irakille. Koko jupakan
pitää ratketa 72 tunnin
kuluessa.
'•Tämän tehtävän ilmeisenä
ehdokkaana on presidentti Nasser
. . i Luonnollisesti hänen
puoleensa ei ole vielä käännytty,
vaikka uskotaankin, että
hän haluaisi ottaa haltuunsa
Irakin.
"Hintana länsimaille on jä-lellejääneitten
maitten kansallinen
vihamielisyys, mutta se
on maksettava, sanoi tiedoitta-jani.
Hintaan sisältyy myös se,
että annetaan eversti Nasserille
oikeus sulattaa (absorb) Irakin
Öljyrikkaudet — se innoittaisi-
häntä, yritykseen. Turkki,
Irakin toinen naapuri, esittää
siitä vastaväitteitä..."
Tällä tavalla ovat siis pullat
uunissa Washingtonista katsottuna.
Ne eivät'juuri pala eivätkä
paistu — mutta sitä "Guatemalan"
hevoskuuria olisi
kuitenkin annettava Irakille,
jos saadaan lahjuksia luvaten
Nasser suostumaan likaisen
työn tekijäksi, jos luullaan, että
Irak voidaan kukistaa kor-'
keintaan 72:ssa tunnissa,' ja jos
Nasserille voidaan antaa "vain"
sen verran sotilaslentokoneita,
että hän voi kukistaa Irakin
määräajassa, mutta ei muodostu
kuitenkaan vaaraksi sen paremmin
Israelille kuin muillekaan
länsivalloille. Vai sanotaanko
jo Israelillekin, että
"Mauri on työnsä tehnyt, Mauri,
saa nyt mennä?"
Kauniita piirustuksia niiltä,
jotka,ovat niin kovasti itkeneet
Tiibbtislä. . , J ' '
Kymmenen vuotta sitten allekirjoitettiin
Washingtonissa uisi A n ulkoministeriön
juhlasalissa Pohjois-
Atlantin liittoa ; koskeva sopimus.
Tilaisuus oli erittäin juhlallinen.
Ulkoministerit pitivät puheita ja
allekirjoittivat asiakirjan kultaisella
kynällä.
Jokaiselle puheenvuorolle, oli
sitten puhuja US A n tai Luxemburgin
edustaja, oli varattu aikaa v i i si
niinuuttia. Tällä haluttiin korostaa
sopimuksen kaikkien osanottajien
ehdotonta tasa-arvoisuutta j a niiden
yhtä suuresti vaikuttamaan sen
kohtaloon . . .
Puheet olivat kuitenkin monisteita,
joihin kukin puhuja oli tehnyt
vain pieniä tyylillisiä muutoksia.
Niissä sanottiin, että NATOn
perustaminen muodostaa kääiine-köhyän~
historiassa,~että-täntiä järjestö
oin rauhan j a edistyksen välikappale,
että se suojelee ^ansoU
"hyökkäyksiltä".
Jo silloin ihmisten ajatuksissa
syntyi mielekäs historiallinen vertailu.
Solmiessaan huonomaineisen
äntikominternpaktin natsipuolueen
ulkommisteri Joachim Ribbentrop
käytti lähes samoja sanoja: "Tämä
on käännekohta kaikkien kansakuntien
taistelussa niiden halutessa
säilyttää järjestyksen ja sivilisaation
tuhoavia voimia vastaan . . .
Tämä sopimus on rauhan tae koko
maailmalle".
Kuluneet kymmenen vuotia ovat
osoittaneet, miten perusteellisen
oikeassa neuvostohallitus oli sen
varoittaessa vuonna 1949 kansoja
siitä, että Pohjois-Atlantin sopimus
vetää maailman suljettujen sotilas-ryhmittymien
vaaralliselle tielle,
antaa ihmiskunnan kannettavaksi
kilpavarustelun raskaan taakan sekä
synnyttää epäluottamuksen i l mapiiriä
ja kansainvälistä kireyttä.
Kiivitelmat romahtivat toinen toisensa
jälkeen: valheellinen väite
s o p i muksen puolustusluonteesta,
legenda siitä, että se lujittaisi so-^
pimuksen .jäsenmaiden tury^lljr,
suutta, satu uudesta "Atlantin yhtenäisyydestä",
taru NATOn jäsenvaltioiden
tasa-arvoisuudesta . . .
USAn kongressin jäsen, republi-kjTJÖituspäivänä:
Amerikan^^ Y
valoista' tilli^^-v
mi .-- , . '
SAVIJM.OILLA
\ NATO, tämä suuri soUlasliitto,
johon: kuuluu valtava alue Cana- :
:;dästi^.|K^^
jaan, oh rakeiuettit savijaloille, v
Pohjois-Atlantin hyökkäyshenki-nen
vältloryhmittymä rakentui
: peiin pohjin virheeliisillelaskel-
_ mille, että ; Yhdj^vallolUa rdlisl
^ {lelussaan
ja että' 'Voiina-asemansa*' nojalla
USA voisi JsuielliEi ehtonsa Neuvostoliitolle
ja muille sosialistisille
maille.
Jo pitkät ajat ovat kaikki tien:
heet, että tällaiset; suunnitelmat
rakentuivat heikolle perustalle.
Yhdysvallat on nyt huomattavasti
kauempana maailmanherruudesta
kuin 1949. Mitä tulee muihin A t lantin
liiton maihin, n i i n USAn sotilasapua
j a siitä aiheutuvat sitoumukset
ovat kahlinneet niiden oma-aloitteisuuden
sekä pakottaneet ne
laahustamaan USÄn sotaministe-riön
vankkurien perässä.
Nykyisin NATOon kuuluu 15
maata. Amerikkalaisten tilastotie-
Rva
kavalsi jatkuvasti
vuosi
Helsinki. "Ei näin isoa juttua
niin pian selvitellä sanoi rouva Karin
Sauramon kavallusjuttua tutkiva
varatuomari N. Isotupa viimo
perjantaina. Viime lauantaina tuli
myös päätettäväksi se, että julistetaanko
kavaltaja vangituksi vai lasketaanko
hänet vapaalle jallalle. 32
miljoonaa markkaa sotaorpojen varoja
kavaltanut rouva Sauramo on
kolmisen viikkoa kestäneiden kuulustelujen
aikana ollut varsin vaitelias
sillä mitään vihjeitä siitä, mihin
hän on rahat käyttänyt,, e i ole
lipsahtanut hänen huuliltaan. Sen
sijaan hän tunnustaa, auliisti kavalluksen
suorittaneensa* mutta valittaa
"muistamattomuutta" niiden
käytön suhteen.
Jutussa on kuulustelua varten pidätetty
myös rouva Saua-amon veli,
tarkastaja A; Karmavaara Tikkurilasta.
Hänkin on'^ollut perin vaitelias,
mutta myönsi viimein saaneensa
rahoista: sisarensa kautta 230,-
000 markkaa.
S Ä Ä N N Ö L L I N ^ K A V A L T A JA
Suoritettu tarkastus osoittaa SaUr
ramon kavaltaneen vuosittain säännöllisesti
noin 3 miij. markkaa. Vielä
tämän vuoden tammikuussa hän:
kavalsi 800,000 mk^ mutta niidenkin
kohdalta-hänet on vallannuf^^uis-tlnmcnetys".
Hänen -ja miehensä, eversti Lauri
SauramonV yhteisen; pesän :arvoksi
on arvioitui 4—5 milj. mk, joten 32
milj mkn kavallussummaa ci ole
voitu sijoittaa osakkeisiin, autoihin
vtms. Poliisin j a ; kuulu~steltavan
vaietessa valetaan .kannuja ja nyt
on jo kerrottu mahdollisuudesta, että
kavalletut varat löytyisivätkin
jonkun toisen henkilön hallusta. -
:vNiinikään kiinnitetään huomiota
siihen, ettei aviomiestä^ eversti Sau-ramoa
ole kuulusteltu — ei aina-,
kaan siitä ole julkisuudessa kerrottu,
vaan.: aviomies jatkaaotehtäviään
Kuopion sotilaspiirin komentajani.
Kuulusteluja varten pidätetty ka-väliajan
veli, on tiettävästi elänyt
melko vaatimattomasti "sekatyömiehen,
tasolla;^ .Karmavaara tunnetaan:
Helsingin.; maalaiskunnassa.
Jossa hän asuu. kokoomuslaisena,
kuten sisarensakin ja tämän aviomies;:'
Hän; on kokoomuksen edustajan
rominaisuudessa;"Viertolan.:kan-sakoulun
johtokunnan puheenjoh
Sacco- ja Vanzetti-juttu
tutkitaan
uudelleen USAssa
Boston. — Yhdysvaltain osavaltion
Massachusettsin lakia säätävässä
kokouksessa tehtiin torstaina
aloite, että 32 vuotta ^itten
kuolemaan tuomittujen Nicola
Saccon ja Bartolomeo Vanzettin
asia oiettaisiin uudelleen käsiteltäväksi.
Tämä tapaus herätti kaikkialla
maailmassa suurta huomiota vuosien
1920 ja 1927 välisenä aikana.
Kumpaakin syytettiin kahden henkilön
ryöstömurhasta. Sacco toimi
sucdärinä ja Vanzetti yihanneskaup-piaana
eikä kumpikaan ollut Yhdysvaltain
kansalainen. Melko lyhyen
oikeudenkäynnin jälkeen heidät
tuomittiin syyllisinä kuolemaan. He
valittivat päätöksestä, minkä jäi,
keen juttua käsiteltiin kuuden vuo
den ajan eri .oikeusasteiss£i, kunnes
heidät 1927 teloitettiin.
Torstaisen aloitteen teki Alex-andre
J . Cella, joka sanoo olevansa
varma siitä, että ki{mpikin tuomit
tiin vain Ylidysvalloissä niihin aikoihin
vallitsevan ulkomaalaisvihan
takia.
Saccon ja Vanzettin tapaus nostatti
kaikkialla maailmassa vastalauseiden
myrskyn. Yhdysvaltam
Pariisissa olevaan suurlähetystöön
heitettiin pommi. Kerättiin 300,-
000 dollaria — suurin osa Neuvostoliitossa
— oikeudenkäyntikustannusten
maksamiseksi. Yleisenä mielipiteenä
oli, että kumpikin o l i tuomittu
vain sen johdosta, että he olivat
ulkomaalaisia ja että heidän
mielipiteensä olivat radikaalisia.
Massachusettsin kuviernpöri, joka
kuoli muutamia kuukausia sitten,
kieltäytyi loppbun asti myöntämästä
tuomion täytäntöönpanon lykkäystä
j a miehet vietiin sähkötuol
i i n elokuun 22 päivänä 1927.
i Ji^yksist^äiDi-lNÄtÖii;';^
tioideh aineilla USAIla on 400
maa-' ja ilmavoimien tukikohtaa.,
Miicään|näistä 'tuBkohdistä-^^
pelkkä maakaistale, joka'ori'irroi;
tetfu Itaiiäh, Räiiskan täik^^
.vastoin inaan ' parlamentm suostumusta
puHuniättakaan kansan 'suös-tumuksesta;
ffn^^
siekäv äiyitSäii^ " ^ e ^
kalaiset kenraalit sitä haluavat.
Maailmaan on ^hyökkäysliittopoli-tiikka
..tuonut mustan ruton, ja jokainen
amerikkalainen tukikohta
on tämän taudin vaarallinen pesäke.
'~ y ^
500 MILJARDIA DOLLARIA
On laskettu NATOn sotilasmenojen
nousseen kymmenen vuoden
aikana yli 500 miljardiin dollariin.
Näillä rahoilla olisi voitu
muuttaa Saharan eräiiiaa kukoistavaksi
hedelmätarhaksi, poistaa
NATOn jäsenvaltioissa vallitseva
asuntopula ja työttömyys, kohottaa
huomattavasti kansojen elintasoa
.Atlantin Jiiton puitte
Mutta miljardit dollarit, punnat,
liirat ja frangit ovat hyödyttöminä
uponneet kilpavarustelun pohjattomaan
ja täyttymättömään
kuiluun.
Englannin sotilasmenot olivat
varainhoitovuonna 1949—1950 758
miljoonaa puntaa. Vuodeksi 1959
-^1960 niitä varten on määrä varata
1,532 miljoonaa puntaa. Italia
käytti 1949—1950 varusteluun 3Ö1
miljardia liiraa, nyt kymmenen
vuotta myöhemmin ne ovat jo 613
miljardia liii-aa. Tämä merkitsee,
että NATOlle on nykyisin uhrattava
entistä surempia summia niissä
maissa, joiden ministerit ovat
koristaneet nimikirjoituksillaan Atlantin
sopimuksen. >
Menot ovat siis valtavia, mutta
näköalat ovat erittäin synkät. US
A n puolustusministeri McElroy.
mainitsi äskettäin cdustajahuonees-:
sa, että. ne USAn länsieurooppalaiT
.set liittolaiset, joiden alueilla sijaitsee
USAn sotilaallisia tukikohtia
"ovat tavallaan USAn puskurivaltioita,
joiden on Qtetlaya Vas;
taan ensimmäisen iskun paine".
Tällä tavoin huolehtivat Washing-tonin
herrat NATOn sopimuskump-päniensa
tui'vallisuiidesta! He ovat
valmiit puhtain ömintuhnoin uhraamaan
heidät kolmannen maailmansodan
jumalille. '
Mutta Yhdysvallat ei.itsekään si-:
jaitse . missään Mars-planeetalla.
USAn ulkoministeri John Foster
DuUes osui ilmeisesti melko lähelle
totuutta sanoessaan, että Neuvostoliitosta
laukaistu manhertenvälineh
raketti saattaa lentää Amerikkaan
15 minuutissa. Mitä tule NATOn
länsieurooppalaisiin jäsenvaltioihin,
niin tällaisiin laskelmiin ryhdyttäessä
olisi paikallaan käj^tää sekun-tiniiittaria
. . .
Yhä useammat NATOn johtajain
paikoista annetaan Länsi-Saksan re-vanshisteille.
Nämä laskevat, että
Pohjois-Atlantin liitto on erinomainen
välikappale uudessa "Drang
nach Osten"-operaatiossa. Ei ole
sattuma, että entinen Hitlerin kenraali
Helmuth Stoedtke kommentoidessaan
erästä NATOn suunni-
IfNeuyöstb^
maaliskuun 29 pnä 1959 sanotaan,
että NATOn johtajat ovat näiden
/kymmenen, vuoden, aikanaiiaikaan-
.saaneet HyöIckäystQiminnaiU^^ sen,
että kansainvälinen ;tilanne on, nykyisin
paljon kireämpi ja yksikin
. J u u r i tästä ; isyystä-.i
man'; yleinen r mielipide nykyisin
n i i n ; [ voimakkaasti v}^
kilpayarasteliinlop
hoittai^jäi:iciihtyniää^ j a ratkaise-;
maan kiistakysymylcset. neuvottelutietä.
Lähisimäi|(^L|yiraIlinen taho
puhuu Irokoj ajäiffNATÖn puolusr;
tusluönteestä. Mi^si''ne sitten torjuvat
ehdotuksen hyökkäämättömyys-sopimuksen
solmimisesta NATOn
ja Varsovan sopiniuksen välHlä?
NATOn Kymmenvuotispäivä pn
synkkä juhlapäivä. Maailman yleinen
mielipide ei ole aikeissakaan
onnitella Pohjois-Atlantin liiton
johtajia, jotka ovat synkentäneet
kuluneet vuodet. Ihmiset korottavat
äänensä sellaisen rauhan puolesta,
joka on vapaa» hyökkäyslii-toista,
sellaisen rauhan puolesta.
j o k a merkitsisi ystäyyyttäJjL^^^^^^^^
mm
M; - K i n a a roA. ,
f , —^öhkol^lrturi;
: —^^•i^ ' isaiäni c o n : ; /
on •riiin;.Jiionia:|kuMha^
hänen on nu&uttava «pää kassakaapissa.
.'•;"':^';•^^^:^v • • •• ;
RÖYHKEYS
"Mitä isäni sanoi kun pyysit kätr
täni?"
"Hän yritti olla kohtelias", sanoi
Harold. "Hän sanoi minussa olevan
jotakin, jota hän ihailee."
"Sanoiko hän mitä se on?"
"Kyllä — röyhkeyteni."
KOKEMUS OPETTAA
— Isä, mitä tarkoitetaan ihmise<:-
sä asuvalla pedolla?
— istu äitisi uudelle hatulle» n i in
EDWARD JOHN PIRHISEN MUISTOLLE
Toi'onto. — Pääsiäismaanantaina,
maaliskuun 30 päivänä kello 10 a.p.
1959 Edward John Pirttisen hauta-jaistllaisDuteen
Trull:n hautaustoi'
mistolle oli saapunut suuri toveri-joukko
lausumaan vainajalle viimeiset
jäähyväiset ja saattamaan hänet
viimeiselle matkalleen. Hengellisen
toimituksen lisäksi CSJ:n Toronton
osaston pitkäaikainen sihteer
i ja vainajan hyvä yistävä toveri A .
Nummi kauniissa muistopuheessaan
kertoi vainajan elämästä, seuraavaa:
"Meidän hyvä ystävämme E d ward,
joka nyt lepää edessämme
viimeisessä majassaan näiden kauniiden
kukkien ympäröimänä, niin
monbt kerrat tästä lausui niin kauniita
lohdotuksen sanoja omaisille
ja ystäville; vaan nyt täytyy jonkun;
toiisen dttaa se tehtävä. Nyt kun
.olemme sanomassa viimeiset jäähy
väiset meidän ystävällemme ja toverille
Edward John Pirtliselle,
niin Fieh^^e paikallaan luoda lyhyt
kätöäuShaiien eibnsi^p^ Hän
lähti < synnyinmaastaan Suomesta
tänne Canadaan jo nuorena vuonna
1903 samassa toivossa kun niin
monet muut ennen häntä ja myöhemmin,
saada tyydyttävämpi elämä
mitä meidän k^iyhäAneraan vallan
alla oleva kotimaamme voi tarjota.
Tänne matkallaan'hän tapiasi
vaimonsa Marian, jonka kanssa.hän
solmi avioliiton v. 1905 ja perust.i-vat
oman kodin, jpta sitten täydensi
heidän kolme tytärtään Anni, Kerttu,
Eva j a poikansa Arthur, jotka
nyt myöskin ovat sanomassa viimeiset
jäähyväiset rakkaalle isälleen.
"Huoltaissaan j a hoivatessaan yhdessä
vaimonsa kanssa perhettään
j a kasvat laissaan lapsistaan kunnon
kansalaisia ystävämme Edward
John ei'koskaan vaipunut yksilöllisyyteen,
vaan aina hän ymmärsi
työläisten yhteen liittymisen Välttämättömyyden
ja niinpä yhtyikin
kohta ammattialansa unioon ollen
jatkuvasti yhtämittaisena jäsenenä
51 vuotta, niikä on esimerkillinen
saavutus. Myöskin hän ymmärsi valistus
ja kulttuurityön tärkeyden ja
oli meidän Järjestömme jäsen sen
perustamisesta alkaen toimien vuosia
osastomme puheenjohtajana ja
viim-iiset vuodet kunniapuheenjohtajana.
Toimiessaan .Järjestössämme
hän kauniilla ja arvokkaalla
käyttäytymisellään sai meidän kaikkien
kannatuksen j a nautti suurta
luottamusta j a arvon antoa. Siksi
me tunnemmekin suurta surua hänen
poistumisensa johdpsta.
"Me voimme myös hyvin käsittää
hänen vaimonsa ja lastensa surun
menettää puoUso ja elämäntbveri
jonka kanssa on kulkenut elämän
valoisat, kuin myöskin raskaat päivät
54 vuotta. Näin pitkällä elämän
taipaleella on ollut monta raskastakin
hetkeä, siairautta, työttömyyttä
ja siitä johtuvaa puutettakin, vaan
yhteisymmärryksellä ne on voitettu
ja ovat lujemimin sitoneet j a yhdistäneet
heidät. Lapset, nyt täjrsikäs-vuiisina
ymmärtävät antaa täyden .
arvon niille neuvoille j a ohjeille,
joilla isä ohjasi heitä lapsina ollessaan
kohtaamaan elämän varrella
esiintulevia vaaroja, mitkä neuvot
silloin mahdollisesti näyttivät turhilta
ja tarpeettomilta. Heidän surunsa
on suuri, vaan on lohdullista
tietää että aika parantaa suurira-matkin
suorut Suru muuttuu h i l j a i seksi
kaipaukseksi ja muistetaan
isää hellänä huoltajana j a elämän
toverina rakkaudella."
Vainajaa jäi myöskin suremaan
kaksi veljeä j a kolme siskoa j a tyttärien
perheet sekä laaja ystävä- j a . .
tuttavapiiri.
Tilaisuudessa lauloi CSJ:n Toronton
osaston sekakuoro Finlandia,
kauniin hymnin urkujen säestämänä
j a haudalla CSJ:n sihteeri Eino
Laakso lausui viimeiset jäähyväiset-toveri
Pirttiselle järjestön puolesta.-
Lepää rauhassa kumnon toverL-rejl:
PÄIVÄN PÄKINÄ
Aprillipilasta ja asiastakin
"Vapaa Sana".taritsi viimeiauan-'
taina lukijakunnalleen omasta takaa
myöhästynyttä aprillipilaa ja
sen ohella hieman oikeata asiaakin.
"Siltaniemen Santeri" sanoi i h mettelevänsä,
kuten ihmettelevät
muutkin, että mihin ovat menneet
kommunistivastaisen Vapaussäätiön
(pappi Millinin johtama Freedom
Found^ation of Canadan) rahat, m i tä
: pitkätukkaiset kirkonmiehet
ovat, hyvässä: uskossa .sille'; lahjoittaneet?
- - _
/ K u n tälläkin palstalla kosketeltiin
tiistaina:, samaaiasiaa,i:niin' me
tyydymme: tällä, kertaa vain toteamaan,
että oikeata rasiaa ystävämme
"Siltaniemen Santeri"'; nyt i h -
mettelee. * ^
Mutta kun on k e r r a n r"
määnV ruvettu, niin ;miksei,-"Silta-niemen
Santeri" ihmettele saman
tieri; hänen oman lehtensä suhteita
mainittuun ::!'Vapaussäätiöön''?-Mis-.
tä esim. johtuu, että Vapaa: Sanalla
on kirjaimellisesti samanlainen poliittinen,
'("komniunistivastainen")
ohjelma kuin on sillä "Säätiölläkin?"
. Miksi Vapaa Sana on takavuosina
antanut ylenpalttista palstatilaa
ja ylistystä tämän "Vapaus-säätiön"
eräälle näkyvimmälle s i l -
mäntekevälle — professori Kirk-connellille?
Miksi tämä "Vapaus-säätiön"
suuresti, oppinut "teoreetikko",
professori Kirkconnell n i mittäin,
ei ole mustamaalannut Vapaa
Sanaa, vaikka hän on, yrittänyt
vointinsa mukaan panetella j a partajaya^^
Puutarhatienäänestysal^ieen jata Vapautta? |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-04-09-02
