Vapaus, February 9, 1961

              Torstaina, helmik. 9 p. — Thursday, Feb. 9, 1961
l^leii^Tt) ~ IBdepeiident: Labor
Wpt-^f ,?5linMi Can«MW}5. Bs-rnmma
dass maU by the ^
Cmffibfl;^^!^^ Ottaja. Pub-
MO^' ibxlce weekly: Tuesdays,
niimlayd and Saturdays by Vapaus
rail^ihlnft Qc^pany Ltd., at 109-IQ2
2rai.6t:v W^/S^dbll:^Ft^ Canada.
TeleidiöiieS:Bus. Office 08< 4-4264;
Edltorial Office dS. i-4265. Manager
E. Suksi. Edltot W. Eklund. Mailing
address; Sox 69, BuObury^ Ontario.
A4verttting vates uppn
Ttanamtloft fne o£ bhiirge..
ITLAUBHIJINAT:' V V
Can^dassa: 1 vk. SJQQ 6 kk. 4.25
Yhdysv^Uolssa; 1 vk. ftOff M L 4Ä>
.6aoin«iisa: 1 v«c. m B .kk. 6.2»
krokotiilinkyyheleitä Kiinasta
^ ;^;rlltnaist€n^uuren ilonsa Kiinan suuresta vi^jaostosta/maa-tälböstriihiSteri
Hamiltonin kerrotaan huomauttaneen, että
• ^ ^ r o n maatalousministerin päivä". Ministeri Kamiloilla
^^.^'delfa ilon aihettakin, sillä hän oli juuri ällekiiJDittanut
^lii^idÄti; ;histdrian yhden suurimman käteisellä igi^a^etun
V^i^^kan, mikä huojentaa-viljaiarmarien huolia ja_-antaa
le^tj^ist^i^äupäksi töitä liänsi-Canadan rautatie- ja satama-
Sille: On arvioitu, että myydyn viljan, 40 milj
s^iicruisen v^ kuljetus antaa töitä satamatyöläi-elokuiihiin
asti.
Ä^^^^^^^ tätä Kiinan kanssa tehtyä suurta
' ijiijakaiippäa tervehdittiin suurella innostuksella ka\itta laa-j
^ : i n a a i ^ työläisten ja farmarien kuin kesfciluokka-
»1 jiisteiv ja vissien kapitalistienkin taholta. Luonnollista oli
itiypsie,. että sanomalehtien palstoille ilmaantui miltei tulvi-
^aÖ^%aätimuksia, että tämän suuten viljakatipän pitäisi
ensimmäiseksi askeleeksi kaupankäyiitimme py-i^^
ville' laajenemiselle Kiinan kanssa, että Canadan pitäisi
ilttim Kiinan hallitus ja ryhtyä kaimatta-vÄljtäha.
- ^
:V'. ^äsföä'tilanteessa voitaneeCpitää ehkä "luonnollisena" si-eitä
vissit kylmän sodan jatkamista vaatiNrat sahonia-
^feliUpuföpagandistit tehostivat epätoivon vinm
lujääii kiinan kansantasavallan mustaamiseksi.: Niiden lem-liiinhfiena
oli tällä kertaa luonnonvoimien Kiinalle aiheutta-
^atyf^äatalousvaikeudet. Propagoituaan^ kukistamista
yitos&äusia nämä taantunnussankarit tulivat äkkiä erittäin
ir«^ä&^dämisiksi Kiinan "nälänhätäisiä" kohtaan; Kerrassaan
^Äjbti^määräv krokotiilinko
ibii^' kiinalaisten kovan kohtalon johdosta ja; siinä., tietenkin
j^ttiiriosoittaniäan,. kuinka k^^^
^ i-aSeritava Kiinan Kansantasavallan hallitus.
, 7 Mutta ihme ja kumriia, nämä ammatti-itkijät eivät ole
yoioefct^seiittää^ yhtä erikoisseikkaa. Luonnonvoimien, ai-
^liettitämÄt kato
Äk;v>'vNyt;oU näitä suuri onnettomuusvuosia. peräti kaksi.
SulÄvhuolimatta ei pahimmatkaan Kiinan vöiolliset ole roh-jenni^
t:Wäittä^ ketään olisi Kiinassa kuoliut nälkään!
TO
iCÄiishefö^ edeltäjiensä valts&omennon aikana: "nor-täaälikeha"
sitä, että satojatuhansia ihmisia kuoli nälkään
jtt]Kiiiinsalp4 isat^^^ miljoonia; ihmisiä nääntyi näl-
3^^;|'*htf^noina".'Satpyuosina. ^ \. , '
v ' - ^ ä m a osoittaa, ett^ Kiina ei olekaan vielä edisty^
i2^ii%:pdjö4 ettei hiiono satovuosi järkyttäisi sen kansan- -
j^<^'ta,>.si^^ päästy jo niin pitkälle, että his-löi^^
llähinkaan katö^
^iidelM^än kiinalaiselle elämän ja terveyden kaimalta-kat-;
•^itknili^'-i^:se< on paljon niin suurössaipaassaymöcä vielä kym-ffi^
jStdkita vuotta sitten oli loppumattoman nälän kouristuk-idö^.^
' •
y tosimielessä Kiinan nykytilanne?
;J; Ensumäkin on muistettava se tosiasia, että varsinkin Kii-nai^
vkohdalta ovat entiset siirtomaaorjuuttajat toivoneet uu-
$01^ järjestelmän epäonnistumista ja takaisiin vanhaan palaa-ihiöta;
"Kiinalla itsellään ei ole niitä raaka-aine- ja teolH-Stiusresurssejä,
jotka pystyisivät antamaan sille: mahdolli-ttittdeh
kehittyä ensiluokan vallaksi-julisti Yhdysvaltain
varaulkoministeri George G. Marshall 1948. Ja Yhdysval*
tiffis^ iilkxjministeri Dean Acheson ennusti puolestaan elo-
^lusa 1949, ettei mikään Kiinlan hallitus kykene ratkaise-
ODGBän kansan ravitsemisongelmia? Tämä täysin epäreaali-
««»-'arvlointi on perustana sille, miksi Yhdysvallal on kiel-iäytjmyt
tunnustamasta Kiinaa ja vastustanut sen laillisten
iiikeuksien hyväksymistä YKn jäsenvaltana. Toivomuksena
Oli ollut,! että Kiinan kansantasavalta luhistuu ja että tätä
p^tikatoa voidaan kiihdyttää saarto- ja muilla toimenpiteillä
KijEnaa vahaan.
r?:-iglutta kjaikista ennustelua^ Kiina on raken­tanut
kansantalouttaan suurella menestyksellä/Kiinasta
on tänävlyhyenä aikana tullut huomattavan voimakas teolli­suusmaa.
Seuraavat esimerkit kuvaavat sitä. Kun Kiina^
'tet<^uottajana sijoittui maailmantilastossa 1949 26.. sijalle;
niitt vfime yuon^ 18.4 milj. tonnin tuotannollaan Kiina val­tasi'!
kuudennen tilan ja hiilentuottajana kohosi vastaavasti
yhdeksänneltä tilalta kolmannelle. Kiina on jo tärkeimpien
teollisuustuotteiden kohdalta omavarainen maa.
• * •
•: maatalous? Suomen laajimmin leviävä työ-väjei^
lehti, Kansan Uutiset, kirjoitti kumoamattomien asiatie­tojen
perusteella tästä kysymyksestä mm. seuraavaa:
^ '\ .,. Rinnakkain teollisuuden kansa oh (Kiinassa) kehit-
^ y t maatälpus. Sitä osoittag^mjn. viljatuotannon voima­ko'
nousu. V: 1949 KJina tuotti viljaa vain 108 miljr tonnia,
ittJUtta V. 1958 viljantuotanto kohosi 250 miljoonaan toflniin.
VuönnäJ959 Kiinassa tuotettiin ankarista luonnontuhoista
huolimatta_edelieen 250 mHj. tonnia viljaa; Viime vuonna maa
taloudelle asetettua korotettua sutmnitelmaa ei pystytty kui-;
tenkaan saavuttamaan, koska toisena perättäisenä vuonna val­litsivat
epäedulliset sääsuhteet, niin että osassa maata ankata
Jtuivuus ja osassa suurfet tulvat ja myrskyt tuottiva,t melkoisia
vahinkoja sadolle. .106 miljoonan hehtaarin kokonaisviljely-
^tlastatjoutui noin viidennes vakavien tuhojen alaiseksi. Vau­riot
ohsivat olleet ehkä suuremmatkin, ellfei laajojen talon-
^fkaisjbukkojen yhteistyöllä olisi onnistuttu korjaamaan
äädöi sieltäkin, missä ne alkuaan olivat tuhoon tuomitut,
tällä,hetkellä Kiinan maataloudessa on jo siirrytty uuteen
8§tokauteen, sill^ eteläisillä alueilla kootaan nopeasti kasva­via
sjjy^joja^ ja vihannessatoja. Nämä sadot ovat olleet
huomattavasti parempia kuin viime vuonrta.
1 "Ne jotka tällä hetkellä kertovat vahingoniloisessa sävys­sä
Kiinan luonnononnettomuuksista, perustayat Isatsomiiksen-sä
entisenlaiseen toiveajatteluun, oii syytä k^ten
täa, että Kiina ei ole ^rtunut paljon suurempiinkaan talou-iäeiiisita
vaikeuksiin,^ vaan on kyennyt mfenestykselllsestivoit-iäi^
an ne. Luonnononnettomuuksien tiioniat f ilipaiset vai-iceudet
eivät voi estää talouden jatkuvaa voimakasta kehi-i
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
I
°JUHJLgA9Jlg.P.9.g.g g g USl.9 9.9 ff 9,.
Mrs. Helmi Wirta, Sprucedale,
0(nt.,. täytää sunnuntaina, helmi­kuun
12 pnä 80 vuotta.
Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin^
Y L E I S ÖN
KIRJE
JULKINEN KYSYMYS -
"TULIPALOKERÄYKSESTÄ"
Täällä Sudburyn liepeUlä on
kierrellyt eräs vanhempi mies ke<
räyslistoinäen Stinsonissa " sattu­neen
farmitalon palon johdosta.
Keräyslistassa näytti olevan useita
nimiä, mutta kun minä tiedustelin
kerääjän nimeä, niin hän ei anta­nut
suoraa vastausta, vaan sanoi ole­vansa
sen miehen serkku, jonka hy­väksi
hiin varoja keräsi. Kun minä
olen sittemmin yrittänyt ottaa sel­vää
ko. tulipalosta, niin siitä ei-näy­tä
kukaan olevan tietoinen.
Omasta puolestani suosittelen va­rovaisuutta
tällaiseen kerääjään
nähden. On suorastaan tuomitta­vaa,
jos vippakeinoilla yritetään
puijata ihmisiltä "avustusrahoja".
Jos olen kuitenkin väärässä^ niin
pyydrn kerääjää hsrv^tahto^esti
kumoamaan julkisesti tässä lehdes­sä
epäilyni.
Käsitykseni on, että täkäläisten
Vapaoden tllaajamäärä lisääntyi tananiknassa 52;llatflaiik8dla siitä
mitä se oli joolukuussa. - " ^. . - "
Lausuess^mme sydSmeUisesti tervetiil|e|k|^i nämä u n d e t ' m e
haiuamme myös kUttää asiamiehiä ja -lu^^fhyvin tehdyiitS^estä.
Mtttttt^samalla kertaa on syytä k o r o & t t ^ ' ^ lehtemme levikin Oma:
aUtittein^ laajentaminen bn yksi pieni, muita tSkäläisiHe kansalaisi!-
lemme-ifyvin tärkeä esimerkki oman aikakautemme kehityssuunnasta.
Se on osoitus niistä suurista mahdollisuuksista mitkä 'ovat aukeamassa
työväenlehtien leviliin laajentamiselle t ä ^ Canadassa -— kutea qn jo
tapahjbimut miltei kaikkialla muualla inaailmassa. x
j^e elämme todella suurenmoista alkakaofta, jolloin JMstoriaMistyy
"seitsemän peninkulman saappailla" j a sitäkin nopeammin.
^su^ (Viejiä muutama; vuosi^j s i ^ n tkaitsottib maa^mme
raiÄiu^tfolnstajia' jonkinlaisiim haavefl^ ja intoilijoina, folllä ;<m
ehka "hyvä aikomus", mutta kuitenkin, hyvin heikot tiedot ma^iilman
asioista; Nyt nousee kuitenkin .Canadassa rauhanliikkeitä miltei kuin
sieniä sateen jälkeen. Ne saattavat olla toisistaan hieman poikkeavia,
tavoitteissaan vähän hapuilevia ja ehkä .ristiriidassakin keskenääui mat>
ta tosiasia kuitenkin on, että rauhanpuolustajain liike kasvaa ja voi­mistuu
äärettömän nopeasti Canadassakin.
Kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset haluavat tietää, mitä on todella
tapahtumassa rauhanliikkeessä —^ niihin pyrkii kansallisesti se tai.tuo
ryhmä, ja minkälaisia mahdollisuuksia on selviytyä yhä pahenevasta ta-louspnlastanxme,
jonka johdosta on virallistenkin tietojen; mukaan jo
yfi 500,000 työtöntä.
Toisaalta nähdään, että maailma elää nyt ratkaisevaa taitevaihetta,
jonka mipnisäkeisten ilmiöiden esittely ja tutkiminen on tullut miltei
välttämättömyydeksi.
Miten k e h i t y sosialistisen ja kapitalistisen maailmanbsan väli­nen
taloudellinen kilpailu; mitä mahdollisuuksia on ihmiskuntaa uhkaa­van
sodan ehkäisemiseksi| mitä tarkoitetaan nrahanomaisella rinnakkais-ololla
ja mitä todellisia mahdollisuuksia on sen toteuttamiselle nyky­maailmassa?
Onko siirt^aakansoilla samanlainen oikeus kansalliseen
itsemääräämisoikeuteen kuin esimerkiksi Canadalla ja Suomella ja
mitä se meille tavallisille kansan miehille ja naisilTe mejddtsee?'
kansalaistemme myötämlelineh suh­Tällaiset
suuret (ja myös pienemmät) |iansallisei ja kajDsainvaliset
tautuminen todellisessa hädän^lai-| fcysymykset Ovat asioita, mistä ei voida saada todellista kuvaa tyoväeii
lehtiä lukematta. Tästä Johtuu työväenlehtien levikin ja vaikutusval­lan
suuri kasvu maailmanlaajuisessa mittakaavassa aina siiniä määrin
sessa asemassa olevia kanssaihmisi­ään
kohtaan saisi vakavan'takapot-kun,'
jos tällaisia keräyksiä käyte­tään
väärin. Yhteistä parasta aja-ellen
— Elin.
että se vaikuttaa Jo tiällS Pohjois-Amerikassakin, mitä yritetään haUit-sevtssa
piireissä pitiiä "kylmän sodän^ propagandan avulla ei^änlaisena
"poliittisesti takapajuisena" mantereena.
TySväenlehtien ja siis myös Vapauden levittämiselle on täten avau*
tumassa sitä suuremmat mahdo^tsuudet mitä laajemmat jpukot haluavat
tutustua ^ykyheften ratkaisevien kysymysten perusongelmiin. Tiedon­haluisina
ja ennakkoluulottomina ihmisinä'tulevat myös Canadan suoma­laiset
etsimään entistä määrätietoisennnii^ totuutta niisUi asioista, jotka
heitä huolestuttavat —-työttömyydestä, vanhuudenpäivien turvattomuu-desta,^
jpdan vaarasta ja, ennenkaikkea siitän miten voimme me "pikku-ihmiset"
parhaiten edistää omia tavoitteitamme.
Tässä mielessä järjestetään maaliskuun 15 päivänä alkava ja huhti­kuun
30 päivään kestävä Vapauden levitrsryntäys, jonka tavoitteena on
250 uuden.tilJmksen hankkiminen lehdellemme. ^
Tässä yhteydessä joivat Vapauden kaikki lukijat antaa apuaan puhu­malla
lehtensä^puolesta naapureilleen j a iyötovereilleen sekä hankki­malla
heiltä tOanksia. -
Tehkäänune siis tarpeelliset alkuvalmistelut tulevaa levitysryntäystä
varten. Käaitykäänune arkailemaa kaikkien kanssaihmistemme puo­leen
muistaen, että he ovat samanlaisten hu!olien, puutteiden j a vaaro­jen
edessä kuin mekin. Osa heistä ehkä ajattelee joistakin teoreettisLta
tai historiallisista asioista eri tavalla kuin enemmistö meistä mutta
meidän elämässämme on kuitenkin paljon enemmän yhteen liittävää
ja yhdistävää, kuin erilleen työntävää. Me suosittelemmekin täs:ä yh­teydessä
vielä mahdollisesti epäileville: Tilatkaa lehtemme vaikkapa
kokeilumielessä ja huolimatta siitä, mitä ou lehdestämme sanottu tai
sanomatta jätetty, sHIä vain te itse olette pätevä arvostelemaan sen
asennetta niistä pääkysymyksistä, mitkä ovat sydäntänne lähinnä. Jos
t;oteatte"koejan" jälkeen että lehtemme ei toimi työmahdollisuuksien
lisäämisen, palkannauttijain elämän parantamisen, farmarien toimeentuy
lon kohottamisen, ryhmäriitojen lopettamisen ja yhteisymmärryksen l i ­säämisen
puolesta ja rauhanasian edistämiseksi niin silloin on Vapau­dessa
todella sellaisia vikoja ja puutteellisuuksia ettei sitä kannata
tilata. Mutta jos totuus lehdestämme osoittautuu päinvastaiseksi, kuten
me uskomme, niin- silloin siihen kannattaa tutustua vaikkaja vain ko­keilumielessä
aluksi.
HANKKIKAAMME SIIS YHTEISVOIMIN VAPAUDELLE VÄHIN-TAIN
250 UUTTA TILAUSTA MAALISKUUN 15 JA H U H I ^ U U N 30
P :N VÄLISENÄ AIKANA.
S;
Mackie-Niukkasen
paluukysymys esillä
* • •
Kilpailu uusien
tilausten hankinnasta
Lehtemme levikldalueen paikka­kunnat
pn jaettu kolmeen eri sar­jaan
hankintatavoitteiden.: perus­teella
ja kussakin sarjassa käydään
Portland, Qre. — Kahden Yhdys- ,iulpailuUn uusien' tilausten hankin-yaltain
Tyynenmeren rannikkovaltion I nasta. Uusista tilauksista anne-nimittäin
Oregonin ja Washlngtonin, tään yksi piste jokaisesta kuukaur
lainsäädäntöelimet käsittelevät aloit­teita,
Joiden tarkoituksena on palatit-öaa
kotimaahan kaksi ^ Fortlandista
iarkoitettua,. toinen heistä on suo-malaisyntyinen
William Mackie
(Niukkanen). '
I Seiiäattori Tom Mahöney on ehäöt-tanut,
että osavaltion senaatti ke­hottaisi
USAn kongressia Ja presi­dentti
Kennedyä tukemaan senaatto­ri
Morsen lakialoitetta Canadaan
karkoitetun Hamish. Scott MacKayn
a Suomeen karkoitetun William
Mackien palauttamisesta.'
Mahoneyn sanotaan olevan kiin­nostunut
Mackien tapauksesta siksi,
että Mackie-rNiukkanen on II maail­mansodan
veteraaneja. Mahoney it­se
on taistellut I maailmansodassa Ja
toimii aktiivisesti sotaveteraanien
asioissa. • • . •
Edustaja William Holmström Clat-soplsta
Oregonista on tehnyt Orego­nin
edustajahuoneessa aloitteen Wal­ter—
McCarran-lain muuttamisesta.
Aloitteen takana' on mm. AStorian
ammatillista paikallisjärjestöä vas­taava
elin. Myös Washingtonin osa­valtion-
lainsäädäntöelimessä on tehty
aloite siirtolaislahi muuttamisesta.
Fidel Castro
tervehtii
S D N L Ä
Helsinki. — Suomen Demokraöt-J
tinen Nuorisoliitto on Kuuban val­lankumouksellisen
hallituksen pää­ministerille
Fidel Castrolle' lähet­tämäänsä
solidaarisuuden ilmaisuun
saanut pääministeriltä seuraavan si­sältöisen
tervehdyksen^ -
Kuuban nuorison sekä koko Kpu-ban
kansan ja sen vallankumauk-sellisen
hallituksen nimessä luitam­me
meille lahottamastanne ystäväl­lisestä
tervehdyksestä. Nuoriso on
eräs vahvim^mista suojamuureista
imperialismin harjoittamaa sortoa
Ja riistoa vastaan, j a juuri sen
vuoksi olemme ottaneet suurella
^tyydytyksellä vastaan tämänj^uoma-laisen
nuorison taholta t u l l ^ soli-darisuuden
ja tuen ilmaisun. Käy­tämme
tilaisuutta ilmaistaalcsemme
liittotoimikunnallenne lämpimät
menestykset toivotuksemme ja lä-hettääksemme
täten veljellisen ter-vehdyksemme
Suomen nuorisolle.
Tämä G i l käsittääksemme nau­lan
kantaan osunut arvio Kii­nan
maatalouden nykyisestä ti­lanteesta
ja Kiinan talouselä­män
voimakkaasta edelleen ke­hittymisen
mahdollisuuksista.
Tärkeintä on kuitenkin käsit­tääksemme
tämä: Kiinan kans­sa
njrt tehdyn suuren viljakau­pan
pitäisi johtaa kaupankäyn­nin
monipuoliseen laajenemi­seen
Canadan ja Kiinan välillä.
Siitä ei olisi vahinkoa kenelle-'
kään, vaan suurta hyötyä mo­lemminpuolisesti
Canadälle ja
Kiinalle ~ erikoisesti jiiuri
"ylituotantokriisiä" potevalle
Canadalla.
desta. Esimerkiksi koko vuoden
uudesta tilauksesta annetaan 12 pis­tettä.
;
Uudeksi ' tilaukseksi lasketaan'
myös sellaiset tilaukset, jotka ovat
katkenneet ennen TMMIKUUN I
PÄIVÄÄ 1961.
Paikkakunnat on jaettu kolmeeir
eri sarjaan seuraavasti: , '
A-SARJA: kuuluu paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on 12 tilaukses­ta
22 tilaukseen.
B-SARJA: kuuluu paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on 6 tilauksesta
11 tilaukseen.
C-SARJA: kuuluu paikkakunnat,
joiäen uusien tilausten
tavoite on 1 tilauksesta
5 tilaukseen.
Palkinnot
*
Kilpailu ratkaistaan pistetulosten
perusteella siten, että jokaisessa
sarjassa annetaan kaksi palidntoa
kahdelle eniten pisteitä saavutta­neelle
uusien tilausten hankkijalle:
Palkinnot ovat seuraavat:
A-SARJASSA: ensimmäinen palkin­to
15.00 toinen palkinto $10.
B-SARJASSA: ensimmäinen palkin­to
$15.00— toinen palkinto 10.
C-SARJASSA: ensimmäinen palkin­to
$15.00 — toinen palkinto $10.
Palkinnolle pääsyn ehtona on, et­tä
paikkakunta on täyttänyt myös
sille asetetun hankintatavoitteen.
Kaikki palkinnot ovat tavarapal­kintoja,
joko, Icirjoja, äänilevyjä tai
muuta tavaraa, voittajan oman va­linnan
mukaan.
Palkintojen lisäksi myönnetään
ryntäyksen aikana kaikille uusien
tilausten hankkijoille 15 %/palk­kion.
Hankkikaamme yhteisvoimin Va­paudelle
250 uutta tilausta! —
Vapaus Publishing Co. Ltd.
Johtokunta.
VAPAUDEN LEVITYSRYNTÄYSTAYOinEET
ITÄ-CANADA - - Q U E B E C IN
ALUE
Montreal 8
Rouyn 2
VaI,d'Or 1
Maiartic _^L____.______„_-— 1
Kenogami , — — — . - X
KESKI-ONTARIO (Jatk.) ' MANITOBA ja SASK. (Jatk.)
Beaver Lake ja Naim Centre 2 Dunblane 1
13
E T E I Ä - O N T A R ^ O N A L UE
Sui^ir-Toi^nto _ _ _ _ _ _ _ _ „ ^ _ _ _ . . _ 1 22
Wuuis(ir _- 2
Sti^^t^ätliarines 3
Sarnfa" ja Blue Water ________ 1
Srucedale ja y m p ^ s t ö J L — _ 1
HamUton / 1
SauU Ste. Marie 7
Chicago Mine 1
Wabos ——— 1
Wawa _ 1
Mattawa - 1 , 1
Garson Mine —„_ 2
Creightton Mine —— 2
Levack —__ 1
Waters Township _____________ 2
Arilda 1
EUiot Lake — ^ 2
Steeledale 1
Rorketon ______ 1
Lae du Bonnet ___ _ _ 1
Pointe duJBoIs 1
1
i
Elellään sitä vieli
Cobaltissakin
Cobalt. — Pitkiin aikoihin täältS
hopeakontrilta ei ole näkynyt
kcänlaista kirjoitusta Vapaudessa^-»
Eikä ihmekään, eipähän täältä «'hu­mujen"
kaupungista ole paljon kir­joittamistakaan:
^ i
Osastomme vuosikokous pidettiin
tammikuun 15 pnä mrs Fiina liälen .
kodissa. Koska meillä pienellä ryh­mällä,
osastomme jäsenistön j ä ^*
nöksellä, ei ole enää mitään; kffä^H'
teoita eikä muitakaan sellaisia'.t<^
mintahaaroja, joita, isommUlä P^Hkr
kakunnilla on, siksij.kokouksen[Mne
meni läpi verrattain lyhyessä ajas9ä>;
jäi aikaa pelata vähän bingoa ja '
puksi nautittiin mr. Mäen^ mauk>
kaasta kahvista monien erilaUtt^
herkkuleivpsten kera. RahallisetW
lot molemmista (kahvista ja •bJA''
gosta) luovutettiin entiseen tapam­me
mukaan osaston kassaan, MtS;
voimme taas tilaisuuden tuUen teit-'
dä pienen lahjoituksen jonkuarhyt
vän asian edistämiseksi. .
Sairaalassa olevia kansalaisiammie!
olemme aina silloin tällöin käyneet
tervehtimässä vieden aina mt^»'
namme jotakin kouraan tuntuvaa
ja suussa maistuvaa, mutta nälätä J
ei ole veloitettu osastoa pitkän ai­kaan.
Osastomme viime vuoden tilit on-tarkastettu
ja hyväksytty. Tätain
yhteydessä haluaisin osastoittttiä'
puolesta lausua kauniit kiitokset ti-'
iiemme tarkastajille Signelle, 'Eö-"'
melille ja Marthalle. 7^^^
Myöskin kiitokset mrs. Mäell«(^at-''
tä kun hän usein luovuttaa kotinsa :
kokouksienune pitämistä Yarteiii"JH'
sen lisäksi vähistä varoistaan "tih-
Macrorie
Sherridon
Uusi Suomi (Wapella)
11
- 54
A L B E R T A N A L U E
Canmore _
Eckville ja Sylvan L a k e .
Leslieville
Elspeth (Benalto)
Waskatenau (Hollow Lake) —
LÄNSI-ONTARION ALUE
Port Arthur 22 ^ , ,
30 Fort WUIiam 3
P Ö H J O I S - O N T A R I O N A L U E I"*^ ^? A*W»«a^---------— 1
-Tru. -n^m- jm- is, »8 ^N^or^t^h ^B^r anch ja Iskun Puistoa- ^1 H„ espero
Thorhild
Bingley „_-__.. 1
Trusteille "ei
voida mitään"
Lontoo^ — Englannin pääministe­ri
Macmillan sanoi viime viikon tiis­taina
parlamentissa, että hänen mie­lestään
halUtuksella ei ole mitään
mahdollisuuksia puuttua suuren sa-nomalehtikonsemin
Odhams Presshi
omistuksesta käynnissä olevaan kam­panjaan.
Vastauksena esitettyihin kysymyk­siin
i)ääministeri lisäsi, että puheessa
olevan kaltainen yhteenliittyminen
saattaa Johtaa lehdistön monopoli­soitumiseen
Ja että hallituksen on p i ­dettävä
tapahtumia sihnällä. Saattaa
syntyä tilanne. Joka antaa aihetta
asian siirtämiseen valtion monopoli-komission
käsiteltävälbi, arveli pää­ministeri.
Kaksi suurta kustantamoa on tox'
joutunut' ostaman Odhams Pressin.
South Porcupine — 10
Pottsville „ _— 1
Cottnaught St^tion 1
Mclntish Springs --— 1
Cochrane _. ___ 1 ^ ^„ ,
Kapuskasing 2 Ponmee (Mokomon)
H e a r s t — — — — — ^ 4
Reei^or __________ __.___._ 1
Larder Lake ____________—- 1 ^ ..
Kirkland Lake 6
Swastika (Eby) 1
Tarzwell _.__ 1 A«kokan
Cobalt _ _ _ _ . _ - _ - c _ _ r _ _ ^ _ —1
Mead ______„__v __. 1
40
KESKI-OTARION ALUE
Sudbury, Lockerby ja
Coper Cliff :.- 22
Wanup L_: 2
Long Lake ja Kelly Lake .,__— 2
Wahnapitae „__x___-.^_^-_:.— 1
Esti^e _ _ _ i _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ . , _ _ _ ' _ _ 1
McKerrow ———^>^,.-_.-^_-, I
Stepstone (Tarmola) _____^_-__ 1
Lappe ja Ware ___-..'_______— 1
Mffler (Murillo) -_____.____.. 1
Kaministlqula _____:.—^____— 2
____^.-_ 1
Sunshine __:-^_:.___ _ . . . _ _ i _ _ 1
Nolalu ___._._->_.-._ 2
Silver Mountain _-_-__..____—_ 1
(Devon) ____________ 1
______-_.L^_.______.-_ •• i
1
Finland _____^_.—_____._-__ 1
Fort Frances _______________ 1
Nipigon ____._____,^____ 3
Homepayne __.___________^-__ 1
Geraldton _ _ _ i _ _ _ _ __.____. 2
Nakma 1
Long Lac _ _ _ . _ i . _ _ . . 1
^Blairmore
Rocky Mountain House
11
BRITISH COLUMBIAN ALUE
Vancouver ^__^__—_____ 10
Solsqua ^.i———————— 1
Salmon A r m — _ — _ — — — _ — 1
IVebsters Comers .__—__ 2
Sointula —____—_—_——-- 3
Ladysmith ________—_.-——_ 1
Nanaimo ^_________—__ 1
New Westminster _^_____.__.._. 2
Notch Hill 1
51
Sicam,ous
Port Kells _—
Hammond ..__.
Canoe _______
PHnce Rubert
MANITOBA J A SASK. ALUE
Wiiinipeg _ - _ _ _ j _ _ _ _ . . _ _ _ _ _ _ _ _ 1
Meadow Portage __^_____.j 1
White{ish _ i - . . _ _ „ _ - — — — 2 Shaunavon _ _._.-______-_. 1
27
TAVOITTEET ALUEITTAIN
Itä-Canada — Quebecin alue __ 13
Etelä-Ontarion alue _—._—__ 31
rautuui laittamaan kahvit, leivokset,
kerman ja sokerit sekä paljon bto,
,opalkintoja. QJlQ'
Työnsaantimahdollisuudet täällä
ovat hyvin vähäiset. Vaikka Äeitä
suomalaisia työhön pyrkijöitä>?'ei'.*
kovin montta olisikaan, eikä,])^'!'
A«nhemmat sitä työtä kovin pakoni
tekisikään, mutta seldn vähä 'sää-"
daksemme f>alkan ei näytä olevan ^
tarjolla. Onhan meillä tuota "jjgt^p,
kasherraa' vastaan painiskelembta;^
jota on ollut pakko ilman palleaa
tehdä viimeisten 2—3 viikon alkfrK
na. ,•: •:. «.W -
Muutamina aamuin^ lämpömitta-r
ri näytti pakkasta olevan aina-"4&
astetta alapuolella nollan ja sillt»^^)'
sai otella oikein hikeen' asti saadä&Äi'
seen jonkinlaisen nislcaotteen '-'-iä
kun tästä : hommasta äöh pälkatt'^^
saannin kanssa, on vähän niint^jif''
näin, niin se käy vähän sisulle:" '-.^
Luhta näillä perukoilla ei.ole-tS-'
nä talvena läheskään tarpeetf^'' 5
Tästä lumen vähyydestä johtuuldn'
se, että maa on jäätynyt syväU"^.'-'
Paikotellen kuiuluu routaa olevaii-''
6 jalan syvyyteen asti. .< -' ' '
Kuulemani mukaan täällä Cob^-'|
tissakin sen johdosta 55 asuntotalon '
vesiputkijohdot jäätyneet. Onpa j o i ; ' '
takin perheitä joutunut keskellä
ankarinta talvea muuttamaan^ toi- '
siin" asuntoihin koska entisessä ei
saanut vesijohtoja pidetyksi suIiJiaT [
Kuulemma eriltä "itsepätsi|rF"-
vanhaltapojalta" eräänä pakkasyli- /
nä lämmin vesiputkikin oli 'karah-'
tanut jäänkohmeeseen. Hän oU hä-'
vainnut sen vasta aamu|la herätty-^
ään. Olisipa ennenpitkää jää^nyt;»»
koko mieskin ellei hän juosta ki­paissut
lähimmän naaurinsa ovelle ,
ja koputtamatta painunut sis^e
(Jatk. siv. 4) '-^
Pohjois-Ontarion alue ___——- _4C|>^
Keski-Ontarion^alue L . _ - - _ ^ - _ _ _ , 54 "
Länsi-Ontarion alue ________.:: "51
.Manitoban ja Sask. alue _____..^'1|:;
Albertan alue ____.._________:;> 11' /
British Columbian alue \;__-_:._*Jfl7''.'
Muut paikkakunnat w _ _ _ _ _ _ : i - . U i " '
Yhteensä _-ij_-______.^^-_^-8$0
PÄIVÄN PAKINA
Sokeutta pahempaa näkemättömyyttä
Jokaisella nuorukaisella oh aika-naah
omat "sankarinsa.
4a jos Vapaa Sanalalla on joku
Anchcvlch-nimincn herrasmies sap-karuia
tai epUjumaiana, ^ i n meillä
ci luoniioiliaojakcan ole mitään' si­tä
vastaan. Jokamen taaplaa tyy-liUäärt
j a tulee kaiketi »maila us-kollaan
autuaaksikin.
Ja vaikka sanotaankin, että ku­kaan
ei ole niin sokea kuin henkilö,
joka ei halua nähdä, niin olkoon
meistä kaukana ajatuskin siitä, että
tyrkyttäisimme kenellekään näke-m
i s ^ iloa vanhoihin komiAunisti-vastaisiin
valheisiin uskomisen ase­mesta.
Mutta tosiasiat ovat kuitenkin lo­ruja
kummempia. Huolimatta lain­kaan
siitä kuinka paljon joissakin
piireissä pauhataan marxilaisuutta
tai . mraxilals-leninismiä vastaan,
nykyaika on kuitenkin sosialismin
suuren voittokulun aikaa. ;
Y l i tuhatmiljoonaa ihmistä ra­kentaa
jo sosialismia.
Noin tuhatmiljoonaa Jhmista Afri­kassa,
Aasiassa ja latinalaisessa
Ailri?rikassa. on vapautunut siirto-maasorrosta.
/
\ 87:ssä maassa toimii kommunisti­set
puolueet, joiden yhteenlaskettu
jäsenmäärä on yli_36 miljoonaa.
Useissa Euroopan maissa kommu­nistiset
puolueet ovat todellisia
suurpuolueita. Esimerkiksi syn-nyinnxaassamme
Suomessa kansan­demokraattien
^anssa-liitossa_ole-vat
komimmistiTovat saaneet kak-siska
peräkkäisissä vaaleissa suu­rimman
kannatuksen — saaneet si­ten
maan suurimman puolueen
aseman.
Eikä'tässä kaikki. Nfksi kolman­nes
ihmiskunnasta on jo sosialisiflin
tiellä.^ Sosialismin alaisuudessa on
noin kolmannes maapallomme pin­ta-
alasta, mutta vaikka näiden so­sialististen
maiden teollisuuskehi-tys
oli vielä muutama vuosi kauka­na
kapitalistisista maista jälessä,
nyt niissä maissa tuotetaan jo kol­masosa
maailnuin teollisuustuotteis-ta'>—
ja vuoteen 1965 mennessä
sosialistinen maailma tuottaa toisen
puolen koko maailman teollisuus­tuotannosta!
Kun sosialistisen maailmanosan
teollisuustuotanto, kohosi vv. 1957-
59 37.1-prosenttisesti, kapitalistisen
maailmanosa tuotanto kohosi sa-mahäikaiscisti
vain 7.4-prosettttises-ti.
Neuvostoliiton tuotanto kohosi
sinä aikana 23-prosenttisesti ja Yh­dysvaltain
vain 4.6-prosenttisesti,
eli hädin tuskin samassa määrässä
väestön lisääntymisen kanssa.
Nämä. ystävät Vapaa Sanan toi­mittajat,
ovat nykyajan ratkaisevaa
laatua olevia tosiasioita — eivätkä
ne muutu miksikään siitä sen pa­remmin
Anchevich-nimisen heppu­lin
väärinpeluusta kuin joidenkin
muiden kommunistivastaisesta us­komuksestakaan.
Sosialismin kier­tämätön-
voittokulku jatkuu, huoli­matta
lainkaan siitä, mitä me hen­kilökohtaisesti
tai ryhminä ja -jäi-jestöinä
siitä asiasta satumme
ajattelemaan.
Mutta katsotaanpa hieman asian
toistakin puolta. Mihinkä ovat jou­tuneet
sosailismin ja kommunismin,
sekä Marxin, Engelsin ja Leninin
oppien suuret teilaat? Hitler ja
Göbbels olivat heistä ehkä tunne^
tuimmat — ja he ovat menneet
oman "uskonsa" uhreina isiensä
tykö.
Ja saako luvan palauttaa mieleen
erään suurta kohoa aiheuttaneen
utua kymmenen vuoden takaa?
Tunnettu amerikkalainen julkai­su,
Collier's, julkaisi vuonna 1951
selkäpiitä karlnmeen kuvauksensa
siitä, miten Neuvostoliitto miehi­tetään
kokonaan vuonna 1960.
Tunnetut ja kieltämättä etevät
kirjoittajat kuvasivat silloin verta
kuohuttaneita kuvauksia siitä suu­resta
hetkestä jolloin Neuvostolii­ton
miljoonaiset kansat^jlosla it­kien
tervehtivät yhdysvaltalaisia''
vapauttajia ja heidän kulttiiuriaan. «
Muistettanee, kaiketi miten • t^- ]^
män kauhujuttu r ~ ja se oli todella •
onnistunut kauhujuttu suudhit- ^
telijat ja hautojat, Collier^s julkai-'
sun toimittajat julistivat silloin'Us-;
kovansa, että heidän julkaisunsa^
kauhunumero "on tärkein erikois» ii
numero minkä mikään julkaisu pn>
koskaan kustantan|it.^ Heidän .^iiu^-!^
konsa" perustana oli melko juUd*^^
sesti esitetty toivomus, että heidän »
kauhyjuttunsa-tulee vaikuttamaani
historian kulkuun.v • r
Se tavallaan vaikuttikin, kuten J
muistetaan^_Monet ihmiset -kautta f
maailman kysyivät hätaäntynee&li, i);
että Neuvostoliiton miebittämiseen ^
Ja tuhoamiseenko Yhdysvallat äipi>*i
pujen lopuksi pyrkii? Se nostatti *
uskomattoman suuren yleisen mie*^
lipiteen painostuksen Yhdysvaltain ^
sotaista ulkopolitiikkaa vastaan. •»
Ja nyt voidaan sviumennen^r]'
noen todeta jotakin muutakin. Vuo- J
si 1960 on mennyt — ja Neuvosto-;
liitto on vielä miehittämättä. Suu-^
ruudellaan mahtaillut Collier's jul-a
kaisu on sen sijaan tehnyt värari-^
kon' ja joutunut pois pelistä — sa- i
maila kun rauhanvoimat kasvavat f
ja voimistuvat suorastaan myrskyi^.
sellä voimalla kautta maailman?/^
Sokeakin on nykyaikana tietoiiien i
näistä perustuvaa laatua oleviaits*!
iiasioita^ mutta kuten sanottu, ku-|
kaan ei ole niin sokea kuin hSn^
joka kieltäytyy näken;iästä. .^^ ^ i
. — KansSkoura, I