Vapaus, May 29, 1958

              y •••••
O
/ ^ SEITSEMÄS VIIKKO LEIKATKAA IRTt
a^: 1 ^ haluaville vuoden mit­taan
tuhatkdiita sanaa, jotka riittävät' jokapäiväisen englannin,puhumi-
Sj^Bi jopa Icirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on se^ että opis-k
e l i ja todella oppii n i i n lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa
; opetettavat sanat j a teköe sen lisäksi tarpeellisia huomioita sanojen käyt-t65it
nähdein. 'Lausumiseen nähden on p|ras tehdä havaintoja ; ^ g l » i -
;>ttiiikielisieli liabsuhnan suhteen sillä erinäiset oppikirjat eivät anna siinä
^isubteessa tarkoin yhdenmukaii^ia ohjeita. ^
' ^ Q(q[>ika» lausumaan, kirjoittamaan j a käyttelemään noin.k^Ime sa-
^lun-ipäivi^ä; Se et ölä suuri urakka. Siihen taryitaan ainoastaan hiu­kan
suom^
Albert Schweiizer:
-
" ^Edellisellä viik<dla; esitiuune usei-esimerkkejä
nimisanojen moni-
'Icolsta. Koska.niiden suhteen on pal­j
o n polkkenKsia yleisestä säänuöstä,
>^ tässä edellieen syytä esittää lisää
: fellajsia pQikkeu^ia.Siis näin:
' NIMISANOIEN M O N K O I S T A .
' A bath (ä b ^ t h ) kylpy
'^vo b a t h s j t u u bääths) kaksi kyl-
A mouth (ä^mauth) suu
Thre^ m o u t ^ (thriimauths) kol­me
suuta
. A cbild (ä tshaild) lapsi
Four c h i l i e n (four tshildren)
neljiS lasta
A n ox ^(än aaks) härkä
Pive oxen (faiv aaksn) viisi här­kää
j V A penny (ä peni) engl, raha
V ; S i x pence (siks pens) kuusi pen-vceä:.
.. ' • ' . •
A man (ä män) mies
: Seven men (sevn men) seitsemän
miestä ^
A wom8n (ä wumän) nainen
: Ei^t'Wbmen (eit vnmen)) k a h .
' deksan naista
A foot (ä fut) jalka
Nine feet (nain £iit)
jalkaa /
Toivomme lukijain pänttäävän
: muistiinsa nämä poikkeidcselliset ni-
; nkisanojen monikot sillä myöhem-
' mm annamme tässä suhteessa lisää
muisteftavaa.v
päätteellä ilmaistaan önjflstamista
ainoastaan kun omistaja on-henki­lö,
sekä myöskin ajanm^irSyksissä.
Jos nimisanan (substantiivin) mo­nikko
päättyy s-äänteeseen (boys),
mikä on yleisintä, merkitään moni­kon
omanto apostroofilla, siis näin:
boys'. Näissä tapauksissa ei ole ään­tämisen
suhteen mitään eroa apo-
OMANNOISTA
Englanninkielessä ilmaistaan omis-tamiskäsitettä
tavallisesti of prepo-sitsionilla
seuraavaan tapaan:
: The father of the boy (dhe faat-h9t
av dhe böi)^p6jan isä (vissin,
tietyn pojan isä)
' T l i e branches of. the tree (dhe
bräutslieä av dhe trii) puun oksat
(ei m i ^ p u u n oksat tahansa, vaan
vissin tietyn puun oksat)
- Onumto ilmäiM^ tähän
tapaan:
The boy^s father (dhe bois laat-hör)
pojan isä
. The child's mother (dhe tshailds
matbör) lapsen äiti
A n hour's sleep (An aurs sliip)'
tonnin lepo, nukkuminen
'On kuitenkin muistettava, että
stroofin lisäämisen johdosta.,
Lisää esimerkkejä j a h»joituk
sia:
My brother's dog (mai brathörs
daag) veljeni koira.
Charles' cousin (tsbaarls kanzn)
K a l l en serkku
The ears of the dog (dhe i i r s av
dhe dog) koiran korvat
To-days paper (tudeis peipör) tä­mänpäivän
lehti
Yesterday's mail (jestördeis meil)
eilinen posti
The ship's crew (dhe ships kruu)
•laivan miehistS
A pin's head (ä pins hed) neulan
pää
Ikuistakaa kirjoittaa j a lausua nä?
mä j a muut esimerkit ja sanat mah­dollisimman
moneen kertaan, on
ainoa tie niiden oppimiseen ja
yhdeksän; muistamiseen. -
V I I K O N SANAT
Viime viikolla esitimme opitta­vaksi
teonsanoja. Tässä esitämme
lisää, kuten seuraa:
Arise (araiz) nousta
Awake (aweik) herätä
Bear (beer) kantaa
Beat (biit) lyödä
Begin (bigin) ^ a a
Bend(bend) taivuttaa
B i d (bid),kutsua
Bind (baind) sitoa
Bite (bait) purra
Bleed (bliid) vuotaa verta
Blovv (blou) puhaltaa
Break (breik) murtaa, rildcöa
Breed (briid) kasvattaa
Brlrig (brihg) tiioda
B u i l d (bild) rakentaa
B u r n (bqm) polttaa
Burst (börst) murtaa
Buy (bai) ostaa
Tunnietti^ ranskiUaineii tiede­mies
j a k i i j a i l l f a , vuoden 1952 No-bel-
rauhanpidkinnon saanut A l ­bert
Schweitxer esitti äsken u u ­den
vetoomuksen ydi<aasekökei-den
lopettamisesta. Tämä vetoor
mns, iok\ io on esitetty useissa
maissa, on kiinnittänyt maailman
yleisen mielipiteen huomiota yhtä
suuressa määrin kuin Schweitze-rtn
edellinesikin vume yuodeb
huhtik. esitetty vetoomus. — Jul­kaisemme
kshdersa osassa
Sichweitzer:tt esitj^teen lybennök-sen.
— Väliotsikot j a korostukset
ovat lebtenune.
Viime vuoden huhtikuusca koros
t in eräiden** muiden, mukana sitä
suurta vaaraa, joka aiheututi uraani
pommi- ja vetypommikokeissa syn
tyvistä j a ilmaan leviävistä radioak­tiivisista
ainieista. Toisten muassa
kannatin vaatimusta, että atomiasei­ta
omistavien valtojen olisi mahdol
lisimman pian sovittava toistensa
kanssa näiden kokeiden lopettaini-sesta.
Samalla niiden olisi myös
julistettava pidättyvänsä atomiase!
den käytöstä.
OU aihetta toivoa sillä kertaa että
vaatimuksen ensimmäinen askel
otettaisiin." Mutta n i in ei käynyt.
Nyt on Neuvostoliitto esittänyt
uuden aseistariisuniasuunnitelman,
jonka perusteella yritetään ryhtyä
jälleen neuvotteluihin. Tämä suun­nitelma
edellyttää, että ensimmäi­senä
askeleena atomipommikokeet
välittömästi lopetetaan.
Ehdotusta e i ole kuitenkaan muit­ta
mutkitta hyväksytty. Amerikka­laisen
atomienergiakomitean eräs
valiokunta lausuu mm. näin: "On
suositeltavaa, että atomipommiko
keet jotka suoritetaan tieteellisessä
ja sotilaallisessa tarkoituksessa,
pistetään minimiin. On. myös r yh
dyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin
jotta julkiseEsa mielipiteessä esiin
tyvä hämmennys saataisiin poiste­tuksi.
Ilmakehän lisääntyvästä r a -
Cast (kääst) heittää
C^tch (kätsh) ottaa,'^ tarttua kiin-
• ni- ,• _ • • • .
Choose (tshuuz) valita
H a a • • ' • •
BAKENTAVAN KIELENKÄYTÖN PERUSpOS
AARNI PENTTILÄN oosi
SUOMEN KIELIOPPI
• 632 SIVUA
Sivun koko 7 ^ 0 "
HINTA sm. $8.50 •
. Professori Aarni Penttilän uuJsl, perusteellinen "Suomen kielioppi'*
J t on nyt vuosia kestäneen työn Jälkeen valmistunut. TäMn saakka on
• Suomen yliopisto-opetuksessakin Jouduttu käyttämään E. N. Setälän
• kouluja varten laatimia deskriptUvisiä kieliopin esityksiä. Jotka suu-
• rista ansioista huolimatta ovat JO issaksl vanhentuneet, niin että laa-\
B Jemmln kielemme erikolshionnetta Ja rakennetta valaisevia tietoja on
" onut Iceiätt&vä monMa eri lähteistä.
• Paitsi korkeamman t)petuksen tarpeisiin on prof. Penttilän uusi kieli- '
^ oppi suppeiden klelenoppaidäi j a kohdakkoin kokonaisuudessaan val-
* mistuvan 'Nykysuomea sanakirjan" lisäksi välttämätön apuneuvo Jo-
• kaiselle kirjallisen työn tekijälle. } .
0 Sen selkeät j a ytfanekkäät säännöt sekä oivallinen ja runsas esi-
" meriddlrakoelma muodostavat tyhjentymättömän aineiston, johon Jo-
• kamen voi luottavaisesti turvautua pyrkiessään selviytymään klelellis-p
tei\ ilmausten vaikeuksista.
H Tilatkaa osoitteella: ,
2 Vapaus Publishing Company Ltd.
• » . a S O X f i S STOBUBY. ONTARiq
van­kalla
todetlisuus
(Jatkoa a. sivulU)
niiden
molem
TAPIO RAUTAVAARA laulaa
tRIOLA-LEVYiLLÄ
%t on levyosastoltamme saatavana useita TAPIO RAU­TAVAARAN
laulamia Triola-levyja seka JOÄMA IKÄ-
V Ä L K O N kaksi vumeisinta levyuufuutta.
T 4093 Juokse sinä humma, foksi, Tapio Rautavaara
f Kukkakaupan ulkopuolena. Tapio Rautavaara
T 4127 Orpopojan valssi. Tapio Rautavaara
: Iltalaulu tukkikämpällä, Tapio Rautavaara >
' T € B 1 Kotimaani oinpi Suomi, kansanlaulu, Tapio Rautavaara
, Taattoni tupa, kansanlaulu, Tapio Rautavaara
T lOfft Hyvästi vaan. hidas foksi, Tapio Rautavaara
t . ravlUniia. hidas folcsi, Tapio Rautavaara
T 4aw^ Sekataviaralcaupassa. poltt
r RakennuspoDcka; Jorma licävalko •
T 4142 Sunnuntai-iita; Tapio Rautavaara
, Viulun tenho, laulelma, Tapio Rau
T ^ ^ VällailMilnffn. tangolaulu, Tapto Rautavaara ;
Lentäjän valssi, TaJptoR*^
T 4U3I Aina tiikklpölka tunnetaan, Tapio Rautavaara
: ' Kulkurin valssi, Tapio Rautavaara
Tflim Savotan Sanni, Jenkka. Matti Jurva : ,
Viipurin Vihtori, polkka, MatU Jurva
V HINTA$1.50r
FosU- Ja expresslttlansten tulee käsitUUI väbintäln kolme
levyä Ja ostajan loakiettavs ttlMtsrsk^
juhlallisissa sopimuksissa,
elinvoimaisuutta lujittaa
minpuolinen tahto ylläpitää ne jat­kuvasti.
Tämä on opittu vähitellen
näkemään maailmassa j a sitä pide­tään
aivan oikein ja yhä laajem
maiti mallikelpoisena todistuksena
rauhanomäis''n rinnakkaiselon elin­kelpoisuudesta.
En katso liioittele
vani sanoessani, että tämä havain-noUinen
osoitus siitä, miten asiat
voisivat muuallakin maailmassa o l ­la,
tämä uraauurtava naapuruussopu
on kunniaksi meille molemmille.
TAHOOMME SOPUA
J A J A U H A A - -
Tämä jos mikään rohkaisee meitä
luottamaan keskinäisen kunnioituk­sen
j a keskinäisen ymmärtämyksen
voimaan. Se saa meidät myös toi­vomaan,
että meidän rehteihin ja
kunniallisiin tarkoituksiimme luo
tetaan kailckiaUa ifajojemme ulko­puolella.
Me suomalaiset emme yleensä p u ­hu
paljoa; kerran sanottu pitää.
Vältämme suuria eleitä. Esiinty­mällä
kaikissa tilanteissa ystäväl­lisesti
ja asiallisesti edistämme
varmaankin osaltamme luottamuk
sen ilmapiirin kehittymistä mäail-
I massa j a omaa kansallista mainet­tamme.
Kaibdamme kaikkia risti
riitoja. Emme tahdo repiä mitään,
emme vahingoittaa ketään. Tah­domme
sopua. Tahdomme raken
taa. Tahdomme rauhaa.
IKÄVIEN ILMIÖIDEN
P I N T A K V Q HU
Herra pääministeri, olette juur'-
ikään kiinnittänyt huomiota eräisiin
ikäviin ilmiöihin Suomessa. E n jat­kaisi
vilpittiimyyden linjaa suhteis
samme, ellen myöntäisi, että huo­mionne
ei ole väärä. Olemme pa
holliamme itsekin näistä ilmiöistä,
mutta toisaalta on otettava huomi
oon. että on kulunut vasta 14 vuot­t
a siitä, tnm inaittemme välillä käy
Uin sotaa j a että ennen sitä hyviä
suhteita maittemme välillS kannat­tivat
melko ahtaat p i i r i t On siis
ymmärtettäväi, ett$ näiden 14
vuoden aikana on tapahtunut huo­mattava
kehitys.
Tiedämme, että hisU>ria hengit­tää.
Olemme varmat, heri^a päämi­nisteri
siitä, että ne ilmiöt, joihin
bäingaittinyt huoniiota, ovat
vain pintakiiphva, jonka a l la on ter­veen
ymmärtämyluen,, hyvän tah­don
ji^ maittemme vi^en ystävyy­den
leveä ttoma.. Meillä on Suo­messa
sananlaskn, jonka, mukaan
h y v i keljlb k»ias kuuluu, paha vielä
kauemnUdcsL
Mutta u^on. että täällä vierai­nanne;
olevat suon^aiset edustavat
sit&>fl$ul>m«a, joilla on oikea käsitys
näj^stft asioista tahtoo hyvää naa-
IHttruutMt nuuttemm« vSlillä. Olem­a
a vakuuttuneet aUtI, että tämä
asia järjestyy.
dioaktiivisuudesta aiheutuvat perin-nöilisyystekijöihin
kohdistuvat vai­kutukset
pysyttelevät sietokyvyn ra­joissa."
- ^
Tällä lauseella tarkoitetaan, ettei
synny liian lukuisasti epämuodostu­neita
lapsia että sen vuoläi olisi
välttämätöntä keskeyttää kokeet.
Edelleen komitean lausunnosta:
"Jos kokeita jatketaan samassa tah­dissa;
kohoaa radioaktiivisten epä­puhtauksien
määrä vuoteen 1983
mennessä nelinkertaiseksi ja vuo­teen
lÖlO mennsä kiiusinkörtai
seksi; Tämän säteilyn määfä on kui­denkin
yhä pieni luonnolliseen ra­dioaktiiviseen
iäteilyyn verrattuna.
— Ehdottomasti voidaan todeta, et-ä
ihmiskunnalle koeräjäytyksistä
aiheutuva vaara on pi?ni. Tämä ei
merldtse sitä, etteikö niistä olisi
vaaraa ollenkfian."
31 O L E " P U H T A I TA
V E l - Y P O M M E J A "
Nykyään puhutaan paljon puh­taista
vetypommeista. Niissäkin on
kuitenkin sytyttimenä hajoavaa u-raania.
Tällä on sama vaikutus kuin
Hiroshiman pommilla, joka myös
öyiinytti radioaktiivisuutta. Samoin
vapautuu vaarallisia neutroneja
.-nassoittain räjähdyksessä.
Vetypommin isä Edward Teller
laulaa idyllisen atomisodan ylistystä
nain: '^Jatkuvien pommikokeiden a-vulla
me tulemme kykeneviksi
murskaamaan vastaustajamme sota­koneiston
viattomien ulkopuolisten
pysyessä turvassa. — Täj^In puh­taat
pommit vähentävät tarpeetto­mia
onnettomuustapaulcsia tulevai­suuden
sodassa."
On itsestään selvää, etteivät Neu­vostoliitto
tai Yhdysvallat valmista
tällaisita vähemmän tehokasta pom­mia
ihahdollista sotilaallista käyttöä
varten. Onhan Amerikan puolus­tusministeriö
jokin aika sitten lau
sunut, että kokonaisten alueiden
saastuttaminen radioaktiivisilla a i ­neilla
on muodostunut uudeksi ä-seeksi.
>
Puhdasta atomiponunti ei ole
tarkoitettu käyttöön, vaan pelkäs­tään
näytteeksi. Sen avulla saa­daan
ihmiset uskomaan, että koe-räjäytykset
tästä lähtien aiheutta­vat
yhä piencaevää radioaktiivi­suutta,
mnkä vuoksi niitä on syy­tä
jatkaa.
.,, Käsitys räjäytysten aiheuttamasta
vähäisestä vaarasta p-^rustuu pääasi­assa
siih^.n tietoon, että on runsaas
t i radioaktiivisuutta jä ettei pieni l i ­säys
siksi kohota vaaraa.
Päätelmät eivät kuitenkaan ole
niin luotettavia kuin luullaan. Jat­kuvasti
on alennettu ihmisille sai
litun säteilyn'rajaa. Vuonna 1934
oli rajana 100 yksikköä vuodessa,
|ällä hetk-^llä se on 5 ylcsikköä, mo^
nessa maassa vielä alempi. Jopa
lausutaan, ettei mikään raja ole l i i
an alhainen, raja riippuu vain mei­dän
omata arvioinnistamme. Miksi
puhutaan sallitusta suurimmasta sä­teilystä?
Kuka sen on sallinut ja
kuka antanut oikeuden tällaiseen
määräykseen? -
y Rakioaktiivisundessa on erotet­tava
kak:i puolta, ulkonainen sä­teily
ja ruumiin sisäinen. Ulkoi­sen
säteilyn synnyttämä vaara on
pieni, sillä iho suojelee verraten
hyvin sitä vastaan kun sitävas­toin
sisäistä säteilyä vastaan olem­me
suojattomia.
Räjähdyksessä syntyneet radioak­tiiviset
aineet laskeutuvat maan
pinnalle tomussa, vedessä ja l u ­messa.
Lehtien ja juurien kautta
ne joutuvat kasveihin. Näistä taas
ihmisruumiiseen joko suoraan kas­veja
nauttiessamme tai syödessäm­me
sellaisten elinten lihaa tai juo­dessamme
sellaisten eläinten maitoa
jotka ovat syöneet radioaktiivisia
kasveja. Ehkä juomme i ^ ö s radio
aktiivista vettä.
... Suurin radioaktiivinen saastutus
on 10. ja 60. pohjoisen leVyspiirin
välillä sillä Amerikassa j a Neuvos­toliitossa
on suoritettu lukuisia atb
miräjäytyksiä juuri tässä vyöhyk­keessä.
Ruumiin saamat radiaktiiviset a i ­neet
eivät jakaudu tasaisesti vaan
asettuvat määrättyihin paikkoihin.
Tästä syystä voi sisäinen säteily v a ­hingoittaa
erikoisen pahasti sätei­lylle
herkkiä elimiä. Vaikkei sätei­l
yn voima olisikaan suuri, korvaa
heikkoudeii säteilyn pysyvyys. Sätei­ly
vaikuttaa öin j a päivin vuosikau­sia.
Yleisimpiä ja vaarallisimpia ruu­miiseemme
joutuvia radioaktiivisia
aineita on tunnetusti strbntium 90.
Tämä asettuu luihin säteillen niistä
ytimiin, joissa' punaisfet ja valkeat
verisolut muodostuvat. ^ Näin aiheu­tuu
verisairauksia, jotka useimmiten
ovat kuolettavia. :
S u u r i m m ^ vahingon aiheuttaa
säteily suvunjatkamiselbnistossa. Jo
varsin heikkokin säteily saattaa a i ­heuttaa
kohtUokkaita seuriauksia.
Epäm'.eIlyttävinUI on, e t t i sen-raukset
Umenctvät vasta vuocien
kuluttua. Ehki vasta myökeaads-sttkupolvissa,
JoUoia epimnodiiM-tuneita
lapsia syntyy vielS vuosi­satoja.
KOHOTTAKOOT NAISET
ÄÄNEN< J O K A K U t F L L A A N !
Emme voi ottaa itsellemme vas
tuuta siitä; että maailmaan syntyy
tuhansittain ruumiillise&ti j a henki
sesti vaarallisesti vahingoittuneita
lapsia vain sen vuoksi, ettemme täl­le
vaaralle ole suoneet riittävästi
huomiota. Vain s^Uaiset henkilöt:
jotka eivät ole koskaan nähneet
epämuodostunet lapsen syntymää,
jotka eivät ole kuulleet, äidin vali-tuk-
ia ja nähneet hänen järkytys­tään,
rohk':nevat väittää, että koe-räjäytysten
SQmnyttämä vaara on
sellainen, johon eräissä olosuhteis­sa
oh alistuttava. Tunnettu rans
kalainen biologi ja perinnöllisyys­tutkija
Jean Rostand sanoo kokeit­ten
jatkamista "tulevaisuuteen teh­dyksi
rikokselJsi". Erikoisesti on
naisten tehtävä panna vastalauseen­sa,
jottei tällaista tulevaisuuteen
tehtyä rikosta, sallittaisi. Kohotta­koot
he äänensä, j a • niin, että se
kuullaan!
K A I K K I E N M A I D E N ASIA
Kummallista kyllä on tähän saak­ka
jätetty kokonaan huomiotta et­tei
koeräjäytysten lopettaminen tai
jatkaminen suinkaan koske vain n i i .
tä maita, j o i l l a on atomiaseita, ja
etteivät ne suinkaan voi yksin rat­kaista
tätä asiaa niinkuin niitä miel­lyttää.
Kuka on antanut näille
maille oikeuden suorittaa rauhan a i ­kana
kokeita, jotka saattavat vahin­goittaa
mailman kaikkia maita? Mi­tä
sanoo tästä kansainvälinen oikeus
jota niin ylistetään nykyaikana ja
jonka Yhdistyneet Kansakunnat o-vat
kohottaneet niin korkealle? E i ­kä
S3 enää pysty näkemään, mitä
maailmalla tapahtuu. Se on nou­dettava
temppelistään katsomaan,
mitä sen ympärillä tapahtuu, jotta
se jälleen alkaisi hoitaa tehtävi
-än.
Eräässä Japania koskevassa kysy­myksessä
saattaa kansainvälinen oi
urit saivat
27 sentin palkän-korotaksen
.1 Toronto. — International Brot.
berhood of Teamsters-union paikal­lisosasto
230 ja neljä torontolaista
sementtiyhtiötä allekirjoittivat uu­den
kahden vuoden sopimuksen, an­taen
trokinajureille 27 sentin pal­kankorotuksen.
Sopimuksessa annetaan ajureille
hetikohtainen 15 sentin korotus,
josta 10 senttiä taannehtivasti huh­tikuun
1 päivään, j a kaksi viiden
sentin korotusta huhtikuun 1 päi­vänä
ja lokakuun 1 päivänä v. 1959.
Sopimuksen noin 500 trokinajuria
edustavan union kanssa allekirjoit­tivat
Canada Building Materials
Ltd., S. McCord and Co., McKay-
Muldoon j a Dual Mixed Concrete.
Sopimuksessa myös määrätään,
että yhtiö maksaa 2 senttiä tunnil­ta
työläisten huoltorahastoon, josta
maksetaan työläisille $5,000 henki­vakuutus,
$35 viikossa sairasapua ja
lääkintäapua aina $5,000:iin.
Muista muutoksista mainittakoon
taattu 40 tunnin työviikko talvisin,
kaksinkertainen palkka jälkeen kel­lo
9 i l l a l l a j a lauantai-iltapäiyällä,
union työmaa j a jäsenverojen peri­minen
työnantajain toimesta.
Ennen sopimuksen allekirjoitta­mista
ajurit saivat $1.65 tunnilta,
koneenkäyttäjät ja lastaajat $1.60,
sementin sekoittajat $1.75 j a apu­laiset
$1.55 tunnuta.
pa veluksessa
Jakarta. — Indonesian armeijan
taholta ilmoitettiin tustaina, että se
on vanginnut erään entisen Yhdys­valtain
lentovoimien jäsenen, joka
ohjasi kapinallisten pommittajaa.
Hänen väitetään olevan 30 vuotias
Allan Lawrence Pope, Miamista.
Armeijan. puhemies sanoi, että
Pope ja eräs indonesialainen hyppä-sivät
laskuvarjolla toukokuun 18
päivänä alas ammutusta kapinallis­ten
ponunittajasta. Pommittaja oli
hyökännyt hallituksen laivuetta vas­aan
lähellä Ambonin saarta.
Pbpen hallussa ilmoitettiin olleen
papereita, jotka todistivat b^nen
olleen ~ luutnanttina Yhdysvaltain
lentovoimissa ja Civil A i r Tran.
sportin palveluksessa. Viimemaini­tun
päämaja sijaitsee Formosalla.
Se on entisen Flying Tigers-lento.
joukkueen johtaja kenraali Chen-naultin
perustama lentolinja.
Armeija sanoi Popen saaneen
$10,000 kapinallisten johtaja eversti
Vente Samualilta jotta tämä ohjaisi
Yhdysvalloissa rakennettua B-26
pommittajakonetta hallituksen jouk
koja vastaan.
Yhdysvaltain lähetystö ilmoitti
olevadsa tietämätön Popeen näh
den ja että sinne ei ole tiedoitettit
hänon vangitsemisestaan.
keus saada kiintoisan tilaisuuden.
Tämä maahan kärsii erikoisesti koe
räjäytyksistä. "Tuulet tuovat radio
aktiivisia pilviä Japania kohti s'^kä
Neuvostoliiton kokeista K o i l l i s - S i -
periassa että amerikkalaisten ko­keista
Tyyneltä mereltä. Näin saas
tuu maa mitä pahimmalla tavaUa.
Voimatckaasti radioaktiivista sadetta
esiintyy usein j a maaperän sekä kas
vien radioaktiivisuus on n i in suuri,
että ajoittain täytyy j o i l l a k in alueil
la jättää nauttimatta se sato, mikä
on korjattu. Japanilaisten on. pak­ko
jopa ^-syödä strontium-pitoista
riisiä. Tämä on erikoisen vaarallis­ta
lapsille. Koska myös ympäröivät
meret ovat ajoittain, varsin radioak­tiivisia,
on tämäkin ravinnonlähde
vaarassa, sillä usein saadaan suuria
määriä radioaktiivista kalaa.
Koska maan asema huononee jo­kaisen
koeräjätyksen jälkeen, ovat
japanilaiset uplomaatit tehneet esi
tyksiä Moskovassa jä Washingto-nissa
joka kerta kun he ovat kutil
leet koeräjäytyssuunnitelmista, pyy­täen
räjäytyksistä luopumista.. J o ­ka
kerta he ovat saaneet vastbuk-seksi>
ettei tämä ollut maiidollista,
koskei vielä oltu tehty atomivaltain
välistä sopimusta kokeitten lop*et
tamisesta.
Kokeet uhkaavat ihmiskuntaa, j o ­ka
tämän vuoksi vaatii niiden lopet­tamista.
Siihen sillä on oikeus..
V A A B A K A S V AA
Aikaa ei 'ole hukattavissa. Vaa­raa,
joka meitä uhkaa, ei saa lisä­tä
uusUIa kokeiUar Vaara lisään­tyy
itsestään lähivuosina, tämä on
huomattava. Suuri määrä niitä
radioaktiivisia afneita, jotka ovat
sinkoutuneet korkeaUe ilmake­hään,
leijailee yhä päälläinme.
Kuluu vuosikausia, mainibum jo­tain
viisitoista vuotta, ennenkuin
nämä aineet ovat kokonaisuudes­saan
pudonneet maan pinnalle.
Mutta vaikka jo ko)(eitten vaarat
ovat suuret niin kokonaan toisen­lainen
tilanne syntyy atomisodan
puhj'-tessa. Tarkastelkaamme ensin
n i in sanottua paikallista sotaa. Mo
net ihmiset nimittäin toivovat, että
vihollisuudet atomisodassakin ra
joittuisivat jossain määrin paikalli­siksi
j a ettei täUöin käytettäisi v i i -
meistellyimpiä atomipommeja sekä
mahtavia vetypommeja, vaan aino­astaan
Ijrhyenjs; keskimatkan raket-tiammuksia.
Näin pysähtyisi tuho
eräänlaisiin rajoihin ja ajoissa, sol­mittu
rauha saattaisi vielä tuoda p::
lastuksen.
Tämänkaltaisen sodan p ^ k a l l i -
suus on varsin fcys^enälaiiien.
Käytetäänhän jo tuhäiislen kilo­metrien
päähän kantavia rakette­j
a . Ei voida j u m i otaksua^ «itä
vastustajat pidättyisivät pudttfiEa-ma-
ta jo alusta alkaeur; suorifai
kaupu^eihitt voimtOtkainipia
pommejaan. Vetypomineilla on
tuhat kertaa suurempi energiate-ho
kuin uraani- e l i atomipommil­l
a.
Suuri todennäköisyys on tämän
vuoksi, että tulevassa atomisodassa
käytetään sekä rakettiammuksia et­tä
suuria pommikoneita rinta rin­nan.
RaketUammukset eivät korvaa
suuria pommikoneita, ne vain täy­dentävät
näitä:
Suuren, vetypommin riijältdys
synnyttää usein kilometrin läpi­mittaisen
tulipalon, jonka keskus­tassa
on noin sadan miljoonan as­teen
knomuns. Siitä otekin a r v i ­oitavissa
kuinka suuri määrä ih­misiä
kohteeksi joutuneessa kau­pungissa
paineen, kuumuuden ja
radloaktUvisen säteilyn iskuntatu-houtnu.
Räjähdyksen synnyttämä
radioaktiivinen saastutus on kuo­lettava
noin 45,000 neliöfcilomet-rrn
alueella.
E i ole ajateltavissakaan, että
kaikkia asukkaita värien rakennet-
Yhdysvidtain sotilas Marvin L.
Swain panee ylleen erikoisen
l i i v i n , mihin on sovitettu sähkö-pattereita,
joita tarvitaan r a.
dioita vaiten. Patteriliivi on
tarkoitettu käytettäväksi kylmilr
lä alueilla, sillä patterit menet-tävät
pian voimimsa, jos ne k y l ­mettyvät
L i i v i n avulla ruumtin
lämpö pitää patterit lämpöisenä
j a clinvoiuuuscna.
falsiid betonista snojia. Mistä saa
täisiinkään tarvittavat tilat sekä va­rat?
Kuinka taas ehtyivät asukkaat
poinm^uksen sattuessa suojaan?
/Uomiaodassa ei ole'^ voittajaa;
vain"^ voitettuja. Siinä saa jokainen
kärsiä .vastustajansa atomi-anunuk-sista
ja pommeista sanoa^jnitä oiT
tuottanut viboUiselIeen.Näik syn­tyy
pysyvä tuho, jota ei mikaän^se
lepp^tai-rauhansopimus kykene py
säyttäm^än,
Kun o n i ^ y m y s atom' pommeista,
ei yksikään kansa voi lausua vas­tustajalleen:
Aseet saavat ratkaista.
Un sanottava: Tehkäämme yhdessä
Itsemurha tuhoamalla toinon toi
semme. ; ^
Täydellä syyUä on eräs englan­tilainen
parläm^ntinjäscn sanonut,
että s^tomiaseiden käyttäjä saa me­hiläisen
kohtalon. Kun mehiläinen
pistää, niin sen perii tuho.
(Jatkuu).
T I L A T K A A V A F A U 8I
Tontaiha, tmi&okuim 29 p.-^ S i m S
pitävät
suta
Miellyttävänä vaihtaekd. klihoit-
.taka nuorten ruokahalua tarjoa­malla
Ry-King näkkileliAä. M u ­reata,
maukasta. tatoudeUista jä
Usäk£i vielä ravitsevaakin.
RUOKATAVARA- >
KAUPPI A ALUNNE NYT!
m • ja
liatpahintaisia M a n e ja
Margaret MltcheU:
T U U L E N VIEMÄÄ
Unden ajan eniten Inettn rtirtant 1
KOLME OS.IA — - HINTA SBX.$5J0
Marg«ret Mitchellin suuri kertomus Amerikan BteMlvalttoidai
elämästä Ja taistelusta sai raivata itselleen t i a i menest^tseim. sOJft
moiiet kustannusliikkeet eivät uskoneet tämän^ jatfflftismftisen ro-maanln
mahdolUsuukslin päästä lukijoiden suosioon. "Tuulm
viemän" menestys on vastustamaton; se Oh Ilmestynyt mdlcem
Itaikitla maailman kielillä: romaanin kokonaispainoksen lasketaan
höiisfevän Jö lähes 20,000,000 kappaleeseen. .;
"Tuulen viemää * on myös suurelokuvana saavuttanut suuren
suosioh. V ,L
Margaret Mitchellin kuuluisan romaanin 'sankaritar Scarlett
OHara on suuren plantaasin omistajan tytär. yleUisyyden Ja hem­mottelun
ympäröimä rikkaassa kodissaan, jonka elämää satotoe
orjineen. upeine juhlineen ja moninaisine touhuhieen kirjailija
kuvaa tuhlailevan värikkäästi. >
Joka kodin kirja -
ALEKSIS KIVEN MESTARITEOtCSET
KOLME OSAA — HINTA SID. $ 5 ^
Sisältää kaikki ne teokset. Jotka ilmestyivät kansalliskirjailijam­me
elinaikana. >
I osa: Kanervaia Ja mnot mnot; KoUervo; Lea.
U osa: Nnmmtsnatarit; Kihlaus; Yö j a ^ v ä ; Karfcorii; BHargaicto
m osa: Sdtsemän veljestä
K A I K K I K O L M E OSAA THDESSA KOTELOSSA
Halp^lntalnen sanrteos
Alexandce Domas:
M O N T E - C R I S T O N K R E I VI
KOLME OSAA — HINTA SH>. VtM
Sukupolvesta toiseen on Monte-Criston fereivi säilyttänyt ase­mansa
kaikkien aikojen kuuluisimpana ja suosituhnpana seildcailu-römaanina
ja myöhempään romaanitaiteeseen pysyvästi vaikutta­neena
mestariluomuksena. \
Monte-Criston kreivin ainoaa täydellistä supmoikielistä laitosta
elävöittävät kuvat romaanin mukaan tehdystä elokuvasta.
K A I K K I OSAT AISTIKKAASSA KOTELOSSA
• • . •
Hammond Innes:
V E I J A R I N T E S T A M E N T TI
S08 SIVUA — HINTA SID. $2.e»
Nuori Bruce Campbell TVetheral on sodan päätyttyä palannut
yaatimattomaan taimeensa vakuutuslaitoksen virkailijana. Hänen
yleiskuntonsa vaatii perusteellista lääkärintarkastusta, j a tuomio on
maseiftsva^ kuusi kuukautta elinaikaa. Mutta häntä odottaa myös
tölsenlamen yllätys. Eräs lakimies ilmoittaa, että hän on perinyt
vankilassa istuneen ja omalaatuisista otteistaan tunnetun isoisänsä
öljynetsintäyhtiön Ja suiu-en valtausalueen Canadan Kalliovuorilla.
Kuolemaantuomittu Bruce Wetheral päättää 'ottaa selkoa tästä
salapsräisestä vuoristoalueesta. "Campbellin kuningaskunnasta".
Hän ryhtyy valkeaan ja vaaralliseen koeporaukseen ja aloittaa
samalla iännittävän taistelun aikaa j a häikäilemättömiä kupaili-joita
vastaan.
Hammond Innes:
S/S MARY DEAREN HAAKSIRIKKO
276 SIVUA — HINTA S H ) . ^ 7 5
Pieni meripelastusalus Sea Witch risteilee eräänä, yönä noyrskj^-
sellä Kanaalin rannikolla. Äkkiä sen pteen ilmestyy pimeydestä
aavemainen, ilman valoja kulkeva rahtilaltFa^s/s Mary Deare. Y h ­teentörmäykseltä
vältytään hädhi tuskin, mutta enmmän kuin
uhkaava onnettomuus Sea Witcbin miehistöä säpsähdyttää kum­mallinen
havainto: Mary Dearen komentosillalla el näy ristin­sielua.
— Seuraavana aamuna alukset kohtaavat Jälleen. Mary
Deare on juuttunut matalikolle: se näyttää yksinäiseltä j a hylä­tyltä,
vain ohut savujuova kohoaa aluksen piipusta. K u n tarinan
kertoja, Sea Witchhi kapteeni John Sands sitten idipeää Mary
Dearen kannelle, alkaakin tapahtumien vyyhti purkautua ja merep
salaperäinen, jännittävä näytelmä avautuu vähitellen lukijalle.
HUJa Valtonen:
N E E K E R I T Y T T Ö P E I L AA
305 SIVUA — HINTA 3 m $ lN
"Valmokkeen" uskollisia ystäviä muistaen HUJ» Valtonen on k i r ­joittanut
uuden romaaninsa, joka on tavallaan Jatkoa "Vahnokkee-seen",
mutta kuitenkin aivan itsenäinen kokonaisuus. "Peilaava
neekerityttö", ei ole kukaan muu kuin Kirstin ja Eskon esikoinen,
sanomalehtialalle tarmokkaasti antautunut Estrid eli Tyyskä. Vuo­sien
mittaan on Jokelan kauniiseen mutta ah n i in epäajanmukai-
.seen, kar1»noon näet ilmestynyt komea lapsilauma, ^rtär j a viisi
poikaa. Esikoinen, 20-vuotiaaksi varttunut pirteä lyyskä, huomaa
ehdottomasti tarvitsevansa oman ammatin. Ja sanomalehtiala tun­tuu
loppujen lopuksi sopivimmalta. ^
Joy Packer:
V I I N ^ L A Ä K SO
381 SIVUA — HINTA K U L T O K A N S I S S A NID. $3ii6
Romaanin tapahtumapaikkana on-Etelä-Afrikka. Lontoo Ja P a ­r
i l a — se on teos. joka alusta loppuun asti on täynnä herkullista
romantiikkaa, jännitystä ja kiehtovia maisemia.
James Cunrood:
K A Z A N S U S I K O I RA
ISY SIVUA ~ KULTOKANSISSA NID. $1.25
' ^Kazan. susikoira", on James OUver Cunvoodm Jäimlttävä Ja
kuuluisa romaani Canadan saloseuduilta. Kertomuksen sankari
Kasan on petoton, tappeluissa arpeutunut^ väkivahva rekikoira,
jonka veressä virtaa neljännes sudenluontoa. '
Gwen Bristow:
HUOMENNA JA HCUISBSTI
268. SIVtJA — KIILTOKANSISSA NID. $1JSS
Kertomuksen pohjana ovat päähenkilön Elisabeth H e r l o n ^ ko­kemukset
v: 1918, jolloin hänen ensimmäinen mleJiensä yhden
vuoden kestäneen avioliiton Jälkeen katosi Ranskassa, sekä hänen
valheensa V. 1912, jolloin muisto noista menneistä ajoista jälleen
kipeästi tulee hänen mieleensä.
W. Somerset Mau^tara:
NÄYTTELIJÄTÄR
275 SIVUA — KIILTOKANSISSA NID. $1JS5
JuUa Lambert on Lontoon Juhlituiinpia näyttelijättäriä, lonka-uraa
avtomies-teatterinjohtaja hoivaa taitavasti Ja jolla kedd-ikään
ehtineenä on hallussaan kaikki etevän Ja tottuneen taiteilijan k d -
novarat sekä nuorekas, tehoava ulkomuoto. Eräänä p&lvSnft JuQa
LamberUn hyvinjärjestbtty, teatterityön täyttämä elämä Joutuu
kuitenUn uuteen, myrskyisään vaiheeseen.
TILATKAA OSOITTEELIiA:
Vapaus Publisbing Company Ltd.
B O X 69 SUDBCBT, O N T A UO