Vapaus, April 13, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 13 p. — Tuesday, April 13, 1965
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITOR: W. E K L U N D
- TELEPHONE:
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
OF F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
MANAGER: E. S U K S I
O F F I C E A N D E O I T O R I A L 674-:4264
Publlshed thrlce vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.'
" M a i l i n g Address: Box 69
; Advertlsing rates upon application. translation free of charge.
Authorlzed as second class, maU by tfie Post Office Department, Ottawa.
. and Itorpayment of postage in cash.
CANADIAN lANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vlc. $9.00. 6 kk. |4.75 USA:ssa 1 v])!. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk. '2.75 Suomessa: 1 vt. 10.50. 6 kk. 5.75
"Taide ja maminona''
CSJ:n kabdennentoista näytelmäjuhlan aattona sallittanee kiinnit­tää
huomiota itiyös-näytelmätoimfnnan-taloudellisiin puoliin.
- Tosiasia pn, että näytelmien esitys, lyhyesti sanoen näytelmätoi-^
minta sellaisenaan vie hyvin keskeistä osaa CSJ:n kulttuuritoimin­nassa.:
Järjestön toimesta on vuosien kuluessa esitetty satoja ''koko­i
l l an näytelmiä" ja lukematon määrä pienempiä näytelmiä. Vaikka
näytelmienkin esitys on määrällisesti vähentynyt, edustaen se muut­tuneita
olosuhteita, niin Järjestön eri osastojen näyttämöiltä esitetään
vieläkin vuosittain suurrinäärä näytelmiä, joiden taiteellinen esitys-taso
osoittaa paremminkin nousua kuin laskua.
Järjestömme onkin saavuttanut näyttämötoiminnan alalla ihailtavan
byviä tuloksia kun huomioidaan täkäläisten kansalaistemme suhteel­lisen
pieni lukumäärä. Mutta vielä ihmeellisempää on se, että tämän
näytelmätoiminnan yhtenä tavoitteena on kulttuuritoiminnassa tarvit­tavien
haallemme ylläpidon rahoittaminen!
Yeisestl hyväksytty käsityskanta Canadassa j a Yhdysvalloissa on
^ , Qttä näyttämöt, eivät voi olla "itsekannattavia laitoksia" tällä man­tereella.
Esim. Rockefeller-veljesten säätiön palkkaamat asiantuntijat
antoivat äskettäisen tutkimuksensa perusteella lausunnon että Y h ­dysvaltain
"hyvinvointiyhteiskunnassa" ei mikään sinfoniaorkesteri,
ooppera, baletti tai teatteri voi tulla omillaan (ovituloillaan) toimeen.
Samassa tutkimuksessa todetaan, että lukemattomat yhdysvaltalaiset
näyttelijät joutuvat elämään nälissään vaikka sikäläisen taide-elämän
hyväksi lahjoitetaan vuosittain noin $200,000,000 perintötuloja.
Tilanne Canadassa on taiteilijain kohdalta osapuilleen samanlai­nen.
Tämä selittää sen, miksi meidän kaupunkimme ovat henkisesti
n i in köyhiä, mikäli on puhe näytelmien esityksistä sinfoniaorkeste­reista,
oopperoista jne.
, YUäolevassa on tietenkin puhe paikallisia taiteilijoita ylläpitä­vistä
taidelaitoksista. Mutta samat talousvaikeudetpa pulmat ovat
myös seuranäyttämöjen ratkaistavina. Esimerkiksi CSJ:n näyttämö­j
en tulee maksaa omat menonsa ja hankkia varoja myös toimipaik­kansa
ylläpitämiseksi — ennenkaikkea korkeiden kunnallisverojen
maksamiseksi jne. ,
Meillä työtätekevilJä ei luonnollisestikaan ole mahdollisuutta saa­da
testamentattuja miljoonatuloja, mutta jotkut yksinäiset miehet ja
n a i ^ t ovat osoittaneet, että he voivat auttaa kansalaistemme kulttuu­ritoimintaa
vielä kuollessaankin testamenttaamalla jäämistöstään vis­sin
osan näyttämö-ja kuorotoiminnan hyväksi: Heidän kauniille lah­joituksilleen
osataan myös antaa täysi arvo ja tunnustus, sillä se; hel­pottaa
hieman kulttuuritoimintamme talousvaikeuksia. Toisaalta o n :
erikoinen syy ryhtyä miettimään keinoja, miten saisimme kulttuuri­keskuksemme
eli haalimme vapautetuksi kunnallisverojen tappavalta
taakalta.
Toiminta haalien kunnallisverojen huojentamisen puolesta sekä
varojen hankkiminen järjestömme kulttuuritoiminnan edistämiseksi
on osaltaan myös toimintaa näyttämötoimintamme hyväksi, vaikka sitä
ei pinnallisesti katsoen aina huomattaisikaan.
Finan8siky$ymyk8i8tä
Nykyajan yhtenä erikoispiirteenä voidaan havaita erittäin länsi­maiden
finanssitilanteen heikkeneminen.
Tuskin menee yhtään ainoata päivää niin, ettei joku "silmänte-keyä"
puhu joko Yhdysvaltain dollarin tai Britannian punnan heikke­nemisestä
tai Britannian ja Yhdysvaltain maksuvaikeuksista jne.
Melko usein saa sanomalehdistä lukea sekä TVrsta ja radiosta kuulla
talousmiesten arvailuja siitä, että joudutaanko turvautumaan dollarin
tai punnan arvon alentamiseen jne.
Washington ja Lontoo kieltävät luonnollisesti kaikki "huhut"
Tahayksikköjensä arvon alentamisaikeista ja toisinaan itse rahavai­keuksien
olemassaolonkin.
Mutta kaikista virallisista "kielloLsfa" ja vakuutteluista huoli­matta
talousmiehet keskustelevat kuitenkin jatkuvasti siitä, että kuin-kft
H^uaksl voidaan niiden rahayksikköjen arvon alentaminen lykätä
i» inl^Mälainen vaikutus sillä toimenpiteellä tulisi olemaan muiden
maiden, erikoisesti Canadan talouselämään jne.
Kotona, Canadassa huomaamme, että mihin tahansa toimenpitei­s
i in Washington ja Lontoo turvautuvat rahansa arvon "turvaamiseksi"
ja "vakiinnuttamiseksi", niillä toimenpiteillä on miltei aina kieltei­nen,
VAitautus Canadaan — Canadan ulkomaankauppa joutuu niiden
perusteella entistä tiukempaan pakkopaitaan.
Ns. kadun miehen kannalta katsoen on oikeastaan turhaa yrittää
sekaantua tähän keskusteluun siitä, mitä seuraa, jos Yhdysvallat ja
samassa yhteydessä Britannia joutuvat nykyisen varusteluhuUuuden
ansiosta entistä suurempiin talousvaikeuksiin ja astuvat sen vuoksi
Canadan varpaille omien etujensa turvaamiseksi. —
lUittääkun huomioimmerettä-tällainen mahdollisuus on olemassa.
Tämän vuoksi olisi kaksin verroin tärkeätä, että maamme ulko­maankauppaa
koskevista asioista vastuussa olevat piirit tekisivät kailT
ken^a Csnadan talouselämän turvaamiseksi nimenomaan^hdysvallois-t^-
käsin uhkaavaa vaaraa vastaan. Tunnettu tosiasia nimittäinonr
että kun Yhdysvaltain talouselämä saa "nuhan" ja aivastaa sen joh­dosta,
se yksinään aiheuttaa Canadan talouselämälle pahanlaisen
keuhkokuumeen. Tämä siksi kun me olemme kansakuntana sijoitta­neet
Ijipko ulkomaankauppamme munat yhteen ainoaan koriin — Y h ­dysvaltain
kanssa käytävään kaupan koriin.
Mahdollisten suurvaikeukslen välttämiseksi olisi siis tarpeellista
sijoittaa niitä Yhdysvaltain kauppakorissa nyt olevia kaupparauniam-qie
joihinkin toisiin koreihin. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulisi
pää3tä n i in nopeasti kuin suinkin mahdollista seilaisille markkinoille,
j o i h in Yhdysvaltain talousnuha ei vaikuta eikä voi vaikuttaa. Lisään
mftllä kaupankäyntiä Neuvostoliiton, Kiinan ja muiden sosialististen
maiden sekä hiljattain itsenäistyneiden kansojen kanssa, Canada voisi
laajentaa -eliptärKeätä ulkomaankaupan sektoria ja samalla hankkia
itselleen takeen siitä, että USA:n finanssi- ja talouslamat eivät iske
täydellä.voiniaUqy»n:Cahadan finanssi-ja ^to^^
SYNTYAAÄ-m
PÄIVIÄ
Elsa Haarala, Cobalt Ont; täytti
sunnuntaina huhtikuun 11 pnä 65
vuotta'. ' '
Vie Hjing^ini^n, Lon^g Lake, OM
täyttää torstaina huhtikuun '15 pnä
78 vuotta.
Oscar Männistö, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina huhtikuun 16
pnä 73 vuöita, _
'Yhdymme siikula^isten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
On paljon puhuttu vanhuuseläk
keestä. Haluan tehdä erään kysy­myksen.
Olen oUut kahdeksan
vuotta sairaslistalla koska Ipukka
äin lonkkani enkä ole voinut men­nä
sen jälkeen ulos työhön. Mieheni
on minua nuorempi j a oh työssä te
rästehtaalla.
Onko mahdollisuutta saada van
huuseläkettä 65-vuotiaana? Haluai
sin tietää että ketkä ovat oikeutet
tuja saamaan vanhuuseläkkeen.
Paljonko mies saa ansaita vuodessa
ja kuitenkin vaimo saisi eläkkeen.
Vaimo on miestään vanhempi ja on
työkyvytön. — K T .
Vastaus: Nykyisen vanhuusieläke)
l a in thukaan voidaan antaa eläke
varattomuuden perusteella perheel-
1, jonka tulot eivät ylitä $2,220 vuo­dessa
ja jonka juoksevat varat eivät
ylitä $2,000. Korkeintaan $75:iin
asti nouseva eläke voi(;Iuan maksaa
65 v. täyttäneille henkilöille, jotka
tämän ehdon lisäksi ovat asuneet
vähintään 10 viimeisintä vuotta en
nen anomuksen esittämistä Cana .
dassa. Eläkemaksu on a ma picnem
pi muiden tulojen ollessa suurem
pia.
Brittiläiset
suunrittelevaf
"kalafarmausta"
:-. Lontoo. — Tiedemiehet aikovat eris-tää
vilst eekkeriä merta Ai^^Hshhres-sa
olevan Ardnamuchan rannikolta
Skotlannissa- tämän kesän aikana
käyttääkseen sitä kalanfarmauäpro-jektina.
• Väkl',ännokkeita lisätään veteen
tarkoituksella kehittää kaloja. Jotka
ovat saman kokoisia Ja painoisia ja
Jotka olisivat erityisen soveliaita säl-lyketarkoltuksiin
ja erään laatuiseen
kalaleikkeleen valmistamisessa. Eräs
ryhmä työskentehjöita Strathclyden
yliopistolta suorittaa määrätynlaisia
tutkimuksia ja katsauksia Skotlannin
'änslrannikolla. . White Pish Aurtho-rity-
yhdistys on luovuttanut $103.000
suuruisen apiU'ahan tämän tutkimus-työn
edistämiseksi.
Tämä ryhmä. Jota Johtaa prof Wil­liam
Frazer. ennusti että merlkatoje.i
f a rmaus voi saavuttaa kaupalliset
mittasuhteet 5—10 vuoden aikana
Britanniassa.
Tähän tarkoitukseen soveltuvat pai­kat.
Jotka kaikkiaan käsittävät noin
2,000 eekkerin alan Ja Joihin voitai­siin
sisällyttää 30.000.000 kalaa on JQ
kartoitettu.
Vaneeritehdas-työläiset
lakossa
Mattawa88a
Mattawa. - r T^ääUä sijaitsevalla Mat-tawan
vaneeritehtaalla alkoi lakko tk-
Spälvänä.
Lakköäänestys^oll tk. 1 pnä Ja neljä
vlklesosaa äänesti l^kon puolasta.
Työläiset vaativat 20 senttiä lisää t u n ­tipalkkaa.
Yhtiö on tarjonnut 5 sent­tiä
.
Lakossa on noin 150 miestä ja 50
naista Ja työt ovat täysin py.sähdyk-slssä.
Tehtaan omistaa Weyerhauser
Canada Limited.
Työläiset kuuluvat U. B . of O. &
J . of Canada-unlpon, Joka myös heitä
edustaa.
Lakkovartio.ssa on neljä miestä vuo­rollaan
vuorokaudet ympäri. Naiset
puolestaan kelttäväfkahvla ja teetä
sekä tekevät voileipiä lakkovartlossa
olevlUe miehille. — Kustaa Llljegvlst.
Tunnettu amerikkalainen humo­risti
Mark Twain sanoi pikanaan,
että 'kaikki puhuvat ilmoista, mut­ta
kukaan ei tee mitään niiden suh­teen".
Nyt voidaan todeta, että miltei
kaikki talousmiehet puhuvat Yhdys­valloissa
(ja Britanniassa) kehitty­västä
finanssikriisjstä — ja siksi oli­si
meidän canadalaisten tehtävä jo­takin
sellaista, mikä saisi meidän
flnansstelämämme turvatylfsl "kai­ken
varalta".-
I^Ii^aliimlii%eri >htl Karjtir
Jalaisen pali«: Stiomi-Neuvostolätio
yhteistyö- j a avona^tpsppjniuksen
17 .vu^pälvän Juhlassa Helslnytn
työi<f&tn9pm9^^ 5; i iSftS: '
Suomen Ja NeuvostolUton suhteissa
on nyt eletty yhtämittaista rauhan
kautta yli 20 vuptta. Sen Jälkeen kun
onnettoman v^lrlkon päätyttyä saa­tiin
solmituksi rauha maittemme pil­lille,
tehtiin pian sopimus ystävyydes­tä,
yhteistyöstä ja keskinäisestä avun­annosta.
Sen pohjalle ovat suhteem­me
nyt 17-vuodpn aikana olleet oien^
naisilta osiltaan rakennetut, Ystävyy­den,
yhteistyön^ Ja tasa-arvölsuudj?n
perustalla ovat näfden vuosien alkqi-nr:
iukemattomat poliittiset, t^Jpudel-lls^
t Ja sivistykselliset kysymykset
maidemme v ä l l ^ tulleet' onnellisesU
ratkjaisulksl. ViimeiMmplä renkpit».
tässä ketjussa ovat päätökset, että
maissamme voidaan avatfi konsulaa­tit
Leningradissa Ja Turussa, ja että
Helsingin Ja- TaUinnan välillä voi­daan
aloittaa matkustajalalvalllken-ne.
IMoVemmilla puolilla on viime a i ­koina
todettu ,ett4 maltt«ifime väli­set
suhteet ovat nykyisin hyvällä kan­nalla.
Suomen ja Neuvostoliiton välillä
ei ole olemassa mitään' valkeita, rat­kaisuaan
odottavia ongelmia. Myös
tulevaisuuden näkj/rhät maidemme
välisen naapuripplitlikan kehittymi-
-selle ovat lupaavat.
Miten, on ollut 'mahdollista, että
maidemme väliset suhteet ovat men­neiden
väärinkäsitysten Ja. yhteenot­tojen
Jälkeen voineet kehittyä näin
suotuisasti j a niissä omaksuttua poli­tiikkaa
voidaan Jo pitää vakiintunee­na?'
•
3lihen käsitykseen, että Suomen po-
IllttLsefi Johdon harjoittama ystävyy­den
Ja luottamuksen politiikka on
saavuttanut vankan Ja laajenevan
kannatuksen Suomen kansan keskuu­dessa,
on tärkeällä tavalla myötä­vaikuttanut
NeuvostoUlton pyrkimyk­siämme
kohtaan asolttama ymmärtä­mys
Ja luottamus. Se on helpottanut
silloin tällöin nousseiden rikkaruoho­jen
kitkemistä ystävyyden polulta. Se
on yahviitanut Suomen kansan luot­tamusta
siihen, että omaksumaamme
ystävyyden Ja yhteistyön linja todella
palvelee Suomen kansan perusetuja Ja
kansallLsla tavoitteitamme: turvalll-
.suuttamme Ja rauhaamme.
ToLsaalta Suomen poliittinen Johto
laajan kansalaismielipiteen tukemana
on puolestaan pyrkinyt vilpittömästi
Ja määrätietoisesti ystävfilllsiUi .rehel-
ILsiin Ja luottamuksellisiin suhteisiin
Neuvosto'ilton kanssa. Olemme ope­telleet
asolttamaan ymmärtämystä
naapurimaan turvallisuusnäkökohtia
kohtaan. Suomessa on myös lähdetty
siitä iCttä malamme välisten hy­vien,
suhteiden: rakentaminen ei saa
olla suhdannepolitiikkaa. Jonka pysy­vyyttä
puolin tai toisin epäiltäisiin.
Suomen kansa on ojentanut Itäiselle
naapurikansalle ystävän käden rehel­lisessä
tarkoltuks(S»a. •
Tu^os näistä ponnistuksista on se.
että ymmärtämykseen on puolin j a
toisin vastattu yinmärtämyksellä, ys-tyvääteen
ystävyydellä, luottamukseen
luottamuksella. On toteutunut syvä
kansanviisaus .niin metsä vastaa kum
sinne huudetaan.
Suoritetun työn tuloksena Suomen
ulkopolitiikan peruspyrkimykset ovat
nyttemmin lujasti Ikostuneet seka
oman kansamme että naapuriemme
mieliin. Prklmyksemme naapuriluot-tamuksen
jrj^pltämlseen Ja vahvista­miseen
on saavuttanut naapurekteii
taholla vastakaikua .Suomen< asema
suurvaltojen välisten ristiriitojen ulr
kopuolella pysyttelevänä puolueetto­man^
valtiona tphnetaan Ja. tunnus­tetaan
.Kauan edustamamme rauhan
Ja rauhanomaisen rinnakkaiselon po-,
lltllkka nähdään tänä päivänä tavol-j
teltavana päämääränä kautta maail­ma'•
•.. •
iMenestyksellisen ulkopo>litUkan^ har­joittamisen
yksi edellytys on oman
maan kansainvälisen^ merkityksen oi­kea
arvlohittiTThtä tärkeää on pys­tyä
olkem arvioimaan ulkopoliittisten
päätösten seuraukset asetettujen pää­määrien
saavuttamisen kannalta.''
Kansainvälisen Jännityksen vähentä­miseen
tähtäävä politiikka^ Jota Suo­men
Ja- Neuvostoliiton suhteissa on
noudatettu, on tavoittanut maalinsa.
Kuluneiden vuosien mittaan on ajoit­tain
eri puolilla maalimaa, viimeksi
erittäin huolestuttavalla tavalla Aa­siassa,
syntynyt kansainvälisiä krii­sejä,
jotka nälhbi asti oimeksl oyat
Jääneet alueellisesti meikQ. rajoitetuik­si
.Olemme myös tietoiset siitä, että
EuroopAS^ eräät suuret poliittiset Ja
sotilaspoliittiset ongelnnat yhä odotta­vat
p y ^ l ä mtkalsuja. Kaikesta tästä
huolimatta voimme kuitenkin todeta,
että Pohjols-Eurooppa on säilynyt
rauhallisena kolkkapa Ja että Fennos­kandian
maissa on voitu toteuttaa
pyrkimys sellaisten toimenpiteiden
välttämiseen,' Jotka saattaisivat mer­kitä
Jännityksen kiristymistä tällä
suunnalla. El ole epäilystä siitä, että
Suomen Ja Neuvostoliiton välillä kah­den
vuosikymmenen aikana harjoitetr-tu
politiikka on tätä kehitystä t&Vr.
keällä tavalla edistänyt. Me Suomes­sa
pidämme tietenkin ennen kaikkea
oman turvalUsuuterome kannalta t ^ -
keänä. että kansainväliset ristWldat
Ja jännitystilat sekä niiden heijastus­vaikutukset
voidaan pitää mahdolli­simman
kaUkana siltä maantieteelli­seltä
alueelta. Johon kuulumme. Mut­ta
meillä on ee vankka käsitys, että
tätä tarkoittava Suomen Ja Neuvos­toliiton
välinen ystävyy^lltilkka
palvelee myös naapurlmaittemme ja
koko Pohjois-Euroopan eluja Ja on 11-
.säksl sopusoinnussa yleisen rauhan Ja
rauhanomaisen rinnakkaiselon politii­kan
kanssa.
Tietenkin on niin, että nykymaail­massa
on rauhan tila Jollakin maan-tieteei'ise8ti
rajoitetulla alueella var-'
mimmin turvattavissa vain sillä edel­lytyksellä,
että yleineri rauha maali­massa
säilyy Ja vältytään' Joukkotu­hoasein
käytävältä suursodalta. 'Sen
vuoksi Suomi on'mm. • Yhdistyneissä
Kansakunnissa edustanut rauhan, so­vinnon.
Ja sovittelun Itajaa. Saman­suuntainen
rauhoittava vaikutus olisi
yleisellä aseidenriisunnalla Johon
tärkeänä ongelmana ktiuluvat nykyl-
.sin pyrkimys; ydinaseiden leyiämisen
tehokkaaseen elämiseen ja ydinaseet­tomien'
alueiden luomiseen. Näiden
kysymysten .käsittely on ymmärret­tävästi
vaikeaa, koska ne liittyvät
monimutkaisiin arviointeihin suurval-taryhmittymien
herkästä vohnaUsä-palnosta.
M u t u joka tapauksessa me
toivomme nälUe aseidenriisuntapyrki­myksille
vilpittömästi menestystä.
Vaikka hyvin tiedämme, että val-kutUvimmat
ratkaisut aBeldenrilsuh-nan
hyväksi ja rauhan säilyttämi­seksi
ovat viime kädessä suurvaltojen
hallu.ssa. ei tämä tosiseikka mieles­tämme
oikeuta muitakaan pienempiä
liitä mpAiJpiD^I,
% ^ ' R i e p u t ^ ^ ^ ^ VW^^^I)e vaoi^a jptii-^^^^^^
pJLemaan yht^jjlpisl, k u ^ puolue, i|yiöj)Dlj|u|^^ .Yhdya^
valtain entMeH''i^ri^^8idäittr M W Nlxön'viime'vilkona'Heliingissä
j%jestetyfisS lehdistötilainuidessa.^ Botinan varapresidentti- Ni^Fon kuu­luu
Iqkimiehenä canadalals-amerikkalaiseeh Ulkemiesrytamään, joka neu-.
votte^f' Suomessa - puunjalostustehtaan toimittamisesta Newfoundlandiin'
Canadian. ''
Entinen varapresidentti Nixon konmiratoi haastattelutilaisuudessa
republikaanisen puolueen johtajakysymystä ja tähdensi, ettei puolueen
ole tällä hetkellä -syytä ryhtyä johtajakysymyksen selvittelyihin. Sen
sii^^nJ^^isJi laaj^iijiaai, p i i o l u ^ . kannatusta.- yhdysvaltain puojUelttieQt
itiiejraisnujtta :kos|etefies^än elitineii varapresidentti Nlxoi^ torjui sel­laisen
vaihtoehdon — josta on puhuttu —'että poliittisesti konservatii­viset
ainekset 8iii:tylsiyät republikaaniseen puolueeseen ja liberaali^t
puolesta,^^ ^Bmokraattiseen puplueeseöi. H^nen n^elestään Ybdy$v^l-tojeo
mgjieijjmifji^! suurpuo^ejssa tulisi olla mahdollisimman laaja jouk­ko
lukuisia mielipiteitä, ,^
Tällaijsen tunteen eqtjiqen yarapresld^ptti ^lixon katsoi torjuvftn ;
vakavat heiljaliiteltit liittpyalti^n johdossa. Lis^ksj J}an tähdensi olevafi
, onnetonta, joj» kalFSipMpiueiSrjesteUn^sä joiiitpikumpLj>uolue tiilee liian-heikoksi;
kuten republikaanit viaa tällä hetkellä.
Yhdysvaltain .ulkopolitiikkaa;, kraketelleissa If^uTnhoissaan. entinen
varapresidentti Nixon ilmaisi kannattavansa' "kovaa linjaa" Vietnamissa.
Wa palp on $1,735,000,000?
Ensilfslkin se l^i^sutaan yksi mii-jaardi,
seitsemän sataa ja kolme
kymmehtä miljoonaa dollaria.
Ajatteleppas, että jpSMsit vuoden
1964 loppuun niin eTTlT^ulIa oli
$l.tK)0 enemmän rahaa ^ pankissa
kuin sinulla oli vuoden 1963 lopus
•,sfl. • '. .
Sinulla ei ollut? J a etkä Uedä ke­tään,
jolla olisi ollut? ajattelepas
n i in kuitenkin!
Nyt, ajattelepas olevan 1,735,000
pertiettä sellaistakin kuin sinunkin
Se on yksi miljoona, seitsemän sa­taa
ja kolmekymmentävilsltuha tta
perhettä.
Ja ajatteleppas että sinun perhee­si
ja kaikki nämä toisetkin perheet
olisivat säästäneet $1,000 vuoden
1964 aikana.
Kokonaissumma olisi $1,735,000,
000 — sama mikä oli General Mo-torsln
puhdas voitto siltä samalta
vuodelta. Tämä sen jälkeen kun
kaikki laskut on maksettu. — UA-W:
n tutkimustyön osasto. .
malta toimettomuuteen. Näill9kin
valtioilla, saattaa olla raiihan poli­tiikan
toteuttamlstessa Joskus luiomat?
tavan suuri vaikutus.
Suomen ulkopolitiikan menestymisel­le
on ollut, on Ja tulee olemaan rat­kaisevasta
merkltys^stä se seikka, mi­ten
hyvinä me vojimme ylläpitää suh­teemme
NeuvostoUlttoop, meidän py­sy
vSän imapurlimme. Tiedämme, että
sillä pohjalla, JoUe maittenupe väli­set
suhteet ovat rkkent\meet Ja jonka
rungon muodostaa ystävyys Ja avun-antosoidmus,
on molempia mftita kos­kevat
Ja kiinnostavat yhteiset kysy­mykset
voitu näihin asti hoitaa tu­loksellisesti
keskinäiseen luottamuk­seen
Ja tafia-arvoisuuteen perustuvissa
avomielisissä Ja asiallisissa, keskuste­luissa.
Mutta mt emme voi tällä alalla
enempää kuin ipuussakäan ^ t e i s -
kunna^lsess^ toiminnassa tyytyä Jo
saavutettuihin 'tuloksUn Ja ikäänkuin
asettua levolle aäpuriystävyyden ja
y^teisiyOn p e t j l ^ t ^ t a on Jatkuvasti
sovellettdva'eiävään, muuttkivaan elä­mään.
MyOs uusia menettelytapoja
saatetaan tarvita Ja nlttä on^ ^Illoin
etsittävä. El mMkltse ulkopolllttisep
llnjaii yn^uttuniistä, vään sen vah­vistamista,,
jöls' U^voltteiltaari entisessä
politiikassa etsimme Rupeen.vaaties­sa
uusiakin teitä sellaisen , kansain­välisen
krtJitykseh edistämiseen Poh^
Jols-BiinxqMlssa. Joka vastaa molem­pien
maiden etuja. -
Suomen Ja Neuvostoliiton kesken
kulimeen kahden vuosikymmenen ai­kana
noudat^ulla onnistuneella poli-tUkalla
on kansoiemme suhteilla
muurattu luja.UvlJalka,Joi'-e on hyvä
rakentaa edelleen kanaojenune ystä­vyyden
rrtennusta .Työtä tällä r a -
kennustyömaalls^ riittää. FoUitUston.
täkfudelUsten Ja kulttuurisuhtelttem-me
vaaliminen edellyttää luova^ yhr
teistyötä kaikilla tasoilla Ja laajalla
rintamalla Jtlaittemme välinen kans­sakäyminen,
jos se mielii olla hedel-mä'llstä
,el voi jäädä valtion viran­omaisten
varaan. Kihiteä vuorovaiku­tus
vaatii tuekseen myös kansalais­järjestöjen
Ja yksityisten kansalaisten
toimeliaisuutta. Henkilökohtaisten
kosketusten, kulttuurivaihdon ,vieral- ••
lujen ja matkaUun kehittämisellä on
tärkeä osuus keskinäisen ' tuntemuk­sen
lisäämisessä Ja luottamuksen l u ­jittamisessa.
Valtioiden väliset hyvät-:
kään sopimukset eivät yksin eivätkä
pelkäVÄ olemassaolollaan takaa hyviä
naapuruussuhteita. Kestävät tulokset
voidaan varmistaa vain siten. ,että
mahdollisimman laajat kansalaisplhrlt
puolin ja toisin omaksuvat vakau-muksekseen
ne hyvät pyrkunyksel.
Jolta nuo sopimukset tarkoittavat to­teuttaa.
Seitsemäntoista vuotta voi-'
massa olleesta ystävyys-, yhteistyö- Ja
avunantosopimuksesta voidaan hyvin
aiheellisesti sanoa, että sillä on Suo­messa
' — Ja uskomme näin : olevan
myös Neuvostoliitossa — takanaan
tällaisen laajan' j a lujan kansalais­mielipiteen
tuki. Me emme halua suh­teissamme
selkkaukäa, me haluamme,
rauhaa. Me emme halua epäluotta­musta
,me haluamme luottamusta. Me
emme halua vain toistemme sietä­mistä,
me haluamme ystävyyttä —
ystävälliset suhteet valtioiden kesken,
ystävyyttä kansojen kesken, ystä­vyyttä
ihmisten kesken.
Huolehtikaamme Jokainen ,että tä­mä
sopimus ei ote vain valtioittamme
Johtomiesten tekemä Ja tukema asia­kirja,
vaan että sillä ja sen edellyt-•
tämällä ajatustavalla aina säilyy myös
kansojemme vilpitön Ja elävä tuki.
PÄIVÄN PAKINA
SOINTULAN NÄKEMYKSISTÄ
- Vaikka kuuluisa Sointulan saari
ei olisikaan luontonsa puolesta
B.C:n kaunein paikka, niin se an­taa
kuitenkin meikäläiselle vierai­lijalle
jotakin sellaista omintakeis­ta
j a erikoista, mit& ei löydy muu­alta.
Siellä näkee heti ensi silmä­yksestä
alkaen, että Sointulan toi^
mekas väestö on raivannut miltei
aarniometsää muistuttavan "rytei­kön
läpj, jos niin saa sanoa, nyky­aikaisen
ja sievän yhdyskunnan
kodikkalne asuintaloineen ja ka­tuineen
sekä käytännöUisine ka-lastuslaivasatamineen.
Siellä nähdään rinnan sekä uut­ta
että vanhaa, jotka sulavat omal­la
tavallaan yhteen ja antavat si-ten
vierailijalle erikoisen viehät­tävyytensä.
Suurin osa saaresta on vieläkin
miltei .Jäpipääsemätöntä metsää
"klusapensaineen!!, mutta sen l i ­säksi
on^jo useita maileja-sekä
kestopäällysteistäpä hiekkatietä.
Ihmiskäsien töillä, kovalla -työjlä
ja raadannalla on jo paljon kau­nistettu
Sointulan "julkisivua".
Metsäalueella sanotaan olevan
niin paljon peuroja, että ne "ovat
aivan maan vaivana", mutta maan­teillä
ja kaduilla nähdään yhä l i ­sääntyvässä
määrässä autoja. .,
Sointulalaiset kunnioittavat suu­resti
esiralvaajiaan pitämällä hei-i
dän pientä mutta kaunista hau­tausmaataan
hienona kotlkumpu-na,
jota ympäröi luonnon kasvatta­ma,
mutta Ihmiskäsin muodinmu-kaisesti
leikattu havupuuaita.
Tämän ylpeydenaiheen vasta­kohtana
on jo melko suureksi kas­vanut
tai rakennettu 12-luokkab
nen koulurakennus, jonka suojis­sa
kasvatetaan uutta, nousevaa su­kupolvea.
Saaren leimaarantavana piirtee­nä
on kuitenkin työ ja toiminta.
Mr. Myntin liikkeenjohdolla toi­miva
ja kukoistava osuu.sliike On
vakavarainen ja kaikin puolin
melko nykyaikainen laitos, mikä
palvelee menestyksellisesti väes­tön
yhä kasvavia tarpeita.
Saarelaisten "jokapäiväinen lei­pä"
tulee kirjaimellisesti puhuen
merestä ja metsästä. Juuri nyt
ovat sikäläiset kalastajat jokavuo-^
tisessa "kevätkuumeessa". Kalas­tusveneitä
ja muita välineitä kor­jataan
kuumeisella kiireellä, sillä
kalastuskausi alkaj_ jo muutaman
viikon kuluttua — j a uudelta kau­delta
odotetaan ja vaaditaan aina
paljon. Sointulalaisten' laivanra­kennus-
j a korjausverstailla suori­tetaan
n)rt laivojen ptiuosien sekä
koneiden korjauksia, "sännätään"
pois _vanhaa maalla, kolhiintuneis­ta
paikoista ja maalataan veneitä
vesirajan molemmilta puolin; Ve­neiden
korjaajat ovat itsekin ka­lastajia,
siis ammattitaitonsa pe­rusteella
miehiä jotka tietävät mi­tä
tarvitsevat ja tekevät mitä ha­luavat.
Osa miehistä työskentelee " l o -
kaushommissa" eli metsämiehinä.
Heidän toimestaan oli kuulopu­heitten
mukaan kaadettu hiljat­tain
jättiläiskokoincn seetripuu
jonka kannon läpimitta oli peräti
22 jalkaa^
Kaatajana sikäläisissä metsä­töissä
toimiva L. Syrjälä kävi alle-kirjoittaneeUe
näyttämässä jokin
aika sittitjm^r^kyn painolta kaa­tunutta
iir-tniujättimistä (jalo-kuustp),
mikä Oli vielä ehkä noin
30 j ^ l a n pttfissl^ l^mnolta tehdyn
saha^atkpp k<^dalt4 läpimital­taan
noin 5 jalkaa!
Kaikkeia mielenkiintoisinta, oli
kuitenkin tavat« sojptulaiaisiä —
— niin nuorempaa väkeS kuin nii­tä
ikfinuoriakin, jotka eivät kos­kaan
yanhe^e:
AUekirjolttttQeeUa ^ ja luulta­vasti
muillakin sudlburylaisiUa —
o l i todella hitoq oppitunti kuun­nellussamme
3—4 tuntia Isoäidin
(Katri Rjksroftpin) ikinuoria ker­tomuksia
Ja iuttuj% Sointulan
asukkaiden historian e r i vaiheista.
Hänellä on 86^ikävuodestaan huo-'
limatta ihmeellisen hyvä muisti ja
eloisa kertotaiatyyU, jpta voB&i
kuunnella ipari päiväii «yömättä-
; kiu, mutta Igopdij^; tytär, Ethel
Carder hiioiebU s ^ t l . ett^ saatiin,
välillä jiiodä malhot pullakahvit.
N9itä alkukantaisia' esiraivaajia
j a Spintula^. i i r a j i u v r ^ i j i^ op siel­lä
Katri Riksmaniii lisäksi Manda
Vartio/ Manda Pakkala j a Gustava
Hilton.
"Meltl^ lasketa Kalevan kan­san
jäseniksi kun Olimme silloin
lapsia täi kun osa meistä syntyi
vasta siellä ollessamme", kertoi
iloisesti mipatellen jp 70 vuotta
täyttänyt Lempi Viitala, jolle al­lekirjoittanut
on vaimoineen suu­ressa
kiitollisuudenvelassa asun­nosta
j a paljosta muujstakin. Hä­nen
kertomansa mukaan näitä Ka­levan
kansan "laskuista pois jä­tettäviä",
lapsia on vielS elossa
kolmattakymmentä: Arvo. TynjliUi,
Eino Tynjälä, Onni Halminen,
Ingrid Williams, Armas Warti,
Sulo Warti, Selma Salmi, Richard
Mlchelson, Eino Ahola, William
William^, Mikko Pouldan, Wäinö
Homer. Taimi Mäki, Veikko Tyn­jälä,
Idi» ^redrlckson, Jack Park­konen,
Eino Pakkala^ Lauri Jär-vis;
Ethel Anderson, Jalraar Tark­kanen
ja F e l i x Mynti. Viimeksi­mainittu
vanhainkodissa.
Sointulaan on tullut aina Suo­mesta
saakka myös uusia tulokkai­ta
joihin allekirjoittaneellakin oli
Ilo tutustua. Erikoisen yllätyksen
järjesti meille "iistlläisille" To­rontosta
Sointulaan saapuneet
Mailis ja W. Holtta, jotka tarjosi­vat
meille hyvän "klamlpäivälli-sen"
- r - j a hyvää se olikin, niin
arveluttavilta kuin ne ensinäke­mältä
tuntuivatkin.
Uusista tulokkaista mainittakoon
entinen kaivosmies John Ylinen
vaimoineen joka antoi meille itä-
Iäisille tilaisuuden tutustua kalas-tajalalvaansa^
Sivumennen sano­en
Sointujan kalastuslaivueessa on
_ toistasataa yksikköä, jolden_yh^
leenlasketu* arvo lähentelee mil­joonaa
dotfaria. .
Anselm, Huhtala j a L. Syrjälä
edustavat saarella niitä " u u s i a " tu­lokkaita
jolllja on yltäkyllin tietoa
ja kerrottavaa "lokauksesta" eli
"vihreän k u l l a n " kokoamisesta B.
C:n valtavista metsistä.
Syöminen on sivumennen sa­noen
"pääelinkeino" Solntulassa-kln
j a siinä me " l i s t in iikat" ja
tyttäret yrihmme volntimme mu-kaa'n
auttaa A i l i j a M . Andersonia,
? l i i ja Eino Pakkalaa, E l l i Tai­niota
ja monia muita: Kiitos vain
vieläkin.
Tekisi mieli jatkaa vieläkin,
mutta kun palstatila on jo yli- '
käytetty, niin tähän on pantava
piste. — Känsäkoura.